SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE"

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE 1) Perheiden parhaaksi ohjelma 2) Liittokokouksen aloitteet Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu Helsinki

2 PERHEIDEN PARHAAKSI Demarinaisten perhepolitiikan linjauksia Sisältö Lähtökohta... 3 Stop tuloerojen kasvulle... 4 Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen... 5 Työssä jaksaminen... 6 Irti rajoittavista mielikuvista... 7 Vanhemmuutta tuettava... 8 Sijaisvanhemmuus Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan Ennen lapsen tuloa Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Kun on ongelmia Jokainen tarvitsee kodin Pidämme pienten puolta Turvallisesti elämään Vuosien karttuessa Arvostettu vanhuus Maahanmuuttajat keskuudessamme Työelämä ja koulutus Kulttuurit kohtaavat Sosialidemokraattiset Naiset - 2

3 Sata vuotta sitten työläisäideille koottiin kasvatusohjeita, joissa kehotettiin muun muassa seuraavasti: leiki lastesi kanssa, mene lapsinesi vapaaseen luontoon, ole lastesi parissa, sano lapsellesi hyvää yötä, lue lapsillesi. Ohjeet ovat yhä tarpeellisia muistutuksia nykykasvattajille. Lähtökohta Työ- ja perhepolitiikka on kokonaisuus, jonka ydintä ovat tasa-arvoinen palkkaus, oikeudenmukainen verotus, kannustava ja toimiva sosiaaliturva, hyvät julkiset palvelut sekä toimiva työn ja perhe-elämän yhteensovitus. Naisilla ja miehillä on varallisuudesta riippumatta oikeus lapsiin ja työntekoon. Yhteiskunnassa vallitseva sukupuolten välinen eriarvoisuus on muutettavissa. Perhepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, jotta aikuiset voivat rauhallisin mielin suunnitella tulevaisuuttaan. Vastuu ja välittäminen heijastuvat arjen turvallisuuteen. Inhimillisen elämän perustana ovat välittäminen ja huolenpito. Myönteiset tunnesuhteet perheenjäsenten välillä ovat voima ja yhteisen kasvun lähde. Parhaimmillaan perheessä opitaan ottamaan muita huomioon ja elämään yhdessä. Perheen yksittäisten jäsenten hyvinvointi vaikuttaa perheen kokonaisuuteen, ja päinvastoin: perhe on myös yksilön hyvinvoinnin lähde. Tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, johonkin paikkaan, jossa tulee hyväksytyksi sellaisenaan, on lapselle ja aikuiselle ensiarvoisen tärkeää. Sitoutuminen elämänkumppaniin on arkipäivän ihmissuhteiden solidaarisuutta. Sitoutuminen kumppaniin edellyttää sellaista parisuhdetta, jossa toista ei alisteta eikä itse joudu alistetuksi. Jokainen kaipaa läheisyyttä, tunnustusta ja arvostusta ihmissuhteissa. Sosialidemokraattiset Naiset - 3

4 Stop tuloerojen kasvulle Suomessa on noin 1,1 miljoonaa lasta, perheitä on hieman alle Suurin osa lapsistamme voi tänään hyvin. Kuitenkin ne, jotka voivat huonosti, ovat yhä heikommassa tilanteessa. Työttömyys ja köyhyys yhdistettyinä heikentyneisiin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sysää lapsiperheet ahtaalle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista yksin politiikan keinoin. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee aina turvata sellaiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat perheiden kasvatustehtävää. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä alkaen ja vain muutamana vuotena 2000-luvun alkupuolella on kasvu hidastunut. Lapsiperheiden köyhyys on liki kolminkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen lasta kasvaa toimeentulotukea saaneissa perheissä. Noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajia. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lapsilisien merkittävää korottamista ja välitöntä sitomista indeksiin. Tavoitteena on kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä, joka tasoltaan vastaisi esimerkiksi nykyistä kolmannen lapsen lapsilisää. Lapsilisät irrotetaan toimeentulotuesta. Lapsilisä maksettaisiin aina 18 vuoden täyttämiseen saakka ottaen huomioon vaikutukset opintotukeen ja työttömyysturvaan. Lapsen huoltajan suostumuksella 17-vuotiaan lapsen lapsilisä maksettaisiin Sosialidemokraattiset Naiset - 4

5 opintotukena lapselle itselleen. Opintotuen ja lapsilisän taso tulee sovitella järkeväksi kokonaisuudeksi. Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen Työttömyys ja työttömyyden uhka on monen perheen arkea. Samaan aikaan keskustelu naisten asemasta työelämässä ja lasten kotihoidosta voimistuvat. On taas kerran väläytetty mahdollisuutta, että siirryttäisiin yksilökohtaisesta verotuksesta yhteisverotukseen. Puolisoiden yhteisverotus hyödyttäisi ennen kaikkea suurituloisia yhden tulonsaajan perheitä. Yksinhuoltajat ovat tässä veromallissa varmoja häviäjiä, sillä muutos ei koske yksihuoltajia ja yksineläjiä. Yhteisverotus lisäisi naisten jäämistä kotiin ja siten riippuvuutta puolisosta. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. Pitkäjänteinen perhepolitiikka vahvistaa naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Todellinen työ- ja perhe-elämän tasa-arvo edellyttää lisätoimia. Työnjako kotona heijastuu työmarkkinoille ja päinvastoin: kahtiajakautuneet työmarkkinat heijastavat sukupuolijakoa asenteissa ja palkkarakenteissa. Nykyisellään naiset pitävät 95 % perhevapaista. Perhevapaiden kustannukset koituvat naisten työnantajille. Perhevapaisiin liittyvät ongelmat tulee ratkaista yhdistämällä äitiys, isyys ja vanhempainvapaajärjestelmä uudeksi vanhempainvapaaksi. Tämä koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle, ja yksi olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Tällaisen mallin käyttöönotto olisi vahva viesti paitsi työmarkkinoille, myös tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta. Sosialidemokraattiset Naiset - 5

6 Erityisesti naisvaltaisten palvelualojen ja pienyrittäjien perhevapaista aiheutuviin kustannuksiin on kehitettävä ratkaisuja. Äitiyslomasta koituu kuluja työnantajalle. Lisäkustannukset syntyvät mm. sairauspoissaoloista ennen äitiyslomaa, vuosilomapalkasta ja sijaiskustannuksista. Perhevapaiden aiheuttamat lisäkustannukset saavat monet työnantajat karttamaan perhevapaille alttiiden työntekijöiden palkkaamista. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset katetaankin oikeudenmukaisemmin Ruotsin mallin mukaisesti laajalla veropohjalla. Työssä jaksaminen Työn ja perheen yhteensovittamisessa huolestuttaa myös nuorten perheiden jaksaminen. Elämän ruuhkavuodet, perheen perustaminen, työuralla eteneminen, sairastavat lapset, taloudelliset paineet ja kotitöiden kasautuminen kuluttavat nuorten naisten jaksamista. Tasa-arvoisesti jaetut vanhempainvapaat ja laadukas päivähoito mahdollistavat molempien vanhempien joustavan työnteon. Vuorotteluvapaajärjestelmä mahdollistaa hengähdystauon ja myös työllistää sijaisen. Työelämän hektisyys ja tehtäviin nähden alimitoitettu henkilökunta kiristää työyhteisön ihmissuhteita. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus olla perhevapailla kohtaamatta syrjintää. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan aikaa silloin kuin lapsi on pieni, mutta myös silloin kun läheinen on iäkäs tai jatkuvan avun tarpeessa. Työllistymismahdollisuuksien lisäksi nyt on kiinnitettävä huomiota työolosuhteisiin ja työntekijöiden perhevapaiden joustavuuden kehittämiseen. Ehdotuksia Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan tasaisemmin jaettavaksi ja rahoitetaan laajalla veropohjalla. Sosialidemokraattiset Naiset - 6

7 Naisyrittäjälainajärjestelmää kehitetään ja siihen varataan riittävästi määrärahoja. Naisten uusyrittäjyyttä tulee kehittää hoito- ja hoiva- sekä muilla työllistävillä aloilla. Työuran jatkuminen lasten hoitamiseen käytettyjen vuosien jälkeen turvataan. Rakennetyöttömyyden kohteeksi joutuneille turvataan oikeus uuden ammatin opiskeluun ja taloudelliseen tukeen, jotta opiskelijan/perheen toimeentulo on turvattu opiskeluaikana. Ammattiyhdistys- ja työnantajaliikkeiden kanssa on neuvoteltava ratkaisu vapaan saamiseksi omien, apua tarvitsevien vanhempien hoitamiseen samoin kuin sairastuneiden lasten hoitamiseksi. Palkatonta hoitovapaata tulee saada tarvittaessa 2-3 kuukautta ikääntyneiden vanhempien hoitamiseksi ja asioiden järjestämiseksi. Työttömyyden aikana tulee olla mahdollisuus opiskella ja kehittää työmarkkinakelpoisuuttaan. Irti rajoittavista mielikuvista Feminismin lähtökohtana on, että naisten ja miesten toiminta ei suurimmaksi osin ole erilaista biologisista syistä, vaan se riippuu valtarakenteista, jotka määrittävät stereotyyppiset sukupuoliroolit. Nämä puolestaan määrittävät naisille ja miehille sopivaksi nähdyn käyttäytymisen ja heidän toimintamahdollisuutensa. Tavoitteena on vapautua näistä sukupuoleen liitettyjen merkitysten kahleista. Sukupuolistereotypioiden kimppuun on käytävä päivähoidosta ja esiopetuksesta lähtien. Tyttöjä ja poikia on kannustettava ennakkoluulottomasti laajentamaan kiinnostuksen kohteitaan ja painotuksiaan perinteisten sukupuoliroolien ulkopuolelle niin peleissä ja leikeissä kuin aine- ja ammattivalinnoissakin. Perinteisistä malleista irrottautuminen lisää yksilön valinnanmahdollisuuksia. Sosialidemokraattiset Naiset - 7

8 Naiskuva vaalii ikuista nuoruutta. Tosielämässä vanheneminen merkitsee kypsyyttä, suurempaa vapautuneisuutta yhteiskunnallisiin- ja työtehtäviin lisääntyvää viisautta. Vanhemmuutta tuettava Suomessa on noin 1,1 miljoonaa vuotiasta lasta, perheitä on hieman alle Perhekäsitys on nykyisin aiempaa moniulotteisempi, vaikka valtaosa (71.4 %) perheistä onkin ydinperheitä eli äidin, isän ja lapsen/lasten muodostamia. Yksinhuoltajaperheitä on 20 prosenttia ja uusioperheitä 8.6 prosenttia kaikista perheistä. Kaikki suomalaiset eivät osaa kohdata luontevasti ihmisyyden monimuotoisuutta eikä lapsiperheiden erilaisuutta. Tämän joutuvat kohtaamaan sekä samaa sukupuolta olevien parien, että maahanmuuttajien ja esimerkiksi eri tavoin vammaistenkin vanhempien lapset. Ihmisyyteen kuuluvasta moninaisuudesta ja erilaisuudesta täytyy puhua entistä enemmän ja asiatietoon pohjautuen. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Perheille on tarjottava joustavampia ja monimuotoisempia palveluja. Lapsen oikeus hoitopaikkaan ei saa riippua vanhemman elämäntilanteesta. Perheneuvolan ja -terapian palveluita sekä avohuollon tukitoimenpiteitä tulee lisätä. Vammaisille on turvattava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet vapaasti ja vastuullisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymäajoista. Vanhemman vammaisuus ei saa muodostua esteeksi huoltajuuskysymyksessä, mikäli muita syitä huoltajuuden epäämiseen ei ole. Vammaisten lasten perheiden palvelujen tulee olla riittäviä ja monipuolisia. Sosialidemokraattiset Naiset - 8

9 Perheet eivät muodostu välttämättä heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Sateenkaariperheiksi kutsutaan esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, eiheteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin. Naisparien yhteiset lapset ovat saaneet alkunsa usein koti-inseminaatiolla tai lapsettomuusklinikalla. Lapset ovat vanhempiensa yhdessä toivomia. Lain edessä vain heidän synnyttäjänsä tunnustetaan vanhemmaksi. Toinen äiti on virallisesti lapselle ventovieras, joka ei ole oikeutettu myöskään äitiys-, isyys- eikä vanhempainvapaaseen. Lapsen biologisen vanhemman kuollessa on rekisteröidyllä puolisolla mahdollisuus adoptoida kuolleen puolisonsa lapsi. Tällöin on huolehdittava, ettei lapselta katkea juridinen side biologisiin isovanhempiinsa. Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tulee vihdoin mahdolliseksi tänä vuonna. Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Myös kansainvälinen adoptio tulisi sallia homo- ja lesbopareille, koska hakijoiden sopivuus vanhemmiksi arvioidaan huolellisesti adoptioprosessin aikana. Adoptiovanhemmilla on oltava oikeus taloudellisesti tuettuun äitiysvanhempain- sekä isyyslomaan, kuten ns. perinteisin tavoin lapsen saavilla pariskunnilla on. Päätös arvioitavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Pakolliseen adoptioneuvontaan on päästävä puolen vuoden sisällä riippumatta kotikunnasta Yksinhuoltaja on usein nainen. Perheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä. Yksinään lapsiaan kasvattavalle vanhemmalle kunnalliset palvelut, erityisesti päivähoito, ovat Sosialidemokraattiset Naiset - 9

10 tärkeitä, koska yksinhuoltajat ovat usein matalapalkka-alojen pätkätyöläisiä. Työelämän joustot ja aamu- ja iltapäiväkerhot merkitsevät yksinhuoltajalle paljon. Lähtökohtien tasoittaminen palveluin ja tulonsiirroin auttaa erityisesti vaikeassa asemassa olevia perheitä. Mahdollisimman varhaisella ennaltaehkäisyllä huolehditaan koko perheen hyvinvoinnista. Jos lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä, huoltaja menettää sijoittamisen ajalta asumistuen, elatusavun ja lapsilisän vaikka lapsen on tarkoitus tulla takaisin kotiin. On luotava siirtymäaikakriteerit, joiden aikana tarjotaan perheen eheytymistä edistävää taloudellista tukea. Erityisesti yksinhuoltajille talouden romahdus on riski. Sijaisvanhemmuus Lapsen tai nuoren kotona asuminen ei välttämättä suju tai kotiolot eivät ole heille turvallisia. Huostaan otetut lapset ja nuoret ovat laajin perhehoitoon sijoitettu ryhmä. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Tällä hetkellä on noin sijoitettua lasta, joista n on sijoitettuna perhehoitoon. Sijaisvanhemmaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on tehtävään sopiva. Yhdessä kodissa saa olla enintään neljä sijoitettua lasta. Usein perheessä on lisäksi biologisia lapsia ja vanhemmat ja perheet saattavat toimia tukivanhempina ja tukiperheinä. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen juridisia huoltajia. Perhehoitolapsella on oikeus tavata alkuperäisvanhempiaan, ja mikäli heidän olosuhteensa ja edellytyksensä lapsen hoitoon ja kasvatukseen paranevat, heillä on oikeus pyytää lasta takaisin hoitoonsa. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös lapsen ja sijaisperheen välille muodostuneet tunnesiteet ja lapsen oma mielipide. Perhehoitolapset kasvavat usein aikuisiksi sijaisperheissään. Sosialidemokraattiset Naiset - 10

11 Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lastensuojelua tulee kehittää niin, että laitossijoitusten rinnalla tuetaan nykyistä tuntuvammin sijaisperheitä heidän tärkeässä kasvatustehtävässään silloin kuin biologinen perhe on ajautunut kriisiin. Sijaisvanhemmasta päätettäessä tulee nykyistä enemmän pyrkiä kartoittamaan lapsen lähipiiriä sopivan henkilön löytämiseksi. Lastensuojelun palvelujärjestelmää kunnissa täytyy laajentaa. Avun on alettava jo neuvolatasolta, missä esimerkiksi neuvoloiden kotikäyntejä on lisättävä. Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsiin kohdistuvan terveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kouluterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta ja nuorisotyöstä huolehtimista. Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna, odotettuna ja terveeseen elämään. Lasten saaminen on monille ihmisille tärkeä osa elämää. Hyvä perhepolitiikka tukee vanhempia ja mahdollistaa lapsille hyvän lapsuuden. Suurin osa lapsista syntyy biologisten vanhempiensa muodostamaan perheeseen, mutta perhemuodot ovat jatkuvasti moninaistuneet. Tämä tulee ottaa huomioon mm. neuvoloissa. Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pari kohtaa lapsettomuutta. Lapsettomuutta voidaan kuitenkin hoitaa erinomaisin tuloksin. Noin 80 % hedelmöityshoitoon tulevista lapsettomista saa käytettävissä olevien hoitojen avulla toivomansa lapsen. Lapsettomuushoitojen tulee olla kaikkien ulottuvilla varallisuudesta riippumatta. Sosialidemokraattiset Naiset - 11

12 Yhä useamman suomalaisen perheen ratkaisu lapsiluvun lisäämiseksi on lapsen adoptio joko kotimaasta tai ulkomailta. Monet perheet turvautuvat ulkomaiseen adoptioon, koska kotimaassa odotusajat ovat pitkät. Ehdotuksia Päätös arviotavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Taataan hedelmöityshoidot myös vähävaraisille. Naisilla tulee olla oikeus hedelmöityshoitoihin perhesuhteista riippumatta. Vanhempainrahaa tulee maksaa yhtä kauan riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt biologisista vanhemmista vai adoptoitu tai siitä, kuinka vanhana lapsi on adoptoitu. Myös samaa sukupuolta olevilla henkilöillä tulee olla oikeus myös kansainväliseen adoptioon. Mahdollisuuksia kansainväliseen adoptioon on lisättävä mm. lisäämällä resursseja adoptiojärjestöille ja ottolapsineuvontaan. Huostaan otetun lapsen adoptiota on suosittava nykyistä enemmän. Perhehoitajien hoitopalkkiota on nostettava ja työehtoja parannettava. Ennen lapsen tuloa Lapsen elämän kannalta hyvinvoinnin rakentuminen alkaa jo ajasta ennen syntymää. Pikkulasten hyvinvoinnin perustana pidettyä neuvolajärjestelmää on kehitettävä, ja vanhemmille annettava tarpeellinen tuki, jotta he kykenevät kantamaan vastuun lapsistaan. Neuvoloiden tulee olla perhettä suunnitteleville ja lasta odottaville kutsuvia matalan kynnyksen paikkoja. Neuvoloissa on annettava tasapuolisesti tukea vanhemmuuteen. Sosialidemokraattiset Naiset - 12

13 Ehdotuksia Äitiysneuvoloiden ja äitiyspakkausten käsitteestä luovutaan ja painotetaan tasavertaista vanhemmuutta. Isiä ei saa jättää neuvoloissa ulkopuolisiksi. Äitiysvalmennuksessa tulisi keskustella hyvän äitiyden tai hyvän isyyden sijaan hyvästä vanhemmuudesta. Ehkäisy on raskauden ehkäisyn lisäksi terveyden edistämistä ja sukupuolitautien ennaltaehkäisyä. Ehkäisymenetelmää valittaessa tärkein tavoite on ehkäisymuodon sopivuus käyttäjälle sekä hyvä seksuaaliterveys. Koska ehkäisy ei ole Kelan tulkinnan mukaan terveydenhoitoa, naiset maksavat ehkäisyn itse omasta pussistaan. Erityisesti nuorilla ei välttämättä ole ehkäisyyn riittävästi rahaa. Alle 25-vuotiaille tulisikin tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Alle 25-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Myös koulussa tapahtuva valistus on sukupuolitautien ja nuorena tapahtuvien raskauksien ehkäisyä. Nuorille suunnattua ohjausta ja neuvontaa tulee olla saatavilla perus- ja toiseen asteen oppilaitoksissa. Ehdotuksia Alle 25-vuotiaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomiin ehkäisyvälineisiin. Sosialidemokraattiset Naiset - 13

14 Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Etävanhempi on lapsen virallinen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Määritelmällisesti lapsi voi eron jälkeen asua vain toisen vanhemman luona. Esimerkiksi lapsilisät maksetaan vain sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla. Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen asumistuki, elatusapu tai -tuki, lapsilisät, maksuhuojennukset ja ulosoton perhesuojarajat. Myös tiedonsaanti lapseen liittyvistä asioista voi vaikeutua sillä vanhemmalla, joka ei ole lähivanhempi. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Vanhempia tulee tukea, että he yhteistyössä ja sovussa huolehtivat lastensa kasvatuksesta. Lasten hyvinvointia on lisättävä ja asioita tulee katsoa lasten näkökulmasta. Suomessa valtaosa erolapsista jää asumaan äidin kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat halunneet lapset luokseen asumaan, lähihuoltajaksi on määrätty isä puolessa niistä tapauksista. Vuoroasuminen, jolloin lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona, kuitenkin yleistyy jatkuvasti. Vuoroasumiseen liittyvää lainsäädäntöä on oikeudenmukaistettava asumiseen, lapsilisiin ja esimerkiksi koulukuljetuksiin ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Yhteishuoltajuuden vahvistaminen ja tukeminen ovat ennaltaehkäisevää toimintaa. Erotilanteessa on huolehdittava myös lapsen oikeudesta isovanhempiinsa. Etävanhemman luona tapaamista ja yhdessä olemista vaikeuttaa monilla asumisen laatu. Etävanhempien asunnot ovat usein pieniä ja tilaa oleskeluun sekä viihtymiseen ei ole. Asumiseen liittyvät tuet maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi/lapset pääsääntöisesti asuvat. Tuen saajana on yleensä äiti, vaikka jälkikasvu hoidettaisiin yhteishuoltajuudella. Sosialidemokraattiset Naiset - 14

15 Vanhemmuutta tukevan asuntopolitiikan on otettava huomioon koko perheen elämäntilanne. Esimerkiksi asumistuki erillään asuville vanhemmille määräytyisi kummallekin vanhemmalle lapsiluvun mukaan. Näin taattaisiin taloudellinen mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen riittävän kokoisessa asunnossa, mikä mahdollistaisi lasten tapaamiset ja oleskelun tasa-arvoisesti molempien huoltajien luona. Ehdotuksia Asumistuki määräytyy kummallekin huoltajalle lapsiluvun mukaan. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Elatusapu- ja tukijärjestelmää kehitetään joustavammaksi. Vanhemman elatuskyvyn ja lapsen elatuksen tarpeen lisäksi otetaan huomioon se, kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tavoitteeksi otetaan myös lapsilisän jakaminen molemmille vanhemmille. Kun on ongelmia Neuvolassa asioi vuosittain vajaa äitiä ja palveluja käyttävät lähes kaikki lasta odottavat perheet. Siksi neuvolapalveluissa on hyvät mahdollisuudet puuttua ja antaa tukea esimerkiksi perheen mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Neuvoloihin täytyy taata riittävät resurssit, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus huomata äidin päihdeongelma ja ohjata hänet tarvittavaan hoitoon. Sosialidemokraattiset Naiset - 15

16 Ehdotuksia Riittävät resurssit ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä riittävät tuki- ja hoitopalvelut. Suomeen tulee luoda kattava päihdeäitien hoitojärjestelmä. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin luomia hyviä hoitomalleja tulee hyödyntää. Päihdehoidon avo- ja laitospaikkojen riittävyys tulee turvata koko maassa. Äideillä tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon jonottamatta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman laajimmista ja vaikeimmista ongelmista. Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista puolisonsa, miesystävänsä tai entisen puolisonsa surmaamina. Parisuhdeväkivallan kohteena on useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Perhe- tai parisuhdeväkivalta on moniulotteista: fyysistä, seksuaalista, henkistä, taloudellista tai uskonnollista. Väkivallan tekijä voi olla mies tai nainen tai molemmat, ja väkivalta saattaa kohdistua puolisoon tai lapseen. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: väkivallasta, joka on rikos, myös perheen sisällä. Väkivalta on rikos myös perheen sisällä. Maahanmuuttajanaiset ovat usein lähisuhdeväkivallan uhreja. He eivät välttämättä osaa hakea apua väkivaltaisessa suhteessa ja heillä saattaa olla puutteellinen tai olematon suomen kielen taito. Lisäksi he eivät välttämättä tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta (perheväkivalta) on Suomessa rangaistava rikos. Ehdotuksia Sosialidemokraattiset Naiset - 16

17 Turvakotipaikkojen määrä Suomessa on saatettava EU:n asiantuntijaryhmän suosituksen tasolle, mikä tarkoittaa yhtä paikkaa asukasta kohden. On huolehdittava, että sekä väkivallan uhreille että tekijöille järjestetään kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta jokaisessa kunnassa. Perhe- ja parisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä on johdettava valtakunnallisesti, keskitetysti ja hyvin resurssein. Raiskausta rikoksena ei saa väheksyä. Raiskauksen uhrin syyllistämistä ei tule hyväksyä. Jokainen tarvitsee kodin Jokaisella ihmisellä on oikeus asuntoon ja hyvään asumisympäristöön. Yhdyskuntasuunnittelussa on otettava lasten ja perheiden näkökulma huomioon. Sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu pienen lapsen lähiympäristössä, siksi palvelut, lähiliikunta- ja kokoontumispaikat ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat vanhempien verkottumisen ja lasten ystävyyssuhteiden kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Suomessa on asunnottomia noin Heistä valtaosa sinnittelee pääkaupunkiseudulla. Uutena riskiryhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset. Köyhyys on kohtuullisen asumisen ensimmäinen este. Yhteisöllisyydestä syrjäytyminen johtaa usein kodittomuuteen. Asuntopolitiikan on oltava väline myös syrjäytymisen ehkäisyssä ja erityisryhmien asumisen parantamisessa. Syrjäytymisen syinä on päihteiden väärinkäyttöä, rikollisuutta, työttömyyttä, avioeroja, mielenterveyden ongelmia ja hoitamattomia sairauksia. Ongelma ei siten ratkea pelkästään asuntojen rakentamisella, sillä monet ovat moniongelmaisia ja he tarvitsevat asunnon lisäksi muutakin tukea elämäänsä. Ehdotuksia Sosialidemokraattiset Naiset - 17

18 Kohtuuhintaisia asuntoja pienille perheille. Tuetaan vuokra-asumista. Kohtuuhintaista kunnallista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Tutkitaan mahdollisuuksia kotien saneeraamiseksi useammalle sukupolvelle. Lasten ehdoilla suunniteltu ympäristö on turvallinen kaikille. Pidämme pienten puolta Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita kotivanhemmuuden tai työssä kävijän vanhemmuuden välillä. Laadukas ja maksuton päivähoito mahdollistaa aidon valinnanmahdollisuuden. Päivähoito on tasa-arvokysymys myös lapsille. Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa pitkälle edennyt tasa-arvo on mahdollista siksi, että työ ja perhe on ollut mahdollista sovittaa yhteen ja naisten ansiotyöhön osallistumista on haluttu tukea ja kannustaa. Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa lasten päivähoito turvattiin lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Päivähoidossa olevien lasten osuus on kuitenkin Suomessa kaikkein pienin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Meillä on haluttu antaa vanhemmille valinnanmahdollisuus myös hoitaa lapset itse kotona kotihoidon tuella. Tätä mahdollisuutta myös käytetään: Ruotsissa 1-2-vuotiaista päivähoidossa on 65%, Tanskassa 78% - ja Suomessa 36%. Kotihoidontuki on kansainvälisesti erittäin harvinainen etuus. Lasten hoitomuodoista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että mahdollisuutta kotihoidontukeen käyttää yleensä nainen - reilut 80 prosenttia äideistä välittömästi vanhempainvapaan jälkeen. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Mikäli Sosialidemokraattiset Naiset - 18

19 työelämästä ollaan sivussa vuosikausia, jää työura lyhyeksi ja urakehitys helposti miehistä jälkeen. Tämä säteilee myös sosiaaliturvan tasoon aina eläkkeelle asti ja korostaa taloudellista riippuvaisuutta puolisosta. Päivähoidon on oltava laadukasta ja maksutonta siinä missä peruskoulunkin. Päivähoito ei ole parkkipaikka lapselle, vaan turvallinen yhteisö, jonne lapsi menee mielellään ja jonne vanhemmat vievät lapsensa rauhallisin mielin. Päivähoitoon tarvitaan lisäresursseja. Henkilöstömitoitus tehdään tänään seuraamalla käyttö- ja täyttöastetta sekä taloutta; näitä mittareita arvokkaampaa olisi kehittää laatumittareita. Päivähoidon tulisi olla lapsen elämässä parasta ennaltaehkäisyä mahdollisten ongelmien syntymiselle. Tilanteessa kuin tilanteessa varhaiskasvatuksen laatu ja lasten turvallisuus on taattava. Ehdotuksia Päivähoitopaikkojen lapsiryhmien kokoa on pienennettävä. Alle kolmevuotiaille on taattava maksimissaan kuuden lapsen ryhmät. Vakituisten varahenkilöiden lisääminen päivähoitoon auttaa henkilöstöä jaksamaan työssään nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten silloin, kun osapäivähoidossa oleva lapsi siirtyy kokopäiväpaikalle, työyhteisön jäsen on tilapäisesti koulutuksessa tai sairauslomalla. Pitkän tähtäimen tavoitteena maksuton päivähoito kohdennettu tulonsiirto työssäkäyville lapsiperheille. Päivähoidon suosiminen on paitsi tasa-arvoteko, myös taloudellisesti järkevää. Koulutettuja ja osaavia naisia tarvitaan työmarkkinoille. Turvallisesti elämään Sosialidemokraattiset Naiset - 19

20 Suomalainen peruskoulu tuottaa hyviä oppimistuloksia. Peruskoulun ideana on tasaarvoisten mahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle. Yksi erityispiirre suomalaisessa koulussa on, ettei siellä viihdytä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, että osa lapsista ei saavuta opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita. Koululaitosta on edelleen kehitettävä pedagogisesti siihen suuntaan, että koulunkäynti koetaan mielekkääksi. Ensimmäisestä luokasta lähtien on tavoitteena oltava nollatoleranssi koulukiusaamisessa. Kaikille oppilaille on taattava oman kehitystason mukaiset oppimisen edellytykset. Tämä merkitsee toisaalta nopeammin oppivien tukemista turhautumisen ehkäisemiseksi, että hitaammin edistyvien tukea oppimistavoitteisiin pääsemiseksi. Kun ensimmäisestä luokasta lähtien huolehditaan lapsista riittävän hyvin, on myöhempinä vuosina vähemmän ongelmia. Kouluterveydenhoito on avainasemassa lasten ja nuorten tukemisessa. Läheskään kaikissa kunnissa ei ole tarpeellista määrä kouluterveydenhoitajia, lääkäreitä tai kuraattoreita. Moniammatillinen yhteistyö koulun, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisoja vapaa-aikatoimen välillä on kehittämisen arvoista. Monimuotoisuuden kunnioittaminen on osa kasvatus- ja opetusjärjestelmää. Sen tulisi selkeästi kuulua myös ammatilliseen- ja työpaikkakoulutukseen. Monikulttuurisuus täytyy ottaa koulutuksessa huomioon. Myös romanilapsilla on tasa-vertainen oikeus kouluun ja päivähoitoon. Liian moni romaninuori joutuu jättämään koulun kesken, kun valmiuksia kouluun ei ole saatu päivähoidossa eikä esiopetuksessa. Ehdotuksia Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta. Yhteiskunnalliset erot heijastuvat kouluihin. Siksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun, kuten tuloeroihin ja alueiden eriytymiseen, tulee puuttua. Sosialidemokraattiset Naiset - 20

Demarinaisten. Perheiden parhaaksi. -ohjelma

Demarinaisten. Perheiden parhaaksi. -ohjelma Demarinaisten Perheiden parhaaksi -ohjelma Julkaisija Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki p. (09) 478988 www.demarinaiset.fi Hyväksytty Demarinaisten liittokokouksessa 2009 Painopaikka:

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot