SOSIAALITURVA. Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/2000 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/2000 1"

Transkriptio

1 Lokakuu15/00 SOSIAALITURVA Talousarvio painottaa aktivointia Hoivayrittäjyys monimuotoistuu ja yrittäjien määrä kasvaa SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

2 SOSIAALITURVA 15/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Arto Marjomäki puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinta /1 vsk 230 mk 1/2 vsk 140 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Ilmoitukset talouspäällikkö Satu Martin puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat 7,80 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Talousarvioesitys voisi olla lohduttomampikin Petri Virtanen 4 Näyttämönä Lutakko sosiaalityöntekijät mukana asuinalueen suunnittelussa Outi Kojo, Maija Lummukka, Mervi Määttä & Ritva Soininen 7 Keskustelua Nuoret ohjattava ajoissa talous- ja velkaneuvontaan Leena Villanen Olenko lälly? 8 Ruotsissa liki joka läänissä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus kuntien tukena Silva Tedre 10 Espoon päivähoito on nyt kunnossa Merja Moilanen 12 Mittari kohti ykköstä Kati Peltola 13 Aktivointia syrjäytymisen sijaan? 15 Järjestöt huolissaan: valtio hamuaa rahaautomaattituottoja Arto Marjomäki 16 Kohtuuttomat tilanteet osa 2 Kuin ryteikössä rämpisi Pirjo Havukainen MERJA MOILANEN Kuka aktivoi väliinputoajia, jotka eivät kuulu kenellekään, kysyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n pääsihteeri Jouko Vasama sivulla Ennakkopäätöksiä 2 3/10/06, 8:13 AM

3 4. lokakuuta Julkisuus & tietosuoja sosiaalihuollossa osa 7 Muutoksia potilastietojen luovuttamisessa Taisto Ahvenainen 21 Kilpailuttaminen vauhditti yksityisten palvelujen kasvua Pekka Lith 22 Hoivayrittäjällä monta tietä menestykseen Sirpa Andersson Anne Kainlauri 24 Tukea kotitalouksille kannattaa jatkaa 25 Kirjallisuutta Missä on säästynyt aika? Eeva Mehto 26 Umbrellasta nuorelle arjen taitoja Outi Kivinen Eeva Timonen-Kallio Kannen kuva: Pekka Hänninen Seuraava Sosiaaliturva 16/2000 postitetaan lukijoille 23. lokakuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 16. lokakuuta. Talousarvioesitys voisi olla lohduttomampikin Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menot ovat 44,7 miljardia markkaa, nimellisesti noin kolme prosenttia enemmän kuin kuluvan vuoden talousarvio. Sosiaalipolitiikan tutkijat kommentoivat hallituksen esitystä lehtitietojen perusteella nihkeään sävyyn. Tutkijoiden (HS ) mukaan kyseessä on lihavan ajan budjetti ja että hyvinvointivaltion tehtävä olisi kääntää taloudellinen kasvu sosiaaliseksi kehitykseksi. Yhden arvion mukaan Suomi on nyt pohjoismaisen (hyvinvointi-) mallin halpaversio. Missä määrin budjettiin esitetyt köyhyyden poistamiseen liittyvät määrärahat ovat suhteessa esimerkiksi esitettyihin veronkevennyksiin, ei ole pelkästään akateeminen kysymys. Pohdinnassa on kyse paitsi oikeudenmukaisuudesta, myös tarkoituksenmukaisuudesta. En ole tähän mennessä nähnyt kovinkaan monen sosiaalipolitiikan tutkijan kiinnittäneen huomiota esimerkiksi yrittäjyyskannustinvaikutusten lisäämiseen. Yrittäjyyden tukeminen kuitenkin on ensisijaisia työllisyyden parantamiskeinoja. Tuloverotuksen alennukset ovat budjettiesityksen talouspoliittinen pääsanoma. Niillä pyritään varmistamaan, että tulevat palkkasopimukset pysyisivät maltillisina. Olisi aina silloin tällöin hyvä palauttaa mieliin 1990-luvun ensimmäisen puoliskon opetukset, jolloin Suomella meni todella kurjasti. Olin vuosina Turun sosiaaliviraston osastopäällikkönä ja muistan hyvin, millaiseksi ajoittain kaoottinen säästämisvimma muutti työyhteisöni ilmapiirin. Kauhunsekaisin tuntein jopa tällä kunnallisen virkahierarkian tasolla seurattiin päivittäistä keskustelua pankkijärjestelmän konkursseista, pankkien toimihenkilöiden ja hallintoneuvoston jäsenten oikeudenkäynneistä sekä tuolloin virassa olleiden pääministerin ja valtiovarainministerin saarnoja kurinalaisen budjetti- ja finanssipolitiikan tarpeesta. Hikikarpalot otsalla tehtiin työtä kohtuuttomina pidettyjen säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tänä syksynä tilanne on aidosti toisenlainen. Enää emme ole kuilun partaalla, emme edes lähellä sitä. Tilanne voisi olla paljon huonompi. Budjettiesitystä antaessaan hallitus hyväksyi samalla Suomen vakausohjelman tarkistuksen. Euroopan unionille toimitettavassa asiakirjassa hallitus esittelee lähivuosien talouspolitiikan periaatteitaan ja kertoo, millä keinoin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset julkista taloutta koskevat tavoitteet saavutetaan. Tarkistetun ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on muun muassa ylläpitää julkisen talouden ylijäämää, joka vastaa vähintään 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ohjelma perustuu oletukselle, jonka mukaan talouskasvu hidastuu vuosina noin kolmen prosentin tienoille. Julkisen talouden kasvutavoitteista voi kiistellä loputtomiin. Budjettiesityksen sanoma on myönteinen ja sopii toivoa, että Suomi pysyy suopealla kasvu-uralla. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että paikallisista peruspalveluista päättäminen jää edelleen kunnille. En usko, että valtion normiohjauksella ja sääntelyllä on enää paljoa annettavaa palvelujen järjestämisessä. Toivottavasti kunnissa on vastuuntuntoa hoitaa myös kaikkein huonoimmassa asemassa olevien asiat. Tässä kuussa kansalaiset saavat taas äänestämällä vaikuttaa, missä määrin kunnissa tähän kiinnitetään huomiota vuosina Petri Virtanen Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, sosiaalipolitiikan dosentti ja Net Effect Oy:n kehitysjohtaja. Hän on Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. 3 3/10/06, 8:13 AM

4 Outi Kojo, Maija Lummukka, Mervi Määttä & Ritva Soininen Näyttämönä Lutakko KALEVI KORHONEN Sosiaalityöntekijät mukana asuinalueen suunnittelussa Jyväskylässä sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti Lutakon alueen suunnitteluun. Heidän tuellaan asukkaiden ääni on tuotu kuuluviin, mutta se ei juuri ole vaikuttanut rakennettavaan alueeseen. Jyväskylän keskustan aluesosiaalityöntekijät valitsivat syksyllä 1995 Lutakon täydennysrakentamisalueen Ekososiaalinen lähestymistapa sosiaalityössä -projektin kenttähankkeeksi (ks. Närhi 1995, 1996). Hanke oli osa ehkäisevän sosiaalipolitiikan valtakunnallista kuntaprojektia. Olimme kiinnostuneita Lutakosta, koska ajattelimme, että rakentamattoman alueen suunnitteluun ja toteutukseen voisi vaikuttaa yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 1998 käynnistyneessä 4 SOSIAALITURVA 15/2000 Lutakko on vanha teollisuusalue Jyväskylän keskustassa Jyväsjärven rannalla. Alue on kooltaan noin 40 hehtaaria ja sen erottaa keskustasta rautatie ja nelikaistainen ohitustie. EU-hankkeessa Uudet paikalliset toimintatavat syrjäytymistä vastaan Lutakko oli myös yksi kohdealueista Jyväskylässä (ks. esim. Turunen 1999). Lutakko on vanha teollisuusalue keskustassa Jyväsjärven rannalla. Alue on kooltaan noin 40 hehtaaria ja sen erottaa keskustasta rautatie ja nelikaistainen ohitustie. Lutakossa on toiminut Suomen vaneritehdas Oy Wilhelm Schauman Ab. Tuotanto lopetettiin asteittain 90-luvun puoleen väliin mennessä. Yhtiö myi alueen Jyväs-Helmi Oy:lle, joka markkinoi aluetta ja myi tontit edelleen rakentajille. Jyväs-Helmi Oy:ssä on useita omistajia, muun muassa Skanska, UPM- Kymmene ja Merita. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 1995 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin asuntoihin kesällä Lutakko on suunniteltu henkilön asuinalueeksi. Työpaikkoja alueelle tulee noin Nyt asukkaita on noin 500. Suunnitteluun moniäänisyyttä Sosiaalityön työskentelyn punaisena lankana on ollut sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA). Erityisesti tarkastellaan rakentamisen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arviointia varten on Jyväskylässä kehitetty kriteeristölista, joka tuo kattavasti esiin asuinalueella huomioitavat hyvinvoinnin osatekijät. Sosiaalityön näkökulmasta olennaisinta SVA:ssa on tuoda suunnitteluun moniäänisyyttä ja varmistaa, että yhdyskuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon saadaan mukaan ongelmien ehkäiseminen (vrt. Närhi 1996). Liikkeelle päätöksentekoanalyysistä Perehdyimme Lutakon osayleiskaavaan ja pienoismalliin. Tutustuimme alueeseen kävelyretkillä. Osallistuimme kaavoittajien kanssa yhteiseen koulutukseen, jossa yritimme yhdessä luoda mallia siitä, miten sosiaalityön asiantuntijuus saataisiin suunnittelun käyttöön. Olemme tutkineet, kuinka päätöksenteko kaavoituksessa etenee. Olemme tutustuneet asiakirjoihin ja olleet yhteydessä kaavoituksesta vastaaviin. Saimme hyödyllistä tietoa siitä, missä vaiheessa ja miten kaavoitukseen voidaan saada muutoksia, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia. Olemme luoneet luontevia yhteyksiä kaavoittajiin. Yhteyksistä huolimatta yhteistyö ei ole toiminut odotetusti. Kaavoittaja neuvottelee kaavoituksesta vain sosiaali- ja ter- 4 3/10/06, 8:13 AM

5 Alueesta olisi saanut todella kivan, jos vähän enemmän olisi kuultu asukkaiden tarpeita Lutakon alueesta käydään vilkasta keskustelua Lutakon internet-sivujen vieraskirjassa osoitteessa Mielikuvituksetonta betonibunkkerikylää näkyy Lutakkoon oltavan väsäämässä jättäkää ny jo ne vanhat rakennukset rauhaan! Yhden päädyn säilyttämistä ei voi pitää valtavana kulttuuritekona. (Suuruuden)hulluus kukoistaa Paviljongin ja koko alueen suunnittelussa. Tyylitajua, kiitos. Olisi hienoa, jos Jyväsjärvessä olisi luonnontilaistakin rantaa... Olen muuttamassa Lutakkoon heinäkuun alusta, enkä voi muuta kuin ihmetellä ihmisten tuntoja alueesta. Kaverini on asunut alueella jo vuoden ja viihtynyt mainiosti. Itse odotan innolla, että pääsen muuttamaan. Pöly ja melu eivät minua haittaa, sillä tiedän, että kunhan alue valmistuu kokonaisuudessaan, on se kaikki ollut sen arvoista. Sitä paitsi talot ovat mielestäni miellyttävän värisiä, mutta jokaisellahan on oikeus omaan mielipiteeseensä. Kyllä minä asun mieluummin Lutakossa, kuin jossakin 5 km päässä keskustasta. Nauttikaa kesästä! Tervehdys kanssakansalaiset! Itse Lutakossa kohta pari kuukautta asuneena voin yleisarvosanaksi alueesta antaa 4 (kauniilla 1-5 -skaalalla). Talot ovat kauniita, rauhallisia, sekä ihmiset ovat melkoisen nuoria, tosin asiallisia sellaisia. Alue sijaitsee ihanteellisen matkan päässä keskustan kaasuista sekä luontevan matkan päässä Kuokkalasta. Myös markettien palvelut Keljossa ja Palokassa ovat kätevästi tavoitettavissa nelostien kautta. Tourulan kautta Seppälän marketeille pääsee todella nopeasti. Odotan mielenkiinnolla vuoden lopulla valmistuvia peruspalveluja sekä myöhemmin työmahdollisuuksia. Kaunis seutu. Suosittelen. Terveisiä kaikille elämän pessimisteille ja kateellisille. Asuttuani reilun vuoden Lutakossa, voin sanoa ettei se todellakaan paras mahdollinen asumaalue ole. Viher- ja puistoalueita kyllä todella toivoisi tälle alueelle. Rakennustyömaat, niiden melu ja varsinkin se pöly ja hiekka haittaavat suuresti asumista. Jos huoneiston sisälämpötila on keskimäärin 25 astetta (huh huh), niin pakkohan ikkunoita on pitää auki, mutta pölyn ja hiekan takia se on välillä ihan mahdotonta. Talojen värisävyissä ei ole mitään yhteneväisyyttä alueella. Kaikki on niin kirjavaa. Varsinkin Blomstedtin päädyn vastapäisen talon parvekkeet ovat mitä törkeimmät. Jos ja kun liikenne alkaa tulevaisuudessa kulkea Schaumanin puistotien kautta, toivoisi rakennuttajalta (VVO) paremman suojan laittamista parvekkeille kuin läpinäkyvät lasit, jotteivät kaikki tien käyttäjät, Blomstedtinhalliin tulevat palvelujen käyttäjät ja turbiinihalliin tulevat opiskelijat voisi töllistellä parvekkeiden elämää!!! Rakennuskustannuksissa varmaankin säästettiin tällä tavalla, mutta entäs asumisviihtyisyys??!! Asuma-alueesta olisi saanut todella kivan viheralueineen ja Jyväsjärven näkymineen, jos vähänkin enemmän olisi kuultu asukkaiden tarpeita eikä vain aina ajateltu sitä rahallista puolta!!! veystoimen päällikkötason kanssa. Sosiaalitoimessa taas hallintohenkilöt vastaavat yhteyksistä kaavoittajiin, joten sosiaalityön asiantuntemus jää helposti hyödyntämättä. Hankkeen aikana sosiaalityöntekijät ovat antaneet asiantuntijatietoa kaavoittajalle, maanomistajalle, rakennuttajalle ja muille toimijoille suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Vuoden 2000 alusta voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää osallistumissuunnitelman laatimista. Odotamme, että laki tiivistää sosiaalityön, asukkaiden ja kaavoittajien yhteistyötä. Olemme suunnitelleet yhteistä koulutusta, jossa sovittaisiin osallistumissuunnitelman pelisäännöistä. Kuviteltujen ja oikeiden asukkaiden näkökulmat Ennen ensimmäisten talojen valmistumista keväällä 1996 sosiaalityöntekijät ennakoivat fiktiivisten henkilöiden näkökulmasta alueen mahdollisuuksia ja uhkakuvia. Henkilöt edustivat eri väestöryhmiä. (ks. Hotanen ym ) Ensimmäisten talojen valmistuttua syksyllä 1996 teimme yhteistyössä yliopiston kanssa asukaskyselyn arvioidaksemme rakentamisen sosiaalisia vaikutuksia. Kyselyjä jatkettiin vuosina 1997 ja Niillä on selvitetty asukkaiden elinoloja ja viihtymistä Lutakossa ja tuotu asukkaiden ääniä suunnitteluun. Tavoitteena on ollut ehkäistä ongelmia alueen jatkosuunnittelussa ja -toteutuksessa. Fiktiivisten kertomusten ihmiset vastaavat hyvin Lutakon nykyistä asukasrakennetta. Sekä fiktiivisten että kyselyihin vastanneiden talouksien näkemykset alueesta olivat melko samanlaisia. Esimerkiksi asuntojen tärinää emme osanneet ennakoida ilmeisesti eivät myöskään rakennusalan ammattilaiset. Kyselyjen tulokset on annettu tiedoksi maanomistajille, rakennuttajille, kaavoittajille ja suunnittelijoille. He ovat vakuuttaneet, että asukkaiden näkemykset vaikuttavat jatkotoimiin. Kyselyillä on saatu asukkaiden ääni kuuluviin, mutta arvoitukseksi jää, onko sillä vaikutusta. Sosiaalityöhön olemme saaneet arvokasta tietoa alueen elinoloista, asukkaiden toiveista ja osallistumishalukkuudesta. Asukasillat tiedonlähde vaan ei vaikuttamisfoorumi Ensimmäisen asukaskyselyn valmistuttua aloimme suunnitella asukasiltaa. Kutsuimme suunnittelutilaisuuteen talotoimikuntien puheenjohtajat, kaavoittajat sekä maanomistajan. Alkuperäinen tavoite asukasillan järjestämisestä laajeni muuhunkin yhteistyöhön. Käynnistimme asukkaiden, kaavoituksen, maanomistajan ja aluesosiaalityöntekijöiden käytännön yhteistyön. Asukasiltoja on järjestetty pari kertaa vuodessa. Asukkaiden lisäksi mukana on ollut maanomistajan edustaja, rakennuttajia sekä eri viranomaisia. Illoissa asukkaat ovat voineet esittää näkökulmiaan Lutakon suunnittelusta ja rakentamisesta. He ovat saaneet tietoa rakentamistilanteesta ja lähiajan suunnitelmista sekä asukaskyselyjen tuloksista. Asukkaat ovat pitäneet asukasiltoja tärkeinä tiedonlähteinä. Niistä ei kuitenkaan ole muodostunut sellaista foorumia, jossa asukkaat todella voisivat vaikuttaa. Iltojen yksi tulos on ollut asukaslehti. Se on ilmestynyt noin puolen vuoden välein. Lehden toteutuksesta on yhdessä asukkaiden kanssa vastannut Tiimiakatemia, joka on alueella sijaitseva ammattikorkeakoulun markkinoinnin erikoisyksikkö. Lehden rahoittaa maanomistaja. Asukasiltojen tavoitteena on ollut myös aktivoida asukkaita yhteistoimintaan esimerkiksi perustamaan asukasyhdistys. Asukkaat ovat olleet kiinnostuneita yhteistoiminnasta, mutta toistaiseksi Lutakossa on liian vähän asukkaita, jotta yhdistys olisi järkevää perustaa. SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

6 Taloudelliset edut menevät asukkaiden hyvinvoinnin edelle. Toiveita vaan ei toimintaa Asukaskyselyjen perusteella alueen varhaisnuorille kaivattiin toimintaa. Seurakunnan lapsija nuorisotyö järjesti lapsille kerhoja. Seurakunnan työntekijät aktivoivat asukasillassa asukkaita varhaisnuorisotyöhön. Asukkaat eivät kuitenkaan olleet valmiita järjestämään kerhotoimintaa. Varhaisnuorisojärjestön kerhoaikeet taas kaatuivat siihen, että taloyhtiö vaati tiloista kohtuutonta vuokraa. Vaikka asukkaat toivoivat lapsille ja nuorille kerhoja, he eivät olleet valmiita tekemään asian hyväksi mitään. Asukkailta puuttuu yhteishenki, osittain siksi, että joidenkin talojen asukkaat vaihtuvat tiheästi. Asiakashaastatteluiden tieto talteen Sosiaalityön asiakastilanteessa kertyy runsaasti tietoa siitä, miltä asukkaista tuntuu elää asuinalueellaan. Tieto jää usein kirjaamatta ja hyödyntämättä. Halusimme selvittää tarkemmin, onko ympäristöllä vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Kehitimme SVA-kriteeristön pohjalta haastattelurungon sosiaalityön käyttöön. Haastattelurungon tarkoituksena on auttaa sosiaalityöntekijää ja asiakasta yhdessä pohtimaan ja etsimään voimavaroja, jotka edistävät asiakkaan hyvinvointia. Haastatteluissa kartoitetaan asiakkaiden kokemuksia alueestaan ja hyödynnetään heidän asiantuntemustaan alueen kehittämiseksi. Asiakashaastatteluja on tehty vasta muutamia. Asiakkaat kertoivat mielellään käsityksiään asuinalueestaan. Haastatteluista saatu tieto ei oleellisesti poikkea asukaskyselyjen tiedosta. Haastatteluja jatketaan ja haastattelurunkoa kehitetään uudenlaiseksi sosiaalityön välineeksi. Sosiaalityöntekijä saa asiakkailta tärkeää tietoa, josta on hyötyä, kun asuinaluetta arvioidaan ja kehitetään. Lähipalvelumallia suunnitellaan työryhmässä Lutakon lähipalvelujen suunnittelua varten on perustettu työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien, maanomistajan, rakennuttajan, yliopiston, kolmannen sektorin sekä asukkaiden edustajista. Työryhmään kuuluu myös sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön tavoitteena on tuoda sosiaalityön näkökulma neuvottelupöytään sekä tukea asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista. Olemme kuitenkin jääneet miettimään, onko yksittäisellä asukkaalla vaikuttamismahdollisuuksia työryhmässä. Myös sosiaalityöntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Työryhmässä on nähnyt suunnitteluprosessin monimutkaisuuden sekä oppinut tuntemaan kaavoittajia, maanomistajia, rakennuttajia ja muita tahoja. Asukkaiden näkemyksillä vähän vaikutusta Kun sosiaalityöntekijät keväällä 1996 ennakoivat alueen mahdollisuuksia ja uhkakuvia fiktiivisten asukkaiden näkökulmasta, tuli esiin monia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja toteutuksessa (vrt. Hotanen ym. 1997). Asuntojen tulisi olla kohtuuhintaisia, muunneltavia ja esteettömiä. Alueelle pitää saada palvelut ajoissa. Asukkaiden on päästävä vaikuttamaan suunnitteluun. Lutakkoon pitää saada pysyviä asukkaita. Alueelle toivottiin pikaisesti toimintakeskusta ja alueella sijaitseva messu- ja kongressikeskus Paviljonki haluttiin asukkaiden käyttöön. Lutakon tanssisali, työttömien yhdistyksen Rantakievari ja vanhan tehtaan työpajatila vaadittiin säilytettäviksi. Alueen rantakaistasta haluttiin suunniteltua leveämpi. Liikennejärjestelyihin toivottiin kiinnitettävän huomiota, erityisesti pienten lasten turvallisuus olisi varmistettava. Vaadittiin, ettei alueelle saa syntyä pimeitä paikkoja. Näkemykset on otettu Lutakon suunnittelussa ja rakentamisessa yllättävän huonosti huomioon. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Lutakon tanssisali ja Rantakievari puretaan. Rantakaistat ovat jatkuvasti kaventuneet. Alueen läpi rakennetaan vilkasliikenteistä katua, mikä huolestuttaa etenkin lapsiperheitä. Suurin osa asukkaista suhtautuu messu- ja kongressikeskukseen myönteisesti, mutta asukkailla ei ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Toimintakeskuksen, Lähipalvelutalon alkuperäinen idea ei ole toteutunut suunnitellussa laajuudessaan, aikataulussaan eikä sijainniltaan. Palveluja Lutakossa ei ole, mutta kaupalliset palvelut toteutunevat vuoden loppuun mennessä. Taloudelliset intressit etusijalla Taloudelliset intressit merkitsevät enemmän kuin asukkaiden hyvinvointi ja heistä hyvältä tuntuva elinympäristö. Sosiaalityöntekijöinä olemme samassa veneessä asukkaiden kanssa. Kun asuinalueen maapohja on yksityisen omistuksessa, kuten Lutakossa, on alueen suunnittelu ja rakentaminen vielä entistäkin vaikeampaa. Ennen kaikkea se on tullut esille toimintakeskusta suunniteltaessa. Olemme havainneet, että kaavoja voidaan muuttaa intressiryhmien toiveiden mukaan. Yhteistyö kaavoittajan kanssa ei ole ollut ongelmatonta. Olemme kuitenkin oppineet paljon asuinalueen rakentamisesta ja saaneet valmiuksia toimia uusilla areenoilla. Olemme luoneet pohjaa sille, että asukkaat pystyisivät osallistumaan ja vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Se ei ole ollut helppoa. Asukkaat ovat kiinnostuneita, mutta on vaikea löytää sellaisia areenoja, joilla he tuntisivat, että heillä olisi todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Olemme viritelleet verkkoja asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle ja osallistumiselle, mutta aika ei vielä ole ollut kypsä. Tulevaisuus on kuitenkin toivoa täynnä. Kaavoituksen sosiaalisia vaikutuksia on käsitelty Sosiaaliturvassa 10/00 Jaakko Cornérin kirjoituksessa Kaavoituksen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset arvioitava. Jyvässeudun sosiaalityöntekijöiden ja kaavoittajien yhdessä laatima sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kriteeristö on saatavissa toimituksesta. LÄHTEET: Autio M., Mäki-Runsas J. & Saavalainen M. (1997) Veden vierellä, kaiken keskellä. Lutakon asukkaiden näkökulma alueeseen vuosina Teoksessa Närhi K. (toim.) (1997) Ekososiaalisuutta paikantamassa. Ekososiaalisen sosiaalityön ulottuvuuksia projektiopinnoissa. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisuja 2. Jyväskylä. Hotanen A., Kumpulainen- Väistö L., Lummukka M. & Nirkkonen S. (1997) Näyttämönä Lutakko. Sosiaalityöntekijöiden seikkailu fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Jyväskylän yliopisto. Julkaisematon. Juhola K., Lahtinen T., Pelli- Kruskopf M. & Siirilä P. (1999) Lutakko muotoutuu. Asukkaiden näkemyksiä asuinalueestaan. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityön projektiopinnot. Julkaisematon. Leinonen A. & Opari P. (1998) Lutakon ensiaskeleet. Asukkaiden näkemyksiä asuinalueestaan. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityön projektiopinnot. Julkaisematon. Närhi K. (1995). Käytännön kokemuksia sosiaalityön ekososiaalisesta lähestymistavasta sosiaalisen sisällön ja asiantuntijuuden arviointiprosessi. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisuja. Nro 1. Jyväskylä. Närhi K. (1996). Sosiaalisten vaikutusten arviointi ekososiaalisen sosiaalityön välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Monisteita nro 7. Helsinki. Turunen P. (1999) Setting the Context. Comparison of the Three Starting Situations of the TSER-project Making New Local Policies against Social Exclusion in European Cities Schriften der Fachhochschule Magdeburg, Magdeburg, Verlag der Erich- Weinert-Buchhandlung. Kirjoittajat ovat Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen sosiaalityöntekijöitä. 6 SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

7 Nuoret ohjattava ajoissa talous- ja velkaneuvontaan KESKUSTELUA Olenko lälly? Jarkko täällä moi! No, moi-moi, mikä on ongelmana, kun soitat? Tota-tota, tuli puhelinlasku. Jaaha, isokin? Etkö pysty maksamaan? Joo, tonniseittemän sataa. Emmä mistää tällasii rahoi, kun ei oo mitään tuloikaa. No, mitä teet elääksesi ja mistä näin iso puhelinlasku syntyi? Mä oon just tullu intistä ja asun kotona eikä mulla oo mitään duunii enkä saa mitään korvauksia. Tää puhelinlasku tuli tossa keväällä, kun mulle tuli yhden muijan kans bänät. Oletko yrittänyt neuvotella laskun vähittäin maksusta ja voisivatko vanhempasi tässä tilanteessa auttaa sinua? No, tää lasku on jostain Kontaktista ja mä soitin sinne ja ne sanoi, että maksettava kerralla tai ne uhkaa mua oikeudella, joutuuks näis lusiin? Mutsi sanoi, että maksa itte, kun kerran olet sen itse tehnytkin. Emmä oikee ymmärrä näit juttui! En ymmärrä minäkään. Tämä tarina on tosi. Haloo-haloo! Osa meidän parikymppisistä nuoristamme ei ymmärrä käsitteitä takausvastuu, velan perintä, tuomion haku, ulosotto, maksuhäiriö. Ne ovat asioita, joista ehkä joudutaan ottamaan selvää vasta, kun asia tulee omalle kohdalle. Jarkon asia päättyi hyvin. Vanhemmat tulivat mukaan ja tehtiin takaisinmaksusuunnitelma, jotta maksuhäiriömerkinnältä vältyttiin. Jarkko ohjattiin työvoimatoimistoon työnhakuun, ammatinvalintaan tai mahdollista työharjoittelupaikkaa etsimään. Myös vanhempia jouduttiin valistamaan, mitä Jarkolla ulosmittauksessa todettu varattomuusmerkintä olisi saattanut vastaisuudessa tarkoittaa. Vanhempien kanssa sovittiin, että Jarkko maksaa velkansa heille takaisin heti tuloja saadessaan. Velkaneuvojan työssä tällainen tapaus on niitä helppoja tapauksia mutta herättää miettimään, miten on mahdollista, ettei tällainen tieto tavoita nykynuoria ja annetaanko tällaista kansalaiskasvatusta tarpeeksi esimerkiksi peruskoulun yläasteella, jonne se kuuluisi. Nuoret hankkivat ensimmäiset maksuhäiriömerkintänsä yleensä kännykkälaskuista, jotkut sakoista. Nuorilla perheillä menevät televisioluvat ja lehtija vakuutusmaksut liian helposti ulosoton kautta. Kun sitten tarvitaan opintotai asuntolainaa, on tie pystyssä. Kun nuori henkilö syyllistyy ensimmäiseen rikokseen, hänet ohjataan sovitteluun. Rattijuopumuksesta kärähtänyt ohjataan A-klinikalle. Meidän tulisi luoda myös järjestelmä, joka ohjaisi nuoren ensimmäisestä maksuhäiriöstä talous- ja velkaneuvontaan, jolloin viimeistään käsitteet velan perinnästä ja seurauksista tulisivat nuorelle tiedoksi. Leena Villanen velkaneuvoja Kotkan kaupunki Olin kotikäynnillä niin sanotulla toivottomalla asiakkaalla perheessä, jonka äiti oli juuri päässyt vankilasta. Meitä asiantuntijoita oli paikalla koko joukko tukemassa ja vakuuttelemassa valoisaa tulevaisuutta. Oli sossu, kriminaalihuollon ja kotipalvelun työntekijät, terveydenhoitaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö. En tuntenut perhettä entuudestaan ja suhtauduin siihen niin kuin muihinkin asiakkaisiini: annan apuani, jos se otetaan vastaan. Lähden aina liikkeelle perheen ja erityisesti lapsen tarpeista. Minua jäi kuitenkin häiritsemään asiakkaan ennestään tuntevien parin työntekijän asenne. Mielestäni heidän suhtautumisensa läheni kyynisyyttä; minulle tuli tunne, että he korkkaisivat samppanjapullon lähdettyään sieltä, päästyään eroon toivottomasta mutta vaativasta asiakkaasta. Purkaessani mieltäni eräälle työtoverilleni hän sanoi, että varsinkin tämä toinen työntekijä on erittäin jämäkkä! Tämä tapaus sai minut miettimään itseäni suuren instituution palveluksessa. Asiakkaani tulevat ja menevät joillekin käy hyvin, joillekin huonosti. Mikä on syynä epäonnistumisiimme? Me emme tiedä, milloin asiakkaalla on onnistumisen ovi avoinna. Sen olen kuitenkin nähnyt, että joka hetki asiakkaan kanssa on tärkeä. Siihen hetkeen on kerättävä kaikki onnistumista edellyttävät omat fiilikset. Mitä hyödymme, jos asiakas huomaa, ettemme usko häneen? Toisaalta mitä se haittaa, jos uskomme häneen, vaikka hän mahdollisesti jo kohdatessamme olisi päättänyt tehdä toisin? Miten voimme tietää? Eivätkö antamamme palvelut ole jo sovittu tässä yhteiskunnassa annettaviksi ja raha jaettavaksi? Me emme voi kieltää lain määräämää tukea. Miksi teemme tukemisesta itsellemme vastenmielistä keräämme sisäämme kielteisiä tunteita ja jaamme niitä? Otan toisen esimerkin. Minusta tulee marraskuussa mummu, joten olen jo ostellut tarpeellista tavaraa vauvalle. Eräässä ilmoituksessa kaupattiin turvaistuinta 250 markalla. Otin selville vastaavien uusien hintoja ja vuokria. Totesimme nuorten kanssa, että tarjous on edullinen, jos tuoli on hyväkuntoinen. Menimme ostamaan istuinta. Sanoin nuorille päättäneeni tinkiä. Ovella meitä oli vastassa herttainen perhe. Äidillä oli nuorimmainen sylissään ja kaksi pienokaista killisteli isän jaloissa. Isoin lapsi kyseli, ketä noi on. Koko perhe esitteli turvaistuinta meille. Isä kertoi, miten vauvat tuotiin siinä jo laitokselta kotiin. Äiti kertoi, kuinka päällisen voi irrottaa ja pestä. Tarkastellessamme tuolia päästin suustani, että tämä on niin hyvässä kunnossa, etten tingi vaan maksan pyydetyn hinnan! Tämän kerroin kotonani tyttärelleni. Hän lausui: Ton takia mää en enää ihmettele miksi Jannen (poikani) puhelimessa lukee sun kohdalla: Lälly, työ! Olenko siis lälly, koska uskon ihmiseen kokemieni epäonnistumisten uhallakin? Ovatko kyynisiksi kovettuvat jämäköitä? Lälly kumminkin SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

8 Ruotsissa liki joka läänissä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus kuntien tukena Silva Tedre Ruotsissa sosiaalialan kehittämisen ja tutkimisen moottoreina sekä kuntien oman arvioinnin tukena toimivat FoUkeskukset. 8 SOSIAALITURVA 15/2000 Peter Westlund uskoo, että kokemustietoa kannattaa jalostaa. Tieteelliset teoriat saavat kehittämisessä palvelijan roolin. Sosiaali- ja terveysalan jatkuva tutkimukseen perustuva kehittäminen ja arviointi ovat Suomessa periaatteessa hyväksyttyjä tavoitteita. Usein korostetaan kentältä lähtevää kehittämistä ja oman työn tutkimista. Se on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Perinteiselle akateemiselle opetukselle ja tutkimukselle kenttä ja sen käytännöt ovat pikemminkin teorioiden testauslaboratorio kuin kysymyksenasettelujen lähtökohta. Sosiaalialan osaamiskeskuksia ideoidaan kuitenkin parhaillaan eri puolilla Suomea. Ruotsissa sosiaalialan kehittämis- ja tutkimustoiminnan alulle panijoina ja kuntien oman arvioinnin tukena toimivat FoU (Forskning och Utveckling) -keskukset. Niitä on lähes jokaisessa 21 läänistä. Jokainen keskus on hivenen omanlaisensa. Jotkut toimivat kiinteässä yhteydessä yliopistoon, toiset taas ovat itsenäisiä alueen kuntien kanssa verkottuneita yksiköitä. Läänin ja kuntien roolit keskusten ohjailussa vaihtelevat. Kalmarissa käytännönläheinen keskus Kalmarin lääni sai oman FoUkeskuksensa vuoden 1999 alussa. Kalmarin keskuksen nimi on Fokus, joka tulee sanoista Forskning och Kunskaps Utveckling Socialtjänst. Se löysi nopeasti yhteistyömuotonsa kuntien kanssa. Aloitusvuonna rakennettiin yhteistyötä, profiloiduttiin ja aloiteltiin hankkeita. Toiminnan peruslohkoja on kaksi; yksilö- ja perhekysymykset sekä vanhus- ja vammaishuolto. Nyt haasteena on, miten lukuisat kuntien kanssa neuvotellut ja aloitetut kehittämishankkeet etenevät. Osa niistä on pieniä, toiset mittavampia ja myös tutkimukseen suuntautuneita. Julkaisuja on jo useita. Keskus sijaitsee ydinkeskustassa hansakaupunkihistoriasta muistuttavalla Kvarsholman saarella vanhan myllyn vintillä. Yksikköä johtaa kaksi kokenutta sosiaalialan ammattilaista, Immanuel Steen ja Peter Westlund. Westlund vastaa vammais- ja vanhustenhuollon toiminnasta. Hänelle on karttunut monipuolista kokemusta sekä sosiaalialan opettajana että kuntien verkostoitumisen kehittäjänä. Ennen Kalmariin tuloaan hän toimi FoU:n johtajana Blekingessä. Kollegat vaihtamaan kokemuksia KUVAT: SILVA TEDRE Westlund puhuu yksiköstään käytännön FoU:na. Sen päämäärät ja tehtävät nousevat yhteiskunnan muutoksista ja kentän tarpeista. Käytännönläheisen kehittämisen avuksi Westlund on yhdessä sosiaalialan työntekijöiden kanssa kehitellyt kollegiaalisen arvioinnin menetelmiä, vertaisarviointia ja kollegahaastatteluja. Eri kunnista tulevien kollegoiden välinen kokemustenvaihto ja kriittinen reflektointi on kehittämistyön keskeinen väline. Myös tuttuja tutkimusmenetelmiä sovitellaan kehittämistyön tarpeisiin. Käytännöstä otetut esimerkkitapaukset ja tapaustutkimukset tarjoavat kehittämistyölle lähtökohdan. Hankkeissa osallistujien roolit vaihtelevat; välillä on arvioitavana oma työ, toisinaan johdetaan ryhmätapaamisia. Keskuksen henkilökunnan tehtävät vaihtelevat hankkeesta toiseen. Joskus ollaan taustalla, voimavarana tarvittaessa, toisinaan tiukemmin mukana analyysityössä. Tehtävänä on rakentaa teoriatiedon ja kokemustiedon välistä siltaa yhdessä kokeneiden käytännön työntekijöiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa Hoidon- ja hoivan laadun kehittäminen, vanhusten ruokailun ja ravinnonsaannin arviointi, vanhustenhuollon työntekijöiden identiteetti, roolit ja status, vanhusten kuntoutus, vammaishuollon kunnalliset psykiatriset palvelut ovat esimerkkejä keskuksen ja kuntien yhteistyön aiheista. Keskuksen johto on vieraillut kunnissa, keskustellut eri työntekijäryhmien kanssa ja kerännyt kokemuksia. Näistä vihjeistä on kirjoitettu yhteenvetoja ja hiottu konkreettiset kehittämiskohteet. Kukin kunta lähtee mukaan sellaisiin hankkeisiin, joita se pitää palveluidensa ja työntekijöidensä työn kehittämiselle tärkeinä. Tapaamisissa jokainen kunta on aloittanut jonkin oman kehittämishankkeen. Monet ovat lähteneet mukaan useisiin hankkeisiin. Suuri osa tutkimusyksikön rahoituksesta tuleekin kunnilta ja hankkeet etenevät kuntien sosiaalijohdon kanssa neuvotellen. FoU:lla on ohjausryhmä, jossa hankkeiden kulkua esitellään. Vastuu sosiaalialan kehittämisestä ja arvioinnista pysyy kunnilla. 8 3/10/06, 8:13 AM

9 Hyvien kohtaamisten edellytyksistä Westlund puhuu hyvistä kohtaamisista : keskuksen on tavoitettava käytännön työntekijät, heidän tarpeensa ja intressinsä. Tutkijan on tunnettava, miten työntekijä käsittelee tietoa ja millaista hänen osaamisensa on, jotta hän pystyy löytämään niihin sopivat arviointi- ja kehittämismenetelmät. Jotta kehittämistyössä onnistuttaisiin, työntekijöiden pitää sitoutua siihen ja kehittämisen on oltava jatkuvaa. Hankkeet ovat poikineet uusia hankkeita, kun yhteistyössä käytännön työntekijöiden kanssa on kirjoitettu menetelmäoppaita ja lopulta oppikirjoja. Näitä FoU-toiminnan onnistumisen edellytyksiä Westlund arvioi yhdessä lukuisista raporteistaan, jonka nimikin korostaa käytäntölähtöisyyttä: Praktikens FoU Socialtjänst i utveckling. Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksia on käsitelty Sosiaaliturvassa 13/00 Erja Saarisen kirjoituksessa Sosiaalialalle laajaalaisia osaamiskeskuksia. KIRJALLISUUTTA: Nätverk för kvalitet. Äldreomsorg i samverkan. Erfarenheter från ett unikt utvecklingsprojekt mellan Karslhamn, Oskarshamn, Växjö och Älvsbyn. Oskarshamn Westlund Peter: Praktikens FoU socialtjänst i utveckling. Skiftserie 1997:1. Nätverksprojekten, Karlshamn. Westlund Peter: Lära av varandra. Kollegiegransking, Kvalitetskartor, Fokusgrupper. Fokus-Rapport 1999:7, Kalmar. Kirjoittaja on yliassistentti Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Hän oli keväällä 2000 vierailevana tutkijana Kalmarin korkeakoulussa NorFa:n (Nordisk Forskerutdanningsakademi) stipendillä. Vammaisten asumisurat kehittämisen kohteena Kalmarin korkeakoulun lehtori Ritva Gough työskentelee osa-aikaisesti kehittämiskeskuksen hankkeissa. Hän on tehnyt sekä vammais- että vanhustenhuoltoa koskevaa tutkimusta Ruotsissa ja Norjassa. Kalmarin keskuksen uusista hankkeista hänen vastuullaan on muun muassa vammaisten asumisurien kartoitus. Yhdessä kuntien vammaishuollon asiantuntijoiden kanssa hahmotellaan vammaisten asumisuria 1990-luvulla, joka oli Ruotsissa laitosten nopean purkamisen aikaa luvulla rakennettiin avohuollon tarpeisiin pieniä asumisyksikköjä, joita kutsutaan neliapiloiksi. Eri puolilta Ruotsia löytyy saman kaavan mukaan rakennettuja tiilitaloja, joissa on neljä samanlaista asuntoa ja keskellä yhdellä kaavalla kalustetut yhteistilat. Myös pihamaat ovat samaan muottiin valettuja. Hankkeella selvitetään, millaisia asioita vammaiset ihmiset pitävät asumisessaan tärkeinä ja miten ja kuinka pitkälle asumista voisi suunnitella ihmisten omilla ehdoilla. Kehitystyöhön kerätään kaksi fokus-ryhmää, toinen vammaisista ja toinen heidän omaisistaan. Heiltä kysellään, millaisia mielikuvia heillä on hyvästä asumisesta. Millainen asumisympäristö tarjoaisi kiinnittymisen kokemuksia? Miten pitkälle palvelujen tarve saa ohjata asumista? Missä piilee kodin viehätysvoima? Mistä arkipäivä koostuu? Miten päästään sellaiseen asumisen suunnitteluun, jota ei määrää ihmisen diagnoosi? Mukaan otetaan sekä nuoria vammaisia että keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä. Nuorilta puuttuvat vanhempien laitoskokemukset ja on luultavaa, että heidän asumiskokemuksensa ja toiveensa ovat uudenlaisia. Kuntien mahdollisuudet järjestää asumista vaihtelevat ja jokaisella kunnalla on myös oma asumiskulttuurinsa. Gough kertoo, että kuntien työntekijät ovat lähteneet hankkeeseen hyvin innostuneina ja sitoutuneina. Heillä on paljon ideoita, joita yhdessä jalostetaan. Samalla kokeillaan ja kehitellään tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hyviksi koettuja työtapoja. Ritva Gough kiertää Kalmarin läänin kuntia ja tunnustelee kehittämistarpeita yhdessä sosiaalialan työntekijöiden kanssa. Silva Tedre SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

10 Espoon päivähoito on nyt kunnossa KUVAT: MERJA MOILANEN Suurimpien kaupunkien sosiaali- ja terveysjohto piti syyskuuta vuositapaamisensa Espoossa ja tutustui kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen. Apulaiskaupunginjohtaja Antti Moisio (oik.) toivotti seuraajansa Juha Metson tervetulleeksi Espooseen. Lappeenrannan toimialajohtajana toimiva Metso aloittaa Espoon sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajana ensi vuoden alussa, ellei virkavaalista valiteta. Tapaaminen oli samalla vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän apulaiskaupunginjohtaja Antti Moision lähtiäisseminaari kollegoille. Espoon valtuusto on jo valinnut seuraajan, joka oli omasta joukosta eli Lappeenrannan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Juha Metso. Antti Moisio saattoi tyytyväisenä todeta jättävänsä Metsolle kaupungin, jossa ainakin päivähoito on kunnossa. Espoossa ei tänä syksynä ole ollut päivähoitojonoja vaan paikka on järjestynyt kaikille tarvitseville. Samoin esiopetusta on järjestetty kaikille sitä hakeneille. Pöytä on tältä osin puhdas, Moisio totesi. Espoo sai vuonna 1997 valtakunnallista kuuluisuutta, kun sosiaali- ja terveysministeriön perusturvalautakunta kehotti kaupunkia lisäämään päivähoitopaikkoja tarvetta vastaavasti. Viime vuonna eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi kaupungille huomautuksen päivähoitolain vastaisesta menettelystä. Valtuusto otti asian omakseen ja päivähoito on nyt saatu kuntoon rakentamalla muun muassa 15 tyyppipäiväkotia. Espoossa on tavoitteena, että päivähoidon uusista paikoista puolet on yksityisiä. Viime vuonna uusista paikoista 54 prosenttia oli yksityisiä. Espoon noin päivähoitopaikasta on kunnallisia 74 prosenttia ja yksityisiä 26 prosenttia. Tämän vuoden tulostavoite on uutta päiväkotipaikkaa. Päivähoitoa tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupungin väkiluku kasvaa runsaalla asukkaalla vuodessa. Uusia espoolaisia syntyy noin 3 000, asukkaita kuolee ja loput on muuttovoittoa. Espoon kaupungin väkiluku ylitti asukkaan rajan pari vuotta sitten. Päivähoidon suunnittelija Seija Nordfors kertoi, että määrän lisäksi Espoossa sijoitetaan laatuun. Espoo on ollut mukana Oulun yliopiston päivähoidon laadunarviointihankkeessa, jonka loppuraportti valmistuu tänä syksynä. Vanhusbuumi uhkaa Moisio varoitti Metsoa tulevasta vanhusbuumista. Espoossa on nyt yli 65-vuotiaita vain 8,4 prosenttia, mikä on paljon alle maan keskiarvon 14,8 prosentin. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin tulossa eläkeikään ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa rajusti. Tähän Espoon suunnitelmissa on jo varauduttu. Avohuoltoon aiotaan hankkia lisää voimavaroja, palveluketjut panna kuntoon ja katsoa, ettei vanhuksia makuuteta tarpeettomasti laitospaikoilla Jorvin sairaalassa tai peräti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Potilaiden makuuttamisesta epätarkoituksenmukaisesti HYKS:issä kaupunki joutuu maksamaan sakkona kaksinkertaisen hoitopäivämaksun. Tämä kannustaa kaupunkia porrastamaan hoitoa hankkimalla jatkohoitopaikkoja ja järjestämällä kotihoitoa. Kotihoidon saaminen ympärivuorokautiseksi ehkäisisi osaltaan epätarkoituksenmukaisten hoitopäivien syntymistä omissa sairaaloissa ja erikoissairaanhoidossa. Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi ympärivuorokautista kotihoitoa esimerkiksi yöpartiotoimintaa ei ole vielä pystytty järjestämään. Tänä vuonna ensimmäisen puolivuotiskauden aikana epätarkoituksenmukaisia hoitopäiviä oli kertynyt mutta sen jälkeen niiden määrä ei ole juuri kasvanut. Kaikkiaan niitä arvioidaan kertyvän tänä vuonna SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

11 Tilanne alkaa olla hallinnassa, Moisio totesi. Vuositapaamisen aikana vieraat tutustuivat Espoon vanhustenhuoltoon ja sairaala- ja laitospalveluihin. Käytännön tutustumiskohteena oli Träskändan kauniissa kartanoympäristössä sijaitseva Aurorakoti. Espoossakin on syrjäytyneitä Espoota voi joidenkin tunnuslukujen mukaan pitää parempien ihmisten kaupunkina: väestön keskimääräiset vuositulot, markkaa, ovat maan keskiarvoa, markkaa, korkeammat samoin koulutustaso: espoolaisista 39 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun prosentti on maassa keskimäärin 22,5. Espoon työttömyysprosentti on alle seitsemän, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa kokonaistyöttömyyden kanssa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on pahimmillaan ollut 36 prosenttia työttömistä. Viime vuonna :sta toimeentulotukea saaneesta 20 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Tämän vuoksi syrjäytymisen ehkäisy on Espoossakin yksi sosiaali- ja terveystoimen painopisteistä. Lasten syrjäytymistä ehkäistään muun muassa tukemalla vanhemmuutta ja kehittämällä sijaishuoltoa ja välimuotoisia palveluja. Viisi aluekeskusta Antti Moisio oli tyytyväinen Espoon kaupungin nykyiseen organisaatiomalliin: se on selkeä ja toimiva. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin Espoossa vuoden 1993 alusta. Kaupungissa on viisi alueellista tulosvastuullista toimintayksikköä: Tapiola ( asukasta), Matinkylä- Olari (30 000), Leppävaara (52 000), Espoonlahti (44 000) ja Espoon keskus (37 000). Alueilla toimivat aluejaostot. Aluekeskuksiin on sijoitettu myös koko kaupungille yhteisiä palveluja: esimerkiksi pakolaishuolto toimii Espoon keskuksessa ja tukipalvelukeskus Leppävaarassa. Ruotsinkielinen päivähoito on opetus- ja kulttuuritoimen alaisuudessa, suomenkielinen sosiaali- ja terveystoimen. Hammashoidosta subjektiivinen oikeus? Espoon asioiden lisäksi sosiaalija terveysjohtajat kuulivat Stakesin pääjohtaja Vappu Taipaleen sosiaali- ja terveyspoliittisen tilannekatsauksen ja sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikön Martti Lähteisen esityksen Sosiaalialan osaamiskeskuksista sosiaalihuollon kehittäjiä. Ministeriön apulaisosastopäällikön Marjatta Blanco-Sequeirosin johdatuksella keskusteltiin Terveydenhuolto hankkeesta. Ajankohtaisista asioista sosiaali- ja terveysjohtoa mietitytti hammashoidon laajennus. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari ihmetteli, onko kunnallisesta hammashoidosta tulossa subjektiivinen oikeus ja mikä Kelan rooli on siinä. Kelan pitäisi korvata osa hammashoidosta, mutta jos kunta ostaa hammashoitoa yksityiseltä, se ei saa Kelalta mitään korvausta. Tämä on aikamoinen sekasotku. En pidä järkevänä, että ihmisille tulee kunnan kustantama subjektiivinen oikeus hammashoitoon. Vappu Taipaleen mielestä kyseessä ei ole subjektiivinen oikeus hammashoitoon vaan nykyisen oikeuden laajentaminen. Kunnallinen hammashoito kohdennetaan nykyisin terveiden ihmisten terveisiin hampaisiin. Samalla rahalla voisi palvella hoitoa todella tarvitsevia, esimerkiksi vanhuksia ja laitoksissa olevia. Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen valitteli sitä, että tietoa tulee tiputtamalla ja näinkin suuri uudistus pitäisi panna toimeen jo ensi vuonna. Taloussuunnittelu menee tältä osin uusiksi. Tämän kokoisten uudistusten suunnitteluun olisi annettava kunnille aikaa vähintään vuosi, mieluummin kaksi. Uusi malli valtionosuuden jakamiseen Professori Hannu Valtonen esitteli Stakesin tutkimusryhmän STM:lle kehittelemää uutta mallia valtionosuuden jakamiseksi. Ryhmä on muun muassa etsinyt kriteereitä, jotka kuvaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta luovia oloja kunnassa. Esimerkiksi alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrällä ei kuvata sitä, että nämä ihmiset tarvitsevat paljon palveluja vaan oloja, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Tällaisessa kunnassa koko väestö tarvitsee keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Niinpä alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyysaste on otettu mallissa somaattisen erikoissairaanhoidon ja lyhytaikaisen vuodeosastohoidon tarvetekijäksi. Vantaan sosiaali- ja terveysjohtaja Urpo Alanko ihmetteli tätä tarvetekijää. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista suuri osa on kehitysvammaisia tai mielenterveysongelmaisia, miten heidän osuutensa väestöstä voi osoittaa somaattisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Psykiatrisen hoidon tarvetta osoittavat mallissa köyhyys ja yksinäisyys: olot, jotka luovat köyhyyttä ja yksinäisyyttä, luovat myös psykiatrisen hoidon tarvetta. Toimeentulotuen tarvetekijöinä mallissa ovat työttömyysprosentti, väkiluvun logaritmi ja niiden yksinhuoltajien osuus, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Sosiaalijohtajat ihmettelivät, miksi lasten ikä on rajattu seitsemään vuoteen. Valtonen selitti, että alle 7-vuotiaiden yksinhuoltajat eivät tarvitse muita enemmän toimeentulotukea, mutta olot, jotka tuottavat alle 7-vuotiaiden yksinhuoltajia, tuottavat myös toimeentulotuen tarvetta. Vesa Kauppinen kysyi, miksi tarvetekijöihin ei ole otettu mukaan opiskelijoiden määrää kunnassa. Esimerkiksi Tampereella, Porissa ja pääkaupunkiseudulla 14 prosenttia toimeentulotuen tarvitsijoista on opiskelijoita. Valtonen ryhtyi miettimään, tuottavatko opiskelijoita tuottavat olot myös toimeentulotuen tarvetta? Päivähoidon tarvetekijöitä ovat vuotiaiden naisten ammatissa toimiminen ja koulutustaso. Työttömyys oli ollut päivähoidon tarvetta vähentävänä tarvetekijänä, mutta se on poistettu, koska se on mallissa jo toimeentulotuen tarvetta lisäävänä tekijänä. Työttömyyden ottaminen malliin eri etumerkeillä, olisi kumonnut sen mallista kokonaan. Sosiaalijohtajat totesivat, että itse asiassa työttömyys ei vähennä päivähoidon tarvetta. Työttömät vanhemmat käyvät työttömyyskursseilla ja heidän lapsilleen pitää järjestää hyvinkin nopeasti päivähoitopaikka. Valtonen esitti päivähoidon mallilla tehdyn koelaskelman suurimmista kaupungeista. Laskelmassa ilmeni muun muassa kaupungin toteutunut päivähoidon käyttö ja päivähoidon tarve maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuoden 1998 tiedoilla Espoon päivähoidon tarve oli 18 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Päivähoidon käyttö sen sijaan oli vain 8 prosenttia yli maan keskimäärän eli lapsia oli todella ilman hoitopaikkaa, vaikka kaupungissa jo oli päivähoitoa keskimääräistä enemmän. Kotkassa puolestaan päivähoidon tarve oli 99 prosenttia maan keskiarvosta mutta käyttäjiä oli 121 prosenttia maan keskiarvosta. Eli Kotkassa käytetään päivähoitoa runsaasti enemmän kuin arvioitu tarve olisi. Hannu Valtonen totesi, että jokainen kunta tekee omaa politiikkaansa. Malli ei sano, mi- SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

12 Jos perheillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, kunnalla on oltava subjektiivinen oikeus valtionosuuteen. ten pitää tehdä, vaan miten kunnassa tehdään suhteessa muihin kuntiin. Jos jossakin kunnassa päätetään hoitaa lapset hyvin, se on kunnan oma asia, mutta valtio osallistuu vain arvioidun tarpeen verran kustannuksiin. Valtosen mukaan kysyntään vaikuttaa sekä tarve että tarjonta. Jos kunta tarjoaa runsaasti päivähoitoa, sitä myös käytetään runsaasti. Mallissa on yritetty vähentää käytöstä palvelujen tarjonnan aiheuttama kysyntä ja löytää kriteereitä tarpeen mukaiselle palvelujen käytölle. Valtionosuus palvelujen käytön vai tarvemallin mukaan? Sosiaalijohtajat muistuttivat, että päivähoito on subjektiivinen oikeus. Vanhemmat ratkaisevat, kuinka paljon päivähoitoa tarvitaan. Kunnan olisi saatava valtionosuutta sen mukaan, kuinka vanhemmat käyttävät päivähoitoa, eikä minkään tarvemallin mukaan. Päivähoidon valtionosuus voisi olla samanlainen kuin koulujen: laskennallinen oppilasta ja koulupäivää kohden. Lahden sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Pylväs totesi, että jos valtio järjestää perheille subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, kunnalla olisi oltava myös subjektiivinen oikeus valtionosuuteen. Jos päivähoito ei olisi subjektiivinen oikeus, voisi sanoa, että yli tarpeen päivähoitoa järjestävä kunta maksakoon ylimääräiset kustannukset itse. Hannu Valtonen kertoi, että kriteerit on muodostettu niin, että niissä käytettävät tiedot ovat helposti saatavissa yleisistä tilastoista. Kriteerien valinnassa ei oteta huomioon kuntien maksupolitiikkaa, palvelujen tuotantotapaa, laatua eikä edes toteutuneita kustannuksia. Mallissa yritetään saada esiin valtionosuuden jakamisen perustaksi vain tarpeen mukainen palvelujen käyttö. Tarpeen lisäksi valtionosuuden perusteena voitaisiin ottaa huomioon olot, joihin ei voi vaikuttaa mutta jotka tuottavat kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan syrjäisyys ja saaristoisuus. Hyvän valtionosuusperusteen pitäisi olla myös sellainen, johon kunta ei voisi lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa. Tällaisia ovat ikärakenne ja väestön sosioekonominen asema. Työryhmän kehittelemä malli tuottaa Valtosen mukaan melko samanlaiset tulokset kuin nykyiset valtionosuusperusteet, joten kovin suuria muutoksia uuden mallin käyttöönotto ei toisi. Merja Moilanen Tärkeä osa vuositapaamista ovat kollegojen kanssa käytävät epäviralliset keskustelut. Etualalla vasemmalta Tauno Telaranta Kotkasta ja Vesa Kauppinen Tampereelta, oikealla Urpo Alanko Vantaalta. Mittari kohti ykköstä Sosiaaliviraston johtoryhmässä mietittiin, miten työmme vaikutuksia asiakkaille saadaan mitattua. Yksi hyvä mittari tuli mieleen: Jos kenestäkään lapsesta ei tule enempää kuin yksi lastensuojeluilmoitus, voimme olla varmoja, että lastensuojelu onnistuu täydellisesti. Nyt saamme paljon tietoa siitä, kun lastensuojelu ei onnistu. Hyvin monen huostaanotetun lapsen äiti tai isä on itse ollut lastensuojelulapsi. Aikuistuneet lastensuojelulapset jatkavat liian usein päihdehuollon tai toimeentulotuen asiakkaina. 30 prosentilla vangeista on ollut vaikea tai erittäin vaikea lapsuus. Onnistumisista puhutaan vähemmän. Tavallinen kysymys on, miksi lastensuojelu ei tee mitään, kun lapset ja nuoret voivat huonosti. Lapsia koskevat lait asettavat korkeita vaatimuksia lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä vanhemmille että kunnan viranomaisille. Samalla ne varjelevat vanhempien oikeutta päättää perheen asioista. Lastensuojelun työntekijöillä on velvollisuus puuttua perheen asioihin silloin, kun lapsi tai nuori voi huonosti. Heillä ei ole kuitenkaan oikeutta toimia vastoin vanhempien tahtoa, jos lapsen tilanne ei ole niin huono, että tahdonvastaisen huostaanoton edellytykset täyttyvät. Laki ei tunne vanhempien tahdon vastaista tukea lapselle tai perheelle. Useimmiten tahdonvastainen huostaanotto tapahtuu vuosien tuki- ja yhteistyöyritysten jälkeen. Monen lajin palveluita on kokeiltu, kunnes lapsen tilanne käy täysin kestämättömäksi. Lapsen ja vanhempienkin kannalta koko asetelma on nurinkurinen. Miksi vanhempia ei saa pakkoauttaa silloin, kun siitä voisi vielä olla hyötyä? Miksi on odotettava niin kauan, että lapsen tilanne on mahdoton? Laki ei oikeasti olekaan ihan näin nurinperin. Sosiaalityöntekijällä on oikeus sekaantua perheen asioihin ja kysellä sekä vanhemmilta että lapsilta jatkuvasti, missä mennään. Hän voi tarjota erilaista tukea lapselle ja houkutella vanhempia mukaan kohentamaan lapsen elämää. Varsinainen este ei olekaan laki vaan raha, jolla ostetaan työntekijöiden aikaa vanhempien kanssa työskentelyyn. Lapsen sijoitus laitokseen maksaa tonnin verran päivässä. Entä jos käytettäisiin se tonni silloin, kun ensimmäinen lastensuojeluilmoitus tulee? Useimpien ilmoitusten selvittely perheen kanssa kestäisi ehkä vain viikon. Sen jälkeen löytyisi yhteinen toimintalinja, jonka toteuttaminen ja seuraaminen olisi jo paljon halvempaa. Joillakin tiivis selvittely johtaisi heti huostaanottoon ja lapsi tai nuori pääsisi nopeasti uuteen alkuun elämässään. Tällä systeemillä taitaisi mittari näyttää nykyistä paljon matalampia numeroita. Kati Peltola 12 SOSIAALITURVA 15/ /10/06, 8:13 AM

13 Aktivointia syrjäytymisen sijaan? Työministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä yhdistävät vuoden 2001 talousarvioesityksessä avainsanat aktiivinen työvoimapolitiikka ja kuntouttava työllistäminen. Työministeriölle kaavaillaan ensi vuodeksi miljoonan markan määrärahaa, josta työvoimapolitiikan toimeenpanoon kuluisi miljoonaa. Työvoimapolitiikkaan käytettävät rahat vähenisivät mutta työtöntä työnhakijaa kohden laskettuna määräraha kasvaisi. Työvoimakoulutustukiin esitetään koulutukseen osallistumiseen kannustavia muutoksia. Koulutusaikana majoituskorvausta voisi saada riippumatta siitä, onko koulutus omalla työssäkäyntialueella. Työmarkkinatukea saavia työttömiä kannustettaisiin työllistymään oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle harkinnanvaraisen matka-avustuksen avulla. Uutta aktivointia Aktiivisen sosiaalipolitiikan nimissä viranomaisten yhteisasiakkaita koskevaa yhteistyötä aiotaan tiivistää. Asiakkaan kanssa laadittaisiin yhteinen aktivointisuunnitelma. Tukirahat saadakseen alle 25-vuotiaan olisi pakko noudattaa aktivointisuunnitelmaa. Aktivoinnin viimesijaisena keinona olisi syrjäytymistä ehkäisevä, elämänhallintaa ja työkykyä parantava kuntouttava työtoiminta. Siihen osallistuvalle maksettaisiin työmarkkinatukea täysimääräisenä ilman tarveharkintaa sekä lisäksi matkakorvausta ja ylläpitokorvausta tai kannustinlisää. Aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä olisi arviolta henkilöä, mikä olisi 32 prosenttia työttömien määrästä. EU:n asettama vähimmäistavoite on 20 prosenttia. Työvoimakoulutuksessa vuoden 2001 mittaan olisi keskimäärin henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistettäisiin keskimäärin henkilöä, mihin sisältyy yhdistelmätukityöllistettyä. Työmarkkinatuesta arvioidaan ensi vuonna lähes 20 prosentin kohdistuvan aktiivointitoimiin. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta eli työssä olevien osuutta vuotiaasta väestöstä kohti 70 prosenttia sekä myöhentää eläkkeelle siirtymistä 2-3 vuodella. Ikääntyville erityishuomiota Myös ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on määrä tehostaa. Vuonna 2000 ja myöhemmin työttömäksi jäävät vuotiaat yritetään työllistää normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimien avulla. Jollei tämä onnistu, uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja niin sanotun eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto aktivoisi näitä HILKKA PIETILÄINEN Aktivoinnin viimesijaisena keinona olisi syrjäytymistä ehkäisevä, elämänhallintaa ja työkykyä parantava kuntouttava työtoiminta. työttömiä viime kädessä tukityöllistämisellä. Vuonna 2001 arvioidaan näin työllistettävän keskimäärin henkilöä. Kotityön tukikokeilua esitetään jatkettavaksi uudistetulla, nykyistä oikeudenmukaisemmalla veromallilla koko maassa. Ehdotuksen mukaan pienituloiset voisivat tehdä maksamistaan kotityöpalkoista vähennyksen kunnallisverotuksessa, elleivät he voi tehdä vähennystä täysimääräisesti valtionverotuksessa. Parempia sosiaali- ja terveystukia tulossa? Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusummasta, 196,6 miljardista markasta, sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 44,7 miljardia markkaa. Summa on runsas viidennes kaikista vuoden 2001 sosiaalimenoista. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, hammashuollon tukea laajennetaan ensi vuonna uusiin ikäluokkiin. Kansaneläkettä ja äitiysavustusta korotettaisiin. Työntekijöille luotaisiin uusi aikuiskoulutustuki. Mielenterveyspalveluja lisättäisiin ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä tehostettaisiin. Hampaat kuntoon Julkisesti tuettu hammashuolto laajenisi huhtikuun 2001 alusta vuosina syntyneisiin, kun etuus nykyisin koskee vuonna 1956 syntyneitä ja sitä nuorempia. Käytännössä julkisesti tuettu hammashuolto tarkoittaa oikeutta käyttää terveyskeskuksen hammashuollon palveluja tai saada sairausvakuutuskorvausta hammashuollon kustannuksiin. Terveyskeskusten hammashuollossa kunnille on kuitenkin tarkoitus antaa vuoden 2001 loppuun kestävä siirtymäaika, jonka kuluessa vuosina syntyneiden tarvitsemat hoitopalvelut tulisi järjestää. Kuntien velvollisuutta järjestää hammas- SOSIAALITURVA 15/

14 Tavoitteena on saada kunnallisen mielenterveystyön rahoitus kasvamaan sata miljoonaa markkaa. Valtio lisäisi tämän vuoksi 25 miljoonaa markkaa kuntien valtionosuuksiin. huollon palvelut täsmennettäisiin siten, että kunnille tulisi lakiin perustuva, selvä velvoite järjestää palvelut vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille. Tavoitteena on laajentaa hammashuoltoetuudet koko väestön ulottuville vuoden 2002 lokakuun alusta. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta tehostetaan Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin köyhyyttä ja syrjäytymistä estäviin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö aikovat käyttää vuonna 2001 yhteensä lähes 200 miljoonaa markkaa. Kuntouttavaa työtoimintaa varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotettaisiin ensi vuonna 7 miljoonaa markkaa. Varhennetun koulutus- ja työllistämiskuntoutuksen kokeiluihin osoitettaisiin 13 miljoonaa. Lisäksi kuntoutusrahan vähimmäistasoa korotettaisiin ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kela ryhtyisi myös maksamaan harkinnanvaraisena etuutena ylläpitokorvausta ammatilliseen kuntoutukseen osallistuville. Nämä edellyttäisivät yhteensä 6 miljoonan markan lisärahoitusta. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden selvittämistä jatkettaisiin 10 miljoonan markan varoin. Ehkäisevää toimeentulotukea köyhyyden torjuntaan Toimeentulotukilakia on tarkoitus muuttaa huhtikuun 2001 alusta niin, että ehkäisevän toimeentulotuen käyttö lisääntyisi ja harkinnanvaraisen tehostuisi. Muutoksista aiheutuisi valtiolle 16 miljoonan markan kustannukset kuntien valtionosuuksien lisäyksenä. 14 SOSIAALITURVA 15/2000 Aikuiskoulutustuki tulossa Työstä omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen lähtevien toimeentuloturva uudistettaisiin elokuun 2001 alusta. Vähintään kymmenen vuotta työelämässä olleille tulisi mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea enimmillään runsaan puolentoista vuoden ajalta sekä opintolainan valtiontakaus. Tuen suuruus olisi noin 80 prosenttia saajan työttömyyspäivärahasta. Aikuiskoulutustuki korvaisi siirtymävaiheen jälkeen aikuisopintorahan ja ammattikoulutusrahan. Tuen toimeenpanosta huolehtisi koulutus- ja erorahasto. Valtio rahoittaisi aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansioosan. Tuen saajia olisi keskimäärin arviolta 1500 vuonna Tarkoitukseen osoitettaisiin 20 miljoonaa markkaa valtion kukkarosta. Työttömien peruspäivärahaan korotus? Työttömyysturvan peruspäivärahaa nostettaisiin elinkustannusten nousun perusteella 4 markkaa eli 126 markkaan vuonna Korotus lisäisi valtion menoja peruspäivärahan osalta 16 miljoonaa markkaa ja ansiopäivärahan osalta 100 miljoonaa markkaa. Mielenterveyspalvelujen rahoitus kuntoon Mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia ja mielenterveyslakia muutettaisiin niin, että valtioneuvosto tai sosiaalija terveysministeriö voisi antaa tarkempia määräyksiä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sisällöstä ja järjestämisestä. Tavoitteena on saada kunnallisen mielenterveystyön rahoitus kasvamaan sata miljoonaa markkaa nykyisestä. Valtio lisäisi tämän vuoksi 25 miljoonaa markkaa kuntien valtionosuuksiin. Lisäys kohdennettaisiin lasten ja nuorten mielenterveystyöhön ja sitä tukeviin sosiaalipalveluihin. Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen tehostamiseksi osoitettaisiin 20 miljoonan markan lisärahoitus Kelalle harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Äitiysavustus nousee, lapsilisät ennallaan Äitiysavustus nousisi 760 markasta 832,40 markkaan eli 140 euroon maaliskuun 2001 alusta. Samalla äitiysavustus ulotettaisiin yli yksivuotiaisiin ottolapsiin. Äitiysavustuksen markkamäärää ei ole nostettu vuoden 1993 jälkeen. Avustuksen saajia olisi vuonna 2001 arviolta runsaat Lapsilisät jäisivät nykyiselleen. Lapsilisää saa lasten lukumäärän mukaan markkaa lasta kohden kuukaudessa. Sitä maksetaan noin lapsesta. Yksinhuoltajan 200 markan lisää maksetaan lapsesta. Isyysrahaa koskevia säännöksiä muutettaisiin ensi vuoden lokakuun alusta niin, että isyyslomaa voisi pitää nykyistä joustavammin enintään neljässä jaksossa milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa maksettaisiin edelleenkin enintään 18 arkipäivältä. Kansaneläkkeeseen tasokorotus Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin kesäkuun alusta 50 markkaa. Korotus koskisi kansaneläkkeitä, yleisiä perheeläkkeitä, luopumistukea, ylimääräistä rintamalisää sekä sotilasavustusta. Korotus lisäisi menoja ensi vuonna noin 250 miljoonaa markkaa. Kansaneläkkeen pohjaosan loppuosa poistuisi ensi vuoden alusta. Pohjaosa tehtiin eläkevähenteiseksi vuonna 1996, jolloin maksussa olevat pohjaosat päätettiin poistaa asteittain. Pohjaosa- ja lisäosakäsitteet poistettiin laista vuonna Kansaneläkelaitos rahoittaisi 71 prosenttia kansaneläkkeistä ja valtio loput. Lisäksi valtio rahoittaisi kokonaan eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet ja vammaistuet. Arvonlisäveron tuotosta käytettäisiin miljoonaa markkaa Kelan toimintaan. Vähän muutoksia sosiaalivakuutusmaksuihin Vakuutetun sairausvakuutusmaksu ei muuttuisi nykyisestä 1,50 pennistä äyriltä mutta eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksu laskisi 0,3 penniä, joten maksu olisi 2,9 penniä äyriltä. Työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksut säilyisivät nykyisellään. Yksityisen työnantajan, kunnan, kuntayhtymän ja kunnallisen liikelaitoksen sekä kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksu on 1,60 %. Valtion, sen laitosten ja Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,85 % palkoista. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on 2,00, 4,00 tai 4,90 % palkoista. Valtion, sen laitosten ja Ahvenanmaan maakunnan maksu on 3,95 % ja muiden julkisten työnantajien maksu 3,15 % palkoista. Yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksujen (TELmaksu) arvioidaan säilyvän tämänvuotisella tasolla. Työntekijän osuus on 4,7 %. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksu nousisi 21,3 prosenttiin nykyisestä 21 prosentista, joka vastaa keskimääräistä TEL-maksua. Valtio korvaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden kustannukset siltä osin, kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät kata niitä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusmaksut työttömyysvakuutusrahaston esityksestä loka-marras- Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiksi kustannuksiksi kunnan asukasta kohti vuonna 2001 Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat mk mk 7-64-vuotiaat mk mk vuotiaat mk mk vuotiaat mk mk yli 85-vuotiaat mk mk 14

15 kuussa Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan alenevan siten, että se olisi viiden miljoonan markan palkkasummaan saakka 0,8 % (nykyisin 0,9 %) ja sen ylittävästä palkkasummasta 3,1 % (nykyisin 3,45 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu laskisi 0,3 prosenttiyksikköä eli 0,7 prosenttiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään 13,868 miljardia markkaa, mihin sisältyy 1,2 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Talousarvioesityksen mukaan hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta niin, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannusjako tarkistettaisiin porrastetusti. Valtionosuuksia lisättäisiin vuonna 2001 puolella täysimääräisestä tarkistuksesta eli 455 miljoonaa markkaa. Toinen puoli jakautuisi tasan vuosille 2002 ja Kunnan omarahoitusosuutta korotettaisiin 134 markalla asukasta kohti eli markkaan. Korotus perustuu vuonna 1998 toteutettuun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamiseen sekä vuonna 1999 toteutettuun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeita voitaisiin aloittaa 520 miljoonan markan kokonaiskustannuksia vastaavalla määrällä. Asumistukiperusteet ennallaan Asumistuki kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalaan. Tuen määräytymisperusteet säilytettäisiin samoina kuin tänä vuonna. Asumistukeen ehdotetaan miljoonan markan määrärahaa. Järjestöt huolissaan: Valtio hamuaa raha-automaattituottoja Moni lukee ensi vuoden talousarvioesitystä helpottuneena: ehkä sosiaali- ja terveysalaa ei enää kuriteta säästöpäätöksillä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät toisin: valtio vain koventaa otteitaan. Jouko Vasaman mielestä aktivointirahojen lisääminen talousarvion eri kohtiin viime hetken valmistelussa kuvaa maamme sosiaalipolitiikan tilaa. MERJA MOILANEN Valtio aikoo vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan jättää Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotosta jakamatta ennätykselliset 224 miljoonaa markkaa. Summa olisi kaksinkertainen tämänvuotiseen verrattuna. Lisäksi 546 miljoonaa markkaa Ray:n tuotosta esitetään otettavaksi sotainvalidi- ja -veteraanityöhön, joka aiemmin rahoitettiin valtion tuloilla. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY on käynyt taistoon katkaistakseen tämän vuonna 1993 lamatunnelmissa alkaneen kierteen. Yhdistys vaatii valtiota antamaan koko rahaautomaattituoton jaettavaksi järjestöjen toimintaan. Puheenjohtaja Marita Ruohonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että alkuun raha-automaattituottojen höylääminen valtion kassaan oli perusteltavissa; myös järjestöt halusivat yhteishengessä osallistua laman voittamiseen. Nyt tätä perustetta ei enää ole; koko tuotto on saatava jakoon. Myös arpajaisveron korottamisesitys heikentäisi järjestöjen mahdollisuuksia: sen myötä RAY:n tuotto vähenisi 62 miljoonalla markalla, YTY huomauttaa. Kuka aktivoi väliinputoajia? Talousarviossa esitetään 200 miljoonan markan varoja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän linjausten mukaisesti. Se on hyvä asia, mutta summa on täysin riittämätön. Tälläkään perusteella ei ole syytä jättää RAY:n tuottoa jakamatta, Ruohonen painotti. Aktivointirahojen lisääminen talousarvion eri kohtiin viime hetken valmistelussa kuvaa maamme sosiaalipolitiikan tilaa, YTY:n pääsihteeri Jouko Vasama katsoi. Tällä tavoitellaan lähinnä pitkäaikaistyöttömien tukemista. Mutta ihmiset, jotka eivät kuulu tähän keskeiseen ryhmään, jäävät paljolti palveluista paitsi. He ovat väliinputoajia, jotka eivät kuulu kenellekään. Hän arvioi, että järjestöt käyttäisivät nyt jakamatta jätettäviksi aiotut rahat esimerkiksi lasten ongelmien helpottamiseen, huume- ja päihdetyöhön sekä mielenterveystyöhön. Kovia asenteita on edelleen. Usein on niin, että jos ihmisiä halutaan työllistää, heidän ympärilleen tarvitaan ihmisiä kädestä pitäen auttamaan. Keskustelua vai eriarvoisuutta? Emme ole saaneet vastausta. Me yritämme puhua asiakkaiden, kansalaisten, puolesta mutta talousarvion valmisteleva valtiovarainministeriö ei keskustele kanssamme sosiaalipolitiikasta, Vasama huokasi. Olemme useita kertoja pyytäneet päästä keskustelemaan ministeri Sauli Niinistön kanssa, mutta emme ole saaneet mitään vastausta, Ruohonen hämmästeli. Olemme hirveän huolestuneita eriarvoisuuden kasvamisesta. Meillä on kasvava joukko lapsiperheitä, joiden eväät ovat erittäin vähissä. Mielenterveyskuntoutujat todella syrjäytyvät. Tämä jakautuminen ehkä tuottaa tullessaan sellaista asennemuutosta, että jokainenhan on oikeastaan oman onnensa seppä, Ruohonen pelkisti. Arto Marjomäki SOSIAALITURVA 15/

16 Pirjo Havukainen Kohtuuttomat tilanteet osa 2 Kuin ryteikössä rämpisi Ullan uskomaton tarina Olin sopinut tapaamisen Ullan kanssa Aivovammaseminaarissa. Siellä niin ammattilaisasiantuntijat kuin potilas- ja omaisasiantuntijat käyttivät puheenvuoroja ajankohtaisista tutkimuksista ja kokemuksistaan. Ullan tapaus tuli tutkittavakseni kollegaltani esimerkkinä siitä, miten uskomattoman hankalasti avautuva kuntoutuspolku aivovamman saaneella voikaan olla. Ensin kesti yhdeksän kuukautta saada nimi erilaisille oireille, joihin Ulla etsi apua useista terveydenhuollon hoitopaikoista saamatta ohjausta. Halusin itse pohtia, millaista tietoa ja mistä hankittuna terveydenhuollon sosiaalityöntekijällä tulisi olla, jotta hän ymmärtäisi entistä paremmin Ullan kaltaisten avun tarvetta. Seminaarissa kuulimme, että eri asteisia aivovammoja syntyy maassamme vuosittain noin Vaikeista aivovammoista kaksi kolmasosaa syntyy liikenneonnettomuuksissa, joista peräänajo on tavallisin. Potilaista noin kolmannes päätyy sairaalaan ja kaksi kolmannesta lähetetään avohoitopaikasta kotiin lyhyen tarkkailun jälkeen. Pahimmillaan voi käydä niin, että aivovamma tai sen jälkioireet jäävät kokonaan tunnistamatta ja jatkokuntoutus saamatta. Ulla sinnitteli lähes välittömästi onnettomuutensa jälkeen jopa kuukauden ansiotyössä toisista huolehtimassa ennen kuin sai uudestaan sairauslomaa. Näistä ajoista en muista yhtään mitään, yhtä sumua kaikki; kuinka olen saattanut selvitä työssä yli kuukauden aiheuttamatta vahinkoa potilailleni Uskomattoman tarinan alku Keväällä 1996 sattui jonossa varsin tavanomainen kolari. Ulla istui kuljettajan vieressä, kun heidän oma autonsa jarrutti äkisti ja takaviistosta ajoi perään toinen auto. Törmäyksessä Ullan kaularanka retkahti voimakkaasti edestakaisin. Ulla vietiin T:n tapaturmaasemalle. Kuvauksissa ja tutkimuksissa todettiin peräänajotilanteessa tyypillinen piiskaniskuvamma Se on kaulan jänteille ja lihaksille aiheutunut vamma. Ullalle kirjoitettiin viiden päivän sairausloma. Kun niskakivut ja päänsärky vain jatkuivat, hän kävi päivystyksissä ja otti puhelimitse yhteyttä aluesairaalaan, työterveyshuoltoon, terveyskeskuksen psykologiin sekä mielenterveyshoitajaan ja yritti kuvata, kuinka hänestä tuntui kuin pää olisi sekaisin. Peräänajosta oli keskusteluissa puhuttu, mutta kukaan ei kiinnittänyt huomiota sen seurauksiin. Sairauslomaan ei katsottu olleen aihetta ja Ullan oli palattava hoitotyöhön. Mä oon käyny kattoon jälkeenpäin ne potilaitten nimet, ett ketä mä oon käyny hoitamassa, muuten en muista, jotain hämärää, harmaata vain on ollu, oon ollu niin väsyny. Vaivat psykiatrisoidaan Noin kuukauden työssäolon jälkeen Ulla hakeutui työterveyslääkärille, koska niskakivut ja päänsärky jatkuivat ja muistamattomuus, väsyvyys ja tutuissakin paikoissa liikkuminen tuottivat vaikeutta ja hän tarvitsi niiden takia toisten apua. Muutkin huomasivat, että Ullan puhe oli rönsyilevää, sanoja jäi pois ja kirjoittaminen oli vaikeaa. Työterveyslääkäri kirjoitti kolme viikkoa sairauslomaa E-lausunnolla Liikennevakuutuslain mukaiselle vakuutusyhtiölle ja määräsi fysioterapiaa piiskaniskuvamman vuoksi. Nielemisvaikeuksien takia Ulla pääsi aluesairaalaan, jossa tehtiin laajoja tutkimuksia. Hoitoalan ihmisenä Ulla pelkäsi oireidensa viittaavan joko MS-tautiin, ALS:iin tai punkkitautiin. Ullan hätä omasta tilastaan koitui kohtalokkaaksi: hänelle määrättiin kriisiterapiaa, jonka kustannusten selvittely Liikennevahinkoasiain korvauslautakunnassa johti sairauden psykiatrisointiin. Samassa yhteydessä syntyi kohtalokas kaksoissidos. Asiasta pyydettiin kuntoutussairaala I:n alan erikoislääkärin, aivovammojen asiantuntijan lausuntoa ja sama henkilö toimi myös vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä: liikennetapaturman ja oireiden syy-yhteyttä ei katsottu olevan. Kyllä minulle väärä diagnoosi annettiin, ei osattu riittävästi tutkia. Asiani lähti väärille raiteille jo tässä, papereita alkoi hukkua ja aina piti itse pyytää ja lähettää uusia lääkärinlausuntoja. Helmikuussa 1997 aluesairaala lähetti Ullan kuntoutumiskeskus II:een tutkimuksiin. Perusteellisissa neuropsykologisissa tutkimuksissa löytyi vihdoin selitys Ullan oireille: liikenneonnettomuudessa oli syntynyt vaikea aivoruhjevamma. Se on aivojen äkillisessä heilahtamisessa syntyvä aivokudosten ruhje, verisuonivaurio, venymä tai repeytymä. Ulla totesi painokkaasti: Yhdeksän kuukauden kuluttua sain nimen vaivoilleni ja nyt ne lukee mun papereissa. Vasta nyt aloitettiin neuropsykologinen kuntoutus, jota Ulla on tarvinnut kerran viikossa 2,5 vuoden ajan. Kuntoutus monipuolistuu korvauskiista syvenee Ulla pääsi kuntoutumiskeskus II:een aivovammapotilaiden Insure-kurssille alkuvuodesta 1999, vasta kaksi ja puoli vuotta tapaturman jälkeen. Kurssi kesti 42 vuorokautta. Keskuksessa tehtiin monialaisia tutkimuksia, mutta pääpaino oli neuropsykologisessa ja psykoterapeuttisessa kuntoutuksessa. Ullalle laadittuun pitkän aikavälin jatkosuunnitelmaan sisältyivät suositukset fysioterapiasta ja yksilöllisestä puheterapiasta kerran viikossa neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi. Kuntoutustukea suositeltiin 31. elokuuta 2001 saakka. B-lausunnolla puollettiin eläkkeensaajan hoitotukea. Samana vuonna elokuussa 1999 liikennevakuutusyhtiö lähetti Ullan omaan tutkimuslaitokseensa kuntoutussairaala I:een, koska korvauskiista oli edelleen ratkaisematta. Siellä tehtiin samat neuropsykologiset tutkimukset polikliinisesti kuin aiemmin toisessa asiantuntijalaitoksessa pitkäkestoisesti useamman viikon aikana, mutta saatiin erilainen lopputulos: kyseessä on jokin etenevä sairaus, kenties perinnöllinen, oireet eivät johdu päähän kohdistuneesta iskusta ja asia vaatii kontrollitutkimuksia. Ulla oli joutunut asiantuntijoiden arvovaltakiistojen välikappaleeksi. Kontrollitutkimukset tehtiin erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusyksikössä, jonne Ulla lähetteellä ohjattiin. Siellä lääketieteellisiä ja neuropsykologisia tutkimuksia suoritettiin jälleen laajasti kolmannen kerran lyhyen ajan sisään. Ullaa alkoi painaa tutkimusväsymys. Moniammatillinen ryhmä koottava asiakkaan tarpeista Ulla on istunut monissa ryhmissä, joissa hänen asiaansa on käsitelty. Lokakuussa 1999 oli koolla paljon erityisasiantunti- 16 SOSIAALITURVA 15/

17 Varmaan moni asia on ihan silkkaa tietämättömyyttäkin, mutta kyllä on suhtautumisessakin jotakin vialla. Kyllä siihen vaikuttaa kai tää mun vammanikin, kun usein puhun väärin. Mutta sitä mä eniten ihmettelen, miten vakuutuslaitoksissa hukkuu papereita. Virheitä sattuu vähän liian paljon mun kohdalla... VILMA METTERI joita. Ulla kummasteli ryhmän kokoonpanoa: Siellä oli sellaisia, jotka ei yhtään tunteneet mun tapausta. Toisaalta sieltä puuttui mulle tärkeä työterveyslääkäri, jota ei oltu kutsuttu. Eikö tässäkin pitäis aina lähteä asiakkaan tarpeista? Toisessa kuntoutustyöryhmän kokouksessa, joka oli ollut omassa työterveyshuollossa toukokuussa tapaamistamme edeltävänä päivänä, hankaluutena oli ollut tyttären osallistuminen. Laaja asiantuntijoiden joukko oli koolla, mutta tytär oli päässyt mukaan vasta omasta pyynnöstään. Ullan kysymyksiin oli suhtauduttu niin, että häntä kummastutti asiantuntijoiden kaikkitietävyys ja oikeassa oleminen. Asiakkaan ehdotuksille ei juuri korvaa kallistettu. Ullalle selvisi, että hänelle on tarkoitus tehdä vielä laajat kontrollitutkimukset neljännen kerran juuri korvauskiistan vuoksi. Tuo kaikki on sitä no-ku-toi -toimintaa eli vastuun pakoilua: kun tuo lääkäri lähetti niin minunkin täytyy lähettää vuorostani eteenpäin, sanokoot ne muut siellä lopullisen arvion Vakuutusyhtiön korvausrahoistahan tässä lopulta on kysymys. Mikä tekee hoitoketjusta monimutkaisen? Vamman laatu vaikeuttaa sekä hoitoon pääsyä että hoidon asianmukaista jatkumista. Kun Ulla yritti viiden päivän aikana kertoa lukuisille terveydenhuollon ammattilaisille päänsä olevan sekaisin, kukaan ei pysähtynyt kunnolla ottamaan selvää tilanteesta, vaan helppo tulkinta johti Ullan saamaan kriisiterapiaa. Psykiatrisointi oikeutti ohittamaan potilaan sinnikkäät kysymykset. Pitääkö potilaan itsensä kantaa vastuu siitä, ettei osaa kertoa juuri oikeilla sanoilla oireistaan? Kun aivovammapotilas ei usein edes hallitse puhettaan, hänen on vaikeaa saada lääkäri vakuuttuneeksi siitä, että hän tarvitsee lähetteen lisätutkimuksiin. Olen nyt myöhemmin keskustellut terveyskeskuksessa ylilääkärin kanssa heille koulutuksen saamisesta asiassa, mutta tämä on erityisasiantuntemusta eikä kuulemma kuuluu heille, Ulla kertoi. Tiedon puutetta vakavampi kysymys on kuitenkin hoitohenkilökunnan asenne potilaaseen ja hänen kuulemiseensa: Kun on vamma, joka ei heti näy päälle, niin tehdään tyhjäksi toisen puhe, vähätellään. Jopa niin sanotut asiantuntijat syyllistyvät tähän. Aivovammainen saa osakseen välinpitämättömyyttä ja ylimielisiä asenteita, koska asiantuntijat eivät halua tunnustaa tietämättömyyttään aivovammoista ja niiden hoidoista ja kuntoutuksesta. Se on puhtaasti tiedon puute ja ylpeyttä, siis ylpeyttä siitä että jos ei tiedä niin ei voi lähettää eteenpäinkään ja kysyä lisää Korvauskysymyksistä sekavuutta Lakisääteisissä vakuutusjärjestelmissä korvauskysymyksillä on oma hierarkiansa. Vakuutusjärjestelmien omien tutkimuslaitosten ja asiantuntijalääkäreiden valta on nähtävissä Ullankin korvausasian ratkaisussa: samat henkilöt antavat lausuntoja vakuutusyhtiön käyttämässä erikoissairaalassa ja ottavat kantaa korvaukseen vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä. Keskinäiset kiistat tietämisistä ja niiden hierarkioista ovat aiheuttaneet neljä vuotta kestäneen viiveen ensisijaisen korvaajan kustannusvastuulle kuuluvista etuuksista ja Ullalle on koitunut tästä taloudellisia menetyksiä. Vakuutusyhtiön vaatimat rinnakkaiset tutkimukset ovat tuntuneet Ullasta erityisen raskailta. Kukaan ei tällaisissa tapauksissa pidä lääketieteellistä tutkimusohjelmaa ohjaksissaan, vaan tuhlataan rahaa ja muita voimavaroja kierrättämällä potilasta rinnakkaisesti tutkimusketjusta toiseen. Asian käsittely, nyt Liikennevahinkolautakunnassa, kestää Ullalle annetun tiedon mukaan vielä puolisen vuotta, kun jälleen yhden lausunnon kadottua vakuutusyhtiössä Ulla on pikakirjeenä toimittanut sinne uuden. Minulla on hirveät puhelinlaskut, kun aina joudun itse soittelemaan uusia lääkärinlausuntoja ja joudun kulkemaan taksilla, myös tyttärelle on tullut paljon kuluja vuokseni. Perheen ja vertaisten tuella Ulla on tuntenut olleensa aika yksin, mutta saaneensa kuitenkin apua työterveyshuollosta, kuntouttajilta, aivovammayhdistyksestä, Kelan virkailijalta, joiltakin sosiaalityöntekijöiltä ja sairaanhoitajaystävältään, joka tuli hänen kanssaan Insure-kursille. Eniten on ollut turvaa omasta perheestä, erityisesti asiantuntijatyttärestä, ja omasta suomalaisesta sisusta ja luonteesta. Onneksi oon ollu aina avoin ja asioitten ulos puhuminen on SOSIAALITURVA 15/

18 Minun pitää todella kuulla asiakkaani puhe, kysymykset, epäilyt ja kritiikki. varmaan auttanu, että olen näinkin selvinnyt. Tiedollisesti eniten Ulla sanoo hyötyneensä Insure-kurssista ja sen järjestäneestä kuntoutumislaitoksesta sekä Aivovammayhdistyksestä. Yhdistystoiminta on saattanut saman kokeneita yhteen ja vertaistuki on auttanut jaksamaan päivästä toiseen. Ulla on innokas houkuttelemaan kohtalotovereitaan järjestötoimintaan ja suunnittelee hakeutumista tukihenkilökurssille. Byrokratiatyön sijasta asiakaslähtöisyyttä Ullan tapaus osoittaa selvästi, että byrokratiatyön sijasta tarvitaan paneutuvaa, asiakaslähtöistä työtä. Asiakkaita ja heidän omaisiaan on kuultava entistä aidommin ja otettava heidät todesta. Heidän toiveensa ja ehdotuksensa on huomioitava käytännön ratkaisuissa. Päätöksentekotilanteisiin tulisi nykyistä säännönmukaisemmin kutsua myös potilaan omaisia ja käydä aitoa vuoropuhelua suunnitelmista. Asiakasasiantuntijan ehdotukset voivat usein olla varteenotettavia ja saattavat säästää yhteiskunnan varoja. Palveluohjausta jo alkuvaiheessa Yksilökohtainen palveluohjaus tulee kytkeä asiakkaan hoitoon jo alkuvaiheessa. Erityisen tärkeää tämä ohjaus on hoitosuunnitelmaan kuuluvana oikeutena silloin, kun vamman tai sairauden laatu heikentää asiakkaan omaa kykyä hahmottaa ja muistaa omia asioitaan eikä hänellä ole edellytyksiä hoitaa omia etuuksiaan. Tulisi olla yksi nimetty henkilö, esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai kuntoutusohjaaja, joka vastaisi ohjauksesta. Sen voisi hoitaa myös työpari, joista toinen voisi olla vertaistukihenkilö, jolla on jo prosessin läpikäyneenä omia kokemuksia. Luotsauksen, avun ja ohjauksen tulisi olla aktiivisesti tarjolla. Se edellyttää niin esilläoloa kuin riittävää resurssointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja vammaishuollon käytäntöjä tulee kehittää niin, että tapausta lähellä olevat potilasjärjestöt kytketään entistä säännönmukaisemmin mukaan vammautuneiden kansalaisten kuntoutussuunnitelmiin jo niiden alkuvaiheessa. Jo sairaalassa tulee omaisille kertoa järjestöjen palveluista ja kutsua mahdollisesti saman tilanteen kokenut tukihenkilö mukaan sopeutumisprosessiin. Henkilökunnan tulee seurata, miten tämä yhteys syntyy. Vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden ja virkalääkäreiden kaksoissidos tulisi poistaa. Lausunnonantaja pitäisi katsoa jääviksi tulkitsemaan omaa lausuntoaan korvauskysymystä ratkaistaessa. Oikeusministeri on tähän asiaan tänä vuonna julkisuudessa kiinnittänyt huomiota. Mitä opin? Tutkimushankkeeni aikana olen ollut hieman sivussa normaalista työstäni. Kokemus on ollut silmiä avaava. Monesti tunsin pistoksia aivan samoista asioista, joihin Ullan kritiikki kohdistui. Minun tulee todella kuulla asiakkaani puhe, kysymykset, epäilyt ja kritiikki. Opin, että asiakkaiden palautteen avulla voin ehkäistä omaa sokeutumistani siinä järjestelmässä, jossa työskentelen. Voin vahvistaa asiakasta uskomalla häneen, auttamalla häntä asiansa ajamisessa ja liittoutumalla hänen kanssaan järjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Ullaan tutustuessani olen havainnut jälleen kerran, että asiakkailla ja heidän läheisillään on valtavasti voimavaroja ja arjen kekseliäisyyttä. Tämän kun tunnistaa ja antaa siitä heille palautteen, syntyy tunne yhteisestä hankkeesta, joka viedään päätökseen vaikka läpi harmaan kiven. Tämä voimaantumisen tunne on molemminpuolinen. Kirjoittaja on kuntoutussosiaalityöntekijä Tampereelta. Hänen sähköpostiosoitteensa on ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ Velkajärjestelyn saaneen oikeus toimeentulotukeen asuntolainan korkomenojen perusteella K:lle oli vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, jonka mukaan hänen tuli maksaa velkojille 680 markkaa kuukaudessa asuntolainan korkoja säilyttääkseen asuntonsa. Hänellä oli tuloinaan vain työmarkkinatuki ja hän oli lupautunut tinkimään elinkustannuksistaan päästäkseen velkajärjestelyyn ja säilyttääkseen asuntonsa. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ollut ottanut toimeentulotukea määrättäessä huomioon asuntolainan korkomenoja. Hallinto-oikeus hylkäsi K:n valituksen. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan velallisen ei tarvitse käyttää velkajärjestelyn piirissä olevien velkojen maksuun niitä tuloja, jotka hän tarvitsee välttämättömiin elinkustannuksiinsa. Säilyttääkseen muutoin realisoitavan omaisuutensa K ei ole voinut antaa sitoumusta velkojille, jolla hän siirtää velkavastuuta toimeentulotuella katettavaksi. Koska K oli sitoutunut velkajärjestelysopimusta tehdessään tinkimään elinkustannuksistaan, olivat asuntolainan korot muuttuneet perusosalla katettaviksi menoiksi. K:lla on aina niin halutessaan mahdollisuus luopua velkajärjestelystä, mikäli katsoo etunsa sitä vaativan. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen velkajärjestely on maksukyvyttömän henkilön ensisijainen järjestelmä hänen taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi. Asiakirjojen mukaan K:lla ei kuitenkaan ollut enää mahdollisuutta maksuohjelmansa muuttamiseen. Korkein hallinto-oikeus totesi olevansa samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että säilyttääkseen muutoin realisoitavan omaisuutensa velkajärjestelyä hakeva ei voi sitoutumalla tinkimään elinkustannuksistaan siirtää velkavastuuta toimeentulotuella katettavaksi. Myös velkajärjestelyn saaneen henkilön oikeus toimeentulotukeen määräytyy kuitenkin toimeentulotuesta annetun lain ja asetuksen säännösten mukaisesti henkilön tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukeen oikeuttavien menojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukea koskevissa säännöksissä ei ole asetettu velkajärjestelyn saaneen henkilön asuntolainan korkomenoja eri asemaan kuin muiden henkilöiden. K:lla olisi asiakirjojen mukaan ollut oikeus saada toimeentulotukea asuntolainojen korkomenoihin ilman velkajärjestelyäkin. Huomioon ottaen tämä sekä se, ettei K:lla asiakirjojen mukaan ollut enää mahdollisuutta velkajärjestelyn maksuohjelman muuttamiseen, hänen tarpeellisen suuruisina huomioon otettaviin asumismenoihinsa oli tullut sisällyttää myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otetun lainan korkomenot. KHO, taltio 2164, Toimeentulotuen hakijan vuokran omavastuuosuus ja Takuu-Säätiöltä saama takaus Toimeentulotukilain perusosaan sisältyvä seitsemän prosentin omavastuuosuus laskettiin asumistukilain 6 :ssä tarkoitetusta vuokran määrästä vähentämättä ensin asumistukea. Toimeentulotuen hakijan eläke maksettiin sosiaalilautakunnan välityksellä käytettäväksi hänen huoltoonsa. Takuu-Säätiö oli myöntänyt hakijalle takauksen pankkilainalle, joka kohdistui kulutusluottojen järjestelemiseen. Takuu-Säätiö oli edellyttänyt takauksen myöntäessään, että lainan kuukausimaksu suoritetaan sosiaalilautakunnan välityksessä olevista hakijan eläkevaroista. Kyseinen lainan maksu ei ollut hakijan olosuhteissakaan toimeentulotukeen oikeuttava meno. KHO, taltio 2193, SOSIAALITURVA 15/

19 Muutoksia potilastietojen luovuttamisessa Potilaslakia ja erikoissairaanhoitolakia on muutettu lähinnä eräiden potilastietojen luovutusperusteiden osalta. Julkisuuslain 26. ja 29. :n sisältämiä salaisuuksien yleisiä luovutusperusteita ja niiden suhdetta potilastietojen luovuttamiseen on käsitelty kirjoitussarjani osassa 4 (Sosiaaliturva 8/2000). Potilas- ja erikoissairaanhoitolakien muutoksilla pyritään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta ja potilaan asemaa hoitoketjussa. Lainmuutokset tulivat voimaan 1. elokuuta 2000 (säädöskokoelma / 2000). Seuraavassa kuvaan ensin potilaslain keskeiset velvoitteet ja sen jälkeen potilastietojen luovuttamista koskevat muutokset. Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun Potilaslain yleiset säännökset ovat pääosin samansisältöisiä sosiaalihuollon asiakaslain kanssa (mm. muistutus- ja asiamiesjärjestelmät). Potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. Myös terveyspalvelut sisältyvät perustuslaissa säädettyihin sosiaalisiin oikeuksiin. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Siitä, miten tämä toteutetaan, säädetään tarkemmin lailla (perustuslain 19. ). Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ovat enimmäkseen lakisääteisiä ja määrärahasidonnaisia niin kuin sosiaalipalvelutkin. Ensiapu ja muu kiireellinen hoito sekä vammaispalvelulain vaikeavammaisuusmääritelmän täyttävien mielenterveyspotilaiden tuki- ja palveluasuminen eivät ole määrärahasidonnaisia, vaan niihin potilaalla on voimavaroista riippumaton subjektiivinen oikeus. Erikoissairaanhoitolain ja potilaslain muutoksilla ei lisätä kunnan järjestämisvelvoitteita. Perusoikeus- ja erityislait määrittävät edelleen subjektiiviset oikeudet ja kunnan muun järjestämisvastuun terveydenhuollossa (ks. osa 5, Sosiaaliturva 13/2000). Potilaan itsemääräämisoikeus hoidon perustana Julkisuus & tietosuoja sosiaalihuollossa osa 7 Taisto Ahvenainen Potilaalle pitää hoidon yhteydessä antaa ymmärrettävä selvitys esimerkiksi erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitystä ei anneta vastoin potilaan tahtoa eikä myöskään silloin, jos on ilmeistä, että sen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Potilaan itsemääräämisoikeus edellyttää, että hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja että valitaan sellainen lääketieteellisesti hyväksyttävä hoito, jonka potilas voi hyväksyä. Jos täysi-ikäinen potilas ei esimerkiksi mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistään on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava, jotta saadaan selville, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tahto ei selviä, potilaan henkilökohtainen etu on ratkaiseva. Hoitoon on saatava potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Nämä voivat myös kieltää hoidon tai toimenpiteen antamisen potilaalle, jolloin hoito tulisi antaa yhteisymmärryksessä suostumuksesta kieltäytyvän kanssa. Jos heidän näkemyksensä hoidosta eroavat toisistaan, potilaan etu ratkaisee. Lailliselle edustajalle saa antaa kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Hän ei voi kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellista hoitoa. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei siihen kykene, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Myöskään alaikäisen huoltaja tai muu laillinen edustaja ei voi kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellista hoitoa. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä ja niiden luovuttaminen sivulliselle määräytyy potilaslain 13. :n nojalla. Potilaan hoitoon osallistuvat eivät ole sivullisen asemassa suhteessa niihin tietoihin, joita heidän työtehtävänsä edellyttävät. Potilasasiakirjoihin pitää tehdä merkinnät tiedon luovutuksista perusteluineen esimerkiksi mitä tietoja, kenelle ja koska on luovutettu sekä perustuiko luovutus kirjalliseen, suulliseen vai muuhun suostumukseen. Potilastiedon luovuttaminen sivulliselle edellyttää yleensä potilaan kirjallista suostumusta. Sivullisia ovat muut kuin asianomaisen yksikön tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat henkilöt. Joissakin erikseen säädetyissä luovutustilanteissa potilaan suostumus voi olla suullinen tai muuten asiayhteydestä ilmenevä taikka potilaan suostumusta ei vaadita. Asiayhteydestä ilmenevä suostumus ei ole suullinen eikä kirjallinen vaan muu tietoinen ja vapaaehtoinen hyväksyntä kyseisten tietojen luovuttamiselle tietylle taholle tiettyyn tarkoitukseen. Pelkkää hoitoon hakeutumista ei pidetä asiayhteydestä ilmenevänä suostumuksena hoitotietojen luovuttamiselle. Jos potilastietoja pyytävällä on niihin laissa erikseen nimenomaan säädetty tietojensaantioikeus, tiedot on luovutettava eikä luovutus edellytä potilaan suostumusta. Jos potilastietojen luovuttamista harkittaessa havaitaan, ettei potilaalla ole edellytyksiä arvioida luovutuksen edellytyksenä olevan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisen suostumuksen perusteella. Jos alaikäinen kykenee päättämään omasta hoidostaan, hän voi kieltää potilastietojensa antamisen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Hän antaa silloin itse suostumuksen hoitoaan koskevien tietojen luovuttamiseen. Alaikäisen tai muun potilaan kielto ei poista esimerkiksi sosiaalihuollon viranomaisen sosiaalihuollon asiakaslain 20. :n mukaista oikeutta saada potilastietoja ja käyttää niitä asiakaslain mukaisesti. Asiakastietojen luovutus sairaanhoitopiirin ja tilaajan välillä Terveydenhuollon palveluja tuotettaessa henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä on yleensä se, jolla on kyseisessä hoidossa varsinainen hoitovastuu. Ostopalveluissa palvelun tilaaja on rekisterinpitäjä ja palvelujen tuottaja tallettaa tietoja niin sanottuna teknisenä rekisterinpitäjänä tilaajan lukuun. Tästä poiketen sairaanhoitopiirin yksikkö saa rekisterinpitäjänä tallettaa alueensa SOSIAALITURVA 15/

20 Poliisilla on oikeus saada terveydenhuollon potilastietoja, kun se selvittää rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään kuusi vuotta. terveyskeskuksille lakisääteisenä tehtävänä erikoissairaanhoitolain 10. :n 3. momentin nojalla tuottamiensa laboratorio- ja röntgenpalvelujen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden erityispalvelujen asiakastietoja omiin rekistereihinsä. Vastaava oikeus sillä on, kun se tuottaa näitä palveluja piirin muille yksiköille tai kehitysvammaisten erityishuoltoa järjestävän erityishuoltopiirin yksiköille. Se, toimiiko sairaanhoitopiirin yksikkö itsenäisenä vai teknisenä rekisterinpitäjänä, varmistetaan käytännössä tilaajan ja tuottajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen yksikkö tiedottaa sopimusmalleista syksyn 2000 aikana. Sairaanhoitopiirin yksikkö saa käyttää palvelun tuottamisen yhteydessä kerättyjä tietoja omien potilaidensa hoidossa, esimerkiksi jos henkilö myöhemmin tulee yksikön asiakkaaksi. Sairaanhoitopiirin yksikkö, johon voi kuntayhtymän päätöksellä kuulua useampi kuin yksi sairaala tai erillinen yksikkö, ja tilaaja saavat luovuttaa toisilleen potilastietoja ilman potilaan suostumusta, jos potilaalle on tästä kerrottu henkilötietolain mukaisesti. Tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömät tiedot Jos potilaalla ei ole laillista edustajaa eikä hän kykene esimerkiksi kehitysvammaisuuden, mielenterveyden häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi arvioimaan suostumuksen merkitystä, hänen tutkimuksensa ja hoitonsa järjestämiseksi välttämättömät tiedot voidaan antaa ilman suostumusta esimerkiksi toiselle terveydenhuollon yksikölle tai ammattihenkilölle. Pelkästään potilaan hoidon ja tutkimuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät yleensä vaadi holhoustoimesta annetun lain mukaisen edunvalvojan määräämistä hänelle. Myös potilaan tajuttomuus tai vastaava tilanne sekä potilaan kiireellisen hoidon tarve voivat johtaa siihen, ettei suostumusta ole mahdollista hankkia potilaalta eikä hänen lailliselta edustajaltaan. Tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeelliset tiedot sekä hoitopalaute Potilaan suullinen tai muuten asiayhteydestä ilmenevä suostumus on riittävä, kun kysymys on hänen tutkimuksensa ja hoitonsa järjestämiseksi tarpeellisten tietojen luovuttamisesta toiselle terveydenhuollon yksikölle tai ammattihenkilölle. Jos esimerkiksi hänet hoitoon lähettänyt terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri jatkaa hänen hoitamistaan, potilastietojen luovuttamisessa ei tarvita kirjallista suostumusta, kunhan potilaalle kerrotaan asiasta. Jos kysymys ei ole jatkohoidosta, se tarvitaan. Sen sijaan potilasta koskeva hoitopalaute, 20 SOSIAALITURVA 15/2000 joka sisältää yhteenvedon annetusta hoidosta, voidaan potilaan suullisen tai muuten asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen perusteella toimittaa hänet hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon yksikölle, yksityislääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle myös silloin, kun potilaan hoito ei jatku siellä. Esimerkiksi tajuttoman potilaan lähiomaiselle tai muulle läheiselle saa antaa tiedon potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi tämän. Vainajan hoitotiedot Kuolleen henkilön elinaikanaan saamaan hoitoon liittyviä tietoja saa luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Tiedonsaantiin ei siten riitä pelkästään yleinen mielenkiinto tai halu tietää vainajan taustoista, vaan edun pitää olla tärkeä. Jos esimerkiksi edunsaaja pyytää tietoja vainajan tekemän testamentin pätevyyden selvittämiseksi, tietoja saa luovuttaa. Samoin jos esimerkiksi lähiomainen haluaa selvittää, liittyykö kuolemaan hoitovirhe, tiedonsaannille on tärkeä peruste ja tietoja saa luovuttaa. Tietopyynnön pitää aina olla kirjallinen ja perusteltu. Tietoja saa antaa myös muille kuin vainajan sukulaisille, jos luovutusedellytykset täyttyvät. Tiedonsaaja saa käyttää tietoja vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on hänelle luovutettu. Hän on niistä myös salassapitovelvollinen. Tästä pitää tehdä asianmukaiset merkinnät luovutettaviin asiakirjoihin (ks. myös julkisuuslain 25. ). Eräiden potilasta koskevien tietojen luovutusvelvollisuus ja ilmoitusoikeus Potilasasiakirjoihin sisältyviä ja potilasta koskevia muita tietoja pitää eräiden erityissäännösten nojalla luovuttaa niitä pyytäville salassapitovelvollisuuden estämättä tiedon luovuttamista. Esimerkiksi sosiaalihuollon viranomaisella on sosiaalihuollon asiakaslain 20. :n nojalla oikeus saada maksutta potilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14. a :n säännös velvoittaa esimerkiksi terveydenhuollon yksikön ja yhteisön antamaan asiakasmaksun määräämistä varten tarpeelliset, henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ja selvitykset. Kun sosiaalihuollon viranomainen pyytää terveydenhuollon viranomaiselta sosiaalihuollon asiakaslain 22. :n nojalla virka-apua, virka-avun antajan pitää antaa virka-aputehtävän edellyttämät salassa pidettävät tiedot. Jokainen kunnallisen terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilö on lastensuojelulain 40. :n nojalla velvollinen ilmoittamaan sosiaalilautakunnalle salassapitovelvollisuuden estämättä ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tämä ilmoitusvelvollisuus poistaa terveydenhuollon asiakassuhdetta koskevan salassapitovelvollisuuden mutta toisin kuin sosiaalihuollon tietojensaantioikeus ei koske potilastietoja laajemmin. Jos maistraatti tai tuomioistuin tarvitsee vireillä olevassa asiassa salassa pidettäviä potilastietoja holhoustoimesta annetun lain mukaisen edunvalvojan määräämistä varten, jokaisen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yksikön sekä ammattihenkilön pitää antaa ne sille holhoustoimesta annetun lain 90. :n nojalla pyydettäessä ja maksutta. Esimerkiksi jokainen viranomainen, terveydenhuollon työntekijä ja ammattihenkilö saa holhoustoimesta annetun lain 91. :n nojalla ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä maistraatille. Tämä ilmoitusoikeus poistaa terveydenhuollon asiakassuhdetta koskevan salassapitovelvollisuuden muttei koske potilastietoja laajemmin toisin kuin maistraatin tietojensaantioikeus. Poliisilla on poliisilain 35. :n ja oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 23. :n nojalla oikeus saada terveydenhuollon potilastietoja, kun se selvittää rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään kuusi vuotta. Tähän liittyvä tietojenantovelvollisuus ei koske muiden rikosten selvittämistä. Potilasasiakirjojen säilyttäminen Potilaslain 12. :ssä on yleissäännökset potilasasiakirjojen käytöstä, laatimisesta ja säilyttämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asiasta 25. helmikuuta 1993 määräykset. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa syksyn 2000 aikana asetuksen ja uudet määräykset potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä. Määräykset koskevat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon järjestämistä ja niissä otetaan huomioon henkilötietolain ja potilaslain vaatimukset. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 16. :n mukaan potilasasiakirjat on laadittava ja säilytettävä potilaslain edellyttämällä tavalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut ammattihenkilöt. Määräykset koskevat kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, niin itsenäisiä ammatinharjoittajia kuin myös sosiaalitoimen tehtävissä terveyden- ja sairaanhoitoa antavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Sarja päättyy. Edelliset osat on julkaistu Sosiaaliturvan numeroissa 4, 5, 6, 8, 13 ja 14/2000. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton johtava lakimies. 20

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) 8.9.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) 8.9.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ma klo 16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi jäsen Tarja Salo Teuvo

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot