SUUPOHJA-INFO 1/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUPOHJA-INFO 1/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2"

Transkriptio

1 SUUPOHJA-INFO 1/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti TEEMANA SEUTUYHTEISTYÖ. Suupohja-INFOn teemana on seutuyhteistyö. Lehdestä löydät kokemuksia muun muassa aluekeskusohjelma verkostopilotin toteuttamisesta. Verkostopilotissa kehitetään erityisesti Suupohjan yritystoiminnan kärkialoja; logististen automaatiojärjestelmien teollisuutta sekä huonekalu- ja elintarvikealoja. Tavoitteena on kehittää kärkitoimialoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa näiden alojen osaamisrakenteita. Kärkialojen lisäksi aluekeskusohjelman avulla halutaan helpottaa asukkaiden mahdollisuuksia jatkuvaan opiskeluun ja osaamisen tason nostoon Oppiva Suupohja -teeman kautta. Verkostopilottiin kuuluu myös Hyvinvoiva Suupohja -osio, jossa tavoitellaan uudenlaisia toimintamalleja alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen sekä kulttuuripalveluihin. Lehdestä löydät tietoa myös näistä osa-alueista. INFOssa esitellään Suupohjan elinkeinotoimen, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen ja Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toimintaa. Seutumme kunnanjohtajat ja seudullisten organisaatioiden edustajat vastaavat gallupissa, miten he näkevät seutuyhteistyön (sivut 8-10). Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2 Miten yksi euro muuttuu viideksi? s. 3 Kehittämisyhdistyksen työ jatkuu vuoden 2007 jälkeenkin s. 4 SEK rahoittaa kymmeniä hankkeita s. 6 Logistia-toimialan selkärankana klusteri s. 7 Sosiaali- ja terveyspalveluissa paljon yhteistyötä s. 12 Kulttuurikeskus vihitään kesällä s. 13 Food Park vie elintarvikealaa eteenpäin s. 14 Teuvalle on kohonnut seudullinen kulttuurikeskus, jonka nimi julkaistaan lähiaikoina. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) tai s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) tai s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi

2 PÄÄKIRJOITUS/ Timo Vesiluoma SUUPOHJA-info 1/2005 Seutuyhteistyön tulokset, haasteet ja mahdollisuudet esille. Seutuyhteistyö on teema, josta puhutaan yhä enemmän. Suupohjaa pidetään eräänä seutuyhteistyön malliesimerkkialueena Suomessa. Yhteistyön tulokset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Perinteisesti yhteistyötä on tehty etenkin elinkeino- ja kehittämispolitiikan osalta. Viime aikoina mukaan ovat tulleet yhä enemmän myös kuntien perus- ja tukipalvelut sekä kulttuuritoimi. Tässä Suupohjan seutuinfossa tuodaan esiin monia Suupohjan seudullisia yhteistyöhankkeita. Niin kuin aina, mukaan on valitettavasti mahtunut yhteistyön kirjosta vain osa. Jotta mahdollisimman moni toimija pääsisi jatkossa esille, tarkoitus onkin julkaista samanlaista infoa seutumme päättäjille, yrityksille ja seutuyhteistyön muille sidosryhmille säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Seudullisessa yhteistyössä on kyse seudun eri toimijoiden yhteistyöstä, jonka avulla pyritään mm. kokoamaan resursseja sekä vastaamaan yhä nopeammin muuttuvan maailman haasteisiin. Muutokset koskettavat myös Suupohjaa, emmekä voi rajata itseämme niiden ulkopuolelle, niin mukavalta kuin se tuntuisikin. Yhteistyön osalta voimme puhua perinteisesti kuntien keskinäisestä yhteistyöstä, joka on tarpeen etenkin kuntien peruspalveluiden järjestämisessä. Muutosten moninaisuudesta johtuen etenkin kehittämistyössä ja elinkeinopolitiikassa yhä merkittävämmäksi käy kuitenkin kuntien, yritysten, oppilaitosten ja innovaatioyksiköiden kumppanuuspohjainen yhteistyö. En liene kovin paljon väärässä, jos veikkaan, että yhteistyön haasteet jatkossa vain kovenevat. Oman värinsä alkaneella kunnallisvaalikaudella keskusteluun tuo mm. valtion käynnistämä kuntien palvelurakenteen uudistamisselvitys. Samoin EU:n uusi ohjelmakausi tuo seutumme kehittämiseen uuden haasteen, johon on kyettävä vastaamaan. Pelkästään edellä mainittujen syiden vuoksi tiedon saaminen seutuyhteistyön tuloksista, haasteista ja mahdollisuuksista on entistä tärkeämpää. Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti Luovuus ja innovatiivisuus ovat seudun kilpailutekijöitä. Aluekeskusohjelman erikoistutkija Janne Antikainen sisäasiainministeriöistä, miksi tarvitaan seutuyhteistyötä? - Tärkein syy on varmasti, että arkipäiväisessä elämässä elinpiiri on enemmän kuin kunta. Seutuistuminen alkoi jo yli 30 vuotta sitten, joten kunnallistenkin toimijoiden on korkea aika kehittää yhteistyötä. Yhteistyön pitää olla kokoon juostua eli johdettua ja strategista. - Pakkosyy yhteistyölle on kuntatalous eli miten esimerkiksi terveys- ja koulutuspalvelut turvataan ja miten niihin saadaan osaavaa työvoimaa. Megatrendit kuten väestön ikääntyminen vaikuttavat siihen, että yksi kunta on liian pieni yksikkö palvelurakenteen ylläpitoon. Lisäksi seutuyhteistyöllä säästetään varoja esimerkiksi kilpailuttamisen avulla. Miten seutu pärjää tulevaisuuden kilpailussa? - Luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät paljon. Kauhajoki on yksi rohkeimmista seuduista tässä mielessä. On uskallettu tehdä valintoja, joilla on noustu lamasta. - Jos oma väestömassa ei riitä, yhtenä ratkaisuna on tehdä yhteistyötä vahvempien keskusten kanssa. Kauhajoen seutu on hyvä esimerkki siitä, että se on verkostoitunut suurempien kaupunkialueiden kanssa ja siten turvaa osaamista alueella. - Kolmas tärkeä kilpailutekijä on luottamus. Monet alueet osaavat tehdä strategiapapereita, mutta ilman luottamusta ei päästä seuraavalle askelmalle, todelliseen yhteistyön rakentamiseen. Kilpailutekijöitä ovat myös saavutettavuus ja infrastruktuuri. Miten kuvailisit Suupohjan seudun kehittämistä? - Olen maininnut Suupohjan monissa yhteyksissä hyvänä esimerkkinä siitä, miten kehittämistä pitää tehdä. Seudulla on terve linkitys kaupunkeihin aloilla, joilla puuttuu osaamista. Se on juuri sen tyylistä toimintaa, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Seudun vahva yrittäjyys ja rohkeus ovat käytössä. Strategiset valinnat, joihin kehittämisessä keskitytään, on hyvin tehty. - Syksyllä Kauhajoella järjestetään seminaari pienten kaupunkialueiden kehittämisestä. Aluekeskusohjelmassa aletaan miettiä yhä enemmän pienten aluekeskusten politiikkaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Siinä Suupohjaa käytetään esimerkkinä hyvin toteutetusta ohjelmasta. Aluekeskusohjelma Mukana 34 kaupunkiseutua + Kauhajoen seudun verkostopilotti Kauhajoen seutu nimettiin verkostopilotiksi kehittämään pienempiä seutuja ja verkottumaan muihin aluekeskuksiin Käynnistyi 2002 alussa, vuoden 2006 loppuun saakka Tavoitteena pitää maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisempi taloudellinen kasvu koko maassa Perustuu kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin, osaamiseen ja yhteistyöhön Lähtökohtana luontevat, työssäkäyntiin, asumiseen, palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat alueet Valtioneuvoston erityisohjelma, jota sisäasiainministeriö koordinoi, ohjelmajohtajana kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho

3 SEUDULLISEN KEHITTÄMISEN ARVOITUS ELI: MITEN KUNNAT MUUTTAVAT YHDEN EURON VIIDEKSI Seudullinen kehittämistoiminta on itse asiassa Suupohjan kunnille hyvin kannattavaa toimintaa, sillä kehittämiseen panostettu euro tuo muualta neljä euroa lisää. Tämä ilmenee Suupohja-INFOa varten laaditusta pienimuotoisesta selvityksestä Suupohjan kuntien kehittämistoiminnan kustannuksista vuosina sekä osin vuonna Tarkasteluun otettiin kahden seudullisen kehittämisorganisaation eli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta toteutettava hanketoiminta (ks. liitteenä oleva taulukko). Kaiken kaikkiaan Suupohjan kunnat panostivat seudulliseen kehittämistoimintaan tarkasteluvälillä keskimäärin vajaa euroa vuodessa eli yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Tällä summalla saatiin kaikkiaan noin 35 miljoonan euron kehittämispanostus alueelle. Summa pitää sisällään mm. verkostopilottihankkeisiin lukeutuvat Pohjanmaan Nikkarikeskuksen Jurvassa, Kauhajoen Teknologiakeskus Logistian ja kaikki alueen kunnat kattavan Suupohjan oppimiskeskusten verkoston. Selvitys ei vielä pidä sisällään uutta seutuverkkoratkaisua. Ulkopuolista rahoitusta 21 miljoonaa euroa. Täysin ulkopuolista Euroopan Unionin ja valtion rahoitusta seudulle on saatu noin 21 miljoonaa euroa. Merkittävä huomio selvityksessä on myös yksityisen rahoituksen suuri osuus. Itse asiassa näyttää siltä, että yritykset, yhdistykset ja muut yksityiset tahot panostavat seutuorganisaatioiden kautta kehittämistoimintaan suunnilleen yhtä paljon kuin alueen kunnat. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä vastaa aluekeskusohjelman verkostopilottihankkeen toteutuksesta sekä valtaosasta mm. seudun EU-rahoitteisesta hanketoiminnasta. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on kumppanuuspohjainen toimintaryhmä, joka vastaa mm. LEADER-ohjelman toteuttamisesta. LEADERin rahoitusosuudesta puuttuu vuosi 2006, jonka suuruus on arviolta noin 1,5 M. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät myös yksittäisten kuntien toteuttamat hankkeet sekä seudun oppilaitosten, kuten TEAK Oy:n, SeAMK:n ja Suupohjan ammatti-instituutin hankkeet, elleivät ne ole mukana verkostopilotti-kokonaisuudessa. Mikäli mukaan olisi otettu vastaavalta ajanjaksolta myös kuntien ja oppilaitosten hankkeet, olisi kehittämistoimien budjetti noussut oletettavasti yli 40 miljoonan euron. Oma ja tärkein lukunsa on tietenkin vielä hankkeiden tulokset; työllistävyys ja muu vaikuttavuus. Hyvin suppeasti ajatellen pelkästään se, että hankkeet pyörivät alueella, työllistävät välittömästi henkilöitä ja ostavat palveluita yrityksiltä, tuo verotuottoina merkittävän osan kunnallisista panostuksista takaisin. Laajemmin tarkasteltuna tärkeimpiä ovat tietysti hankkeiden välilliset vaikutukset. Tämä tarkoittaa selkeimmillään myötävaikuttamista uusia yrityksien syntymiseen, uusiin työpaikkoihin sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Pidemmällä aikavälillä näkyvät tulokset ovat monesti prosessimaisia. Tästä esimerkkinä voi olla esim. panostus teknologiakeskukseen, joka luo uutta uskottavuutta ja osaamista jo toimivien yritysten tueksi. Tämä voi olla taas hyvin merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Hankkeet raportoivat toiminnastaan tarkasti vuosittain, joten dataa tuloksista on olemassa. Tässä yhteydessä tila ei kuitenkaan riitä niiden yksityiskohtaiseen esittelyyn. Esimerkiksi voi kuitenkin ottaa vaikkapa Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomohankkeen; tuloksena jo 11 uutta yritystä, yli 20 yritysideaa kehitettävänä ja työpaikkoja on syntynyt jo n Tuloksekasta, eikös vain? Liitteenä taulukko seudullisen kehittämisen rahavirroista Suupohjassa ajalla Suuntaa-antava arvio on tehty Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen osalta. Timo Vesiluoma Budjetti, 1000 euroa Hanke/ohjelma EU/valtio Kunnat Yksityinen Yhteensä LEADER II LEADER Arvio LEADER+-ohjelman kokonaisrahoituskiintiöstä vuosina Verkostopilotti (VP) perusrah VP:n perusrahoitus vuosina VP, generoidut hankkeet Verkostopilotin perusrahoituksella generoidut hankkeet vuosina ilman SEK:n hakemia LEADER-hankkeita SEK muut hankkeet Arvio SEK:n muut kehittämishankkeista ajalla Yhteensä LEADER yhteensä ,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus LEADER-ohjelmista VP yhteensä ,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus Verkostopilotista 19,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus kaikista hankkeista HUOM! 1) Taulukon luvut ovat osin pyöristettyjä 2) Verkostopilotin hankkeista on poistettu LEADER-hankkeiden osuus n kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi 3) Arvio SEK:n muista kehittämishankkeiden rahoituksesta perustuu tätä juttua varten laskettuihin keskiarvoihin ja selvitykseen vuosien tilinpäätöksistä - 3 -

4 KEHITTÄMISYHDISTYKSEN TYÖ JATKUU TULEVALLAKIN OHJELMAKAUDELLA Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella toimiva maaseudun kehittämisorganisaatio. Yhdistys toteuttaa LEADER+ -ohjelmaa, mutta toimii aktiivisesti muutoinkin mm. kylien ja kansainvälisyyden kehittäjänä. LEADER+ -rahoittamispäätöksiä voidaan tehdä aina vuoden 2006 loppuun saakka ja toteuttaa vielä 2007 vuoden loppuun saakka. Vaikka nykyinen kausi on vielä täydessä vauhdissa, Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä suunnitellaan jo tulevaa. Miltä tuleva EU:n ohjelmakausi näyttää Suupohjan Kehittämisyhdistyksen näkökulmasta, hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kinnari? - Toimintaryhmien työ jatkuu ja Suupohjan Kehittämisyhdistys jatkaa toimintaansa aktiivisesti. Jos teemme tämän kauden työn hyvin ja saamme aikaiseksi hyvän ohjelman, voisi olettaa myös, että kehittämisrahatkin pysyvät kohtuullisen suuruisina. Suomeen tehdään yksi maaseudun kehittämisohjelma ja kukin Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kinnari p sirpa.kinnari@kauhajoki.fi Toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma p. (06) , timo.vesiluoma@suupohja.fi LEADER-koordinaattori Paavo Mattila p. (06) , paavo.mattila@suupohja.fi Taloussihteeri Jaana Peltoniemi p. (06) , jaana.peltoniemi@suupohja.fi Kehittämissuunnittelija Hanna-Leena Lylander p. (06) , hanna-leena.lylander@suupohja.fi Suunnittelija, kansainväliset yhteistyöasiat Heli Rintahaka p.(06) , heli.rintahaka@suupohja.fi Suupohjan kyläasiamies / nuorisoasiamies Terhi Välisalo p. (06) , terhi.valisalo@suupohja.fi Tiedottaja Miia Lenkkeri p miia.lenkkeri@liiveri.net alue työstää oman kehittämisohjelmansa. Suupohjan ohjelman suunnittelu käynnistyy tänä keväänä. Suupohjan Kehittämisyhdistys on monille tuttu toimistona, josta voi hakea rahoitusta LEADER-ohjelmasta. Minkälaisia muita rooleja yhdistyksellä on? -Yhdistys on tietoisesti halunnut vahvemmaksi kehittämisorganisaatioksi kuin vain yhden ohjelman hallinnoijaksi. LEADER-ohjelman lisäksi keskitymme kylien kehittämiseen, kansainvälisen yhteistyön edistämiseen ja nuorten osallistumisen lisäämiseen. Vedämme mm. kylähanketta, kansainvälisiä hankkeita sekä nuorten hanketta. Kylät ja muut yhteisöt ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi olemme vahvistaneet yhteyksiämme yrityselämän suuntaan. Edellisten lisäksi oma lukunsa on seudullisten kehittämisohjelmien ja hankkeiden suunnitteluosaaminen, jota myös myymme muille toimijoille. Mitkä ovat parhaita saavutuksia nykyisellä ohjelmakaudella? - Olemme uskaltaneet määritellä kärkitoimialoja ja myös satsanneet niihin onnistuneesti. Monista siemenistä on kasvanut isoja kokonaisuuksia. Esimerkkeinä vaikkapa elintarviketeollisuus sekä puu- ja huonekaluala Nikkarikeskuksineen. Näissä kehittämishankkeissa on myös yrityselämä tiiviisti mukana. Myös kulttuurihankkeet ovat kasvaneet ulos käsistämme; on muun muassa perustettu seudullinenkulttuuriyhdistys. Hoivaportti tulossa Hoivayrittäjyyttä kehitetään osana Suupohjan Palveluportit -hanketta. Hankkeessa ollaan luomassa Hoivaporttia, joka on hoiva- ja terveyspalvelujen hakemisto Suupohja.fi -portaalissa. Palveluun kootaan mm. tietoa alueen palvelutuottajista sekä hoivapalvelujen käyttöön liittyvää ja sitä helpottavaa tietoa. Hoivaportti toimisi hoivayrittäjien, hoivapalveluja tuottavien järjestöjen, kuntien ja palvelua käyttävien yhteisenä tietopankkina. Tarkoitus on myös kehittää yhteisiä verkkopalveluja, joita palveluntuottajat voisivat hyödyntää omassa työssään. Tällaisia voisivat olla esim. laatukäsikirjat, lupa-asiat, koulutuspalvelut verkossa sekä palvelusetelin käyttöä helpottavat verkkoratkaisut. LEADER-rahoitteista Palveluportit-hanketta vetää Mika Ahonen Sunet Oy: stä. Taustalle on koottu yhteistyöryhmä jossa on mukana julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Verkkosovelluksen kehittämisen rinnalla on käynnistynyt palvelutarjoajien tietojen kokoaminen, tätä tehdään yhteistyössä aluekeskusohjelman Hyvinvoiva Suupohja -osion kanssa. Palveluntarjoajille on lähtenyt kyselylomake. Tarkoitus on jatkossa saada palveluntarjoajat itse päivittämään tietojaan, mistä järjestetään ohjausta keväällä. Jatkossa kehitetään verkkopalveluun esimerkiksi sijaisjärjestelmää.

5 Hankkeita Menemisen meininkiä Suupohjassa. Kaksivuotinen VIISIKKO - Suupohjan nuorten hanke käynnistyi tammikuussa. Hanke on LEADER+ -rahoitteinen ja sitä hallinnoi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. VIISIKKO-hankkeen ydinajatus on aktivoida ja innostaa nuoria toimimaan itse. Hankkeen tuella nuorilla on mahdollisuus ideoida, toimia ja toteuttaa juuri sitä, mitä he itse haluavat.. Näin nuoret sitoutuvat kotiseutuunsa saatuaan uusia ihmissuhteita ja onnistumisen elämyksiä. Joka kuntaan perustetaan nuorten oma kuntatiimi sekä yksi yhteinen Suupohja-tiimi. Tiimit voivat itse järjestää esimerkiksi tapahtumia tai kursseja hankkeen tuella. Suupohja-tiimin tarkoitus on edesauttaa seudullisen yhteistyön muodostumista nuorten ja nuorisotoimijoiden välille. Rahoituskuvioiden selkiydyttyä Suupohjatiimi voi jakaa nuorille pienimuotoisia hankestipendejä, joiden avulla nuoret pääsevät konkreettisesti tuntemaan tee-se-itse-onnistumisia ja tutustumaan hankkeiden maailmaan. Hanke ylläpitää -sivustoa. Se toimii myös muiden seudullisten ja valtakunnallisen -hankkeen kanssa yhteistyössä. Hankkeen työntekijät ovat nuorisoasiamies Terhi Välisalo ja nuorisoaktivaattori Anne Lepistö (nuori@suupohja.fi). Nummijärvestä kehitetään seniorikylää. Nummijärvellä on kova vauhti kylän kehittämisessä. Lukuisten hankkeiden kautta kehitetään mm. uudenlaista rakentamista ja palveluja senioreille. Uudenlaisen rakentamisen esiselvityksessä on mietitty kylää asumispaikkana. Muun muassa leirintäalueen lähelle on suunniteltu yhdeksän talon tontit. Nummikodin alueelle on suunniteltu taloja, joissa yhdistyisi perinne ja ekologisuus. - Nykyään ei enää tehdä rivitaloja, vaan vähän parempaa. Mietimme mahdollisuuksia rakentaa esimerkiksi taloja, jonka voisi suku ottaa yhteisesti käyttöön, kertoo kyläaktiivi Erkki Kalliomäki. Nummijärvellä kaunis luonto ja järvi ovat vahvuuksia, joiden pohjalle on suunniteltu myös luontokoulua Nummilahden entisen koulun alueelle. Ideana on myös kylpylälaitos. Tonttien ja talojen markkinoimiseksi käytössä on tuhannen ihmisen rekisteri; kylän sukujen jälkeläisiä ja muita, joilla on siteitä kylään. Samaista rekisteriä käytettiin hyödyksi viimekesäisillä kyläjuhlilla, joihin saatiin peräti kuutisensataa osallistujaa. Lisäksi kyläläiset ovat koonneet rekisteriä yrityksistä, joissa vaikuttaa kylältä lähtöisin olevia. Nummikodin palvelukeskus. Kylässä sijaitsee Nummikodin palvelukeskus, johon on ensimmäiset asunnot rakennettu 20 vuotta sitten. Asuntoja vuokrataan kenelle vain, mutta pääosin asukkaina on ollut iäkkäämpiä ihmisiä. Tulevaisuudessa Nummijärvi pyrkii panostamaan senioreiden palveluihin ja tavoitteena on rakentaa kylästä seniorikylä. Nummikotia on kehitetty laajana kylähankkeena muutaman vuoden ajan. Rivitalojen yhteyteen on rakennettu kylätupa, keittiö ja toimistotilat. Keskuksessa on myös kaupungille vuokralla tiloja, joissa sijaitsee neuvolan/ terveydenhoitajan ja kotipalvelun tilat sekä päiväkoti. - Kylätuvan yhteyteen suunnitellaan tukipalveluyksikköä, joka työllistäisi kolme henkeä, kertoo Erkki Kalliomäki. Tukipalveluun kuuluisi tehostettu kotipalvelu ja ruokapalvelu. Jo nykyisin kylätuvalla voi syödä lounasta, mutta laajentuessaan ruokaa voitaisiin toimittaa myös muualle. Nykyisin tuvalla on alle 20 asiakasta päivittäin, ruoanlaitosta vastaa Päivi Hongisto. Seniorikylän kehittämiseen ja tukipalveluyksikköön suunnitellaan haettavan rahoitusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä

6 SEK RAHOITTAA 60:A HANKETTA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä rahoittaa tällä hetkellä noin 60:a hanketta. Näistä noin pariakymmentä kuntayhtymä myös hallinnoi. Hanketoiminta työllistää SEK:n puitteissa noin 25 henkeä. Kuntayhtymässä on vakihenkilöstöä neljä: kolme elinkeinoasiamiestä ja sihteeri. Lisäksi palkkalistoilla on muutamia projektipäälliköitä. Suurimman osan hankkeiden toteutuksesta SEK ostaa kuitenkin ostopalveluna. Suurimpia hankkeita tällä hetkellä ovat verkostopilotti-kokonaisuuteen liittyvät toimet, yrityshautomo ja Nikkarikeskuksen kehittäminen. Myös seutuverkon ja Food Parkin toimintojen parissa on tehty viime aikoina töitä. Tulevaisuuden iso hanke on Jääkausikeskuksen rahoittaminen. PÄÄMINISTERI VIHKI NIKKARIKESKUKSEN Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman verkostopilotin yksi kärkihankkeista on Pohjanmaan Nikkarikeskus, joka vihittiin virallisesti 22. marraskuuta. Nikkarikeskus on huonekalualan valtakunnallinen tutkimus-, kehitys- ja promootiokeskus, joka on noussut parisataa vuotta vanhojen huonekaluperinteiden ytimeen Jurvaan. Vihkijänä ja juhlapuhujana oli pääministeri Matti Vanhanen, joka sanoi vaikuttuneensa jo itse rakennuksesta. Keskus onkin paitsi merkittävä huonekalualaa koordinoiva keskus, myös puurakentamisen taidonnäyte. Pääministeri kehui Nikkarikeskuksen olevan mallina huonekalualan markkinoinnin ja viennin parantamiseksi. - Usein markkinointi on heikoin lenkki menestyksessä. Meillä on puutteita myös innovaatioiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Juuri kyseisten osa-alueiden vaatimuksiin ja pienyritysten tarpeisiin vastaa myös Nikkarikeskus, totesi Vanhanen. Vanhanen kertoi, että hallitus on käynnistänyt puutuotealan elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelun. Ohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa alan teollisuuden jalostusastetta ja lisätä viennin arvoa. Pääministeri itse oli jalostanut puuta menestyksellisesti ja toi Jurvaan lahjaksi itse tekemänsä linnunpöntön. Hän oli kaatanut koivun ja rakentanut pikkuruisen pöntön halkoon omin käsin. - Yleensä harrastan raskaampaa rakentamista, mutta koska Itse Valtiaissakin rakensin linnunpönttöjä, päätin tehdä lahjaksi sellaisen, kertoi Vanhanen. Elinkeinojohtaja Risto Kuutti (kesk.) ja elinkeinoasiamiehet Hannes Haavisto (vas.) ja Ilppo Karesola, jonka toimisto sijaitsee Karijoen vanhalla kunnantalolla Yrityshautomosta jo yksitoista yritystä Yrityshautomo Faarttin puitteissa on syntynyt jo yksitoista yritystä, joten se on nimensä mukaisesti hyvässä vauhdissa. Hautomossa on tehty 26 hautomosopimusta ja kiihdyttämösopimuksiakin on syntynyt jo neljä. Syntyneissä 11 yrityksessä työskentelee peräti 131 työntekijää. Suupohjan yrityshautomo ja -kiihdyttämö Faarttilla edistetään Suupohjan seutukunnan yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä. Hautomon ja kiihdyttämön asiakkaat ovat seutukunnan kahdelta kärkitoimialalta: metalli- sekä puu- ja huonekalualalta. Yrityshautomossa tarjotaan asiakkaalle mm. toimisto- ja tuotantotiloja, asiantuntijatukea ja koulutusta. Yrityshankkeissa on mukana 44 henkilöä, jotka ovat hautomossa yritystään käynnistäviä uusia yrittäjiä, liiketoimintasuunnitelmaansa kehittäviä yrittäjäkandidaatteja ja kiihdyttämön kautta kehittämisprojekteihin osallistuvia yritysten avainhenkilöitä. Yrityshautomohanke on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän suurin hanke. Budjetti on kaiken kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa 3,5 vuoden aikana. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hallinnoi hanketta ja toteuttajina ovat LC Logistics Center Oy, Teak Oy ja SEAMKin Jurvan yksikkö. Yrityshautomo Faarttin puitteissa on toteutettu kaksi Yrittäjäkoulutuksen peruskurssia, joihin osallistui 37 henkilöä. Parhaillaan on menossa Yrittäjäkoulutuksen jatkokurssi, joka kestää aina toukokuun loppuun saakka. Jatkokurssilla on mukana 18 henkeä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Teknologiapuisto 1 (Teknologiakeskus Logistia) Kauhajoki Risto Kuutti, elinkeinojohtaja P. (06) tai risto.kuutti@suupohja.fi Martti Kerkelä, p martti.kerkela@kauhajoki.fi Paavo Tuohimäki, p paavo.tuohimaki@teakoy.fi Ilppo Karesola, elinkeinoasiamies P , ilppo.karesola@suupohja.fi Teppo Tiittanen, p teppo.tiittanen@seamk.fi Hannes Haavisto, elinkeinoasiamies P , hannes.haavisto@suupohja.fi Arja Rinne, toimistosihteeri P. (06) tai arja.rinne@suupohja.fi

7 LOGISTIA-TOIMIALAN KEHITTÄMINEN NOJAA VAHVAAN KLUSTERIIN Logistia-toimialan kehittäjät pitävät näkyvyyttä ja teknologiakeskuksen myötä syntyneitä uusia toimintoja parhaimpina saavutuksina seudullisessa yhteistyössä. Jatkossa pitäisi varmistaa teollisuustilojen riittävyys sekä - laajassa mittakaavassa - vastata kansainvälistymisen haasteisiin. Toimiala pyrkii olemaan globaaleilla markkinoilla johtava, kilpailukykyinen ja tunnustettu toimija. Tavoitteena on, että Suupohja tunnistetaan Suomen johtavaksi logististen järjestelmien osaamiskeskittymäksi. Työtä tehdään mm. tutkimus- ja kehittämisverkoston vahvistamiseksi. Logistia teknologia- ja yrityspuisto -hankkeessa edistetään myös toimialan tunnettuutta mm. portaalin, lehden ja näyttelyn avulla. Logististen järjestelmien kehittämiskoordinaattori Tarja Pienimäen mielestä teknologiakeskus Logistia ja sen myötä syntyneet uudet kehittämistyökalut ovat parhaita saavutuksia, joita on syntynyt toimialalla verkostopilotin avulla. Talossa on muun muassa laaja yrityshautomo ja tutkimusprofessuuri. Teknologiakeskus laajentui viime vuonna ja uudetkin tilat alkavat olla täynnä. - Yritysten tarpeisiin haetaan edelleen ratkaisuja. Luvassa on iso innovatiivinen kehittämishanke, jos asiassa päästään eteenpäin, lupaa Pienimäki LC Logistics Center Oy:stä. Myös toimialaryhmän yritysedustaja, johtaja Hannu Mäki- Rahkola Pesmel Oy:stä pitää teknologiakeskusta merkittävänä aikaansaannoksena. - Teknologiakeskus Logistia on tärkeä saavutus, yhteydet pelaavat ja paljon alalla tarvittavaa palvelua on saatavissa samassa paikassa, Mäki-Rahkola korostaa. Toimialan kehittämistyön avulla on saatu yrityksiin paljon hyötyjä, näkyvyyttä ja toivottavasti myös houkuttelevuutta lisää. Yritykset ovat kehittämistyössä mukana Mäki-Rahkolan mukaan mielellään eikä se ole lainkaan vastenmielistä. Verkostopilotissa on kehitetty myös tutkimus- ja koulutusverkostoa. Jo parisen vuotta toimialalla on ollut oma professori, Petri Helo Vaasan yliopistosta. Nykyisin logististen järjestelmien tutkimusryhmässä on Helon lisäksi kuusi tutkijaa, joista kaksi, venäläinen Natalia Kitaygorodskaya ja kiinalainen Guangyu Xiong, työskentelee teknologiakeskuksessa. Halua tehdä yhteistyötä. Professori Petri Helon mielestä Suupohjassa on näkyvissä selkeä tekemisen meininki, asioita saadaan liikkeelle. - Taustalla on oikea asenne ja halu tehdä yhteistyötä. Samanlaista aktiivisuutta ei ole välttämättä muualla, hän arvioi. Kehittämisen taustalla on vahva klusteri, kymmeniä yrityksiä. Toimiala tuottaa räätälöityjä, korkean teknologian ja osaamisen sovelluksia materiaalinkäsittely-, pakkaus-, kuljetus- ja varastointitehtävien automatisointiin. - Täällä vahvuutena on toimialan perinteet, johon kehittämistä rakentaa. Ei ole keksitty mitään it-kuplaa, kommentoi Pienimäki. Kuntien roolina on Hannu Mäki-Rahkolan mielestä, että niiden pitäisi voida osoittaa vuokratiloja aloittaville yrityksille. - Olisi myös tärkeätä, että seutukunnassa tehtäisiin edelleen töitä naistyöpaikkojen saamiseksi. Se edesauttaa perheitä hakeutumaan alueelle, sillä miehille on kyllä työpaikkoja. Myös Tarja Pienimäen mukaan kuntien pitäisi satsata entistä rohkeammin tuotantotiloihin, onhan mm. yrityshautomossa mukana lukuisia alkavia tuotannollisia yrityksiä Seutuverkko pakollinen. Syntyvä seutuverkko on asiantuntijoiden mukaan pakollinen. - Moni asia siirtyy verkkoon. Seutuverkkoa voisi verrata puhelinliikenteeseen, ilman sitä ei olisi voitu toimia, he sanovat yhteen ääneen. Logististen järjestelmien toimialan yrityksille parantuvat verkkoyhteydet tuovat monia helpotuksia. Muun muassa internetpuhelut ulkomaille tulevat yleistymään eivätkä maksa mitään. Yhteydenpito ulkomaisten asiakkaiden ja esimerkiksi asennusporukoiden kanssa tulee helpottumaan, tiedostot siirtyvät kätevästi ja kaiken kaikkiaan kynnykset madaltuvat. Seuraava askel on vaikkapa kuvapuhelimet. Uusi tekniikka tuo mahdollisuuksia. Toimialan kehittäjät visioivat tulevaisuutta ja näkevät siinä globalisaation kasvua ja uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia. - Kymmenen vuoden päästä globalisaatio on kasvanut edelleen ja vienti on yhä isompi osa bisnestä. Tuotteiden ja myös alueen tulee elää maailman mukana, sanoo Mäki-Rahkola. - Uusi tekniikka muuttaa alaa. Tietoliikenteen merkitys kasvaa, järjestelmät ovat itseohjautuvia, laitteita voidaan etäkäyttää, ne keskustelevat keskenään, niitä ohjataan äänellä, tehdään automaattista tulkkausta jne, Helo luettelee. Tarja Pienimäki arvioi, että tietoliikenteen kehityksen kautta toimiala pystyy suunnattomasti hyötymään. Tulevaisuuden teemoja ovat Pienimäen mukaan turvallisuus ja yksilöllisyys, jotka asettavat haasteita informaatiotekniikalle. Profiilin nostoa. Hannu Mäki-Rahkola näkisi mielellään, että seutukunnan profiilia voitaisiin nostaa. Keskeisessä asemassa ovat ihmiset ja miten he toimivat. - Ei pohojalaasuutta tartte hävetä, päin vastoon. Sen avulla aluetta voi kyllä markkinoida! Uhkana on väestön väheneminen alueella, väki loppuu Päntälästä. On mietittävä, halutaanko seudusta paikka, joka on perheiden ja yleensäkin ihmisten haluama asuinpaikka. - Työssä monelle raha ei ole kaikki kaikessa. Työn mielekkyys on tärkeintä, työstä pitää nauttia, sanovat kehittäjät. Työn mielekkyys on avainsana myös siihen, että osaavaa väkeä saadaan työpaikkoihin. Tällä ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Työ on vaativaa ja vastuullista ja vaatii paljon matkustamista. Toimialalla tulevaisuuden haasteena ovat myös sukupolvenvaihdokset, joita on tulossa lähivuosina useita. Myös kansainvälistymiseen tulee osata etsiä ratkaisut. Pienet yritykset tarvitsevat yhteistyötä ja tukea myynnissä ja markkinoinnissa maailmanlaajuisesti. - Vaikka tämä onkin maailman napa, niin koko Suomi on peukalonpään kokoinen paikka riittävän etäältä katsottuna, heittää Pienimäki. Tutkimuspuolella tulevaisuuden haasteena, mutta myös mahdollisuutena on, miten tietoa pystytään soveltamaan käytäntöön. Myös yrittäjyyskasvatus ja sisäinen yrittäjyys ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota, jotta jatkossakin kehittämisessä olisi henkeä ja tsemppiä. Tiina Rantakoski

8 KUNTIEN JOHTAJAT JA KEHITTÄJÄT KOMMENTOIVAT SEUTUYHTEISTYÖTÄ Kysyimme seutumme kunnanjohtajilta sekä seudullisten organisaatioiden puheenjohtajilta seutuyhteistyöstä. KYSYMYKSET OVAT: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Jorma Rasinmäki KAUPUNGINJOHTAJA, KAUHAJOEN KAUPUNKI: 1. Seutuyhteistyön merkitys on ollut todella suuri seudun kehittämisessä. Tärkeintä on ollut löytää strategisesti oikeat ja yhteistyökykyiset kumppanit ja Suupohjassa olemme tässä onnistuneet. Seutukuntayhteistyö on muodostunut varsin laajaksi ja samalla luottamus kuntien kesken on lisääntynyt. Seudullisen yhteistyön voittajia ovat kaikki kunnat. Seutuyhteistyön merkitys kasvaa jatkossa. Kuntakeskeisestä ajattelusta siirrytään seutukeskeisempään toimintaan ajatuksella mitä voimme yhdessä vielä tehdä Suupohjan kehittämiseksi. 2. Kauhajoen seudun verkostopilotti on ollut menestystarina, jonka avulla olemme voineet kirkastaa sekä elinkeinopolitiikan että palvelujemme haasteita ja tavoitteita. Verkostopilotin kärkitoimialojen valinta on osoittautunut varsin onnistuneiksi. Logististen järjestelmien/ Jarmo Juntunen KUNNANJOHTAJA, JURVAN KUNTA: 1. Sillä on positiivinen merkitys. Jurva tuli yhteistyöhön tiiviimmin mukaan v laajan Suupohjan kehittämisohjelman kautta ja seuraavana vuonna kihlakuntajaon myötä. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä, kun seutukunnan väki on vähentynyt jo pitkään. On otettava huomioon myös laaja yhteistyö Vaasan seudun kanssa, joka on Jurvan suurin työssäkäyntialue. 2. Valtakunnan tasollakin kärkiohjelmaksi arvioidussa verkostopilotissa on tehty paljon laaja-alaista työtä seutukunnan kehittämiseksi hyvin tuloksin. Kärkitoimialoilla on saatu erinomaisia tuloksia. Aluekeskusohjelman lisäksi hyvää yhteistyötä tehdään mm. elinkeinotoimen kuntayhtymässä, kehittämisyhdistyksessä sekä kulttuuriyhdistyksessä. materiaalinkäsittelytoimialan, huonekaluteollisuuden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehitystoiminta ja panostukset ovat lähteneet kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja sekä yrityksiä on syntynyt. Verkostopilotissa on panostettu myös kuntien hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä erilaisten oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. 3. Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen lisääntyminen sekä aito kumppanuus ovat tärkeimpiä. Uusista toimijoista voisi esille nostaa Vaasan yliopiston vetämän yritysyliopiston sekä kaikissa kunnissa olevat oppimispesät. Kärkitoimialojen kehityskeskukset, Logistia, Nikkarikeskus ja Food Park tulevat viemään kehitystä eteenpäin myös jatkossa. 3. Ilman laajaa seutuyhteistyötä ja verkostopilottia Pohjanmaan Nikkarikeskuksen toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta. Nikkarikeskus on Jurvan ja koko seudun huonekaluteollisuuden kannalta erittäin tärkeä hanke. Myös Logistia Kauhajoella vaikuttaa verkostona myönteisesti koko seutukunnan kehittymiseen. Yhteistyön tulosta ovat myös Suupohjan seutuverkko ja tuleva Karijoen Jääkausikeskus Resurssien riittävyys niin yrityksissä kuin kunnissakin. Yhteistyön lisääntyminen ja laajentuminen edellyttää henkilöstöltä selkeää panostusta seudullisten hankkeiden ja palvelujen edistämisessä. Kilpailu hankerahoista kiristyy muidenkin seutukuntien herätessä seudulliseen toimintakulttuuriin. Tämä edellyttää Suupohjalta entistä parempia ja vaikuttavampia hankkeita uudella ohjelmakaudella. 5. Valtiovalta on edellyttänyt jo aiemmin seudullista yhteistyötä monessa asiassa. Uutena ovat tulleet erilaiset rahoitusmahdollisuudet seudullisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käsitykseni mukaan yhteinen visiomme on edelleen käyttökelpoinen: Suupohja on läheiseen yhteistyöhön kasvanut, osaava ja kilpailukykyinen seutu. 4. Ehkä on pelkoja siitä, että Suupohjaan tulee yksi suurkunta. Siitä ei ole koskaan edes keskusteltu eikä se ole mahdollista ilman kuntien itsenäisiä päätöksiä. Myös pelkoa siitä, että isoin kunta Kauhajoki hyötyy eniten yhteistyöstä, on ollut esillä. Jurvan osalta voi sanoa, että se on hyötynyt seutuyhteistyöstä, etenkin Nikkarikeskuksen toteutumisen kautta. Luottamus yhteistyöhön on lisääntymässä ja ennakkoluulot vähenemässä. Voidaan todeta, että teemme aitoa hyvää keskinäistä yhteistyötä Suupohjassa itsenäisten kuntien kesken. 5. Seutuverkon toteutuminen tuo mahdolliseksi visioita; tuleehan seutukunta jatkossa tietoliikenneyhteyksiltään samaan asemaan kuin suuret kaupunkiseudut. Suupohjan kuntien myönteiseen kehitykseen voimme kaikki yhdessä vaikuttaa, eväitä siihen on olemassa. Suupohjaan on mahdollista saada uusia yrityksiä, työpaikkoja ja väestön kasvua. Suupohjassa on oikean elämän maku.

9 KYSYMYKSET: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Seppo Saarinen VT. KUNNANJOHTAJA, TEUVAN KUNTA: 1. Seutuyhteistyö on täysin välttämätöntä palvelujen turvaamisen näkökulmasta väestön vähetessä ja vanhusten määrän kasvaessa. On myös helpompi saada uusia työntekijöitä, kun on vahvaa yhteistyötä. Seutuverkko vie yhteistyön uudelle, syvemmälle tasolle. Kaikkea, mitä tulevaisuuden kehitys tuo mahdolliseksi, ei varmasti osata tänä päivänä edes ajatella. 2. Verkostopilotti on nostanut seutukunnan imagoa, kun pienehkö seutukunta on päässyt aluekeskusohjelmaan mu- kaan. Se on edesauttanut elinkeinoelämää, tuonut mm. huonekalualalle lisäarvoa. Se harmittaa, ettei talous- ja henkilöstöasioita saatu mahtumaan ohjelmaan. 3. Seutuverkkoratkaisu on yksi parhaista. Tänne on saatu yhteisillä hankkeilla paljon ulkopuolista rahoitusta. Esimerkiksi Nikkarikeskusta ja Kulttuurisaareketta ei olisi ollut mahdollista rakentaa ilman yhteistyötä. 4. Jokaisen kunnan pitäisi sitoutua vahvasti seutuyhteistyöhön. Seutusopimuksen, palveluihin ulottuvan seutustrategian ja seudullisen henkilöstösuunnitelman laatiminen olisi tarpeellista, mutta työ on haastavaa. Kunnan etu ja seutukunnan etu pitää olla tasapainossa. 5. Monitahoinen, toimiva seutukunta, jossa kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä vahvan seutuyhteistyön tuloksena. Työpaikat lisääntyvät, väestö kasvaa ja saamme ammattitaitoista työväkeä ja entistä enemmän nuorta väkeä. Jukka Vainionpää HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄ 1. Seutuyhteistyö antaa mahdollisuuden kehittää Suupohjan kuntia yhdessä yhteisten tavoitteiden suuntaan. Suupohjan tunnetuksi tekeminen ja hyvä imago ovat tekijöitä, joilla voidaan torjua poismuuttoa ja toisaalta houkutella paluumuuttajia ja yrityksiä seudulle. 2. Verkostopilotti on kärkitoimialojen osalta terävöittänyt huomattavasti yhteistyötä. Erityisesti hyvinvoinnin ja oppivan Suupohjan osalta olisivat toimenpiteet olleet huomattavasti vähäisempiä ilman verkostopilottia. 3. Suupohja-hengen muodostuminen yhteen hiileen puhaltaminen. Lukuisat seudulliset hankkeet, jotka ovat tuoneet yrityksille ja yrittäjille uutta osaamista ja vireyttä. 4. Pienet pullonkaulat ovat haasteena, esteet on mahdollista poistaa. 5. Yhteistyön edelleen syventäminen. Seutuverkon antamat mahdollisuudet. Seutukuntayhteistyön laajentaminen rannikolle sekä Pohjois- Satakuntaan. Matti Aulis KUNNANJOHTAJA, KARIJOEN KUNTA: 1. Seutuyhteistyö on laaja käsite ja kattaa mielestäni kaiken yhteistyön, joka koskee koko seutukuntaa tai lähes koko kuntaryhmää. Seutuyhteistyöllä luodaan yhteistä Suupohjan profiilia. 2. Aluekeskusohjelma verkostopilotti on yksi työkalu tai korkeintaan työkalupakki seutuyhteistyössä. Se ei ole taikasana. Seutuyhteistyö kehittyy joko yleisellä tasolla tai alakohtaisesti sitä mukaa kun siihen löytyy kunnista poliittista tahtoa. Verkostopilottiin kuuluvia yritystoiminnan kärkialoja koskeva kehittämistoiminta ei asiallisesti ole mitään uutta. Projektitoiminta on ollut vilkasta jo pitkään ja tuttua tohinaa seutukunnalla. Verkostopilotin nimellä kokonaisuus on ehkä paremmin hahmotettavissa ja hallittavissa, se hyöty siitä on. 3. Elinkeinotoimen yhteistyö, maatalouslomitus ja seutukuntaakin laajemmalla pohjalla Botniarosk Oy ja vanhastaan ammattikoulutuksen kuntayhtymä. Vireillä oleva atk- ja taloushallinnon yhteistyö olisi suuri askel eteenpäin, toivottavasti onnistuu. 4. Pohjalainen jukuripäisyys ja omaan napaan tuijottaminen. 5. Todella laaja-alainen yhteistyö syntyy sitten, jos ja kun (toivottavasti ei) kuntien väkiluvut laskevat vielä nykytasosta selvästi ja kuntien taloudelliset voimavarat ehtyvät totaalisesti. Suupohja-kokemukseni pohjalta täällä otetaan lusikka kauniiseen käteen vasta pakon edessä. Mutta yritetään kuitenkin toimia vähän ennen sitä. Ei suupohjalaisilta järkeä puutu, jos sitä vain halutaan käyttää.

10 KYSYMYKSET: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Kaija Hapuanoja KUNNANJOHTAJA, ISOJOEN KUNTA: 1. Seutuyhteistyön laajempi pohja luotiin, kun v perustettiin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Silloin nähtiin tarpeelliseksi yhteisen elinkeino-organisaation luominen, kun EUn myötä kehittämistyön luonne muuttui projektiluonteiseksi. Tarvittiin seudullinen toimija, jolla on virallinen päätösvalta. Tehtäväkenttä on laajentunut. Seutukunta on uskonut elinkeinotoimen kuntayhtymään, koska ensimmäisen kerran kriittisesti tarkasteltaessa kuntayhtymän toimintaa päätettiin jatkaa. 2. Seutukunnan kaikki kunnanvaltuustot hyväksyivät keväällä 2001 omalta osaltaan aluekeskusohjelman ja sitoutuivat sen toteuttamiseen. Kuten tiedämme, alueemme hyväksyttiin ohjelmaan pilottihankkeena, jonka valtioneuvosto on nimennyt Kauhajoen seudun verkostopilotiksi. Uskon, ettei kukaan silloin tiennyt, kuinka iso ja laajakantoinen asia hyväksyttiin. Verkostopilotti on tehnyt mahdolliseksi pienemmällekin kunnalle osallistua hankkeisiin, kun kustannuksia on jakamassa useampi kunta. Tärkeää on myös se, että kaikkien ei tarvitse aina osallistua kaikkiin hankkeisiin. Kunnat tarvitsevat yhteistyötä turvatakseen palvelujen säilymisen alueellaan. Valtion hallinnon taholta edellytetään yhteistyötä. Taloudelliset mahdollisuudet omalta osaltaan pakottavat yhteistyöhön. Nyt on selvästi nähtävissä, että elleivät kunnat yhdessä hoida palvelujen tuotantoa, lainsäädännöllä luodaan tähän velvoite. Voidaan sanoa, että on seutukunnallemme eduksi, että yhteistyö on aloitettu niin varhaisessa vaiheessa ja vapaaehtoisesti. 3. Seutukuntaa kokonaisuutena ajatellen näkyvimmät saavutukset ovat Nikkarikeskus ja Teknologiakeskus. Verkostopilotin hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet palvelevat käytännön työtä ja sen kehittämistä. Ottaisin esille näistä Laadukas ja osaava Suupohja -hankkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on saatavissa hyvin rahoitusta ja STM:n rahoitusosuus on merkittävä, nyt 70 % hyväksytyistä kustannuksista. Kunnat ja kuntalaiset hyödyntävät eri tavoin hankkeita. Hyvä mahdollisuus niin kunnilla kuin yrityksilläkin olisi yritysyliopiston käyttäminen henkilökunnan koulutukseen. 4. Seudullinen yhteistyö toimii SEK:ssä. Pullonkauloja ei synny, jos luotamme kuntina toisiimme, että yhteistyöstä on etua koko seutukunnalle, vaikka ei aina suoranaisesti ole osoitettavissa konkreettista hyötyä oman kunnan kannalta. Monesti edut ja hyödyt voidaan osoittaa vasta vuosien päästä. Kunnallisjohdon tapaamisten keskustelut auttavat löytämään yhteisiä näkemyksiä. 5. Aluekeskusohjelman visioksi kirjattiin v Suupohja on vuonna 2007 läheiseen yhteistyöhön integroitunut, kasvava, osaava ja kilpailukykyinen seutu. Aluekeskusohjelman mahdollinen jatkuminen edelleen tuo uusia haasteita, koska yhteistyötä on laajennettava. Kunnan identiteetin takia toiveena on, että kunnat säilyvät itsenäisinä, vaikka palvelutuotantoa hoidetaan yhteistyössä. Kalervo Niemelä PUHEENJOHTAJA, SUUPOHJAN KULTTUURIYHDISTYS RY: 1. Se on mielestäni tulevaisuuden avain seudun kehittämisessä. Kehitys näyttää kulkevan lisääntyvän yhteistyön suuntaan. Se parantaa seutukunnan kuntien mahdollisuuksia itsenäisenä säilymiseen ainakin lähitulevaisuudessa. 2. Verkostopilotti on hyvä kokeilu- ja harjoittelutyökalu alueen kehittämisessä ja yhteistyön laajentamisessa ja syventämisessä. 3. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja koulutuskuntayhtymä ovat hyviä esimerkkejä laaja-alaisesta yhteistyöstä. Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry on uudentyyppinen seutuyhteistyön muoto, jossa kulttuuriyhteistyötä tekemään on valjastettu kuntien lisäksi yritykset ja kolmas sektori aina yksityisiä harrastajia myöten. 3. Seutuyhteistyö on mielestäni tällä hetkellä kovin virkamies- ja kuntakeskeistä, jossa byrokratian pyörittäminen kuluttaa paljon voimavaroja. Monille tavallisille Suupohjan asujille se on edelleen outoa ja pelottavaa. Aito seutuyhteistyö ei synnyt pelkästään hallinnollisilla päätöksillä. Tarvitaan myös muutos ihmisten ajattelutavassa ja halussa toimia koko seutukunnan hyväksi. Seudullisuuden tasapuolisuuden toteuttaminen käytännössä on myös todella haastava tehtävä. 5. Seutuyhteistyön jatkokehittäminen tulee perustua suunnitelmallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa elämän koko kirjo otetaan huomioon. Toivottua kehityssuuntaa osoittamaan eri toimijoiden olisi hyvä yhteistyönä miettiä alakohtaiset strategiat toimintatavoista ja tavoitteista.

11 Kysyimme koulutusalan kehittäjiltä seutuyhteistyöstä: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on koulutusalalla? 2. Miten aluekeskusohjelma on mielestänne onnistunut? 3. Missä asioissa Oppivan Suupohjan / koulutusasioissa on mielestänne onnistuttu parhaiten? 4. Minkälaisia pullonkauloja on olemassa? 5. Mitä haasteita tulevaisuus tuo? 6. Entä mitä mahdollisuuksia? 7. Miten kuvailisit kehittämisprosessia? Jouko Havunen JOHTAJA, VAASAN YLIOPISTON LEVÓN-INSTITUUTTI: 1. Merkittävä. Seutuyhteistyön konkretia luo positiivista imagoa laajemminkin ja resurssien yhdistämisen voimasta on jo näyttöä. 2. Ihan hyvin. Onhan aluekeskusohjelma noteerattu painoarvoaan enemmän ja esillä on oltu hyvin. Pieni narina ei haittaa. Mari Kempas KEHITTÄMISKOORDINAATTORI, OPPIVA SUUPOHJA, VERKOSTOPILOTTI: 1. Kauhajoen seudun verkostopilotti on antanut mahdollisuuden ennakoida tulevaa ja varautua jatkon haasteisiin. Tavoitteena on ollut aikaansaada riittävät osaamisrakenteet ja -sisällöt. 2. Oppiva Suupohja -koulutusosion tavoitteena on ollut alueellisen osaamispääoman kasvattaminen. Yritysten kanssa on aloitettu myös vapaamuotoisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen. Tilaisuudet ovat saaneet yrityksiltä positiivista palautetta. 3. Mukavana esimerkkinä tulee mieleen Isojoella järjestetty terveyskeskuksen koulutus. Koulutus oli terveysalan ohjelmistokoulutus, jossa lainattiin Suupohjan oppimiskeskusten verkoston kannettavia tietokoneita ja joka sai erinomaista palautetta. 4. Yritysten suhdannevaihtelut näyttävät tällä hetkellä tarkoittavan varovaisuutta koulutustoimenpiteisiin. Yleisten oppien mukaan juuri nyt olisi kuitenkin ihanteellinen aika kouluttamiselle, sillä kouluttautuminen nyt ei estä sitä bisneksen tekemistä, joka tulee akuutiksi sitten suhdanteiden elpyessä. 3. Saatu yritysten koko henkilöstön kehittämisidea juurrutettua. Saatu edelläkävijöitä esimerkiksi muille. 4. Koulutusorganisaatioiden yhteistyössä ja toisiaan täydentävässä toimintamallissa on kehittämisen varaa. 5. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus meneillään. Jatkossa rahat ja resurssit ovat vähäisemmät - kohta on kiire. 6. Jos nyt saadaan kehittämisasenne riittävän laajalle levitettyä, voidaan Suupohja nähdä tavoitteiden mukaisena oppivien yksilöiden ja oppivien organisaatioiden oppivana alueena. Vetovoima kasvaa! 7. Rima on ollut korkealla - alas on tultu jonkin verran, mutta vielä ollaan hyvällä tasolla. Lisää aitoa kehittämiskumppanuutta! Antti Niemiaro PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE: 1. Vain seutuyhteistyö turvaa Suupohjan kuntien itsenäisyyden jatkossakin. Pienenevät ikäluokat nuorissa ja lisääntyvät ikäluokat vanhusväestössä on sellainen yhtälö, joka on jokaiselle kunnalle mahdoton yksin ratkaistavaksi. 2. Aluekeskusohjelman ansiosta on saatu yhteisesti sovitut muodot tehdä asioita yhdessä. 3. Konkreettisimmat tulokset ovat mielestäni oppimispesien verkoston 10 oppimiskeskusta ja uudentyyppinen Corporate University, yritysyliopisto Yksi pullonkaula on toisen asteen koulutuksen yhteistyö, eli juuri se osa-alue, jossa itsekin työskentelen. Toisaalta pie Yritysten johdon tasolla aluekeskusohjelma tunnettaneen, mutta Oppiva Suupohja ja esimerkiksi Corporate Universityn tarjoamat erityisen tuetut koulutusmahdollisuudet voisivat olla paremmin myös yritysten työntekijätasolla tiedossa. Myös oppimispesien ja -keskusten verkoston tarjoamien opiskelu- ja harrastemahdollisuuksien soisi olevan paremmin tiedossa. 6. Haasteenamme on saada nuoret mukaan alueelliseen kehittämistyöhön. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatushanke tuo lisää työkaluja nuorten innoittamiseksi mukaan yhteiseen tohinaan. 7. Kehittämisprosessissa on pyritty osallistuvuuden korostamiseen. Osallistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikille seutukunnan asukkaille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet aidosti osallistua alueen kehittämiseen. Käytännössä kehittämisprosessiin ovat osallistuneet oppilaitosten ja sivistystoimien johto. Yrityselämä kykenee osallistumaan kehittämiseen ajoittain. Tavoitteena on, että alueesta kasvaisi aito oppiva alue, jossa yksilöiden oppiminen kasaantuu organisaatioiden ja alueen oppimiseksi. nenevät ikäluokat ja toisaalta voimakas kehitys kohti suurempia maakunnallisia yksiköitä haastaa meidät kehittämään omaa suupohjalaista mallia toisen asteen yhteistyössä. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen erittäin tiivis yhteistyö on mielestäni Suupohjan vastaus tähän haasteeseen. 6. Mahdollisuutemme on luoda Suupohjaan toimiva malli lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle.

12 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA PALJON YHTEISTYÖTÄ Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa etenee Suupohjassa konkreettisten hankkeiden kautta, mutta myös yhteiselle strategiatyölle on annettu lähtölaukaus. Yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia on kartoitettu seudullisen kehittämisryhmän johdolla. Ryhmä koostuu viiden kunnan sosiaali- ja perusturvajohtajista sekä johtavista lääkäreistä. Ryhmä on suunnitellut kolmen vuoden ajan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä. Viime keväänä pidettiin lautakunnille suunnattu seminaari, joka oli yhteistyön avaus luottamushenkilötasolla. Perusturvajohtaja Erja Heikinniemi Isojoelta piti seminaarissa puheen, joka valaisi hyvin yhteistyökuvioita. - Onnistuminen edellyttää yhtaikaa sekä pitkäjänteistä strategiatyötä että yksittäisten konkreettisten palvelusopimusten käyttöön ottoa. Tällä seudulla olemme lähteneet liikkeelle alhaalta ylöspäin eli konkreettisista hankkeista. Työryhmän tavoitteena on käynnistää toimenpiteet seudullisen palvelustrategian luomiseksi, kertoi Heikinniemi. Ihmiset ratkaisevat kumppanuuden. Konkreettista yhteistyötä on tehty jo pian kymmenen vuotta. Keskinäisin sopimuksin on sovittu mm. että perheneuvola toimii Kauhajoella ja muut kunnat ostavat palveluja. Myös terveyskeskuspäivystyksissä, talous- ja velkaneuvonnassa sekä edunvalvonnassa eli holhousasioissa on tehty pitkään yhteistyötä. - Hallintomallihan ei yhteistyötä ratkaise, vaan ihmiset. Yhteistyöllä haetaan tasavertaista kumppanuutta. Kehittämisryhmässä on valmisteltu asioita, mutta jokainen kunta päättää itse. Uskon sopimuksenvaraiseen yhteistyöhön, sanoo Kauhajoen perusturvajohtaja Jouni Nummi. Strategiatyötä vetää seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto. Tavoitteena on, että kun koordinaattorihanke loppuu vuonna 2006, olisi olemassa Suupohjan sosiaali- ja terveyspalvelustrategia. Hankkeen tavoitteena on seutuyhteistyön systemaattinen ja suunnitelmallinen kehittäminen. Siinä tarvitaan yli sektorija kuntarajojen ulottuvaa tiedonvaihtoa. Yhteistyössä on tärkeätä, että julkinen sektori eri kunnissa toimii yhdessä. Strategiatyössä ja myös käytännön työssä on kuitenkin tärkeätä saada myös alan yrittäjät ja järjestökenttä mukaan. Koulutuksen kautta laatua. Yksi esimerkki hankkeista on Laadukas ja osaava Suupohja. Sari Piikkilän vetämässä projektissa on annettu sosiaalija terveydenhuoltohenkilöstölle koulutusta. Samalla on osaamisrekisterin kerätty 700 henkilön tiedot, minkä perusteella koulutusta suunnitellaan jatkossa. - Projektin tavoitteena on lisätä osaamista sekä nostaa hoidon ja palvelun laatutasoa, kertoo Piikkilä. Koulutus on perusturvajohtaja Nummen mielestä yksi hyvä keino tiivistää yhteistyötä. - Kun saman alan työntekijät ovat samassa koulutuksessa, opitaan vertailemalla ja muotoillaan samanlaista laatukäsitystä, Nummi toteaa. Yksi seudullisen yhteistyöryhmän tehtäviä on ollut edunvalvonta, vaikuttamista maakunnallisesti. Ryhmän kanta on, että perusterveyspalvelut pitäisi saada läheltä ja mm. laboratorio- ja röngtenpalvelujen säilyä omassa kunnassa. Tämä on erisuuntainen näkemys kuin kansallisen projektin, jossa ohjataan suuriin terveyskeskuksiin n väestöpohjalla. - Keskittämisen sijaan haluamme hajauttaa, esimerkiksi neuvoloita kyliin, Nummi sanoo. Toteutuva seutuverkko tukee hajautettua palveluverkostoa ja tuo uusia mahdollisuuksia hoitotyöhön. Esimerkiksi kotihoidossa päästään laajakaistan avulla melkein mistä vain potilastietoihin ja voidaan kirjata käynnit suoraan atk:lle. Mika Ahonen (vas.), Jouni Nummi, Jari Iso-Koivisto ja Sari Piikkilä Verkostopilotti / Hyvinvoiva Suupohja Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto P. (06) , jari.iso-koivisto@suupohja.fi Myös esimerkiksi röngtenkuvien siirto sähköisesti on entistä joustavampaa, kuulovammaisten tulkit voivat toimia verkon välityksellä, esimerkkejä ja visioita on lukemattomasti. Tärkeä hyöty sosiaali- ja terveyssektorilla on myös säästö ohjelmistohankinnoissa, kun voidaan toimia ylläpidossa yhteisen verkon kautta. Palvelut vetovoimatekijä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on verkostopilotissa nostettu elinkeinojen ja koulutuksen kehittämisen rinnalle. Palvelut ovat vetovoimatekijä ja niiden laatu, määrä ja saatavuus tukevat alueen menestystä. - Sosiaali- ja terveysministeriö tukee merkittävästi alueellisia kehittämishankkeita, mutta myös Suupohjassa on varmistuttava, että kunnallinen vastinraha löytyy ilman, että se on poissa perustoiminnasta. Tässä on haastetta, sanoo seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto. Suupohja on sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä eturintamassa aluekeskusohjelma-alueiden joukossa, erityisesti jos ajatellaan STM.n rahoittamien hankkeiden kytkemistä osaksi verkostopilotin toteutusta. Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

13 KULTTUURIKESKUS VIHITÄÄN KESÄLLÄ Teuvalle remontoitu kulttuurikeskus avataan virallisesti Spelien aikaan heinäkuun lopussa, mutta jo nyt rakennuksessa on toimintaa. Kauniisti remontoitu, Kirkkotorina ja Kulttuurisaarekkeena tunnettu rakennus saa virallisen nimen lähiaikoina ja tulee toimimaan seudullisena kulttuurikeskuksena. Nimestä on järjestetty yleisökilpailu, johon saatiin peräti 128 ehdotusta. Nimien kirjo on jo olemassa, sillä rakennuksessa on toiminut mm. kansalaiskoulu, kansalaisopisto, seurakuntatalo ja kansanhuolto. Yleisimmin taloa kutsutaan nyt Kirkkotoriksi sijainnin mukaan ja Kulttuurisaarekkeeksi hankkeen takia. Kulttuurikeskuksen omistaa Teuvan kunta, jonka lisäksi keskuksen kehittämisessä on päätoimijana ollut Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry, joka teki alkusuunnittelut rakennuksen remontoinnista. Talon kehittämiseksi on ollut useita hankkeita. Ensimmäisenä kehitettiin pyörämuseo Pyörätalli, joka sijaitsee kulttuurikeskuksen piharakennuksessa. LEADER-rahoitteinen on ollut myös Kulttuurisaareke-hanke, jonka aikana talon toiminnot ja remontointisuunnitelmat kehitettiin. Helvi Tamminen on vetänyt Kulttuurisaareke-hanketta vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2001 alkaneesta remontoinnista vastasi Teuvan kunta, joka sai lääninhallitukselta EAKR-rahoitusta hankkeeseen. Saneeraustyöt teki Teuvan kunnan tekninen toimi yhdessä laajan talkooporukan kanssa. Koko saneeraushankkeen kustannusarvio oli euroa, josta valtion ja EU:n tuki oli vähän yli puolet. - Kunnan osuudeksi jäi vajaa puolet, talkootyön osuus oli peräti euroa. Talkoolaisia oli töissä 400 henkeä. Rahoituksen varmistumisessa oli useita vaiheita. Tarvittiin mm. Museoviraston ja läänin taidetoimikunnan puoltavat lausunnot, jotta rahoitusta heltisi, kertoo Kalervo Niemelä, joka Kulttuurin Tuki ry:n puheenjohtajana on ollut aktiivisesti kehittämässä keskusta. Nykyisin hän toimii myös Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Syksystä lähtien talon toimintoja ja markkinointia on kehitetty Parvi-hankkeella, jota vetää Sari Kivelä. Hankkeen aikana talo kalustetaan ja varustetaan ja palvelut tuotteistetaan. Parhaillaan on menossa myös laaja, Teuvan Lionsklubin organisoima keräys flyygelin saa- miseksi taloon. Tavoitteena on, että arvokas, konserttitasoinen flyygeli olisi käytössä kesän vihkiäisissä. Ingman ja Korpela esillä Reija Iso-Mustajärvi (vas.), Kalervo Niemelä ja Helvi Tamminen kulttuurikeskuksen salissa. Talon pysyvät näyttelyt tulevat olemaan kahdesta teuvalaisesta merkkihenkilöstä: valtiopäämies Lauri Ingmanista sekä virsirunoilija Simo Korpelasta. Ingman teki pitkän poliittisen uran ja oli mm. Suomen ensimmäinen pääministeri vuosina Hän oli aikansa johtava ajattelija ja virassa Helsingin yliopiston teologisen filosofian professorina. Politiikan lisäksi hän nousi myös hengellisellä uralla korkeampaan mahdolliseen virkaan, arkkipiispaksi. - Suomessa ei ole toista henkilöä, joka olisi luonut samanlaisen uran sekä yliopistossa, politiikassa että kirkon piirissä, kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Suupohjan Kulttuuriyhdistyksestä sanoo. Iso-Mustajärvi on kirjoittanut Ingmanista näytelmän, joka esitetään ensi kesänä Spelien aikaan kolmasti. Spelien aikaan on luvassa on myös seminaari, jossa historian professori Vesa Vares sekä tohtori Hannu Välimäki esitelmöitsevät Ingmanista. Hiippakunnan uusi piispa Simo Peura esittää tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron. Kulttuurikeskuksessa on tilaa myös taidenäyttelyille. Ars Nova Botnica, harrastajille suunnattu taidenäyttely tuodaan ensi kesänä tiloihin. Sen jälkeen on luvassa syksyllä valokuvanäyttely ja maaliskuussa 2006 maalari Eira Viertamon ja kuvanveistäjä Tiina Torkkelin näyttely. Talon 165 neliön suuruinen iso sali on tarkoitettu mm. kokouksien ja juhlien pitoon sekä kulttuuritilaisuuksiin. Teuvan kunnanvaltuusto kokoontuu jatkossa salissa. Siipirakennuksessa on kädentaitopaja, tiloissa pidetään mm. kansalaisopiston kursseja sekä Panula-opiston soiton opetusta. Talossa on myös kokoustiloja, kulttuurisihteerin sekä kansalaisopiston toimistotilat. Kiinteistössä on tilaa kaikkiaan 925 neliötä. - Talo on varsinainen monikäyttötalo. Viisi sisäänkäyntiä mahdollistaa, että monta porukkaa voi toimia yhtä aikaa. Puitteet on nyt luotu ja toimintaa edelleen kehitetään, toteavat Helvi Tamminen ja Kalervo Niemelä. Teuvan Kulttuurisaareke -projekti Helvi Tamminen, projektipäällikkö P. (06) , helmi.tamminen@kunta.teuva.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Teuvan kulttuurisaareke Porvarintie TEUVA sukury@suupohja.fi reija.iso-mustajarvi@kauhajoki.fi Spelitoimisto P. (06) , irma.sippol@teuva.fi Pääsihteeri Reija Iso-Mustajärvi P paasihteeri@teuva.fi

14 FOOD PARK VIE ELINTARVIKEALAA ETEENPÄIN SUUPOHJASSA Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmassa viedään elintarvikealaa eteenpäin Food Park -brandin alla. Pohjan kaikelle elintarvikekehittämiselle antaa alueen voimakas maatalous. Etelä-Pohjanmaalla avainklustereista (elintarvike, puu ja metalli) elintarvikealan työllistävyys on selkeästi paras. Maatalous mukaan lukien elintarvikeala työllisti esimerkiksi vuonna 2002 lähes henkilötyövuotta. Food Park -kokonaisuuden kehittäminen on lähtenyt lähes kahden vuoden hankebyrokratiassa pyörimisen jälkeen uuteen, ripeään nousuun. Tällä hetkellä Food Parkin maamerkkinä on Suupohjan Makumaa Pohjoisen Yhdystien varrella Kauhajoella. Rakennus pitää sisällään valtakunnallisesti merkittävän elintarvikealan näyttelytilan, ravintolan, koetehdastilan ja elintarvikekehittäjien toimistot. Rakennuksen ympäriltä on varattu 10 hehtaarin alue Food Park -uudisrakentamiseen. Toinen alue, minne Food Park -uudisrakentamista on suunniteltu, on Aronkylän teollisuusalueella elintarvikeyrityspuistoksi kutsuttu 10 hehtaarin ala. Alueella on jo Linseed Protein Finland Ltd:n öljypellavan vastaanotto ja lajittelukeskus. Yritys aloittaa jatkojalostuslaitoksen rakentamisen vuonna Alueella on myös muita elintarvikealaan liittyviä tonttivarauksia. Lisäksi Aronkylässä on mahdollisuus elintarvikealan eri prosesseissa tarvittavan höyryn käyttöön lähistöllä sijaitsevan lämpölaitoksen ansiosta. Vuoden 2004 aikana elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikös- Suupohjan Makumaaksi nimetyn elintarvikealan keskuksen avajaisia vietettiin marraskuussa. (Kuvat: Kari Harju) sä sijaitseva tuotekehitysyksikkö tekivät selkeän linjavedon olla mukana viemässä alueen elintarvikeosaamista eteenpäin Food Park -yksikköinä. Tämä lisäsi selkeästi Food Parkin vetovoimaa ja alueen elintarvikeosaamisen keskittämistä kokonaisuudeksi. Tuotekehitysyksikköön on vuoden 2004 lopussa palkattu vetäjä ja tuotekehittäjä. Yleinen elintarvikekehittäminen ja tuotekehitysyksikön palvelut: Elintarvikealan kehittämiskoordinaattori Barbara Kankaanpää-Anttila Pohjoinen Yhdystie KAUHAJOKI P. (06) Gsm Fax (06) barbara.kankaanpaa-anttila@suupohja.fi Elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos Kemisti Riitta Laurila Topeeka 47 H KAUHAJOKI P. (06) Fax (06) riitta.laurila@kauhajoki.fi Pilot-laitos Projektipäällikkö Markku Anttila Pohjoinen Yhdystie KAUHAJOKI Gsm markku.anttila@kauhajoki.fi Pilot-laitos Aronkylän yrityspuistoon. Yksi suurimmista kokonaisuuksista tulevaisuudessa elintarvikekehittämisessä on pilot-laitos, jota suunnitellaan Aronkylän elintarvikeyrityspuistoon. Nykyinen käytössä oleva koetehdastila on pieni käyttötarpeisiin nähden. Pilot-laitos tarjoaisi mahdollisuuden esimerkiksi prosessi- ja laitetestauksiin sekä koemyyntierien tuottamiseen jalostettaessa raaka-aineita elintarvike-, kosmetiikka- tai lääketeollisuudelle. Pilot-laitoksen osaaminen keskittyisi alueella tuotettaviin juureksiin, kasviksiin, marjoihin ja öljykasveihin. Laitoksen osaaminen tulee olemaan kansainvälisestikin huippuluokkaa. Keskeisinä toimijoina pilot-laitoksessa tulevat näillä näkymin olemaan yritykset, Foodwest Oy ja VTT. Suunnitelmien mukainen laitos on ainutlaatuinen Pohjoismaissa ja merkittävä myös maailmanlaajuisesti omalla osaamisalueellaan. Tällä hetkellä on käynnissä pilot-laitoksen toimintaa pohjustava teknologiansiirtoprojekti. Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoima hanke kestää vuoden 2006 loppuun. Teknologiansiirtoprojekti ja koko Food Park -osaamiskeskittymä tekee kiinteää yhteistyötä VTT:n kanssa. Yhteistyön tuloksena tutkija on jo jalkautunut yrityksiin tammikuussa Pia Nurmela

15 Barbara Kankaanpää-Anttila VERKOSTOPILOTIN ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMISKOORDINAATTORI: 1. Elintarvikealalla merkitys on suuri, koska yritysten lukumäärä koko seutukunnassa suhteellisen. 2. AKO verkostopilottia ei olisi ilman seutuyhteistyötä. Elintarvikealan toimialaryhmän jäsenet edustavat laajasti seutukuntaa. Ryhmässä on jäseninä yrittäjiä, kehittäjiä ja alkutuotannon edustajia 3. Food Park -brandin alla toimii lukuisia kehittämisorganisaatioita (SeAMK tuotekehitysyksikkö, Kauhajoen elintarvikelaboratorio, SEK koetehdas, Visitor Center jne). Verkostopilotin kautta on pystytty luomaan merkittäviä verkostosuhteita alueen ulkopuolelle ja aloittamaan VTT:n kanssa alueellistamisyhteistyö tutkimustiedon saamiseksi alueen yrityksiin. 4. Toivoisi enemmän aktiivisuutta etenkin muilta kuin Kauhajoelta. 5. Kehittäminen vaatii tulevaisuudessa ja hankekauden päätyttyä enemmän kuntien ja yksityistä rahaa. Tämä taas vaatii sitoutuvuutta ja sitä, että pystytään alueellisesti priorisoimaan, mihin pienenevät rahat laitetaan. Tällöin tarkastelun alle pitäisi myös ottaa se, että saako Kauhajoki takaisin ne rahat, jotka satsataan maakunnallisiin hankkeisiin tai osaamiskeskukseen. Kysyimme elintarvikealan kehittäjiltä seutuyhteistyöstä: 1. Minkälainen merkitys elintarvikealalla on seutuyhteistyöllä? 2. Miten aluekeskusohjelma on mielestänne onnistunut? 3. Missä asioissa elintarvikealan kehittämisessä on mielestänne onnistuttu parhaiten? 4. Minkälaisia pullonkauloja on olemassa? 5. Mitä haasteita tulevaisuus tuo? 6. Entä mitä mahdollisuuksia? Matti Sepponen TOIMITUSJOHTAJA, OY LINSEED PROTEIN FINLAND LTD, VERKOSTOPILOTIN ELINTARVIKEALAN TOIMIALARYHMÄN PUHEENJOHTAJA: 1. Ensiarvoisen tärkeä merkitys. Vain yhdessä toimien kunnat ja kehittäjätahot voivat aikaansaada riittävän vaikuttavia ja laadullisesti hyviä hankkeita. Entistä enemmän aletaan myös ymmärtää, että esim. jokainen seutukunnan uusi yritys, työpaikka, innovaatio ym. lisää koko seutukunnan hyvinvointia ja elinvoimaa eikä ole keltään toiselta pois. Tyypillisesti meitä yhdistää jokin yhteinen uhka. Tässä tapauksessa näivettymisen uhka. 2. Yleisellä tasolla ihan hyvin. Kyseessä on kuitenkin prosessi, joka on vielä kesken eikä koskaan tulekaan valmiiksi. Mikään ohjelma ei kuitenkaan jaa resursseja tasaisesti vaan aina on tehtävä painopistevalintoja ja priorisointia. Tämä voi tietysti aiheuttaa myös kritiikkiä. Nykyinen koetehdas on jäämässä pieneksi, joten suunnitelmissa on ison pilot-laitoksen rakentaminen. 3. Voin olla aika jäävi tätä arvioimaan. Mielestämme emme ole vielä saavuttaneet niitä tavoitteita, jotka olemme asettaneet, mutta olemme kuitenkin oikealla tiellä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että kauan suunnitteilla ollut Food Park on lähempänä toteutumistaan kuin koskaan. Näkyvänä maamerkkinä on Suupohjan Makumaa näyttelyineen ja koetehtaineen sekä kehittäjätahojen kokoaminen yhteisen Food Park -brandin alle. Lisäksi elintarvikealalla on onnistuttu hyvin koti- ja ulkomaisten verkostojen luomisessa. 4. Elintarvikealaan liittyen erityisesti alan nuoruus ja isojen veturiyritysten puuttuminen Tarvittavat investoinnit mm. Food Park tulevat olemaan suuria. Haasteena on tarvittavan laajan sitoutumisen aikaansaaminen, ei pelkästään omassa seutukunnassa vaan myös maakunnassa ja kansallisesti. 6. Alueella oleva raaka-ainepohja tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia korkean jalostusasteen omaavien tuotteiden valmistamiseksi. Siirtämällä alueelle lisää tarvittavaa prosessointiteknologista osaamista voidaan päästä mukaan voimakkaassa kasvussa olevaan terveysvaikutteisiin ym. elintarvikkeisiin liittyvään ainesosabisnekseen. On myös olemassa mahdollisuuksia yrityskeskittymän syntymiseen em. teeman ympärille.

16 EU:n komission LEADER-seminaari huhtikuussa LEADER-seminaari tuo huhtikuun alussa Suupohjaan 120 konferenssivierasta, joista suurin osa on kansainvälisiä osallistujia ympäri Eurooppaa. Huhtikuun päivä pidettävän seminaarin järjestää Euroopan Komissio yhdessä Euroopan LEADER-verkostoyksikön Contact Pointin kanssa. Käytännön päätoteutuksesta Suomen päässä vastaa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. On hienoa saada ensinnäkin Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja ennen kaikkea Suupohjan tämän luokan kansainvälinen seminaari, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma toteaa. Seminaarin teemoina on maaseudun tietotaito ja uusi teknologia. Teeman mukaisesti Suupohjan aluetta esitellään seminaarivieraille hyvin monipuolisesti. Tavoitteenamme on tarjota muille eurooppalaisille mallia modernista maaseudusta, sanoo kokousvastaava, suunnittelija Heli Rintahaka. Seminaari on toinen euroopanlaajuinen LEADER-seminaari tällä ohjelmakaudella. Seminaariosallistujille esitellään muun muassa Jurvan Nikkarikeskusta, TEAK: a, lämpöpuuosaamista ja Kauhajoen Foodparkia. Konferenssikeskuksena on teknologiakeskus Logistia. Kansainväliset Spelit Teuvalla Suupohjan Spelit järjestetään Teuvalla kansainvälisinä kansantanssi- Speleinä. Teemoina on tänä vuonna erityisesti kansantanssi ja polska. Kansainvälisiä vieraita matkaa eri puolilta Eurooppaa: Puolasta, Italiasta, Virosta ja Ruotsista. Speliviikon yhteydessä Teuvalla pidetään Keski-Pohjolan kulttuuripäivät, joka tuo paikalle nuoria, lahjakkaita kansanmuusikkoja Ruotsista ja Norjasta. Osallistujat tulevat ns. Sinisen tien varrella olevista maakunnista. Viikonloppuna nähdään teuvalaissyntyisestä Lauri Ingmanista, Suomen ensimmäisestä pääministeristä kertova musiikkinäytelmä. Spelien aikaan on mahdollisuus myös tutustua Ars Nova Botnica -taidenäyttelyyn, joka kerää yhteen eteläpohjalaisen harrastajakuvataiteen parhaimmiston. Kaupunki maaseutu -seminaari Kauhajoella järjestetään kaupunki maaseutu -vuorovaikutusta ja aluekeskusten vaikuttavuutta käsittelevä seminaari elokuuta. Seminaarin järjestää sisäasiainministeriö osana aluekeskusohjelmaa. Asuntoportti avautuu Suupohja.fi:ssä Suupohjassa olevia vuokrattavia ja myytäviä asuntoja voi jatkossa etsiä Suupohja.fi -portaalista. Sivuille on avattu Asuntoportti, jossa on esillä niin kuntien kuin yksityisenkin sektorin tarjonta. Palvelua on tarkoitus kehittää Tutustu ajankohtaisiin aiheisiin: niin, että myös yksityiset henkilöt voivat -> uutiset ilmoittaa vuokrattavista asunnoistaan. + tapahtumat + koulutuskalenteri Asuntoportti laajenee myöhemmin myös tonttitarjontaan Asuntoporttia kehitetään Palveluportithankkeessa, jota vetää Mika Ahonen Sunet Oy:stä. Yhteystiedot: mika.ahonen@sunet.fi, p YHTEYSTIEDOT: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: Jurvan kunta PL Jurva Puh. (06) Faksi (06) S-posti: neuvonta@jurva.fi Kotisivu: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kauhajoki@kauhajoki.fi Kotisivu: Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Teuva Puh. (06) Fax. (06) S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: arja.rinne@suupohja.fi Kotisivu: Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Teuvan kulttuurisaareke Porvarintie TEUVA Puh: S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) tai S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127 Viranomainen SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Sivu 127 KOKOUSAIKA 28.12.2011 klo 18.30 19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET POISSA ESITTELIJÄ MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki ESPOO Euroopan kestävin kaupunki Espoo kasvaa yhdessä ja kestävästi Kaupunginosayhdistysten tapaaminen Kaupunginjohtaja 19.4.2017 Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS 1 (5) KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS NATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Koske, Matarankatu 4, 4 krs, Saunakabinetti Osallistujat Janhonen, Jouko

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot