SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE"

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE 1) Perheiden parhaaksi ohjelma 2) Liittokokouksen aloitteet Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu Helsinki

2 PERHEIDEN PARHAAKSI Demarinaisten perhepolitiikan linjauksia Sisältö Lähtökohta... 3 Stop tuloerojen kasvulle... 4 Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen... 5 Työssä jaksaminen... 6 Irti rajoittavista mielikuvista... 7 Vanhemmuutta tuettava... 8 Sijaisvanhemmuus Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan Ennen lapsen tuloa Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Kun on ongelmia Jokainen tarvitsee kodin Pidämme pienten puolta Turvallisesti elämään Vuosien karttuessa Arvostettu vanhuus Maahanmuuttajat keskuudessamme Työelämä ja koulutus Kulttuurit kohtaavat Sosialidemokraattiset Naiset - 2

3 Sata vuotta sitten työläisäideille koottiin kasvatusohjeita, joissa kehotettiin muun muassa seuraavasti: leiki lastesi kanssa, mene lapsinesi vapaaseen luontoon, ole lastesi parissa, sano lapsellesi hyvää yötä, lue lapsillesi. Ohjeet ovat yhä tarpeellisia muistutuksia nykykasvattajille. Lähtökohta Työ- ja perhepolitiikka on kokonaisuus, jonka ydintä ovat tasa-arvoinen palkkaus, oikeudenmukainen verotus, kannustava ja toimiva sosiaaliturva, hyvät julkiset palvelut sekä toimiva työn ja perhe-elämän yhteensovitus. Naisilla ja miehillä on varallisuudesta riippumatta oikeus lapsiin ja työntekoon. Yhteiskunnassa vallitseva sukupuolten välinen eriarvoisuus on muutettavissa. Perhepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, jotta aikuiset voivat rauhallisin mielin suunnitella tulevaisuuttaan. Vastuu ja välittäminen heijastuvat arjen turvallisuuteen. Inhimillisen elämän perustana ovat välittäminen ja huolenpito. Myönteiset tunnesuhteet perheenjäsenten välillä ovat voima ja yhteisen kasvun lähde. Parhaimmillaan perheessä opitaan ottamaan muita huomioon ja elämään yhdessä. Perheen yksittäisten jäsenten hyvinvointi vaikuttaa perheen kokonaisuuteen, ja päinvastoin: perhe on myös yksilön hyvinvoinnin lähde. Tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, johonkin paikkaan, jossa tulee hyväksytyksi sellaisenaan, on lapselle ja aikuiselle ensiarvoisen tärkeää. Sitoutuminen elämänkumppaniin on arkipäivän ihmissuhteiden solidaarisuutta. Sitoutuminen kumppaniin edellyttää sellaista parisuhdetta, jossa toista ei alisteta eikä itse joudu alistetuksi. Jokainen kaipaa läheisyyttä, tunnustusta ja arvostusta ihmissuhteissa. Sosialidemokraattiset Naiset - 3

4 Stop tuloerojen kasvulle Suomessa on noin 1,1 miljoonaa lasta, perheitä on hieman alle Suurin osa lapsistamme voi tänään hyvin. Kuitenkin ne, jotka voivat huonosti, ovat yhä heikommassa tilanteessa. Työttömyys ja köyhyys yhdistettyinä heikentyneisiin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sysää lapsiperheet ahtaalle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista yksin politiikan keinoin. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee aina turvata sellaiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat perheiden kasvatustehtävää. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä alkaen ja vain muutamana vuotena 2000-luvun alkupuolella on kasvu hidastunut. Lapsiperheiden köyhyys on liki kolminkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen lasta kasvaa toimeentulotukea saaneissa perheissä. Noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajia. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lapsilisien merkittävää korottamista ja välitöntä sitomista indeksiin. Tavoitteena on kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä, joka tasoltaan vastaisi esimerkiksi nykyistä kolmannen lapsen lapsilisää. Lapsilisät irrotetaan toimeentulotuesta. Lapsilisä maksettaisiin aina 18 vuoden täyttämiseen saakka ottaen huomioon vaikutukset opintotukeen ja työttömyysturvaan. Lapsen huoltajan suostumuksella 17-vuotiaan lapsen lapsilisä maksettaisiin Sosialidemokraattiset Naiset - 4

5 opintotukena lapselle itselleen. Opintotuen ja lapsilisän taso tulee sovitella järkeväksi kokonaisuudeksi. Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen Työttömyys ja työttömyyden uhka on monen perheen arkea. Samaan aikaan keskustelu naisten asemasta työelämässä ja lasten kotihoidosta voimistuvat. On taas kerran väläytetty mahdollisuutta, että siirryttäisiin yksilökohtaisesta verotuksesta yhteisverotukseen. Puolisoiden yhteisverotus hyödyttäisi ennen kaikkea suurituloisia yhden tulonsaajan perheitä. Yksinhuoltajat ovat tässä veromallissa varmoja häviäjiä, sillä muutos ei koske yksihuoltajia ja yksineläjiä. Yhteisverotus lisäisi naisten jäämistä kotiin ja siten riippuvuutta puolisosta. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. Pitkäjänteinen perhepolitiikka vahvistaa naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Todellinen työ- ja perhe-elämän tasa-arvo edellyttää lisätoimia. Työnjako kotona heijastuu työmarkkinoille ja päinvastoin: kahtiajakautuneet työmarkkinat heijastavat sukupuolijakoa asenteissa ja palkkarakenteissa. Nykyisellään naiset pitävät 95 % perhevapaista. Perhevapaiden kustannukset koituvat naisten työnantajille. Perhevapaisiin liittyvät ongelmat tulee ratkaista yhdistämällä äitiys, isyys ja vanhempainvapaajärjestelmä uudeksi vanhempainvapaaksi. Tämä koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle, ja yksi olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Tällaisen mallin käyttöönotto olisi vahva viesti paitsi työmarkkinoille, myös tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta. Sosialidemokraattiset Naiset - 5

6 Erityisesti naisvaltaisten palvelualojen ja pienyrittäjien perhevapaista aiheutuviin kustannuksiin on kehitettävä ratkaisuja. Äitiyslomasta koituu kuluja työnantajalle. Lisäkustannukset syntyvät mm. sairauspoissaoloista ennen äitiyslomaa, vuosilomapalkasta ja sijaiskustannuksista. Perhevapaiden aiheuttamat lisäkustannukset saavat monet työnantajat karttamaan perhevapaille alttiiden työntekijöiden palkkaamista. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset katetaankin oikeudenmukaisemmin Ruotsin mallin mukaisesti laajalla veropohjalla. Työssä jaksaminen Työn ja perheen yhteensovittamisessa huolestuttaa myös nuorten perheiden jaksaminen. Elämän ruuhkavuodet, perheen perustaminen, työuralla eteneminen, sairastavat lapset, taloudelliset paineet ja kotitöiden kasautuminen kuluttavat nuorten naisten jaksamista. Tasa-arvoisesti jaetut vanhempainvapaat ja laadukas päivähoito mahdollistavat molempien vanhempien joustavan työnteon. Vuorotteluvapaajärjestelmä mahdollistaa hengähdystauon ja myös työllistää sijaisen. Työelämän hektisyys ja tehtäviin nähden alimitoitettu henkilökunta kiristää työyhteisön ihmissuhteita. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus olla perhevapailla kohtaamatta syrjintää. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan aikaa silloin kuin lapsi on pieni, mutta myös silloin kun läheinen on iäkäs tai jatkuvan avun tarpeessa. Työllistymismahdollisuuksien lisäksi nyt on kiinnitettävä huomiota työolosuhteisiin ja työntekijöiden perhevapaiden joustavuuden kehittämiseen. Ehdotuksia Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan tasaisemmin jaettavaksi ja rahoitetaan laajalla veropohjalla. Sosialidemokraattiset Naiset - 6

7 Naisyrittäjälainajärjestelmää kehitetään ja siihen varataan riittävästi määrärahoja. Naisten uusyrittäjyyttä tulee kehittää hoito- ja hoiva- sekä muilla työllistävillä aloilla. Työuran jatkuminen lasten hoitamiseen käytettyjen vuosien jälkeen turvataan. Rakennetyöttömyyden kohteeksi joutuneille turvataan oikeus uuden ammatin opiskeluun ja taloudelliseen tukeen, jotta opiskelijan/perheen toimeentulo on turvattu opiskeluaikana. Ammattiyhdistys- ja työnantajaliikkeiden kanssa on neuvoteltava ratkaisu vapaan saamiseksi omien, apua tarvitsevien vanhempien hoitamiseen samoin kuin sairastuneiden lasten hoitamiseksi. Palkatonta hoitovapaata tulee saada tarvittaessa 2-3 kuukautta ikääntyneiden vanhempien hoitamiseksi ja asioiden järjestämiseksi. Työttömyyden aikana tulee olla mahdollisuus opiskella ja kehittää työmarkkinakelpoisuuttaan. Irti rajoittavista mielikuvista Feminismin lähtökohtana on, että naisten ja miesten toiminta ei suurimmaksi osin ole erilaista biologisista syistä, vaan se riippuu valtarakenteista, jotka määrittävät stereotyyppiset sukupuoliroolit. Nämä puolestaan määrittävät naisille ja miehille sopivaksi nähdyn käyttäytymisen ja heidän toimintamahdollisuutensa. Tavoitteena on vapautua näistä sukupuoleen liitettyjen merkitysten kahleista. Sukupuolistereotypioiden kimppuun on käytävä päivähoidosta ja esiopetuksesta lähtien. Tyttöjä ja poikia on kannustettava ennakkoluulottomasti laajentamaan kiinnostuksen kohteitaan ja painotuksiaan perinteisten sukupuoliroolien ulkopuolelle niin peleissä ja leikeissä kuin aine- ja ammattivalinnoissakin. Perinteisistä malleista irrottautuminen lisää yksilön valinnanmahdollisuuksia. Sosialidemokraattiset Naiset - 7

8 Naiskuva vaalii ikuista nuoruutta. Tosielämässä vanheneminen merkitsee kypsyyttä, suurempaa vapautuneisuutta yhteiskunnallisiin- ja työtehtäviin lisääntyvää viisautta. Vanhemmuutta tuettava Suomessa on noin 1,1 miljoonaa vuotiasta lasta, perheitä on hieman alle Perhekäsitys on nykyisin aiempaa moniulotteisempi, vaikka valtaosa (71.4 %) perheistä onkin ydinperheitä eli äidin, isän ja lapsen/lasten muodostamia. Yksinhuoltajaperheitä on 20 prosenttia ja uusioperheitä 8.6 prosenttia kaikista perheistä. Kaikki suomalaiset eivät osaa kohdata luontevasti ihmisyyden monimuotoisuutta eikä lapsiperheiden erilaisuutta. Tämän joutuvat kohtaamaan sekä samaa sukupuolta olevien parien, että maahanmuuttajien ja esimerkiksi eri tavoin vammaistenkin vanhempien lapset. Ihmisyyteen kuuluvasta moninaisuudesta ja erilaisuudesta täytyy puhua entistä enemmän ja asiatietoon pohjautuen. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Perheille on tarjottava joustavampia ja monimuotoisempia palveluja. Lapsen oikeus hoitopaikkaan ei saa riippua vanhemman elämäntilanteesta. Perheneuvolan ja -terapian palveluita sekä avohuollon tukitoimenpiteitä tulee lisätä. Vammaisille on turvattava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet vapaasti ja vastuullisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymäajoista. Vanhemman vammaisuus ei saa muodostua esteeksi huoltajuuskysymyksessä, mikäli muita syitä huoltajuuden epäämiseen ei ole. Vammaisten lasten perheiden palvelujen tulee olla riittäviä ja monipuolisia. Sosialidemokraattiset Naiset - 8

9 Perheet eivät muodostu välttämättä heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Sateenkaariperheiksi kutsutaan esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, eiheteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin. Naisparien yhteiset lapset ovat saaneet alkunsa usein koti-inseminaatiolla tai lapsettomuusklinikalla. Lapset ovat vanhempiensa yhdessä toivomia. Lain edessä vain heidän synnyttäjänsä tunnustetaan vanhemmaksi. Toinen äiti on virallisesti lapselle ventovieras, joka ei ole oikeutettu myöskään äitiys-, isyys- eikä vanhempainvapaaseen. Lapsen biologisen vanhemman kuollessa on rekisteröidyllä puolisolla mahdollisuus adoptoida kuolleen puolisonsa lapsi. Tällöin on huolehdittava, ettei lapselta katkea juridinen side biologisiin isovanhempiinsa. Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tulee vihdoin mahdolliseksi tänä vuonna. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Myös kansainvälinen adoptio tulisi sallia homo- ja lesbopareille, koska hakijoiden sopivuus vanhemmiksi arvioidaan huolellisesti adoptioprosessin aikana. Adoptiovanhemmilla on oltava oikeus taloudellisesti tuettuun äitiysvanhempain- sekä isyyslomaan, kuten ns. perinteisin tavoin lapsen saavilla pariskunnilla on. Päätös arvioitavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Pakolliseen adoptioneuvontaan on päästävä puolen vuoden sisällä riippumatta kotikunnasta Yksinhuoltaja on usein nainen. Perheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä. Yksinään lapsiaan kasvattavalle vanhemmalle kunnalliset palvelut, erityisesti päivähoito, ovat Sosialidemokraattiset Naiset - 9

10 tärkeitä, koska yksinhuoltajat ovat usein matalapalkka-alojen pätkätyöläisiä. Työelämän joustot ja aamu- ja iltapäiväkerhot merkitsevät yksinhuoltajalle paljon. Lähtökohtien tasoittaminen palveluin ja tulonsiirroin auttaa erityisesti vaikeassa asemassa olevia perheitä. Mahdollisimman varhaisella ennaltaehkäisyllä huolehditaan koko perheen hyvinvoinnista. Jos lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä, huoltaja menettää sijoittamisen ajalta asumistuen, elatusavun ja lapsilisän vaikka lapsen on tarkoitus tulla takaisin kotiin. On luotava siirtymäaikakriteerit, joiden aikana tarjotaan perheen eheytymistä edistävää taloudellista tukea. Erityisesti yksinhuoltajille talouden romahdus on riski. Sijaisvanhemmuus Lapsen tai nuoren kotona asuminen ei välttämättä suju tai kotiolot eivät ole heille turvallisia. Huostaan otetut lapset ja nuoret ovat laajin perhehoitoon sijoitettu ryhmä. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Tällä hetkellä on noin sijoitettua lasta, joista n on sijoitettuna perhehoitoon. Sijaisvanhemmaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on tehtävään sopiva. Yhdessä kodissa saa olla enintään neljä sijoitettua lasta. Usein perheessä on lisäksi biologisia lapsia ja vanhemmat ja perheet saattavat toimia tukivanhempina ja tukiperheinä. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen juridisia huoltajia. Perhehoitolapsella on oikeus tavata alkuperäisvanhempiaan, ja mikäli heidän olosuhteensa ja edellytyksensä lapsen hoitoon ja kasvatukseen paranevat, heillä on oikeus pyytää lasta takaisin hoitoonsa. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös lapsen ja sijaisperheen välille muodostuneet tunnesiteet ja lapsen oma mielipide. Perhehoitolapset kasvavat usein aikuisiksi sijaisperheissään. Sosialidemokraattiset Naiset - 10

11 Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lastensuojelua tulee kehittää niin, että laitossijoitusten rinnalla tuetaan nykyistä tuntuvammin sijaisperheitä heidän tärkeässä kasvatustehtävässään silloin kuin biologinen perhe on ajautunut kriisiin. Sijaisvanhemmasta päätettäessä tulee nykyistä enemmän pyrkiä kartoittamaan lapsen lähipiiriä sopivan henkilön löytämiseksi. Lastensuojelun palvelujärjestelmää kunnissa täytyy laajentaa. Avun on alettava jo neuvolatasolta, missä esimerkiksi neuvoloiden kotikäyntejä on lisättävä. Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsiin kohdistuvan terveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kouluterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta ja nuorisotyöstä huolehtimista. Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna, odotettuna ja terveeseen elämään. Lasten saaminen on monille ihmisille tärkeä osa elämää. Hyvä perhepolitiikka tukee vanhempia ja mahdollistaa lapsille hyvän lapsuuden. Suurin osa lapsista syntyy biologisten vanhempiensa muodostamaan perheeseen, mutta perhemuodot ovat jatkuvasti moninaistuneet. Tämä tulee ottaa huomioon mm. neuvoloissa. Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pari kohtaa lapsettomuutta. Lapsettomuutta voidaan kuitenkin hoitaa erinomaisin tuloksin. Noin 80 % hedelmöityshoitoon tulevista lapsettomista saa käytettävissä olevien hoitojen avulla toivomansa lapsen. Lapsettomuushoitojen tulee olla kaikkien ulottuvilla varallisuudesta riippumatta. Sosialidemokraattiset Naiset - 11

12 Yhä useamman suomalaisen perheen ratkaisu lapsiluvun lisäämiseksi on lapsen adoptio joko kotimaasta tai ulkomailta. Monet perheet turvautuvat ulkomaiseen adoptioon, koska kotimaassa odotusajat ovat pitkät. Ehdotuksia Päätös arviotavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Taataan hedelmöityshoidot myös vähävaraisille. Naisilla tulee olla oikeus hedelmöityshoitoihin perhesuhteista riippumatta. Vanhempainrahaa tulee maksaa yhtä kauan riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt biologisista vanhemmista vai adoptoitu tai siitä, kuinka vanhana lapsi on adoptoitu. Myös samaa sukupuolta olevilla henkilöillä tulee olla oikeus myös kansainväliseen adoptioon. Mahdollisuuksia kansainväliseen adoptioon on lisättävä mm. lisäämällä resursseja adoptiojärjestöille ja ottolapsineuvontaan. Huostaan otetun lapsen adoptiota on suosittava nykyistä enemmän. Perhehoitajien hoitopalkkiota on nostettava ja työehtoja parannettava. Ennen lapsen tuloa Lapsen elämän kannalta hyvinvoinnin rakentuminen alkaa jo ajasta ennen syntymää. Pikkulasten hyvinvoinnin perustana pidettyä neuvolajärjestelmää on kehitettävä, ja vanhemmille annettava tarpeellinen tuki, jotta he kykenevät kantamaan vastuun lapsistaan. Neuvoloiden tulee olla perhettä suunnitteleville ja lasta odottaville kutsuvia matalan kynnyksen paikkoja. Neuvoloissa on annettava tasapuolisesti tukea vanhemmuuteen. Sosialidemokraattiset Naiset - 12

13 Ehdotuksia Äitiysneuvoloiden ja äitiyspakkausten käsitteestä luovutaan ja painotetaan tasavertaista vanhemmuutta. Isiä ei saa jättää neuvoloissa ulkopuolisiksi. Äitiysvalmennuksessa tulisi keskustella hyvän äitiyden tai hyvän isyyden sijaan hyvästä vanhemmuudesta. Ehkäisy on raskauden ehkäisyn lisäksi terveyden edistämistä ja sukupuolitautien ennaltaehkäisyä. Ehkäisymenetelmää valittaessa tärkein tavoite on ehkäisymuodon sopivuus käyttäjälle sekä hyvä seksuaaliterveys. Koska ehkäisy ei ole Kelan tulkinnan mukaan terveydenhoitoa, naiset maksavat ehkäisyn itse omasta pussistaan. Erityisesti nuorilla ei välttämättä ole ehkäisyyn riittävästi rahaa. Alle 25-vuotiaille tulisikin tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Alle 25-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Myös koulussa tapahtuva valistus on sukupuolitautien ja nuorena tapahtuvien raskauksien ehkäisyä. Nuorille suunnattua ohjausta ja neuvontaa tulee olla saatavilla perus- ja toiseen asteen oppilaitoksissa. Ehdotuksia Alle 25-vuotiaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomiin ehkäisyvälineisiin. Sosialidemokraattiset Naiset - 13

14 Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Etävanhempi on lapsen virallinen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Määritelmällisesti lapsi voi eron jälkeen asua vain toisen vanhemman luona. Esimerkiksi lapsilisät maksetaan vain sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla. Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen asumistuki, elatusapu tai -tuki, lapsilisät, maksuhuojennukset ja ulosoton perhesuojarajat. Myös tiedonsaanti lapseen liittyvistä asioista voi vaikeutua sillä vanhemmalla, joka ei ole lähivanhempi. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Vanhempia tulee tukea, että he yhteistyössä ja sovussa huolehtivat lastensa kasvatuksesta. Lasten hyvinvointia on lisättävä ja asioita tulee katsoa lasten näkökulmasta. Suomessa valtaosa erolapsista jää asumaan äidin kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat halunneet lapset luokseen asumaan, lähihuoltajaksi on määrätty isä puolessa niistä tapauksista. Vuoroasuminen, jolloin lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona, kuitenkin yleistyy jatkuvasti. Vuoroasumiseen liittyvää lainsäädäntöä on oikeudenmukaistettava asumiseen, lapsilisiin ja esimerkiksi koulukuljetuksiin ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Yhteishuoltajuuden vahvistaminen ja tukeminen ovat ennaltaehkäisevää toimintaa. Erotilanteessa on huolehdittava myös lapsen oikeudesta isovanhempiinsa. Etävanhemman luona tapaamista ja yhdessä olemista vaikeuttaa monilla asumisen laatu. Etävanhempien asunnot ovat usein pieniä ja tilaa oleskeluun sekä viihtymiseen ei ole. Asumiseen liittyvät tuet maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi/lapset pääsääntöisesti asuvat. Tuen saajana on yleensä äiti, vaikka jälkikasvu hoidettaisiin yhteishuoltajuudella. Sosialidemokraattiset Naiset - 14

15 Vanhemmuutta tukevan asuntopolitiikan on otettava huomioon koko perheen elämäntilanne. Esimerkiksi asumistuki erillään asuville vanhemmille määräytyisi kummallekin vanhemmalle lapsiluvun mukaan. Näin taattaisiin taloudellinen mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen riittävän kokoisessa asunnossa, mikä mahdollistaisi lasten tapaamiset ja oleskelun tasa-arvoisesti molempien huoltajien luona. Ehdotuksia Asumistuki määräytyy kummallekin huoltajalle lapsiluvun mukaan. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Elatusapu- ja tukijärjestelmää kehitetään joustavammaksi. Vanhemman elatuskyvyn ja lapsen elatuksen tarpeen lisäksi otetaan huomioon se, kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tavoitteeksi otetaan myös lapsilisän jakaminen molemmille vanhemmille. Kun on ongelmia Neuvolassa asioi vuosittain vajaa äitiä ja palveluja käyttävät lähes kaikki lasta odottavat perheet. Siksi neuvolapalveluissa on hyvät mahdollisuudet puuttua ja antaa tukea esimerkiksi perheen mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Neuvoloihin täytyy taata riittävät resurssit, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus huomata äidin päihdeongelma ja ohjata hänet tarvittavaan hoitoon. Sosialidemokraattiset Naiset - 15

16 Ehdotuksia Riittävät resurssit ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä riittävät tuki- ja hoitopalvelut. Suomeen tulee luoda kattava päihdeäitien hoitojärjestelmä. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin luomia hyviä hoitomalleja tulee hyödyntää. Päihdehoidon avo- ja laitospaikkojen riittävyys tulee turvata koko maassa. Äideillä tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon jonottamatta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman laajimmista ja vaikeimmista ongelmista. Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista puolisonsa, miesystävänsä tai entisen puolisonsa surmaamina. Parisuhdeväkivallan kohteena on useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Perhe- tai parisuhdeväkivalta on moniulotteista: fyysistä, seksuaalista, henkistä, taloudellista tai uskonnollista. Väkivallan tekijä voi olla mies tai nainen tai molemmat, ja väkivalta saattaa kohdistua puolisoon tai lapseen. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: väkivallasta, joka on rikos, myös perheen sisällä. Väkivalta on rikos myös perheen sisällä. Maahanmuuttajanaiset ovat usein lähisuhdeväkivallan uhreja. He eivät välttämättä osaa hakea apua väkivaltaisessa suhteessa ja heillä saattaa olla puutteellinen tai olematon suomen kielen taito. Lisäksi he eivät välttämättä tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta (perheväkivalta) on Suomessa rangaistava rikos. Ehdotuksia Sosialidemokraattiset Naiset - 16

17 Turvakotipaikkojen määrä Suomessa on saatettava EU:n asiantuntijaryhmän suosituksen tasolle, mikä tarkoittaa yhtä paikkaa asukasta kohden. On huolehdittava, että sekä väkivallan uhreille että tekijöille järjestetään kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta jokaisessa kunnassa. Perhe- ja parisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä on johdettava valtakunnallisesti, keskitetysti ja hyvin resurssein. Raiskausta rikoksena ei saa väheksyä. Raiskauksen uhrin syyllistämistä ei tule hyväksyä. Jokainen tarvitsee kodin Jokaisella ihmisellä on oikeus asuntoon ja hyvään asumisympäristöön. Yhdyskuntasuunnittelussa on otettava lasten ja perheiden näkökulma huomioon. Sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu pienen lapsen lähiympäristössä, siksi palvelut, lähiliikunta- ja kokoontumispaikat ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat vanhempien verkottumisen ja lasten ystävyyssuhteiden kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Suomessa on asunnottomia noin Heistä valtaosa sinnittelee pääkaupunkiseudulla. Uutena riskiryhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset. Köyhyys on kohtuullisen asumisen ensimmäinen este. Yhteisöllisyydestä syrjäytyminen johtaa usein kodittomuuteen. Asuntopolitiikan on oltava väline myös syrjäytymisen ehkäisyssä ja erityisryhmien asumisen parantamisessa. Syrjäytymisen syinä on päihteiden väärinkäyttöä, rikollisuutta, työttömyyttä, avioeroja, mielenterveyden ongelmia ja hoitamattomia sairauksia. Ongelma ei siten ratkea pelkästään asuntojen rakentamisella, sillä monet ovat moniongelmaisia ja he tarvitsevat asunnon lisäksi muutakin tukea elämäänsä. Ehdotuksia Sosialidemokraattiset Naiset - 17

18 Kohtuuhintaisia asuntoja pienille perheille. Tuetaan vuokra-asumista. Kohtuuhintaista kunnallista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Tutkitaan mahdollisuuksia kotien saneeraamiseksi useammalle sukupolvelle. Lasten ehdoilla suunniteltu ympäristö on turvallinen kaikille. Pidämme pienten puolta Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita kotivanhemmuuden tai työssä kävijän vanhemmuuden välillä. Laadukas ja maksuton päivähoito mahdollistaa aidon valinnanmahdollisuuden. Päivähoito on tasa-arvokysymys myös lapsille. Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa pitkälle edennyt tasa-arvo on mahdollista siksi, että työ ja perhe on ollut mahdollista sovittaa yhteen ja naisten ansiotyöhön osallistumista on haluttu tukea ja kannustaa. Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa lasten päivähoito turvattiin lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Päivähoidossa olevien lasten osuus on kuitenkin Suomessa kaikkein pienin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Meillä on haluttu antaa vanhemmille valinnanmahdollisuus myös hoitaa lapset itse kotona kotihoidon tuella. Tätä mahdollisuutta myös käytetään: Ruotsissa 1-2-vuotiaista päivähoidossa on 65%, Tanskassa 78% - ja Suomessa 36%. Kotihoidontuki on kansainvälisesti erittäin harvinainen etuus. Lasten hoitomuodoista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että mahdollisuutta kotihoidontukeen käyttää yleensä nainen - reilut 80 prosenttia äideistä välittömästi vanhempainvapaan jälkeen. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Mikäli Sosialidemokraattiset Naiset - 18

19 työelämästä ollaan sivussa vuosikausia, jää työura lyhyeksi ja urakehitys helposti miehistä jälkeen. Tämä säteilee myös sosiaaliturvan tasoon aina eläkkeelle asti ja korostaa taloudellista riippuvaisuutta puolisosta. Päivähoidon on oltava laadukasta ja maksutonta siinä missä peruskoulunkin. Päivähoito ei ole parkkipaikka lapselle, vaan turvallinen yhteisö, jonne lapsi menee mielellään ja jonne vanhemmat vievät lapsensa rauhallisin mielin. Päivähoitoon tarvitaan lisäresursseja. Henkilöstömitoitus tehdään tänään seuraamalla käyttö- ja täyttöastetta sekä taloutta; näitä mittareita arvokkaampaa olisi kehittää laatumittareita. Päivähoidon tulisi olla lapsen elämässä parasta ennaltaehkäisyä mahdollisten ongelmien syntymiselle. Tilanteessa kuin tilanteessa varhaiskasvatuksen laatu ja lasten turvallisuus on taattava. Ehdotuksia Päivähoitopaikkojen lapsiryhmien kokoa on pienennettävä. Alle kolmevuotiaille on taattava maksimissaan kuuden lapsen ryhmät. Vakituisten varahenkilöiden lisääminen päivähoitoon auttaa henkilöstöä jaksamaan työssään nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten silloin, kun osapäivähoidossa oleva lapsi siirtyy kokopäiväpaikalle, työyhteisön jäsen on tilapäisesti koulutuksessa tai sairauslomalla. Pitkän tähtäimen tavoitteena maksuton päivähoito kohdennettu tulonsiirto työssäkäyville lapsiperheille. Päivähoidon suosiminen on paitsi tasa-arvoteko, myös taloudellisesti järkevää. Koulutettuja ja osaavia naisia tarvitaan työmarkkinoille. Turvallisesti elämään Sosialidemokraattiset Naiset - 19

20 Suomalainen peruskoulu tuottaa hyviä oppimistuloksia. Peruskoulun ideana on tasaarvoisten mahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle. Yksi erityispiirre suomalaisessa koulussa on, ettei siellä viihdytä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, että osa lapsista ei saavuta opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita. Koululaitosta on edelleen kehitettävä pedagogisesti siihen suuntaan, että koulunkäynti koetaan mielekkääksi. Ensimmäisestä luokasta lähtien on tavoitteena oltava nollatoleranssi koulukiusaamisessa. Kaikille oppilaille on taattava oman kehitystason mukaiset oppimisen edellytykset. Tämä merkitsee toisaalta nopeammin oppivien tukemista turhautumisen ehkäisemiseksi, että hitaammin edistyvien tukea oppimistavoitteisiin pääsemiseksi. Kun ensimmäisestä luokasta lähtien huolehditaan lapsista riittävän hyvin, on myöhempinä vuosina vähemmän ongelmia. Kouluterveydenhoito on avainasemassa lasten ja nuorten tukemisessa. Läheskään kaikissa kunnissa ei ole tarpeellista määrä kouluterveydenhoitajia, lääkäreitä tai kuraattoreita. Moniammatillinen yhteistyö koulun, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisoja vapaa-aikatoimen välillä on kehittämisen arvoista. Monimuotoisuuden kunnioittaminen on osa kasvatus- ja opetusjärjestelmää. Sen tulisi selkeästi kuulua myös ammatilliseen- ja työpaikkakoulutukseen. Monikulttuurisuus täytyy ottaa koulutuksessa huomioon. Myös romanilapsilla on tasa-vertainen oikeus kouluun ja päivähoitoon. Liian moni romaninuori joutuu jättämään koulun kesken, kun valmiuksia kouluun ei ole saatu päivähoidossa eikä esiopetuksessa. Ehdotuksia Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta. Yhteiskunnalliset erot heijastuvat kouluihin. Siksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun, kuten tuloeroihin ja alueiden eriytymiseen, tulee puuttua. Sosialidemokraattiset Naiset - 20

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 31/05.02.20/2014 Sotelk 1 Omaishoidon tuki on lakisääteinen (937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT LUKIEN

KOLARIN KUNTA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT LUKIEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALKKIOT 1.1.2016 LUKIEN Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005)

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 KOKEMÄEN KAUPUNKI OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta Ptlk 2.12.2015 102 23/032/2015 2 1. OMAISHOIDON TUKI... 3 Tuen myöntämisedellytykset... 3 Omaishoidon tuen hakeminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot