vaasanasan Sitoutumaton opiskelija-lehti 38. vuosikerta 6/07

Transkriptio

1 vaasanasan Sitoutumaton opiskelija-lehti 38. vuosikerta 6/07

2 Syyskuu 2007 Vaasan ylioppilaslehti Sisällys 6/07 Domus Bothnica nousee Fabriikki remontissa Tritoniassa päivitysongelma Tuutorointi antaa paljon enemmän kuin ottaa Erasmus 20 vuotta Sähköpostiosoite muutoksia Vaalikuulutus Lauri Vaiston puhe yliopiston avajaisissa Ramppi ja kaupunginteatteri yhteistyössä Allu Tuppurainen ja Röllimetsä Arviomittari Kaste tekee fuksista yliopistolaisen Tapahtumakalenteri Ylioppilastalo nousee Järjestöjorinat Päätoimittaja Tuukka Olli Kaaoksesta järjestykseen Päivän sana kampuksella on rakentaminen. Fabriikissa on meneillään suuri remontti, joka on ajanut monet humanistiopiskelijat korvaaviin tiloihin. Lisäksi aivan Fabriikin kylkeen on nousemassa uusi, uljas ylioppilastalo. Kaikki luksus ja uutuuden kiilto eivät tule itsestään. Ne täytyy rakentaa. Siksi kampuksemme onkin Fabriikin ympärillä nyt melkoista työmaata, lähestulkoon kaaosta. Se vaatii joustavuutta niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin. Remontti ja ylioppilastalon rakentaminen eivät aiheuta ainoastaan tilojen puutetta, vaan myös parkkipaikkojen määrän vähentymistä. Iso osa Fabriikin parkkipaikasta on työmaa-aluetta tai muuten rekkojen ja muiden laitteiden käytössä. Siinä, mihin ylioppilastalo nyt nousee, oli ennen parkkipaikka. Ei ole enää. Hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto Kun näiden olosuhteiden vallitessa taloon tulee yli 600 uutta opiskelijaa, on suotavaa, että myös henkilökunta ymmärtää tilojen ahtauden, eikä ensimmäisten päivien aikana nipota mahdollisesti väärin pysäköidyistä autoista. Luonnollisesti autoilevien fuksien on syytä hankkia nopeasti pysäköintitarra sekä tarkkailla, voisiko auton jättää jonnekin kampuksen lähettyville. Remontissa ei ole ainoastaan Fabriikki. Myös ylioppilaslehti elää muutoksen kourissa. Päätoimittaja, taittaja ja toimitusharjoittelijat ovat vaihtuneet. Myös avustajakaartissa ja kuvittajissa on paljon uusia kasvoja. Tämä tarkoittaa, että lehti hakee linjaansa. Uuden linjan löytyminen on kuin Fabriikin remontti: se ei synny itsestään, ja sen etsiminen näkyy ulospäin. Tämä vaatii lukijalta kärsivällisyyttä. Uskon kuitenkin, että nykyisellä tiimillä rakennettava lehti tulee lopputuloksena olemaan samanlainen kuin uusi Fabriikki ja ylioppilastalo: upea, mahtipontinen ja muissa oppilaitoksissa kateutta herättävä. No, ehkä rakennustyömaiden lopputulos tulee sellaista olemaankin, mutta ylioppilaslehden suhteen tämä oli itseironiaa. Kuitenkin, kaaoksesta on hyvä kulkea kohti järjestystä. Lehden on tarkoitus tehdä sitä kulkua huomattavasti lyhyemmän ajan ja huomaamattomammin kuin kampuksen rakennustyömaat. Millainen se järjestys tulee olemaan? Ylioppilastalon osalta sen näkee tästä lehdestä löytyvästä piirroksesta, mutta Fabriikin ja lehden osalta ainoastaan tekijöidensä mielissä. Laatua, kiitos! Yliopistojen aseman muutos valtion tilivirastoista säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi on edessä. Toimintamallin muutos on askel kohti itsenäisempää taloudenhoitoa ja päätöksentekoa. Samalla yliopistot ottavat askeleen valtio-ohjauksesta kohti korostuneempaa liiketoimintalogiikan omaksumista. Tähän mennessä yliopistoväen keskuudessa muutosta on toivottu lähes yksisilmäisesti rahoituspohjan monimuotoistumisen toivossa. Sen sijaan se fakta, että suuremmat panokset edellyttävät myös suurempia tuotoksia, on jäänyt takaalalle. Opiskelu ei ole ilmaista. Vaikka Suomessa ei ainakaan vielä kerätä suoria maksuja yliopistokoulutuksesta, maksamme siitä silti kollektiivisesti verotuksen kautta. Maksusuorituksen epäsuoruus hämärtää käsitystä asiakkuussuhteista: tällä hetkellä valtio toimii sekä koulutuksen tilaajana että toteuttajana. Käytännön tasolla on silti perusteltua väittää, että koulutus on palvelua, jonka asiakkaita ovat opiskelijat. Koulutuspaikkaa valitessaan opiskelijat nimittäin tekevät valintoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia heidän uraansa ja elämäänsä. Olennaista ei ole se, kuka maksaa, vaan mistä maksetaan. Nykyistä itsenäisempiä ja rahoituspohjaltaan laajempia korkeakouluyksiköitä tavoitellessa ei saa unohtaa yliopiston perustehtäviä. Nykytilanteessa opetuksen ja ohjauksen laatu on yliopistoissa lähes ottolapsen asemassa. Tätä todistavat tilastot ja opiskelijoiden kokemukset koko maassa. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa opiskelijamäärät ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet 160 prosentilla, kun opetusresursseissa vastaava kasvu on jäänyt 50 prosenttiin. Lähiopetustilanteeseen siirrettynä se tarkoittaa, että kun yksi opettaja vuonna 1990 luennoi kurssillaan 20 opiskelijalle, tänä vuonna samalla kurssilla onkin 35 opiskelijaa. Ei tarvita itseni kaltaista johtamisen opiskelijaa parempaa matemaatikkoa ymmärtääkseen, että yhtälön toisella puolella ei lue laatu. Yliopistot eivät ole yksin vastuussa opettaja/oppilas -suhteen rappiosta. Siihen on ohjannut ensisijaisesti valtion rahoituspolitiikka, jonka jälkeenjääneisyydestä yliopistojen rehtorit ovat kyllä toistuvasti huomauttaneet. Opiskelijoiden tulee myös tunnistaa taistelussa liittolaisensa: opettajat kärsivät resurssipulasta vähintäänkin yhtä lailla. Kaikki luennoitsijat eivät tyydy lukemaan täyteen kirjoitettuja kalvojaan ääneen. Opetustyölle omistautuvat opettajat turhautuvat helposti taakan alla. He tarvitsevat ja ansaitsevat opiskelijoiden täyden tuen. Ei siis kiukutella yliopistolle ja yliopistoväelle. Toistaiseksi istumme kaikki samassa Palosaareen ankkuroidussa veneessä. Keskinäinen päähän taputtelu ei kuitenkaan riitä, vaan surkea tila on saatava jälleen hallintaan. Tämä on erityisen tärkeää muistaa myös yliopistojen rahoituksen uudistuessa: jatkossa yliopistot ovat entistä enemmän itse vastuussa resurssien ohjautumisesta opetustehtävään. Yliopistojen keskinäisen kilpailun lisääntyessä opetuksen laadusta tulee keskeinen kilpailutekijä. Tutkimusrahoituksen hankkiminen on tärkeää nyt, mutta on hulluutta unohtaa, että huomisen huippututkijat ovat tämän päivän perustutkinto-opiskelijoita. Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy 16. lokakuuta Deadline Toimitus pidättää oikeuden m(u)okata saamaansa materiaalia Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Wolffi ntie Vaasa (Päärakennus Tervahovi) puh. (06) fax (06) lehti@uwasa.fi -> ylioppilaslehti Päätoimittaja: Tuukka Olli (06) vyy-pt@uwasa.fi Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Ulkoasu ja taitto: Tuija Lahti (06) lehti@uwasa.fi Painatus: I-print Oy Seinäjoki Mainosmyynti: RC kustannus Oy Markku Räisänen Karel Christensen myynti@yolehti.fi Kansi: Paavo Mäkelä Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy (02) Toimitusharjoittelijat: Sebastian Laitila Iiris Penttilä Samuli Vuorinen 2 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

3 Domus Bothnica nousee meren rantaan SEFEn puheenjohtaja: Kauppatiedettä suurempiin yksiköihin Elokuussa 2007 aloitettu, Domus Bothnicaksi nimetty, Palosaaren Yrityskeskuksen ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilastalo-hanke tuo Fabriikin rakennustöiden ohelle uuden työmaan kampukselle. Urakoitsijat, peruskiven muuraus ja tilojen käyttö ovat tällä hetkellä vielä monelle epäselviä. Kysymysmerkkien suoristaminen lienee näin ollen paikallaan. Sebastian Laitila Valmistelimme projektia Palosaaren Yrityskeskuksen kanssa vuoden 2007 alkupuolella, jota ennen olimme tehneet alustavaa suunnitelmaa hankkeesta. Perustimme projektille osakeyhtiön, joka on ollut rekisteris- Palveleeko ylioppilastalo todellisuudessa opiskelijoita? Sebastian Laitila sä toukokuusta asti. Kesäkuun aikana neuvotellessamme Palosaaren Yrityskeskuksen, ja kanssa saimme tarvittavan rakennusteknisen asiantuntemuksen, jonka avulla muutimme ja hioimme rakennussuunnitelmia, kertoo ylioppilaskunnan pääsihteeri Tatu Tanski. Kommentti Juhlat, sitsit, ainejärjestöjen tilat, ryhmätyötilat vain yksi luettelemistani vaihtoehdoista palvelee tavallista opiskelijaa. Sitä, joka ei pyöri ainejärjestöjen, osakuntien tai muiden järjestöjen hallituksissa ja näyttäydy joka herran kissanristiäisissä. Verkostoituminen on tärkeää, varsinkin uusille opiskelijoille, mutta ei sovi unohtaa sitä pääasiaa, minkä vuoksi olemme tulleet Vaasan Yliopistoon. Opiskelu, oikeiden eväiden kerääminen työelämään ja, tärkeimpänä kaikista, valmistuminen. Nähtäväksi jää, miten Domus Bothnica täyttää varsinaisen opiskelun vaatimat tarpeet kaiken hurlumhein keskellä. Rakennuslupa allekirjoitettiin 20. kesäkuuta 2007, ja urakkaneuvottelut hoidettiin kuun lopussa. Lomien jälkeen allekirjoitettiin urakkasopimukset. Lokakuussa viikolla 42 on tulossa peruskiven muuraus, ja siihen liittyviä juhlallisuuksia, joissa on myös luvassa opiskelijoille aktiviteettia, Tanski lupaa. Pääurakoitsijana hankkeessa on vaasalainen Oy Rakennuskultti Ab, joka vastaa myös Fabriikin rakennustöistä. Ilmanvaihdosta vastaa Oy Leinolat Ab, putkitöistä Seinäjoen Putki Oy, sähköurakasta Pohjanmaan Sähkö Oy, automaatiourakasta TAC Finland Oy ja hissiurakasta KONE Hissit Oy. Tanski toteaa rakennusurakan vaikutuksista opiskelijoiden arkeen siten, että urakasta tulee odotetusti häiriöitä liikkumisen suhteen. Rannassa oleva kevyen liikenteen väylä on rakennustöiden aikana poikki, joten kulku Fabriikin ja kampusalueen välillä vaikeutuu. Autoilevalle opiskelijalle rakennustyöt tietävät pienempää pysäköintipaikkojen määrää, ja täten tilan loppuessa suositellaan käytettäväksi Esson ja Palosaaren sillan välissä olevaa suurta pysäköintialuetta. Pelkkää negatiivista ei urakassa silti ole, sillä rakennustekniikasta kiinnostuneet voivat seurata erikoisemman arkkitehtuurin omaavan rakennuksen pystyttämistä haastavalle maaperälle, joka on entistä merenpohjaa. Tanski mainitsee tilojen käytöstä, että liiketiloja yläkertaan ei tule kaavoituksenkaan vuoksi. Tarkoitus, ja alkuperäinen idea oli vuokrata toimistotiloja yrityksille jotka edesauttavat opiskelu- ja yritysmaailman yhteensovittamista. Keskustelemme halukkaiden kanssa, ja etumme on ennen kaikkea se, että saisimme sinne opiskelijoita työllistäviä yrityksiä. Esimerkiksi opiskelijoiden omistamia yrityksiä, joiden määrä on lisääntynyt, Tanski taustoittaa. Monikäyttösalia suunnittelimme lähtökohtaisesti illallisjuhlien järjestämistä varten, mutta huomasimme, että juhlien vuosittainen määrä on liian pieni siihen, että se olisi kannattavaa. Sinne asennetaan jakoverhot, joilla tila jaetaan neljään osaan. Näitä osia pystyy käyttämään kokoustiloina sekä luku- ja ryhmätyösaleina, Tanski jatkaa. Sali soveltuu hyvin sitsikäyttöön, ja akustiset puitteet mahdollistavat myös bändisoiton, vaikka lavaa ei salissa ole. Konferenssien ja kulttuuritapahtumien järjestäminen on niin ikään mahdollista. Tilojen liikunnallisen käytön suhteen raja vedetään siihen, että esimerkiksi parkettia kuluttavaa salibandya tai lasien ja lamppujen rikkoutumisen mahdollisesti aiheuttavia pallopelejä salissa ei pelata. Yleisesti ottaen, pyrimme käyttämään salia mahdollisimman moneen eri tarkoitukseen, kertoo Tanski. Suomen Ekonomiliiton SEFEn puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä vieraili Vaasassa. Tuomisinaan hänellä oli ekonomiliiton kanta innovaatioyliopistoon, sekä visio kauppatieteiden opetuksesta ja tutkimisesta. Töyrylä kertoi, että SEFE kannattaa innovaatioyliopiston perustamista. Lisäksi hän viittasi Vaasan Ekonomien Vasa ekonomer 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa raporttiin, joka on osoittanut, että kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden resurssit ovat pienet. Yksiköt eivät pysty tuottamaan riittävän suurta kriittistä massaa, joka olisi laadullisesti huipputasoa opetuksessa, tutkimuksessa ja kehitystoiminnassa, Töyrylä alustaa. Hänen mielestään yksikön sijainti ei saisi olla laadun kriteeri, vaan se, että kauppatiedettä opetetaan riittävän suuressa yksikössä. Ylioppilastalolle poimittiin opiskelijoiden antamien ehdotusten joukosta Jani Peräsarkan ehdottama Domus Bothnica (Pohjanmaan Talo,) joka kuvaa talon sijaintia ja asemaa, mutta ei mene liian lähelle akateemista maailmaa. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007 3

4 Yhteiskristillinen opiskelijatapahtuma Ekumenisk happening för studerande Ravintola Strampen Rantakatu 6, Vaasa Vapaa pääsy tervetuloa! Ke klo 19 On 26.9 kl. 19 Nina Åström Mikko Salmi Restaurang Strampen Strandgatan 6, Vasa Fritt inträde välkommen! VAASAN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ STIFTELSEN VASA STUDIEBOSTÄDER voita oma elämä O Soluttaudu Vaasaan Kunnon opiskelija-asunto aina kotiolot voittaa vai mitä? Suunnatessasi jatko-opintoihin Vaasaan klikkaa ensin Sieltä löydät mukavan opiskelijakodin, josta on hyvä suunnata uusiin haasteisiin ja vaikkapa Vaasan vapaa-aikaan. Soluasumisesta on helppo aloittaa, mutta toki muitakin vaihtoehtoja löytyy asunnon koon, sijainnin, vaatimustason ja kukkaron mukaan. Kun mietit mikä on edullisinta sinulle, muista että meillä 1 mb laajakaistayhteys ja sähkö sisältyvät vuokraan. Joten klik, klik tai pistäydy palvelupisteessämme. VOAS Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Olympiakatu 3 Q, Vaasa / puh. (06) / asuntotoimisto@voas.fi Asuntotoimiston aukioloajat: ma-ti , ke-pe Sähkö sisältyy vuokraan netti ilmaiseksi vuokraa asunto kaverin kanssa 4 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

5 Remontti rouskuttaa Tuukka Olli Fabriikin uuteen uskoon Jos Fabriikin seinät osaisivat puhua, ne valittaisivat nyt moukarien iskuista. Homevaurioista kärsinyt talovanhus peruskorjataan uuteen uskoon. Remontin ensimmäinen vaihe on sulkenut ensimmäisen kerroksen. Fabriikki ei ole entisensä. Entinen puuvillatehdas elää remontin puristuksessa, ja yrittää samalla tarjota oppimistiloja parhaansa mukaan. Meneillään oleva peruskorjaus on sulkenut koko ensimmäisen kerroksen. Kielipalvelut yksikkö on ajettu evakkoon, ja kerroksessa ennen toi- Kuvat: Tuukka Olli minut Cotton Club on muuttanut. Yliopiston viestintäpäällikkö Virpi Viertolan mukaan remontti on sujunut aikataulussa. Kesän aikana ensimmäisestä kerroksesta purettiin väliseiniä ja siellä tehtiin louhintatöitä, jotka on nyt saatu päätökseen. Syyskuun alussa aloitettiin merenpuoleisen tavarahissin asennustyöt sekä betonilattian valu. Remontin seuraava vaihe tulee olemaan ensimmäisen kerroksen uusien väliseinien rakentaminen sekä tarvittavan tekniikan asentaminen. Nämä toimenpiteet tulevat aiheuttamaan porausääniä, joilla on vaikutusta opiskelurauhaan. Tavarahissin lisäksi Fabriikkiin tulee myös kokonaan uusi henkilöhissi, jonka kuilun louhintatyöt ovat nyt alkamassa. Liikuntarajoitteiset vaikeuksissa Fabriikin parkkipaikan puoleinen pääovi on suljettu. Rakennukseen pääsee silti kolmea eri reittiä pitkin. Kampuksen puoleinen ovi on auki, samoin parkkipaikan puolella olevat kaksi sivuovea. Liikuntarajoitteisten kulku Fabriikissa on sen sijaan vaikeaa. Käytössä ei ole hissiä, sillä tavarahissi saadaan käyttöön vasta marraskuussa. Kiinteistöpäällikkö Mikko Harju kertoo, että liikuntarajoitteiset voivat käyttää Palosaaren Yrityskeskuksen hissiä, joka sijaitsee sivummalla, uuden Cottonin takana. Hissillä pääsee teknillisen tiedekunnan tiloihin. Sen sijaan hallintotieteelliseen tiedekuntaan ei pääse hissillä ennen marraskuuta. Liikuntarajoitteiset on pyritty huomioimaan saleja varattaessa. Tilat on aina yritetty saada sellaisesta paikasta, johon liikuntarajoitteisellakin on pääsy, Harju sanoo. Fabriikin ensimmäisen kerroksen korjaustöiden pitäisi olla valmiina keväällä Toukokuussa on tarkoitus aloittaa uusien tilojen kalustaminen. Liikuntarajoitteiset on pyritty huomioimaan saleja varattaessa. Kiinteistöpäällikkö Mikko Harju Fabriikin vieressä oleva ylioppilastalon työmaa on katkaissut meren rannassa kulkevan kevyen liikenteen väylän toistaiseksi. Tie pysyy poikki ainakin tontin kaivuutöiden ajan. Kun hätä on suurin, virastotalo on lähellä Fabriikin remontti koskee ensisijaisesti kielten opiskelijoita, joille on hankittu korvaavia tiloja virastotalolta. Tilat sijaitsevat talon kellarikerroksessa, jonka vuoksi kännykät eivät toimi siellä ollenkaan. Kulku korvaaviin tiloihin tapahtuu pääovesta, joiden luota löytyy opastus. Alhaalla kellarikerroksessa on myös nuolia, ja salit on numeroitu, jotta oikea opetustila löytyisi mahdollisimman helposti. Kielipalveluiden tiedotteessa kerrotaan, että virastotalon ulko-ovet sulkeutuvat automaattisesti kello Jos luennot alkavat vasta sen jälkeen, on paikalla syytä olla ajoissa. Virastotalon jokaisessa salissa on tietokone opettajalle, sekä videotykki, joten varustukseltaan ne eivät olennaisesti eroa Fabriikissa sijainneista entisistä tiloista. Vaikka Fabriikin remontti jyllääkin nyt ensimmäisessä kerroksessa, on sillä vaikutusta myös toisessa kerroksessa sijaitsevaan viestintätieteiden laitokseen. Osa luennoista järjestetään korvaavissa tiloissa. Yliopiston verkkosivuilta löytyy pohjapiirros virastotalon luentosaleista. Suora osoite on fi/kiinteisto/liikkuminen/pohjapiirrokset/ Myös viestintä evakkoon Vanhemmille viestinnän opiskelijoille tuttu multimedialuokka löytyy nyt Technobothniasta, luokasta TF4103. Myös studio on siirtynyt Technobothniaan, sillä radio- ja muiden ohjelmien äänitys on metelissä hankalaa, kertoo lehtori Olli Raatikainen viestintätieteiden laitokselta. Multimedialuokan ja studion uusi sijainti on väliaikainen ratkaisu, mutta aivan heti äänityksiä ei Fabriikissa päästä tekemään. Remontti alkaa keväällä toisessa kerroksessa, josta se etenee kolmanteen. Tilat pysyvät Technobothniassa ainakin kaksi vuotta, Raatikainen laskeskelee. Fabriikki Valmistunut vuonna 1857, toimi siitä lähtien puuvillatehtaana vuoteen 1979 asti. Edustaa uusgoottilaista tyyliä torneineen ja rappaamattomine tiilipintoineen. Kiinteistön omisti Vaasan Puuvilla Manufaktuuri Osakeyhtiö, jonka perusti vuonna 1857 August Alexander Levón. Tervahovissa sijaitseva Levón auditorio on saanut nimensä tehtailijan mukaan. Viimeinen peruskorjaus on toteutettu neljässä osassa vuosina Lähde: Vaasan yliopiston kotisivut VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007 5

6 Tritonian versiopäivitys poiki lainaajille ylimääräisen laskun Sebastian Laitila Tiedekirjasto Tritonian tietojärjestelmään tehtiin kesäkuussa viikkoina 24 ja 25 versiopäivitys, jonka jälkeen sähköpostitse lähetettävät palautuskehotukset eivät lähteneetkään asiakkaille normaalilla tavalla. Kaikki erääntymisilmoitukset eivät menneet asiakkaille perille, tiedottaa Tritonian kirjastosihteeri Ann Carina Tihinen. Kaikkien ja välillä erääntyneiden lainojen myöhästymismaksut on puolitettu. Osa lainoista uusittiin. Monet ovat tottuneet palauttamaan lainansa vasta erääntymisilmoituksen tultua, ja kun ensimmäinen ilmoitus ei mennyt perille, saivat he jopa kuukautta myöhemmin ilmoituksen myöhästyneistä lainoistaan. Ensi kädessä asiakas itse on vastuussa lainojensa palauttamisesta, mutta kuulimme vasta asiakkailta, että erääntymisilmoitukset eivät olleet menneet perille, sanoo kirjastonjohtaja Vuokko Palonen. Keskustelimme juristin kanssa toimenpiteistä, ja tulimme siihen tulokseen, että asianosaisten myöhästymismaksut puolitetaan. Opiskelijoiden huulilta on kantautunut toimitukseen huhua tapauksista, joissa yölainoja on ollut samassa hyllyssä normaalien kahden viikon lainojen joukossa nostaen laskun summan suureksi. Tietoa siitä, miksi yölainoja on hyllyssä ollut, ei ole kantautunut meille asti. Yleensä kirjojen välissä on yölainasta ilmoittava punainen varoituslappu. Yölainasta kertova eräpäivä näkyy myös lainauskuitissa. Mikäli opiskelija ei huomaa ilmoitusta yölainasta, täytyy hänen vain selittää meille, että näin on käynyt, selventää Tihinen. Laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lähde: Tritonian verkkosivut Opiskelijan asialla? Kirjasto selvittää lainaajille tietojärjestelmän sulkuajalta tulleet kohtuuttomaksikin tituleeratut maksut. Kuva: Tuukka Olli Cotton ON auki Jaakko Evonen Eräs hyväntuulisimmista yliopistorannan ihmisistä on Cotton Clubia yli 13 vuotta luotsannut Hasse Dahlström, jonka unelma uudistuneesta Cotton Clubista on vihdoin käynyt toteen. Koko kesän kestänyt remontti on takana, ja uudet haasteet odottavat. On selvää, että Cotton Club tulee eläytymään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Kaksikerroksisuus on uuden Cottonin näkyvimpiä uudistuksia, toteaa iloinen Hasse. Asiakaspaikat ovat lisääntyneet niin, että esimerkiksi kokouksille on tarjolla 20-henkinen kabinetti sekä 50 hengelle mitoitettu yläkerta. Muu ravintolan toiminta ei häiritse enää kokoustamista. On muistettava, että nykyinen rakenne on kalusteiden osalta vielä koekäytössä, ja muutoksia tulee varmasti pidettävien vihkiäisten jälkeen. Toisaalta opiskelijoilta on tullut huomattavasti myönteistä palautetta, ja tästä on osin kiittäminen tuutoreita, jotka ovat esitelleet ravintolaa uusille opiskelijoille, huomauttaa Dahlström. Ravitoloitsija Hasse Dahlström poseeraa uuden Cottonin edessä. Kuva: Jaakko Evonen Ruokaa iltamyöhään Cotton Clubilla on myös tavoite lisätä iltaohjelmaa, ja esimerkiksi edullista ruokaa saa kello 20 asti. Vielä on hieman epäselvää miten livebändien musiikki toimii uusissa tiloissa, koska kattokorkeus eroaa edellisestä tilasta huomattavasti. Joka tapauksessa tulossa on uusia tuoleja sekä televisio. Dahlström toteaakin, että joiltakin opiskelijoilta on tullut toiveita saada sohvat takaisin ravintolaan. Näitä palautteita tutkitaan, ja toteutetaan mahdollisuuksien rajoissa, sillä asiakkaiden mieltymyksien kuunteleminen on tärkeä osa Cottonin toimintaa. Cottonilla elämän ei siis tarvitse olla liian vakavaa. Nykyinen Cotton Club on muuttunut suuresti entisestä tupakka/kahvilatilasta nykyiseksi kaksikerroksiseksi hengailupaikkojen äidiksi. Sitä katsellessaan huomaa, miten paljon opiskelijoiden viihtyvyyden eteen on haluttu panostaa. Löytyyhän Cottonin edustalta maailman suurin tupakkahuone, josta avautuu näkymä merelle. Kostealla säällä tosin voi olla sateenvarjon käyttö suositeltavaa. Kunhan opasteet ja kulkuyhteydet Cottonille saadaan vastaamaan ravintolan arvoa, on soppa taatusti makoisampaa ja lämpimämpää kuin koskaan aikaisemmin. 6 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

7 Tuutorointi antaa paljon enemmän kuin ottaa Iiris Penttilä Suomalaisten opiskelijoiden tuutorointi on monelle tuttua, mutta yliopistoomme saapuu joka vuosi myös kansainvälisiä opiskelijoita. Ulkomaisten opiskelijoiden tuutoroinnin järjestävät kv-tutorkoordinaattorit Severi Luoto ja Marko Metsäranta. Ylioppilaslehti haastatteli Luotoa, kolmannen vuosikurssin englannin opiskelijaa. Ryhdyin itse viime vuonna kvtuutoriksi, koska halusin parantaa englannin kielen taitoani, tavata ihmisiä joka puolelta maailmaa ja avartaa maailmankatsomustani. Kv-tutorkoordinattorin pesti tuntui luonnolliselta jatkolta tuutoroinnille, Luoto toteaa. Ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivien kv-tutorkoordinattoreiden työnkuvaan kuuluu tuutoroinnin ja vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Kv-tuutoroinnissa korostuvat käytännön asiat, kuten pankkitilin avaus ja puhelinliittymän hankkiminen. Vapaa-ajan toiminnassa halutaan tuoda esille myös alkoholivapaat aktiviteetit, esimerkiksi urheilu. Palosaaren kentällä pelataankin joka sunnuntai kahdelta jalkapalloa kansainvälisellä porukalla. Tänä vuonna ulkomaisia opiskelijoita saapuu noin 250. Eniten opiskelijoita tulee Euroopasta, varsinkin Ranskasta, Saksasta, Italiasta, ja Espanjasta. Vaasan yliopisto houkuttelee ihmisiä myös Afrikan ja Aasian valtioista. Yksittäisiä ihmisiä tulee mielenkiintoisista maista, esimerkiksi Thaimaasta ja Japanista, sanoo Luoto. Luodon mukaan vaihtarit viihtyvät Vaasassa ja Suomessa erinomaisesti. Mindblowing ja amazing ovat sanoja, joilla opiskelijat ovat kuvanneet vaihto-opiskeluaikaansa Vaasassa. Kielitaitoa ja ystäviä Luoto ei ole ollut vielä itse mukana kvtuutoreiden valinnassa, mutta hänen mielestään tuutorille sopivia ominai- suuksia ovat avoimuus, englannin kielen taito, aktiivisuus ja auttamishalu. Tuutoreiden valintaan osallistuu kvtutorkoordinattoreiden lisäksi myös Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö. Tuutorointi antaa paljon enemmän kuin ottaa. Vaihtareiden maailma Vaasassa on tutustumisen arvoinen ja auttamisesta tulee hyvä mieli. Samalla saa uusia tuttavuuksia ympäri maailmaa ja muista tuutoreista. Hienojen hetkien lisäksi englannin kielen taito paranee, ja kokemuksesta voi olla hyötyä myös työnhaussa ja vaihtoon lähtiessä. Ajan kuluessa tuutorin ja vaihtarin suhde saattaa muuttua myös ystävyydeksi. Tuutoreille sateleekin usein kutsuja syömään vaikkapa kiinalaista tai espanjalaista ruokaa, vinkkaa Luoto. Luodon tavoitteena on kv-tutorkoordinaattorina tuoda suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat lähemmäksi toisiaan. Suunnitelmissa on järjestää yhteistapahtumia vaihtareille ja suomalaisille. Ainakin kv-sitsit järjestetään myöhemmin syksyllä. Vaihtarit ovat yleensä kiinnostuneita tutustumaan suomalaisiin opiskelijoihin, joten heille kannattaa mennä rohkeasti juttelemaan. Severi Luoto haluaa tuoda suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat lähemmäksi toisiaan Iiris Penttilä Kv-tuutoriksi Seuraava kv-tuutorihaku on loka-marraskuussa. Syksyn haussa tuutoreita haetaan kuitenkin vähemmän kuin keväällä, koska suurin osa opiskelijoista saapuu syksyllä. Lisätietoja kv-tuutoroinnista saa kv-tutorkoordinaattoreiden päämajasta ylioppilaskunnan käytävän taka-akvaariosta. Maailman paras opiskelijaterveydenhuolto vain valikoidulle joukolle? Reetta Marttinen Koulutus- ja sosiaalipolitiikka Heinäkuussa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön Vaasan terveysasema oli suljettuna. Opiskelijoita neuvottiin tuona aikana kääntymään Vaasan terveyskeskuksen puoleen akuuttihoitoa tarvitessaan. Kaupungin terveysasemilla opiskelijat joutuivat yllätyksenä maksamaan akuuttihoidosta. Ymmärrän hyvin, että YTHS:n asema jouduttiin pitämään kiinni heinäkuun ajan vähäisen kävijämäärän vuoksi, mutta sitä en voi ymmärtää ettei opiskelijoille tuona aikana turvattu ilmaista akuuttihoitoa terveyskeskuksessa tai muulla terveysasemalla. Varsinkin kun pääkaupunkiseudulla, jossa välimatkat ovat pienemmät, oli asemia mahdollista pitää kaksin kappalein auki. Ainakaan Otaniemen asemalle ei tuntunut riittävän asiakkaita, sikäli kun sen itse kävin toteamassa kesätöiden vuoksi naapurissa asuessani. Tai niin saattoi päätellä, kun hoitaja tiskillä pitkän odotuksen jälkeen ilmoitti minulle: Teitä opiskelijoita on täällä kesällä niin vähän, että me unohdutaan juttuihimme. Kiitos, en pikaista lääkärikäyntiä arvostanutkaan. Valtaosa muiden pienten yliopistokaupunkien asemista oli auki. Asiasta kysellessäni ohjeeksi annettiin joko tekemään töitä kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen suuntaan niin kuulemma on muuallakin tehty. Niin, ja neuvoa opiskelijoita menemään lähimmälle auki olevalle asemalle. Eli Tampereelle. Niille, jotka eivät välimatkoista tiedä: Espoosta bussimatka Helsinkiin kestää harvemmin puolta tuntia enempää, ja matka maksaa hiukan yli kolme euroa, siinä missä matka Vaasasta Tampereelle kestää vähintään kaksi tuntia ja maksaa yhteen suuntaan yli kaksinkertaisen summan Espoo-Helsinki-väliin verrattuna. Toivon kuitenkin, että yliopistoon pääseminen on vaatinut sen verran yleissivistystä, ettei kukaan lähde kuumeessa tai muuten sairaana akuuttivastaanotolle Tampereelle. Terveyskeskuksen käyntimaksu sitä paitsi taitaa olla halvempi kuin matkalippu. Mikäli hoitoa ei omalla asemalla voida sittenkään järjestää, tulisi huolehtia siitä, että samaan hintaan vaasalaiset yliopisto-opiskelijat pääsevät hoitoon vaikkapa terveyskeskukseen. Eikä sen hoitaminen voi olla yksistään VYY:n harteilla. Sikäli kun jäsenemme maksavat samaa terveydenhuoltomaksua, tulisi meille myös tarjota samat palvelut kuin muualla Suomessa. YTHS:n maksuja korotettaneen lähitulevaisuudessa. Maksujen korotusta perustellaan sähköisen palvelun parantumisella. Oletan, että jatkossa kipeät opiskelijat voidaan kesäisin hoitaa videokuvan välityksellä Otaniemestä käsin. Muutoin joudun edelleen vastustamaan maksujen korotusta. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007 7

8 Kokemuksia ja kansainvälisyyttä kahden vuosikymmenen ajan Teksti: Tuukka Olli, kuvat: Sebastian Laitila Minkälaisen kuvan tuutorit ovat antaneet Vaasan yliopistosta? Anna Roos, giga/tietotekniikka, 1. vuosikurssi Hyvin positiivisen. Uusia ihmisiä ei ole tarvinnut jännittää, ja yhdessäoloa on riittänyt. Johanna Sippola Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma Erasmus on kansainvälistänyt opiskelijoita jo 20 vuoden ajan. Ensimmäiset suomalaisopiskelijat pääsivät maailmalle Erasmuksen kautta 15 vuotta sitten. Kansainvälisten asioiden suunnittelija Juhani Moisio kertoo, että Vaasan yliopistosta lähtee vuosittain vaihtoon noin sata opiskelijaa Erasmus-ohjelman kautta. Viime vuosina lähtevien määrä on ollut kasvussa, hän toteaa. Moision mukaan muun muassa halu kansainvälisiin kokemuksiin ja kielitaidon syventämiseen innostavat opiskelijoita lähtemään maailmalle. Myös Vaasan yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Tuulia Nilsson halusi vaihtoon kokemuksia ja kielitaitoa kartuttamaan. Vaihtoaikana opin tuntemaan itseäni paremmin, ja sain lisää itseluottamusta, viime lukuvuoden Southamptonissa Englannissa viettänyt Nilsson summaa vaihtokokemustaan. Myös Moisio näkee, että vaihtoaikana itsestään voi oppia paljon. Kun saa kansainvälisiä ystäviä ja kontakteja, itsevarmuus ja kyky kohdata eri kulttuureja kasvavat, hän sanoo. Brittiaksenttia etsimässä Nilsson hakeutui vaihtoon toisena opiskeluvuotenaan. Ajattelin, että silloin on hyvä lähteä, koska alemman tason kurssit saa helpommin hyväksiluettua Suomessa. Minulla on myös aina ollut kova hinku päästä ulkomaille. Moision mukaan vaihtoon lähtöä suositellaan toisena tai kolmantena opiskeluvuonna juuri siksi, että perusopintotason kurssit saa yleensä korvattua Suomessa. Maisteritason opintoja on hankalampi hyväksilukea. Vaasan yliopiston opiskelijat suuntaavat useimmiten Erasmus-vaihtoon Saksaan, Ranskaan tai Espanjaan. Nilsson kertoo halunneensa nimenomaan Englantiin, koska tahtoi oppia brittiaksentin. Tutustuin kuitenkin enemmän muihin vaihtareihin kuin paikallisiin, joten en oppinut aksenttia niin hyvin kuin odotin. Vaihdon aikana syntyi myös pysyviä ystävyyssuhteita, ja Nilsson pitää yhä yhteyttä joihinkuihin vaihtarikavereihinsa. Vaihtarit bilettivät paljon keskenään. Juhliminen oli muuten aika samanlaista kuin Suomessa, mutta alkoholia käytettiin sivistyneemmin. Teimme myös porukalla retkiä esimerkiksi Lontooseen, Nilsson muistelee. Kokemus ennen uraa Opiskelu Englannissa oli Nilssonin mielestä koulumaisempaa ja käytännönläheisempää kuin Suomessa. Kuten joissain muissa Euroopan maissa, kanssakäyminen professorien kanssa ei kuitenkaan eronnut paljoa Suomesta. Professorit olivat aika rentoja. Kursseilla oli yleensä noin 30 opiskelijaa, läsnäolopakko, ja ne jatkuivat läpi vuoden. Jotkut kurssit tuntuivat jälkeenpäin vähän turhilta, koska niiden sisällöstä ei saanut tarpeeksi tietoa etukäteen. Nilsson kertoo kuitenkin lähteneensä vaihtoon enemmän kokemusten kuin opiskelun takia. Vaikka maailmalle suunnatessaan ei paljoa tulevaa uraa miettisikään, vaihtoajasta on mitä todennäköisimmin hyötyä myös työelämässä. Monet työnantajat odottavat, että hakijat ovat olleet vaihdossa. Kansainväliset kokemukset ja kielitaito ovat hyvä lisä ansioluettelossa, Moisio muistuttaa. Vaihtolukuvuoden huonoja puolia Nilsson joutuu miettimään pitkään. Asumisolot olivat huonommat kuin Suomessa. Lisäksi brittien ruokailutottumukset olivat epäterveellisiä. En myöskään oppinut niin paljon kieltä kuin lähtiessäni odotin. Parasta oli tiivis vaihtariporukka, hän kiteyttää. Viri Heilimo, viestintä 1. vuosikurssi Hyvän. Heistä on ollut opintoasioissa paljon apua ja bileet ovat olleet hyvin organisoituja. Tuomo Nyrhilä, giga/viestintä 1. vuosikurssi Kiireisen. Kursseja on paljon ja muutenkin hommia tuntuu riittävän. Southamptonissa viime lukuvuoden viettänyt Tuulia Nilsson asui vaihtoaikanaan kahdessa soluasunnossa. Ensimmäisen asunnon hän sai kohdeyliopiston kautta, toisen yksityisiltä markkinoilta. Kuva: Johanna Sippola 8 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

9 Opiskelija! Sähköpostiosoitteesi muuttuu Myös vanhat opiskelijat saavat uudennäköiset mailiosoitteet Samuli Vuorinen Tänä syksynä kampuslaisten kannattaa huomioida yliopiston sähköpostiosoitteiden muodon uudistuminen. Opiskelijoiden mailitunnukset ovat nyt mallia uwasa.fi. Fukseilla on käytössä vain uudenlainen osoite, mutta muutos koskee myös vanhojen tunnuksia. Ihan tästä hetkestä alkaen kaikkien opiskelijoiden kannattaa ilmoittaa sähköpostiosoitteensa kertoo atk-suunnittelija Sami Kinnunen. Vaikka uudistus on tapahtunut jo, kenenkään ei tarvitse silti kantaa huolta sähköpostiensa perille saapumisesta. Uusiin tunnuksiin siirrytään porrastetusti, ja vanhatkin osoitteet toimivat vielä pitkään. -loppu on myös jo pääsääntöisesti käytössä, mutta -osoitteeseen tulevat postit uudelleenohjataan perille vuoden 2008 loppuun saakka, Kinnunen toteaa. Käyttäjä pääsee vähällä Muut uudistuksesta aiheutuvat muutokset ovat varsin vähäisiä. Webmailiin kirjautuessa voidaan nykyään valita postipalvelin. Opiskelijat käyttävät palvelinta student.uwasa.fi, jota Webmail tarjoaa oletusasetuksena. Ulkopuolisilla ohjelmilla sähköpostejaan lukevat joutuvat päivittämään postipalvelimen nimeksi mail.student. uwasa.fi. Atk-keskus pyrkii tekemään siirtymästä mahdollisimman huomaamattoman kaikille käyttäjäosapuolille. Esimerkiksi yliopiston sähköpostilistoille tullaan päivittämään myös uudenmuotoiset mailiosoitteet. Hommaan ei kuitenkaan ryhdytä käsipelillä, vaan urakan tekevä ohjelma on kehitteillä. Opiskelijoiden ei siis tarvitse ilmoittautua listoille uudestaan. Ylläpidon ehdoilla Projektiin on ryhdytty pääasiassa ylläpidon puolen hyötyjen vuoksi. Hallittavuus ja suorituskyky paranevat, kun opiskelijoiden ja henkilökunnan tunnukset jaetaan eri servereille. Muutokseen on kaksi hyvää syytä. Kun jaamme osoitteet kahteen eri domainiin, voimme vähentää nimikaimoja. Lisäksi saamme helpottuvan skaalauksen myötä lisää tehoa postipalvelimiin, selittää Kinnunen. Sähköpostiosoitteiden alkuosiin ei kuitenkaan aiota koskea. Yliopiston eräät täydelliset nimikaimat, joilla on samat etunimet ja sama sukunimi, eivät siis pääse toisistaan vieläkään eroon. Muista: Ilmoita sähköpostiosoitteesi muodossa etunimi. Päivitä uusi muoto sellaisiin paikkoihin, joihin olet vanhan ilmoittanut. Kirjaudu Webmailissa palvelimelle student.uwasa.fi Mikäli luet sähköpostejasi esimerkiksi Outlookilla tai muulla ulkopuolisella ohjelmalla, vaihda postipalvelimen osoitteeksi mail. student.uwasa.fi. Piirros: Outi Savolainen Aurinkoa, ihmisiä ja taidetta Elisa Kannasto Heinäkuussa osoitteeni vaihtui asukkaan Vaasasta yli kolmen miljoonan asukkaan keskelle Madridiin. Työharjoittelupaikka löytyi Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutista Madridissa, ja minua kutsui kaupunki, jonka tunnelma herättää uneliaimmankin vaeltajan. Espanjan kieltä ammutaan konekiväärimäisesti joka suunnasta, ja onnellisena huomaan yhtäkkiä ymmärtäväni kieltä, jonka Serranon perhe toi kesällä suomalaiskoteihin. Ihmisten avoimuus, lämpö sekä ystävällisyys hämmästyttävät päivittäin, eikä usein näe katukuvassa pilvien ja pimeyden synkistämiä katseita. Madrid on vähemmistöjen, opiskelijoiden, juhlijoiden sekä kultturellien ihmisten paratiisi. Yöelämä on loistokasta, tapaspaikat ja yökerhot täyttyvät iltaisin sulattaen rytmillään ja tunnelmallaan kankeimmankin suomalaisen. Äkkiä taittuu salsa, eikä musiikin korvia pahoinpitelevä voimakkuus tunnu yhtään häiritsevältä. Tylsyys on Madridissa tuntematon käsite, sillä tekemistä riittää päivän jokaiselle tunnille. Neljä kuukautta on selkeästi liian lyhyt aika koko Madridin syväluotaavaan tarkasteluun, eikä ulos yleensä uskaltaudu ilman sataan kertaan taitettua karttaa. Suomen Madridin-Instituutti edistää suomalaista kulttuuria sekä kulttuuri-, tiede-, ja talouskontakteja Espanjassa sekä muissa espanjankielisissä maissa. Instituutissa saan kertoa vieraille, että Suomen talvesta voi selvitä, eikä pingviinejä ole näkynyt ainakaan viime aikoina kotikulmillani. Googlesta tulee paras ystävä siinä vaiheessa, kun Suomen taiteilijoita koskevat yksityiskohtaiset kysymykset vetävät hiljaiseksi. Yllättävän paljon löytyy myös nuoria, jotka tiedustelevat mahdollisuuksista opiskella japanilta kuulostavaa äidinkieltämme. Suomi lumisateinen ja Lordeineen on espanjalaisille eksoottinen käsite, ja sosiaaliturvamme saa paikalliset haukkomaan henkeä. Maksullinen korkeakoulutus ja korkeat vuokrat saavat ainaisen kritiikin kohteena olevan opintotukemmekin vaikuttamaan luksukselta. Huhut jonottamisesta ja asioiden hitaasta etenemisestä Espanjassa pitävät paikkansa. Postissa jonottamiseen täytyy varata päivän lehti sekä MP3-soitin seuraksi, ja lähikauppa Lidlistä on turha haaveilla selviävänsä alle tunnissa, vaikka olisi hakemassa vain sitä yhtä maitopurkkia. Kellon vilkuilun ja ylimääräisen puhaltelun saa unohtaa rauhallisesti ammattimaisin elkein jonottavien espanjalaisten keskellä ellei sitten kaipaa hermoromahdusta. Kuuma aurinko lämmittää tätä sisämaan miljoonakaupunkia päivittäin, ja laitetut hiukset pysyvät poikkeuksellisesti siistinä tuulen pysytellessä piilosilla. Kuivuus jättää ilman seisovaksi, ja terassioluet voi nauttia hytisemättä ilman Offia. Madridin keskelle, värikkäisiin taloihin, hymyileviin auringonsäteisiin, kukkakioskien gerberoihin, Retiron upeaan puistoon, kiinalaisiin kauppoihin, metelillä höystettyihin ravintoloihin, erikoisiin taidegallerioihin, kaasuhellojen epävarmoihin liekkeihin ja Francon värittämiin keskusteluihin jää pieni pala minua seikkailun vaihtuessa arkeen Vaasassa. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007 9

10 10 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

11 Vaasan Yliopiston Ylioppilaskunnan Edustajistovaali 2007 Edustajistovaalissa valitaan ylioppilaskunnan edustajiston 30 jäsentä ja heille varahenkilöt alkavalle kaksivuotiskaudelle. Äänioikeus edustajistovaalissa on jokaisella Vaasan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänioikeutta voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta. Mikäli henkilöä ei vaaliluettelosta löydy, hänen on äänestäessään esitettävä enintään 10 vuorokautta vanha virallinen opintorekisteriote. Jatko- ja vaihto-opiskelijoiden on lisäksi todistettava ylioppilaskunnan jäsenyys lukuvuositarralla varustetulla opiskelijakortilla tai jäsenmaksukuitilla. Vaaliluettelo sisältää äänioikeutettujen nimet. Vaaliluettelo julkaistaan ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla Tervahovissa klo Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä muutoksista on toimitettava ylioppilaskunnan pääsihteerille klo mennessä. Ehdokkaaksi voi asettua kaikki vaalikelpoiset ylioppilaskunnan jäsenet. Vaalikelpoisia ovat vaalivuonna 30. syyskuuta mennessä Vaasan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Vaaleissa voi asettua ehdokkaaksi jokainen ylioppilaskunnan vaalikelpoinen jäsen joko yksin tai yhdessä muiden vaalikelpoisten jäsenten kanssa. Ehdokkaaksi asettaudutaan toimittamalla keskusvaalilautakunnalle vaaliasiakirjat (ehdokasilmoitus tai vaaliliiton perustamisilmoitus ehdokasilmoituksineen tai vaalirenkaan perustamissopimus vaaliliiton perustamisilmoituksineen ja ehdokasilmoituksineen). Vaaliasiakirjoja otetaan vastaan ylioppilaskunnan kokoustilassa klo Vaaliasiakirjat voi palauttaa myös ylioppilaskunnan pääsihteerille klo mennessä. Ehdokkaaksi voi asettua yksin ehdokkaaksi täyttämällä tietonsa ehdokasilmoitukseen ja jättämällä allekirjoitetun ehdokasilmoituksen keskusvaalilautakunnalle keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti. Ehdokkaat voivat yhdessä muodostaa ehdokaslistan täyttämällä vaaliliiton perustamis- ilmoituksen. Vaaliliittojen perustamisilmoitukseen tulee liittää alkuperäiset ehdokasilmoitukset. Kaksi tai useampi vaaliliitto voivat perustaa uuden vaaliliiton täyttämällä vaaliliittojen yhdistämissopimuksen. Yhdistämissopimukseen on liitettävä alkuperäiset ehdokasilmoitukset ja vaaliliittojen perustamisilmoitukset. Ehdokas/ehdokkaat ja vaaliliitto/vaaliliitot tai kaksi tai useampi vaaliliitto voivat perustaa vaalirenkaan täyttämällä vaalirenkaan perustamissopimuksen. Perustamissopimukseen tulee liittää alkuperäiset ehdokasilmoitukset ja vaaliliittojen perustamisilmoitukset. Tarkemmat ohjeet vaaliasiakirjojen täyttämisestä voi noutaa vaaliasiakirjojen noutamisen yhteydessä. Ehdokaslistojen yhdistelmä on äänestysnumeroilla varustettu luettelo vaalissa ehdolla olevista ehdokkaista. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla klo Vaalimainonta voi alkaa ehdokaslistojen yhdistelmän julkaisemisen jälkeen, eli klo Vaalilautakunta antaa tarkemmat ohjeet vaalimainonnasta klo mennessä. Vaaliasiamie- het ovat vastuussa ehdokaslistojensa ehdokkaiden toiminnasta mainonnassa. Ennakkoäänestyspäivät ovat 30. ja 31. lokakuuta. Äänestysaika on molempina päivinä klo Ennakkoäänestyspaikka sijaitsee Tiedekirjasto Tritonian aulassa. Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipisteessä Framissa, osoitteessa Kampusranta 9:ssä, ennakkoäänestys järjestetään klo Varsinaiset vaalipäivät ovat 6. ja 7. marraskuuta. Äänestysaika on klo ja klo Äänestyspaikka sijaitsee Tiedekirjasto Tritonian aulassa. Virallinen vaalitulos julkistetaan tuloksen selvittyä 7. marraskuuta ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. Vaalijärjestys on nähtävänä ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla Tervahovissa. Kysymyksiin vastaavat keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Anna-Kaisa Karppinen, ylioppilaskunnan pääsihteeri ja keskusvaalilautakunnan jäsenet. Keskusvaalilautakunnan valmistelevina toimenpiteinä tekemistä päätöksistä ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa ennen vaalitoimituksen päättymistä ylioppilaskunnan hallitukselle, jonka on viipymättä ratkaistava valitus. Keskusvaalilautakunnan päätöksistä ja vaalitoimituksesta voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallitukselle viikon kuluessa vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen. Information and instructions in English about the elections will be given at the office of the Student Union. Vaasassa, 14. syyskuuta 2007 Anna-Kaisa Karppinen Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tatu Tanski pääsihteeri Uusi taittaja ylioppilaslehdessä Mari Ala-Mikkula Vaasan ylioppilaslehden uusi taittaja on Vantaalta Vaasaan muuttanut 32- vuotias Tuija Lahti. Aikaisemmat kokemukset kyseiseltä alalta vaikuttivat siihen, että hän haki taittajan paikkaa ylioppilaslehdestä. Ennen tätä Lahti on työskennellyt mainostoimistossa AD-assistenttina sekä erään nuorisojärjestön viestintäassistenttina. Hän toimii edelleen nuorisojärjestön lehdessä osa-aikaisena työntekijänä. Hänen aikaisempiin työtehtäviinsä on kuulunut muun muassa taittamista ja graafista suunnittelua. Uudelta työltään hän odottaa tiettyjä asioita. Toivon ylioppilaslehdessä työskennellessäni pääseväni paremmin sisälle toimitustyöskentelyyn sekä ylioppilaskunnan toimintaan yleensä, hän sanoo. Tulevaisuudessa Lahtea kiinnostaisi taittajan hommat tai muunlainen graafinen suunnittelu, sillä visuaalisuus on lähellä hänen sydäntään. Toisaalta hän haluaa laajentaa käsitystään koko media-alasta. Siksi hän päätyi opiskelemaan Gigaan, jossa hän aloittelee nyt kolmatta vuottaan. Olen työskennellyt tähän mennessä ainoastaan printtimedian parissa, joten haluan saada kokemusta myös sähköisestä viestinnästä, Lahti toteaa. Kuva: Sebastian Laitila Sittenkin neljän tiedekunnan yliopisto Muutama tarkkaavainen yliopistomme henkilökuntaan kuuluva henkilö ilmaisi sähköpostitse huolensa siitä, tietääkö allekirjoittanut korkeakoulumme kaikkien tiedekuntien olemassaolon. Tiedustelut ovat viitanneet Vaasan ylioppilaslehden 5/2007 sivulla 4 olevaan kampuksen esittelyyn, josta inhimillisen erehdyksen vuoksi jäi pois hallintotieteellisen ja teknillisen tiedekunnan sijainnit. Pahoittelun lisäksi korostan, ettei päätoimittamallani ylioppilasleh- dellä ollut tavoitteena poistaa ko. tiedekuntia kartalta, vaan kyseessä oli todellakin harmillinen erhe. Virkeää opiskelusyksyä kaikkiin tiedekuntiin toivottaen Timo Kankaanpää, päätoimittaja, evp Kuva: Michael Place Oikaisu VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/

12 VYY:n hallituksen puheenjohtajan Lauri Vaiston puhe yliopiston avajaisissa Kuva: Petri Kaustinen Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat! Olin joitain vuosia sitten kesätöissä asiakaspalvelussa. Tehtäviini kuului vastaaminen puhelimitse ja sähköpostitse asiakkaiden kysymyksiin ja palautteeseen. Kuten varmaan kaikki tiedämme, kynnys antaa palautetta on melko paljon matalampi silloin, kun asiat ovat huonosti kuin silloin, kun kaikki menee hyvin. Voitte vastaavasti uskoa, että nuoren opiskelijapojan työpäivät palautteen ääressä eivät olleet täynnä täyttymystä ja onnentunnetta. Eräänä päivänä otettuani puhelimen välityksellä vastaan seikkaperäisen ja ilmeisen harjoitellun haukkuryöpyn, alkoi jo pikkuhiljaa itseänikin hermostuttaa. Luurin laskettuani piti mennä vähäksi aikaa sadattelemaan maailman pahuutta raittiiseen ilmaan. Hetken päästä seuraani liittyi esimieheni, joka oli huvittuneena seurannut tapahtumien kulkua. Aina yhtä huumorintajuisena ja hän toi minulle kuukauden työntekijän palkinnon: kirjan, jonka kannessa luki: Ota asiakaspalaute lahjana. Ei naurattanut silloin Ymmärsin kuitenkin lopulta, mistä oli kyse. Tuo ihminen, joka oli rohjennut heitellä kiviä yrityksemme norsunluutornin ikkunaan, oli meille suunnattoman arvokas. Hän oli vapaaehtoisesti käyttänyt omaa aikaansa sen analysoimiseksi, mikä palveluissamme oli vikana. Meidän tarvitsi vain ymmärtää, kuunnella ja korjata toimintaamme saamiemme vinkkien pohjalta. Palvelumme parantuikin hetkessä. Korkeakouluopiskelijat on helppo nähdä ikävinä asiakkaina. He ilmoittautuvat kursseille myöhässä, eivät ole tyytyväisiä saamiinsa arvosanoihin ja kehtaavat vielä kuormittaa hallintoa todistuspyynnöillään, useimmiten vielä viimeisenä mahdollisena päivänä. Opiskelijoita edustava ylioppilaskunta on vielä pahempi. Ne ikiopiskelevat pikkubroilerit räksyttävät viivästyneistä tenttituloksista ja vähäisistä tenttipäivistä. Heillä on otsaa ilmaista julkisesti tyytymättömyyttään asioihin, joissa menetellään heidän mielestään yhteisen edun vastaisesti. Ja ovatpa nuo ruojat vielä menneet kaivamaan talonkokoisen kuopankin keskelle parasta paikoitusaluetta! Opiskelijat ovat lain turvaamina edustettuina yliopiston hallinnossa. Meillä on oikeus osallistua ja kritisoi- dakin. Mutta näkökulman tulee olla laajempi: me myös haluamme osallistua. Kun opiskelijat ilmaisevat mielipiteensä, sitä edeltää pitkäjänteinen, joskus jopa vuosien mittainen ajatustyö, johon on uhrannut aikaansa suuri määrä opiskeluympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneita yksilöitä. Opiskelijapalaute on kallis lahja. Vain houkka jättää voi jättää sen avaamatta. Ylioppilaskunta on yksi yliopiston vankimmista instituutioista. Sen on kannettava vastuunsa osallistumisesta ja opiskelijoiden äänen kuulumisesta. Asemaan liittyy myös valtava vastuu: ideoiden alas ampuminen ei riitä, on myös oltava luova ja ehdotettava uutta vanhan tilalle. Vaikka ylioppilaskunnalla onkin vahva mandaatti puhua jäsenistönsä suulla, opiskelijan kuuleminen ei silti joka tilanteessa edellytä edustuksellisuutta. Suorakin palaute voi toimia. Vierailin keväällä eräässä ulkomaisessa yliopistossa, jossa opiskelijapalautetta pidettiin korkeassa arvossa. Jopa niin korkeassa, että yliopisto rahoitti sen systemaattista ja strukturoitua keräämistä. Tuloksena syntyi yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteistyönä vuosittainen katalogi, jossa jokainen järjestetty kurssi oli arvioitu eri kriteerein sekä numeerisesti että sanallisesti. Luettelo oli jokavuotinen bestseller, jota lukivat kiinnostuneina kaikki. Opiskelijoille arviot kursseista helpottivat opintojen suunnittelua ei niinkään helppojen kurssien perässä juoksemista, vaan sen ymmärtämistä, mistä milläkin kurssilla oikeastaan oli kysymys. Opettajat kokivat kehittyvänsä ammatillisesti, kun saivat opetustyyliinsä uuden näkökulman ja poimiva vinkkejä siitä, mitkä metodit olivat toimineet ja mitkä eivät. Lopuksi yliopiston hallinto sai listauksesta tukea omien koulutus- ja tukitoimiensa suunnitteluun. Ja mikä parasta: pitkäjänteinen panostaminen avoimeen palautteenantoon oli kehittänyt itse palautetta: asiattomuudet ja toisaalta myös mielistely loistivat poissaolollaan. Miksei samankaltaista voisi kokeilla suomalaisissakin yliopistoissa? Ja erityisesti hallinnollisen kehityksen kärjessä kulkevassa Vaasan yliopistossa? Hanke ei välttämättä suoraan käänny suomalaiseen järjestelmään, mutta siitä voisi ainakin oppia paljon. Tällaisissa kehittämistoimissa ylioppilaskuntakin olisi mielellään mukana. Yliopiston johdolla, rehtoraatilla ja dekaanikunnalla on historiallinen oikeus korostuneeseen omanarvontuntoon. Kohtuullinen itseriittoisuus kuuluu toki asiaan ja tuo parhaimmillaan elävöittäviä nyansseja akateemiseen yhteisöön. Yliopistossa kaikki ovat kuitenkin oppimassa jotain. Edes vanhimmat tieteenharjoittajat eivät ole nähneet vielä kaikkea, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Opiskelijalle kotiyliopisto on myös identiteetin määrittäjä. Alma mater, auttavainen äiti, on opiskelijalle tärkeä, ja sen halutaan menestyvän. On kapeakatseista nähdä opiskelija vain yliopiston riesana tai toiminnan objektina. Yliopistossa opiskelija on lauseen subjekti. Opiskelija haluaa auttaa. Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat, Ottakaa opiskelijapalaute lahjana! Eduskunta käsittelemään opintotuen nostamista Hallitus on antanut 13. syyskuuta esityksen opintorahan ja opiskelijoiden vapaan tulorajan korotuksista. Esityksen mukaan opiskelijoiden opintotuki nousee jokaista kuukautta kohden 15 prosenttia. Korotus vastaa opiskelijoiden vaatimuksia, joita on ajettu niin lobbaamisen kuin mielenosoitustenkin keinoin. Vapaa tuloraja tulee esityksen mukaan nousemaan 30 prosenttia, joka niin ikään vastaa opiskelijoiden vaatimuksia. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen ehdotuksen, uudet korotetut opintotuet astunevat voimaan 1. elokuuta Tulorajoissa korotukset olisivat euroissa mitattuna huomattavia. Opintotukikuukausina opiskelijan kuukausittainen vapaa tulo nousisi nykyisestä 505 eurosta 660 euroon. Tuettomina kuukausina summat nousisivat eurosta euroon. Vuositasolla tämä tarkoittaisi yhdeksänä kuukautena opiskelevalle ja kolmena kuukautena työskentelevälle opiskelijalle mahdollisuuden tienata euroa vuodessa. Nykyisin raja kulkee eurossa. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan, jos hänen vuosiansionsa ylittää euroa. Tulevaisuudessa raja olisi euroa. Uusia tulorajoja sovellettaisiin vuonna 2008 maksettavaan opintotukeen, joten ensimmäisen kerran uusia tulorajoja käytettäisiin tuloseurannassa tehtäessä vuonna 2010 vuotta 2008 koskevaa tulovalvontaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi 80 eurolla muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää. Opintorahan korottaminen maksaa valtiolle 29,2 miljoonaa euroa vuonna Vuodesta 2009 alkaen lasku on 70 miljoonaa euroa vuodessa. Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärät ( /kk) asti lukien Korkeakouluopiskelijat vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 38,68 55 vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 105, muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 126, muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 259, Muissa oppilaitoksissa opiskelevat vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 21,86 38 vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 63,91 80 muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 84, muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 213, VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

13 Ramppi ja kaupunginteatteri yhteistyössä Tuukka Olli Ylioppilasteatteri Ramppi toteuttaa Vaasan kaupunginteatterin kanssa yhteisproduktion. Syksyn mittaan Rampin Ego-salissa esitettävä Krappin viimeinen ääninauha on Samuel Beckettin kuvaus alkoholismista ja syrjäytyneisyydestä. Näytelmän ainoaa roolia esittää kaupunginteatterin näyttelijä Ilkka Aro. Ohjauksesta vastaa Aki Lagström. Vaikka rooleja on vain yksi, ohjaaja ei silti pidä näytelmää monologina. Kyseessä on kuvaus alkoholisoituneesta ihmisrauniosta, joka pitää yllä valheellista kuvaa sankarillisesta itsestään. Tämän hän on tallentanut ääninauhoille, Lagström kuvailee. Hän pitää näytelmän intiimistä tunnelmasta, sillä se sijoittuu vain ja ainoastaan Krappin huoneeseen. Näyttelijä Aro on mielissään Krappin roolista. Minua pidetään koomikkona. Tämä produktio on antanut valtavasti itseluottamusta, sillä olen havainnut, että suoriudun myös vakavasta roolista. Lisäksi voin nyt hyvällä omallatunnolla merkitä verokorttiin ammatikseni näyttelijä. Ennen teki mieli laittaa, että koomikko, Aro nauraa. Vaikka näytelmä on synkkä, siitä voi olla löydettävissä myös huumoria. Se tosin riippuu katsojasta. Kun huumori on mustaa, kaikki eivät pidä sitä huvittavana, Lagström huomauttaa. Krappin viimeinen ääninauha on kuvaus alkoholismista ja itsepetoksesta. Kuva: Turo Ranta Komediaa ja tradegiaa Krappin viimeinen ääninauha on Lagströmin ensimmäinen teatteriohjaus. Siviiliammatiltaan lääkärinä työskentelevä Lagström on myös kääntänyt näytelmän suomeksi. Minun piti alun perin toimia vain suomentajana, mutta asiat johtivat siihen, että myös ohjaan. Näytelmä on esitetty suomeksi ennenkin, mutta Lagströmin mielestä 1960-luvulla tehty käännös kaipasi päivitystä. Myös Aro on samoilla linjoilla. Kieli elää ja muuttuu. Siksi tekstien suomennokset on hyvä päivittää ainakin 30 vuoden välein. Vaikka Krappin viimeinen ääninauha onkin pohjimmiltaan tradegia, Aro kertoo, että harjoituksissa on ollut hauskaa. Tämä on ollut erittäin raikas ilmapiiri toimia. Välillä harjoitukset ovat olleet yhtä komediaa. Kerrankin kun Aki oli Espanjassa, minä laitoin hänelle viestiä, että nyt Krappille on laitettu punainen nenä ja Teräsmiehen viitta, Aro nauraa. Tokihan minä luotin Ilkkaan ja muihin, että homma toimii, vaikka olenkin välillä poissa. Silti tuon viestin saatuani vähän hirvitti, että mitähän siellä Vaasassa oikein touhutaan, Lagström hymähtää. Näytelmän tuottamisesta vastaa Rampin talousvastaava Jarkko Tuunainen. Hänellä on näyttelijäkokemusta esimerkiksi Macbethin roolista. Vielä ehtii Rampin pääsykokeisiin Ylioppilasteatteri Ramppi järjestää pääsykokeen torstaina 20. syyskuuta kello Pääsykoe pidetään Rampin tiloissa, jotka sijaitsevat Superstereon yhteydessä. Hakijoilta ei vaadita aiempaa näyttelijän tai tanssijan kokemusta, mutta rohkeutta ja itsensä likoon laittamista on oltava. Koe on avoin kaikille vähintään 17-vuotiaille. Näyttelijöiden lisäksi Rampissa tarvitaan lavastuksesta, ohjaamisesta, valo- ja äänitekniikasta sekä markkinoinnista kiinnostuneita ihmisiä. Tällä kertaa jyrähtää Pullossa Samuli Vuorinen Vaasan korkeakouluopiskelijoiden metallikerho Jyrä on täksi vuodeksi joutunut etsimään uudet tilat vuosittaiselle voimainkoitokselleen. Kun jo useamman Jyrä-klubin tapahtumapaikkana olleen Club 25:n toiminnan jatkuminen alkoi näyttää epävarmalta, joutuivat järjestäjät etsimään uusia tiloja. Alustavasti neuvottelimme Amarillon kanssa, mutta he sanoivat lopulta ei. Loppujen lopuksi Hull Pullo suostui, muistelee yhdistyksen puheenjohtaja Sebastian Laitila. Jyrä-klubi on joka vuosi järjestettävä keikkatapahtuma, jossa meillä on muutama bändi soittamassa. Yleensä pyrimme suosimaan sellaisia esiintyjiä, jotka eivät ole Vaasassa ennen soittaneet. Kerho pyrkii kokoamaan yhteen raskaamman musiikin ystäviä alueen korkeakouluista. Se järjestää muitakin tapahtumia, mutta syksyinen klubi-ilta on niistä tärkein. Edellisillä kerroilla kävijämäärä on ollut hieman päälle sadanviidenkymmenen luokkaa, ja samaan pyritään nytkin paikanvaihdosta huolimatta. Pääesiintyjänä meillä on lappeenrantalainen Battlelore, joka soittaa Tolkien-henkistä metallia normaalia raskaammalla otteella. Ei kiekukaikua, jota aihepiiriin monasti liittyy, vaan pohjoismaista kurkkulaulua ja naisvokaaleja. Bändi on seitsenhenkinen, toivottavasti mahtuvat Pullon lavalle, Laitila naurahtaa. Toinen on vaasalainen melankoliaosaston Incendium, joka on paikallisessa undergroundissa varsin arvostettu, vaikka ovat lähinnä EP:itä levytelleet silloin tällöin. Monet saattaisivat nimittää kyseistä genreä goottimetalliksi, mutta Incendiumilla on aavistuksen verran liian vähän silmämeikkiä, niin musiikillisesti kuin muutenkin. Jyrä-klubi Hullussa Pullossa 12. lokakuuta, ovet aukeavat kello Julisteet ilmaantuvat kampukselle ja keskustaan hyvissä ajoin. Laulaja Kaisa Jouhki nousee Hullu Pullon lavalle Battleloren seitsenhenkisen miehistön mukana. Kuva: Hanna Valjakka VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/

14 SINUN PANKKISI? DIN BANK? Hyvä opiskelija, Saat nyt Aktiasta opiskelijan palvelupaketin!* Kun keskität raha-asiasi (opintotuki + palkka) Aktiaan, saat seuraavat edut: Bästa studerande, Ta nu Aktias servicepaket för studerande!* När du koncentrerar dina penningärenden (studiestöd + lön) till Aktia får du följande förmåner: Visa-pankkikortin maksutta vuodeksi (edellyttää 90 opintopistettä, arvo 16 ). Opintolaina ilman nostokuluja (arvo 34 ) ja 0 %:n marginaalilla kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Verkkopankki maksutta. Rahastosäästöt ilman merkintäpalkkiota. Ensiasunnon ostajalle asuntolaina 0%:n marginaalilla ensimmäisen vuoden ajan (100%:n reaalivakuudet). Lisätietoja saat konttorista. * Tarjous voimassa saakka. * Erbjudandet gäller t.o.m Visa-bankkort avgiftsfritt för ett år (kräver 90 sp, värde 16 ). Studielån utan uttagskostnader (värde 34 ) och med 0% marginal under de tre första åren. Nätbank utan avgift. Fondspar utan teckningsprovision. Bolån med 0% marginal under första året för dig som köper din första bostad (100% realsäkerheter). Mera information får du på kontoret. Ota yhteyttä hyvän palvelun konttoriin! Ta kontakt, vi sköter dina bankärenden smidigt! Vaasa Torikonttori Vasa Torgkontor Vaasanpuistikko 16 Vasaesplanaden 16 puh tfn VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

15 MEILTÄ MYÖS OPISKELIJA-ALENNUS! SIS IN STYLE RANNEKORU Ostoksesta lahjaksi Fashion Weekendin aikana. (koruja rajoitettu määrä) ASUSTEKAUPPA Kauppapuistikko 10 Ma-Pe 10-18, La LOUNASRAVINTOLA Yliopistonranta Vaasa p UUSI Cotton on nyt auki! Sijainti ison savupiipun juurella VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/

16 Allu Tuppurainen pelastamassa Röllimetsää Siirtyminen Röllin roolista ohjaajan penkille on sujunut Allu Tuppuraiselta kivuttomasti. Kuva: Vaasan Kaupunginteatteri Kuva: Sebastian Laitila Monelle nykyiselle yliopisto-opiskelijalle hyvin tutun Röllin alkuperäinen esittäjä Allu Tuppurainen ei tällä kertaa esiinny Röllinä, vaan hoitaa ohjaamisen, käsikirjoittamisen ja musiikin säveltämisen. Ylioppilaslehti kysyi Tuppuraiselta tulevasta näytelmästä, urastaan ja myös muutamasta paikasta Vaasassa, johon kannattaa tutustua. Sebastian Laitila Vaasan Kaupunginteatterissa 17. marraskuuta ensi-iltansa saava Pelastakaa Röllimetsä tuo tutuksi Röllin Juha Lagströmin esittämänä. Juha on tuttu vuosien takaa, ja olemme näytelleet usein yhdessä. Viimeksi näyttelimme Ellingissä, jossa Juha esitti jälkeenjäänyttä poikamiestä Kjell Bjarnea. Röllissä on jonkin verran samoja ominaisuuksia, eritoten samaa lapsenomaisuutta. Juha on myös hyvin musikaalinen ja liikunnallinen, joten valintaa ei tarvinnut liioin miettiä, sanoo Rölliä aikaisemmin esittänyt Allu Tuppurainen. Ohjauksesta vastaava Tuppurainen kuvaa tuntemuksiaan ensimmäistä kertaa Rölli-näytelmän estradin ulkopuolella olemisesta. Ei oikeastaan tunnu missään, tämä asetelma tekee työn vain helpommaksi. Viimeksi jäi harmittamaan se, että en nähnyt itse näytelmää katsomosta käsin. Tutut työtoverit auttavat todella paljon olemuksellaan ja voin itse keskittyä koordinoimiseen. Rölli-hahmo mielletään usein Allu Tuppuraiseen, ja pidemmän ajan kuluessa tuttu hahmo jää esittäjään vahvasti kiinni. Ei siitä suurempia ongelmia ole tullut, näissä tapauksissa on väistämätöntä, että nähdään vain se tuttu hahmo. Sitä, että näyttelijässä nähdään hahmon piirteitä, ei voi karistaa. Monella elokuvanäyttelijällä on eri tilanne, sillä he näyttelevät elokuvasta toiseen samaa, tai hyvin samankaltaista hahmoa, jonka nimi ja ulkoinen olemus vaihtelevat lievästi. Teatterissa muutos on paljon suurempi. Televisiosta näyttämölle Pelastakaa Röllimetsä-näytelmässä tehtaanjohtaja Kaino Seesteinen lähtee sihteerinsä Sointu Lerkkasen kanssa tutkimaan kummallista metsää aikeenaan ostaa se. He törmäävät siellä pelottaviin tapahtumiin, monenlaisiin satuolentoihin, rölleihin, salaperäisiin humpuukeihin, ja heidän vaaralliseen johtajaansa. Tapahtumien seurauksena koko Röllimetsä on vaarassa tuhoutua, ja taistelun keskipisteeseen ajautuvat myös Rölli ja hänen ystävänsä Maahiskeiju. Pelastakaa Röllimetsässä on selvä luonnonsuojeluteema, ja toivon, että se pysyy itse tarinan alla, ja ihmiset eivät kokisi, että olisin sormi pystyssä opettamassa. Näytelmä voisi herättää kysymyksiä ja keskustelua lasten ja heidän vanhempiensa välille luonnon tilasta. Pääasiallisena toivomuksena minulla kuitenkin on, että siitä tulee hauska, jännittävä ja yllättävä satunäytelmä, kertoo Tuppurainen siitä, mitä on luvassa. Vuoden 2001 elokuva Rölli ja Metsänhenki esitteli erilaisen maailman Röllikansoineen ja fantasiaelokuvan elementteineen. Televisiossa taas Rölli on yksin mökissään. Jos verrataan elokuvaa, televisiota ja teatteria, ne ovat kaikki hyvin erilaisia välineitä. Elokuvassa satsataan visuaaliseen puoleen, koska siinä on parhaat edellytykset näyttävyyteen, ja se myös vaatii silmänruokaa. Televisi ossa, jossa on paljon pienempi ruutu ja erilaiset tuotannolliset puitteet, joudutaan taas käyttämään muita kerronnan välineitä. Teatterissa voimme tehdä enemmän fantasiaa, mutta näytelmässä ei ole esimerkiksi leikkauksia tai muita elokuvan välineitä. Allu Tuppurainen: PELASTAKAA RÖLLIMETSÄ Ohjaus ja käsikirjoitus Allu Tuppurainen Musiikin sävellys Allu Tuppurainen Lavastus, puvut ja erikoistehosteet Juhani Parviainen (vier.) Musiikin sovitus ja johto Christer Rönnholm (vier.) Ensi-ilta suuri näyttämö Romeo Pääroolissa Juha Lagström (Rölli) Kuva: Sebastian Laitila Allu Tuppuraisen Teatterit Vaasassa on kaksi suurempaa teatteria, Vaasan Kaupunginteatteri sekä Wasa Teater ja niiden lisäksi harrastajateattereita, kuten Ylioppilasteatteri Ramppi. Kannattaa käydä ainakin tutustumassa. Jos ei ole kokemusta ja pettyy, niin ei kannata luovuttaa koska, kuten näytelmätkin, ovat ihmiset erilaisia. Edwininpolku Vanhempi mies (Edwin Hevonkoski) on koristellut Asevelikylän ja Purolan rajamailla, Aleksis Kiventiellä sijaitsevan polun omanlaisillaan veistoksilla. Itse arvostan sellaista. Taidemuseot Vaasassa on useampi taidemuseo, joissa kannattaa käydä edes kerran, vaikka haukkumassa. 16 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

17 Minun Sonera. Mese aina taskussa. Kokeile mobiilimeseä 2 viikkoa veloituksetta. Päätä sitten haluatko jatkaa. Lähetä tekstiviesti: LINKKI MESSENGER numeroon (0 ). Sisältää tiedonsiirron ja rajattoman määrän viestejä kotimaassa. Uutuus! Sonera toi mesen kännykkään. Nyt voit mesettää kännykästä kännykkään tai tietsikkaan, milloin ja missä vaan. Niin paljon kuin sielu sietää, asiasta ja sen vierestä. Hanki mobiilimese heti, lähetä teksti viesti: LINKKI MESSENGER numeroon (0 ). Tarkista netistä toimiiko mobiilimese jo puhelimessasi. Saamme uusia puhelinmal leja mesekuntoon jatkuvasti. Minun Sonera -liittymään saat mobiilimesen ja kaikki muut palvelut, jotka sopivat sinulle. Minun Sonera. Juuri sellainen liittymä kuin sinä haluat. Tutustu meseen ja puhelimiin Sonera Pisteessä, tai soita (ma-pe 8-21, la ). VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/

18 Festarieläimen testamentti Mittari 1/5 2/5 3/5 4/5 5/5 Hanna Valjakka Rockseireeni Festarit ovat musiikinystävälle usein elinehto. Keväällä etsitään millaisia artisteja kesällä on tarjota, kartoitetaan omaa rahallista tilannetta, ruinataan lomia ja lasketaan krapulapäiviä. Ennen ensimmäistä koitosta ei ole pysyä vaatetuksessaan - ilmiö, joka usein tapahtuu myös festareilla paikan päällä. Mutta miksi aikuiseksi laskettava ihminen vääntäytyy vuodesta toiseen telttaelämän, humalan ja huonon ruuan keskelle säästä riippumatta, jopa seitsemän kertaa kesässä? Tässä kolme pääkohtaa. Bändit. Niin, usein voi festivaalin jälkeen kysyä itseltään kuinka monta bändiä näki ja kuinka paljon niistä muistaa. Itse olen viettänyt sen verran monta kesää festivaaleista raportoivana yksilönä, että yhtyeitä on tullut nähdyksi paljon. Eiväthän Suomessa valoisat olosuhteet ja usein keskelle epämääräisiä peltoja pystytetyt lavat takaa samanlaista nautintoa kuin jos yhtyeen katsastaisi klubioloissa, mutta kun asuinpaikka on Vaasa, tulisi sama määrä keikkoja klubeilla aivan liian kalliiksi jo matkojenkin vuoksi. Hevin ystävä on voinut hykerrellä käsiään festaritarjonnan edessä, Pertti Peruspopparin kustannuksellakin. Toki voidaan vääntää siitä, etteivät järjestäjät suosi kiinnityksissään tarpeeksi uskaliaita ratkaisuja, mutta pääosin viime vuosien tarjontaan on voinut olla tyytyväinen. Ja jos bändit eivät nappaa, jää enemmän aikaa kahdelle muulle festaroinnin pääelementille. Ihmiset. Ehkä parasta on, että festivaalit keräävät yhteen tutut ja ystävät ympäri maan ja usein saman porukan kanssa tulee nähtyä useammillakin juhlilla. Festivaaleilla välttämättömyys on hyvä porukka, mutta jollei sellaista ole, löytää juhlilta helposti aivan uutta seuraa. Näistä saattaa pidemmän päälle tulla elämän kestäviä ystävyyssuhteita ja ellei niin ainakin huoletonta ryyppyseuraa. Musiikki yhdistää, mutta vielä enemmän yhteinen hölmöily. Kiitos taas kerran metallikerhojen pelleremmit ympäri Suomen tästäkin kesän pituisesta sketsistä! Örvellys. Vaikka teeskentelisit meneväsi festaroimaan bändien takia on oheistoiminnalla suuri merkitys. Örvellys ei välttämättä tarkoita, että sinun tulee aloittaa aamusi Jallukahvilla, mutta suomalaisen festarikulttuurin hengitys tuoksuu kyllä varsin voimakkaasti jalojuomille. Ennen kaikkea örvellys mielestäni on kuitenkin iloista ja estotonta festivaalitunnelmaa ihmisten keskellä, jossa pienet vastoinkäymiset eivät tunnelmaa lannista. Kysy vaikka Roskilden 2007 tai Wackenin 2005 läpikäyneiltä onko mutapaini hauskaa. Valomuurin tuolla puolen Sebastian Laitila CMX:n Talvikuningas herätti keskustelua jo kauan ennen ilmestymistään. Kahteentoista osaan jaettu avaruusooppera ei ole odotetuin vaihtoehto bändin julkaisuksi, mutta ei myöskään mielettömin. Itse kuuntelukokemus taas tarjoaa superlatiiveja monessakin mielessä Yrjänän tulevaisuuskuvan koruttomuus, ihmisen arvottomuus ja toivon pilkahdus tulevat esiin luotijunan lailla tarinan kulkiessa pala palalta kohti loppua päättäen viimeisen luvun Talvikuninkaan tarinasta. Voi sanoa, että levyn 8000 painoksen 40-sivuisella libretolla varustetun erikoisversion lähes 40 euron hinta konkretisoi julkaisun suuruuden. Maalaisjärjellä ajateltuna konkretisoi liikaakin. Kynnyskysymykseksi muodostui omalla kohdallani se, että onko sisältö pakettinsa arvoinen. Rumankaunis tarina, jota kannattelee CMX:n ehkä mahtipontisin ja kunnianhimoisin tuotanto musiikilla, jonka voi asettaa kaikessa jäätävyydessään ja vahvuudessaan suomalaisen rockin kirkkaimpaan kärkeen yhdistettynä oikeaan hetkeen, raskaan päivän jälkeiseen olotilaan libretto kädessä ajautuen tarinaan mukaan herkistyen, järkyttyen, tuntien viestii vain yhdestä asiasta: senttiäkään levyyn sijoitetuista rahoista ei kaipaa takaisin. Electric Monk Hair Of The Dog Jaakko Peltokangas Electric Monk on neljän pääkaupunkiseudulta ponnistavan rokkarin retrorock-ryhmä, joka levy-yhtiön tiedotteen mukaan ottaa vaikutteet bluesista, svengin bebop-ajan jazzista ja vanhasta suomi-iskelmästä. Bändi perustettiin vuonna 2004 Needles Hate People -yhtyeen raunioille, ja on julkaissut ennen debyyttialbumiaan kolme kehuttua omakustanne-ep:tä. Niistä on päässyt kappaleita muutamaan lumilautailu- ja vapaalaskuleffaan. Hair Of The Dog julkaistiin 10. lokakuuta 2007 CapeMount Recordsin kautta. Levy alkaa rokkaavasti, mutta levyn kolme ensimäistä raitaa eroavat toisistaan yllättävänkin paljon. Jokainen niistä voisi olla eri bändin eri levyn aloitusraita. Yhdistävä tekijä löytyy laulajasta, jolta aina vaaditaan todella paljon tämänkaltaisessa musiikissa. Tämä kappaleiden eroavaisuus nousee levyn suurimmaksi ongelmaksi, mutta se on yleistä debyyttijulkaisujen kohdalla, koska niille kerätään suuri osa siihen asti tehdyistä kappaleista, joista yritetään rakentaa kokonaisuus. Yllättäväksi meno kuitenkin menee, kun sointi alkaa muistuttaa enemmän Brian Setzerin rockabillyä kuin lukujen taitteen rockia. Soittajien ammattitaito kantaa kuitenkin koko levyn läpi, mikä nousee omaan arvoonsa slovareissa, kuten Rainy Days. Omaksi suosikikseni nousee levyn päättävä Guilty, joka on paljon velkaa Led Zeppelinille, ja josta löytyy myös bassosoolo(!). Hair Of The Dog on hapuileva, mutta varteenotettava debyyttialbumi täällä silmämeikkien luvatussa maassa. Eteläsuomalainen Electric Monk soittaa omaperäisempää rockia. Kuva: Tomi Ronkainen 18 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007

19 Listan kärkipäässä Klamydiatartunta Tuukka Olli Vaasalaisen punkrock-bändin Klamydian uusi levy niittää mainetta virallisen albumilistan kärkipäässä. Ilmestymisviikollaan yhtyeen nimeä kantava täyspitkä ampaisi sijalle 2, jatkaen nyt listan ylemmässä kastissa kolmatta viikkoa. Albumin ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun. Myös ennen täyspitkää ilmestynyt Ne jotka jää -ep myytiin nopeassa tahdissa loppuun. Klamydian keulakuva laulaja Vesa Vesku Jokinen on menestyksestä mielissään. Kyllä täytyy sanoa, että nöyräksi tämä vetää. Tämän kuppasen pumppumme mutkaisen tien varrelle mahtuu yhtä sun toista mahtavanhyvää, mutta myös alamäkeä ja vastoinkäymistä. Aina niistä on tavalla tai toisella selvitty. Nyt mennään taas kolinalla eteenpäin, Jokinen veis- telee Klamydian levy-yhtiön Kråklund Recordsin sivuilla. Jokista itseään ei soittopyynnöstä huolimatta tavoitettu ylioppilaslehden haastattelua varten. Ennen pitkäsoiton julkaisua kauppojen hyllyille tuli albumilta irrotettu Pohjanmaalla -single, joka niin ikään sai innostuneen vastaanoton. Biisin videolla näyttelee ensimmäisen musiikkivideoroolinsa tehnyt kauhavalainen veteraaninäyttelijä Kalevi Haapoja. Listamenestys vie bändin tien päälle. Keikkoja on tiedossa eri puolilla Suomea joulukuuhun asti. Vaasalainen Klamydia on nähnyt uransa aikana nousun, tähteyden, taantumisen ja uuden nousun. Kuva: Kråklund Records Nyt Mese-kännykkä taskuun. Ross Halfin: Iron Maiden valokuvat Tuukka Olli Kuvaaja Ross Halfin on kiertänyt Iron Maidenin kanssa vuoden 1979 lopusta lähtien. Vaikka kyseessä on vuonna 1975 perustettu bändi, on heti kärkeen selitettävissä se, ettei kirjasta löydy otoksia ennen vuotta Kirjan kuvat etenevät pääasiallisesti kronologisessa järjestyksessä, mutta välillä aikajärjestyksen sotkevat yksittäiset kuvat, jopa aukeamat, joissa kronologiaa ei ole noudatettu. Se piristää silmiä, sillä siten ei voi olla koskaan täysin varma, mitä seuraavalla sivulla odottaa. Jotkut kuvista ovat tuttuja levyjen kansivihoista tai muista julkaisuista. Kuitenkin merkittävä osa otoksista on ennennäkemätöntä materiaalia. Ilahduttavaa on myös se, että kuvissa ei ole pelkästään bändi lavalla tai poseeraamassa, vaan mukana on myös paljon aitoja tilannekuvia. Lisäksi kirjan puolivälistä löytyy kuvia, joissa mammuttimaista muumio-eddietä pystytetään. Varsinkin tällaiset, kulissien taakse tirkistelevät otokset ovat mielenkiintoisia. Samalta kiertueelta on peräisin myös videona ja sittemmin DVD:nä julkaistu live-äänite Live After Death. Kuvat, jotka on otettu Long Beach Arenalla soundcheckissä, ovat pysähdyttäviä, varsinkin kun tyhjä sali näkyy kaikessa avaruudessaan. Monet kirjan kuvista herättävät varmasti nostalgisia fiiliksiä keikoilla olleille faneille. Osa kuvista tarjoaa myös huumoria, jota lisää joihinkin kuviin lisätyt tekstit. Kuvateksteissä piilee myös yksi kirjan virheistä. Loppupuolelta löytyy keikkakuva, jonka teksti väittää olevan Helsingin jäähallista. Tulostaulun pohjassa näkyvä Sparta Prahan logo kuitenkin viittaa vahvasti Tsekin pääkaupunkiin, eikä karuun pohjolaan. Tällaiset pikkuasiat eivät kuitenkaan häiritse, päinvastoin. Kirjan loppupäästä löytyy toinen silmiinpistävä seikka. Laulaja Bruce Dickinsonin korvanneen Blaze Bayleyn ajan kuvauksiin on uhrattu vain neljä aukeamaa. Tämä tuntuu oudolta, sillä suunnilleen saman ajan bändissä viettäneen laulaja Paul Di Annon ajalta löytyy ainakin kymmenen aukeamaa kuvitusta. Muutenkin kirjassa ehdottomasti suurin osa kuvista on peräisin kultaiselta 80-luvulta. Myös uudelle 2000-luvun nousulle on uhrattu jonkin verran sivuja. Mutta kaiken kaikkiaan kirjasta näkyy bändin suuruuden ajan glorifioiminen. Silti puutteineenkin kirja tarjoaa hienoja hetkiä Iron Maidenin kuvista kiinnostuneille. Mikäs olisikaan sen hauskempaa kuin bongata itsensä huutamassa jonkun keikan eturivissä kurkku suorana? Hopea-musta. Pienten nautin tojen innoittama. Hienostunut, moderni muotoilu oilu ja ruostumattomat teräs kuoret. 2 Mpix kamera, stereo FM radio. Kirkas näyttö. Tässä puhelimessa toimii Messenger. Uutuus! Sonera toi mesen kännykkään. NOKIA Windows Live Messenger -palvelu on nyt saatavilla myös kännykkään. Palvelun avulla voit mesettää kännykästä kännykkään tai tietokoneeseen. Tutustu mobiilimeseen tarkemmin osoitteessa ja tarkista samalla palvelun saatavuus puhelimeesi. Windows Live Messenger -palvelun kuukausi maksu 5,90, sisäl tää tiedonsiirron ja rajattoman määrän viestejä kotimaassa. Tarjoukset voimassa toistaiseksi myymäläkohtaisesti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Laite- ja mallivalikoima vaihtelee myymäläkohtaisesti. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/

20 Kaste tekee fuksista yliopistolaisen tapahtumakalenteri Järjestömessut Mathildan aulassa GT-edarisauna (Giga-Tutti) Kehy-ymp-jaoksen kokous Kastajaiset ja jatkobileet Superstereossa Valo vilkkuu Präntööllä eli tutkijoiden yö Teekkarilakin laskiaiset VYY:n lauluilta, DOM Övertäjien kv-sitsit, Nesun sitsit ja Warrantin bileet, Hallareiden virkaanastujaiset + bileet Gigglinissä Warrantin 18. vuosijuhla Puukkoon synttärit, (hallareiden bileet?) GT-sitsit, HulluPullo VYY-ralli ja haalaribileet, Superstereo Waasan WetoWoiman NSUT-turnaus, bileet kumpanakin iltana Tutin syysexcu ABB:lle Edarivaalien ennakkoäänestys Veson bileet Superstereossa, Warrantin etuilta Hallarien marrassitsit Gigglinissä Gig@n vuosijuhlat Cotton Clubilla Edarivaalit Lauluilta DOMissa Vaalistudio DOMissa VYY:n kulttuurimessut Mathildan aulassa, Gig@n syyskokous Warrantin pikkujouluetkot, VYY:n pikkujoulut Superstereossa Övertäjien pikkujoulubussiristeily, hallareiden pikkujoulut Tutin vuosijuhlat Nesun sitsit, Warrantin bileet Puukkoon pikkujoulut VYY:n lauluilta, DOM Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Bilekauden päättäjäiset Superstereossa Fuksin yliopistoura ei ala ilman kastetta. Virallinen kastaminen tulee tapahtumaan keskiviikkona 26. elokuuta. Tapahtuma alkaa ortodoksikirkon edessä sijaitsevalla Kasarmitorilla kello 12. Torilla fuksit jaetaan tuutoreiden vetämiin ryhmiin, jotka lähtevät kiertämään rasteja, joita on sijoitettu ympäri kaupunkia. Tapahtuman toteuttamisesta vastaa 17 tuutoria ja kaksi kouluttajaa. Lisäksi mukana on lukematon määrä rastinpitäjiä. Kastajaisten tarkka ohjelma, ja erityisesti varsinainen kastaminen on mitä tarkimmin varjeltu salaisuus, mutta tuutori Sanna Uusimäki antaa eväitä tapahtumaa varten. Rasteilla voi joutua tekemään kaikenlaista, mutta ketään ei pakoteta mihinkään, mitä ei halua tehdä. Rajana on kuitenkin vain oma harkinta, Uusimäki virnistää. Kastajaiset on ulkoilmatapahtuma, mutta säävarausta ei ole. Jos sataa, kannattaa huolehtia lämmikkeestä, toki se kannattaa tehdä muutenkin. Pukeutumisessa kannattaa muistaa, etteivät kallein takki ja parhaat korkkarit ole kastajaisia varten. Leikkimieltä mukaan Rasteilla olevat tehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Rasteja tulee olemaan kymmeniä. Uusimäki sanookin, että rohkeus ja leikkimieli on hyvä ottaa mukaan kastajaisiin. Kannattaa huomata, että jos pyydetään tekemään jotain tyhmää, niin noin 600 fuksia tekee sitä samaa! Vaasalaiset ovat jo tottuneet, Uusimäki hymähtää arvoituksellisesti. Hänellä itsellään on kastajaiset koettu moneen kertaan, ensin kastettavana, sitten rastinpitäjänä, viime vuonna kierrättäjänä ja nyt yhtenä järjestäjistä. Mukaan on mahtunut kaikenlaista. Olen hieronut VYY:n hallituksen entisen puheenjohtajan harteita ja istunut porttikongissa kaatosateessa. Lisäksi olen palellut, nauranut, törmäillyt sokkona ja vannonut valan objektin kautta. Lähde: VYY:n verkkosivut Viime vuoden kastajaisissa oli kaikin puolin kostea meno. Kuvat: Michael Place Vaihtoon kevääksi 2008? Syksyn hakukierros on alkanut 10. syyskuuta ja se päättyy 21. syyskuuta. Lisätietoja löytyy netistä osoitteesta Oodi sunnuntaille Sanna Pitkänen Sunnuntaissa on oma ihanuutensa. Iloitsen jälleen arjesta, työstä ja normaalista päivärytmistä, mutta samalla haikein mielin kaipaan sunnuntaita, jolloin saan hengähtää. Sunnuntaina saa levätä. Kun aamulla herään ja katson kelloa, saan hyvällä omallatunnolla sulkea silmäni uudelleen, koska on sunnuntai. Arkipäivien kiire ja hektinen elämäntyyli ovat kadonneet päiväksi, eikä töihin tarvitse lähteä. Tunnin kuluttua herään taas. Katson uudelleen kelloa, suljen silmäni ja päätän jatkaa vieläkin makoisia unia hyvältä tuoksuvissa puhtaissa petivaatteissa. Kolmannen kerran herätessäni luovutan, vaikka väsymys painaa vieläkin silmiäni kiinni. Kömmin ylös sängystä ja tervehdin peilin ohitse kulkevaa takkutukkaista aamupeikkoa. Taivas on täynnä tummia pilviä, aivan kuin ennen sadetta. Hivuttaudun ulos, ja haen sanomalehden postilaatikosta. Ilmassa on selvästi jo syksyn tuntua. Puikkelehdin hyvillä mielin takaisin sisälle, ja kömmin sohvalle lämpöisen viltin alle lukemaan lehteä. Sunnuntaina voi helposti ahdistua. Päivä kuluu nopeasti, kun kellonviisarit juoksevat kilpaa. Siirtelen tekemättömiä askareita pimenevää iltaa kohti, vaikka tiedän, että illalla askareisiin on vielä vaikeampi tarttua. Viltin alla levännyt ruumiini alkaa muuttua levottomaksi. Sunnuntaiahdistus iskee täysin päälle soittaessani ystävälleni. Kerron hänelle ahdistuneena, että en ole saanut tänään mitään aikaiseksi, marjapiirakka on leipomatta ja muut kotiaskareet tekemättä. Ystäväni kertoo viettäneensä myös rauhallisen lepopäivän ja antaneensa aikaa itselleen, hänen sanansa lohduttavat minua, en ole ainoa. Arkipäivien kiire vaivaa meitä viikonloppunakin, jolloin meillä on mahdollisuus antaa ruumiillemme ja sielullemme aikaa levätä. Emme osaa levätä, vaan jatkamme juoksupyörässä juoksemista. Yritämme kavuta koko ajan korkeammalle ja korkeammalle, jotta kelpaisimme yhteiskunnalle ja täyttäisimme sen luoman muotin täydellisestä ja väsymättömästä yksilöstä. Tämä ainainen täydellisyyden tavoite saa meidät stressaantumaan ja tuntemaan olomme syylliseksi, jopa silloin kun meillä olisi lupa levätä ja antaa aikaa itsellemme ja toisillemme. Usein annamme aikaa itsellemme vasta liian myöhään. Yhä useampi ihminen sairastuu uupumukseen, kun ei osaa hellittää ajoissa, yhä useampi sairastuu masennukseen pyrkiessään täyttämään yhteiskunnan luoman muotin täydellisestä yksilöstä, yhä useampi sairastuneista on nuori, jonka pitäisi elää tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa. Tarvitsemme sunnuntaita selviytyäksemme pitkien viikkojen ja yksinäisten arkipäivien kovenevista haasteista. Tarvitsemme sunnuntaita, jolloin voimme antaa aikaa omille ajatuksillemme, sielullemme ja ruumiillemme. Uskon, että yksi päiväkin voi pelastaa elämämme ja saada meidät ajattelemaan itseämme ja toisiamme ennen kuin on liian myöhäistä. Voi kuinka kaipaankin jo sunnuntaita! 20 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 6/2007