uusia ratkaisuja sosiaalialan riippumaton ammattilehti 95 vuotta Sosiaaliturva Huoltaja J.P. Roos vaatii tervettä järkeä Lastensuojelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusia ratkaisuja sosiaalialan riippumaton ammattilehti 95 vuotta Sosiaaliturva Huoltaja J.P. Roos vaatii tervettä järkeä Lastensuojelun"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti J.P. Roos vaatii tervettä järkeä lastensuojeluun Ruotsalaisten tutkimusten mukaan lastensuojelun tulokset näyttävät kehnoilta Pitkä huoltoselvitysaika voi olla lapselle hyväkin Mitä sosiaalipalveluja huumeiden käyttäjät tarvitsevat? Lastensuojelun ongelmia ja Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta uusia ratkaisuja

2 Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Huoltaja-säätiö Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Lastensuojeluun tarvitaan koko kylä Maija Perho 4 5 ajankohtaiset sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, EU ja sosiaalipolitiikka uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Pitkä selvitysaika voi olla lapsen kannalta hyväkin Virpi Lahtiharju 8 14 KÄRKITEEMA Terveen järjen puolustaja Kati Pitkänen Ruotsalaistutkimukset: Lastensuojelun tulokset eivät vakuuta Erja Saarinen Kehittämisohjelma ja lakiuudistus vievät lastensuojelua eteenpäin seuraavassa numerossa 2/ näkökulma Kolumni Tanja Kuronen Jos minulta kysytään Anne Soimula Miksi lastensuojelu ei suojele lapsia? Marjukka Olander-Karhunen päihdehuolto Onko yhteisökuntoutus vaikuttavaa? Maria Ahmaoja muutoksia sosiaaliturvaan 2007 Perusturvaan 1,7 prosentin korotus teemapäiviä ja tapahtumia vuonna tutkimusta käytäntöön Sosiaalityöllä tumman harmaa tulevaisuus Jari Salonen oma ura 1/07 Kärkiteemana Sosiaaliasiamiehet ja tarkastuslautakunnat Kuntien omassa organisaatiossa on kaksi elintä, jotka voivat arvioida toimitaanko kunnan sosiaalihuollossa tavoitteiden mukaisesti ja saavatko asukkaat sellaisia palveluja, joihin heillä on oikeus. 2 Sosiaaliturva 1/07

3 Pääkirjoitus 17. tammikuuta 2007 Lastensuojeluun tarvitaan koko kylä KANNESSA Lastensuojelun tulokset näyttävät kehnoilta, kertovat ruotsalaistutkijat Bo Vinnerljung ja Knut Sundell. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori J.P. Roosin mielestä lastensuojelun tarvetta ei voida objektiivisesti määritellä, mutta siihen pitää pyrkiä. Kritiikin keskellä lastensuojelua kehitetään voimakkaasti. Kritiikkiä ja uudistuksia sivuilla kuva: Futureimagebank Hallituksen esitys lastensuojelulain uudistamiseksi on nykyisen eduskunnan saamia viimeisimpiä vaan ei vähäisimpiä tehtäviä. Lasten huostaanottojen kasvu on noussut esiin monissa eduskunnan keskusteluissa. Päihdeongelmien kasvua koskevan välikysymyksen yhteydessä suurkulutuksen lieveilmiöistä nousivat esiin lastensuojelun kasvava tarve ja erityisesti huostaanotot. Kuntien talousongelmien takia on kannettu huolta lasten ja perheiden palvelujen rapautumisesta; opetusryhmät ovat suuria ja puutteita on niin päivähoidon laadussa kuin kouluterveyden- ja oppilashuollossa ja neuvoloiden ja mielenterveyspalveluissa. Ongelmia on juuri niissä palveluissa, joissa ongelmat voitaisiin havaita riittävän varhain ja niihin voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti! Ensisijaista onkin, miten ongelmia voidaan ehkäistä ja tukea perheitä ajoissa. Lastensuojelulakiehdotuksen 1. pykälään on kirjattu, että lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Velvoittavaa tekstiä! Laki velvoittaa kaikkia lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia. Heidän on tuettava vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä. Perheille on pyrittävä tarjoamaan tarpeellista apua riittävän varhain, ja tarvittaessa lapsi ja perhe on ohjattava lastensuojelun piiriin. Jotta velvollisuudet mielletään riittävän kattavasti, jokaisessa kunnassa tai seutukunnassa on laadittava lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskeva suunnitelma ja seurattava sen toteutumista. Suunnitelma saa päättäjät toivottavasti näkemään sen taloudellisen ja inhimillisen viisauden, että lasten ja perheiden palvelujen hyvästä laadusta kannattaa pitää kiinni. Yhdellä lastenkodin, puhumattakaan lastenpsykiatrisen osastopaikan muutaman kuukauden hoitomaksulla saa palkattua useamman neuvolan tai koulun terveydenhoitajan, erityislastentarhanopettajan tai sosiaalityöntekijän. Parhaatkaan peruspalvelut eivät voi poistaa kokonaan lastensuojelun tarvetta. Siksi lastensuojelulla on oltava riittävät ammatilliset ja taloudelliset voimavarat. Niiden riittävyydestä suhteessa lain asettamiin velvoitteisiin ja tavoitteisiin alan ammattilaiset ovat syystä huolissaan. Jo nyt lastensuojeluun perehtyneistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Lakiehdotuksen kiistanalaisimmaksi asiaksi on noussut tahdonvastaisista huostaanotoista päättäminen. Päätösten siirto hallinto-oikeuksille on kohdannut aiheellista kritiikkiä. Toivon, että hallinto-oikeuksien vaihtoehtona pohdittaisiin moniammatillisen asiantuntijakollegion tai lautakunnan alaisen jaoston käyttöä. Päätöksenteossa tarvitaan kasvatuksellista, psykologista, lääketieteellistä ja sosiaalityön asiantuntemusta juridisen asiantuntemuksen ohella. Maija Perho on kansanedustaja ja Huoltaja-säätiön isännistön puheenjohtaja Toivon, että hallinto-oikeuksien vaihtoehtona pohdittaisiin moniammatillisen asiantuntijakollegion tai lautakunnan alaisen jaoston käyttöä. Saadaanko aikaan sitä, mitä haluttaisiin saada? Tuleeko euron säästöstä kolmen kulu? Tehdäänkö oikeita asioita, oikeille ihmisille ja oikein? Näitä asioita kuntien tarkastuslautakuntien pitäisi pitää silmällä, sanoo Akaan kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Timo Keski-Petäjä. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmän sihteerin Satu Loipon mielestä päätoimista, riippumatonta ja kelpoisuudet täyttävää sosiaaliasiamiestä turvaisi asiakkaiden oikeuksien toteutumisen paremmin kuin nykyiset pääosin sivutoimiset asiamiehet. Sosiaaliturva 2/07 postitetaan lukijoille 5. helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 1/07 3

4 ajankohtaiset SOSIAALIPOLITIIKKA Vuoden vaihteessa eläkkeelle jäänyt sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto teki kuten opetti: jäi eläkkeelle vasta 65- vuotiaana. Läksiäisseminaarissaan 11. joulukuuta hän pohti sosiaalipolitiikan perimmäistä tarkoitusta ja voimaa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Turun yliopistossa alemman palkkaluokan assistenttina uransa aloittanut Markku Lehto päätti virkauransa kansliapäällikkönä. Hän jatkaa luottamustehtävässä sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. UUTISIA LYHYESTI Suomessa on vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen 416 kuntaa. Tammikuun 2007 alussa tehtiin neljätoista kuntaliitosta: Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen muodostivat Äänekosken kaupungin. Längelmäen kunta jaettiin kahtia Jämsän ja Oriveden kesken. Viljakkala liittyi Ylöjärveen, Suodenniemi Vammalaan, Kodisjoki Raumaan, Mietoinen Mynämäkeen, Luopioinen Pälkäneeseen, Vuolijoki Kajaaniin, Haukivuori Mikkeliin, Ruukki Siikajokeen, Kuivaniemi Iihin ja Pieksänmaa Pieksämäkeen. Vöyri ja Maksamaa muodostavat Vöyri-Maksamaan kunnan ja Toijala ja Viiala Akaan kaupungin. 4 Sosiaaliturva 1/07 Sosiaalipolitiikan kasvun vuosina 60-luvulta aina 80-luvun loppuun uudistukset nojasivat yleensä suuriin yhteiskunnallisiin periaatteisiin. Kaikille haluttiin kohtuullinen perusturva vetoamalla ihmisarvoon, Lehto totesi. Lamavuosina ja niiden jälkeen on herkästi kysytty, mitkä ovat sosiaalipolitiikan vaikutukset yksilön taloudelliseen toimeliaisuuteen. Ohentaako se liikaa ihmisten työhalua? Rakenteiden oikeudenmukaisuutta ja taloudellista rationaalisuutta korostavien lähestymistapojen välimaastoon jää kaksi muuta ajattelumallia. Toinen korostaa työ- ja toimintakyvyn merkitystä, toinen sosiaalisia kannusteita. Sosiaalisten kannusteiden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Tosiasiassa ihmiselle tuottaa mielihyvää auttaa toista. Olemme luultavasti aliarvioineet tätä sosiaalipolitiikassa, Lehto sanoi. Sosiaaliset kannusteet ovat yhteydessä sosiaaliseen pääomaan. Mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, sitä vähemmän yhteisössä esiintyy sosiaalisia häiriöitä. Kun arvioidaan sosiaalisten kannusteiden merkitystä, ei voida ohittaa kilpailua. Monissa tilanteissa kilpailu parantaa suoritusta, mutta kilpailu aiheuttaa myös kiusantekoa, myrkyttää ilmapiirin ja ohjaa huomion yksipuolisesti joihinkin tulostavoitteisiin. Kumppanuuteen perustuva yhteistyö voi silloin osoittautua inhimillisesti arvokkaammaksi ja myös taloudellisesti kestävämmäksi ratkaisuksi. Kun yksilösuoritus ei ole ensi sijalla, tuloksena on yhteisö, jossa halutaan auttaa toisia heidän vaikeuksissaan. Aivan samoin kuin ihmisiä voidaan kannustaa kilpailuun, voidaan vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta. Liian harvoin sanotaan, että kollektiivisen ja yksilöllisen hyvinvointipolitiikan rinnalle tulisi nostaa vahvemmin välittömään vuorovaikutukseen perustuva auttaminen. Liian harvoin on osattu sanoa sanoja, jotka rohkaisevat ihmisiä toimimaan yhdessä ja tuntemaan yhdessä tekemisen iloa, Lehto totesi. Lea Suoninen-Erhiö Päivähoitoasetuksessa olevaa päiväkodin henkilöstömitoituksesta poikkeamisen sallivaa säännöstä on täsmennetty. Päiväkodissa tulee olla hoito- ja kasvatustehtävissä vähintään yksi säädetyn ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta tai enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden. Suhdeluvusta voi poiketa, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät, mutta lapsia saa olla yhtäaikaisesti hoidossa suhdelukua enemmän vain lyhytaikaisesti. Henkilöstömitoitusta tulee noudattaa henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden tilapäisten poissaolojen aikana varautumalla niihin etukäteen. kuva: Merja Moilanen Valtiotieteiden lisensiaatti Helmi Mäki (oik.) ja professori Mirja Satka kertoivat Mäen lisensiaatintyön ja väitöskirja-ainesten vaiheista kirjaksi. SOSIAALITYÖ Helmi Mäen 40 vuoden takainen lisensiaatintyö ja kyselytutkimus väitöskirjaa varten on koottu kirjaksi. Niissä etsitään vastausta kysymykseen Mitä on sosiaalityö? Helmi Mäki haki vuonna 1966 lisensiaatintyössään Yksilökohtainen sosiaalityö. Sosiaalityöntekijöiden yksittäistapausten erittely vastausta kysymykseen mitä on sosiaalityö. Hänen työnsä rakentui seitsemälle asiakastapaukselle. Lisensiaatintyö oli kahdella tapaa uusia uria aukova: tapauskohtaista sosiaalityötä ei ollut Suomessa sitä ennen tutkittu ja tutkimusmenetelmänä tapaustutkimusta ei ollut paljoakaan käytetty, vaikka se metodikirjoissa mainittiinkin. Keskeisimmäksi vastaukseksi tuli, että sosiaalityöntekijä toimii asiakaan ja perheen sekä asiakkaan ja laitoksen välimiehenä. Mäki jatkoi kysymyksen selvittämistä tekemällä vuonna 1969 kyselyn, johon vastasi 537 sosiaalityöntekijää. Kysely antoi samantyyppisen vastauksen kuin lisensiaatintyökin: sosiaalityöntekijät ottavat työssään huomioon samanaikaisesti sekä asiakkaan ympäristössä että asiakkaassa itsessään olevia ongelmia. Jatkotutkimuksesta piti tulla Helmi Mäen väitöskirja, mutta tutkimus jäi kesken tutkijan siirtyessä työelämään. Nyt molemmat tutkimukset on julkaistu Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön professorin Mirja Satkan toimittamassa kirjassa Hyvä kysymys. Vantaa selvittää nuorten toimeentulotukiasiakkaiden taustoja. Selvitettäviä aiheita ovat nuoret toimeentulotukiasiakkaina, nuorten asiakkuus prosesseina, nuorten toimeentulotukiasiakkuuden syyt sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeet. Tutkimuksessa selvitetään myös nuorten omia käsityksiä tilanteestaan ja asiakkuudestaan. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottama tieto ja johtopäätökset hyödyttävät toimintaa, jolla nuorten toimeentulon riippuvuutta toimeentulotuesta voidaan vähentää. Vuonna 2005 Vantaalla toimeentulotukea sai alle 25-vuotiaiden kotitaloutta.

5 EU JA HYYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalvelujen asema EU:n sisämarkkinoilla on edelleen epäselvä, vaikka Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisesti palveludirektiivin 15. marraskuuta. Terveyspalveluiden sekä sosiaaliseen asuntotuotantoon, lastenhoitoon sekä perheiden ja tuen tarpeessa olevien henkilöiden tukemiseen liittyvien sosiaalipalveluiden jääminen palveludirektiivin ulkopuolelle ei tarkoita niiden jäämistä unionin sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Jäsenmaiden hyvinvointipalvelut halutaan avata eurooppalaiselle kilpailulle, kun Euroopan integraatio syvenee. Komission yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan tiedonannon mukaan lähes kaikkia sosiaalialalla tarjottuja palveluja voidaan pitää taloudellisena toimintana, jolloin niihin tulee lähtökohtaisesti soveltaa yhteisön taloudellista lainsäädäntöä (KOM 2006:177). Vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä sovelletaan myös terveyspalveluihin riippumatta siitä, miten ne kansallisesti järjestetään tai rahoitetaan, komissio linjaa. Kun hyvinvointipalveluja ulkoistetaan sekä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin kump- panuutta, yhä suurempaan osaan sosiaalipalveluista on sovellettava sisämarkkinoita ja kilpailua koskevaa EU-lainsäädäntöä. Nyt pohditaankin, tarvitsevatko sosiaali- ja terveyspalvelut erityistä suojaa vapaalta eurooppalaiselta markkinakilpailulta ja miten se voitaisiin käytännössä toteuttaa. Lähtökohtana on se, että hyvinvointipalvelut ovat ns. yleishyödyllisiä palveluja, joiden tarjoaminen on välttämätöntä, vaikkei niiden tuottaminen markkinoilla olisikaan kannattavaa. Yleishyödyllisyyden tulkinnat ovat kuitenkin hyvin epäselviä. Sosiaalipalvelujen osalta tarkempaa määrittelyä on odotettavissa vuoden 2007 puolivälissä, kun asiaa koskeva selvitys julkistetaan. Lisäksi jatkossa on tarkoitus koota yhteen joka toinen vuosi jäsenmaiden raportit EUsääntöjen soveltamisesta sosiaalipalveluissa. Terveyspalveluista tietoa kerätään erillisellä kuulemismenettelyllä. Komissio toimii nyt näissä asioissa hyvin aktiivisesti. Jotta EU:n mahdollisen säädösvalmistelun merkitystä omalle järjestelmällemme voitaisiin rauhassa arvioida, yleishyödyllisyyden määrittelyä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi pohtia Suomessa myös kansallisesti. Yksinkertaisin keino suojata hyvinvointipalvelut vapaalta markkinakilpailulta on tietenkin yhä se, että julkinen valta tuottaa palvelut itse. Euroopan unioni ei velvoita kuntia ulkoistamaan hyvinvointipalvelujaan. EU-sääntely tulee kuntien haasteeksi vasta sitten, kun ne ovat itse päättäneet ostaa palvelut muilta palveluntuottajilta. Elina Palola OSAAMISKESKUKSET Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito on ollut edelläkävijä kuntien yhteistyön edistäjänä alueellisten palveluiden kehittämiseksi, totesi Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Sosiaalitaidon 5-vuotisjuhlissa joulukuussa. kuva: Erja Saarinen Sosiaalitaito vietti 5-vuotisjuhliaan 14. joulukuuta 2006 Järvenpää-talolla. Jouko Kalliomaa oli perustamassa Sosiaalitaitoa viisi vuotta sitten ja Merja Salmi (kesk.) on johtanut sitä lähes viisi vuotta. Arja Yliluoma on Sosiaalitaidon hallituksen puheenjohtaja. Kukkonen korosti, että osaamiskeskus tekee juuri sitä, mitä kuntayhteistyössä nyt tarvitaan. Viisi vuotta sitten Sosiaalitaito saatiin osakeyhtiömuotoisena ripeästi alkuun ja osakeyhtiömuoto on muutenkin osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi, totesi Sosiaalitaidon ensimmäisen hallituksen puheenjohtaja sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Tuusulan sosiaalitoimen johtaja Arja Yliluoma kiitti osaamiskeskusta siitä, että se on saanut aikaan kuntien sosiaalipalveluiden kehittämisverkoston. Osaamiskeskuksella on myös tärkeä rooli kehittämishankkeissa kannustajana, patistajana ja sparraajana. Sosiaalitaito on Länsi- ja Keski-Uudellamaalla toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Siihen kuuluvat alueen 20 kuntaa. Sen toimitilat sijaitsevat Järvenpäässä. Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseudulla voidaan turvata vain yhteistyöllä, toteaa sisäasiainministeriön työryhmä. Kotitalousvähennyksen, palvelusetelin ja kotipalvelun yhteiskäytöstä on tehtävä nykyistä joustavampaa. Asuntojen korjausavustukset on saatava myös kaikkein pienituloisimpien ulottuville. Laajakaistayhteydet on rakennettava koko maan kattaviksi. Yksityisteiden ylläpitoon on saatava valtion tai kunnan tukea. Myymälä- ja kirjastoautoista, kirjastoista ja kyläkaupoista on tehtävä monitoimipalvelupisteitä. Kuljetuspalvelut on suunniteltava kokonaisvaltaisesti yli kuntarajojen ja osaksi yleistä joukkoliikennejärjestelmää, työryhmän mietinnössä listataan. Valtioneuvosto on asettanut valtakunnallisen vammaisneuvoston kolmivuotiskaudelle Vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelin, joka suunnittelee, kehittää ja toteuttaa vammaisten henkilöiden elinoloja ja hyvinvointia edistäviä asioita. Neuvoston puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä ja varapuheenjohtajana järjestöpäällikkö Marja Pihnala. Vammaisneuvoston jäsenistä puolet edustaa vammaisia henkilöitä sekä vammaisjärjestöjä ja puolet eri ministeriöiden hallinnonaloja. Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti, Kuntaliitto ja Kuntalehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset haluavat avartaa perinteistä palvelunäkökulmaa paikalliseen laajaan hyvinvointivastuuseen globaalien ja valtiolähtöisten reunaehtojen ja tehokkuustavoitteiden rinnalle. Miten tämä toteutetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksessa? Millainen on tulevaisuuden elinvoimainen hyvinvointikunta? Tätä pohditaan Hyvinvointikunta-foorumissa Kuntatalolla. Foorumi on moniääninen ja avoin tilaisuus, joka järjestetään nyt ensimmäisen kerran, mutta siitä on tulossa vuosittain toistuva. Huoltaja-säätiö julkistaa tilaisuudessa Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiopalkinnon. Sosiaaliturva 1/07 5

6 laina ja palaute HUOLTORIIDAT Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on analysoitu yli viittä sataa lasten huoltoriitatapausta. Helsingin Sanomissa haastateltu tutkija Elisa Valkama toi esille, että huoltoriitojen käsittely voi kestää käräjäoikeudessa vuodenkin. Yhtenä syynä tähän on se, että sosiaalitoimesta pyydettävän huoltoselvityksen saaminen kestää kuukausia, jopa vuoden. Helsingin Sanomat Huolto -oikeudenkäynnit kestävät käräjäoikeudessa keskimäärin kahdeksan kuukautta. Helsingissä keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi kuukautta. Olosuhdeselvitysten tekeminen venytti käsittelyaikaa. Se vie sosiaalitoimessa keskimäärin kuusi kuukautta ja joissakin kaupungeissa jopa vuoden. Se on ongelma, sillä lapsen edun mukaista olisi, että jutut ratkaistaisiin aika pian, Valkama korostaa. Pitkä selvitysaika voi olla lapsen kannalta hyväkin Huoltoselvitysten tekoa tulisi ilman muuta tehostaa, mutta käytetyn ajan sijasta huomiota pitäisi kiinnittää selvitysten laatuun, siihen että perheet saavat asiantuntevaa apua ja hyvin toimivia oikeuden päätöksiä. Vanhemmat ajautuvat huoltoriitoihin monista syistä. Yhteistä huoltoriidassa eläville vanhemmille on vaikeus tehdä yhteistyötä ja vaikeus löytää yhteisiä linjoja lapsen asioiden järjestämiseksi eron jälkeen. Huoltoselvitys on yksi tapa tarjota vanhemmille apua turvallisen ja hyvän tapaamiskäytännön löytämiseksi. Vanhemmat ymmärtävät keskustelujen jälkeen helposti yhteistyön tärkeyden ja välttämättömyyden. Eri asia kuitenkin on, miten löydetään kullekin vanhemmalle sopivat tavat tehdä yhteistyötä ja saadaan ne pysyviksi toimintamalleiksi. Selvitystyön keston vaikutus lapsen ja vanhempien elämään voi olla monenlainen. Joissakin tapauksissa lapsen etu on, että selvitys tehdään nopeasti, esimerkiksi jos päätös vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen päästä aloittamaan koulunkäynti samaan aikaan toisten lasten kanssa tai jos lapsi asuu jollakin tavalla kyseenalaisissa oloissa. Selvityksellä ei ole erityistä kiirettä lapsen kannalta, jos kyseessä ovat vanhemman tarpeet, esimerkiksi vanhempi haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle uuden kumppanin kanssa. Lapsen kannalta muutosten huolellinen valmistelu ja suunnittelu ovat hyvä asia. Selvityksen teko voi antaa siihen tilaa ja mahdollisuuksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ilmeni, että kolmannes huoltoriitaperheistä oli lastensuojelun asiakkaita. Helsingissä määrä näyttäisi olevan vielä suurempi. Kun perhe on lastensuojelun asiakas, huoltoselvitys pitää tehdä tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun kanssa yhteisten toimintalinjojen luomiseksi perheen tueksi. Työskentely on pitkäjänteistä ja aikaa vievää. Kiirehtiminen voi viedä siihen, että lasten asiat mutkistuvat entisestään. Väliaikaismääräys rauhoittaa usein hankalan tilanteen. Selvitystyön aikana vanhemmat huolehtivat usein lapsesta hyvin ja pyrkivät näyttämään parhaat puolensa, koska he tietävät, että heidän tekonsa hyvässä ja pahassa pyritään ottamaan huomioon. Lapsen kannalta pitkä selvitystyö voi siten olla hyväkin asia. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson Uutispäivä Demari Virkamiehet kertovat päättäjille lautakunnissa omaa kaunisteltua totuuttaan, joka ei käy yksiin kansalaisten viestittämän hädän kanssa. Nämä ovat tällaisia yksittäisiä valituksia, joita tulee. Ainahan ihmiset purnaavat, kuuluu kotikaupunkini Espoon johtavan virkamiehen tyypillinen vastaus. Sosiaalityöntekijä Tuula Sarakkola Talentia 9/06 Sosiaalipäivystyksessä tehdään työtä sosiaalityön ytimessä hädän ja kriisien keskellä. Hyvin hoidettu sosiaalipäivystys nostaa myös alan imagoa. Kukaan yhteistyökumppaneista eikä edes asiakkaista kyseenalaista sosiaalityön tarpeellisuutta sosiaalipäivystystilanteissa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Motiivi 14/2006 Suoraviivainen tavoite on valtion henkilöstön vähennys noin henkilötyövuodella viiden vuoden kuluessa. Tavoitteeseen on hirttäydytty riippumatta siitä, millaisia palvelutarpeita julkishallinnolla on tai mitä tavoitteeseen pääsy tulee viime kädessä maksamaan. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale Dialogi 8/2006 Ehkäisevän sosiaalipolitiikan käsitteen myötä alettiin sitten puhua kunnallisesta sosiaalipolitiikasta. Valtakunnallisen keskitetyn ohjauksen hävittyä jotkut pitivät sitä eräänlaisena yhteiskunnallisena anteeksipyyntönä, kun rakenteet ja vastuunottajat hävisivät. 6 Sosiaaliturva 1/07

7 Psykologi Virpi Lahtiharju, Helsingin sosiaalivirasto, perheoikeudelliset asiat Huoltoselvitys on yksi tapa tarjota apua vanhemmille yhteistyön löytämiseksi. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Vanhemmat ajattelevat usein ensimmäisen oikeusprosessin aikana, että tuleva päätös ratkaisee heidän ongelmansa. Näin monessa tapauksessa käykin. Lapsen kannalta olisi tärkeätä, että kiinnitettäisiin huomiota päätöksen jälkeiseen elämään. Jos vanhemmat eivät ole löytäneet tapoja tehdä yhteistyötä lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi oikeusprosessin aikana, ei päätöskään yleensä tuo helpotusta asiaan. Tavallista on, että tapaava vanhempi joko luovuttaa tai vie asian uudelleen ja uudelleen oikeuteen. Usein selvityksen tekee sama työntekijä, joka hoitaa perheen asioita myös päätöksen jälkeen, jos vanhemmat eivät saa päätöstä toimivaksi käytännöksi. Selvityksen aikana työskentely tapaamisten hyväksi onnistuu paremmin kuin päätöksen jälkeen. Oikeudenkäynti satuttaa usein entisestään vanhempia ja lisää heidän keskinäistä riitaansa. Työntekijät tietävät tämän, joten selviytyäkseen kaikista työn vaatimuksista, he joutuvat valitsemaan huolella sen, mitä tekevät sen sijaan, että he tekisivät selvitykset nopeasti kiinnittäen enemmän huomiota aikaan kuin laatuun. On hyvä, että huoltoselvityksiin kiinnitetään huomiota. Erityisen tärkeätä olisi ymmärtää huoltoselvitysten teon työläys ja voimavarojen vähäisyys tai pikemminkin puute. Kerro, millainen on kesä sosiaalialan töissä? Onko sinulla ollut sijaisena kuumat paikat? Ovatko asiakkaat kesämielellä? Miten vakituinen henkilöstö jaksaa kesähelteellä? Osallistu Sosiaaliturva-lehden kirjoituskilpailuun! Kirjoituksen pituus saa olla enintään merkkiä eli noin kaksi A4-arkillista. Kirjoituksen voit otsikoida itse. Palkinnot 1. palkinto 500 euroa 2. palkinto 400 euroa 3. palkinto 300 euroa. (Palkinnot ovat verollisia.) Lääninsosiaalitarkastaja Marjatta Aittolahti Super 12/2006 Vanhustenhuollossa kanteluita on tehty jonkun verran vanhusten kohtelusta, kotipalvelun määrästä ja kotipalvelusta yleensä. Lisäksi kanteluita on yksiköitten hoidon laadusta. Laatua koskevien puutteiden syynä on yleensä liian pieni henkilökunnan määrä. Toimittaja Anne Moilanen Metro Rahasta pitäisi puhua hoitotyön yhteydessä paljon enemmän. Sillä saataisiin sitä paljon kaivattua laatua. Ja motivoituneita työntekijöitä. Ja tiloja. Ja kunnon laitteita. Koulutusta. Aikaa. Parempaa ruokaa. Vaikea on keksiä sitä hoitotyön ongelmaa, joka ei rahalla ratkea. Uutispäällikkö Ville Soininen 100-lehti Kaikki kunnat eivät voi onnettoman sijaintinsa takia satsata maksukykyisiin asukkaisiin. Tarvitaan myös Sossupolis, Narkkipolis ja Avohoitopolis, jotta kuntaliitoksen peikko pysyy taatusti loitolla. Parhaat kirjoitukset julkaistaan 11. kesäkuuta 2007 ilmestyvässä Sosiaaliturvan kesänumerossa. Lähetä kirjoitus Sosiaaliturvan toimitukseen 12. huhtikuuta 2007 mennessä paperitulosteena. Julkaistavista kirjoituksista toimitus pyytää myös sähköiset versiot, joten säilytä teksti koneellasi. Os. Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Kuoreen merkintä ST-kirjoituskilpailu. Lisätietoja antaa päätoimittaja Merja Moilanen, puh

8 kärkiteema Kati Pitkänen Terveen järjen puolustaja Tuoreessa Vääryyskirjassa on sosiaalipolitiikan professori J.P. Roosin artikkeli huostaanottojen epäkohdista Miksi Suomessa ei saa muutoksia vääriin päätöksiin? Asia on hiertänyt Roosia kauan. Sinä aikana hänestä on sukeutunut monien lastensuojeluun ja huostaanottopäätöksiin tyytymättömien vanhempien tukija, epävirallinen neuvonantaja. Vääryyskirjassa Roos kirjoittaa, että artikkelin lähtökohta on suuttumuksessa ja voimattomuuden tunteessa. Milloin tällainen tunne alkoi kehittyä? Roos miettii pitkään. Ollaan Helsingissä, yhteiskuntapolitiikan laitoksella, professorin kirjoja pursuavassa työhuoneessa. Tunne on kehittynyt vähitellen. Aluksi minulle kerrottiin muutamasta tapauksesta. Ajateltiin, että olisin kiinnostunut. Silloin en vielä saanut yhteydenottoja suoraan vanhemmilta. Ja Roos luki papereita, kiinnostui ja ilmaisi sen kirjoituksissaan ja puheissaan. Hiljalleen myös vanhemmat alkoivat ottaa häneen suoraan yhteyttä. Tapauksia tulee koko ajan lisää. Tapauksia, joissa ei ole mitään mahdollisuutta puuttua viranomaisten päätöksiin. Viranomainen saa tehdä melkein mitä vain. Jos hän toimii väärillä tiedoilla, lopputulos voi olla aika kauhea. Roos mainitsee esimerkiksi tunnetun K:n ja T:n tapauksen. Hän olettaa, että kun huostaanottojen määrä kasvaa, lisääntyvät myös erehdykset. Roos neuvoo vanhempia, yrittää löytää juridista apua ja hyödyntää verkostojaan. Yksityishenkilönä vai professorina? Häikäilemättä lähestyn eri tahoja professorina. Jos vanhemmille ei vastata, minulle yleensä vastataan. Joskus se auttaa, joskus se lukitsee tilanteen vielä pahemmin. 8 Sosiaaliturva 1/07 Kaihda lastensuojelua Roosin provosointi on ärsyttänyt. Jo 2000-luvun alussa hän oli järjestämässä luentosarjaa Lastensuojelu ja ihmisoikeudet. Lopulta lastensuojeluväki kaikkosi luennoilta, syynä niiden lastensuojeluvastaisuus. Kuuluksi on tullut myös Roosin esittämä kehotus, että ihmiset eivät ottaisi yhteyttä lastensuojeluun. Provosoiva väitehän se on, hän hymähtää. Roos myöntää, että ilman muuta on tilanteita, jolloin on otettava yhteyttä lastensuojeluun. Tosin lain kohdat voisivat olla tarkempia. Muistuta, että palataan vielä tähän lakiasiaan. Roosista ihmisten tulisi hyödyntää vaihtoehtoisia keinoja, omia verkostojaan. Otetaan esimerkki. Isoäiti on huolehtinut jonkin verran alkoholisoituneen lapsensa lapsesta juomisaikoina. Järjestely on toiminut hyvin. Sitten isoäiti alkaa pohtia, että hän ei voi ottaa vastuuta ja soittaa viranomaisille. Nyt lapsi ehkä sijoitetaan, vaikka hän on ollut turvassa ja uhkaa ei ole ollut. Sijoitus voi olla haitallisempiin oloihin, kauas sukulaisista ja lapsen tilanne huonontuu. Surullisimpia hänestä ovat tapaukset, joissa vanhemmat ovat itse ottaneet yhteyttä lastensuojeluun ja joutuneetkin syvälle lastensuojelun verkkoon. kuva: Kati Pitkänen On mahdotonta ihan objektiivisesti ja absoluuttisesti määritellä lastensuojelun tarvetta kussakin tapauksessa. Tämä aiheuttaa usein sen, että sitten ajatellaan, ettei tarvitse edes yrittää, vaan annetaan omien mieltymysten vaikuttaa vapaasti.

9 Professori J.P. Roosista on sukeutunut lastensuojeluun tyytymättömien vanhempien epävirallinen neuvonantaja. Hän rinnastaa toimintansa greenpeace- tai amnestytyyppiseen aktivismiin. Maailma on täynnä pieniä ja isoja ongelmia, jotka on helpompi sivuuttaa tai puhua niistä yleisellä tasolla. K&T:n tapaus Mielenterveysongelmista kärsineeltä äidiltä otettiin synnytyslaitoksella huostaan sekä vastasyntynyt vauva että vanhempi lapsi, joka oli tuolloin hoidossa toisaalla. Isä ei ollut saanut mahdollisuutta hoitaa vanhempaa lasta, kun äiti oli sairaalassa. Isälle luvattiin mahdollisuus tähän, jos hän eroaisi äidistä. Isä ei tehnyt näin, ja seurauksena oli pysyvä huostaanotto. Äiti tervehtyi ja sai vielä yhden lapsen, jota ei otettu huostaan. Kahta muuta lasta ei kuitenkaan palautettu. Vanhemmat valittivat tästä tuloksetta kaikkiin suomalaisiin oikeusportaisiin. Lasten edun mukaisena nähtiin sijaisvanhempien luona pysyminen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 4. jaosto, vuonna 2000, sekä suuri jaosto, vuonna 2001, antoivat Suomelle tuomion virheellisestä huostaanotosta ja siitä, että se ei ollut pyrkinyt yhdistämään perhettä ihmisoikeussopimuksen edellyttämällä tavalla. Lapset asuvat yhä sijaisperheessä ja kunta on yhdessä Pelastakaa lapset -järjestön kanssa hakenut lapsille edunvalvojan. Lasten ja vanhempien tapaamiset ovat edelleenkin ongelmallisia, ja lapset ovat vieraantuneet vanhemmistaan. Sieltä irti pääseminen onkin sitten todella vaikeaa, Roos toteaa. Minimaalisen puuttumisen periaate Lastensuojelukeskustelussa korostetaan usein, että tilanteisiin puututaan liian myöhään. Roos sen sijaan haluaisi varoa varhaista puuttumista. Joka tehdään usein kömpelösti ja siinä tuhlataan vähiä resursseja, hän lataa. Jos varhainen puuttuminen on sitä, että etukäteen ennakoidaan onko perhe huono ja onko siellä riskitekijöitä ja pitääkö siksi ottaa huostaan, niin tilanne on aika ongelmallinen. Pahimmassa tapauksessa avohuollon tukitoimia ei käytetä tarpeeksi, asianosaisia ei kuulla riittävästi eikä hänen omia verkostojaan hyödynnetä. Kun varhaisen puuttumisen edistämiseen lisätään vielä ilmiantoihin kannustaminen, käsissä on Roosin mukaan vaarallinen yhdistelmä. Se tuottaa vääriä huostaanottoja ja erehdyksiä, kun pitäisi kannattaa pienimmän puuttumisen periaatetta. Konstruktionismin ongelma Yhteiskuntatieteisiin saapui 1990-luvulla sosiaalisena konstruktionismina tunnettu suuntaus. Muodin lailla se möyhensi myös sosiaalityön perusteita. Roos on suominut konstruktionismin valta-asemaa. Sosiaalityössä konstruktionismin ongelma on siinä, että se antaa mahdollisuuden ajatteluun, jossa ihmissuhteita ja vuorovaikutusta voidaan muovata vapaasti ja todellisuudesta voi rakentaa loputtoman määrän yhtä tosia tarinoita. Perhe rakentuu suuntauksen mukaan pelkästään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, on sosiaalinen konstruktio. Muuttuva ja vaihteleva. Tällöin sivuutetaan biologiset reunaehdot ja niiden merkitys. Roos onkin tullut tunnetuksi myös evo- luutioperspektiivin puoltajana työhuoneessa on näkyvällä paikalla Osmo Tammisalon teos Rakkauden evoluutio.hän korostaa, että perheissä on tiettyjä biologisia säännönmukaisuuksia: Esimerkiksi isovanhemmilla on yleensä suurempi halukkuus ja mahdollisuus hoivata lasta kuin jonkin laitoksen henkilökunnalla. Sosiaalityön koulutuksessa pitäisi opettaa ainakin vaihtoehtoisia tapoja nähdä näitä asioita. Siinä mielessä tarvitsemme paradigman muutosta. Evoluutioperspektiivi on yksi, mutta myös vaikkapa kiintymyssuhdeteoriat voivat johtaa samantyyppiseen näkemykseen. Siitähän meillä on kehitteillä hoitotapoja. Ammatillistumisen sudenkuopat Roos kokee myös idean lastensuojelun uudenlaisesta ja moniammatillisesta asiantuntijuudesta pulmalliseksi. Hänen mukaansa tämä on tyypillinen koulutusyhteiskunnan ongelma. Ihmiset ovat ylpeitä koulutuksestaan. Sosiaaliturva 1/07 9

10 Minulla on itsellänikin pieniä lapsia, voin asettua näiden vanhempien asemaan. Seurauksena on kuitenkin ylilyöntejä, kun ammatillinen ekspertiisi korvaa perinteisen osaamisen ja terveen järjen käytön. Ylipäänsä sosiaalitoimen ammatillistuminen on Roosista ongelmallista. Sitä ei saa viedä liian pitkälle. Analogiat lääkärin ja asianajajan ammatteihin eivät sovi sosiaalityöhön. On mahdotonta ihan objektiivisesti ja absoluuttisesti määritellä lastensuojelun tarvetta kussakin tapauksessa. Tämä aiheuttaa usein sen, että sitten ajatellaan, ettei tarvitse edes yrittää, vaan annetaan omien mieltymysten vaikuttaa vapaasti. Sosiaalityötä tulisi Roosista opettaa monilla tasoilla. Ammattikorkeakouluille pitäisi antaa suurempi rooli, mutta niiden ei tulisi matkia yliopistoja. 10 Sosiaaliturva 1/07 Sosiaaliturva keskustelee Ärsyttivätkö tai ilahduttivatko Roosin ajatukset? Kerro mielipiteesi Sosiaaliturvan verkkosivuilla Käytännön tutkimusta Lastensuojelussa on varmasti puutteita, mutta yritetään niitä korjatakin. Mitä mieltä Roos on lastensuojelun kehittämisohjelmasta? En hirveän hyvin tunne sitä hanketta. Liittyykö se lastensuojelulain valmisteluun? Kyllä, lastensuojelulain valmistelu on ollut osa ohjelmaa, mutta hankkeessa on paljon muutakin. Siinä esimerkiksi yritetään lisätä kaikkien osapuolten kuulemista. Tietysti tilanne olisi parempi, jos Stakesin oppaita noudatettaisiin, mutta valitettavan usein ne jäävät noudattamatta. Roosilla on ideoita tutkimukselle. Käytännön tapausten seuraamista ja toimenpiteiden vaikutusten tutkimusta. Pitkittäisseurantatutkimusta esimerkiksi huostaanotettujen elämäkertojen kautta sekä viranomaisseurantaa. Ei niinkään kokeita tai projekteja, joissa luodaan uusia malleja. Lastensuojelulain löyhyys Mutta palataan nyt siihen uuteen lastensuojelulakiin. Siinä näkyy tällainen kaikki on sallittua viranomaiselle -periaate. Huostaanoton perusteet ovat niin löyhiä, että se voidaan tehdä minkä tahansa viranomaistoimen perusteella. Toisaalta esimerkiksi Kelaa ja toimeentuloa koskevien lakien mukaan viranomaisilla on mahdollisuus sanoa, että sori, en voi toimia toisin. Roosin mielestä pitäisi olla päinvastoin. Juuri huostaanoton perusteiden tulisi olla todella tiukat. Niistä ei saisi voida tehdä löysiä loppupäätelmiä. Toimeentulotukilakien kohdalla perusteet voisivat olla höllempiä. Ja jos sosiaalilautakunta kumoaa huostaanoton, viranomaisilla ei myöskään pitäisi olla mahdollisuutta heti seuraavana päivänä uusia sitä! Hyvän tekemistä Jotakuta voi ihmetyttää professorin aktiivinen esiintyminen lastensuojeluun pettyneiden vanhempien äänitorvena. Siksi on vielä intettävä. Mikä innosti Roosin tähän? Onko tämä yhden miehen ristiretki? Ei, pikemminkin rinnastaisin tämän greenpeace- tai amnesty-tyyppiseen aktivismiin. Maailma on täynnä pieniä ja isoja ongelmia, jotka on helpompi sivuuttaa tai puhua niistä yleisellä tasolla. Minulla on itsellänikin pieniä lapsia, voin asettua näiden vanhempien asemaan. Ymmärrän hyvin lapsen tai aikuisen tilannetta, jos yhteydenpitoa rajoitetaan. Roosilla on myös aina ollut taipumus ottaa henkilökohtaisesti kantaa. Hän lisää, ettei lastensuojelu ole ainoa keppihevonen, joskin tärkeä sellainen. Ja kuten hyvät harrastukset yleensä, ne vievät mennessään. Yksi positiivinen seuraus on se, että kun nostetaan ääntä epäkohdista, voidaan vaikuttaa uusiin tapauksiin.vaikka päätöksiä on hyvin vaikea perua, voi aina toivoa, että ihan samantyyppisiä tapauksia ei tulisi. Lastensuojelun toimin yhteiskunta puuttuu rajusti lapsen ja perheen elämään, jotta lapsi saisi paremman elämän. Jos näin ei tapahdukaan, toimien eettinen pohja romahtaa, Bo Vinnerljung ja Knut Sundell korostavat. Vinnerljung työskentelee tutkimusjohtajana Ruotsin Sosiaalihallituksessa sosiaalityön menetelmien kehittämisyksikössä IMS:ssa sekä epidemiologisessa yksikössä. Sundell on työskennellyt pitkään Tukholman kaupungin sosiaali- ja opetustoimen tutkimus- ja kehittämisyksikössä. Tammikuun alusta hän siirtyi IMS:n johtajaksi. Vinnerljung ja Sundell tähdentävät, että lastensuojelu koskettaa yllättävän monia ihmisiä. Ruotsissa noin 5 prosenttia lapsista on jossain vaiheessa lapsuus- ja nuoruusaikanaan lastensuojelutoimien kohteena ja 3,5 prosenttia lapsista on sijoitettuna kodin ulkopuolelle joksikin aikaa. Sijoitettujen lasten määrä kasvoi 1990-luvulla, mikä poikkesi aiempien vuosikymmenten kehityksestä. Etenkin nuoria sijoitettiin entistä enemmän. Vinnerljung ja Sundell ovat useiden kollegoidensa kanssa tutkineet jo vuosia ruotsalaisen lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten elämää suurilla, kokonaisia ikäluokkia edustavilla tilastoaineistoilla. He ovat tarkastelleet, miten lastensuojelun asiakkaat sekä varsinaisia palveluita saaneet että ne, joille on tehty vain lastensuojelutarpeen arviointi eroavat muusta väestöstä esimerkiksi itsemurhariskin tai rikoksiin syyllistymisen puolesta. Palveluita saaneilla eniten ongelmia Ruotsalaistutkimusten mukaan lastensuojelupalveluita saaneilla lapsilla on selvästi normaaliväestöä suurempi riski päätyä teinivanhemmaksi, syyllistyä rikoksiin, joutua psykiatriseen hoitoon tai turvautua toimeentulotukeen. Riskin suhteen normaaliväestön ja lastensuojelupalveluita käyttäneiden lasten välissä ovat ne lapset, joiden lastensuojelutarvetta on selvitetty, mutta selvitys ei ole johtanut mihinkään. Esimerkiksi ennen teini-ikää sijoitetuilla lapsilla on moninkertainen itsemurhariski muihin lapsiin verrattuna. Se jää kaksinkertaiseksi senkin jälkeen, kun huomiotta jätetään sellaiset lapset, joiden vanhemmilla on ollut mielenterveysongelmia. Sijoitetut lapset tarvitsevat aikuisina keskivertoa enemmän psykiatrista hoitoa. Heillä on myös fyysisten sairauksien vuoksi keskimääräis-

11 kärkiteema Erja Saarinen Ruotsalaistutkimusten mukaan lastensuojelun asiakkaina olleilla on muuhun väestöön verrattuna suuri riski joutua elämässään vakaviin vaikeuksiin, kuten syyllistyä rikoksiin tai päätyä psykiatriseen hoitoon. Koska lastensuojelun tulokset näyttävät kehnoilta, lastensuojelun käytäntöjä pitäisi muuttaa, ruotsalaistutkijat vaativat. Lastensuojelun tulokset eivät vakuuta Koska sijoitetut lapset ovat kokeneet raskaita menetyksiä muita lapsia aiemmin ja enemmän, sijoituspaikkojen henkilöstön on osattava käsitellä asiantuntevasti lasten surua. Bo Vinnerljung Kun jokin uusi työmenetelmä otetaan käyttöön, muiden menetelmien kehittäminen yleensä lopetetaan. Kuitenkaan ei välttämättä ole näyttöä siitä, mikä menetelmä olisi paras. Knut Sundell kuvat: Erja Saarinen Lasten terveydentilaa ei tunneta Vinnerljung on tyrmistynyt siitä, ettei sijoitettavien lasten fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa tunneta kunnolla sijoituspaikoissa. Esimerkiksi perhekodeissa ei aina tiedetä edes lapsen krootä enemmän sairaalajaksoja. Heidän elinikänsä jää koko väestön elinikää lyhyemmäksi. Elämä täynnä menetyksiä Lastensuojelun sijoittamat lapset ovat kokeneet kovia jo ennen sijoitusta ja joutuneet sijoituksessa eroon vanhemmistaan. Myöhemmässä elämässäänkin he kokevat muuta väestöä enemmän menetyksiä ja muita nuorempina. Heistä jo kymmeneltä prosentilta äiti on kuollut, kun he ovat 18-vuotiaita. Muusta väestöstä yksi prosentti 18-vuotiaista on menettänyt äitinsä. Isät ovat usein jo varhain poistuneet sijoitettujen lasten elämästä. Monet ovat kuolleet väkivaltaan, itsemurhiin tai päihteisiin. 18-vuotiaista sijoitettuina olleista lapsista joka neljäs on jo menettänyt toisen vanhempansa. 25-vuotiaina heistä jo 37 prosenttia on menettänyt toisen tai molemmat vanhemmat. Väestössä tämä osuus on 7 prosenttia. Vinnerljung painottaa, että tämä merkitsee nuorelle sitä, että hän joutuu kasvamaan aikuiseksi ilman vanhempien tukea. Vaikka suhde vanhempaan ei olisi kovin tukevakaan, jonkinlainen yhteys häneen on aina merkityksellinen ja tärkeä peilauspinta nuoruudessa. nisista sairauksista. Lapset otetaan useimmiten huostaan siksi, etteivät vanhemmat huolehdi heistä. On moraalitonta, ettei huostaanoton jälkeenkään esimerkiksi lasten terveydestä huolehdita. Ruotsissa yli 90 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitettavista lapsista päätyy yksityisiin yksiköihin. Sundell kertoo, ettei niiden toimintaa ole tutkittu ja arvioitu. Suurin osa toimii hyvässä uskossa ja hyvän tahdon pohjalta. On suuri riski, ettei toiminta saa lapsissa aikaan hyviä vaikutuksia.yksiköillä ei esimerkiksi ole sellaisia henkilöstövaatimuksia, että henkilöstön pitäisi osata kunnolla tukea lasten koulunkäyntiä. Nakkikioskin perustajalta vaaditaan enemmän kuin perhekodin perustajalta. Sosiaaliturva 1/07 11

12 Erja Saarinen Terveyden seurannasta rutiinia Vinnerljung ja Sundell korostavat, ettei tutkimusten pohjalta voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä lastensuojelun vaikuttavuudesta. Vertailuasetelmassa ei ole otettu huomioon lastensuojelun asiakaslasten ja muun väestön lasten hyvinvoinnin eroja syntymä- tai sijoitushetkellä. Joitain suosituksia käytännön työn kehittämiseksi he kuitenkin uskaltavat antaa: Kun lapsi otetaan huostaan, hänen fyysinen ja psyykkinen terveydentilansa pitäisi selvittää perin pohjin. Terveystarkastuksesta pitää tulla lastensuojelutyön rutiinia. Lapsen terveyttä tulee seurata sijoituksen ajan ja lapsen on saatava hänelle sopivaa hoitoa, jonka vaikuttavuudesta on näyttöä. Esimerkiksi siitä on näyttöä, ettei laitoskulttuuriin sisältyvä ryhmähoito sovi epäsosiaalisesti käyttäytyville nuorille vaan heidän ongelmansa tiivistyvät ryhmässä. Nuoren terveystilanne on arvioitava uudelleen, kun lastensuojeluasiakkuus päättyy. Oppiminen erityissyyniin Sijoitettujen lasten koulutus jää heikommaksi kuin muulla väestöllä, vaikka heitä verrattaisiin muun väestön vähän koulutettujen äitien lapsiin. Vinnerljung arvelee, että sijoitetut lapset nähdään paljolti ongelmina ja siksi heidän kohdallaan tyydytään vähään ollaan tyytyväisiä kunhan he saavat edes peruskoulunsa käytyä. Lapsen oppimiskyky, mahdolliset oppimisvaikeudet ja tuen tarpeet pitää arvioida, kun hänet sijoitetaan. Sijoituksen ajan on vahvistettava järjestelmällisesti hänen oppimistaan. Sijoituspaikan henkilöstön on kyettävä tukemaan lasta koulunkäynnissä. Ei-toivotun teinivanhemmuuden välttämiseksi sijoitettujen lasten ja nuorten pitää saada kunnollista seksuaalikasvatusta. Heidän tulee myös saada tietoa mahdollisuudesta aborttiin. Koska sijoitetut lapset ovat kokeneet raskaita menetyksiä, sijoituspaikkojen henkilöstön on osattava käsitellä lasten surua. Kun nuori aikuistuu ja lähtee sijoituspaikastaan, pitää varmistaa, että hän saa joiltain aikuisilta tukea itsenäistymiseensä usean vuoden ajan. Vinnerljung korostaa, että on tärkeää vahvistaa lapsen siteitä sisaruksiinsa ja sukulaisiinsa koko sijoituksen ajan. Sijaishuollon väki ei aina tue lasta enää sen jälkeen, kun sille ei tästä makseta heillä ei enää ole yhteiskunnan osoittamaa roolia. 12 Sosiaaliturva 1/07 Kvantitatiivisen tutkimuksen puolestapuhujia Vinnerljung ja Sundell ovat rekisteriaineistoja käyttävän tutkimuksen puolestapuhujia. He myöntävät, että tällaiset tutkimukset vastaavat vain pieneen, mutta tärkeään osaan lastensuojelun vaikuttavuuskysymyksistä. He ihmettelevät, ettei Pohjoismaissa, joissa on erinomaiset rekisterit ja arkistot, harjoiteta enemmän tällaista tutkimusta. Se on jopa edullista tutkimusta, koska olemassa on hyvät valmiit tietokannat. Pienten laadullisten tutkimusten pitkään jatkuneen valtakauden vuoksi lastensuojelun tiedontuotannossa on vuosien vaje, jota ei kurota nopeasti umpeen. Tutkimustuloksia ei tunneta Sundellista ja Vinnerljungista sosiaalityöntekijöillä ei ole Ruotsissa tarpeeksi tutkimusosaamista eikä tietoa tutkimustuloksista. Heidän koulutuksensa oli aiemmin paljolti ideologiaan ja politiikkaan eikä niinkään tutkimukseen perustuvaa. Tukholmassa onkin pistetty sosiaalityön päälliköt opettelemaan näyttöön perustuvan työn perusteita. Kaupungin tutkimus- ja kehittämisyksikkö on myös järjestänyt sosiaalityöntekijöille piirejä, joissa sen henkilöstö esittelee uutta tutkimusta ja kannustaa sosiaalityöntekijöitä analysoimaan omaa työtään ja sitä, onko se sopusoinnussa viimeisimpien tutkimustulosten kanssa. Tutkimus on esimerkiksi osoittanut, ettei sellaisesta keskusteluavusta ole juuri hyötyä, jota sosiaalityöntekijät useimmiten tarjoavat. Panoksia uhrataan toimimattomiin menetelmiin. Sosiaalityössä saataisiin nykyisellä henkilöstöllä enemmän aikaan, jos oikeat ihmiset tekisivät oikeita asioita, Sundell huomauttaa. Häntä huolestuttaa se, että usein yksi uusi menetelmä lyö vahvasti läpi eikä tuon menetelmän vaikuttavuudesta välttämättä ole näyttöä. Ruotsissa on laajasti otettu käyttöön lapsikeskeinen lastensuojelutarpeen arviointimenetelmä Barnens Behov i centrum, BBIC, joka on omaksuttu Englannista. Esimerkiksi sen toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Kun uusi menetelmä otetaan käyttöön, muiden menetelmien kehittäminen lopetetaan. Kuitenkaan ei ole näyttöä siitä, mikä menetelmä olisi paras. Lisätietoja Ruotsin Sosiaalihallituksen sivuilla Lakiuudistus ja Lastensuojelun kehittämisohjelma on ollut meneillään vuodesta 2004 ja se jatkuu tämän vuoden loppuun. Se tuo lastensuojelupolitiikan ohjaukseen, lastensuojelun palvelujen johtamiseen ja asiakastyöhön tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmasta vastaa kehittämispäällikkö Kristiina Laiho. Hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi on eduskunnan käsittelyssä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Uusi laki parantaisi lapsen ja vanhempien oikeusturvaa, muun muassa päätöksentekoprosessia selkiyttämällä ja edellyttämällä asioiden tarkempaa kirjaamista. Se täsmentäisi viranomaisvelvoitteita. Lastensuojelun kehittämisohjelman julkaisut verkossa Hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 252/2006)

13 kärkiteema kehittämisohjelma vievät lastensuojelua eteenpäin Lastensuojelulle kansalliset linjaukset Lastensuojelua ohjaamaan saadaan vuoden 2008 aikana kansalliset linjaukset, jotka valmistellaan lastensuojelun kehittämisohjelmassa. Lastensuojelun linjaukset -asiakirjassa määritetään 2000-luvun lastensuojelun tarkoitus ja tehtävä, keskeiset periaatteet, toimintaympäristö ja palvelut sekä kehittämisen painopisteet. Kuntiin lastensuojelun suunnitelmat Esityksessä uudeksi lastensuojelulaiksi ehdotetaan pakollista kuntien lastensuojelun suunnitelmaa ohjauksen välineeksi. Se pitäisi tehdä kerran valtuustokaudessa. Kuntien lapsipoliittiset ohjelmat eivät tue riittävästi lastensuojelun kehittämistä. Niiden toteutumista ei myöskään ole seurattu ja arvioitu riittävästi. Lapsipoliittisten ohjelmien seurantaa ja niiden toteutumisen arviointia kehitetään Kuntaliiton LapsiArvi-hankkeessa Linjausten ja suunnitelmien tavoitteena on taata lastensuojelun laatu: lakiesityksessä todetaan, että lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville tarvittavan avun. Lapsikeskeinen alkuarviointi Kehittämisohjelmassa on luotu lapsikeskeinen lastensuojelun alkuarvioinnin eli lastensuojelutarpeen selvityksen malli, joka lähtee lapsen tarpeista. Lakiehdotukseen paljolti otetun mallin mukaan lapselle olisi nimettävä oma sosiaalityöntekijä. Malli selkeyttää lastensuojelutarpeen arviointia, muun muassa sitä, koska lastensuojeluasia kirjataan vireille tulleeksi, koska lastensuojelun asiakkuus alkaa ja mitä selvitys lastensuojelutarpeesta pitää sisällään. kuva: Futureimagebank Mallissa määritellään asioiden käsittelyn tai ratkaisemisen aikarajoja, jotka löytyvät myös lakiehdotuksesta: Työntekijän tulisi välittömästi asian vireilletulon jälkeen arvioida, tarvitaanko kiireellisiä lastensuojelutoimia ja viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa alkaa selvittää, onko lapsi lastensuojelun tukitoimien tai sijaishuollon tarpeessa. Kirjallinen yhteenveto lastensuojelutarpeen selvityksestä pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa vireilletulosta. Lastensuojelutarpeen selvitys -mallin kehittämiseksi valtakunnalliseksi ja sen saamiseksi käyttöön koko maassa aloitetaan kolmevuotinen hanke. Sen toteuttaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Ensimmäisenä vuonna keskitytään alkuarvioinnin sisällön kehittämiseen ja suunnitellaan ja toteutetaan pilottikoulutus. Vauvaperhetyö, perhetyö ja nuorten avohuolto Vauvaperhetyöhön valmistuvat linjaukset keväällä Perhetyön laajaa kirjoa ja jonkin verran epäselvää käsitettä selvitetään Stakesin erikoistutkijan Tarja Heinon johdolla. Nuorten avohuollosta valmistuu tammikuussa Alpo Heikkisen selvitys kehittämisehdotuksineen. Avohuoltoon tarvitaan työmenetelmiä, joilla voidaan välttää nuorten sijoituksia. Nimenomaan nuorten huostaanotot ovat lisääntyneet. Huostaanotoissa vahvistettava vuorovaikutusta Huostaanotoissa on keskeistä vahvistaa työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutussuhdetta. Huostaanotto tulee osata tehdä lasta ja vanhempia kunnioittaen. Huostaanoton kehittämiseksi lakiehdotukseen on otettu vaatimus sen valmistelusta parityönä. Lakiehdotus parantaisi huostaanottoa koskevia asiakirjoja. Asiakkaalle tulisi tehdä asiakassuunnitelma, joka on nykyistä huoltosuunnitelmaa laajempi ja yksityiskohtaisempi. Siihen kirjattaisiin koko lastensuojeluprosessi. Lakiehdotus täsmentäisi, mitkä tehtävät siirtyvät pois vanhemmilta, kun lapsi otetaan huostaan. Tahdonvastaiset huostaanotot käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa johtavan viranhaltijan hakemuksesta. Lapsilähtöistä sijaishuoltoa Sijaishuollossa tärkeimpiä kehitettäviä asioita ovat lapsilähtöisyys, siirtymävaiheet, joissa lapsi siirtyy kotoaan sijaishuoltoon tai sieltä takaisin biologisten vanhempiensa luo, sijoitettujen lasten biologisten perheiden kanssa tehtävä perhetyö, perhehoidon säilyttäminen sijaishuoltomuotona ja sijaishuollon arviointi ja valvonta. Sijaishuoltoa koskevat ehdotukset lastensuojelulakiin käsittelevät hoidettavien lasten ja henkilökunnan määrää, kelpoisuuksia sekä asiakkaiden osallisuuden mahdollistamista, muun muassa sisarussuhteiden vaalimista, biologisten vanhempien kuntoutuksen tukemista ja sijoitetun lapsen oikeuksia ja osallisuutta sijoituksen ja jälkihuollon aikana. Sijaishuollon palveluista tuotetaan yksityisesti yli kaksi kolmasosaa. Kun eri palveluntuottajia on paljon, on tärkeää kirkastaa sijaishuollon tarkoitus ja luoda yhteiset tavoitteet kaikille toimijoille. Kuntaliiton LapsiArvi-hankkeessa sijaishuoltopalveluiden hankintaan tuotetaan ohjeisto ja välineitä. Hanke luo lastensuojelupalvelujen tuottamisen arviointiin uusia työvälineitä ja toimintamalleja sekä tehostaa jo käytössä olevia arviointimalleja. Tavoitteena on saada yhteinen ja yhdenmukainen arvioinnin viitekehys julkisen, yksityisen ja järjestöjen palvelutuotannon arviointiin. Tiedon tuotanto systemaattiseksi Kehittämisohjelman kaikilla osa-alueilla korostetaan systemaattisen tiedon tuotannon kehittämistä. Kehittämisohjelma kokoaa ja jäsentää lastensuojelun lukuisat tutkimustarpeet. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos tuottaa lastensuojelun tutkimuskatsauksen syksyyn 2007 mennessä. Opastusta ja ohjeita Lastensuojelun kehittämisohjelmassa syntyneiden aineistojen pohjalta tehdään perusteos lastensuojelusta. Se ilmestyy vuoden lopussa. Teos on tarkoitettu alan opiskelijoille oppikirjaksi. Sitä valmistellaan Stakesin johdolla. Käytännön työtä helpottamaan valmistuu tänä vuonna lastensuojelun käsikirja. Siitä tulee lastensuojelutyötä tekeville samantapainen verkkotyökalu kuin mikä Terveysportti on lääkäreille. Käsikirjan lähtökohtina ovat ajankohtaisuus, helppokäyttöisyys ja tiedon luotettavuus. Siitä löytyvät lastensuojelulaki, ohjeistukset ja oppaat, hyvät käytännöt ja työssä tarvittavat lomakkeet. Sosiaaliturva 1/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Täydellisyyttä parantamassa Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Ei kai kenenkään elämä ole helppoa, mutta maailmanparantaja tekee itse omasta elämästään vielä vaikeampaa. Hänelle ei riitä oma tai perheen hyvinvointi, sillä hän kantaa huolta myös naapureista, kaupan tädistä, opettajista, Intian lapsista, uhanalaisista eläimistä ja spurguista. Myös Itämeri, kulttuuri-imperialismi ja aids vievät maailmanparantajan yöunet. Joidenkin taakkaa lisäävät vähäisemmätkin asiat. Tiedän yhden, jota huolestuttavat tyhjiin kerrostaloasuntoihin kasautuvat ilmaisjakelulehdet. Vuoden alussa seison peilin edessä ja olen huolissani itsestäni. Naama on veltompi kuin edellisvuonna, myös vyötärönympäryskinkkua maa näyttää vetävän yhä himokkaammin puoleensa. Vieläkään en ole lukenut yhtään antiikin klassikkoa ja espanjan tunnit jäivät subjunktiiviin. Mitä maailma tekee tällaisella parantajalla? Mitä annettavaa voi olla, jos ei saa edes omaa lihaansa kuriin? Zana Briski työskenteli Kalkutan bordelleissa syntyneiden lasten kanssa dokumentoiden heidän elämäänsä ja opettaen heitä valokuvaamaan. Kahden vuoden uurastus tuotti hienon dokumentin Born into Brothels vuonna 2004, valokuvanäyttelyitä sekä kahden lapsen pääsyn kouluun. Toiset eivät joko halunneet kouluun tai heitä ei päästetty, he karkasivat tai heidät haettiin pois. Kaksi vuotta ja kaksi lasta. On iso kysymys, onko lasten laittaminen kouluun paras tapa auttaa heitä. Meidän koulutusoptimistisesta näkökulmastamme lapsen ulospääsy kurjuudesta käy itsestäänselvästi lukutaidon ja koulun kautta. Monenlaisten taitojen hankkiminen on arvokasta, mutta koulutuksen korostamista voidaan pitää myös länsimaisena kulttuuri-imperialismina. Voisi olla helpompaa ja tehokkaampaa tukea ihmisiä sellaisissa asioissa, joita paikallinenkin kulttuuri tukee. Tällöin autettaisiin muitakin kuin vain niitä kahta, jotka päästetään kouluun. En osaa ehdottaa mitään mullistavaa niille, jotka haluavat tehdä jotain Kalkutan lasten hyväksi, jotta nämä eivät joutuisi seuraamaan äitiensä jalanjälkiä. Ehkä sen osaavat tehdä ne lapset, jotka Briskin uurastuksen tuella pääsivät kouluun. Äkkiä maailmanparantajan minäprojekti näyttää huvittavalta. Luulenko tosiaan, että maailmanparannus on kiinni vyötärönmitasta? Vaadinko itseltäni täydellisyyttä tunteakseni paremmuutta epätäydellisessä maailmassa? Tänä vuonna lupaan: Saan olla se mikä olen. Olen riittävän hyvä tekemään jotain pientä kaiken sen hyväksi, mistä olen huolissani. Laitan roposen katusoittajan myssyyn, teen makaronilaatikon naapurin alkkisperheelle, ostan Kalkutan lasten ottamista valokuvista kootun kalenterin ja nukun yöni hyvin. Maailma ja minä emme tule siitä täydellisiksi, mutta paranemme edes vähän. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Anne Soimula on 44-vuotias kolmen lapsen äiti ja isoäiti. Hän on seurannut läheltä huumeidenkäyttäjien elämää ja heidän vaikeuksiaan saada apua ja tukea. Soimula on perustanut viime vuonna rekisteröidyn huumeidenkäyttäjien, heidän läheistensä ja auttajiensa yhdistyksen, Lumme ry:n ja toimii sen puheenjohtajana. Yhdistys vaatii, että huumeidenkäyttäjiä kohdellaan ihmisarvoisesti tavallisina kansalaisina. Yhdistyksessä on noin 70 jäsentä, joista noin puolet on aktiivikäyttäjiä. Mitä sosiaalipalveluja huumeidenkäyttäjät yleensä tarvitsevat? Moni tarvitsee toimeentulotukea. Sosiaalitoimistosta haetaan myös maksusitoumuksia hoitoon pääsemiseksi. Tiedän myös joitakin, jotka ovat ns. välitystiliasiakkaita: sosiaalitoimisto hoitaa silloin kaikki raha-asiat, vuokranmaksut ja muut ja antaa käyttörahat pienissä erissä. Toisille tämä on tarpeen, vaikka he sitä välillä kiroavatkin. Sillä taataan kuitenkin se, että asunto pysyy. Lastensuojelu puuttuu yleensä jossain vaiheessa lapsiperheiden elämään. Jos poliisi tekee kotietsinnän ja löytää huumausaineita, poliisit soittavat saman tien lastensuojeluviranomaiset paikalle, jos perheessä on alaikäisiä lapsia. Kun lapset on otettu huostaan jommankumman vanhemman huumeidenkäytön takia, vanhemmille ei jätetä paljon vaihtoehtoja. Heidät velvoitetaan seuloihin ja yksikin retkahdus, niin lapset pysyvät huostassa. Perheitä ei tueta avohuollon keinoin toisin kuin alkoholistiperheitä. Vanhemmille ei anneta mitään toivoa: yksikin äiti jätti kaksi vuotta puhtaat seulat, mutta ei vieläkään meinannut saada lapsiaan takaisin. Lastensuojelulain mukaanhan perhe pitäisi pyrkiä pitämään kaikin keinoin yhdessä avohuollon tukipalveluilla, Seuraavassa Sosiaaliturvassa 2/2007 kolumnoi Teija Makkonen Olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Joensuusta. Tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Keinu - taiteilijat vanhusyhteisön arjessa -projektissa. Kolumneissani näytän otoksia arjesta, pieniä kuvia erilaisista kohtaamisista sieltä, missä sosiaalialan kehittäjänä liikun. Sosiaaliturvassa vuorottelee tänä vuonna kuusi kolumnistia: Tanja Kurosen ja Teija Makkosen lisäksi kolumnoivat sosiaalityön professori Mikko MäntysaariJyväskylän yliopistosta, työvoiman palvelukeskuksen päällikkö Mikko Reijonen Porvoosta, projektipäällikkö Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta ja mediapajalla työskentelevä Jari Eero Sodankylästä. 14 Sosiaaliturva 1/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. mutta heti kun tulee esiin sana huumeet, tämä ei pädekään. Kyllähän jo kotikäynnillä saisi selville, ovatko vanhemmat kykeneviä hoitamaan lapsensa huumeiden käytöstään huolimatta, mutta kotikäyntejä ei vaivauduta edes tekemään. Ottavatko käyttäjät apua vastaan? Huumeidenkäyttäjät suhtautuvat epäillen kaikkeen, mikä vähänkin viittaa viranomaisiin, sillä huumeidenkäyttö on lain mukaan rikos. Monet käyttäjät pelkäävät viranomaisia myös sosiaaliviranomaisia. Erityisesti pelätään lastensuojelutyöntekijöitä. Olen ollut tukihenkilönä mukana toimeentulotukea hakemassa ja lastensuojelutyöntekijöitä tapaamassa. Vapaaehtoistoimintani sai alkunsa, kun osallistuin terveysneuvontapiste Vinkin tukihenkilökoulutukseen vuonna Tiedän miten toimia yliannostustilanteessa ja osaan antaa ensiapua. Kerron käyttäjille myös, miten suojautua hiviltä, hepatiitilta ja muilta käyttäjien keskuudessa leviäviltä taudeilta. Olen myös saanut terveysneuvontapisteeltä luvan vaihtaa käytettyjä ruiskuja puhtaisiin. Viikossa saatan vaihtaa jopa ruiskua. Huumeidenkäyttäjien on kannettava vastuunsa: huumeruiskut pitää kerätä talteen. Jotkut pelkäävät viranomaisia niin paljon, että he eivät uskalla käydä edes terveysneuvontapisteissä vaihtamassa ruiskuja. He pelkäävät, että joku naapuri näkee ja kohta heiltä otetaan lapset huostaan ja häädetään asunnosta. Teen myös kenttätyötä: jos huostaanotetutlapset ovat vaikka tulossa viikonlopuksi kotiinsa, käyn auttamassa asunnon siivoamisessa. Yhdessä koulutustilaisuudessa eräs lastensuojelutyöntekijä kysyi, mitä tekisin, jos menisin kotiin, jossa äiti ja isä ovat heroiinia vedettyään nukahtaneet, käytettyjä ruiskuja on siellä täällä ja lapset konttaisivat sotkun seassa. Ilmoittaisinko lastensuojeluun? Uskon, että syöttäisin lapset, siivoaisin kämpän ja laittaisin lapset nukkumaan ja jäisin odottamaan, että vanhemmat heräävät. Keskustelisin heidän kanssaan vakavasti ja kertoisin, että nyt on viimeinen hetki tehdä muutos, muuten lapset lähtevät. Näin toimisin. Miten huumeidenkäyttäjiä kohdellaan palveluissa? Vaikka huumeidenkäyttäjät ovat laittomien päihteiden käyttäjiä, heitä pitäisi kohdella palveluissa asiallisesti heidän ihmisarvoaan kunnioittaen. Nyt heitä pidetään pohjasakkana ja kohtelu on usein sen mukaista. Sosiaalityöntekijöiden pitäisi kohdata huumeidenkäyttäjät ihmisinä, persoonina ja jokaisen elämäntilannetta pitäisi katsoa kokonaisuutena. Saattaa olla, että joissakin tilanteissa huumeidenkäyttö ei ole edes olennaista. Nykyään nähdään vain se, että ihminen käyttää huumeita ja korvat menevät lukkoon kaikelta muulta. Myös yhdistyksemme näyttää herättävän paheksuntaa: pankkitilin avaaminen yhdistykselle ei onnistunut ensimmäisessä pankissa, jossa sitä yritimme. Emmekä yllättäen saaneetkaan kokoontua meille varatussa kokoontumistilassa. Miten palveluja voitaisiin parantaa? Päihteiden käyttö ei lopu pakolla eikä moralisoinnilla. Me kannustamme ihmisiä päihteettömyyteen, mutta näemme samalla, että huumehaittoja on vähennettävä ja ehkäistävä. Me emme hae emmekä odota huumeidenkäytön yleistä hyväksyntää. Emme myöskään kannata huumeiden laillistamista. Koska huumeet eivät kuitenkaan katoa minnekään, kannattaa keskittyä haittojen ehkäisyyn eikä käyttäjien leimaamiseen. Käyttäjien on voitava luottaa palveluihin ja uskallettava puhua ongelmistaan ja vaivoistaan rehellisesti. Harva käyttäjä menee nykyään esimerkiksi terveysasemalle näyttämään pistoksen takia tulehtunutta kättään sitä vetkutellaan ja vetkutellaan, kunnes lopputuloksena on verenmyrkytys. Käyttäjät tarvitsisivat ns. oman lääkärin, jolle he voisivat mennä avoimesti kertomaan vaivoistaan. Moni aktiivikäyttäjä ei ole työkuntoinen tai vaikka omasta mielestään olisikin, kuka haluaa palkata käyttäjän? Aineiden käyttö jäisi kuitenkin vähemmälle, jos olisi jotain muuta sen tilalle. Eläke olisi vihoviimeinen ratkaisu: se vetäisi passiiviseksi ja voisi viedä tosi nopeasti hautaan. Kyllä huumeidenkäyttäjilläkin pitäisi olla jokin velvollisuus, joka heidän pitäisi päivittäin hoitaa, etteivät he syrjäytyisi täysin tästä yhteiskunnasta. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta edellyttää, että pyrkii aineista eroon ja käy seuloissa. Käyttäjille ei ole mitään aktiviteetteja, päiväkeskuksia tai muita. Yhdistyksemme yksi päämäärä onkin perustaa huumeidenkäyttäjien oma päiväkeskus. LUKIJALTA Miksi lastensuojelu ei suojele lapsia? Miksi lastensuojelu ei riittävän varhain ja riittävin keinoin suojele lapsia? Vanhempia tuetaan ja tilannetta seurataan vuosia ilman tulosta. Lapsia ei sijoiteta pois biologisilta vanhemmiltaan tai lapsia siirretään kodin ja eri sijoituspaikkojen välillä useita kertoja. Tutkimusten ja jo maalaisjärjenkin mukaan lasten pompottelu sijoituspaikasta toiseen on lapsen psyykkiselle kehitykselle erittäin vahingollista. Lopulta lapsi ei pysty luottamaan enää kehenkään eikä mihinkään. Lopputulos tiedetään: turvattomista lapsista ei kasva sellaisia vanhempia, jotka pystyisivät antamaan omille lapsilleen riittävän hyvän kasvualustan. Lastensuojelutyöntekijät ovat liian usein mahdottoman tilanteen edessä tukiessaan vanhempia vanhemmuuteen olosuhteissa, joissa ei ole mitään edellytyksiä olla vanhempi. Mahdollisimman varhainen ja nimenomaan pysyvä huostaanotto auttaa lasta selviämään elämässä. Tällöin säästytään tuskalta, kurjuudelta ja inhimilliseltä hädältä ja samalla säästyy verovaroja, sillä rahaahan pidetään nykyään yhteiskuntamme tärkeimpänä arvona. On myös huolestuttavaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät eivät saa enää etsiä lapselle parasta mahdollista sijoituspaikkaa, vaan "tapaukset" viedään ohjausryhmään säästösyiden ja kilpailuttamisvelvoitteiden vuoksi. Näin menetellään tiettävästi ainakin Helsingissä. Kokemukseni mukaan enää eivät myöskään lastenpsykiatrian ammattilaisten näkemykset lapsen tarpeista paina tarpeeksi, kun arvioidaan lapsen sijoitustarpeita. Lastenpsykiatriassa jonot kasvavat osittain siksi, että lastensuojelun keinot eivät ole riittäviä. Eikä sairaanhoito edes paranna lapsia, joilta puuttuu riittävän turvallinen aikuinen jokapäiväisessä elämässä, kasvussa vauvasta aikuisuuteen. Mitä kauemmin lapsi kasvaa häntä vaurioittavassa ympäristössä, sitä vakavampia hänen psyykkiset häiriönsä ovat. Tällöin myös sopivan, riittävän tukevan kasvuympäristön löytäminen on vaikeaa ja hoito tulee kalliiksi. Pahasti syrjäytyneitä aikuisia on erittäin vaikea auttaa, ainakin se tie on pitkä ja kivinen. Lapset ehtivät usein vaurioitua vanhempien kuntoutumista odoteltaessa. Lapsen näkökulmasta ei ole aikaa odotella. Oman elämänhallintansa menettäneiden vanhempien lapsia voidaan kuitenkin auttaa järjestämällä lapsille mahdollisimman pysyvä ja turvallinen sijoituspaikka. Mitä pienempinä lapset sijoitetaan ja mitä vähemmän he joutuvat kokemaan eroja ja hylkäämisiä, sitä paremmat kasvun ja kehityksen mahdollisuudet heillä on elämässään. Marjukka Olander-Karhunen psykiatrian erikoissairaanhoitaja Sosiaaliturva 1/07 15

16 päihdehuolto Maria Ahmaoja Tervalammen kartanossa selvitettiin yhteisökuntoutuksen vaikuttavuutta asiakashaastattelujen perusteella. Osallistumisen ja osallisuuden kokemukset kuntoutuksessa olivat synnyttäneet motivaatiota ja voimaantumista. Nämä kokemukset mahdollistivat oman elämän hallinnan, mielekkään elämän syntymisen sekä päihteettömyyden. Onko yhteisökuntoutus 16 Sosiaaliturva 1/07 Mihin toiminnalla pyritään? Tämä pitää ensin määritellä, jotta toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta kyettäisiin arvioimaan. Tervalammen kartanon toiminnan tavoitteena on, että asiakas pystyy kuntoutusjakson jälkeen jatkamaan avohuollon tuella laitoskuntoutuksessa aloitettua päihteetöntä elämää. Tähän pyritään parantamalla asiakkaiden sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä suoriutumisedellytyksiä. Tervalammessa käytetään kuntoutusmenetelmänä yhteisökuntoutusta. Tärkeimpiä tavoitteita siinä ovat asiakkaan osallistuminen ja osallisuus, joihin häntä kannustetaan. Toimintaideologian mukaan voimaantuminen samoin kuin kuntoutuskin on prosessi, jonka avulla asiakkaat kykenevät parantamaan edellytyksiään päihteettömään elämään. Kun asiakas voimaantuu, hän voi kokea olevansa osallisena omassa elämässään. Tämä edesauttaa asiakasta rakentamaan omaa elämäänsä sellaiseksi, että se tukee päihteettömyyttä. suus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon sekä oman päihdekuntoutuksensa suunnitteluun. Siksi henkilökunnan ja asiakkaiden tulee osallistua yhteisiin kokouksiin. Vaikka asiakas osallistuisi kokoukseen, hän ei välttämättä koe olevansa osallisena käsiteltävästä asiasta. Osallistuminen kokoukseen voi siis olla passiivista. Sen sijaan osallisuus nähdään haluna vaikuttaa käsiteltävään asiaan. Osallisuus on autonomiaa ja persoonallista vaikuttamista. Yhteisökuntoutuksen tavoitteena on tarjota asiakkaille osallisuuden kokemuksia ja tukea heitä itseohjautuviksi subjekteiksi sellaisiksi ihmisiksi, jotka haluavat itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja kantaa siitä myös vastuun. Haasteena on luoda kuntoutusjaksolle sellaiset edellytykset, että asiakas osallistumisensa lisäksi olisi osallisena kuntoutuksessaan. Kun asiakas on osallisena kuntoutuksessaan, hän ryhtyy luottamaan itseensä ja omiin voimavaroihinsa. Osallisuutta voidaan tarkastella myös sille läheisen voimaantumisen käsitteen avulla. Kun ihminen voimaantuu, hänen mahdollisuutensa vaikuttaa oman elä- Osallistumisen lisäksi osallisuutta Yhteisökuntoutuksen periaatteiden mukaisesti asiakkaalla on oikeus ja velvollimänsä hallintaan lisääntyvät. Kun ihminen on voimaantunut, hän on myös sitoutunut. Tuottaako palvelu toivottuja tuloksia? Kun työn päämääräksi asetetaan asiakkaiden voimaantuminen ja osallisuuteen harjaantuminen, vaikuttavuutta voidaan tutkia arvioimalla sitä, tuottaako palvelu tämänkaltaisia tuloksia. Tervalammella tätä arvioitiin haastattelemalla kuntoutuskeskuksen huumeidenkäyttäjille tarkoitetun Neva-yhteisön asiakkaita, jotka olivat vuosina sovitusti päättäneet kuntoutuksensa. Tavoitteena oli saada haastatelluilta asiakkailta kuvailevaa tietoa heidän elämästään ennen kuntoutusjaksoa, kuntoutusjakson ajalta sekä sen jälkeiseltä ajalta. Sitä arvioitiin osallisuuden näkökulmasta. Oliko asiakkaan elämässä tapahtunut sellaisia muutoksia, joihin kuntoutuksella pyrittiin? Hyvänä tuloksena voitiin pitää sitä, että asiakas on kuntoutuksensa jälkeen luopunut epäsuotuisasta marginaalisesta asemastaan yhteiskunnassa ja osaa jakson jälkeen ottaa vastuuta omista toimistaan yhteiskunnan jäsenenä.

17 Tervalammen kuntoutuskeskuksen toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin haastattelemalla kuntoutuskeskuksen huumeidenkäyttäjille tarkoitetun Neva-yhteisön asiakkaita, jotka olivat vuosina sovitusti päättäneet kuntoutuksensa. Tällaisia asiakkaita oli yhteensä kaksikymmentäseitsemän ja heistä haastateltiin kolmeatoista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Raittiina olivat pysyneet ne haastatelluista, jotka olivat kyenneet rakentamaan itselleen päihteettömyyttä tukevan ympäristön. Kolmestatoista haastattelusta kahdeksan asiakasta oli haastatteluhetkellä raittiina. vaikuttavaa? Maria Ahmaoja työskentelee erityissuunnittelijana Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa, joka on Helsingin sosiaaliviraston ylläpitämä päihdehuollon laitos. Sen toiminnan tavoitteena on, että asiakas kykenee laitosjakson jälkeen ylläpitämään laitoksessa aloitettua päihteetöntä elämää. Kuntoutusmenetelmänä käytetään yhteisökuntoutusta. Kirjoituksessa tarkastellaan asiakashaastatteluista saatua tietoa Tervalammen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. kuva: Pekka Hänninen Oikeaa osallisuutta tukemassa Ennen kuntoutusjaksoaan haastateltavat olivat olleet osallisena päihteiden käyttöä ylläpitävässä ja syrjäytymistä lisäävässä ympäristössä. Haastateltavat kuvailivat huumeriippuvuuttaan muun elämän ehdollistavaksi riippuvuudeksi. Huumeiden käyttöön liittyvät rutiinit ja päähänpinttymät estivät heitä ajattelemasta ja toimimasta mielekkäällä tavalla. Tämän vuoksi henkilökohtainen kasvu ja oman elämän hallinta eivät olleet mahdollisia. Yhteisökuntoutuksen teorian mukaan kuntouttava yhteisö tarjoaa huumeongelmaiselle sellaisen ympäristön, jossa päihderiippuvuuden taustatekijöitä voidaan lähestyä. Neva-yhteisön toiminnan tavoitteena on, että kuntoutusjakson päättyessä asiakas on luonut itselleen päihteetöntä elämää tukevat rakenteet sekä omaksunut uusia, päihteettömyyttä tukevia ajattelu- ja toimintamalleja. Osallisuuden opettelu ja valinnan mahdollisuuksien tiedostaminen antavat jo sinällään asiakkaalle paremmat edellytykset päihteettömään elämään. Erityisen tärkeänä kuntoutuksessaan asiakkaat pitivät selvinpäin oloa sekä yhteisön vertaistukea. Päihdekuntoutus vaatii asiakkaalta oman identiteetin sekä elämäntapojen tarkastelua, ja edellyttää, että asiakas rakentaa omia ajattelu- ja toimintatapojaan uudelleen. Jotta asiakas tähän kykenisi, hän tarvitsee siihen riittävän tuen. Asiakkaan täytyy saada kokemus siitä, että hän on merkityksellinen ja tärkeä. Muutos on mahdollinen Haastatteluista kävi ilmi, että osallistumisen ja osallisuuden kokemukset kuntoutuksessa olivat synnyttäneet motivaatiota ja voimaantumista. Nämä kokemukset mahdollistivat oman elämän hallinnan, mielekkään elämän syntymisen sekä päihteettömyyden. Haastateltavat olivat kokeneet ilmapiirin kuntoutuksessa hyväksi, ja sen voidaan katsoa edistäneen motivaation syntyä ja voimaantumista. Voimaantumista tukee oleellisesti sellainen ympäristö, jossa kokee luottamusta, hyväksyntää, kannustusta ja tasa-arvoisuutta. Raittiina olivat pysyneet ne haastatelluista, jotka olivat kyenneet rakentamaan itselleen päihteettömyyttä tukevan ympäristön. Yhteisön ja muiden ihmisten tuen merkitys päihteettömyydelle olisikin nähtävä kuntoutusjakson jälkeistä aikaa tarkasteltaessa.vaikka kuntoutuksessa asiakkaalle kyettäisiin luomaan edellytyksiä osallisuuteen, voimaantumiseen ja päihteettömään elämään, asiakkaan on itse tehtävä suurin työ elämänmuutoksessaan. Kuntoutus antaa vain edellytyksiä sille, että asiakas voi kohdentaa voimavarojaan oikeaan suuntaan. Päihteitä käyttäessään ihminen ei välttämättä toimi omaksi parhaakseen. Kun ihminen voimaantuu, hänellä on halu pyrkiä toimimaan siten, että oma toiminta sekä elämä muodostuvat mielekkääksi. Tällöin ihminen aktivoituu omasta toiminnastaan päättäväksi ja on osallisena omassa elämässään. Haastatellut kertoivat oman elämänsä osallisuudesta. He olivat kyenneet turvaamaan itselleen elämän perusedellytykset, kasvaneet henkisesti sekä saavuttaneet tavoitteita, joita eivät ehkä koskaan olleet ajatelleetkaan saavuttavansa. Voidaan ajatella, että kuntoutus on vaikuttavaa silloin, kun se helpottaa asiakkaan ongelmaa tai elämäntilannetta saa aikaiseksi muutoksen parempaan. Osallisena elämässä Kuntoutuksessa tuleekin näiden haastateltujen perusteella panostaa siihen, että yhteisön ilmapiiri saadaan luotua niin hyväksi ja turvalliseksi, että asiakas kokee olevansa siinä osallisena. Kun asiakas kokee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi, se antaa mahdollisuuden oman elämäntilanteen arvioimiseen ja muutokseen motivoitumiseen. Tätä kautta asiakas saavuttaa osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Sama pätee myös henkilökuntaan. Kun työntekijät kokevat olevansa osallisena yksikön perustehtävän toteuttamisessa, työhyvinvointi lisääntyy. Henkilöstön sitoutuessa työhönsä voidaan luoda sellainen ilmapiiri, joka tukee asiakkaita heidän muutospyrkimyksissään sekä edistää asiakkaiden voimaantumista. Voimaantuminen auttaa ymmärtämään, että minä olen ihmisenä tärkeä ja elämälläni on tarkoitus. Erään asiakkaan mietelause kuului: Raittius ei ole elämän iloista kieltäytymistä, vaan päinvastoin, se takaa meille kyvyn nauttia täysin voimin niistä rikkauksista, joita elämä meille tarjoaa. Ehkä tästä onkin kysymys olla osallisena omassa elämässään. Sosiaaliturva 1/07 17

18 muutoksia sosiaaliturvaan 2007 Perusturvaan 1,7 prosentin korotus Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tuli vuoden alusta 1,7 prosentin indeksikorotus. Korotus koskee kansaneläkkeen lisäksi perhe-eläkettä, rintamalisää, maahanmuuttajan erityistukea, vammaistukia sekä työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, pitkäaikaistyöttömien eläketukea ja toimeentulotukea. KANSANELÄKKEET Yksinäinen I kuntaryhmä 524,85 euroa/kk Yksinäinen II kuntaryhmä503,53 euroa/kk Naimisissa I kuntaryhmä 463,28 euroa/kk Naimisissa II kuntaryhmä 445,12 euroa/kk Muut eläkkeet ja korvaukset vähentävät kansaneläkettä liukuvasti. Jos ne ovat alle 48,12 euroa kuukaudessa, kansaneläke maksetaan täysimääräisenä. Jos muut eläkkeet ja korvaukset ovat yksinäisellä yli 1074,63 (II kuntaryhmässä 1031,96) euroa kuukaudessa, kansaneläkettä ei makseta lainkaan. Naimissa olevilla rajat ovat 951,46 ja 915,21 euroa kuukaudessa. lapsikorotus on 19 euroa lapsesta/kk rintamalisä on 42,57 euroa/kk ruokavaliokorvaus on 21,00 euroa/kk > Eläkkeelle KELAN MAKSAMAT HOITOTUET Lapsen ja vammaisten hoitotuet hoitotuki 79,83 euroa/kk korotettu hoitotuki 186,28 euroa/kk erityishoitotuki 361,21 euroa/kk Eläkkeensaajien tuet hoitotuki 53,47 euroa/kk korotettu hoitotuki 133,11 euroa/kk erityishoitotuki 281,46 euroa/kk > Eläkkeelle TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotukilakiin liittyvän etuoikeutettua tuloa koskevan kokeilun voimassaoloaikaa jatketaan kahdella vuodella alkaneessa kokeilussa toimeentulotukilain 11 :ään on lisätty väliaikaisesti momentti, jonka mukaan toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen. Toimeentulotuen perusosien määrät lukien Toimeentulotuen perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksiin. Tämän mukaisesti toimeentulotuen perusosien määriä korotettiin vuoden alusta 1,7 prosenttia. I kuntaryhmä II kuntaryhmä euroa/kk euroa/pv euroa/kk euroa/pv Yksin asuva, yksinhuoltaja 389,37 12,98 372,62 12,42 Avio-, avopuolisot 330,96 11,03 316,73 10,56 Vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt 284,24 9,47 272,01 9, vuotias lapsi 1. lapsi 272,56 9,09 260,83 8,69 2. lapsi 253,09 8,44 242,20 8,07 3. jne. lapsi 233,62 7,79 223,57 7,45 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 245,30 8,18 234,75 7,83 2. lapsi 225,83 7,53 216,12 7,20 3. jne. lapsi 206,37 6,88 197,49 6,58 > Tiedotteet > Kuntatiedotteet marraskuu 2006 TYÖTTÖMYYSTURVA Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat 23,91 euroa. Korotusta viime vuoteen on 41 senttiä. Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,53 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 6,65 euroa ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 8,58 euroa päivässä. Työttömyysturvalautakunnan nimi on muutettu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaksi ja sen toimivaltaa on laajennettu ja asemaa vahvistettu. Lautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste työttömyysturvaa koskevissa asioissa. > Työttömälle ASUMISTUKI Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja korotettiin 16 senttiä neliömetriltä kuukaudessa. Tämä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä vuokrien nousua. Myös hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hyväksyttäviä muita hoitokuluja korotetaan siten, että ne vastaavat keskimääräistä kustannusten nousua. Perhe-eläkejärjestelmän mukaista lapseneläkettä ei enää oteta tulona huomioon perheen asumistukea määriteltäessä. Leskeksi jääneet tulevat näin muiden yksinhuoltajien kanssa yhdenvertaisiksi. Yksinhuoltajille maksetut elatusavut ja niiden sijasta maksettu elatustuki ovat olleet jo aiemmin etuoikeutettua tuloa. > Asuminen > Asumistuki 18 Sosiaaliturva 1/07

19 ELÄKKEENSAAJIEN ASUMISTUKI Hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärä on 5 878, tai euroa vuodessa asunnon sijainnista riippuen. Eläkkeensaajien asumistuki on 85 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuun tai tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun. Eläkkeensaajien asumistuen hyväksyttävien keskuslämmitystalojen lämmitysnormia korotettiin sentti neliömetriä kohti kuukaudessa. Lämminvesinormia korotettiin 1,30 euroa henkeä kohti kuukaudessa, jolloin normi vastaa yleisen asumistuen vastaavaa normia. Kunnossapitonormia on korotettu 1,7 prosentilla. Normien muutos koskee omakotitalossa asuvia eläkkeensaajia. Eläkkeensaajan asumistuki maksetaan tämän vuoden alusta kaikille tuen saajille kuukauden 4. päivänä. > Eläkkeelle > Eläkkeensaajien asumistuki ULOSOTON SUOJAOSUUS Ulosoton suojaosuutta on korotettu 567 eurosta 585 euroon kuukaudessa. Jos velallisella on yksi huollettavaa, suojaosuus on 795 euroa, jos kaksi euroa. > Ulosotto ELATUSTUKI Elatustuki on nyt 129,91 euroa kuukaudessa, ennen 118,15 euroa. Elatustukeen tuli sekä indeksikorotus että tasokorotus. Viimeksi tukea on korotettu vuoden 2002 alusta. Kunta maksaa elatustukea lapselle, jonka elatusvelvollinen vanhempi on laiminlyönyt elatusmaksun tai maksu on pienempi kuin elatustuki. Elatusmaksuihin tuli tämän vuoden alusta indeksikorotus. Korotus koskee ennen vahvistettuja elatusapuja. > Tiedotteet > Kuntatiedotteet joulukuu 2006 SOTAINVALIDIEN LAITOSHUOLTO Sotainvalideille korvataan enintään 10 viikkoa laitoshuoltoa tai enintään 70 päivää osa-aikaista huoltoa vuodessa. Korvaus edellyttää sotilasvammalain mukaista vähintään 20 prosentin työkyvyttömyysastetta. > Tiedotteet marraskuu 2006 ÄITIYS- JA VANHEMPAINRAHA Äitiyspäiväraha on nyt 56 ensimmäiseltä päivältä 90 prosenttia sen perusteena olevasta työtulosta, aiemmin se oli 70 prosenttia. Vanhempainraha nousi 30 ensimmäiseltä päivältä 70 prosentista 75 prosenttiin työtulosta. Kumpikin vanhempi saa korotetun päivärahan vanhempainrahakautensa 30 ensimmäiseltä päivältä. > Uutiset OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA Vähintään 60 sairauspäivärahapäivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahalle siirtyminen edellyttää lääketieteellistä arviota vakuutetun työkyvystä ja arvion perusteella kirjoitettua lääkärinlausuntoa. Lausunnon kirjoittavan lääkärin tulee olla vakuutetun työtehtävät tunteva työterveyslääkäri tai muu vakuutetun työolot tunteva lääkäri, jolla on riittävät tiedot vakuutetun työkykyyn vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheuttamista rajoitteista sekä olennaiset tiedot vakuutetun työstä, työoloista ja työn vaatimuksista. Lääkärinlausunnon lisäksi työntekijän on esitettävä Kelalle osa-aikatyötä koskeva sopimus, josta käy ilmi, että työaika ja palkka vähentyvät vaadittavat prosenttia osasairauspäivärahakauden ajaksi. Yrittäjän on esitettävä muu luotettava selvitys osasairauspäivärahakauden aikaisesta työn tosiasiallisesta vähentymisestä. Osasairauspäivärahaa maksetaan arkipäivää. Esimerkiksi vakuutetun terveydentilan heikkeneminen tai vanhempainvapaalle jääminen voivat keskeyttää osasairauspäivärahakauden ennenaikaisesti. Osasairauspäiväraha maksetaan jälkikäteen kuten muutkin päivärahaetuudet. Maksukausi on 25 arkipäivän mittainen > Tiedotteet > Lokakuu 2006 TULKKIPALVELUT Vammaispalvelulain muutoksella kuurosokeiden henkilöiden tulkintatuntien vähimmäismäärä on nostettu 240 tunnista 360 tuntiin ja kuulovammaisten sekä puhevammaisten 120 tunnista 180 tuntiin kalenterivuodessa. > Tiedotteet > Kuntatiedotteet marraskuu 2006 OMAISHOITAJIEN ETUUDET Omaishoitajalla on vuoden 2007 alusta oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaavuorokauteen kuukaudessa aiemman kahden sijasta. Kunnan on huolehdittava hoidon järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoitaja voi pitää vapaapäivät kuukausittain tai pitemmissä jaksoissa. Tavoitteena on, että omaishoitaja ja kunta tekevät vuosittain suunnitelman vapaiden käyttämisestä. Samalla otetaan huomioon kunnan mahdollisuudet järjestää omaisen korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 310,44 euroa ja raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava vähimmäispalkkio 620,88 euroa. Muita palkkioita korotetaan palkkakertoimen nousua vastaavasti 3,48 prosenttia. > Tiedotteet > Kuntatiedotteet joulukuu 2006 PERHEHOITAJAN PALKKIO Perhehoitajalle maksetaan perhehoidossa olevaa lasta kohden vähintään 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista kustannuksista todellisten kustannusten mukainen kulukorvaus. Se on vähintään 350 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa lasta kohden. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Perhehoitajalle hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksettava käynnistämiskorvaus on enintään euroa. Kulukorvauksen lisäksi maksetaan korvaus perhehoidossa olevan lapsen terapian ja terveydenhuollon menoista sekä alle 21-vuotiaan opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista. Myös perhehoidossa olevan lomanvietosta ja harrastuksista aiheutuvat kustannukset voidaan korvata. > Tiedotteet > Kuntatiedotteet joulukuu 2006 Sosiaaliturva 1/07 19

20 Teemapäiviä ja tapahtumia vuonna 2007 Tammikuu Terve Kunta -päivät Helsingissä, Stakes, Suomen Kuntaliitto Sosiaalisten oikeuksien päivä Helsingissä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Valtakunnalliset kotihoitopäivät Helsingissä, Efeko Oy vuotta opiaattiriippuvaisten korvaushoitoa Suomessa - Pääkaupunkiseudun kokemuksia, näkemyksiä ja tulevaisuuden visioita -seminaari Helsingissä, A-klinikkasäätiö, Seurakuntaopisto, Stakes Helmikuu Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Seinäjoella, Suomen Mielenterveysseura, Stakesin Vaasan alueyksikkö Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi Heinolassa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY 8.2. Hyvinvointikunta-foorumi Helsingissä, Suomen Kuntaliitto, Huoltaja-säätiö, Sosiaalialan osaamiskeskukset 9.2. Uskonto osana lapsen hyvinvointia -seminaari Helsingissä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Seurakuntien lapsityön keskus Adoptioseminaari adoptioperheiden ja ammattilaisten yhteistyö Helsingissä, Pelastakaa Lapset, Interpedia, Helsingin kaupunki ym Työttömyystyön neuvottelupäivät Kouvolassa, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY Kohtaamispaikkojen tulevaisuusseminaari Seinäjoella, Järjestötalo Seinäjoki, Toimintojen Talo Seinäjoki, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ym Vates-päivät sosiaalisesta työllistämisestä Helsingissä, Vates-säätiö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Rovaniemellä, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos Maaliskuu 6.3. Kunnalliset palveluasumispäivät Helsingissä, Efeko Oy 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä, YK Kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivä Helsingissä, Suomen ICSW (International Council on Social Welfare, Sosiaalipolitiikan maailmanneuvosto), Sosiaalipoliittinen yhdistys Sosiaalialan asiantuntijapäivät Helsingissä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Huoltaja-säätiö, Sosiaalijohto Tietoyhteiskunta kansalaisille -projektin päätösseminaari Jyväskylässä, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Valtakunnallinen suvaitsevaisuuspäivä, rasisminvastainen päivä, YK, Suomen Punainen Risti Suomi, sisu ja sosiaaliturva -historiaseminaari Tampereella, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaalisen ydin -seminaari Jyväskylässä, Stakesin Jyväskylän alueyksikkö, Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityön päivä, IFSW (The International Federation of Social Workers, Sosiaalityöntekijöiden maailmanjärjestö), Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä, YK Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Helsingissä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, STM, Sosiaalijohto Valtakunnalliset huumetyöläisten neuvottelupäivät Helsingissä, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö ym Etuuskäsittelijöiden ja toimeentulotukiasioita hoitavan henkilöstön koulutuspäivät Helsingissä, Efeko Oy Toukokuu Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi Vuosi 2007 on EU:ssa nimetty Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi. Sitä toteutetaan seuraavien avainteemojen kautta: Oikeudet (Rights) lisätään tietoisuutta eri vähemmistöjen ja vammaisten ihmisten oikeuksista Mielenterveyskuntoutuksen, työhönvalmennuksen ja Finsen, Suomen tuetun työllistymisen verkoston yhteiset verkostopäivät Jyväskylässä, Vates-säätiö Lapselle lapsuus -hankkeen päätösseminaari Tampereella, Tampereen kesäyliopisto, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kansainvälinen perheiden päivä, YK Terve-Sos Oulussa, Stakes ja Oulun kaupunki Sosiaalisten yritysten tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla -seminaari Helsingissä, Helsingin kaupunki, Stakes Osallisuus, Edustus (Representation) vahvistetaan syrjinnän vaarassa olevien ihmisten ja ryhmien edustusta ja osallistumista Tunnustaminen (Recognition) lisätään ihmisten ja väestöryhmien keskinäistä arvostusta ja yhteenkuuluvuutta ja edistetään monimuotoisuutta Arvostus, Kunnioitus (Respect) poistetaan stereotyyppisiä käsityksiä, ennakkoluuloja ja väkivaltaa Teemavuoden aikana Suomessa toteutetaan viisi useista osahankkeista koostuvaa suurta hanketta: Monimuotoisuuden näkyvyyskampanja Monimuotoisuus taiteessa Monimuotoinen urheilu ja liikunta Monimuotoisuus työelämässä Vähemmistöjen ja vammaisten ihmisten toteutumattomat oikeudet Suomessa teemavuodesta vastaa työministeriö. Lisätietoja: Kesäkuu 5.6. Valtakunnallinen työttömien edunvalvontatapahtuma Helsingissä, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY Sosiaaliturvayhdistysten toiminnan kehittämispäivät Jyväskylässä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ESN:n (European Social Network, Euroopan sosiaalijohdon verkosto) eurooppalaisen sosiaalihuollon konferenssi Berliinissä, Saksassa Maailman pakolaispäivä, YK Huumeiden vastainen päivä, YK Juhlavuosia vuotta Atopialiitto 20 vuotta Förbundet Finlands svenska hörselskadade 30 vuotta Aivohalvaus- ja afasialiitto, juhlaseminaari Helsingissä 60 vuotta Suomen Reumaliitto, pääjuhla Helsingissä 20 Sosiaaliturva 1/07

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1.4.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnallisen kehittämisen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot