UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Ammattiopisto Novidan johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINNIT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT TULOSLASKELMA, ulkoinen ja sisäinen TULOSLASKELMA, ulkoinen RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...41 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...42

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitos merkitsi lähinnä Novidan kirjanpidollista eriyttämistä kaupungin kirjanpidosta. Muuten oppilaitos on edelleen osa kaupunkikonsernia ja toimii sen hallintosääntöä ja muita ohjeita noudattaen. Liikelaitoksella on kuntalain mukainen johtosääntö, joka määrittelee liikelaitoksen toimialan, tehtävät ja ratkaisuvaltakysymykset. Novida vastaa toimintaalueellaan ammatillisesta koulutuksesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Osalle henkilöstöä järjestettiin liikelaitokseen siirtymisen yhteydessä taloushallinnon koulutusta. Ammattiopistostrategian mukaisia ja Parashankkeen edellyttämiä liitosneuvotteluja Novida on käynyt eri suuntiin vuodesta 2006 alkaen. Vuosi 2009 toi mukanaan uudeksi vaihtoehdoksi Loimaan seudun koulutuskuntayhtymän, jonka kanssa viralliset neuvottelut käynnistettiin syksyllä Hanke eteni ennätysvauhdilla niin, että valmisteluryhmä sai syksyn aikana valmiiksi yhteistyösopimuksen ja perussopimuksen, jonka kaikki asianosaiset kunnat hyväksyivät, viimeiset helmikuussa Kuntayhtymän nimeksi tuli Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymä. Myös hallintosääntöehdotus saatiin vuoden 2009 puolella lähes valmiiksi ja se menee kuntayhtymän valtuustoon keväällä Henkilöstö, yhteistyökumppanit ja päättäjät sekä Loimaalla että Uudessakaupungissa haastettiin syksyllä 2009 mukaan verkkohaastatteluun tavoitteena saada mahdollisimman monen ajatuksia esille liittyen oppilaitosten yhdistämiseen. Yleistunnelma haastattelun perusteella on todella myönteinen, ylivoimainen enemmistö piti liitosta positiivisena asiana. Haastateltavat nostivat esille runsaasti erilaisia näkökulmia, jotka otetaan huomioon jatkoneuvotteluissa. Novidan henkilöstölle järjestettiin kevään ja syksyn aikana muutosvalmennuskoulutus ja liitosasioista on tiedotettu säännöllisesti koko henkilöstölle. Haasteellisiin opetustilanteisiin järjestettiin myös koulutusta. Oppilaitoksen johto on osallistunut kaupungin järjestämään esimieskoulutukseen. Vaikka liitosneuvottelut ovat leimanneet viime toimintavuotta, on normaali toiminta ollut yhtä vilkasta kuin aiempinakin vuosina. Opetussuunnitelmien uudistamistyö sekä uudet näyttökokeet ovat työllistäneet opetushenkilöstöä. Kehittämistyöhön on saatu Opetushallituksen kehittämismäärärahoja. Keskeyttämisen ehkäisemiseksi aloitti syksyllä ns. oppitupatoiminta, jonka tavoitteena on tukea niitä opiskelijoita, joiden opinnot syystä tai toisesta eivät etene tavoitteiden mukaisesti. Tupa on avoinna kahtena iltapäivänä viikossa ja ohjausta antavat siellä kuraattori ja kaksi oppilaitoksen opettajaa. Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Aikuiskoulutuksessa on toteutettu muun muassa lähihoitajille suunnattu n. vuoden mittainen hoitotyön täydennyskoulutus, metallialan non-stopkoulutus, kilpa-automekaanikkokoulutus, useita yhteishankintakoulutuksia eri yritysten kanssa, saattohoitokoulutus, sukupolvenvaihdoskoulutus maatalousyrittäjille sekä lukuisa määrä erilaisia korttikoulutuksia ja lyhyitä kursseja. Oppisopimusten määrä on kasvanut edelleen vuoden 2009 aikana. Eniten kysyntää on ollut palvelualoilla. Erityisesti lähihoitajien ja merkonomien tutkinnot ovat olleet suosittuja. 1

4 Novida on mukana maakunnallisessa Masthankkeessa, jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen kehittämällä ja vakiinnuttamalla maakunnallinen ohjausmalli ja asiantuntijaverkosto. Samoin Novida on yhtenä toimijana niinikään maakunnallisessa Laakeri-hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Hankkeessa toteutetaan mm. työpaikkaohjaajakoulutuksia ja opettajien työelämään tutustumisjaksoja. Kumppanuushanke Formerissä kehitetään ja vakiinnutetaan aineenkoetus- ja kylmäaineteknologiaa. Resurssiverkostohanke tähtää alueellisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen luomalla yhteyksiä yrityksiin ja verkottamalla yrityksiä niin omaan oppilaitokseen kuin eri asiantuntijatahoihin. Hanke keskittyy erityisesti ohutlevyalaan ja ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittämiseen. Edelleen hankkeen tavoitteena on Novidan yrityspalveluiden vakiinnuttaminen ja niiden markkinointi. Oppilaitoksesta valmistui vuonna ammattilaista. Syksyllä aloitti opintonsa 209 opiskelijaa. Heille järjestettiin koko viikon kestävä aloitusviikon ryhmäytymisjakso, mikä on vakiinnuttanut suuren suosionsa vuoksi paikkansa Novidan toiminnassa. Keskeyttäminen on edelleen erittäin vähäistä verrattuna valtakunnallisiin lukuihin, täyttöaste on myös hyvä, samoin läpäisyaste. Taloudellisesti liikelaitos on pysynyt suunnitelmissa ja tuottanut jopa positiivista tulosta johtuen odotettua suuremmista toimintatuotoista. Menot on pystytty pitämään erittäin hyvin suunnitelmien mukaisina huolimatta liitosneuvottelujen aiheuttamista ylimääräisistä kuluista. Merkittävin investointi oli aikuiskoulutuksen käyttöön vuokratut ja varustetut metalli- ja kuljetusalan työsaliopetustilat Kurjenpolun alueelta. Muuten investoinnit olivat vähäisiä. Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen ja tulokset ovat olleet hyviä. Oppilaitos on osa alueen elinkeinoelämän kehittämistä ja tarjoaa monipuoliset opiskelumahdollisuudet niin nuorille kuin aikuisille. Olemme onnistuneet tehtävässämme, kiitos siitä kuuluu omistajallemme Uudenkaupungin kaupungille, liikelaitoksen johtokunnalle, laajalle yhteistyöverkostolle koko seutukunnassa ja ennen kaikkea koko Novidan henkilöstölle. Merja Koski liikelaitoksen johtaja, rehtori 2

5 2. UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2009 LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA Hallinto Opetustoiminta Oppilashuolto ja tukitoiminnot Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus Projetit ja hankkeet Palvelutoiminta 2.2 Johtokunta v Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Anja Savolainen Anu Ankelo varapuheenjohtaja Leena Anto Jussi Ahtiainen jäsen Ville Haapasalo Marja Heuru jäsen Arttu Liikala Susanna Taskinen jäsen Mauri Pietilä Jukka Järvinen jäsen Merja Saari Maria Österman jäsen Kaarina Vikman Mauri Rostén 3

6 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous oli vuonna 2009 syöksykierteessä. Arvioiden mukaan tuotanto supistui yli 7,5 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vaikka viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä vuonna 2010 ovat vielä olleet jossain määrin varovaisia, laman syvin vaihe lienee kuitenkin ohitettu. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti oli nopeaa vuonna 2009, ja uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pääosin toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on kääntymässä hitaaseen kasvuun vuonna Koko maailmantalouden ennustetaan puolestaan kasvavan jopa 4 % vuonna Suomen vuoden 2010 taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat tällä hetkellä 0,7 %:sta 2,7 %:iin. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavat vuonna 2009 ja niitä jatketaan edelleen. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso piti kuitenkin investoinnit ja teollisuuden tilaukset vähäisinä. Yksityistä kulutusta pyrittiin elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa vuonna 2010 hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys heikkeni vuonna 2009 lähes parilla prosenttiyksiköllä. Se oli 8,2 %. Työttömyys jatkaa heikkenemistään vuonna 2010, ja se ylittää 10 prosentin rajan. Palkansaajien työpanos aleni vuonna 2009 lähes yhtä paljon kuin bruttokansantuote, 6 %. Työllisyysaste laski yli 70 %:sta 67 %:iin. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee edelleen. Vaikka työttömyys ja palkansaajien työpanos laskivat, ansiotaso nousi edelleen sopimuskorotusten takia. Työttömyys ja verotulojen kasvun pysähtyminen ovat heikentäneet kuntien taloutta, koska samanaikaisesti toimintamenot kasvoivat 4-6 prosenttia. Verotulojen kasvun pysähtyminen johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä, vaikka kuntien yhteisöverojakoosuutta nostettiin. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa 2009, ja hinnat olivat vuoden 2008 tasolla. Tähän vaikutti osaltaan ruoan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alennus lokakuussa Myös korot olivat alhaalla. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta vuonna Ansiotason nousu, kuluttajahintojen pysyminen edellisen vuoden tasolla ja matalat korot pitivät vuonna 2009 yllä kotimaista kulutuskysyntää ja vaimensivat kansantuotteen laskua, joka olisi muuten ollut toteutunuttakin isompi. Viennin romahdus aiheutti teollisuustuotannon yli viidenneksen pudotuksen, joka on näkynyt satamien liikenteen ja muiden kuljetusten vähennyksenä, jätemäärien vähenemisenä ja muuna toiminnan hiljentymisenä. Tämä on heijastunut Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 4

7 4. UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Talous toteutui ennakoitua paremmin, tulostavoite ylittyi 346 tuhannella eurolla. Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus olivat erinomaisella tai hyvällä tasolla. Tuotot: Valtionosuudet toteutuivat ennakoidusti. Ylijäämä syntyi odotettua suuremmasta liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista. Opiskelijatyönä tehdyn omakotitalon myynti, odotettua suurempi asiakastöiden kysyntä sekä vilkkaampi oppisopimuskoulutuksen myynti selittävät pääosin hyvän tuloksen. Kulut: Suurin menoerä oli henkilöstökulut tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostavat 53 % Novidan kaikista toimintakuluista. Erilliskorvaukset olivat hieman odotettua suuremmat ja vuoden aikana palkattiin 2 henkilöä enemmän kuin oli arvioitu. Toinen oppisopimuskoulutukseen kasvaneen volyymin vuoksi ja toinen uuden ESR-hankkeen tehtäviin. Ruokahuollon henkilöstömenot kirjautuivat ensimmäistä kertaa palkkakustannuksiin eikä sisäisiin siirtoihin noin puolen vuoden ajalta. Atkvastaavan palkat kirjautuivat atk-palveluihin, kun ne aiemmin olivat palkkakustannuksissa. Asiantuntijapalveluissa on siirrytty useammin käyttämään ostopalveluiden sijasta palkattuja asiantuntijoita. Muiden kulujen osalta muun muassa henkilökunnan koulutusmatkojen ja muiden palveluiden osalta muutokset johtuvat liikelaitokseen siirtymisen ulkoiset ja sisäiset Uudenkakaupungin ammattiopisto Novida Tot myötä toteutettuun kirjauskäytäntöjen tarkennettuihin ohjeistuksiin. Ennakoitua pienemmät koulutuspalvelumenot johtuvat siitä, että kaikki käynnistyneet ja pitkäkestoiset oppisopimukset eivät aiheuttaneet kustannuksia vielä vuoden 2009 aikana. ATK-ohjelmistojen ylläpitomaksuja koitui arvioitua enemmän ruokalan kulunvalvonnan uusimisesta sekä oppisopimustoimiston ja ohutlevykeskuksen ohjelmistolaajennuksista. Rakennus- ja kunnossapitomenot olivat aiottua suuremmat, koska Kurjenpolun hallin remonttikustannusten osalta tehtiin maksusuunnitelman muutos. Hallin varustamisen menot näkyvät ennakoitua suuremmissa kalustomenoissa, mutta kate saatiin 100-prosenttisesta hankerahoituksesta. Koneiden ja laitteiden vuokrat liittyvät kolmeen käynnistettyyn ESRhankkeeseen, joiden maksatukset toteutuvat jälkijättöisesti eli kate saadaan vasta tulevien vuosien aikana. Investointeja toteutettiin vain eurolla. Vuodelle 2010 siirrettiin euroa keskeneräisiä investointeja. Opetusministeriön edellyttämät poistumistiet muun muassa rakennetaan sekä päärakennuksen juhlasaliin että Liljalaaksonkadun kiinteistön auditorioon. Vuoden 2010 aikana on varauduttu myös ruokalan uunien uusimiseen. Rakenteilla oleva ulkovarasto tehdään myös vuoden 2010 aikana valmiiksi. TA 2009 Tot Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 33,8 73,5 Liikevaihdon muutos, % Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä Tot. TA Tot

8 Toimintatuottojen jakauma ,4 % 4,3 % 4,7 % 3,6 % 87,0 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Muut toimintatuotot Toimintakulujen jakauma ,3 % 1,7 % 9,8 % 35,7 % 52,5 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut 6

9 Henkilöstömäärä ( siirtyi 4 henkilöä ruokapalvelusta Novidan henkilökuntaan.) 72,00 71,24 70,00 68,00 66,00 64,00 64,47 64,17 63,68 62,00 62,10 60,00 58,00 56, Opetustunnit

10 HAKIJAMÄÄRÄ (1. hakutoive) YHTEISHAUSSA Läpäisyaste 100,0 95,0 94,9 95,8 90,0 88,0 % 85,0 80,0 81,8 81,9 75,0 70,

11 Keskeyttämisprosentti 7,0 6,0 6,2 5,0 4,6 % 4,0 3,0 2,9 3,5 3,8 2,0 1,0 0, Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän vuosikeskiarvo 560,0 555,0 550,0 545,0 551,3 555,8 540,0 535,0 530,0 539,3 535,7 530,5 525,0 520,0 515,

12 YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE Laskennall. perusteen Laskennall. Valtionos. yksiköiden peruste laskennall. Rahoi- Kokonais- Koulutusmuoto lkm /yksikkö peruste tus% rahoitus Uudenkaupungin kaup.hallitus Ammatillinen peruskoulutus 530, , Oppis. amm. peruskoulutus 177, , Oppis. tutkintotav. lisäkoul. 151, , Oppis:tutk. lisäk., erit.opet. 2, , Oppis. muu ammat. lisäkoulutus 33, , Amm. lisäkoulutus(omaehtoinen) 33, , Amm. lisäkoulutus(henkilöstök) 3, , VUODEN 2009 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TULOSRAHOITUKSEN MITTARIT Kunkin mittarin kohdalla suluissa sen painoarvo prosentteina -VAIKUTTAVUUS- -PROSESSIT- -HENKILÖSTÖ- Keskeyt- Kelpoisuus- Hlöstön Tulostämismittari Läpäisy- mittari kehitt. indeksi Työllis- Jatkotymismittari mittari (muodoll. mittari opisk.- (kesk.- (läp.- kelpoisten (%-osuus mittari aste %) aste %) opettajien hlöstöopisk.- (40 %) (15 %) (15 %) (13 %) %-osuus) menoista) (11 %) (6 %) -2,7 4,7 4,2 61,4 77,6 4,

13 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2009 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidassa ei ole toteutettu mittavia rakenteellisia muutoksia toimintavuonna Syksyllä 2009 käynnistettiin viralliset liitosneuvottelut Loimaan seudun koulutuskuntayhtymän kanssa ja käytännössä viralliset päätökset liitoksesta syntyivät vuoden loppuun mennessä. Liitoksen myötä edessä on jonkin verran rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, minkä vuoksi vuosi 2009 rauhoitettiin niiltä. Sen sijaan liitoksen valmistelu on näkynyt liikelaitoksen arjessa monin tavoin. Tärkein rakenteellinen muutos oli siirtyminen liikelaitokseksi vuoden alusta. Muutoksen yhteydessä kehitettiin talouden tiliöinti- ja seurantajärjestelmiä. Liikelaitokseksi muuttuminen ei aiheuttanut sanottavia toiminnallisia muutoksia. Merkittävin muutos ovat viidellä koulutusalalla käyttöön otetut opetussuunnitelmat. Uudistus on merkinnyt opetuksen suunnitteluprosessin uudistamista, nimikemuutoksia tutkintorakenteissa ja arviointijärjestelmän kokonaisuudistusta. Tämä kaikki on heijastunut myös opiskelijahallintojärjestelmään. Opetusministeriön ammattiopistostrategian mukainen aikuiskoulutuksen uudelleenorganisoinnin suunnittelu käynnistettiin syksyllä Aikuiskoulutuksen tarpeisiin vuokrattiin lisätilaa Kurjenpolulta. Keskeyttämisen ehkäisemiseksi aloitettiin ns. oppitupatoiminta, jossa opiskelijat saavat tukea opintojen etenemiseen kahtena iltapäivänä viikossa. Toiminnalla näyttää olevan vaikutusta keskeyttämisen vähentämiseen. 11

14 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,47 64,17 62,10 63,68 71, siirtyi 4 henkilöä ruokapalvelusta Novidan henkilökuntaan. Palkat ja henkilöstömenot Muutos Muutos % Maksetut palkat ja palkkiot ,7 Jaksotetut palkat ,2 Aktivoidut palkat Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilöstömenot yhteensä ,3 Vuoden 2008 tiedot ovat Uudenkaupungin kaupungin Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan tulosalueen lukuja. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos aloitti itsenäisenä liikelaitoksena toimintansa Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 12

15 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa eli noin 91 %:a toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus oli 36 %:a, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 10 %:a ja henkilöstökulujen 53 %:a. ulkoiset ja sisäiset Muutos % Toimintakulut ,7 Toimintatuotot ,0 josta tuet ja avustukset kunnalta Toimintakate ,2 Vuoden 2008 tiedot ovat Uudenkaupungin kaupungin Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan tulosalueen lukuja. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos aloitti itsenäisenä liikelaitoksena toimintansa Toimintatuotot ja toimintakulut Toimintakulut Toimintatuotot 13

16 Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset ja sisäiset Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Muut toimintatuotot Yhteensä

17 Toimintakulut, ulkoiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Muut toimintatuotot Yhteensä

18 7. INVESTOINNIT Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa eli noin neljänneksen budjetoidusta. Vuosien tiedot ovat Uudenkaupungin kaupungin Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan tulosalueen lukuja. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida aloitti itsenäisenä liikelaitoksena toimintansa Nettoinvestoinnit

19 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna Sen pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kunkin liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne on toimiva ja esimerkillisen matala, turhat portaat on poistettu. Tilivelvollisten toimielimien tehtävät, vastuu ja toimivalta on määritelty riittävän selkeästi ja niiden toiminnassa on riittävästi otettu huomioon riskienhallinta, joskin systemaattista seurantaa ja dokumentointia tulee tehostaa. Liikelaitoksen johtajan ja viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi. Liikelaitoksen ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta pitäisi parantaa ja koulutusta sisäisestä valvonnasta lisätä. Henkilöstön osalta liikelaitoksessa ei ole erityisiä ongelmia ja työtyytyväisyyskyselyiden tms. tulokset on otettu huomioon toiminnan kehittämisessä. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta ja raportointi on järjestetty hyvin. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mittareita on lisätty ja ne mittaavat ammatillisen koulutuksen kannalta olennaisia asiakokonaisuuksia. Riskienhallinta Toimintaan liittyvien strategisten kehittämismahdollisuuksien analysointi ja saatujen tulosten hyödyntäminen voisi olla järjestelmällisempää ja paremmin dokumentoitua. Henkilöstöön ei liity suuria riskitekijöitä, uusien henkilöiden tarve on olosuhteet huomioiden melko hyvin tiedossa ja tehtävät ennakoitavissa. Investointien etenemisen ja kustannusarvioiden toteutumisen seuranta on järjestetty hyvin, ja merkittäviä investointeja ei ole ollut. Ympäristötietoisuuteen ei liity erityisiä riskejä ja henkilöstö on saanut asianmukaisen koulutuksen, tuntee omaan työhönsä liittyvät ympäristövaikutukset, ja jätehuolto on asianmukaisesti järjestetty. Ympäristötietoisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tietojärjestelmien ja tietoturvan riskitekijät on pystytty minimoimaan ja järjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys on varmistettu. Tietojärjestelmien hankinnoissa on noudatettu erityisen taloudellisia ja kestävän kehityksen periaatteita. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Ne on järjestetty hyvin ja toimivasti. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. 17

20 Liikelaitoksen talouden pohja on koulutuksen järjestäjälle maksettavat opiskelijamäärien mukaiset valtionosuudet. Valtionosuuksia maksetaan ammatillisesta perusopetuksesta, ammatillisesta lisäja täydennyskoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja työelämän palvelu- ja kehittämistehtävästä. Liikelaitoksen merkittävin riski on muutos opiskelijamäärien pienenemisessä tai valtionosuuksien yksikköhinnan muutoksissa. Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä riski on myös muutokset työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksessa. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja myös liikelaitoksessa tiedonkulku toimii. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti, poikkeamiin reagoidaan nopeasti ja korjaavia toimenpiteitä tehdään jatkuvasti. Sisäistä itsearviointia on tehty opetusministeriön arviointineuvoston ohjauksessa, mutta omaehtoista itsearviointia tulisi lisätä ja toteuttaa järjestelmällisemmin. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan liikelaitoksessa hyvin, mutta kehittämistarpeita on jonkin verran sisäisen valvonnan ohjeistuksessa sekä sisäisen valvonnan koulutuksessa. Sisäisen valvonnan tulisi olla järjestelmällisempää ja paremmin dokumentoitua. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Merja Koski liikelaitoksen johtaja 18

21 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset Käyttö 1-12/2009 Käyttö 1-12/2008 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) -19 Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -122 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -244 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 27,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 27,3 Voitto % 75,7 19

22 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPPILAITOS NOVIDA RAHOITUSLASKELMA Käyttö Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Käyttö Investointien rahavirta Investointimenot Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 320 Vaihto-omaisuuden muutos -237 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1 604,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1 604,9 Lainanhoitokate 6 117,7 Kassan riittävyys, pv 136,0 Quick ratio 3,0 Current ratio 3,0 20

23 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lahjoitusrahastojen pankkitilit Lahjoitusrahstojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muiden toimeksiantojen pääomat 320 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 68,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 12,9 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000j 1788 Lainakanta , Lainasaamiset ,

24 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta 22

25 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitoksella ei ole lainaa. 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2009 TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,2 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut 122 0,0 Korkotuotot ,1 Muut rahoituskulut ,1 Muut rahoitustuotot ,2 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,43 Ammattiopisto Novida liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksesta käsittelystä seuraavaa: Vuoden 2009 ylijäämä ,43 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 23

26 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoite 3 Toiminta-ajatus Novidan päätoiminen opetushenkilöstö on muodollisesti pätevää. Novida tarjoaa nuorille ja aikuisille toisen asteen tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta sekä alueen työelämää palvelevaa lisäkoulutusta. Koulutus on asiakassuuntautunutta ja työelämän tarpeet ennakoivaa. Sitovat tavoitteet ja niiden seuranta Tavoite 1 Toisen asteen opiskelijoita on keskimäärin vähintään 570. Toteutuminen Novidan henkilöstöön kuului 79 työntekijää, joista on 49 joko määräaikaisia tai vakinaisia päätoimisia tuntiopettajia tai lehtoreita. Epäpätevien lukumäärä oli 11 eli yhteensä 22 prosenttia. Vuonna 2008 epäpätevien opettajien osuus oli 25 prosenttia. Resurssit Seuranta Toteutunut opiskelijamäärä lasketaan tilastointipäivien ja painotettuna keskiarvona. Henkilöstön määrä TP 2008 TA 2009 TOT ,02 66,33 71,24 *) Toteutuminen Tilastointipäivänä toisen asteen opiskelijoita oli 518. Syyskuun tilastointipäivänä opiskelijamäärä oli 548. Novidalla on 570 opetusministeriön vahvistamaa opiskelijapaikkaa ja vuoden 2009 laskennallinen opiskelijamäärä oli 531, joten Novidan täyttöaste oli 93 prosenttia vuonna Vuonna 2008 laskennallinen opiskelijamäärä oli 536 ja täyttöaste 94 prosenttia. *) siirtyi 4 henkilöä ruokapalvelusta Novidan henkilökuntaan. Tavoite 2 Opintojen keskeyttämisprosentti on enintään 4 prosenttia koko opiskelijamäärästä. Toteutuminen Keskeyttämisprosentti tammi - huhtikuussa 2009 oli 3,4 prosenttia ja tammi - elokuussa 2009 keskeyttämisprosentti oli 3,1 prosenttia. Keskeyttämisprosentti koko vuonna 2009 oli 3,8 prosenttia. Vuoden 2008 keskeyttämisprosentti oli 3,5 prosenttia. Päättöluokkien opiskelijoita oli vuonna 2009 yhteensä 168 opiskelijaa. Vuoden 2009 aikana valmistui 161 opiskelijaa eli tutkintojen läpäisyaste oli 95,8 prosenttia. Vuonna 2008 valmistui 148 opiskelijaa ja tutkintojen läpäisyaste oli 94,9 prosenttia 24

27 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talouden toteutuminen 1-12/2009 Ulkoiset ja sisäiset TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Poikkeama Käytön % UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKEALAITOS KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot ,7 Muut suoritteiden myyntituoto ,9 Myyntituotot ,5 Maksutuotot Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kulttuuritoimen ma Muut palvelumaksut ,6 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot ,3 Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut Eläkekulut ,3 Muut henkilösivukulut ,7 Henkilöstökorvaukset,menojen Henkilösivukulut ,8 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,9 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,3 Varaston lisäys/vähennys Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset Avustukset yhteisöille ,5 Avustukset ,5 Muut toimintakulut Vuokrat ,7 Muut toimintakulut ,9 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2 25

28 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan liikevaihto oli 18,3 %:a, euroa, yli talousarvion. Liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät euroa. Palvelujen ostot alittuivat eurolla. Tilikausi oli euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa sen ennakoitiin olevan euroa ylijäämäinen. Liikelaitos sai budjetoimattomia rahoitustuottoja euroa. UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset Arvio 2009 Käyttö 2009 Poikkeama Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) -19 Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

29 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 3.1 Investoinnit hankkeittain Nettoinvestointimenot olivat euroa. Ne alittivat talousarvion eurolla. Investoinnit hankkeittain Arvio Ta-muutos Arvio 2009 Käyttö Poikkea- Tot. Investointihankkeet TP yhteensä 2009 ma % Uudenkaupungin ammattiopisto Novida Tekniikka-alan irtaimisto INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Logistiikan irtaimisto INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Novidan yhteiset, irtaimisto INVESTOINTIMENOT ,1 INVESTOINNIT NETTO , Tietojenkäsittelyn irtaimisto INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Novidan kuntosali INVESTOINTIMENOT ,2 INVESTOINNIT NETTO , Novidan varastohalli INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Logistiikan kenttä INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos, investoinnit INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT ,5 INVESTOINNIT NETTO ,5 27

30 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Valtuustoon nähden liikelaitoksen osalta sitovia eriä ovat rahoitustoimen peruspääoman korko, lainamäärä sekä investointien kokonaistaso. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään, miten määrärahat käytetään ja miten asetetut tulostavoitteet saavutetaan. Käyttötaloudessa noudatetaan koko talousarvion osalta liikelaitoksen tulosalueen nettomenositovuutta ja sitovaksi eräksi määritellään toimintakate. Investoinneissa määrärahojen sitovuustasona ovat liikelaitoksen tulosalueen nettoinvestoinnit. Investointisuunnitelman investointikohteet ovat sitovia. Hankintojen (tavarat, palvelut ja urakat) yläraja viranhaltijapäätöksissä on euroa. Liikelaitoksen johtosäännön 6 mukaan liikelaitoksen johtaja päättää hankinnoita ja urakoista Uudenkaupungin kaupungin talousarviossa määritellyn toimivallan mukaisesti. Johtokunnan päätöksen mukaisesti viranhaltijapäätökset on tehtävä yli euron hankinnoista. Uudisrakennus- ja perustamishankkeissa viranhaltijapäätöksen alaraja on euroa. 28

31 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sisäiset ja ulkoiset Ta 2009 Tamuutokset Ta 2009 yhteensä Tot Poikkeama Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Muut rahoitustuotot muilta Korkomenot Muut rahoitusmenot muilta Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennus (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

32 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2009 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKEALAITOS Määrärahat, ulkoiset + sisäiset Talousarvio-osa Tulosalue Sitovuus N/B Arvio 2009 Lisätalousarvio 2009 Talousarvio yhteensä Käyttö 2009 Poikkeama Käyttötalousosa, toimintakate Uudenkaupungin ammattiopisto Novida N Rahoitustoimiosa Uudenkaupungin ammattiopisto Novida Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Peruspääoman korko kunnalle Poistoeron muutos N 0 Rahoitustoimiosa yhteensä Investointiosa Uudenkaupungin ammattiopisto Novida N Rahoitusosa Uudenkaupungin ammattiopisto Novida Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Rahoitusosa yhteensä N=sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=sitovuus bruttomääräraha/tuloarvio 4.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset Sitovuustason olennaisia ylityksiä ei ollut. 30

33 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1. TULOSLASKELMAT 1.1 TULOSLASKELMA, ulkoinen ja sisäinen TULOSLASKELMA Liikevaihto ,14 Liiketoiminnan muut tuotot ,27 Tuet ja avustukset kunnalta ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,78 Palvelujen ostot ,03 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,82 Henkilösivukulut Eläkekulut ,57 Muut henkilösivukulut ,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,58 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,33 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,85 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 723,56 Muut rahoitustuotot ,66 Muille maksetut korkokulut -122,31 Korvaus peruspääomasta ,66 Muut rahoituskulut -243,67 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,43 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,43 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,43 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,32 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 27,32 Voitto, % 75,72 31

34 1.2 TULOSLASKELMA, ulkoinen TULOSLASKELMA Liikevaihto ,26 Liiketoiminnan muut tuotot ,27 Tuet ja avustukset kunnalta ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,57 Palvelujen ostot ,36 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,82 Henkilösivukulut Eläkekulut ,57 Muut henkilösivukulut ,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,58 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,33 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,85 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 723,56 Muut rahoitustuotot ,66 Muille maksetut korkokulut -122,31 Korvaus peruspääomasta ,66 Muut rahoituskulut -243,67 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,43 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,43 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,43 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,32 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 27,32 Voitto, % 83,48 32