TAMPEREEN YLIOPISTO. Professori, dosentti, OTT, VT. Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN YLIOPISTO. Professori, dosentti, OTT, VT. Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET Tampere 2006

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VELALLISEN PETOS MENETTELYEDELLYTYS TEKOTAPATUNNUSMERKIT OMAISUUDEN SALAAMINEN PERUSTEETTOMAN VELVOITTEEN ILMOITTAMINEN MUUN VÄÄRÄN TIEDON ANTAMINEN VELAN ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN TAHALLISUUS HYÖTYMISTARKOITUS KATUMISSÄÄNNÖS TÖRKEÄ VELALLISEN PETOS (RL 39:3) VELALLISEN VILPILLISYYS (RL 39:4) VELALLISRIKKOMUS (RL 39:5) VELALLISEN EPÄREHELLISYYS (RL 39:1) YLEISTÄ TEKOTAPATUNNUSMERKIT OMAISUUDEN HÄVITTÄMINEN OMAISUUDEN LAHJOITUS JA MUU LUOVUTUS OMAISUUDEN SIIRTÄMINEN ULKOMAILLE VELVOITTEIDEN PERUSTEETON LISÄÄMINEN TALOUDELLISEN KRIISILANTEEN VAATIMUS VELKOJIEN VAHINGOITTAMISMAHDOLLISUUS MAKSUKYVYTTÖMYYSEDELLYTYS TAHALLISUUSVAATIMUS TÖRKEÄ VELALLISEN EPÄREHELLISYYS (RL 39:1a) VELKOJANSUOSINTA (RL 39:6) TEKOTAPATUNNUSMERKIT TAHALLISUUSVAATIMUS SYYTEOIKEUDEN JÄRJESTELY (RL 39:9) ASIANOMISTAJARIKOKSET ASIANOMISTAJAT KONKURSSIPESÄN HALLINNON PUHEVALTA LÄHTEET

3 3 1. JOHDANTO Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen (769/1990) yhteydessä tehtiin monia merkittäviä muutoksia rikoslain alkuperäisiin a) velallisen ja b) velkojien konkurssirikoksia koskeviin säännöksiin, jotka oli annettu vuonna Uudistus tuli voimaan Ensinnäkin voidaan todeta, ettei velkojien konkurssirikoksia koskenutta vanhan RL 39 luvun 6 :ää vastaavia erillisiä säännöksiä ole otettu enää lakiin. Tästä johtuen uuden RL 39 luvun säännöksiä voidaan kutsua velallisen rikoksiksi. Seurauksena ei ollut velkojien moitittavan käyttäytymisen dekriminalisointi, vaan velkojien teot tulevat arvosteltaviksi muun muassa osallisuutena velallisen rikoksiin, kuten RL 5 luvun 6 :ssä tarkoitettuna avunantona tai saman luvun 5 :ssä tarkoitettuna yllytyksenä. Aikaisemmat hyvin kasuistiset tunnusmerkistönkuvaukset on uusissa säännöksissä kirjoitettu yleisempään, abstraktimpaan muotoon. Samalla rikosten ryhmittely on tapahtunut uudella systematiikalla. Nykyiset tunnusmerkistöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) petostyyppiset rikokset (velallisen petos, törkeä velallisen petos, velallisen vilpillisyys ja velallisrikkomus; RL 39:2-5), 2) epärehellisyystyyppiset rikokset (velallisen epärehellisyys ja törkeä velallisen epärehellisyys; RL 39:1-1a) sekä 3) velkojansuosinta (RL 39:6). Tämän ryhmittelyn avulla velallisen petoksen (RL 39:2) ja velallisen epärehellisyyden (RL 39:1) välinen rajanveto on saatu uudelle systemaattiselle pohjalle. Velallisen petoksessa on kysymys velallisen varallisuusaseman näennäisestä, erehdyttämistoimella tapahtuvasta huonontamisesta, kun taas velallisen epärehellisyydelle on luonteenomaista velallisen varallisuusaseman todellinen (reaalinen) huonontaminen. Tämän jaottelun mukainen systematisointi liitettiin myös aikaisempiin säännöksiin. Uudet petostyyppiset velallisen rikokset (RL 39:2-5) vastaavat lähinnä vanhan RL 39 luvun 1 :n 1-3) kohtia, joissa oli kriminalisoitu petollisena velallisena tehty konkurssirikos. Nykyinen velallisen epärehellisyys (RL 39:1) vastaa lähinnä vanhan RL 39:2:n 1) ja 2) kohdan rikossäännöksiä (epärehellisenä velallisena tehtyjä konkurssirikoksia) sekä RL 39:2:n 1) kohdan ja 3) kohdan alkuosan säännöksiä (huolimattomana tai kevytmielisinä velallisena tehtyjä konkurssirikoksia). 1) 1) Velallisen konkurssirikosten jaosta velallisen varallisuusasemaa näen- (jatkuu...)

4 4 Konkurssirikosten rangaistustasoa alennettiin kauttaaltaan olennaisella tavalla rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Aikaisempaa petollisena velallisena tehtyä konkurssirikosta vastaa nykyisin ankarimmassa muodossaan törkeä velallisen petos (RL 39:3). Tältä osin asteikon maksimi alennettiin 6 vuodesta vankeutta 4 vuoteen vankeutta. Vanhojen velallisten konkurssirikosten ainoana rangaistuslajina oli vankeus. Nykyisissä perusrikoksissa on sen lisäksi käytettävissä sakkovaihtoehto. Rikosten jaottelussa asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin ei tapahtunut olennaisia muutoksia voimaan tulleen rikoslain uudistuksen yhteydessä. Aikaisemmin olivat asianomistajarikoksia vanhan RL 39 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitetut rikokset. Uudistuksen jälkeen olivat asianomistajarikoksia velallisen epärehellisyys, velallisrikkomus ja velkojansuosinta. Vuonna 1994 toteutetun lainmuutoksen (317/1994) jälkeen asianomistajarikosten piiriin jäivät vain velallisrikkomus ja velkojansuosinta. Nykyisessä laissa on määritelty velallisen rikosten asianomistajien piiri ja annettu myös konkurssipesän hallinnolle oikeus käyttää asianomistajan puhevaltaa. Ulosottopetos siirrettiin petoksen kategoriasta velallisen petoksen alaisuuteen. Samoin akordirikoksia koskeneet AkordiL :n säännökset kumottiin ja niihin sovelletaan velallisen rikoksia koskevia RL 39 luvun säännöksiä. Toisaalta aikaisemmat ns. petollinen kirjanpito eli kirjanpidon pitäminen väärin (VRL 39:1:n 4) kohta) ja ns. huolimaton kirjapito eli kirjanpidon pitäminen huolimattomasti (VRL 39:3:n 2) kohta) siirrettiin konkurssirikosten yhteydestä kirjanpitorikosten alaisuuteen (RL 30:9 ja 10 sekä KPL 8:4). Velkojan konkurssirikoksen lisäksi eräitä muitakin erilliskriminalisointeja kumottiin tai siirrettiin muiden säännösten alaisuuteen. VRL 39:2:n 3) kohdassa tarkoitettu velallisen niskoittelu siirrettiin silloisen KS 18 :n säännösten alaisuuteen. VRL 39:4:ssä tarkoitettu velallisen karkaaminen jätettiin ulosottolain täytäntöönpano-oikeudellisten säännösten varaan. Aikaisemmilla määrättyyn velkojaan kohdistuvilla konkurssirikoksilla eli konkurssin viivyttämisellä (VRL 39:3:n 3) kohta) ja määrätarkoitukseen uskotun omaisuuden väärinkäytöllä (VRL 39:3:n 5) kohta) ei ole suoranaista vastinetta uusissa velallisen rikoksia koskevissa säännöksissä. Konkurssin viivyttämiseen voi eräissä tilanteissa tulla sovellettavaksi velallisen epärehellisyyttä koskeva RL 39:1. Määrätarkoitukseen uskotun omaisuuden väärinkäytön osalta on otettava nykyisin huomioon varkaus- ja kavallussäännösten soveltamismahdollisuus. 1)(...jatkuu) näisesti ja reaalisesti huonontaviin tekoihin ks. Heinonen 1985:

5 5 2. VELALLISEN PETOS RL 39 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetun velallisen petoksen tunnusmerkistö voidaan asioiden havainnollistamiseksi jakaa seuraaviin elementteihin: 1) menettelyedellytys, 2) 2) tekotapatunnusmerkit, 3) tahallisuusvaatimus ja 4) hyötymistarkoitus. Velallisen petosta koskevalla säännöksellä on tarkoitus suojata velkojien etua täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyssä. 3) Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä rikoksen täyttymisajankohdan määrittely ja RL 39 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitetun katumismahdollisuuden varaaminen velalliselle. Tunnusmerkistön soveltamismahdollisuutta supistaa RL 39 luvun 2 :n 2 momenttiin sisältyvä ns. katumissäännös MENETTELYEDELLYTYS Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen alkuperäisten tekotapatunnusmerkkien mukainen käyttäytyminen tuli rangaistavaksi sillä edellytyksellä, että se tapahtui konkurssi-, akordi- tai ulosottomenettelyssä. Uudistuksen 2) Vento käyttää menettelyedellytystä koskevista tunnusmerkistötekijöistä edelleen aikaisemman lain aikana käytettyä ilmaisua objektiivinen rangaistavuuden edellytys. Ks. Vento 1994: 5, 96, 163 ja sekä Vento 1992: Nuutila on käsitellyt menettelyedellytystä koskevia seikkoja otsikon Yleiset edellytykset alla. Ks. Nuutila 2002: ) Ks. HE 66/1988: 163. Ks. samoin ratkaisun KKO 1998:164 perustelut. Hallituksen esityksessä mainitaan suojeluobjektina velkojien etu, jolla on tarkoitettu lähinnä velkojien oikeutta saada velkansa tyydytettyä velallisen ulosmittauskelpoisesta varallisuudesta (tyydytysintressi). Ks. HE 66/1988: 163 ja Vento 1994: ja 138. Tämän ensisijaisen suojeluobjektin lisäksi oikeuskirjallisuudessa on esitetty velallisen petokselle muitakin oikeushyviä, joita voitaneen pitää toissijaisina. Ks. Vento 1994:

6 6 yhteydessä tunnusmerkistön alaa lavennettiin siten, että se kattoi aikaisemman konkurssimenettelyn lisäksi akordi- ja ulosottomenettelyn. Velallisen petoksen yhteyteen otettiin aikaisemman AkordiL 48 :n tunnusmerkistö. Samaan yhteyteen siirrettiin myös ulosottopetos RL 36 luvun 1 :ssä tarkoitetun petosrikoksen yleissäännöksen alaisuudesta. 4) Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ulosottomenettelyllä tarkoitetaan 1) ulosmittausta, 2) verojen ja julkisten maksujen ulosottoa sekä 3) ulosottoon liittyviä turvaamistoimia. 5) Ulosottomenettelyn käsitteen selventämiseksi RL 39 luvun 8 :ään otettiin määritelmäsäännös, jonka mukaan ulosottomenettelyyn rinnastetaan UL 7 luvussa tarkoitettuja ulosotto-oikeudellisia turvaamistoimenpiteitä, kuten takavarikkoa, koskeva menettely. 6) Yrityksen saneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevien lakien ( /47 ja 57) säätämisen yhteydestä RL 39 luvun 2 :n tunnusmerkistöstä poistettiin maininta akordista, mikä korvattiin velkajärjestely- ja saneerausmenettelyä koskevilla tunnusmerkeillä ( /54). Lainmuutos tuli voimaan ) Menettelyiden luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi, 8) joten säännöksen analoginen soveltaminen esim. selvitystilamenettelyyn ei ole mahdollista. Velallisen petos ei tule sovellettavaksi, jos mihinkään RL 39 luvun 2 :ssä lueteltuun menettelyyn ei edes ryhdytä, mutta teko voi tulla arvosteltavaksi RL 36 luvun 1 :ssä tarkoitetun petoksen yleissäännöksen nojalla. 9) 4) Ks. Lehtonen 1991: ) Ks. HE 66/1988: ) Ks. HE 66/1988: 167 ja Vento 1992: RL 39 luvun 2 :ssä tarkoitettuna ulosottomenettelynä ei ole pidetty pakkokeinolaissa (450/87) tarkoitettua rikosperusteista vakuustakavarikkoa ja hukkaamiskieltoa. Ks. Salminen 1998: ) Tekstissä mainitun lainmuutoksen yhteydessä muuttui erehdyksessä "ulosottomenettelyä" koskeva sana ilmaisuksi "ulosmittausmenettely". Tämä virhe korjattiin samana vuonna annetulla uudella lainmuutoksella ( /610), joka tuli voimaan Laissa puhutaan siten nykyisin jälleen "ulosottomenettelystä". 8) Ks. HE 66/1988: ) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus I. 5/1984: Petoksen ja velallisen petoksen välisestä suhteesta ks. lisäksi Salminen 1998:

7 7 Velallisen petos voi olla kaksivaiheinen rikos samalla tavalla kuin vanhan RL 39 luvun 1 :ssä tarkoitettu petollisena velallisena tehty konkurssirikos. 10) Rikoksen esivaiheen muodostaa tällöin myöhempää toimenpidettä valmisteleva tai tukeva teko. Rikos tulee täytetyksi silloin, kun lopullinen erehdyttämistoimi tapahtuu asianomaisen menettelyn yhteydessä. 11) Hallituksen esityksen mukaan menettelystä ja erehdyttämiskeinosta riippuen velallisen petoksen tunnusmerkistö voi täyttyä eri vaiheissa. Tekotapatunnusmerkit täyttävän käyttäytymisen tulee aina tapahtua tai ilmetä menettelyssä. Velallisen petos voi täyttyä vasta ao. menettelyn alkamisen jälkeen. 12) Konkurssisäännön aikaisessa konkurssimenettelyssä tunnusmerkistö täyttyi yleensä velallisen vahvistaessa velkojainkuulustelussa virheellisen pesäluettelon oikeaksi. 13) Uuden konkurssilain ( /120) mukaisessa menettelyssä konkurssivelallisen on allekirjoituksellaan vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. Pesänhoitajan vaatimuksesta tuomioistuin voi nykyisin määrätä, että velallisen on vahvistettava valallaan tai vakuutuksellaan pesäluettelo oikeaksi. Velallisen petos täyttyy nykyisin siten silloin, kun velallinen allekirjoituksellaan tai valallaan vakuuttaa virheelliseksi tietämänsä pesäluettelon oikeaksi. 14) Ulosottomenettelyssä velallinen on velvollinen mm. ilmoittamaan ulosottotoimitusta suorittavalle viranomaiselle esim. varansa, tulonsa ja velkansa, erityisesti ulosottoselvityksessä, minkä vuoksi omaisuuden salaaminen tulee yleensä täytetyksi tässä 10) Vanhan tunnusmerkistön kaksivaiheisuudesta ks. Heinonen 1966: Velallisen petoksen kaksivaiheisuutta edellytetään nykyisin vain RL 39 luvun 2 :n 2) kohdan tekotapatunnusmerkeissä. Ks. Vento 1992: Muissakin tapauksissa tekijän teko voi perustua kaksivaiheiseen menettelyyn, vaikka esivaihe ei ole tunnusmerkistötekijä. Ks. Vento 1992: ) Ks. Lehtonen 1991: ) Ks. Vento 1994: 96 ja Ratkaisussa KKO 1998:164 oli kysymys siitä, että velallinen oli velkajärjestelyhakemuksessaan salannut suuren osan veloistaan, mutta hän peruutti hakemuksensa ennen kuin kysymys velkajärjestelyn aloittamisesta oli ratkaistu. KKO katsoi, että velkajärjestelyn aloittaminen oli ko. tapauksessa ollut rangaistavuuden edellytys. Syyte velallisen petoksesta hylättiin, koska velallinen oli peruuttanut velkajärjestelyhakemuksensa ja sen käsittely oli jäänyt sillensä eikä velkajärjestelyä ollut aloitettu. 13) Konkurssisäännön aikaisesta pesäluettelon vahvistamisesta ks. Könkkölä & Liukkonen 2000: ) Ks. HE 26/2003: 19 ja 64.

8 8 vaiheessa. 15) Ulosotossa salaamisen tai väärien tietojen antamisen tulee kohdistua ulosottomenettelyä suorittavaan ulosottomieheen (kihlakunnanvoutiin tai nimismieheen) tai avustavaan ulosottomieheen. Kysymys on väärien tietojen antamisesta heille tai omaisuuden salaamisesta heiltä. 16) Ulosotossa velallisella ja hänen edustajallaan on tietojenantovelvollisuus ulosottomiehelle, mistä säädetään nykyisin ulosottolain 3 luvun :ssä ( /679). Tietojen antaminen voi tapahtua a) vapaamuotoisesti tai b) erityisessä ulosottoselvityksessä (UL 3:57-62). 17) Velallisen petoksen yritystä ei ole säädetty rangaistavaksi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan yritysvaiheeseen jäänyttä velallisen petosta ei voitaisi rangaista myöskään petoksen yleissäännöksen nojalla. 18) Tältä osin kanta on ilmeisesti ollut systemaattisessa katsannossa toinen kuin suhtautuminen sosiaaliavustuksiin avustusrikosten ja petoksen välisessä rajanvedossa. 19) 2.2. TEKOTAPATUNNUSMERKIT RL 39 luvun 2 :n 1 momentissa on eritelty neljä eri tekotapojen ryhmää. Kaikissa niissä on kysymys erehdyttämistoimista, joilla pyritään vaikuttamaan menettelyn kulkuun. Erehdyttäminen tapahtuu aina viime kädessä asianomaisen menettelyn yhteydessä ilmoittamalla pesän varallisuusasema jollakin tavoin virheellisesti. Erehdyttämistoimi voi koskea vain sellaista omaisuutta, joka täytäntöönpanossa voidaan käyttää velkojen tyydyttämiseen. Ainoastaan tällainen omaisuus voi olla velallisen petoksen kohteena. 20) Erehdyttämistoimenpiteinä on laissa lueteltu seuraavat neljä tekotapojen ryh- 15) Ks. HE 66/1988: : ) Ks. Nuutila 2002: ja 1248, Salminen 1998: 298 sekä Vento 17) Ks. tietojenantovelvollisuudesta ja ulosottoselvityksestä tarkemmin HE 216/2001: ja Linna & Leppänen 2003: ) Ks. HE 66/1988: ) Ks. HE 66/1988: ) Ks. HE 66/1988: 164 ja Rikoslain kokonaisuudistus I. 5/1984: 296.

9 9 mää: 1) omaisuuden salaaminen, 2) perusteettomaan tai valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen ilmoittaminen, 3) muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen ja 4) velan ilmoittamatta jättäminen. 21) OMAISUUDEN SALAAMINEN Omaisuuden salaamisella on tarkoitettu sitä, että velallinen jättää tunnusmerkistössä tarkoitetussa täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyssä ilmoittamatta jotain sellaista omaisuutta, jonka hän on siinä menettelyssä velvollinen ilmoittamaan. 22) Rikos toteutetaan yleensä laiminlyömällä asianomaisen vastuuaseman eli erityisen oikeudellisen velvollisuuden mukaisesti ilmoittaa omaisuutta konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- ja saneerausmenettelyssä. 23) Hallituksen esityksessä mainittiin esimerkkinä se, että velallinen jättää ilmoittamatta jonkin konkurssipesään kuuluvan esineen voidakseen pitää sen itsellään tai luovuttaa sen jollekin toiselle. 24) Salaaminen voidaan toteuttaa myös aktiivisella tekemisellä esim. peittämällä ulosoton kohteeksi kelpaava omaisuus siten, ettei ulosottomies havaitsisi sitä. 25) Hallituksen esityksessä katsottiin, että mikäli velallisen ennen menettelyä suorittama lahjoitus tai luovutus on tapahtunut asianmukaisessa järjestyksessä eikä velallinen esimerkiksi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja antamalla pyri sitä salaamaan, hän ei syyllisty velallisen petokseen jättämällä omaisuuden menettelyn yhteydessä ilmoittamatta. Jos lahjoitus tai luovutus on suoritettu ilman hy- 21) Neljäs tekotapatunnusmerkki on lisätty lakiin vasta yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta koskevien lakien ( /54) säätämisen yhteydessä. 22) Ks. HE 66/1988: 164. Ks. samoin Nuutila 2002: 1245, Lehtonen 1991: 77 ja Vento 1992: ) Ks. Lehtonen 1991: ) Ks. HE 66/1988: ) Ks. Lehtonen 1991: 77. Salaamisen käsitteestä ks. tarkemmin Lehtonen 1986: ja siinä mainitut lähteet.

10 väksyttävää syytä, kysymyksessä voi olla velallisen epärehellisyys. 26) 10 Toisin on arvosteltava niitä tilanteita, joissa luovutus on valeoikeustoimi (simuloitu oikeustoimi). 27) Näissä tapauksissa omaisuuden luovutus kolmannelle on näennäinen ja omaisuus jää todellisuudessa velallisen varallisuuspiiriin. Toisin sanoen velalliselta puuttuu luovutustahto. Velallisella ei ole todellista tarkoitusta luovuttaa omistusoikeutta kolmannelle, vaan tämä bulvaani (välikäsi) toimii velallisen lukuun omaisuuden nimellisenä omistajana. Valeluovutukseen ei liity todellisen ja pätevän luovutustoimen siviilioikeudellisia oikeusvaikutuksia, jos sopimusosapuolet ovat yksimielisiä oikeustoimen näennäisyydestä. Oikeustoimen tehottomuuteen voi silloin vedota yhtä hyvin kumpikin sopimuskumppani kuin kolmas, jonka etua asia koskee, kuten velkoja ja veronsaaja. 28) Valeluovutuksen kohteena oleva omaisuus on siten ilmoitettava pesäluettelossa velallisen omaisuutena, jos se on siirretty valeoikeustoimella velalliselta kolmannelle siten, että todellisuudessa omistusoikeus jää velalliselle, mistä sopimusosapuolet ovat yksimielisiä. Tällaisen omaisuuden salaaminen toteuttaa RL 39 luvun 2 :n 1) kohdassa tarkoitetut tekotapatunnusmerkit. 29) Valeoikeustoimen tekeminen on tällöin omaisuuden salaamisen valmistelutoimi, 30) mutta se ei kuulu tunnusmerkistöön. Tunnusmerkistön mukaista täytäntöönpanotointa on nykyisin vain omaisuuden salaaminen eli ilmoittamatta jättäminen säännöksessä tarkoitetussa menettelyssä. Salattavana omaisuutena tulee kysymykseen vain sellainen omaisuus, joka asianomaisessa menettelyssä voidaan käyttää velkojien tyydytykseen. 31) Salaamisen kohteeksi ei siten kelpaa a) ulosottomenettelyssä omaisuus, joka ei ole ulosmittauskelpoista eli joka on ulosmittauskieltojen tai velallisen erottamis- 26) Ks. HE 66/1988: ) Valeoikeustoimella tarkoitetaan oikeustointa, jonka muoto ei vastaa sopijapuolten todellista tarkoitusta, mistä osapuolet ovat yksimielisiä. Oikeustoimen ulkonainen muoto ei vastaa sopijapuolten oikeustoimitahtoa. Ks. esim. Lehtonen 1986: ja siinä mainitut lähteet. 28) Ks. esim. Telaranta 1990: ) Ks. Heinonen 1966: , Nuutila 2002: 1246 ja Vento 1992: 56-30) Ks. Nuutila 2002: ) Ks. HE 66/1988: 164 ja Rikoslain kokonaisuudistus I. 5/1984: 296.

11 11 edun alaista varallisuutta, 32) eikä b) konkurssimenettelyssä omaisuus, joka on konkurssilain ( /120) 5 luvun 3 :ssä tarkoitettua ulosmittaus- ja luovutusrajoitusten alaista, konkurssipesään kuulumatonta omaisuutta. 33) Ulosmittauskelvoton omaisuus ei voi olla salaamisen kohteena, koska sen ilmoittamatta jättäminen ei loukkaa velkojien oikeutta. Velallisen petosta koskevalla säännöksellä ei ole ollut tarkoitus kriminalisoida totuusvelvollisuuden loukkausta, 34) vaan sillä suojataan velkojien taloudellisia oikeuksia, kuten sitä että kaikki velkojien tyydytykseen käytettävissä olevat varat saadaan mukaan menettelyyn. 35) RL 39 luvun 2 :n 1) kohdassa tarkoitettua omaisuutta voi olla mikä tahansa varallisuusarvoinen ja ulosmittauskelpoinen omaisuuserä, yhtä hyvin kiinteä kuin irtain omaisuus, kuten immateriaalioikeus, nautintaoikeus, saamisoikeus tai yhtiöosuus. 36) Suomessa noudatetaan konkurssimenettelyssä universaaliperiaatetta Suomessa asuvan velallisen Pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolella sijaitsevan omaisuuden suhteen. Tällaisen ulkomailla olevan omaisuuden katsotaan kuuluvan konkurssipesään. Toinen asia on, tunnustaako Pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolinen omaisuuden sijaintivaltio suomalaisen konkurssihallinnon ja konkurssituomio- 32) Ulosmittauskelpoisuuden poistavista ulosmittauskieltoja ja velallisen erottamisetua koskevista säännöksistä ks. esim. HE 8/1997, Halila & Havansi 1986: , Havansi 2000: ja Vesanen 1999: ) Ulosmittaus- ja luovutusrajoitusten alaisesta omaisuudesta jälkeen alkaneessa konkurssissa ks. HE 26/2003: Konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta aikaisemman konkurssisäännön 45 :n osalta ks. tarkemmin Havansi 1992: ja Ovaska 1992: ) Totuusvelvollisuuden loukkausta koskee esimerkiksi perätön lausuma tuomioistuimessa (RL 15 luvun 1 ). Ks. tarkemmin HE 6/1997: ja ) Velallisen petos on säännöksen tarkoituksen suhteen rinnasteinen veropetokseen. Jälkimmäisellä suojataan veronsaajan fiskaalista intressiä. Tämän vuoksi veropetoksena jää rankaisematta sellainen väärän tiedon antaminen tai salaaminen, joka koskee verovapaata omaisuutta ja tuloa tai tuloja, jotka ovat alinta verotettavaa tuloa pienemmät. Ks. HE 66/1988: 52, ja 163 sekä Lehtonen 1986: ja ) Ks. Nuutila 2002: 1245 ja Vento 1992: 57 sekä ratkaisun KKO 1995:163 perustelut. - Konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta uuden konkurssilain ( /120) 5 luvun säännösten nojalla ks. tarkemmin esim. HE 26/2003: ja Koulu 2004:

12 12 istuimen toimivallan. 37) Aikaisemmin on pidetty tulkinnanvaraisena, voiko RL 39 luvun 2 :n säännös tulla sovellettavaksi ulkomailla Pohjoismaiden ulkopuolella olevan omaisuuden osalta, koska asiasta ei ollut Pohjoismaiden ulkopuolisilta osiltaan Suomessa nimenomaista säädännäistä oikeutta ja korkeimman oikeuden prejudikatuuri puuttui. 38) Nykyisin asiasta säädetään konkurssilain ( /120) 5 luvun 2 :ssä. Euroopan unionin puitteissa sovelletaan EY:n asetusta maksukyvyttömyysmenettelyistä. 39) Pohjoismaiden välillä on lisäksi otettava huomioon Pohjoismainen konkurssisopimus (SopS 35/1933). 40) PERUSTEETTOMAN VELVOITTEEN ILMOITTAMINEN Rangaistavaksi on säädetty sekä perusteettoman että valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen ilmoittaminen. Velvoite voi olla sanotun kaltainen joko kokonaan tai osittain. Osittaisuus ilmenee esim. siten, että todellinen velka ilmoitetaan liian suurena. 41) Kysymys voi olla siitä, että koroton velka ilmoitetaan korolliseksi, mikä korko on muka maksamatta, tai että kokonaan tai osittain maksettu velka väitetään maksamatta olevaksi taikka että vakuudettoman velan osalta ilmoitetaan totuudenvastaisesti, että sen maksamisen vakuudeksi on annettu pantti, jotta velkoja saisi jako-osuuttaan paremman suorituksen pantin arvosta. Perusteettomalla velvoitteella tarkoitetaan tekaistun eli olemattoman velan il- 37) Ks. HE 26/2003: 71 ja Koulu 2004: ) Ks. Havansi 1992: , erityisesti s. 406, ja siinä mainitut lähteet. Ks. kuitenkin omaisuuden siirtämisestä ulkomaille Salminen 1998: ) EY:n asetuksessa maksukyvyttömyysmenettelyistä (N:o 1346/2000) tarkoitetussa päämenettelyssä sovelletaan universaaliperiaatetta, kun taas sekundäärimenettelyssä noudatetaan alueperiaatetta. Asetusta ei sovelleta kuitenkaan Tanskassa. Ks. HE 26/2003: 13, 33, 71 ja Ks. tarkemmin Koulu ) Pohjoismainen konkurssisopimus perustuu universaaliperiaatteelle. Suomen ja Ruotsin välillä sovelletaan kuitenkin EY:n asetusta. Ks. HE 26/2003: 13, 33, 71 ja ) Ks. HE 66/1988: 164.

13 13 moittamista. 42) Valeoikeustoimeen perustuvalla velvoitteella ymmärretään velvoitetta, jota koskevan oikeustoimen ulkonainen muoto ei vastaa sopijapuolten oikeustoimitahtoa. Kysymys on velvoitteesta, jota ei ole todellisuudessa olemassa, mistä osapuolet ovat yksimielisiä. 43) Perusteettoman ja valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen ilmoittamisella pyritään yleensä siihen, että joku saisi itselleen perusteettoman tai todellista suuremman jako-osuuden konkurssipesästä tai/ja että velallisen bulvaani voisi velkojainkokouksissa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin hänelle kuuluisi. 44) Tavoitteena on aikaisemmin saattanut olla estää velkojainkokouksen päätöksellä velalliseen kohdistuvat negatiiviset toimenpiteet, kuten erityistilintarkastus, rikosilmoitus ja takaisinsaantikanne. Velallisen ja velkojien välillä voi olla aito erimielisyys velan perusteesta ja määrästä. Tällöin voi velallinen estää rangaistusvastuun syntymisen tekemällä asianmukaisen varauksen pesäluetteloon tai ulosottoselvitykseen MUUN VÄÄRÄN TIEDON ANTAMINEN Rangaistavaa on sekä väärien että harhaanjohtavien tietojen antaminen konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- tai saneerausmenettelyssä. Kysymys on muista kuin tunnusmerkistön 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Tietojen laatua ei ole tarkemmin säännöksessä luonnehdittu, minkä vuoksi tekotapatunnusmerkki jää melko avoimeksi. Tekotapatunnusmerkin soveltamisalaa on kuitenkin rajoitettu siten, että kysymykseen tulee vain velkojien kannalta merkityksellistä seikkaa koskeva tieto. Teon rangaistavuus edellyttää siten tekijän omaavan tietoisuuden siitä, että hänen antamalla tiedolla on merkitystä velkojille. Hallituksen esityksen mukaan tällaisia tietoja voisivat olla esimerkiksi väärät tiedot a) keskeneräisistä liiketoimista ja niiden merkityksestä tai b) 42) Ks. HE 66/1988: 164 ja Lehtonen 1991: ) Ks. Lehtonen 1991: ) Ks. Vento 1992:

14 14 omaisuuteen kuuluvan keksinnön arvosta. 45) VELAN ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN Yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta koskevien lakien säätämisen yhteydessä lisättiin velallisen petoksen tunnusmerkistöön uusi tekotapatunnusmerkki, joka otettiin tunnusmerkistön 4 kohdaksi ( /54). Tämän kohdan mukaan velallisen petoksena voi tulla rangaistavaksi myös velan ilmoittamatta jättäminen. Velan ilmoittamatta jättäminen loukkaa velkojaa, koska se voi johtaa oikeudenmenetykseen, mikäli velkoja ei ajoissa valvo oikeuttaan konkurssissa taikka saneeraus- tai velkajärjestelymenettelyssä. Oikeuden valvomatta jääminen velkojan itsensä toimesta taas voi johtua siitä, että velkoja menettelyyn liittyvästä kuulutuksesta huolimatta ei tosiasiassa saa siitä tietoa eikä näin ollen käytännössä saa tilaisuutta huolehtia eduistaan. 46) 2.3. TAHALLISUUS Rangaistavan syyksiluettavuuden astetta ei ole nimenomaisesti mainittu säännöksessä, mutta tahallisuusvaatimus ilmenee hyötymistarkoitusta koskevasta subjektiivisesta tunnusmerkistä. 47) Tahallisuusvaatimus on eksplisiittisesti lausuttu hallituksen esityksen perusteluissa. 48) Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamisen jälkeen on selvää, että velallisen petoksen ran- 45) Ks. HE 66/1988: 164. Ks. lisäksi Vento 1992: ) Ks. HE 182/1992. Neljännen tekotapatunnusmerkin lisääminen velallisen petosta koskevaan perustunnusmerkistöön vaikutti myös RL 39 luvun 3 :ssä tarkoitetun törkeän velallisen petoksen sekä saman luvun 4 :ssä säädetyn velallisen vilpillisyyden tunnusmerkistöön. Niiden soveltamisalat laajenivat samalla tavalla kuin perustunnusmerkistön ala. 47) Ks. Lehtonen 1991: ) Ks. HE 66/1988: 164.

15 15 gaistavuus edellyttää tahallisuutta. Tällöin lisättiin RL 3 luvun 5 :n 2 momenttiin säännös siitä, että rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava, jollei toisin säädetä. 49) Hyötymistarkoitusta koskeva tunnusmerkki sisältyi myös ennen rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta voimassa olleen RL 39 luvun 1 :ssä tarkoitetun petollisena velallisena tehdyn konkurssirikoksen tunnusmerkistöön. Tällöin katsottiin oikeuskirjallisuudessa, että hyötymistarkoituksen osalta teon rangaistavuus edellytti korkeamman asteista tahallisuutta kuin tahtotahallisuutta (dolus eventualis). 50) Sama kanta on omaksuttu myös nykyisen RL 39 luvun 2 :ssä tarkoitetun velallisen petoksen osalta. 51) Aikaisemmin katsottiin oikeuskirjallisuudessa, että teon tahallisuuteen kuului tietoisuus siitä, että pesäluettelosta sen oikeaksi vannomisen hetkellä puuttuu jotain konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta. 52) Nykyisen tunnusmerkistön suhteen on lausuttu tahallisuuden osalta, että velallinen pitää ainakin mahdollisena tai riittävän todennäköisenä 1) jonkin omaisuuserän jäämistä selvitysmenettelyn ulkopuolelle, 2) ilmoittamansa velvoitteen perusteettomuutta tai 3) antamansa tiedon vääryyttä. 53) Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että velallinen ei ilmoita konkurssivelkojilleen tai ulosmittausta suorittavalle viranomaiselle tiedoksi sellaista seikkaa, joka mahdollisesti toteuttaisi jonkin yksittäisistä tunnusmerkeistä, ja samalla hän pyrkii menettelyllään saavuttamaan taloudellista hyötyä itselleen tai toiselle. 54) Väärien tai harhaanjohtavien tietojen osalta velallisen on lisäksi miellettävä, että kysymys on velkojan kannalta merkityksellisestä seikas- 49) Ks. Frände 2005: 63 ja HE 44/2002: ) Ks. Heinonen 1966: ja Honkasalo 1964: 236 sekä Vento 1992: Hyötymistarkoituksesta tunnusmerkkinä ks. myös Lehtonen 1986: ) Ks. Vento 1994: 227, Vento 1992: ja Koponen 2004b: 100. Ks. lisäksi Nuutila 1997: ja Mäkelä 2001: 197, joissa on katsottu teon rangaistavuuden edellyttävän hyötymistarkoituksen osalta tarkoitustahallisuutta. Ks. tahallisuuden eri lajeista nykyisin HE 44/2002: 16 ja ) Ks. Heinonen 1966: ) Ks. Nuutila 2002: ja Vento 1992: ) Ks. Vento 1994: ja Vento 1992: Tahallisuuden yksilöidyistä arviointiperusteista velallisen rikoksissa ks. Salminen 1998:

16 16 ta. 55) Tahallisesta omaisuuden salaamisesta ei ole kysymys silloin, kun pesäluettelon oikeaksi vahvistaja ei tiedä jättäneensä mitään konkurssipesälle kuuluvaa omaisuutta pois pesäluettelosta. Vahvistajan virheellinen käsitys tietyn omaisuuserän kuulumisesta pesään poistaa yleensä hänen tekonsa tahallisuuden. 56) Rangaistusvastuusta voi vapautua ulosottovelallinen, jos hänellä ulosottolainsäädännön tai muun lainsäädännön erityisen vaikeaselkoisuuden vuoksi ei ole edellytyksiä käsittää ilmoittamisvelvollisuuden koskeneen jotain tiettyä ilmoittamatta jäänyttä seikkaa. 57) Sen sijaan jos kysymys omaisuuserän pesään kuulumisesta on riitainen, velallisen tahallisuuden poistaa lähinnä se, että hän ilmaisee oman käsityksensä asiasta (esim. varauman muodossa). 58) Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisten päätöksiin ja ohjeisiin (luottamusperiaate). Kansalaisilla on perustelu aihe olettaa, että viranomaiset hallitsevat oman alansa erityislainsäädännön. Tämän vuoksi asianomaisen alan erityisviranomaisen, kuten veroviranomaisen veroasioissa ja ulosottoviranomaisen ulosottoasioissa, antamaan neuvoon tai ohjeeseen perustuva virheellinen käsitys saman alan lainsäädännön sisällöstä ja oikeasta tulkinnasta poistaa yleensä kansalaisen rangaistusvastuun, jollei hänellä muuta kautta ole tietoa neuvon tai ohjeen virheellisyydestä. Ulosottovelallinen on asianmukaisella tavalla täyttänyt selonottovelvollisuutensa, jos hän on tiedustellut ulosottoviranomaiselta 55) Ks. Nuutila 2002: ) Ks. Heinonen 1966: 217 ja Vento 1994: Ratkaisussa KKO 1995:64 oli kysymys siitä, että konkurssiyhtiön hallituksen puheenjohtaja vannoi oikeaksi sellaisen pesäluettelon, jonka mukaan pesän varat ovat noin 1,4 milj. markkaa, mutta josta puuttuivat yhteensä noin 1,08 milj. markan osakaslainasaatavat häneltä itseltään, hänen vaimoltaan ja konkurssiyhtiön osakekannan omistaneelta yhtiöltä. KKO tuomitsi syytetyn velallisen petoksesta, vaikka mainitut saamiset ilmenivät ajan tasalla olleesta kirjanpidosta (ään ). 57) Ks. HE 234/1985: 14. Ulosottomiehen on nykyisin tarvittaessa kysymyksiä tekemällä ja muulla tavoin neuvottava velallista asianmukaisten tietojen antamiseksi, minkä velvoitteen laiminlyönnillä voi olla vaikutusta velallisen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ks. HE 216/2001: 148 ja ) Ks. Heinonen 1966: , Nuutila 2002: 1248 ja Vento 1994: 251-

17 17 neuvoa oikeasta menettelytavasta ja noudattanut tämän antamaa ohjetta. 59) Velallinen on tällaisessa tilanteessa tehnyt parhaansa saadakseen selville oikean menettelytavan. Samalla tavalla voitaneen arvioida tilanne, jossa velallinen, toimiakseen oikealla tavalla, menettelee sen ohjeen tai neuvon mukaan, jonka hän on saanut tuomioistuimen määräämältä ja lainopillisen koulutuksen saaneelta pesänhoitajalta HYÖTYMISTARKOITUS Teon rangaistavuuden edellytykseksi on asetettu myös tekijän hyötymistarkoitus. 60) Teon tulee tapahtua hyödyn hankkimiseksi joko itselle tai toiselle. Hyödyn on oltava taloudellista ja oikeudetonta. Hyötymistavoitteella on tarkoitettu velallisen pyrkivän siihen, ettei kaikkea konkurssi-, saneeraus- tai ulosottomenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta olisi mahdollista saada velkojien vaatimusten katteeksi. 61) Tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä hyödyn saamista, vaan hyödyn tavoittelu (hyötymistarkoitus) on riittävä. 62) Teko ei jää tyystin rankaisematta, jos velalliselta puuttuu hyötymistarkoitus. Tällöin voi tulla sovellettavaksi RL 39 luvun 4 :ssä tarkoitettu velallisen vilpillisyys, jonka tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä hyötymistarkoitusta. 63) 59) Ks. Lehtonen 1986: , Nuutila 1997: (erit. s. 244) ja Vento 1994: ) Tämä hyötymistarkoitusta koskeva tunnusmerkki on sama kuin petoksessa. Ks. HE 66/1988: 164 ja Nuutila 2002: ) Ks. Nuutila 2002: 1244 ja Vento 1992: ) Ks. HE 66/1988: 131 ja ) Ks. Nuutila 2002: 1244.

18 KATUMISSÄÄNNÖS Velallisen petosta koskevalla säännöksellä on tarkoitus suojata velkojien etua täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyssä. Kysymys on velkojien taloudellisista eduista. Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää myös oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkimistarkoitusta. Velkojien edun mukaista on, että kaikki velkojien tyydytykseen käytettävissä olevat varat saadaan mukaan menettelyyn ja että vain todelliset velkojat saavat suorituksen velallisen varallisuudesta. 64) Velkojien edun toteutumista pyritään tehostamaan RL 4 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitettuun tehokkaaseen katumiseen rinnastettavalla katumissäännöksellä. 65) Erehdyttävän tiedon oikaisu antaa velkojille, konkurssipesän pesänhoitajalle tai ulosmittausta suorittavalle viranomaiselle mahdollisuuden esimerkiksi palauttaa salattu omaisuus menettelyn piiriin tai poistaa perusteeton velvoite velkojen joukosta. Vanhan RL 39 luvun 1 :n 1-3) kohdan tunnusmerkistöt jäivät toteutumatta, jos velallinen ennen pesäluettelon vannomista oikaisi pesäluettelon puutteen tai muun virheen (väärän tiedon). 66) Sama mahdollisuus on säilytetty nykyiseen RL 39 luvun 2 :n 2 momenttiin otetulla nimenomaisella ns. katumissäännöksellä. 67) Velallisen on a) joko oikaistava erehdyttävä tieto tai b) muuten ehkäistävä tekonsa vaikutus menettelyyn. Toimenpide on suoritettava ennen kuin 1) hän vahvistaa pesäluettelon oikeaksi tai 2) erehdyttävä tieto muuten vaikuttaa menettelyyn. Näiden edellytysten vallitessa tekoa ei pidetä velallisen petoksena. 68) Konkurssin osalta on selvää, että velallisen on oikaistava erehdyttävä tieto ennen kuin hän allekirjoituksellaan tai valallaan vahvistaa pesäluettelon oikeaksi. 64) Ks. HE 66/1988: 163 sekä Vento 1994: ja ) Ks. Vento 1992: ja ) Ks. esim. Heinonen 1966: ) Ks. Lehtonen 1991: 77 ja Vento 1992: ) Ks. Nuutila 2002: , Lehtonen 1991: 77 sekä Vento 1992: 38 ja

19 19 Velallinen voi tehdä pesäluetteloon konkurssilain 4 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitetun lisäyksen esimerkiksi puuttuvasta varallisuudesta tai muun varauman pesäluettelon oikeellisuudesta. 69) Ulosotossa velallisen petos täyttyy silloin, kun velallinen RL 39:2:n tunnusmerkistön toteuttavalla tavalla salaa omaisuuttaan tai velkojaan taikka antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon. Epäselvempää on sen sijaan se seikka, missä vaiheessa katumissäännöksen tarkoittama oikaisutoimenpide voidaan vielä tehdä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tietojen oikaiseminen voi tapahtua siihen asti, kunnes ulosmittaus on päättynyt. 70) Vento on lisäksi lausunut, että velallinen voinee vapautua rangaistuksesta ehkäisemällä tekonsa vaikutukset ennen omaisuuden realisointia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että velallisen oikaisun on tapahduttava ennen ulosmittaushuutokaupan kuuluttamista. Tällöin velallisen teon vaikutus katoaa eikä velallisen menettely huononna ulosmittauksen taloudellista lopputulosta. 71) Ulosottoselvityksen yhteydessä tapahtuneen omaisuuden salaamisen oikaiseminen myöhemmässä konkurssimenettelyssä ennen pesäluettelon oikeaksi vannomista ei vapauta vastuusta, koska kysymys on kahdesta erillisestä täytäntöönpanomenettelystä. 72) 69) Ks. HE 26/2003: ) Ks. Nuutila 2002: 1245 ja Vento 1992: ) Ks. Vento 1992: ) Ks. KKO 1998:164. Ks. lisäksi Tapani 1999:

20 20 3. TÖRKEÄ VELALLISEN PETOS (RL 39:3) RL 39 luvun 3 :ssä on lueteltu kaksi kvalifiointiperustetta, joista kumman tahansa perusteen täytyttyä velallisen petos voidaan katsoa kokonaisuudessaan arvostellen törkeäksi. Ensimmäisenä kvalifiointiperusteena on mainittu huomattavan hyödyn tavoittelu. Tunnusmerkki on avoin ja arvostusta edellyttävä. Huomattavan hyödyn arvioimisessa johtoa voidaan hakea muiden omaisuusrikosten törkeää tekomuotoa koskevien säännösten soveltamisesta. 73) Tämän perusteella voidaan katsoa, että kvalifiointiperusteen täyttää yleensä vähintään euron hyödyn tavoittelu. 74) Kvalifiointiperusteen täyttyminen ei edellytä sitä, että rikoksella on saatu tavoiteltu huomattava hyöty. Riittävää on, että velallisen petoksen perustunnusmerkistössä säädetyn tekotavan mukaisella käyttäytymisellä on tavoiteltu itselle tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, joka on määrältään huomattava. Toiseksi kvalifiointiperusteeksi on lakiin otettu väärän tai harhaanjohtavan tiedon vahvistaminen tuomioistuimessa oikeaksi. Vahvistamisella on tarkoitettu nimenomaista kannanottoa tietyn tiedon oikeellisuudesta. Hallituksen esityksen mukaan säännöksessä tarkoitettua vahvistamista ei olisi esimerkiksi pelkkä velallisen oikeudelle antamaan kirjoitukseen sisältyvä ilmoitus jonkin saatavan tai velan olemassaolosta. Kysymykseen tulee vain tuomioistuimessa tapahtuva sanotun tiedon vahvistaminen totuudenvastaisesti oikeaksi. Tämä merkitsee yleensä myös RL 15 luvun 1 :ssä kriminalisoidun perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevan tunnusmerkistön täyttymistä. Lakiesityksen perusteluissa on katsottu, että perätön lausuma sisältyy törkeään velallisen petokseen, koska perätöntä lausumaa koskevat seikat tulevat riittävästi arvosteltavaksi törkeää velallisen petosta koskevan säännöksen soveltamisen yhteydessä. Perätöntä lausumaa koskevia säännöksiä ei tarvitse erikseen soveltaa, vaan rangaistus tuomi- 73) Ks. HE 66/1988: Lainvalmisteluvaiheessa käytettiin ilmaisua "huomattavan suurta hyötyä", mikä on jäänyt myös hallituksen esityksen perusteluihin. Ks. Rikoslain kokonaisuudistus I. 5/1984: 297 ja ) Ks. HE 53/2002: 38. Ks. lisäksi KKO 2005:119, jossa noin euron määrää pidettiin huomattavana.

TAMPEREEN YLIOPISTO. Professori, dosentti, OTT, VT. Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET

TAMPEREEN YLIOPISTO. Professori, dosentti, OTT, VT. Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen: VELALLISEN RIKOKSET Tampere 2005 2 1. JOHDANTO Rikoslain alkuperäisiin velallisen ja velkojien konkurssirikoksia koskeviin säännöksiin on

Lisätiedot

VELALLISEN RIKOKSET. Carina Bergström. Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus

VELALLISEN RIKOKSET. Carina Bergström. Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus VELALLISEN RIKOKSET Carina Bergström Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA ERITYISTARKASTUSKERTOMUKSEN RAKENNE Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Laajaan tarkastuskertomukseen on tarkoituksenmukaista laatia sisällysluettelo.

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA ERITYISTARKASTUSKERTOMUKSEN RAKENNE Sisällysluettelo Laajaan tarkastuskertomukseen on tarkoituksenmukaista laatia sisällysluettelo. 1 Toimeksianto

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

KONKURSSIVELALLISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. Yleistä

KONKURSSIVELALLISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. Yleistä 1 KONKURSSIVELALLISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Yleistä Konkurssi on yleinen velallisen kaikkia velkojia koskeva menettely, jossa velallisen omaisuus muutetaan rahaksi ja käytetään velkojien velalliselta

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN HALLINNON NEUVONTA KRIISITILANTEESSA. XLVI Asianajajapäivät Helsinki 10.1.2014. Asianajaja Ville Kotka

OSAKEYHTIÖN HALLINNON NEUVONTA KRIISITILANTEESSA. XLVI Asianajajapäivät Helsinki 10.1.2014. Asianajaja Ville Kotka OSAKEYHTIÖN HALLINNON NEUVONTA KRIISITILANTEESSA XLVI Asianajajapäivät Helsinki 10.1.2014 Asianajaja Ville Kotka Esityksen sisältö OYL:n huolellisuusperiaate ja vahingonkorvausvastuu Rikosoikeudellinen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 15 1 (10) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 15 1 (10) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 15 1 (10) NEUVOTTELUKUNTA 25.10.2005 KONKURSSIVELALLISTEN NEUVONTA JA OHJAUS 15/2005 Konkurssiasiain neuvottelukunta suosittelee, että pesänhoitaja heti konkurssin alettua selostaa

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 18 1 (12) NEUVOTTELUKUNTA 4.6.2013. 1 1.3.2013 voimaan tulleen konkurssilain (KonkL) 14 luvun 5.

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 18 1 (12) NEUVOTTELUKUNTA 4.6.2013. 1 1.3.2013 voimaan tulleen konkurssilain (KonkL) 14 luvun 5. KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 18 1 (12) PESÄNHOITAJAN VELVOLLISUUS TEHDÄ RIKOSILMOITUS 1 YLEISTÄ 1.3.2013 voimaan tulleen konkurssilain (KonkL) 14 luvun 5.4 :n mukaan: Jos on syytä epäillä, että velallinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat X:N KÄRÄJÄOIKEUDELLE KONKURSSIASIA 18.8.2001 01/xxx 1 LUETTELO KONKURSSIVALVONNOISTA Velallinen Velallinen Oy, kotipaikka Y- tai henkilötunnus xxxxxxx Takaisinsaannin määräpäivä eli hakemuksen vireilletuloajankohta

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA 2.6.2016 21:59

LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA 2.6.2016 21:59 LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA LUONNOS 2 (10) 1 Osapuolet... 3 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3 Luovutettava liiketoiminta... 3 3.1 Luovutettava liiketoiminta... 3 3.2 Käyttöomaisuus...4 3.3

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

KKO:2008:12. Verorikkomus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu. Diaarinumero: R2006/748 Esittelypäivä: 5.6.2007 Antopäivä: 12.2.

KKO:2008:12. Verorikkomus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu. Diaarinumero: R2006/748 Esittelypäivä: 5.6.2007 Antopäivä: 12.2. 1 KKO:2008:12 Verorikkomus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Diaarinumero: R2006/748 Esittelypäivä: 5.6.2007 Antopäivä: 12.2.2008 Taltio: 86 Yhtiö oli jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätyksiä,

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit Muita kuin assistentille sähköisesti toimitettuja mallivastauksia ei ole julkaistu tässä. Niitä voi etsiä laitoksen aulasta

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2013] Luonnos 11.11.2013 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990 Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2, 3 :n 2 momentti, 4 7 ja 10 16, 42 luvun 3 sekä 44 luvun 26

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 369/54/01

Tiivistelmä Dno: 369/54/01 Tiivistelmä Dno: 369/54/01 VEROSAATAVIEN KUITTAUS Jos velallisella on saamisoikeus velkojaltaan, ts. henkilöt ovat toistensa velkojia ja velallisia, saamisoikeudet voidaan yleensä kuitata toisiaan vastaan

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

KKO 2010:85. Velallisen epärehellisyys

KKO 2010:85. Velallisen epärehellisyys 1 KKO 2010:85 Velallisen epärehellisyys Tekoaikana voimassa olleen rikoslain 39 luvun 1 :n (769/1990) mukaan velallisen epärehellisyydestä tuomittiin muun muassa sellainen velallinen, joka tietäen jo olemassaolevien

Lisätiedot

B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa (1 p). B.2. Lautamiehen pitää olla Suomen kansalainen (1p).

B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa (1 p). B.2. Lautamiehen pitää olla Suomen kansalainen (1p). TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2009 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.1. Asiaa säätelee käräjäoikeuslaki B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 25.10.2004 KOM(2004) 709 lopullinen KOMISSION KERTOMUS Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpano

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Vapauttava vs. langettava maksukyvyttömyys. Kaarlo Hakamies OTL, VT 8.5.2009

Vapauttava vs. langettava maksukyvyttömyys. Kaarlo Hakamies OTL, VT 8.5.2009 Vapauttava vs. langettava maksukyvyttömyys Kaarlo Hakamies OTL, VT 8.5.2009 RL 29:4.1 verorikkomus Maksukyvyttömyys verorikkomuksessa Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyäjättäämuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) 32 Oikeudenkäynti saatavan perintää koskevassa riita-asiassa HEL 2015-002292 T 03 01 01 PK 20141591 Tuomioistuin Kantaja Vastaaja päätti nostaa kanteen saatavan perintää

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot