SOSIAALITURVA. Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/2000 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/2000 1"

Transkriptio

1 Lokakuu15/00 SOSIAALITURVA Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

2 SOSIAALITURVA 15/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Arto Marjomäki puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinta /1 vsk 230 mk 1/2 vsk 140 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Ilmoitukset talouspäällikkö Satu Martin puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat 7,80 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Talousarvioesitys voisi olla lohduttomampikin Petri Virtanen 4 Näyttämönä Lutakko sosiaalityöntekijät mukana asuinalueen suunnittelussa Outi Kojo, Maija Lummukka, Mervi Määttä & Ritva Soininen 7 Keskustelua Nuoret ohjattava ajoissa talous- ja velkaneuvontaan Leena Villanen Olenko lälly? 8 Ruotsissa liki joka läänissä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus kuntien tukena Silva Tedre 10 Espoon päivähoito on nyt kunnossa Merja Moilanen 12 Mittari kohti ykköstä Kati Peltola 13 Aktivointia syrjäytymisen sijaan? 15 Järjestöt huolissaan: valtio hamuaa rahaautomaattituottoja Arto Marjomäki 16 Kohtuuttomat tilanteet osa 2 Kuin ryteikössä rämpisi Pirjo Havukainen MERJA MOILANEN Kuka aktivoi väliinputoajia, jotka eivät kuulu kenellekään, kysyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n pääsihteeri Jouko Vasama sivulla Ennakkopäätöksiä 2 3/10/06, 8:13 AM

3 4. lokakuuta Julkisuus & tietosuoja sosiaalihuollossa osa 7 Muutoksia potilastietojen luovuttamisessa Taisto Ahvenainen 21 Kilpailuttaminen vauhditti yksityisten palvelujen kasvua Pekka Lith 22 Hoivayrittäjällä monta tietä menestykseen Sirpa Andersson Anne Kainlauri 24 Tukea kotitalouksille kannattaa jatkaa 25 Kirjallisuutta Missä on säästynyt aika? Eeva Mehto 26 Umbrellasta nuorelle arjen taitoja Outi Kivinen Eeva Timonen-Kallio Kannen kuva: Pekka Hänninen Seuraava Sosiaaliturva 16/2000 postitetaan lukijoille 23. lokakuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 16. lokakuuta. Talousarvioesitys voisi olla lohduttomampikin Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menot ovat 44,7 miljardia markkaa, nimellisesti noin kolme prosenttia enemmän kuin kuluvan vuoden talousarvio. Sosiaalipolitiikan tutkijat kommentoivat hallituksen esitystä lehtitietojen perusteella nihkeään sävyyn. Tutkijoiden (HS ) mukaan kyseessä on lihavan ajan budjetti ja että hyvinvointivaltion tehtävä olisi kääntää taloudellinen kasvu sosiaaliseksi kehitykseksi. Yhden arvion mukaan Suomi on nyt pohjoismaisen (hyvinvointi-) mallin halpaversio. Missä määrin budjettiin esitetyt köyhyyden poistamiseen liittyvät määrärahat ovat suhteessa esimerkiksi esitettyihin veronkevennyksiin, ei ole pelkästään akateeminen kysymys. Pohdinnassa on kyse paitsi oikeudenmukaisuudesta, myös tarkoituksenmukaisuudesta. En ole tähän mennessä nähnyt kovinkaan monen sosiaalipolitiikan tutkijan kiinnittäneen huomiota esimerkiksi yrittäjyyskannustinvaikutusten lisäämiseen. Yrittäjyyden tukeminen kuitenkin on ensisijaisia työllisyyden parantamiskeinoja. Tuloverotuksen alennukset ovat budjettiesityksen talouspoliittinen pääsanoma. Niillä pyritään varmistamaan, että tulevat palkkasopimukset pysyisivät maltillisina. Olisi aina silloin tällöin hyvä palauttaa mieliin 1990-luvun ensimmäisen puoliskon opetukset, jolloin Suomella meni todella kurjasti. Olin vuosina Turun sosiaaliviraston osastopäällikkönä ja muistan hyvin, millaiseksi ajoittain kaoottinen säästämisvimma muutti työyhteisöni ilmapiirin. Kauhunsekaisin tuntein jopa tällä kunnallisen virkahierarkian tasolla seurattiin päivittäistä keskustelua pankkijärjestelmän konkursseista, pankkien toimihenkilöiden ja hallintoneuvoston jäsenten oikeudenkäynneistä sekä tuolloin virassa olleiden pääministerin ja valtiovarainministerin saarnoja kurinalaisen budjetti- ja finanssipolitiikan tarpeesta. Hikikarpalot otsalla tehtiin työtä kohtuuttomina pidettyjen säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tänä syksynä tilanne on aidosti toisenlainen. Enää emme ole kuilun partaalla, emme edes lähellä sitä. Tilanne voisi olla paljon huonompi. Budjettiesitystä antaessaan hallitus hyväksyi samalla Suomen vakausohjelman tarkistuksen. Euroopan unionille toimitettavassa asiakirjassa hallitus esittelee lähivuosien talouspolitiikan periaatteitaan ja kertoo, millä keinoin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset julkista taloutta koskevat tavoitteet saavutetaan. Tarkistetun ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on muun muassa ylläpitää julkisen talouden ylijäämää, joka vastaa vähintään 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ohjelma perustuu oletukselle, jonka mukaan talouskasvu hidastuu vuosina noin kolmen prosentin tienoille. Julkisen talouden kasvutavoitteista voi kiistellä loputtomiin. Budjettiesityksen sanoma on myönteinen ja sopii toivoa, että Suomi pysyy suopealla kasvu-uralla. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että paikallisista peruspalveluista päättäminen jää edelleen kunnille. En usko, että valtion normiohjauksella ja sääntelyllä on enää paljoa annettavaa palvelujen järjestämisessä. Toivottavasti kunnissa on vastuuntuntoa hoitaa myös kaikkein huonoimmassa asemassa olevien asiat. Tässä kuussa kansalaiset saavat taas äänestämällä vaikuttaa, missä määrin kunnissa tähän kiinnitetään huomiota vuosina Petri Virtanen Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, sosiaalipolitiikan dosentti ja Net Effect Oy:n kehitysjohtaja. Hän on Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. 3 3/10/06, 8:13 AM

4 Outi Kojo, Maija Lummukka, Mervi Määttä & Ritva Soininen Näyttämönä Lutakko KALEVI KORHONEN Sosiaalityöntekijät mukana asuinalueen suunnittelussa Jyväskylässä sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti Lutakon alueen suunnitteluun. Heidän tuellaan asukkaiden ääni on tuotu kuuluviin, mutta se ei juuri ole vaikuttanut rakennettavaan alueeseen. Jyväskylän keskustan aluesosiaalityöntekijät valitsivat syksyllä 1995 Lutakon täydennysrakentamisalueen Ekososiaalinen lähestymistapa sosiaalityössä -projektin kenttähankkeeksi (ks. Närhi 1995, 1996). Hanke oli osa ehkäisevän sosiaalipolitiikan valtakunnallista kuntaprojektia. Olimme kiinnostuneita Lutakosta, koska ajattelimme, että rakentamattoman alueen suunnitteluun ja toteutukseen voisi vaikuttaa yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 1998 käynnistyneessä 4 SOSIAALITURVA 15/2000 Lutakko on vanha teollisuusalue Jyväskylän keskustassa Jyväsjärven rannalla. Alue on kooltaan noin 40 hehtaaria ja sen erottaa keskustasta rautatie ja nelikaistainen ohitustie. EU-hankkeessa Uudet paikalliset toimintatavat syrjäytymistä vastaan Lutakko oli myös yksi kohdealueista Jyväskylässä (ks. esim. Turunen 1999). Lutakko on vanha teollisuusalue keskustassa Jyväsjärven rannalla. Alue on kooltaan noin 40 hehtaaria ja sen erottaa keskustasta rautatie ja nelikaistainen ohitustie. Lutakossa on toiminut Suomen vaneritehdas Oy Wilhelm Schauman Ab. Tuotanto lopetettiin asteittain 90-luvun puoleen väliin mennessä. Yhtiö myi alueen Jyväs-Helmi Oy:lle, joka markkinoi aluetta ja myi tontit edelleen rakentajille. Jyväs-Helmi Oy:ssä on useita omistajia, muun muassa Skanska, UPM- Kymmene ja Merita. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 1995 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin asuntoihin kesällä Lutakko on suunniteltu henkilön asuinalueeksi. Työpaikkoja alueelle tulee noin Nyt asukkaita on noin 500. Suunnitteluun moniäänisyyttä Sosiaalityön työskentelyn punaisena lankana on ollut sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA). Erityisesti tarkastellaan rakentamisen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arviointia varten on Jyväskylässä kehitetty kriteeristölista, joka tuo kattavasti esiin asuinalueella huomioitavat hyvinvoinnin osatekijät. Sosiaalityön näkökulmasta olennaisinta SVA:ssa on tuoda suunnitteluun moniäänisyyttä ja varmistaa, että yhdyskuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon saadaan mukaan ongelmien ehkäiseminen (vrt. Närhi 1996). Liikkeelle päätöksentekoanalyysistä Perehdyimme Lutakon osayleiskaavaan ja pienoismalliin. Tutustuimme alueeseen kävelyretkillä. Osallistuimme kaavoittajien kanssa yhteiseen koulutukseen, jossa yritimme yhdessä luoda mallia siitä, miten sosiaalityön asiantuntijuus saataisiin suunnittelun käyttöön. Olemme tutkineet, kuinka päätöksenteko kaavoituksessa etenee. Olemme tutustuneet asiakirjoihin ja olleet yhteydessä kaavoituksesta vastaaviin. Saimme hyödyllistä tietoa siitä, missä vaiheessa ja miten kaavoitukseen voidaan saada muutoksia, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia. Olemme luoneet luontevia yhteyksiä kaavoittajiin. Yhteyksistä huolimatta yhteistyö ei ole toiminut odotetusti. Kaavoittaja neuvottelee kaavoituksesta vain sosiaali- ja ter- 4 3/10/06, 8:13 AM

5 Alueesta olisi saanut todella kivan, jos vähän enemmän olisi kuultu asukkaiden tarpeita Lutakon alueesta käydään vilkasta keskustelua Lutakon internet-sivujen vieraskirjassa osoitteessa Mielikuvituksetonta betonibunkkerikylää näkyy Lutakkoon oltavan väsäämässä jättäkää ny jo ne vanhat rakennukset rauhaan! Yhden päädyn säilyttämistä ei voi pitää valtavana kulttuuritekona. (Suuruuden)hulluus kukoistaa Paviljongin ja koko alueen suunnittelussa. Tyylitajua, kiitos. Olisi hienoa, jos Jyväsjärvessä olisi luonnontilaistakin rantaa... Olen muuttamassa Lutakkoon heinäkuun alusta, enkä voi muuta kuin ihmetellä ihmisten tuntoja alueesta. Kaverini on asunut alueella jo vuoden ja viihtynyt mainiosti. Itse odotan innolla, että pääsen muuttamaan. Pöly ja melu eivät minua haittaa, sillä tiedän, että kunhan alue valmistuu kokonaisuudessaan, on se kaikki ollut sen arvoista. Sitä paitsi talot ovat mielestäni miellyttävän värisiä, mutta jokaisellahan on oikeus omaan mielipiteeseensä. Kyllä minä asun mieluummin Lutakossa, kuin jossakin 5 km päässä keskustasta. Nauttikaa kesästä! Tervehdys kanssakansalaiset! Itse Lutakossa kohta pari kuukautta asuneena voin yleisarvosanaksi alueesta antaa 4 (kauniilla 1-5 -skaalalla). Talot ovat kauniita, rauhallisia, sekä ihmiset ovat melkoisen nuoria, tosin asiallisia sellaisia. Alue sijaitsee ihanteellisen matkan päässä keskustan kaasuista sekä luontevan matkan päässä Kuokkalasta. Myös markettien palvelut Keljossa ja Palokassa ovat kätevästi tavoitettavissa nelostien kautta. Tourulan kautta Seppälän marketeille pääsee todella nopeasti. Odotan mielenkiinnolla vuoden lopulla valmistuvia peruspalveluja sekä myöhemmin työmahdollisuuksia. Kaunis seutu. Suosittelen. Terveisiä kaikille elämän pessimisteille ja kateellisille. Asuttuani reilun vuoden Lutakossa, voin sanoa ettei se todellakaan paras mahdollinen asumaalue ole. Viher- ja puistoalueita kyllä todella toivoisi tälle alueelle. Rakennustyömaat, niiden melu ja varsinkin se pöly ja hiekka haittaavat suuresti asumista. Jos huoneiston sisälämpötila on keskimäärin 25 astetta (huh huh), niin pakkohan ikkunoita on pitää auki, mutta pölyn ja hiekan takia se on välillä ihan mahdotonta. Talojen värisävyissä ei ole mitään yhteneväisyyttä alueella. Kaikki on niin kirjavaa. Varsinkin Blomstedtin päädyn vastapäisen talon parvekkeet ovat mitä törkeimmät. Jos ja kun liikenne alkaa tulevaisuudessa kulkea Schaumanin puistotien kautta, toivoisi rakennuttajalta (VVO) paremman suojan laittamista parvekkeille kuin läpinäkyvät lasit, jotteivät kaikki tien käyttäjät, Blomstedtinhalliin tulevat palvelujen käyttäjät ja turbiinihalliin tulevat opiskelijat voisi töllistellä parvekkeiden elämää!!! Rakennuskustannuksissa varmaankin säästettiin tällä tavalla, mutta entäs asumisviihtyisyys??!! Asuma-alueesta olisi saanut todella kivan viheralueineen ja Jyväsjärven näkymineen, jos vähänkin enemmän olisi kuultu asukkaiden tarpeita eikä vain aina ajateltu sitä rahallista puolta!!! veystoimen päällikkötason kanssa. Sosiaalitoimessa taas hallintohenkilöt vastaavat yhteyksistä kaavoittajiin, joten sosiaalityön asiantuntemus jää helposti hyödyntämättä. Hankkeen aikana sosiaalityöntekijät ovat antaneet asiantuntijatietoa kaavoittajalle, maanomistajalle, rakennuttajalle ja muille toimijoille suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Vuoden 2000 alusta voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää osallistumissuunnitelman laatimista. Odotamme, että laki tiivistää sosiaalityön, asukkaiden ja kaavoittajien yhteistyötä. Olemme suunnitelleet yhteistä koulutusta, jossa sovittaisiin osallistumissuunnitelman pelisäännöistä. Kuviteltujen ja oikeiden asukkaiden näkökulmat Ennen ensimmäisten talojen valmistumista keväällä 1996 sosiaalityöntekijät ennakoivat fiktiivisten henkilöiden näkökulmasta alueen mahdollisuuksia ja uhkakuvia. Henkilöt edustivat eri väestöryhmiä. (ks. Hotanen ym ) Ensimmäisten talojen valmistuttua syksyllä 1996 teimme yhteistyössä yliopiston kanssa asukaskyselyn arvioidaksemme rakentamisen sosiaalisia vaikutuksia. Kyselyjä jatkettiin vuosina 1997 ja Niillä on selvitetty asukkaiden elinoloja ja viihtymistä Lutakossa ja tuotu asukkaiden ääniä suunnitteluun. Tavoitteena on ollut ehkäistä ongelmia alueen jatkosuunnittelussa ja -toteutuksessa. Fiktiivisten kertomusten ihmiset vastaavat hyvin Lutakon nykyistä asukasrakennetta. Sekä fiktiivisten että kyselyihin vastanneiden talouksien näkemykset alueesta olivat melko samanlaisia. Esimerkiksi asuntojen tärinää emme osanneet ennakoida ilmeisesti eivät myöskään rakennusalan ammattilaiset. Kyselyjen tulokset on annettu tiedoksi maanomistajille, rakennuttajille, kaavoittajille ja suunnittelijoille. He ovat vakuuttaneet, että asukkaiden näkemykset vaikuttavat jatkotoimiin. Kyselyillä on saatu asukkaiden ääni kuuluviin, mutta arvoitukseksi jää, onko sillä vaikutusta. Sosiaalityöhön olemme saaneet arvokasta tietoa alueen elinoloista, asukkaiden toiveista ja osallistumishalukkuudesta. Asukasillat tiedonlähde vaan ei vaikuttamisfoorumi Ensimmäisen asukaskyselyn valmistuttua aloimme suunnitella asukasiltaa. Kutsuimme suunnittelutilaisuuteen talotoimikuntien puheenjohtajat, kaavoittajat sekä maanomistajan. Alkuperäinen tavoite asukasillan järjestämisestä laajeni muuhunkin yhteistyöhön. Käynnistimme asukkaiden, kaavoituksen, maanomistajan ja aluesosiaalityöntekijöiden käytännön yhteistyön. Asukasiltoja on järjestetty pari kertaa vuodessa. Asukkaiden lisäksi mukana on ollut maanomistajan edustaja, rakennuttajia sekä eri viranomaisia. Illoissa asukkaat ovat voineet esittää näkökulmiaan Lutakon suunnittelusta ja rakentamisesta. He ovat saaneet tietoa rakentamistilanteesta ja lähiajan suunnitelmista sekä asukaskyselyjen tuloksista. Asukkaat ovat pitäneet asukasiltoja tärkeinä tiedonlähteinä. Niistä ei kuitenkaan ole muodostunut sellaista foorumia, jossa asukkaat todella voisivat vaikuttaa. Iltojen yksi tulos on ollut asukaslehti. Se on ilmestynyt noin puolen vuoden välein. Lehden toteutuksesta on yhdessä asukkaiden kanssa vastannut Tiimiakatemia, joka on alueella sijaitseva ammattikorkeakoulun markkinoinnin erikoisyksikkö. Lehden rahoittaa maanomistaja. Asukasiltojen tavoitteena on ollut myös aktivoida asukkaita yhteistoimintaan esimerkiksi perustamaan asukasyhdistys. Asukkaat ovat olleet kiinnostuneita yhteistoiminnasta, mutta toistaiseksi Lutakossa on liian vähän asukkaita, jotta yhdistys olisi järkevää perustaa. SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

6 Taloudelliset edut menevät asukkaiden hyvinvoinnin edelle. Toiveita vaan ei toimintaa Asukaskyselyjen perusteella alueen varhaisnuorille kaivattiin toimintaa. Seurakunnan lapsija nuorisotyö järjesti lapsille kerhoja. Seurakunnan työntekijät aktivoivat asukasillassa asukkaita varhaisnuorisotyöhön. Asukkaat eivät kuitenkaan olleet valmiita järjestämään kerhotoimintaa. Varhaisnuorisojärjestön kerhoaikeet taas kaatuivat siihen, että taloyhtiö vaati tiloista kohtuutonta vuokraa. Vaikka asukkaat toivoivat lapsille ja nuorille kerhoja, he eivät olleet valmiita tekemään asian hyväksi mitään. Asukkailta puuttuu yhteishenki, osittain siksi, että joidenkin talojen asukkaat vaihtuvat tiheästi. Asiakashaastatteluiden tieto talteen Sosiaalityön asiakastilanteessa kertyy runsaasti tietoa siitä, miltä asukkaista tuntuu elää asuinalueellaan. Tieto jää usein kirjaamatta ja hyödyntämättä. Halusimme selvittää tarkemmin, onko ympäristöllä vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Kehitimme SVA-kriteeristön pohjalta haastattelurungon sosiaalityön käyttöön. Haastattelurungon tarkoituksena on auttaa sosiaalityöntekijää ja asiakasta yhdessä pohtimaan ja etsimään voimavaroja, jotka edistävät asiakkaan hyvinvointia. Haastatteluissa kartoitetaan asiakkaiden kokemuksia alueestaan ja hyödynnetään heidän asiantuntemustaan alueen kehittämiseksi. Asiakashaastatteluja on tehty vasta muutamia. Asiakkaat kertoivat mielellään käsityksiään asuinalueestaan. Haastatteluista saatu tieto ei oleellisesti poikkea asukaskyselyjen tiedosta. Haastatteluja jatketaan ja haastattelurunkoa kehitetään uudenlaiseksi sosiaalityön välineeksi. Sosiaalityöntekijä saa asiakkailta tärkeää tietoa, josta on hyötyä, kun asuinaluetta arvioidaan ja kehitetään. Lähipalvelumallia suunnitellaan työryhmässä Lutakon lähipalvelujen suunnittelua varten on perustettu työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien, maanomistajan, rakennuttajan, yliopiston, kolmannen sektorin sekä asukkaiden edustajista. Työryhmään kuuluu myös sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön tavoitteena on tuoda sosiaalityön näkökulma neuvottelupöytään sekä tukea asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista. Olemme kuitenkin jääneet miettimään, onko yksittäisellä asukkaalla vaikuttamismahdollisuuksia työryhmässä. Myös sosiaalityöntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Työryhmässä on nähnyt suunnitteluprosessin monimutkaisuuden sekä oppinut tuntemaan kaavoittajia, maanomistajia, rakennuttajia ja muita tahoja. Asukkaiden näkemyksillä vähän vaikutusta Kun sosiaalityöntekijät keväällä 1996 ennakoivat alueen mahdollisuuksia ja uhkakuvia fiktiivisten asukkaiden näkökulmasta, tuli esiin monia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja toteutuksessa (vrt. Hotanen ym. 1997). Asuntojen tulisi olla kohtuuhintaisia, muunneltavia ja esteettömiä. Alueelle pitää saada palvelut ajoissa. Asukkaiden on päästävä vaikuttamaan suunnitteluun. Lutakkoon pitää saada pysyviä asukkaita. Alueelle toivottiin pikaisesti toimintakeskusta ja alueella sijaitseva messu- ja kongressikeskus Paviljonki haluttiin asukkaiden käyttöön. Lutakon tanssisali, työttömien yhdistyksen Rantakievari ja vanhan tehtaan työpajatila vaadittiin säilytettäviksi. Alueen rantakaistasta haluttiin suunniteltua leveämpi. Liikennejärjestelyihin toivottiin kiinnitettävän huomiota, erityisesti pienten lasten turvallisuus olisi varmistettava. Vaadittiin, ettei alueelle saa syntyä pimeitä paikkoja. Näkemykset on otettu Lutakon suunnittelussa ja rakentamisessa yllättävän huonosti huomioon. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Lutakon tanssisali ja Rantakievari puretaan. Rantakaistat ovat jatkuvasti kaventuneet. Alueen läpi rakennetaan vilkasliikenteistä katua, mikä huolestuttaa etenkin lapsiperheitä. Suurin osa asukkaista suhtautuu messu- ja kongressikeskukseen myönteisesti, mutta asukkailla ei ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Toimintakeskuksen, Lähipalvelutalon alkuperäinen idea ei ole toteutunut suunnitellussa laajuudessaan, aikataulussaan eikä sijainniltaan. Palveluja Lutakossa ei ole, mutta kaupalliset palvelut toteutunevat vuoden loppuun mennessä. Taloudelliset intressit etusijalla Taloudelliset intressit merkitsevät enemmän kuin asukkaiden hyvinvointi ja heistä hyvältä tuntuva elinympäristö. Sosiaalityöntekijöinä olemme samassa veneessä asukkaiden kanssa. Kun asuinalueen maapohja on yksityisen omistuksessa, kuten Lutakossa, on alueen suunnittelu ja rakentaminen vielä entistäkin vaikeampaa. Ennen kaikkea se on tullut esille toimintakeskusta suunniteltaessa. Olemme havainneet, että kaavoja voidaan muuttaa intressiryhmien toiveiden mukaan. Yhteistyö kaavoittajan kanssa ei ole ollut ongelmatonta. Olemme kuitenkin oppineet paljon asuinalueen rakentamisesta ja saaneet valmiuksia toimia uusilla areenoilla. Olemme luoneet pohjaa sille, että asukkaat pystyisivät osallistumaan ja vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Se ei ole ollut helppoa. Asukkaat ovat kiinnostuneita, mutta on vaikea löytää sellaisia areenoja, joilla he tuntisivat, että heillä olisi todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Olemme viritelleet verkkoja asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle ja osallistumiselle, mutta aika ei vielä ole ollut kypsä. Tulevaisuus on kuitenkin toivoa täynnä. Kaavoituksen sosiaalisia vaikutuksia on käsitelty Sosiaaliturvassa 10/00 Jaakko Cornérin kirjoituksessa Kaavoituksen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset arvioitava. Jyvässeudun sosiaalityöntekijöiden ja kaavoittajien yhdessä laatima sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kriteeristö on saatavissa toimituksesta. LÄHTEET: Autio M., Mäki-Runsas J. & Saavalainen M. (1997) Veden vierellä, kaiken keskellä. Lutakon asukkaiden näkökulma alueeseen vuosina Teoksessa Närhi K. (toim.) (1997) Ekososiaalisuutta paikantamassa. Ekososiaalisen sosiaalityön ulottuvuuksia projektiopinnoissa. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisuja 2. Jyväskylä. Hotanen A., Kumpulainen- Väistö L., Lummukka M. & Nirkkonen S. (1997) Näyttämönä Lutakko. Sosiaalityöntekijöiden seikkailu fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Jyväskylän yliopisto. Julkaisematon. Juhola K., Lahtinen T., Pelli- Kruskopf M. & Siirilä P. (1999) Lutakko muotoutuu. Asukkaiden näkemyksiä asuinalueestaan. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityön projektiopinnot. Julkaisematon. Leinonen A. & Opari P. (1998) Lutakon ensiaskeleet. Asukkaiden näkemyksiä asuinalueestaan. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityön projektiopinnot. Julkaisematon. Närhi K. (1995). Käytännön kokemuksia sosiaalityön ekososiaalisesta lähestymistavasta sosiaalisen sisällön ja asiantuntijuuden arviointiprosessi. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisuja. Nro 1. Jyväskylä. Närhi K. (1996). Sosiaalisten vaikutusten arviointi ekososiaalisen sosiaalityön välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Monisteita nro 7. Helsinki. Turunen P. (1999) Setting the Context. Comparison of the Three Starting Situations of the TSER-project Making New Local Policies against Social Exclusion in European Cities Schriften der Fachhochschule Magdeburg, Magdeburg, Verlag der Erich- Weinert-Buchhandlung. Kirjoittajat ovat Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen sosiaalityöntekijöitä. 6 SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

7 Nuoret ohjattava ajoissa talous- ja velkaneuvontaan KESKUSTELUA Olenko lälly? Jarkko täällä moi! No, moi-moi, mikä on ongelmana, kun soitat? Tota-tota, tuli puhelinlasku. Jaaha, isokin? Etkö pysty maksamaan? Joo, tonniseittemän sataa. Emmä mistää tällasii rahoi, kun ei oo mitään tuloikaa. No, mitä teet elääksesi ja mistä näin iso puhelinlasku syntyi? Mä oon just tullu intistä ja asun kotona eikä mulla oo mitään duunii enkä saa mitään korvauksia. Tää puhelinlasku tuli tossa keväällä, kun mulle tuli yhden muijan kans bänät. Oletko yrittänyt neuvotella laskun vähittäin maksusta ja voisivatko vanhempasi tässä tilanteessa auttaa sinua? No, tää lasku on jostain Kontaktista ja mä soitin sinne ja ne sanoi, että maksettava kerralla tai ne uhkaa mua oikeudella, joutuuks näis lusiin? Mutsi sanoi, että maksa itte, kun kerran olet sen itse tehnytkin. Emmä oikee ymmärrä näit juttui! En ymmärrä minäkään. Tämä tarina on tosi. Haloo-haloo! Osa meidän parikymppisistä nuoristamme ei ymmärrä käsitteitä takausvastuu, velan perintä, tuomion haku, ulosotto, maksuhäiriö. Ne ovat asioita, joista ehkä joudutaan ottamaan selvää vasta, kun asia tulee omalle kohdalle. Jarkon asia päättyi hyvin. Vanhemmat tulivat mukaan ja tehtiin takaisinmaksusuunnitelma, jotta maksuhäiriömerkinnältä vältyttiin. Jarkko ohjattiin työvoimatoimistoon työnhakuun, ammatinvalintaan tai mahdollista työharjoittelupaikkaa etsimään. Myös vanhempia jouduttiin valistamaan, mitä Jarkolla ulosmittauksessa todettu varattomuusmerkintä olisi saattanut vastaisuudessa tarkoittaa. Vanhempien kanssa sovittiin, että Jarkko maksaa velkansa heille takaisin heti tuloja saadessaan. Velkaneuvojan työssä tällainen tapaus on niitä helppoja tapauksia mutta herättää miettimään, miten on mahdollista, ettei tällainen tieto tavoita nykynuoria ja annetaanko tällaista kansalaiskasvatusta tarpeeksi esimerkiksi peruskoulun yläasteella, jonne se kuuluisi. Nuoret hankkivat ensimmäiset maksuhäiriömerkintänsä yleensä kännykkälaskuista, jotkut sakoista. Nuorilla perheillä menevät televisioluvat ja lehtija vakuutusmaksut liian helposti ulosoton kautta. Kun sitten tarvitaan opintotai asuntolainaa, on tie pystyssä. Kun nuori henkilö syyllistyy ensimmäiseen rikokseen, hänet ohjataan sovitteluun. Rattijuopumuksesta kärähtänyt ohjataan A-klinikalle. Meidän tulisi luoda myös järjestelmä, joka ohjaisi nuoren ensimmäisestä maksuhäiriöstä talous- ja velkaneuvontaan, jolloin viimeistään käsitteet velan perinnästä ja seurauksista tulisivat nuorelle tiedoksi. Leena Villanen velkaneuvoja Kotkan kaupunki Olin kotikäynnillä niin sanotulla toivottomalla asiakkaalla perheessä, jonka äiti oli juuri päässyt vankilasta. Meitä asiantuntijoita oli paikalla koko joukko tukemassa ja vakuuttelemassa valoisaa tulevaisuutta. Oli sossu, kriminaalihuollon ja kotipalvelun työntekijät, terveydenhoitaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö. En tuntenut perhettä entuudestaan ja suhtauduin siihen niin kuin muihinkin asiakkaisiini: annan apuani, jos se otetaan vastaan. Lähden aina liikkeelle perheen ja erityisesti lapsen tarpeista. Minua jäi kuitenkin häiritsemään asiakkaan ennestään tuntevien parin työntekijän asenne. Mielestäni heidän suhtautumisensa läheni kyynisyyttä; minulle tuli tunne, että he korkkaisivat samppanjapullon lähdettyään sieltä, päästyään eroon toivottomasta mutta vaativasta asiakkaasta. Purkaessani mieltäni eräälle työtoverilleni hän sanoi, että varsinkin tämä toinen työntekijä on erittäin jämäkkä! Tämä tapaus sai minut miettimään itseäni suuren instituution palveluksessa. Asiakkaani tulevat ja menevät joillekin käy hyvin, joillekin huonosti. Mikä on syynä epäonnistumisiimme? Me emme tiedä, milloin asiakkaalla on onnistumisen ovi avoinna. Sen olen kuitenkin nähnyt, että joka hetki asiakkaan kanssa on tärkeä. Siihen hetkeen on kerättävä kaikki onnistumista edellyttävät omat fiilikset. Mitä hyödymme, jos asiakas huomaa, ettemme usko häneen? Toisaalta mitä se haittaa, jos uskomme häneen, vaikka hän mahdollisesti jo kohdatessamme olisi päättänyt tehdä toisin? Miten voimme tietää? Eivätkö antamamme palvelut ole jo sovittu tässä yhteiskunnassa annettaviksi ja raha jaettavaksi? Me emme voi kieltää lain määräämää tukea. Miksi teemme tukemisesta itsellemme vastenmielistä keräämme sisäämme kielteisiä tunteita ja jaamme niitä? Otan toisen esimerkin. Minusta tulee marraskuussa mummu, joten olen jo ostellut tarpeellista tavaraa vauvalle. Eräässä ilmoituksessa kaupattiin turvaistuinta 250 markalla. Otin selville vastaavien uusien hintoja ja vuokria. Totesimme nuorten kanssa, että tarjous on edullinen, jos tuoli on hyväkuntoinen. Menimme ostamaan istuinta. Sanoin nuorille päättäneeni tinkiä. Ovella meitä oli vastassa herttainen perhe. Äidillä oli nuorimmainen sylissään ja kaksi pienokaista killisteli isän jaloissa. Isoin lapsi kyseli, ketä noi on. Koko perhe esitteli turvaistuinta meille. Isä kertoi, miten vauvat tuotiin siinä jo laitokselta kotiin. Äiti kertoi, kuinka päällisen voi irrottaa ja pestä. Tarkastellessamme tuolia päästin suustani, että tämä on niin hyvässä kunnossa, etten tingi vaan maksan pyydetyn hinnan! Tämän kerroin kotonani tyttärelleni. Hän lausui: Ton takia mää en enää ihmettele miksi Jannen (poikani) puhelimessa lukee sun kohdalla: Lälly, työ! Olenko siis lälly, koska uskon ihmiseen kokemieni epäonnistumisten uhallakin? Ovatko kyynisiksi kovettuvat jämäköitä? Lälly kumminkin SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

8 Ruotsissa liki joka läänissä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus kuntien tukena Silva Tedre Ruotsissa sosiaalialan kehittämisen ja tutkimisen moottoreina sekä kuntien oman arvioinnin tukena toimivat FoUkeskukset. 8 SOSIAALITURVA 15/2000 Peter Westlund uskoo, että kokemustietoa kannattaa jalostaa. Tieteelliset teoriat saavat kehittämisessä palvelijan roolin. Sosiaali- ja terveysalan jatkuva tutkimukseen perustuva kehittäminen ja arviointi ovat Suomessa periaatteessa hyväksyttyjä tavoitteita. Usein korostetaan kentältä lähtevää kehittämistä ja oman työn tutkimista. Se on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Perinteiselle akateemiselle opetukselle ja tutkimukselle kenttä ja sen käytännöt ovat pikemminkin teorioiden testauslaboratorio kuin kysymyksenasettelujen lähtökohta. Sosiaalialan osaamiskeskuksia ideoidaan kuitenkin parhaillaan eri puolilla Suomea. Ruotsissa sosiaalialan kehittämis- ja tutkimustoiminnan alulle panijoina ja kuntien oman arvioinnin tukena toimivat FoU (Forskning och Utveckling) -keskukset. Niitä on lähes jokaisessa 21 läänistä. Jokainen keskus on hivenen omanlaisensa. Jotkut toimivat kiinteässä yhteydessä yliopistoon, toiset taas ovat itsenäisiä alueen kuntien kanssa verkottuneita yksiköitä. Läänin ja kuntien roolit keskusten ohjailussa vaihtelevat. Kalmarissa käytännönläheinen keskus Kalmarin lääni sai oman FoUkeskuksensa vuoden 1999 alussa. Kalmarin keskuksen nimi on Fokus, joka tulee sanoista Forskning och Kunskaps Utveckling Socialtjänst. Se löysi nopeasti yhteistyömuotonsa kuntien kanssa. Aloitusvuonna rakennettiin yhteistyötä, profiloiduttiin ja aloiteltiin hankkeita. Toiminnan peruslohkoja on kaksi; yksilö- ja perhekysymykset sekä vanhus- ja vammaishuolto. Nyt haasteena on, miten lukuisat kuntien kanssa neuvotellut ja aloitetut kehittämishankkeet etenevät. Osa niistä on pieniä, toiset mittavampia ja myös tutkimukseen suuntautuneita. Julkaisuja on jo useita. Keskus sijaitsee ydinkeskustassa hansakaupunkihistoriasta muistuttavalla Kvarsholman saarella vanhan myllyn vintillä. Yksikköä johtaa kaksi kokenutta sosiaalialan ammattilaista, Immanuel Steen ja Peter Westlund. Westlund vastaa vammais- ja vanhustenhuollon toiminnasta. Hänelle on karttunut monipuolista kokemusta sekä sosiaalialan opettajana että kuntien verkostoitumisen kehittäjänä. Ennen Kalmariin tuloaan hän toimi FoU:n johtajana Blekingessä. Kollegat vaihtamaan kokemuksia KUVAT: SILVA TEDRE Westlund puhuu yksiköstään käytännön FoU:na. Sen päämäärät ja tehtävät nousevat yhteiskunnan muutoksista ja kentän tarpeista. Käytännönläheisen kehittämisen avuksi Westlund on yhdessä sosiaalialan työntekijöiden kanssa kehitellyt kollegiaalisen arvioinnin menetelmiä, vertaisarviointia ja kollegahaastatteluja. Eri kunnista tulevien kollegoiden välinen kokemustenvaihto ja kriittinen reflektointi on kehittämistyön keskeinen väline. Myös tuttuja tutkimusmenetelmiä sovitellaan kehittämistyön tarpeisiin. Käytännöstä otetut esimerkkitapaukset ja tapaustutkimukset tarjoavat kehittämistyölle lähtökohdan. Hankkeissa osallistujien roolit vaihtelevat; välillä on arvioitavana oma työ, toisinaan johdetaan ryhmätapaamisia. Keskuksen henkilökunnan tehtävät vaihtelevat hankkeesta toiseen. Joskus ollaan taustalla, voimavarana tarvittaessa, toisinaan tiukemmin mukana analyysityössä. Tehtävänä on rakentaa teoriatiedon ja kokemustiedon välistä siltaa yhdessä kokeneiden käytännön työntekijöiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa Hoidon- ja hoivan laadun kehittäminen, vanhusten ruokailun ja ravinnonsaannin arviointi, vanhustenhuollon työntekijöiden identiteetti, roolit ja status, vanhusten kuntoutus, vammaishuollon kunnalliset psykiatriset palvelut ovat esimerkkejä keskuksen ja kuntien yhteistyön aiheista. Keskuksen johto on vieraillut kunnissa, keskustellut eri työntekijäryhmien kanssa ja kerännyt kokemuksia. Näistä vihjeistä on kirjoitettu yhteenvetoja ja hiottu konkreettiset kehittämiskohteet. Kukin kunta lähtee mukaan sellaisiin hankkeisiin, joita se pitää palveluidensa ja työntekijöidensä työn kehittämiselle tärkeinä. Tapaamisissa jokainen kunta on aloittanut jonkin oman kehittämishankkeen. Monet ovat lähteneet mukaan useisiin hankkeisiin. Suuri osa tutkimusyksikön rahoituksesta tuleekin kunnilta ja hankkeet etenevät kuntien sosiaalijohdon kanssa neuvotellen. FoU:lla on ohjausryhmä, jossa hankkeiden kulkua esitellään. Vastuu sosiaalialan kehittämisestä ja arvioinnista pysyy kunnilla. 8 3/10/06, 8:13 AM

9 Hyvien kohtaamisten edellytyksistä Westlund puhuu hyvistä kohtaamisista : keskuksen on tavoitettava käytännön työntekijät, heidän tarpeensa ja intressinsä. Tutkijan on tunnettava, miten työntekijä käsittelee tietoa ja millaista hänen osaamisensa on, jotta hän pystyy löytämään niihin sopivat arviointi- ja kehittämismenetelmät. Jotta kehittämistyössä onnistuttaisiin, työntekijöiden pitää sitoutua siihen ja kehittämisen on oltava jatkuvaa. Hankkeet ovat poikineet uusia hankkeita, kun yhteistyössä käytännön työntekijöiden kanssa on kirjoitettu menetelmäoppaita ja lopulta oppikirjoja. Näitä FoU-toiminnan onnistumisen edellytyksiä Westlund arvioi yhdessä lukuisista raporteistaan, jonka nimikin korostaa käytäntölähtöisyyttä: Praktikens FoU Socialtjänst i utveckling. Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksia on käsitelty Sosiaaliturvassa 13/00 Erja Saarisen kirjoituksessa Sosiaalialalle laajaalaisia osaamiskeskuksia. KIRJALLISUUTTA: Nätverk för kvalitet. Äldreomsorg i samverkan. Erfarenheter från ett unikt utvecklingsprojekt mellan Karslhamn, Oskarshamn, Växjö och Älvsbyn. Oskarshamn Westlund Peter: Praktikens FoU socialtjänst i utveckling. Skiftserie 1997:1. Nätverksprojekten, Karlshamn. Westlund Peter: Lära av varandra. Kollegiegransking, Kvalitetskartor, Fokusgrupper. Fokus-Rapport 1999:7, Kalmar. Kirjoittaja on yliassistentti Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Hän oli keväällä 2000 vierailevana tutkijana Kalmarin korkeakoulussa NorFa:n (Nordisk Forskerutdanningsakademi) stipendillä. Vammaisten asumisurat kehittämisen kohteena Kalmarin korkeakoulun lehtori Ritva Gough työskentelee osa-aikaisesti kehittämiskeskuksen hankkeissa. Hän on tehnyt sekä vammais- että vanhustenhuoltoa koskevaa tutkimusta Ruotsissa ja Norjassa. Kalmarin keskuksen uusista hankkeista hänen vastuullaan on muun muassa vammaisten asumisurien kartoitus. Yhdessä kuntien vammaishuollon asiantuntijoiden kanssa hahmotellaan vammaisten asumisuria 1990-luvulla, joka oli Ruotsissa laitosten nopean purkamisen aikaa luvulla rakennettiin avohuollon tarpeisiin pieniä asumisyksikköjä, joita kutsutaan neliapiloiksi. Eri puolilta Ruotsia löytyy saman kaavan mukaan rakennettuja tiilitaloja, joissa on neljä samanlaista asuntoa ja keskellä yhdellä kaavalla kalustetut yhteistilat. Myös pihamaat ovat samaan muottiin valettuja. Hankkeella selvitetään, millaisia asioita vammaiset ihmiset pitävät asumisessaan tärkeinä ja miten ja kuinka pitkälle asumista voisi suunnitella ihmisten omilla ehdoilla. Kehitystyöhön kerätään kaksi fokus-ryhmää, toinen vammaisista ja toinen heidän omaisistaan. Heiltä kysellään, millaisia mielikuvia heillä on hyvästä asumisesta. Millainen asumisympäristö tarjoaisi kiinnittymisen kokemuksia? Miten pitkälle palvelujen tarve saa ohjata asumista? Missä piilee kodin viehätysvoima? Mistä arkipäivä koostuu? Miten päästään sellaiseen asumisen suunnitteluun, jota ei määrää ihmisen diagnoosi? Mukaan otetaan sekä nuoria vammaisia että keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä. Nuorilta puuttuvat vanhempien laitoskokemukset ja on luultavaa, että heidän asumiskokemuksensa ja toiveensa ovat uudenlaisia. Kuntien mahdollisuudet järjestää asumista vaihtelevat ja jokaisella kunnalla on myös oma asumiskulttuurinsa. Gough kertoo, että kuntien työntekijät ovat lähteneet hankkeeseen hyvin innostuneina ja sitoutuneina. Heillä on paljon ideoita, joita yhdessä jalostetaan. Samalla kokeillaan ja kehitellään tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hyviksi koettuja työtapoja. Ritva Gough kiertää Kalmarin läänin kuntia ja tunnustelee kehittämistarpeita yhdessä sosiaalialan työntekijöiden kanssa. Silva Tedre SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

10 Espoon päivähoito on nyt kunnossa KUVAT: MERJA MOILANEN Suurimpien kaupunkien sosiaali- ja terveysjohto piti syyskuuta vuositapaamisensa Espoossa ja tutustui kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen. Apulaiskaupunginjohtaja Antti Moisio (oik.) toivotti seuraajansa Juha Metson tervetulleeksi Espooseen. Lappeenrannan toimialajohtajana toimiva Metso aloittaa Espoon sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajana ensi vuoden alussa, ellei virkavaalista valiteta. Tapaaminen oli samalla vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän apulaiskaupunginjohtaja Antti Moision lähtiäisseminaari kollegoille. Espoon valtuusto on jo valinnut seuraajan, joka oli omasta joukosta eli Lappeenrannan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Juha Metso. Antti Moisio saattoi tyytyväisenä todeta jättävänsä Metsolle kaupungin, jossa ainakin päivähoito on kunnossa. Espoossa ei tänä syksynä ole ollut päivähoitojonoja vaan paikka on järjestynyt kaikille tarvitseville. Samoin esiopetusta on järjestetty kaikille sitä hakeneille. Pöytä on tältä osin puhdas, Moisio totesi. Espoo sai vuonna 1997 valtakunnallista kuuluisuutta, kun sosiaali- ja terveysministeriön perusturvalautakunta kehotti kaupunkia lisäämään päivähoitopaikkoja tarvetta vastaavasti. Viime vuonna eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi kaupungille huomautuksen päivähoitolain vastaisesta menettelystä. Valtuusto otti asian omakseen ja päivähoito on nyt saatu kuntoon rakentamalla muun muassa 15 tyyppipäiväkotia. Espoossa on tavoitteena, että päivähoidon uusista paikoista puolet on yksityisiä. Viime vuonna uusista paikoista 54 prosenttia oli yksityisiä. Espoon noin päivähoitopaikasta on kunnallisia 74 prosenttia ja yksityisiä 26 prosenttia. Tämän vuoden tulostavoite on uutta päiväkotipaikkaa. Päivähoitoa tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupungin väkiluku kasvaa runsaalla asukkaalla vuodessa. Uusia espoolaisia syntyy noin 3 000, asukkaita kuolee ja loput on muuttovoittoa. Espoon kaupungin väkiluku ylitti asukkaan rajan pari vuotta sitten. Päivähoidon suunnittelija Seija Nordfors kertoi, että määrän lisäksi Espoossa sijoitetaan laatuun. Espoo on ollut mukana Oulun yliopiston päivähoidon laadunarviointihankkeessa, jonka loppuraportti valmistuu tänä syksynä. Vanhusbuumi uhkaa Moisio varoitti Metsoa tulevasta vanhusbuumista. Espoossa on nyt yli 65-vuotiaita vain 8,4 prosenttia, mikä on paljon alle maan keskiarvon 14,8 prosentin. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin tulossa eläkeikään ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa rajusti. Tähän Espoon suunnitelmissa on jo varauduttu. Avohuoltoon aiotaan hankkia lisää voimavaroja, palveluketjut panna kuntoon ja katsoa, ettei vanhuksia makuuteta tarpeettomasti laitospaikoilla Jorvin sairaalassa tai peräti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Potilaiden makuuttamisesta epätarkoituksenmukaisesti HYKS:issä kaupunki joutuu maksamaan sakkona kaksinkertaisen hoitopäivämaksun. Tämä kannustaa kaupunkia porrastamaan hoitoa hankkimalla jatkohoitopaikkoja ja järjestämällä kotihoitoa. Kotihoidon saaminen ympärivuorokautiseksi ehkäisisi osaltaan epätarkoituksenmukaisten hoitopäivien syntymistä omissa sairaaloissa ja erikoissairaanhoidossa. Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi ympärivuorokautista kotihoitoa esimerkiksi yöpartiotoimintaa ei ole vielä pystytty järjestämään. Tänä vuonna ensimmäisen puolivuotiskauden aikana epätarkoituksenmukaisia hoitopäiviä oli kertynyt mutta sen jälkeen niiden määrä ei ole juuri kasvanut. Kaikkiaan niitä arvioidaan kertyvän tänä vuonna SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

11 Tilanne alkaa olla hallinnassa, Moisio totesi. Vuositapaamisen aikana vieraat tutustuivat Espoon vanhustenhuoltoon ja sairaala- ja laitospalveluihin. Käytännön tutustumiskohteena oli Träskändan kauniissa kartanoympäristössä sijaitseva Aurorakoti. Espoossakin on syrjäytyneitä Espoota voi joidenkin tunnuslukujen mukaan pitää parempien ihmisten kaupunkina: väestön keskimääräiset vuositulot, markkaa, ovat maan keskiarvoa, markkaa, korkeammat samoin koulutustaso: espoolaisista 39 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun prosentti on maassa keskimäärin 22,5. Espoon työttömyysprosentti on alle seitsemän, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa kokonaistyöttömyyden kanssa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on pahimmillaan ollut 36 prosenttia työttömistä. Viime vuonna :sta toimeentulotukea saaneesta 20 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Tämän vuoksi syrjäytymisen ehkäisy on Espoossakin yksi sosiaali- ja terveystoimen painopisteistä. Lasten syrjäytymistä ehkäistään muun muassa tukemalla vanhemmuutta ja kehittämällä sijaishuoltoa ja välimuotoisia palveluja. Viisi aluekeskusta Antti Moisio oli tyytyväinen Espoon kaupungin nykyiseen organisaatiomalliin: se on selkeä ja toimiva. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin Espoossa vuoden 1993 alusta. Kaupungissa on viisi alueellista tulosvastuullista toimintayksikköä: Tapiola ( asukasta), Matinkylä- Olari (30 000), Leppävaara (52 000), Espoonlahti (44 000) ja Espoon keskus (37 000). Alueilla toimivat aluejaostot. Aluekeskuksiin on sijoitettu myös koko kaupungille yhteisiä palveluja: esimerkiksi pakolaishuolto toimii Espoon keskuksessa ja tukipalvelukeskus Leppävaarassa. Ruotsinkielinen päivähoito on opetus- ja kulttuuritoimen alaisuudessa, suomenkielinen sosiaali- ja terveystoimen. Hammashoidosta subjektiivinen oikeus? Espoon asioiden lisäksi sosiaalija terveysjohtajat kuulivat Stakesin pääjohtaja Vappu Taipaleen sosiaali- ja terveyspoliittisen tilannekatsauksen ja sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikön Martti Lähteisen esityksen Sosiaalialan osaamiskeskuksista sosiaalihuollon kehittäjiä. Ministeriön apulaisosastopäällikön Marjatta Blanco-Sequeirosin johdatuksella keskusteltiin Terveydenhuolto hankkeesta. Ajankohtaisista asioista sosiaali- ja terveysjohtoa mietitytti hammashoidon laajennus. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari ihmetteli, onko kunnallisesta hammashoidosta tulossa subjektiivinen oikeus ja mikä Kelan rooli on siinä. Kelan pitäisi korvata osa hammashoidosta, mutta jos kunta ostaa hammashoitoa yksityiseltä, se ei saa Kelalta mitään korvausta. Tämä on aikamoinen sekasotku. En pidä järkevänä, että ihmisille tulee kunnan kustantama subjektiivinen oikeus hammashoitoon. Vappu Taipaleen mielestä kyseessä ei ole subjektiivinen oikeus hammashoitoon vaan nykyisen oikeuden laajentaminen. Kunnallinen hammashoito kohdennetaan nykyisin terveiden ihmisten terveisiin hampaisiin. Samalla rahalla voisi palvella hoitoa todella tarvitsevia, esimerkiksi vanhuksia ja laitoksissa olevia. Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen valitteli sitä, että tietoa tulee tiputtamalla ja näinkin suuri uudistus pitäisi panna toimeen jo ensi vuonna. Taloussuunnittelu menee tältä osin uusiksi. Tämän kokoisten uudistusten suunnitteluun olisi annettava kunnille aikaa vähintään vuosi, mieluummin kaksi. Uusi malli valtionosuuden jakamiseen Professori Hannu Valtonen esitteli Stakesin tutkimusryhmän STM:lle kehittelemää uutta mallia valtionosuuden jakamiseksi. Ryhmä on muun muassa etsinyt kriteereitä, jotka kuvaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta luovia oloja kunnassa. Esimerkiksi alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrällä ei kuvata sitä, että nämä ihmiset tarvitsevat paljon palveluja vaan oloja, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Tällaisessa kunnassa koko väestö tarvitsee keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Niinpä alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyysaste on otettu mallissa somaattisen erikoissairaanhoidon ja lyhytaikaisen vuodeosastohoidon tarvetekijäksi. Vantaan sosiaali- ja terveysjohtaja Urpo Alanko ihmetteli tätä tarvetekijää. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista suuri osa on kehitysvammaisia tai mielenterveysongelmaisia, miten heidän osuutensa väestöstä voi osoittaa somaattisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Psykiatrisen hoidon tarvetta osoittavat mallissa köyhyys ja yksinäisyys: olot, jotka luovat köyhyyttä ja yksinäisyyttä, luovat myös psykiatrisen hoidon tarvetta. Toimeentulotuen tarvetekijöinä mallissa ovat työttömyysprosentti, väkiluvun logaritmi ja niiden yksinhuoltajien osuus, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Sosiaalijohtajat ihmettelivät, miksi lasten ikä on rajattu seitsemään vuoteen. Valtonen selitti, että alle 7-vuotiaiden yksinhuoltajat eivät tarvitse muita enemmän toimeentulotukea, mutta olot, jotka tuottavat alle 7-vuotiaiden yksinhuoltajia, tuottavat myös toimeentulotuen tarvetta. Vesa Kauppinen kysyi, miksi tarvetekijöihin ei ole otettu mukaan opiskelijoiden määrää kunnassa. Esimerkiksi Tampereella, Porissa ja pääkaupunkiseudulla 14 prosenttia toimeentulotuen tarvitsijoista on opiskelijoita. Valtonen ryhtyi miettimään, tuottavatko opiskelijoita tuottavat olot myös toimeentulotuen tarvetta? Päivähoidon tarvetekijöitä ovat vuotiaiden naisten ammatissa toimiminen ja koulutustaso. Työttömyys oli ollut päivähoidon tarvetta vähentävänä tarvetekijänä, mutta se on poistettu, koska se on mallissa jo toimeentulotuen tarvetta lisäävänä tekijänä. Työttömyyden ottaminen malliin eri etumerkeillä, olisi kumonnut sen mallista kokonaan. Sosiaalijohtajat totesivat, että itse asiassa työttömyys ei vähennä päivähoidon tarvetta. Työttömät vanhemmat käyvät työttömyyskursseilla ja heidän lapsilleen pitää järjestää hyvinkin nopeasti päivähoitopaikka. Valtonen esitti päivähoidon mallilla tehdyn koelaskelman suurimmista kaupungeista. Laskelmassa ilmeni muun muassa kaupungin toteutunut päivähoidon käyttö ja päivähoidon tarve maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuoden 1998 tiedoilla Espoon päivähoidon tarve oli 18 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Päivähoidon käyttö sen sijaan oli vain 8 prosenttia yli maan keskimäärän eli lapsia oli todella ilman hoitopaikkaa, vaikka kaupungissa jo oli päivähoitoa keskimääräistä enemmän. Kotkassa puolestaan päivähoidon tarve oli 99 prosenttia maan keskiarvosta mutta käyttäjiä oli 121 prosenttia maan keskiarvosta. Eli Kotkassa käytetään päivähoitoa runsaasti enemmän kuin arvioitu tarve olisi. Hannu Valtonen totesi, että jokainen kunta tekee omaa politiikkaansa. Malli ei sano, mi- SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

12 Jos perheillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, kunnalla on oltava subjektiivinen oikeus valtionosuuteen. ten pitää tehdä, vaan miten kunnassa tehdään suhteessa muihin kuntiin. Jos jossakin kunnassa päätetään hoitaa lapset hyvin, se on kunnan oma asia, mutta valtio osallistuu vain arvioidun tarpeen verran kustannuksiin. Valtosen mukaan kysyntään vaikuttaa sekä tarve että tarjonta. Jos kunta tarjoaa runsaasti päivähoitoa, sitä myös käytetään runsaasti. Mallissa on yritetty vähentää käytöstä palvelujen tarjonnan aiheuttama kysyntä ja löytää kriteereitä tarpeen mukaiselle palvelujen käytölle. Valtionosuus palvelujen käytön vai tarvemallin mukaan? Sosiaalijohtajat muistuttivat, että päivähoito on subjektiivinen oikeus. Vanhemmat ratkaisevat, kuinka paljon päivähoitoa tarvitaan. Kunnan olisi saatava valtionosuutta sen mukaan, kuinka vanhemmat käyttävät päivähoitoa, eikä minkään tarvemallin mukaan. Päivähoidon valtionosuus voisi olla samanlainen kuin koulujen: laskennallinen oppilasta ja koulupäivää kohden. Lahden sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Pylväs totesi, että jos valtio järjestää perheille subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, kunnalla olisi oltava myös subjektiivinen oikeus valtionosuuteen. Jos päivähoito ei olisi subjektiivinen oikeus, voisi sanoa, että yli tarpeen päivähoitoa järjestävä kunta maksakoon ylimääräiset kustannukset itse. Hannu Valtonen kertoi, että kriteerit on muodostettu niin, että niissä käytettävät tiedot ovat helposti saatavissa yleisistä tilastoista. Kriteerien valinnassa ei oteta huomioon kuntien maksupolitiikkaa, palvelujen tuotantotapaa, laatua eikä edes toteutuneita kustannuksia. Mallissa yritetään saada esiin valtionosuuden jakamisen perustaksi vain tarpeen mukainen palvelujen käyttö. Tarpeen lisäksi valtionosuuden perusteena voitaisiin ottaa huomioon olot, joihin ei voi vaikuttaa mutta jotka tuottavat kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan syrjäisyys ja saaristoisuus. Hyvän valtionosuusperusteen pitäisi olla myös sellainen, johon kunta ei voisi lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa. Tällaisia ovat ikärakenne ja väestön sosioekonominen asema. Työryhmän kehittelemä malli tuottaa Valtosen mukaan melko samanlaiset tulokset kuin nykyiset valtionosuusperusteet, joten kovin suuria muutoksia uuden mallin käyttöönotto ei toisi. Merja Moilanen Tärkeä osa vuositapaamista ovat kollegojen kanssa käytävät epäviralliset keskustelut. Etualalla vasemmalta Tauno Telaranta Kotkasta ja Vesa Kauppinen Tampereelta, oikealla Urpo Alanko Vantaalta. Mittari kohti ykköstä Sosiaaliviraston johtoryhmässä mietittiin, miten työmme vaikutuksia asiakkaille saadaan mitattua. Yksi hyvä mittari tuli mieleen: Jos kenestäkään lapsesta ei tule enempää kuin yksi lastensuojeluilmoitus, voimme olla varmoja, että lastensuojelu onnistuu täydellisesti. Nyt saamme paljon tietoa siitä, kun lastensuojelu ei onnistu. Hyvin monen huostaanotetun lapsen äiti tai isä on itse ollut lastensuojelulapsi. Aikuistuneet lastensuojelulapset jatkavat liian usein päihdehuollon tai toimeentulotuen asiakkaina. 30 prosentilla vangeista on ollut vaikea tai erittäin vaikea lapsuus. Onnistumisista puhutaan vähemmän. Tavallinen kysymys on, miksi lastensuojelu ei tee mitään, kun lapset ja nuoret voivat huonosti. Lapsia koskevat lait asettavat korkeita vaatimuksia lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä vanhemmille että kunnan viranomaisille. Samalla ne varjelevat vanhempien oikeutta päättää perheen asioista. Lastensuojelun työntekijöillä on velvollisuus puuttua perheen asioihin silloin, kun lapsi tai nuori voi huonosti. Heillä ei ole kuitenkaan oikeutta toimia vastoin vanhempien tahtoa, jos lapsen tilanne ei ole niin huono, että tahdonvastaisen huostaanoton edellytykset täyttyvät. Laki ei tunne vanhempien tahdon vastaista tukea lapselle tai perheelle. Useimmiten tahdonvastainen huostaanotto tapahtuu vuosien tuki- ja yhteistyöyritysten jälkeen. Monen lajin palveluita on kokeiltu, kunnes lapsen tilanne käy täysin kestämättömäksi. Lapsen ja vanhempienkin kannalta koko asetelma on nurinkurinen. Miksi vanhempia ei saa pakkoauttaa silloin, kun siitä voisi vielä olla hyötyä? Miksi on odotettava niin kauan, että lapsen tilanne on mahdoton? Laki ei oikeasti olekaan ihan näin nurinperin. Sosiaalityöntekijällä on oikeus sekaantua perheen asioihin ja kysellä sekä vanhemmilta että lapsilta jatkuvasti, missä mennään. Hän voi tarjota erilaista tukea lapselle ja houkutella vanhempia mukaan kohentamaan lapsen elämää. Varsinainen este ei olekaan laki vaan raha, jolla ostetaan työntekijöiden aikaa vanhempien kanssa työskentelyyn. Lapsen sijoitus laitokseen maksaa tonnin verran päivässä. Entä jos käytettäisiin se tonni silloin, kun ensimmäinen lastensuojeluilmoitus tulee? Useimpien ilmoitusten selvittely perheen kanssa kestäisi ehkä vain viikon. Sen jälkeen löytyisi yhteinen toimintalinja, jonka toteuttaminen ja seuraaminen olisi jo paljon halvempaa. Joillakin tiivis selvittely johtaisi heti huostaanottoon ja lapsi tai nuori pääsisi nopeasti uuteen alkuun elämässään. Tällä systeemillä taitaisi mittari näyttää nykyistä paljon matalampia numeroita. Kati Peltola 12 SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

13 Aktivointia syrjäytymisen sijaan? Työministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä yhdistävät vuoden 2001 talousarvioesityksessä avainsanat aktiivinen työvoimapolitiikka ja kuntouttava työllistäminen. Työministeriölle kaavaillaan ensi vuodeksi miljoonan markan määrärahaa, josta työvoimapolitiikan toimeenpanoon kuluisi miljoonaa. Työvoimapolitiikkaan käytettävät rahat vähenisivät mutta työtöntä työnhakijaa kohden laskettuna määräraha kasvaisi. Työvoimakoulutustukiin esitetään koulutukseen osallistumiseen kannustavia muutoksia. Koulutusaikana majoituskorvausta voisi saada riippumatta siitä, onko koulutus omalla työssäkäyntialueella. Työmarkkinatukea saavia työttömiä kannustettaisiin työllistymään oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle harkinnanvaraisen matka-avustuksen avulla. Uutta aktivointia Aktiivisen sosiaalipolitiikan nimissä viranomaisten yhteisasiakkaita koskevaa yhteistyötä aiotaan tiivistää. Asiakkaan kanssa laadittaisiin yhteinen aktivointisuunnitelma. Tukirahat saadakseen alle 25-vuotiaan olisi pakko noudattaa aktivointisuunnitelmaa. Aktivoinnin viimesijaisena keinona olisi syrjäytymistä ehkäisevä, elämänhallintaa ja työkykyä parantava kuntouttava työtoiminta. Siihen osallistuvalle maksettaisiin työmarkkinatukea täysimääräisenä ilman tarveharkintaa sekä lisäksi matkakorvausta ja ylläpitokorvausta tai kannustinlisää. Aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä olisi arviolta henkilöä, mikä olisi 32 prosenttia työttömien määrästä. EU:n asettama vähimmäistavoite on 20 prosenttia. Työvoimakoulutuksessa vuoden 2001 mittaan olisi keskimäärin henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistettäisiin keskimäärin henkilöä, mihin sisältyy yhdistelmätukityöllistettyä. Työmarkkinatuesta arvioidaan ensi vuonna lähes 20 prosentin kohdistuvan aktiivointitoimiin. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta eli työssä olevien osuutta vuotiaasta väestöstä kohti 70 prosenttia sekä myöhentää eläkkeelle siirtymistä 2-3 vuodella. Ikääntyville erityishuomiota Myös ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on määrä tehostaa. Vuonna 2000 ja myöhemmin työttömäksi jäävät vuotiaat yritetään työllistää normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimien avulla. Jollei tämä onnistu, uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja niin sanotun eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto aktivoisi näitä HILKKA PIETILÄINEN Aktivoinnin viimesijaisena keinona olisi syrjäytymistä ehkäisevä, elämänhallintaa ja työkykyä parantava kuntouttava työtoiminta. työttömiä viime kädessä tukityöllistämisellä. Vuonna 2001 arvioidaan näin työllistettävän keskimäärin henkilöä. Kotityön tukikokeilua esitetään jatkettavaksi uudistetulla, nykyistä oikeudenmukaisemmalla veromallilla koko maassa. Ehdotuksen mukaan pienituloiset voisivat tehdä maksamistaan kotityöpalkoista vähennyksen kunnallisverotuksessa, elleivät he voi tehdä vähennystä täysimääräisesti valtionverotuksessa. Parempia sosiaali- ja terveystukia tulossa? Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusummasta, 196,6 miljardista markasta, sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 44,7 miljardia markkaa. Summa on runsas viidennes kaikista vuoden 2001 sosiaalimenoista. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, hammashuollon tukea laajennetaan ensi vuonna uusiin ikäluokkiin. Kansaneläkettä ja äitiysavustusta korotettaisiin. Työntekijöille luotaisiin uusi aikuiskoulutustuki. Mielenterveyspalveluja lisättäisiin ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä tehostettaisiin. Hampaat kuntoon Julkisesti tuettu hammashuolto laajenisi huhtikuun 2001 alusta vuosina syntyneisiin, kun etuus nykyisin koskee vuonna 1956 syntyneitä ja sitä nuorempia. Käytännössä julkisesti tuettu hammashuolto tarkoittaa oikeutta käyttää terveyskeskuksen hammashuollon palveluja tai saada sairausvakuutuskorvausta hammashuollon kustannuksiin. Terveyskeskusten hammashuollossa kunnille on kuitenkin tarkoitus antaa vuoden 2001 loppuun kestävä siirtymäaika, jonka kuluessa vuosina syntyneiden tarvitsemat hoitopalvelut tulisi järjestää. Kuntien velvollisuutta järjestää hammas- SOSIAALITURVA 15/

14 Tavoitteena on saada kunnallisen mielenterveystyön rahoitus kasvamaan sata miljoonaa markkaa. Valtio lisäisi tämän vuoksi 25 miljoonaa markkaa kuntien valtionosuuksiin. huollon palvelut täsmennettäisiin siten, että kunnille tulisi lakiin perustuva, selvä velvoite järjestää palvelut vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille. Tavoitteena on laajentaa hammashuoltoetuudet koko väestön ulottuville vuoden 2002 lokakuun alusta. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta tehostetaan Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin köyhyyttä ja syrjäytymistä estäviin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö aikovat käyttää vuonna 2001 yhteensä lähes 200 miljoonaa markkaa. Kuntouttavaa työtoimintaa varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotettaisiin ensi vuonna 7 miljoonaa markkaa. Varhennetun koulutus- ja työllistämiskuntoutuksen kokeiluihin osoitettaisiin 13 miljoonaa. Lisäksi kuntoutusrahan vähimmäistasoa korotettaisiin ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kela ryhtyisi myös maksamaan harkinnanvaraisena etuutena ylläpitokorvausta ammatilliseen kuntoutukseen osallistuville. Nämä edellyttäisivät yhteensä 6 miljoonan markan lisärahoitusta. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden selvittämistä jatkettaisiin 10 miljoonan markan varoin. Ehkäisevää toimeentulotukea köyhyyden torjuntaan Toimeentulotukilakia on tarkoitus muuttaa huhtikuun 2001 alusta niin, että ehkäisevän toimeentulotuen käyttö lisääntyisi ja harkinnanvaraisen tehostuisi. Muutoksista aiheutuisi valtiolle 16 miljoonan markan kustannukset kuntien valtionosuuksien lisäyksenä. 14 SOSIAALITURVA 15/2000 Aikuiskoulutustuki tulossa Työstä omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen lähtevien toimeentuloturva uudistettaisiin elokuun 2001 alusta. Vähintään kymmenen vuotta työelämässä olleille tulisi mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea enimmillään runsaan puolentoista vuoden ajalta sekä opintolainan valtiontakaus. Tuen suuruus olisi noin 80 prosenttia saajan työttömyyspäivärahasta. Aikuiskoulutustuki korvaisi siirtymävaiheen jälkeen aikuisopintorahan ja ammattikoulutusrahan. Tuen toimeenpanosta huolehtisi koulutus- ja erorahasto. Valtio rahoittaisi aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansioosan. Tuen saajia olisi keskimäärin arviolta 1500 vuonna Tarkoitukseen osoitettaisiin 20 miljoonaa markkaa valtion kukkarosta. Työttömien peruspäivärahaan korotus? Työttömyysturvan peruspäivärahaa nostettaisiin elinkustannusten nousun perusteella 4 markkaa eli 126 markkaan vuonna Korotus lisäisi valtion menoja peruspäivärahan osalta 16 miljoonaa markkaa ja ansiopäivärahan osalta 100 miljoonaa markkaa. Mielenterveyspalvelujen rahoitus kuntoon Mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia ja mielenterveyslakia muutettaisiin niin, että valtioneuvosto tai sosiaalija terveysministeriö voisi antaa tarkempia määräyksiä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sisällöstä ja järjestämisestä. Tavoitteena on saada kunnallisen mielenterveystyön rahoitus kasvamaan sata miljoonaa markkaa nykyisestä. Valtio lisäisi tämän vuoksi 25 miljoonaa markkaa kuntien valtionosuuksiin. Lisäys kohdennettaisiin lasten ja nuorten mielenterveystyöhön ja sitä tukeviin sosiaalipalveluihin. Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen tehostamiseksi osoitettaisiin 20 miljoonan markan lisärahoitus Kelalle harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Äitiysavustus nousee, lapsilisät ennallaan Äitiysavustus nousisi 760 markasta 832,40 markkaan eli 140 euroon maaliskuun 2001 alusta. Samalla äitiysavustus ulotettaisiin yli yksivuotiaisiin ottolapsiin. Äitiysavustuksen markkamäärää ei ole nostettu vuoden 1993 jälkeen. Avustuksen saajia olisi vuonna 2001 arviolta runsaat Lapsilisät jäisivät nykyiselleen. Lapsilisää saa lasten lukumäärän mukaan markkaa lasta kohden kuukaudessa. Sitä maksetaan noin lapsesta. Yksinhuoltajan 200 markan lisää maksetaan lapsesta. Isyysrahaa koskevia säännöksiä muutettaisiin ensi vuoden lokakuun alusta niin, että isyyslomaa voisi pitää nykyistä joustavammin enintään neljässä jaksossa milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa maksettaisiin edelleenkin enintään 18 arkipäivältä. Kansaneläkkeeseen tasokorotus Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin kesäkuun alusta 50 markkaa. Korotus koskisi kansaneläkkeitä, yleisiä perheeläkkeitä, luopumistukea, ylimääräistä rintamalisää sekä sotilasavustusta. Korotus lisäisi menoja ensi vuonna noin 250 miljoonaa markkaa. Kansaneläkkeen pohjaosan loppuosa poistuisi ensi vuoden alusta. Pohjaosa tehtiin eläkevähenteiseksi vuonna 1996, jolloin maksussa olevat pohjaosat päätettiin poistaa asteittain. Pohjaosa- ja lisäosakäsitteet poistettiin laista vuonna Kansaneläkelaitos rahoittaisi 71 prosenttia kansaneläkkeistä ja valtio loput. Lisäksi valtio rahoittaisi kokonaan eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet ja vammaistuet. Arvonlisäveron tuotosta käytettäisiin miljoonaa markkaa Kelan toimintaan. Vähän muutoksia sosiaalivakuutusmaksuihin Vakuutetun sairausvakuutusmaksu ei muuttuisi nykyisestä 1,50 pennistä äyriltä mutta eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksu laskisi 0,3 penniä, joten maksu olisi 2,9 penniä äyriltä. Työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksut säilyisivät nykyisellään. Yksityisen työnantajan, kunnan, kuntayhtymän ja kunnallisen liikelaitoksen sekä kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksu on 1,60 %. Valtion, sen laitosten ja Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,85 % palkoista. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on 2,00, 4,00 tai 4,90 % palkoista. Valtion, sen laitosten ja Ahvenanmaan maakunnan maksu on 3,95 % ja muiden julkisten työnantajien maksu 3,15 % palkoista. Yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksujen (TELmaksu) arvioidaan säilyvän tämänvuotisella tasolla. Työntekijän osuus on 4,7 %. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksu nousisi 21,3 prosenttiin nykyisestä 21 prosentista, joka vastaa keskimääräistä TEL-maksua. Valtio korvaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden kustannukset siltä osin, kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät kata niitä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusmaksut työttömyysvakuutusrahaston esityksestä loka-marras- Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiksi kustannuksiksi kunnan asukasta kohti vuonna 2001 Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat mk mk 7-64-vuotiaat mk mk vuotiaat mk mk vuotiaat mk mk yli 85-vuotiaat mk mk 14

15 kuussa Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan alenevan siten, että se olisi viiden miljoonan markan palkkasummaan saakka 0,8 % (nykyisin 0,9 %) ja sen ylittävästä palkkasummasta 3,1 % (nykyisin 3,45 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu laskisi 0,3 prosenttiyksikköä eli 0,7 prosenttiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään 13,868 miljardia markkaa, mihin sisältyy 1,2 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Talousarvioesityksen mukaan hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta niin, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannusjako tarkistettaisiin porrastetusti. Valtionosuuksia lisättäisiin vuonna 2001 puolella täysimääräisestä tarkistuksesta eli 455 miljoonaa markkaa. Toinen puoli jakautuisi tasan vuosille 2002 ja Kunnan omarahoitusosuutta korotettaisiin 134 markalla asukasta kohti eli markkaan. Korotus perustuu vuonna 1998 toteutettuun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamiseen sekä vuonna 1999 toteutettuun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeita voitaisiin aloittaa 520 miljoonan markan kokonaiskustannuksia vastaavalla määrällä. Asumistukiperusteet ennallaan Asumistuki kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalaan. Tuen määräytymisperusteet säilytettäisiin samoina kuin tänä vuonna. Asumistukeen ehdotetaan miljoonan markan määrärahaa. Järjestöt huolissaan: Valtio hamuaa raha-automaattituottoja Moni lukee ensi vuoden talousarvioesitystä helpottuneena: ehkä sosiaali- ja terveysalaa ei enää kuriteta säästöpäätöksillä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät toisin: valtio vain koventaa otteitaan. Jouko Vasaman mielestä aktivointirahojen lisääminen talousarvion eri kohtiin viime hetken valmistelussa kuvaa maamme sosiaalipolitiikan tilaa. MERJA MOILANEN Valtio aikoo vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan jättää Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotosta jakamatta ennätykselliset 224 miljoonaa markkaa. Summa olisi kaksinkertainen tämänvuotiseen verrattuna. Lisäksi 546 miljoonaa markkaa Ray:n tuotosta esitetään otettavaksi sotainvalidi- ja -veteraanityöhön, joka aiemmin rahoitettiin valtion tuloilla. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY on käynyt taistoon katkaistakseen tämän vuonna 1993 lamatunnelmissa alkaneen kierteen. Yhdistys vaatii valtiota antamaan koko rahaautomaattituoton jaettavaksi järjestöjen toimintaan. Puheenjohtaja Marita Ruohonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että alkuun raha-automaattituottojen höylääminen valtion kassaan oli perusteltavissa; myös järjestöt halusivat yhteishengessä osallistua laman voittamiseen. Nyt tätä perustetta ei enää ole; koko tuotto on saatava jakoon. Myös arpajaisveron korottamisesitys heikentäisi järjestöjen mahdollisuuksia: sen myötä RAY:n tuotto vähenisi 62 miljoonalla markalla, YTY huomauttaa. Kuka aktivoi väliinputoajia? Talousarviossa esitetään 200 miljoonan markan varoja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän linjausten mukaisesti. Se on hyvä asia, mutta summa on täysin riittämätön. Tälläkään perusteella ei ole syytä jättää RAY:n tuottoa jakamatta, Ruohonen painotti. Aktivointirahojen lisääminen talousarvion eri kohtiin viime hetken valmistelussa kuvaa maamme sosiaalipolitiikan tilaa, YTY:n pääsihteeri Jouko Vasama katsoi. Tällä tavoitellaan lähinnä pitkäaikaistyöttömien tukemista. Mutta ihmiset, jotka eivät kuulu tähän keskeiseen ryhmään, jäävät paljolti palveluista paitsi. He ovat väliinputoajia, jotka eivät kuulu kenellekään. Hän arvioi, että järjestöt käyttäisivät nyt jakamatta jätettäviksi aiotut rahat esimerkiksi lasten ongelmien helpottamiseen, huume- ja päihdetyöhön sekä mielenterveystyöhön. Kovia asenteita on edelleen. Usein on niin, että jos ihmisiä halutaan työllistää, heidän ympärilleen tarvitaan ihmisiä kädestä pitäen auttamaan. Keskustelua vai eriarvoisuutta? Emme ole saaneet vastausta. Me yritämme puhua asiakkaiden, kansalaisten, puolesta mutta talousarvion valmisteleva valtiovarainministeriö ei keskustele kanssamme sosiaalipolitiikasta, Vasama huokasi. Olemme useita kertoja pyytäneet päästä keskustelemaan ministeri Sauli Niinistön kanssa, mutta emme ole saaneet mitään vastausta, Ruohonen hämmästeli. Olemme hirveän huolestuneita eriarvoisuuden kasvamisesta. Meillä on kasvava joukko lapsiperheitä, joiden eväät ovat erittäin vähissä. Mielenterveyskuntoutujat todella syrjäytyvät. Tämä jakautuminen ehkä tuottaa tullessaan sellaista asennemuutosta, että jokainenhan on oikeastaan oman onnensa seppä, Ruohonen pelkisti. Arto Marjomäki SOSIAALITURVA 15/

16 Pirjo Havukainen Kohtuuttomat tilanteet osa 2 Kuin ryteikössä rämpisi Ullan uskomaton tarina Olin sopinut tapaamisen Ullan kanssa Aivovammaseminaarissa. Siellä niin ammattilaisasiantuntijat kuin potilas- ja omaisasiantuntijat käyttivät puheenvuoroja ajankohtaisista tutkimuksista ja kokemuksistaan. Ullan tapaus tuli tutkittavakseni kollegaltani esimerkkinä siitä, miten uskomattoman hankalasti avautuva kuntoutuspolku aivovamman saaneella voikaan olla. Ensin kesti yhdeksän kuukautta saada nimi erilaisille oireille, joihin Ulla etsi apua useista terveydenhuollon hoitopaikoista saamatta ohjausta. Halusin itse pohtia, millaista tietoa ja mistä hankittuna terveydenhuollon sosiaalityöntekijällä tulisi olla, jotta hän ymmärtäisi entistä paremmin Ullan kaltaisten avun tarvetta. Seminaarissa kuulimme, että eri asteisia aivovammoja syntyy maassamme vuosittain noin Vaikeista aivovammoista kaksi kolmasosaa syntyy liikenneonnettomuuksissa, joista peräänajo on tavallisin. Potilaista noin kolmannes päätyy sairaalaan ja kaksi kolmannesta lähetetään avohoitopaikasta kotiin lyhyen tarkkailun jälkeen. Pahimmillaan voi käydä niin, että aivovamma tai sen jälkioireet jäävät kokonaan tunnistamatta ja jatkokuntoutus saamatta. Ulla sinnitteli lähes välittömästi onnettomuutensa jälkeen jopa kuukauden ansiotyössä toisista huolehtimassa ennen kuin sai uudestaan sairauslomaa. Näistä ajoista en muista yhtään mitään, yhtä sumua kaikki; kuinka olen saattanut selvitä työssä yli kuukauden aiheuttamatta vahinkoa potilailleni Uskomattoman tarinan alku Keväällä 1996 sattui jonossa varsin tavanomainen kolari. Ulla istui kuljettajan vieressä, kun heidän oma autonsa jarrutti äkisti ja takaviistosta ajoi perään toinen auto. Törmäyksessä Ullan kaularanka retkahti voimakkaasti edestakaisin. Ulla vietiin T:n tapaturmaasemalle. Kuvauksissa ja tutkimuksissa todettiin peräänajotilanteessa tyypillinen piiskaniskuvamma Se on kaulan jänteille ja lihaksille aiheutunut vamma. Ullalle kirjoitettiin viiden päivän sairausloma. Kun niskakivut ja päänsärky vain jatkuivat, hän kävi päivystyksissä ja otti puhelimitse yhteyttä aluesairaalaan, työterveyshuoltoon, terveyskeskuksen psykologiin sekä mielenterveyshoitajaan ja yritti kuvata, kuinka hänestä tuntui kuin pää olisi sekaisin. Peräänajosta oli keskusteluissa puhuttu, mutta kukaan ei kiinnittänyt huomiota sen seurauksiin. Sairauslomaan ei katsottu olleen aihetta ja Ullan oli palattava hoitotyöhön. Mä oon käyny kattoon jälkeenpäin ne potilaitten nimet, ett ketä mä oon käyny hoitamassa, muuten en muista, jotain hämärää, harmaata vain on ollu, oon ollu niin väsyny. Vaivat psykiatrisoidaan Noin kuukauden työssäolon jälkeen Ulla hakeutui työterveyslääkärille, koska niskakivut ja päänsärky jatkuivat ja muistamattomuus, väsyvyys ja tutuissakin paikoissa liikkuminen tuottivat vaikeutta ja hän tarvitsi niiden takia toisten apua. Muutkin huomasivat, että Ullan puhe oli rönsyilevää, sanoja jäi pois ja kirjoittaminen oli vaikeaa. Työterveyslääkäri kirjoitti kolme viikkoa sairauslomaa E-lausunnolla Liikennevakuutuslain mukaiselle vakuutusyhtiölle ja määräsi fysioterapiaa piiskaniskuvamman vuoksi. Nielemisvaikeuksien takia Ulla pääsi aluesairaalaan, jossa tehtiin laajoja tutkimuksia. Hoitoalan ihmisenä Ulla pelkäsi oireidensa viittaavan joko MS-tautiin, ALS:iin tai punkkitautiin. Ullan hätä omasta tilastaan koitui kohtalokkaaksi: hänelle määrättiin kriisiterapiaa, jonka kustannusten selvittely Liikennevahinkoasiain korvauslautakunnassa johti sairauden psykiatrisointiin. Samassa yhteydessä syntyi kohtalokas kaksoissidos. Asiasta pyydettiin kuntoutussairaala I:n alan erikoislääkärin, aivovammojen asiantuntijan lausuntoa ja sama henkilö toimi myös vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä: liikennetapaturman ja oireiden syy-yhteyttä ei katsottu olevan. Kyllä minulle väärä diagnoosi annettiin, ei osattu riittävästi tutkia. Asiani lähti väärille raiteille jo tässä, papereita alkoi hukkua ja aina piti itse pyytää ja lähettää uusia lääkärinlausuntoja. Helmikuussa 1997 aluesairaala lähetti Ullan kuntoutumiskeskus II:een tutkimuksiin. Perusteellisissa neuropsykologisissa tutkimuksissa löytyi vihdoin selitys Ullan oireille: liikenneonnettomuudessa oli syntynyt vaikea aivoruhjevamma. Se on aivojen äkillisessä heilahtamisessa syntyvä aivokudosten ruhje, verisuonivaurio, venymä tai repeytymä. Ulla totesi painokkaasti: Yhdeksän kuukauden kuluttua sain nimen vaivoilleni ja nyt ne lukee mun papereissa. Vasta nyt aloitettiin neuropsykologinen kuntoutus, jota Ulla on tarvinnut kerran viikossa 2,5 vuoden ajan. Kuntoutus monipuolistuu korvauskiista syvenee Ulla pääsi kuntoutumiskeskus II:een aivovammapotilaiden Insure-kurssille alkuvuodesta 1999, vasta kaksi ja puoli vuotta tapaturman jälkeen. Kurssi kesti 42 vuorokautta. Keskuksessa tehtiin monialaisia tutkimuksia, mutta pääpaino oli neuropsykologisessa ja psykoterapeuttisessa kuntoutuksessa. Ullalle laadittuun pitkän aikavälin jatkosuunnitelmaan sisältyivät suositukset fysioterapiasta ja yksilöllisestä puheterapiasta kerran viikossa neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi. Kuntoutustukea suositeltiin 31. elokuuta 2001 saakka. B-lausunnolla puollettiin eläkkeensaajan hoitotukea. Samana vuonna elokuussa 1999 liikennevakuutusyhtiö lähetti Ullan omaan tutkimuslaitokseensa kuntoutussairaala I:een, koska korvauskiista oli edelleen ratkaisematta. Siellä tehtiin samat neuropsykologiset tutkimukset polikliinisesti kuin aiemmin toisessa asiantuntijalaitoksessa pitkäkestoisesti useamman viikon aikana, mutta saatiin erilainen lopputulos: kyseessä on jokin etenevä sairaus, kenties perinnöllinen, oireet eivät johdu päähän kohdistuneesta iskusta ja asia vaatii kontrollitutkimuksia. Ulla oli joutunut asiantuntijoiden arvovaltakiistojen välikappaleeksi. Kontrollitutkimukset tehtiin erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusyksikössä, jonne Ulla lähetteellä ohjattiin. Siellä lääketieteellisiä ja neuropsykologisia tutkimuksia suoritettiin jälleen laajasti kolmannen kerran lyhyen ajan sisään. Ullaa alkoi painaa tutkimusväsymys. Moniammatillinen ryhmä koottava asiakkaan tarpeista Ulla on istunut monissa ryhmissä, joissa hänen asiaansa on käsitelty. Lokakuussa 1999 oli koolla paljon erityisasiantunti- 16 SOSIAALITURVA 15/

17 Varmaan moni asia on ihan silkkaa tietämättömyyttäkin, mutta kyllä on suhtautumisessakin jotakin vialla. Kyllä siihen vaikuttaa kai tää mun vammanikin, kun usein puhun väärin. Mutta sitä mä eniten ihmettelen, miten vakuutuslaitoksissa hukkuu papereita. Virheitä sattuu vähän liian paljon mun kohdalla... VILMA METTERI joita. Ulla kummasteli ryhmän kokoonpanoa: Siellä oli sellaisia, jotka ei yhtään tunteneet mun tapausta. Toisaalta sieltä puuttui mulle tärkeä työterveyslääkäri, jota ei oltu kutsuttu. Eikö tässäkin pitäis aina lähteä asiakkaan tarpeista? Toisessa kuntoutustyöryhmän kokouksessa, joka oli ollut omassa työterveyshuollossa toukokuussa tapaamistamme edeltävänä päivänä, hankaluutena oli ollut tyttären osallistuminen. Laaja asiantuntijoiden joukko oli koolla, mutta tytär oli päässyt mukaan vasta omasta pyynnöstään. Ullan kysymyksiin oli suhtauduttu niin, että häntä kummastutti asiantuntijoiden kaikkitietävyys ja oikeassa oleminen. Asiakkaan ehdotuksille ei juuri korvaa kallistettu. Ullalle selvisi, että hänelle on tarkoitus tehdä vielä laajat kontrollitutkimukset neljännen kerran juuri korvauskiistan vuoksi. Tuo kaikki on sitä no-ku-toi -toimintaa eli vastuun pakoilua: kun tuo lääkäri lähetti niin minunkin täytyy lähettää vuorostani eteenpäin, sanokoot ne muut siellä lopullisen arvion Vakuutusyhtiön korvausrahoistahan tässä lopulta on kysymys. Mikä tekee hoitoketjusta monimutkaisen? Vamman laatu vaikeuttaa sekä hoitoon pääsyä että hoidon asianmukaista jatkumista. Kun Ulla yritti viiden päivän aikana kertoa lukuisille terveydenhuollon ammattilaisille päänsä olevan sekaisin, kukaan ei pysähtynyt kunnolla ottamaan selvää tilanteesta, vaan helppo tulkinta johti Ullan saamaan kriisiterapiaa. Psykiatrisointi oikeutti ohittamaan potilaan sinnikkäät kysymykset. Pitääkö potilaan itsensä kantaa vastuu siitä, ettei osaa kertoa juuri oikeilla sanoilla oireistaan? Kun aivovammapotilas ei usein edes hallitse puhettaan, hänen on vaikeaa saada lääkäri vakuuttuneeksi siitä, että hän tarvitsee lähetteen lisätutkimuksiin. Olen nyt myöhemmin keskustellut terveyskeskuksessa ylilääkärin kanssa heille koulutuksen saamisesta asiassa, mutta tämä on erityisasiantuntemusta eikä kuulemma kuuluu heille, Ulla kertoi. Tiedon puutetta vakavampi kysymys on kuitenkin hoitohenkilökunnan asenne potilaaseen ja hänen kuulemiseensa: Kun on vamma, joka ei heti näy päälle, niin tehdään tyhjäksi toisen puhe, vähätellään. Jopa niin sanotut asiantuntijat syyllistyvät tähän. Aivovammainen saa osakseen välinpitämättömyyttä ja ylimielisiä asenteita, koska asiantuntijat eivät halua tunnustaa tietämättömyyttään aivovammoista ja niiden hoidoista ja kuntoutuksesta. Se on puhtaasti tiedon puute ja ylpeyttä, siis ylpeyttä siitä että jos ei tiedä niin ei voi lähettää eteenpäinkään ja kysyä lisää Korvauskysymyksistä sekavuutta Lakisääteisissä vakuutusjärjestelmissä korvauskysymyksillä on oma hierarkiansa. Vakuutusjärjestelmien omien tutkimuslaitosten ja asiantuntijalääkäreiden valta on nähtävissä Ullankin korvausasian ratkaisussa: samat henkilöt antavat lausuntoja vakuutusyhtiön käyttämässä erikoissairaalassa ja ottavat kantaa korvaukseen vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä. Keskinäiset kiistat tietämisistä ja niiden hierarkioista ovat aiheuttaneet neljä vuotta kestäneen viiveen ensisijaisen korvaajan kustannusvastuulle kuuluvista etuuksista ja Ullalle on koitunut tästä taloudellisia menetyksiä. Vakuutusyhtiön vaatimat rinnakkaiset tutkimukset ovat tuntuneet Ullasta erityisen raskailta. Kukaan ei tällaisissa tapauksissa pidä lääketieteellistä tutkimusohjelmaa ohjaksissaan, vaan tuhlataan rahaa ja muita voimavaroja kierrättämällä potilasta rinnakkaisesti tutkimusketjusta toiseen. Asian käsittely, nyt Liikennevahinkolautakunnassa, kestää Ullalle annetun tiedon mukaan vielä puolisen vuotta, kun jälleen yhden lausunnon kadottua vakuutusyhtiössä Ulla on pikakirjeenä toimittanut sinne uuden. Minulla on hirveät puhelinlaskut, kun aina joudun itse soittelemaan uusia lääkärinlausuntoja ja joudun kulkemaan taksilla, myös tyttärelle on tullut paljon kuluja vuokseni. Perheen ja vertaisten tuella Ulla on tuntenut olleensa aika yksin, mutta saaneensa kuitenkin apua työterveyshuollosta, kuntouttajilta, aivovammayhdistyksestä, Kelan virkailijalta, joiltakin sosiaalityöntekijöiltä ja sairaanhoitajaystävältään, joka tuli hänen kanssaan Insure-kursille. Eniten on ollut turvaa omasta perheestä, erityisesti asiantuntijatyttärestä, ja omasta suomalaisesta sisusta ja luonteesta. Onneksi oon ollu aina avoin ja asioitten ulos puhuminen on SOSIAALITURVA 15/

18 Minun pitää todella kuulla asiakkaani puhe, kysymykset, epäilyt ja kritiikki. varmaan auttanu, että olen näinkin selvinnyt. Tiedollisesti eniten Ulla sanoo hyötyneensä Insure-kurssista ja sen järjestäneestä kuntoutumislaitoksesta sekä Aivovammayhdistyksestä. Yhdistystoiminta on saattanut saman kokeneita yhteen ja vertaistuki on auttanut jaksamaan päivästä toiseen. Ulla on innokas houkuttelemaan kohtalotovereitaan järjestötoimintaan ja suunnittelee hakeutumista tukihenkilökurssille. Byrokratiatyön sijasta asiakaslähtöisyyttä Ullan tapaus osoittaa selvästi, että byrokratiatyön sijasta tarvitaan paneutuvaa, asiakaslähtöistä työtä. Asiakkaita ja heidän omaisiaan on kuultava entistä aidommin ja otettava heidät todesta. Heidän toiveensa ja ehdotuksensa on huomioitava käytännön ratkaisuissa. Päätöksentekotilanteisiin tulisi nykyistä säännönmukaisemmin kutsua myös potilaan omaisia ja käydä aitoa vuoropuhelua suunnitelmista. Asiakasasiantuntijan ehdotukset voivat usein olla varteenotettavia ja saattavat säästää yhteiskunnan varoja. Palveluohjausta jo alkuvaiheessa Yksilökohtainen palveluohjaus tulee kytkeä asiakkaan hoitoon jo alkuvaiheessa. Erityisen tärkeää tämä ohjaus on hoitosuunnitelmaan kuuluvana oikeutena silloin, kun vamman tai sairauden laatu heikentää asiakkaan omaa kykyä hahmottaa ja muistaa omia asioitaan eikä hänellä ole edellytyksiä hoitaa omia etuuksiaan. Tulisi olla yksi nimetty henkilö, esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai kuntoutusohjaaja, joka vastaisi ohjauksesta. Sen voisi hoitaa myös työpari, joista toinen voisi olla vertaistukihenkilö, jolla on jo prosessin läpikäyneenä omia kokemuksia. Luotsauksen, avun ja ohjauksen tulisi olla aktiivisesti tarjolla. Se edellyttää niin esilläoloa kuin riittävää resurssointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja vammaishuollon käytäntöjä tulee kehittää niin, että tapausta lähellä olevat potilasjärjestöt kytketään entistä säännönmukaisemmin mukaan vammautuneiden kansalaisten kuntoutussuunnitelmiin jo niiden alkuvaiheessa. Jo sairaalassa tulee omaisille kertoa järjestöjen palveluista ja kutsua mahdollisesti saman tilanteen kokenut tukihenkilö mukaan sopeutumisprosessiin. Henkilökunnan tulee seurata, miten tämä yhteys syntyy. Vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden ja virkalääkäreiden kaksoissidos tulisi poistaa. Lausunnonantaja pitäisi katsoa jääviksi tulkitsemaan omaa lausuntoaan korvauskysymystä ratkaistaessa. Oikeusministeri on tähän asiaan tänä vuonna julkisuudessa kiinnittänyt huomiota. Mitä opin? Tutkimushankkeeni aikana olen ollut hieman sivussa normaalista työstäni. Kokemus on ollut silmiä avaava. Monesti tunsin pistoksia aivan samoista asioista, joihin Ullan kritiikki kohdistui. Minun tulee todella kuulla asiakkaani puhe, kysymykset, epäilyt ja kritiikki. Opin, että asiakkaiden palautteen avulla voin ehkäistä omaa sokeutumistani siinä järjestelmässä, jossa työskentelen. Voin vahvistaa asiakasta uskomalla häneen, auttamalla häntä asiansa ajamisessa ja liittoutumalla hänen kanssaan järjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Ullaan tutustuessani olen havainnut jälleen kerran, että asiakkailla ja heidän läheisillään on valtavasti voimavaroja ja arjen kekseliäisyyttä. Tämän kun tunnistaa ja antaa siitä heille palautteen, syntyy tunne yhteisestä hankkeesta, joka viedään päätökseen vaikka läpi harmaan kiven. Tämä voimaantumisen tunne on molemminpuolinen. Kirjoittaja on kuntoutussosiaalityöntekijä Tampereelta. Hänen sähköpostiosoitteensa on ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ Velkajärjestelyn saaneen oikeus toimeentulotukeen asuntolainan korkomenojen perusteella K:lle oli vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, jonka mukaan hänen tuli maksaa velkojille 680 markkaa kuukaudessa asuntolainan korkoja säilyttääkseen asuntonsa. Hänellä oli tuloinaan vain työmarkkinatuki ja hän oli lupautunut tinkimään elinkustannuksistaan päästäkseen velkajärjestelyyn ja säilyttääkseen asuntonsa. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ollut ottanut toimeentulotukea määrättäessä huomioon asuntolainan korkomenoja. Hallinto-oikeus hylkäsi K:n valituksen. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan velallisen ei tarvitse käyttää velkajärjestelyn piirissä olevien velkojen maksuun niitä tuloja, jotka hän tarvitsee välttämättömiin elinkustannuksiinsa. Säilyttääkseen muutoin realisoitavan omaisuutensa K ei ole voinut antaa sitoumusta velkojille, jolla hän siirtää velkavastuuta toimeentulotuella katettavaksi. Koska K oli sitoutunut velkajärjestelysopimusta tehdessään tinkimään elinkustannuksistaan, olivat asuntolainan korot muuttuneet perusosalla katettaviksi menoiksi. K:lla on aina niin halutessaan mahdollisuus luopua velkajärjestelystä, mikäli katsoo etunsa sitä vaativan. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen velkajärjestely on maksukyvyttömän henkilön ensisijainen järjestelmä hänen taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi. Asiakirjojen mukaan K:lla ei kuitenkaan ollut enää mahdollisuutta maksuohjelmansa muuttamiseen. Korkein hallinto-oikeus totesi olevansa samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että säilyttääkseen muutoin realisoitavan omaisuutensa velkajärjestelyä hakeva ei voi sitoutumalla tinkimään elinkustannuksistaan siirtää velkavastuuta toimeentulotuella katettavaksi. Myös velkajärjestelyn saaneen henkilön oikeus toimeentulotukeen määräytyy kuitenkin toimeentulotuesta annetun lain ja asetuksen säännösten mukaisesti henkilön tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukeen oikeuttavien menojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukea koskevissa säännöksissä ei ole asetettu velkajärjestelyn saaneen henkilön asuntolainan korkomenoja eri asemaan kuin muiden henkilöiden. K:lla olisi asiakirjojen mukaan ollut oikeus saada toimeentulotukea asuntolainojen korkomenoihin ilman velkajärjestelyäkin. Huomioon ottaen tämä sekä se, ettei K:lla asiakirjojen mukaan ollut enää mahdollisuutta velkajärjestelyn maksuohjelman muuttamiseen, hänen tarpeellisen suuruisina huomioon otettaviin asumismenoihinsa oli tullut sisällyttää myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otetun lainan korkomenot. KHO, taltio 2164, Toimeentulotuen hakijan vuokran omavastuuosuus ja Takuu-Säätiöltä saama takaus Toimeentulotukilain perusosaan sisältyvä seitsemän prosentin omavastuuosuus laskettiin asumistukilain 6 :ssä tarkoitetusta vuokran määrästä vähentämättä ensin asumistukea. Toimeentulotuen hakijan eläke maksettiin sosiaalilautakunnan välityksellä käytettäväksi hänen huoltoonsa. Takuu-Säätiö oli myöntänyt hakijalle takauksen pankkilainalle, joka kohdistui kulutusluottojen järjestelemiseen. Takuu-Säätiö oli edellyttänyt takauksen myöntäessään, että lainan kuukausimaksu suoritetaan sosiaalilautakunnan välityksessä olevista hakijan eläkevaroista. Kyseinen lainan maksu ei ollut hakijan olosuhteissakaan toimeentulotukeen oikeuttava meno. KHO, taltio 2193, SOSIAALITURVA 15/

19 Muutoksia potilastietojen luovuttamisessa Potilaslakia ja erikoissairaanhoitolakia on muutettu lähinnä eräiden potilastietojen luovutusperusteiden osalta. Julkisuuslain 26. ja 29. :n sisältämiä salaisuuksien yleisiä luovutusperusteita ja niiden suhdetta potilastietojen luovuttamiseen on käsitelty kirjoitussarjani osassa 4 (Sosiaaliturva 8/2000). Potilas- ja erikoissairaanhoitolakien muutoksilla pyritään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta ja potilaan asemaa hoitoketjussa. Lainmuutokset tulivat voimaan 1. elokuuta 2000 (säädöskokoelma / 2000). Seuraavassa kuvaan ensin potilaslain keskeiset velvoitteet ja sen jälkeen potilastietojen luovuttamista koskevat muutokset. Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun Potilaslain yleiset säännökset ovat pääosin samansisältöisiä sosiaalihuollon asiakaslain kanssa (mm. muistutus- ja asiamiesjärjestelmät). Potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. Myös terveyspalvelut sisältyvät perustuslaissa säädettyihin sosiaalisiin oikeuksiin. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Siitä, miten tämä toteutetaan, säädetään tarkemmin lailla (perustuslain 19. ). Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ovat enimmäkseen lakisääteisiä ja määrärahasidonnaisia niin kuin sosiaalipalvelutkin. Ensiapu ja muu kiireellinen hoito sekä vammaispalvelulain vaikeavammaisuusmääritelmän täyttävien mielenterveyspotilaiden tuki- ja palveluasuminen eivät ole määrärahasidonnaisia, vaan niihin potilaalla on voimavaroista riippumaton subjektiivinen oikeus. Erikoissairaanhoitolain ja potilaslain muutoksilla ei lisätä kunnan järjestämisvelvoitteita. Perusoikeus- ja erityislait määrittävät edelleen subjektiiviset oikeudet ja kunnan muun järjestämisvastuun terveydenhuollossa (ks. osa 5, Sosiaaliturva 13/2000). Potilaan itsemääräämisoikeus hoidon perustana Julkisuus & tietosuoja sosiaalihuollossa osa 7 Taisto Ahvenainen Potilaalle pitää hoidon yhteydessä antaa ymmärrettävä selvitys esimerkiksi erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitystä ei anneta vastoin potilaan tahtoa eikä myöskään silloin, jos on ilmeistä, että sen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Potilaan itsemääräämisoikeus edellyttää, että hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja että valitaan sellainen lääketieteellisesti hyväksyttävä hoito, jonka potilas voi hyväksyä. Jos täysi-ikäinen potilas ei esimerkiksi mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistään on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava, jotta saadaan selville, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tahto ei selviä, potilaan henkilökohtainen etu on ratkaiseva. Hoitoon on saatava potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Nämä voivat myös kieltää hoidon tai toimenpiteen antamisen potilaalle, jolloin hoito tulisi antaa yhteisymmärryksessä suostumuksesta kieltäytyvän kanssa. Jos heidän näkemyksensä hoidosta eroavat toisistaan, potilaan etu ratkaisee. Lailliselle edustajalle saa antaa kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Hän ei voi kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellista hoitoa. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei siihen kykene, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Myöskään alaikäisen huoltaja tai muu laillinen edustaja ei voi kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellista hoitoa. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä ja niiden luovuttaminen sivulliselle määräytyy potilaslain 13. :n nojalla. Potilaan hoitoon osallistuvat eivät ole sivullisen asemassa suhteessa niihin tietoihin, joita heidän työtehtävänsä edellyttävät. Potilasasiakirjoihin pitää tehdä merkinnät tiedon luovutuksista perusteluineen esimerkiksi mitä tietoja, kenelle ja koska on luovutettu sekä perustuiko luovutus kirjalliseen, suulliseen vai muuhun suostumukseen. Potilastiedon luovuttaminen sivulliselle edellyttää yleensä potilaan kirjallista suostumusta. Sivullisia ovat muut kuin asianomaisen yksikön tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat henkilöt. Joissakin erikseen säädetyissä luovutustilanteissa potilaan suostumus voi olla suullinen tai muuten asiayhteydestä ilmenevä taikka potilaan suostumusta ei vaadita. Asiayhteydestä ilmenevä suostumus ei ole suullinen eikä kirjallinen vaan muu tietoinen ja vapaaehtoinen hyväksyntä kyseisten tietojen luovuttamiselle tietylle taholle tiettyyn tarkoitukseen. Pelkkää hoitoon hakeutumista ei pidetä asiayhteydestä ilmenevänä suostumuksena hoitotietojen luovuttamiselle. Jos potilastietoja pyytävällä on niihin laissa erikseen nimenomaan säädetty tietojensaantioikeus, tiedot on luovutettava eikä luovutus edellytä potilaan suostumusta. Jos potilastietojen luovuttamista harkittaessa havaitaan, ettei potilaalla ole edellytyksiä arvioida luovutuksen edellytyksenä olevan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisen suostumuksen perusteella. Jos alaikäinen kykenee päättämään omasta hoidostaan, hän voi kieltää potilastietojensa antamisen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Hän antaa silloin itse suostumuksen hoitoaan koskevien tietojen luovuttamiseen. Alaikäisen tai muun potilaan kielto ei poista esimerkiksi sosiaalihuollon viranomaisen sosiaalihuollon asiakaslain 20. :n mukaista oikeutta saada potilastietoja ja käyttää niitä asiakaslain mukaisesti. Asiakastietojen luovutus sairaanhoitopiirin ja tilaajan välillä Terveydenhuollon palveluja tuotettaessa henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä on yleensä se, jolla on kyseisessä hoidossa varsinainen hoitovastuu. Ostopalveluissa palvelun tilaaja on rekisterinpitäjä ja palvelujen tuottaja tallettaa tietoja niin sanottuna teknisenä rekisterinpitäjänä tilaajan lukuun. Tästä poiketen sairaanhoitopiirin yksikkö saa rekisterinpitäjänä tallettaa alueensa SOSIAALITURVA 15/

20 Poliisilla on oikeus saada terveydenhuollon potilastietoja, kun se selvittää rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään kuusi vuotta. terveyskeskuksille lakisääteisenä tehtävänä erikoissairaanhoitolain 10. :n 3. momentin nojalla tuottamiensa laboratorio- ja röntgenpalvelujen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden erityispalvelujen asiakastietoja omiin rekistereihinsä. Vastaava oikeus sillä on, kun se tuottaa näitä palveluja piirin muille yksiköille tai kehitysvammaisten erityishuoltoa järjestävän erityishuoltopiirin yksiköille. Se, toimiiko sairaanhoitopiirin yksikkö itsenäisenä vai teknisenä rekisterinpitäjänä, varmistetaan käytännössä tilaajan ja tuottajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen yksikkö tiedottaa sopimusmalleista syksyn 2000 aikana. Sairaanhoitopiirin yksikkö saa käyttää palvelun tuottamisen yhteydessä kerättyjä tietoja omien potilaidensa hoidossa, esimerkiksi jos henkilö myöhemmin tulee yksikön asiakkaaksi. Sairaanhoitopiirin yksikkö, johon voi kuntayhtymän päätöksellä kuulua useampi kuin yksi sairaala tai erillinen yksikkö, ja tilaaja saavat luovuttaa toisilleen potilastietoja ilman potilaan suostumusta, jos potilaalle on tästä kerrottu henkilötietolain mukaisesti. Tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömät tiedot Jos potilaalla ei ole laillista edustajaa eikä hän kykene esimerkiksi kehitysvammaisuuden, mielenterveyden häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi arvioimaan suostumuksen merkitystä, hänen tutkimuksensa ja hoitonsa järjestämiseksi välttämättömät tiedot voidaan antaa ilman suostumusta esimerkiksi toiselle terveydenhuollon yksikölle tai ammattihenkilölle. Pelkästään potilaan hoidon ja tutkimuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät yleensä vaadi holhoustoimesta annetun lain mukaisen edunvalvojan määräämistä hänelle. Myös potilaan tajuttomuus tai vastaava tilanne sekä potilaan kiireellisen hoidon tarve voivat johtaa siihen, ettei suostumusta ole mahdollista hankkia potilaalta eikä hänen lailliselta edustajaltaan. Tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeelliset tiedot sekä hoitopalaute Potilaan suullinen tai muuten asiayhteydestä ilmenevä suostumus on riittävä, kun kysymys on hänen tutkimuksensa ja hoitonsa järjestämiseksi tarpeellisten tietojen luovuttamisesta toiselle terveydenhuollon yksikölle tai ammattihenkilölle. Jos esimerkiksi hänet hoitoon lähettänyt terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri jatkaa hänen hoitamistaan, potilastietojen luovuttamisessa ei tarvita kirjallista suostumusta, kunhan potilaalle kerrotaan asiasta. Jos kysymys ei ole jatkohoidosta, se tarvitaan. Sen sijaan potilasta koskeva hoitopalaute, 20 SOSIAALITURVA 15/2000 joka sisältää yhteenvedon annetusta hoidosta, voidaan potilaan suullisen tai muuten asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen perusteella toimittaa hänet hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon yksikölle, yksityislääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle myös silloin, kun potilaan hoito ei jatku siellä. Esimerkiksi tajuttoman potilaan lähiomaiselle tai muulle läheiselle saa antaa tiedon potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi tämän. Vainajan hoitotiedot Kuolleen henkilön elinaikanaan saamaan hoitoon liittyviä tietoja saa luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Tiedonsaantiin ei siten riitä pelkästään yleinen mielenkiinto tai halu tietää vainajan taustoista, vaan edun pitää olla tärkeä. Jos esimerkiksi edunsaaja pyytää tietoja vainajan tekemän testamentin pätevyyden selvittämiseksi, tietoja saa luovuttaa. Samoin jos esimerkiksi lähiomainen haluaa selvittää, liittyykö kuolemaan hoitovirhe, tiedonsaannille on tärkeä peruste ja tietoja saa luovuttaa. Tietopyynnön pitää aina olla kirjallinen ja perusteltu. Tietoja saa antaa myös muille kuin vainajan sukulaisille, jos luovutusedellytykset täyttyvät. Tiedonsaaja saa käyttää tietoja vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on hänelle luovutettu. Hän on niistä myös salassapitovelvollinen. Tästä pitää tehdä asianmukaiset merkinnät luovutettaviin asiakirjoihin (ks. myös julkisuuslain 25. ). Eräiden potilasta koskevien tietojen luovutusvelvollisuus ja ilmoitusoikeus Potilasasiakirjoihin sisältyviä ja potilasta koskevia muita tietoja pitää eräiden erityissäännösten nojalla luovuttaa niitä pyytäville salassapitovelvollisuuden estämättä tiedon luovuttamista. Esimerkiksi sosiaalihuollon viranomaisella on sosiaalihuollon asiakaslain 20. :n nojalla oikeus saada maksutta potilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14. a :n säännös velvoittaa esimerkiksi terveydenhuollon yksikön ja yhteisön antamaan asiakasmaksun määräämistä varten tarpeelliset, henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ja selvitykset. Kun sosiaalihuollon viranomainen pyytää terveydenhuollon viranomaiselta sosiaalihuollon asiakaslain 22. :n nojalla virka-apua, virka-avun antajan pitää antaa virka-aputehtävän edellyttämät salassa pidettävät tiedot. Jokainen kunnallisen terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilö on lastensuojelulain 40. :n nojalla velvollinen ilmoittamaan sosiaalilautakunnalle salassapitovelvollisuuden estämättä ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tämä ilmoitusvelvollisuus poistaa terveydenhuollon asiakassuhdetta koskevan salassapitovelvollisuuden mutta toisin kuin sosiaalihuollon tietojensaantioikeus ei koske potilastietoja laajemmin. Jos maistraatti tai tuomioistuin tarvitsee vireillä olevassa asiassa salassa pidettäviä potilastietoja holhoustoimesta annetun lain mukaisen edunvalvojan määräämistä varten, jokaisen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yksikön sekä ammattihenkilön pitää antaa ne sille holhoustoimesta annetun lain 90. :n nojalla pyydettäessä ja maksutta. Esimerkiksi jokainen viranomainen, terveydenhuollon työntekijä ja ammattihenkilö saa holhoustoimesta annetun lain 91. :n nojalla ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä maistraatille. Tämä ilmoitusoikeus poistaa terveydenhuollon asiakassuhdetta koskevan salassapitovelvollisuuden muttei koske potilastietoja laajemmin toisin kuin maistraatin tietojensaantioikeus. Poliisilla on poliisilain 35. :n ja oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 23. :n nojalla oikeus saada terveydenhuollon potilastietoja, kun se selvittää rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään kuusi vuotta. Tähän liittyvä tietojenantovelvollisuus ei koske muiden rikosten selvittämistä. Potilasasiakirjojen säilyttäminen Potilaslain 12. :ssä on yleissäännökset potilasasiakirjojen käytöstä, laatimisesta ja säilyttämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asiasta 25. helmikuuta 1993 määräykset. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa syksyn 2000 aikana asetuksen ja uudet määräykset potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä. Määräykset koskevat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon järjestämistä ja niissä otetaan huomioon henkilötietolain ja potilaslain vaatimukset. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 16. :n mukaan potilasasiakirjat on laadittava ja säilytettävä potilaslain edellyttämällä tavalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut ammattihenkilöt. Määräykset koskevat kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, niin itsenäisiä ammatinharjoittajia kuin myös sosiaalitoimen tehtävissä terveyden- ja sairaanhoitoa antavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Sarja päättyy. Edelliset osat on julkaistu Sosiaaliturvan numeroissa 4, 5, 6, 8, 13 ja 14/2000. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton johtava lakimies. 20

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat. -MAL-toimintojen näkökulmista

Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat. -MAL-toimintojen näkökulmista Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat -MAL-toimintojen näkökulmista Kuntien asukasluvut 31.12.2010 Yhteensä 185 414 asukasta H A U K I P U D A S K I I M I N K I 2 192 O U L U O U L U N S A L O 18 871 13

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot