Talousarvio 2015 Tulossa tiukka vuosi s s English page: 15 TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Transkriptio

1 Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Keskusta kohenee s. 6 7 Talousarvio 2015 Tulossa tiukka vuosi s. 3 5 English page: 15

2 Näin sen näin Keskustaa kehitetään viiden tähden ohjelmalla Eteläpuisto, Tullin alue ja asemakeskus, Kansi ja Areena, Ratapihankadun alue, Ranta-Tampella, Kunkun parkki, Ratinan kauppakeskus, Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, keskustakorttelien kehittäminen ja Valoviikot. Tässä on listattuna vain osa meneillään olevista Tampereen keskustan kehittämiskohteista, joita nyt viedään pontevasti eteenpäin. Vuoden 2011 alussa käynnistetty Viiden tähden keskusta on kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda Tampereen keskustasta viihtyisä ja elinvoimainen paikka asumiseen ja elämiseen. Kehittämisohjelman avulla pyritään toteuttamaan keskustan maankäyttöä ja liikennettä siten, että siitä saataisiin suosittu paikka niin asukkaiden, yrittäjien kuin vierailijoidenkin mielestä. Hyvä kaupunkikeskusta muodostuu monista toisiinsa vaikuttavista osista. Siksi on tärkeätä, että Tampereellakin keskustan aluetta suunnitellaan nyt kokonaisuutena. Kehittämisessä Tampereen kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä niin elinkeinoelämän kuin kiinteistöjen omistajienkin kanssa. Viime ja tämän vuoden aikana osa palasista on jo liikahtanut kiitettävästi eteenpäin. Rantatunnelia rakennetaan ja Ranta-Tampellan uuden asuinalueen suunnittelu on aloitettu. Tuhannen auto - paikan maanalainen Hämpin parkki on käytössä, nyt etenee keskustan länsipäässä Kunkun parkin rakentami nen. Hämeenkadun itäpäässä joukkoliikennekokeilu aloitettiin viime kesänä. Asemakeskuksen ja Tullin alueen suunnitte lut etenevät. Myös Eteläpuiston jatkosuunnittelusta on sovittu ja Tammelassa valmistellaan uuden jalkapallostadionin rakentamista täydennysrakentamista hyödyntäen. Tampereen seudulla arvioidaan vuon na 2030 asuvan asukasta eli noin asukasta enemmän kuin nyt. Noin puolet kasvusta sijoittuu Tampereelle. Voimakas väestönkasvu vaikuttaa myös keskusta-alueen kehittämiseen. Keskustaan on viime vuosina tullut lisää asukkaita ja työpaikkoja tasaiseen tahtiin, mutta tulevaisuudessa asumisväljyyden lisääntyessä keskustan asukasmäärä jopa laskee, jos ei keskustaan saada lisää uusia asuntoja. Tyhjiä tontteja ei enää juuri ole, joten täydennysrakentaminen on ainoa keino. Liikenteen kasvu asettaa keskustan kehittämiselle suuria haasteita. Onnistuneilla liikenneratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, miten keskustaan tullaan ja miten siellä viihdytään. Myös uusien kauppakeskusten rakentaminen pääteiden varsille keskustan ulkopuolelle haastaa ydinkeskustan imua ja kilpailukykyä. Keskustan kehittämisohjelman visiossa Tampereen keskusta on tulevaisuudessa paikka, johon pääsee joukkoliikenteellä helposti ja nopeasti eri puolilta kaupunkia. Täydennysrakentamisella on luotu tiivis ja elävä kaupunkikeskusta, josta löytyy hyviä asuntoja ja työpaikkoja. Keskustan alueella pääsee sujuvasti ja turvallisesti liikkumaan kävellen tai pyörällä paikasta toiseen. Keskustassa on vehreitä puistoja, viihtyisiä toreja istuskeluun ja oleiluun sekä vanhalle teollisuuskaupungille ominaista rosoisuutta. Keskustaan on mukava tulla ostoksille, tapahtumiin tai kulttuuririentoihin. Keskusta koskimaisemineen on myös Tampereen imagollinen käyntikortti, jota voimme ylpeästi esitellä vieraillemme. Aila Rajamäki Päätoimittaja Valogalleria herättää tyhjät seinät eloon Sisältö MARRAS JOULUKUUN pimeyttä helpottamaan on Tampereen keskustassa sytytetty uudenlainen valogalleria. Valogalleriassa on 35 teosta, joissa valoja ja varjoja hyödyntäen on heijastettu kuvioita talojen tyhjille seinäpinnoille. Näsilinnankadun ja Satakunnankadun kulmassa oleva valoteos on yksi uuden valogallerian 35 teoksesta. Projektipäällikkö Markus Joonas Tampereen kaupungilta kertoo, että uudenlainen valogalleria toteutettiin talojen päätyihin tai muihin arkkitehtuurisesti merkityksettömiin paikkoihin piristämään ja valaisemaan katukuvaa. Valaistuksen avulla halutaan myös lisätä kaduilla liikkuvien turvallisuutta sekä houkutella kaupunkilaisia liikkumaan keskustassa. Keski-Euroopassa tyhjillä seinillä on mahdollista nähdä maalauksia tai grafiikkaa. Tästä saimme innoituksen valogallerian toteuttamiseen Tampereella ja valjastimme keskustan tyhjät seinät valotaiteen käyttöön, toteaa Markus Joonas. Valogalleriaan on saatu myös kuusi valoteosta sarjakuvataiteilijoilta. Jukka Tilsa, Emmi Nieminen, Ville Pirinen, JP Ahonen, Tiitu Takalo ja Tommi Musturi suunnittelivat teokset, jotka löytyvät osoitteista Puutarhakatu 11, 14 ja 15, Satamakatu 7, Näsilinnankatu 40 ja Hallituskatu 12. Kaikki valogallerian teokset löytyvät kartasta, jonka voi tulostaa internetistä osoitteesta Valogalleria toteutettiin yhdessä kiinteistöjen ja yritysten kanssa, urakoinnista vastasi Tampereen Vera. Valogalleria ilahduttaa kaupunkilaisia 11. tammikuuta asti eli yhtä kauan kuin perinteiset valoviikkojen valokuviot. Tutut valokuviot siirtyvät historiaan Valoviikkojen perinteiset kuviot, kuten hevoset, kukat, Muumit ja muut tutut hahmot nähdään katujen yllä tänä talvena viimeistä kertaa. Valoviikot uudistuvat täysin ensi vuonna, kun tapahtuma täyttää 50 vuotta. Valoviikkojen uudistus on tarpeen, koska nykyiset valokuviot ovat tulleet tiensä päähän. Sähköverkko, laitteet ja johdot ovat ikääntyneitä, samoin valokuviot ovat vanhentuneita ja huonokuntoisia. Tänä talvena keskustan katujen yllä loistaa 91 valokuviota, lisäksi 22 kuviota valaisee Särkänniemen, Hervannan ja Tammelantorin ympäristöä. Edellisvuonna siirryttiin hehkulampuista led-lamppuihin, jotka ovat energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Kuviot on koottu yhteensä led-lampusta. Valoviikot toteuttaa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. 3 Budjetti syntyi vaikeassa tilanteessa 4 Maauimala uintikeskuksen viereen 5 Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla 6 Eteläpuiston rantaan asuinalue 7 Tammelan stadionin suunnittelu etenee 7 Tornihotelli sai rakentamispalkinnon 8 Tampereelle 130 uutta pysäkkikatosta 9 Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian 10 Kaupunki jäädyttää 150 luistinrataa 11 Koulutilojen vuokraus muuttui helpommaksi 13 Potilastiedot näkee nyt netistä 15 The budget for year Vuodenvaihdetta juhlitaan Tampereella TAMPERE-lehti Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa. Lehti on julkinen tiedote, joka jae taan jokaiseen tamperelais talouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2014 Painos: kpl Kannen kuva: Atacan Ergin. Keskustan uusin maamerkki Tornihotelli palkittiin hyvästä rakentamisesta. ISSN: X (painettu), (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa: QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! 2 TAMPERE-lehti

3 Tästä puhutaan nyt Rantaväylän tunneli on suurin yksittäinen investointi Tampereella. Tunnelia on nyt rakennettu vuoden päivät. 2,3 kilometriä pitkää tunnelia pitkin päästään ajamaan keväällä Tunneli on kokonaan valmis Talousarvio 2015 Edessä on tiukan talouden vuosi TEKSTIT Aila Rajamäki KUVA Kerttu Liukkala Tampereen kaupungin vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Vaikka kaikki mahdollinen ja mahdotonkin on yritetty tehdä talouden saamiseksi tasapainoon, näyttää ensi vuoden budjetti lähes 10 miljoonan euron alijäämää. Talousarvion loppusumma on 1,750 miljardia euroa. Valtuusto päätti ensi vuoden talousarviosta kokouksessaan 17. marraskuuta. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan edessä on isojen haasteiden ja uudistusten vuosi. Haasteita tuovat kunta- ja soteuudistukset, väestönkasvun ja ikärakenteen muutos sekä talouden rakennemuutos ja kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset, Ikonen sanoo. Tavoitteena on, että kaupungin nettomenot saadaan vähenemään 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Näin tiukka menojen vähennystarve on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa. Toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja pidättäytymään menoja kasvattavista palvelu-uudistuksista. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kaupunki turvaa peruspalvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut, Ikonen sanoo. Ensi vuonna toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen TAMPEREEN TALOUS LUKUINA puuttuminen ja liikunta. Erityisesti huomioidaan lasten ja nuorten kasvua, perusterveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja. Asukasluku henkilöä Tuloveroprosentti 2014 ja , talousarvion loppusumma 1,750 miljardia euroa 2015 toimintamenojen kasvu -1,4 prosenttia 2015 vuosikate 78,7 miljoonaa euroa 2015 tulos -9,9 miljoonaa euroa 2015 investoinnit yhteensä - 212,5 miljoonaa euroa 2015 lainamäärä /asukas 1678 euroa TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAIN Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja Valtionosuudet vähentyneet 66 miljoonaa Talouden vaikeudet johtuvat siitä, että vientiteollisuus ei vedä ja työllisyystilanne Tampereella on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Elokuussa Tampereella oli työtöntä ja työttömyysprosentti oli 16,6 prosenttia, mikä on selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo 12,2 prosenttia. Vuodessa työttömien määrä on kasvanut lähes henkilöllä. Heikko työllisyystilanne paitsi vähentää verotuloja myös kasvattaa työmarkkina- ja toimeentulotukimenoja. Tänä vuonna Tampere maksaa noin 64,4 miljoonaa euroa toimeentulotukia ja työmarkkinatuen kuntaosuutta. Tampereen ja muidenkin kaupunkien tilannetta vaikeuttaa myös se, että valtionosuuksien leikkaukset ovat viime vuosina olleet valtion keskeisin säästökeino. Lakisääteiset kuntien velvoitteet eivät ole kuitenkaan vähentyneet samassa suhteessa. Kuntien velvoitteita ja tehtäviä oli tarkoitus purkaa miljardilla eurolla, mikä ei ole kuitenkaan toteutunut. Kuntien näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vastuu ikävistä menoja leikkaavista päätöksistä siirtyy kunnille. Monet kunnat ovatkin nyt joutuneet ensi vuoden talousarviota laaties- Kaupunkiympäristön kehittäminen 98 M 7 % INVESTOINNIT Tampereen Vesi 26,3 M 12 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 39,4 M 18 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 170 M 11 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 496 M 34 % Hyvinvointipalvelut 14,4 Rantaväylän tunneli 51,4 M 23 % Tampereen Tilakeskus 68,2 M 31 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 356 M 24 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 186 M 13 % Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 80 M 5 % Konsernihallinto 94 M 6 % Aluerakennushankkeet 6,9 Raitiotie 4,3 Tampereen kaupunkiliikenne 3 Tietohallinto 3 Pirkanmaan pelastuslaitos 1,6 Tampereen Infra 1,1 Tampereen Ateria 0,3 Tampereen Logistiikka 0,2 Muut 0,6 TAMPERE-lehti

4 Tästä puhutaan nyt Talousarvio 2015 saan tilanteeseen, että palveluita joudutaan leikkaamaan, henkilöstöä vähentämään ja verotusta kiristämään. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereelta jää ensi vuonna saamatta 57,5 miljoonaa euroa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuuluvia valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudistus vie Tampereelta 8,5 miljoonan euron valtionosuudet eli yhteensä menetys on 66 miljoonaa euroa. Veroprosentti pysyy ennallaan Verotulojen osuus ensi vuoden tuloista on 55,5 prosenttia ja valtionosuuksien 18,4 prosenttia. Kunnallisveroprosentti pysyy Tampereella ennallaan 19,75 prosentissa. Vuodelle 2014 veroprosenttia nostettiin 0,75 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna arvioidaan tuloveroja kertyvän 761 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että verotulot kasvavat vain 14 miljoonalla eurolla eli 2,1 prosenttia. Tänä vuonna kasvua on arvioilta 3 prosenttia. Tampereella on seudun alhaisin veroprosentti yhdessä Nokian kanssa. Pirkkalassa veroprosentti on 20, Kangasalla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä on 20,5, Vesilahdessa 21,5 prosenttia ja Orivedellä 22,25. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan tälle vuodelle tehty veronkorotus osoittaa, etteivät ne ole pysyvä lääke talouden tasapainottamiseen. Veronkorotuksesta huolimatta tämän vuoden tilinpäätösennuste tulee olemaan noin 36 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ensi vuodelle budjetoitu 10 miljoonan euron alijäämä ei ole dramaattinen, mutta sen taustalla olevat tekijät ovat dramaattisia. Verorahoituksen kasvu on hyvin heikko, mikä aiheuttaa toimintamenojen kehitykselle kovia sopeuttamispaineita. 1,4 prosentin menojen vähennys on kova tavoite, mutta menojen kasvu on saatava kuriin, Yli-Rajala toteaa. Ensi vuonna yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 61,4 miljoonaa euroa. Arviossa on otettu huomioon kuntien jako-osuuden 75 miljoonan euron korotus, mikä osittain kompensoi työmarkkinatuen uudistuksen aiheuttamia lisäkustannuksia kunnille. Valtio vahvistaa ensi vuoden jako-osuudet joulukuussa. Kiinteistöveroprosentit pysyvät myös ennallaan. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän ensi vuonna 64 miljoonaa euroa eli lähes saman verran kuin tänä vuonna. Tampereen yleinen kiinteistövero on 1,05 prosenttia. Vakituisista asuinrakennuksista peritään veroa 0,50 prosenttia, muista kuin vakituisista asuinrakennuksista 0,90, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä 0,25 ja Ensi vuonna jatketaan palvelumallin kehittämistä yhdessä kuntalaisten kanssa. Myös kaupungin toimintamallia uudistetaan. rakentamattomista rakennuspaikoista 3 prosenttia. Myös koiravero pysyy ennallaan eli tamperelaiskoirasta maksetaan 34 euron koiravero. Merkittävä tulon lähde kaupungille ovat myös omaisuuden myynnistä saatavat tulot. Ensi vuonna arvioidaan omaisuuden myynnistä saatavan tuloja 22,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoihin kovat säästöpaineet Henkilöstömenot ovat kaupungin menoista 42 prosenttia eli 678,3 miljoonaa euroa. Lähes yhtä paljon kuluu euroja palveluiden ostoon. Henkilöstöstä valtaosa eli 72 prosenttia on hyvinvointipalveluissa, jonka henkilöstömenot ovat 488,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna henkilöstömenot vähenevät 0,8 prosenttia, mikä saavutetaan vähentämällä henkilöstömenoja 192 henkilötyövuodella. Palkallisia henkilötyövuosia Tampereen kaupungilla arvioidaan olevan Tiukan taloustilanteen vuoksi henkilöstömenoihin kohdistuu kovia säästö paineita. Anna-Kaisa Ikonen arvi oi, että ensi vuonna saatetaan joutua käynnistämään kaupungin henkilöstön lomautuksia koskeva yhteistoimintamenettely. Ensisijaisesti pyritään hyödyntämään muut keinot, kuten esimerkiksi eläkkeelle siirtymiset ja muu henkilöstön vaihtuvuus säästöjen aikaansaamiseksi. Kaupungin henkilöstön lomauttaminen on äärimmäinen keino säästöjen hakemiseen. Mahdolliset henkilöstön lomautukset eivät voi olla näkymättä myös kaupungin palveluissa. Vaikka lomautukset rajattaisiin tiettyihin henkilöstöryhmiin, vaikeutuisi kaupungin rekrytointi olennaisesti, koska työsopimuslain mukaan lomautustilanteissa kaupunkeja kohdellaan yhtenä työnantajana. Käytännössä lomautukset vaikeuttaisivat uusien työntekijöiden, sijaisten, työllistettyjen ja jopa harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaamista kaupungin palvelukseen. Säästöjä pyritään saamaan myös hallintoa keventämällä ja uudistamalla kaupungin toimintamallia. Tampereen toimintamalli eli pormestarimalli ja tilaaja tuottaja-malli arvioidaan tämän vuoden loppuun mennessä ja sen pohjalta mietitään mallin uudistamista. Myös mahdollisella sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Mikäli käynnissä oleva sote-uudistus etenee esitetyssä aikataulussa, on meidän aloitettava ensi vuoden aikana erittäin laaja valmistelutyö sote-alueen ja tuottamisvastuualueen perustamiseksi, pormestari Ikonen sanoo. Lasten ja nuorten palvelut Avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja palvelusetelipäivähoitoa lisätään Päivähoitoon tulee subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittava lainsäädäntö Perhepalveluita vahvistetaan Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Perusterveydenhuoltoa tuetaan Sähköistä ajanvarausta laajennetaan Pienten hammashoitoloiden toiminta yhdistetään suurempiin yksiköihin Viimeiset kohteet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi valmistuvat Härmälään ja Pispalan paloasemalle Ikäihmisten palvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon sijasta tuetaan kotona asumista Lähitori-toiminta aloitetaan palvelukeskuksissa Osaaminen ja elinkeinot Työllisyydenhoidon palveluja ja pitkäaikaistyöttömien aktivointia lisätään Tuetaan yritysten innovatiivisuutta, kasvua ja kansainvälistymistä Talousarvion painopisteet Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Tuetaan liikkumisen edistämistä Tampereen uintikeskus Kalevassa avautuu peruskorjauksen jälkeen ja uintikeskuksen yhteyteen rakennetaan maauimala Pyynikin kentälle hankitaan levitettävä tekojää Kalevan liikuntapuiston suunnittelu aloitetaan Kaupunkiympäristön kehittäminen Keskustaa kehitetään, Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen suunnittelua jatketaan ja keskustan siisteyttä parannetaan Raitiotiehanketta viedään eteenpäin Huppionmäen, Risson, Niemenrannan ja Vuoreksen alueilla rakennetaan katuja ja puistoja. Tamperelaiset pääsevät vihdoin polskimaan maauimalaan ENSI VUODEN talousarviossa tamperelaisten liikunnan ja sitä kautta terveyden edistäminen on yksi keskeisiä painopisteitä. Hyvä esimerkki tästä on talousarvioon sisällytetty maauimalan rakentaminen Kalevaan Tampereen uintikeskuksen kylkeen. Jos uimalan toteutus etenee suunnitelmien mukaan, tamperelaiset pääsevät polskimaan omaan maauimalaansa kesällä Maauimalan toteuttamisesta on keskusteltu jo vuosia, ja sille on ollut voimassaoleva kaavakin valmiina uintikeskuksen tontilla. Nyt näyttää siltä, että hanke saadaan vihdoin toteutettua. Uintikeskuksen ja maauimalan läheisyys tuo kummallekin etuja. Vieressä oleva uimala mahdollistaa, että uintikeskuksen tiloja voidaan hyödyntää tehokkaasti myös kesällä. Uimala voi puolesta an hyödyntää uintikeskusta esimerkiksi henkilökunnan sosiaalitiloina. Suunnitelmassa on 8-ratainen 50 metrin allas, hyppyallas ja noin 400 neliön lastenallas vesipuistoineen. Uimalaan saadaan myös kahvila- ja pukeutumistilarakennus sekä suihkutilat. Maauimala palvelisi uimareita ja auringonpalvojia luonnollisesti kesäaikana. Avoinna se olisi toukokuusta syyskuulle. Alustavien arvioiden mukaan kauden aikana kävijöitä olisi ja keskimäärin 1500 uimaria päivässä. Maauimalassa aiotaan käyttää uudenlaista energiatehokasta tekniikkaa. Altaiden lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergiaa ja ilmalämpöpumppuja. Aukioloajan ulkopuolella altaat ovat peitettyinä. Maauimalan kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa. Uimala toteutetaan leasing-rahoituksella siten, että rakentaminen ja uimalan pyörittäminen katetaan lipputuloilla. 4 TAMPERE-lehti

5 Investoinneilla vastataan kasvuun Tampere investoi ensi vuonna 220,7 miljoonalla eurolla. Investointeja on jouduttu priorisoimaan ja etusijalla ovat kasvua, työtä ja vetovoimaa lisäävät hankkeet. Investoinneilla kaupunki pitää yllä ja kehittää omaisuuttaan sekä vastaa kasvuun ja rakentamistarpeisiin. Investoinneilla halutaan myös edistää talouskehitystä ja työllisyyttä, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala toteaa. Ensi vuoden investoinnit rahoitetaan oman tulorahoituksen ja Tampereen Sähkölaitokselta saadun lainanlyhennyksen avulla, joten kaupungin lainamäärä vähenee ensi vuonna. Lainaa on ensi vuonna euroa asukasta kohden, mikä on suurten kaupunkien matalimmasta päästä. Talousarvion vuosikate on 78,7 miljoonaa euroa, mikä on investointitarpeisiin nähden liian vähän. Vuosikate kertoo sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Suurin yksittäinen investointi on Rantaväylän tunneli, jonka rakentamiseen on ensi vuonna varattu 51,4 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestointeihin varataan kaikkiaan 68,2 miljoonaa euroa, josta muun muassa kansainvälisen koulun perusparannukseen ja laajennukseen kuluu 8,2 miljoonaa euroa, Vehmaisten kouluun ja päiväkotiin 6,3 miljoonaa euroa ja Metsäniityn kouluun ja päiväkotiin 3,9 miljoonaa euroa. Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin perusparannukseen ja laajennukseen satsataan 4,5 miljoonaa euroa. Rauhaniemen sairaalan perusparannus jatkuu 3,8 miljoonalla eurolla ja Tampereen uintikeskuksen 2,4 miljoonalla eurolla. Tesoman palloiluhallia rakennetaan 1,5 miljoonalla eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämiseen eli muun muassa katujen, puistojen ja siltojen kunnossapitoon, suunnitteluun ja rakentamiseen varataan ensi vuonna 39,4 miljoonaa euroa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat keskustassa Kunkun parkki, Eteläpuisto, Asemakeskuksen ja Tullin alue, raitiotien varikkoalue Kaakkois-Hervannassa, Hervannan pohjoisosa, Hallila ja Turtola. Myös Hervantajärven aluetta, Vuoreksen Västinginmäkeä, Tesomaa, Haukiluomaa ja Linnainmaata kehitetään. Työpaikkojen kasvulle luodaan edellytyksiä kaavoittamalla yritystontteja Linnainmaalle Sammon valtatien tuntumaan ja Aitovuoreen. Talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että tuleville vuosille valmistellaan investointikatto, jossa määritellään investointien tärkeysjärjestys. Lentävänniemi Männistö Niemenkylä Niemen kartano Niemenranta Pohtola Lielahti Sellu Santalahti Tikkutehdas Tampere vahvistaa yritysmyönteisyyttään Havainnekuva näyttää, miten ratikkalinja kulkee Hervannassa Kanjonin sillalla muun liikenteen vieressä. Amuri Yrittäjämyönteisyys vahvistaa Tampereen vetovoimaa, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Vain yrittämällä saamme Suomen ja Tam pereen menesty mään. Tarvitsemme lisää yrittäjiä ja yrittäjähenkisyyttä. Pienimmissä yrityksissä syntyvät uudet työpaikat, kasvu- ja keskisuuret yritykset luovat vaurautta ja suuret yritykset ovat verkostovetureita, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Tampereen kaupunki on käynnistänyt yrittäjämyönteisyyden kehittämisen kokonaisuuden. Tavoitteena on olla kaupunki, joka on tunnettu yrittäjäystävällisyydestä. Haluamme myös korjata niitä asioita, joista olemme saaneet yrityksiltä kriittistä palautetta ja yleensä nostaa yritysten näkökulman esiin. Yritysyhteistyön kehittämiseksi kootaan uusi kaupungin ja elinkeinoelämän yhteinen ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävä rooli muun muassa strategisiin elinkeino-ohjelmiimme sekä vaikuttamisessa kaupungin elinkeinotoimintaan, Ikonen sanoo. Kaupungin päätöksentekoon tulee osaksi yritysvaikutusten arviointi, eli selvitetään miten päätökset vaikuttavat yritysten toimintaan. Kaupunki käsittelee monia yrityksiin vaikuttavia asioita, kuten kaavoja, lupia ja liikennettä. Tavoitteena on sujuvoittaa näiden käsittelyä. Kaupunki on suuri tavaroiden ja palveluiden hankkija. Hankintatapoja kehitetään tiiviissä vuoropuhelussa yritysten kanssa, koska juuri sillä miten hankintoja tehdään, on suuri vaikutus yrityksille. Tampereella yritysten neuvontapalvelujen kokonaisuuden kehittämisvastuu on elinkeinoyhtiö Tredealla. Ikosen mukaan erityisesti palvelujen saavutettavuutta ja tunnettuutta on tarpeen vahvistaa ja koota yhteen. Edistämme myös uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä kehittämällä innovaatiokeskittymiä ja -alustoja. Uusi Tehdas ja Demola ovat jo kansainvälisesti noteerattuja onnistuneita toimintamalleja. Meille on kehittymässä uusi media-alan ja luovien alojen keskus Mediapolis sekä hyvinvointialan Kaupin kampus keskussairaalaan ympäristöön. Näissä yhdistyvät tutkimus, koulutus ja yrittäjyys. Hervannassa teknillisen yliopiston ympärillä toimii kehittyvä koneenrakennuksen Konela-keskittymä, Ikonen sanoo. Kaupunki on myös mukana Innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmassa, jossa Tampereella on valtakunnallinen vetovastuu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemassa. Ikosen mielestä varsinkin nyt kun yleinen taloustilanne on vaikea ja työttömyys korkealla, on syytä kääntää jokainen kivi, jolla yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Tampereella on kaikki edellytykset olla innostava näköalojen kaupunki yrityksille muun muassa sijaintinsa ja osaajien saatavuuden perusteella. TEKSTI JA KUVA Mikko Närhi TAMPEREEN KAUPUNKI/IDIS DESIGN OY Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla Pyynikintori Tuulensuu Keskustori Koskipuisto Rautatieasema Tammela Sampola Teiskontie TAYS Kaupin kampus Kaleva Uintikeskus Hakametsä Vuohenoja Turtola Hallila Kanjoni Hervantakeskus Tampereen raitiotien maanrakennustyöt, radan rakentaminen ja tekniset järjestelmät hankitaan allianssimallilla. Allianssi tarkoittaa mallia, jossa riskit ja hyödyt jaetaan etukäteen sovitulla tavalla kaikkien osapuolten eli tilaajan, suunnittelijan, urakoitsijan ja laitetoimittajien kesken. Näin voidaan pysyä valtuuston asettamassa 250 miljoonan euron infrarakentamisen kattohinnassa. Vaunukaluston hankinta kilpailutetaan erikseen. Lisäksi kaupunki edellyttää valtion osallistumista 30 prosentin osuudella hankkeen infrarakentamisen kustannuksiin. Valtuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman kesäkuussa. Varsinainen päätös raitiotien rakentamisesta tehdään valtuustossa vuonna Jos rakentamispäätös tehdään, rakentaminen voisi alkaa Hanke toteutettaisiin kolmessa vaiheessa. Ensin rakennetaan rata Hervannasta keskustaan, varikko Hervantaan, kulunvalvonta ja informaatiojärjestelmä. Ratikka alkaisi kulkea Hervannan ja keskustan väliä Toisessa vaiheessa rakennettaisiin raitiotie keskustasta keskussairaalalle ja kolmannessa vaiheessa keskustasta Lentävänniemeen. Kesäkuussa valtuusto myös päätti, että lännessä reitti kulkee Paasikiventien kautta. Lokakuussa Tampere osti 19 hehtaarin määräalan Kaakkois-Hervannasta ratikan päävarikkoalueeksi. Sinne on suunniteltu sijoittuvan vaunujen säilytys, huolto ja korjaamo. TTY Hermia Mikontalo Etelä- Hervanta Arkkitehdinkatu Ahvenisjärventie Valtuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman kesäkuussa ja päätti silloin, että lännessä raitiotien reitti kulkee Paasikiventien kautta. Varsinainen päätös raitiotien rakentamisesta tehdään valtuustossa vuonna

6 Elävä kaupunki Laukonhovin kaunis vanha kerrostalo Laukontorilla täydentyi ullakkohuoneistoilla. Täydennysrakentamisesta saatiin taloudellista hyötyä. Taloyhtiöille tarjotaan porkkanoita täydennysrakentamisesta Kaupunki kannustaa nyt taloyhtiöitä lisärakentamiseen rahallisilla porkkanoilla, kuten alennuksilla maankäyttösopimuskorvauksiin. Taloyhtiöt voivat myös rahoittaa talojen putkiremontteja ja muita peruskorjauksia, kun ne myyvät tai vuokraavat rakentamisoikeutta ulkopuolisille. Tonttipäällikkö Heli Toukoniemen mukaan täydennysrakentamiseen on kannustettu aiemminkin, mutta nyt Tampereen kaupunki on nostanut asian esille erityisesti taloyhtiöiden kannalta. Valtuusto hyväksyi keväällä maapolitiikan linjaukset vuosille Niissä on listattu asuinkortteleille alennusta tuovat toimenpiteet. Maankäyttösopimuksessa arvioidaan arvonnousua, ja tästä arvonnoususta voidaan enimmillään jättää 85 prosenttia huomioimatta, kun rakennushankkeen neljä toimenpidettä kuudesta täyttyy, Toukoniemi toteaa. Maankäyttösopimuskorvauksella maanomistaja osallistuu kaavoitus- ja kunnallistekniikan kuluihin, mikä perustuu kaavamuutoksen tuomaan tontin arvonnousuun. Kaupungin vuokratonteilla on vastaava kannustusjärjestelmä. Jos täydennysrakentamishanke sisältää vähintään neljä kannustimien toimenpidettä, voi vuokrasta saada määräaikaisen alennuksen, joka on enimmillään 85 prosenttia kymmenen vuoden ajaksi. Toukoniemen mukaan talojen täydennysrakentaminen kannattaa, koska se lisää asuntojen arvoa ja asuinalueet säilyvät elinvoimaisina. Varastokerrokset ja ullakot asunnoiksi? Kuusi alennusta tuovaa toimenpidettä ovat rakennusten korottaminen, laitospysäköintiratkaisut, asemakaavoituksen yhteishankkeet, rakennuksen sisällä olevan tilan käyttötarkoituksen muu- tos asuntorakentamiseen, energiatehokkuuden lisääminen sekä rakennuksen purku täydennysrakentamiseksi, jos rakennuksella ei ole suojeluarvoa. Usean taloyhtiön yhteistoiminnasta saa kannustavan porkkanan. Silloin tulee mietittyä paremmin lähiympäristöä kokonaisuutena, kannattaisiko esimerkiksi perustaa yksi monipuolinen leikkipaikka useamman sijaan, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen haastaa. Yksi esimerkki yhteishankkeista on Pohjolankadun kortteli, jossa kahdelle tontille kehitetään yhteistä pihaja pysä köintiratkaisua täydennysrakentamisen yhteydessä. Käyttötarkoituksen muutos rakennuksen sisällä voi olla se, kun varastokerros muutetaan asumiseen. Energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi putkiremontilla tai ikkunoiden uusimisella, Toukoniemi kuvaillee. Miksei energiatehokkuutta voisi lisätä vaikka pyöräsuojan rakentamisella? Edistetäänhän siten pyöräilyä autoilun sijaan, Montonen lisää. Rakennus- ja kunnostushankkeet vaativat kypsyttelyä Heli Toukoniemen mukaan porkkanoilla on tarkoitus herätellä taloyhtiötä miettimään eri vaihtoehtoja kiinteistönsä parantamiseksi. Rakennus- ja kustannushankkeet vaativat usein kypsyttelyä ja pohdintaa, koska useimmiten ihmisen omaisuus on kiinni juuri asunnossa. Taloyhtiöt ovat alkaneet pikku hiljaa kiinnostua täydennysrakentamisesta ja kyselyitä on tullut. Heli Toukoniemi ja Hanna Montonen uskovat esimerkin ja tiedon voimaan. Kaupungin sivuille Eteläpuiston rantaan kaupunkimainen asuinalue PYHÄJÄRVEEN rantaan rajoittuva Eteläpuisto on viimeisimpiä keskustan tuntumassa olevia rakentamattomia ranta-alueita, jonka maapohja on kokonaan kaupungin omistamaa. Eteläpuiston tulevaisuutta on pohdittu pitkään ja etsitty alueelle parhaiten soveltuvia maankäytön vaihtoehtoja. On mie- Eteläpuiston suunnitelmassa ranta-alue hyödynnetään kaupunkilaisten virkistysalueena. titty alueen käyttöä virkistysalueena, julkisen rakennuksen sijaintipaikkana tai sen kehittämistä kaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Tavoitteena on ollut, että kaupunki linjaa tämän vuoden loppuun mennessä mihin suuntaan aluetta aletaan kehittää. Alueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu, joka ratkesi viime toukokuussa. Kilpailulla haettiin alueelle suunnitelmaa, jonka avulla voitaisiin toteuttaa maisemaan sopiva, kaupunkimainen asuinalue palveluineen ja jossa rannat voitaisiin hyödyntää kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueena. Kilpailun ensimmäiselle jaetulle sijalle valittiin kaksi ehdotusta Seelake ja Sunny Side of the City. Myös puistovaihtoehdosta valmisteltiin suunnitelma kaupunginhallitukseen vertailun pohjaksi. Sekä puistovaihtoehdossa että kaupunkimaisessa asuinaluevaihtoehdossa oli tutkittu julkisen rakennuksen sijoittuminen alueelle. Lokakuussa kaupunki päätti, että alueen suunnittelua viedään eteenpäin kaupunkimaisen asuinaluevaihtoehdon ja jatkotyöstetyn Seelake-ehdotuksen pohjalta. Suunnitelmassa Eteläpuiston 23,3 hehtaarin alueelle sijoittuu noin uutta kerrosneliömetriä ja asuntoja asukkaalle. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Pyhäjärveen, Pyynikin ulkoilupuistoon ja pohjoisessa asuinkerrostaloihin. Alueella on tällä hetkellä rakennettuja kortteleita, katuja, puistoja ja liikuntapaikkoja, kuten Koulukadun kenttä. Aluetta halkovat keskustan tärkeät 6

7 taminen on koottu tietoa ja esimerkkejä hankkeista. Sivuilta löytyy muun muassa esite sekä artikkeli asunto-osakeyhtiö Laukonhovin kokemuksista ullakkorakentamisesta. Hanna Montonen muistuttaa myös täydennysrakentamisen Ehyt-hankkeista, joista taloyhtiöt voivat hyötyä. Kaupunki teettää kustannuksellaan suunnitelmia, joilla kartoitetaan täydennysrakentamisen potentiaalia. Kaupunki voi tehdä korttelisuunnitelman yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Puistoja ja katujakin voidaan kohentaa samalla. Vanhojen lähiöiden palvelut ja asuntojen arvo kannattaa turvata. Nyt aletaan jo monilla asuinalueilla herätä putkiremonttien tarpeeseen, Montonen sanoo. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Kerttu Liukkala Tammelan jalkapallostadionin suunnittelua jatketaan kilpailun voittajatyön pohjalta. Stadionille saadaan paikan katsomo. Stadionin itä- ja länsireunoille rakennetaan asuntoja ja liiketiloja. Tammelan stadionin suunnittelu etenee Tonttipäällikkö Heli Toukoniemi ja yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kannustavat taloyhtiötä täydennysrakentamiseen. Siten voi kohentaa kiinteistöä ja lähiympäristöä sekä saada varoja kunnostamistoimiin. Kaupunki auttaa yhtiöitä rahaporkkanoilla ja Ehythankkeen kautta. os Tammelan jalkapallostadionin toteutuminen etenee suunnitelmien mukaisesti, Tammelaan saadaan lähivuosina noin katsojan moderni jalkapallostadion. Tampereella on ollut jo pitkään kova kysyntä uudenaikaiselle jalkapallostadionille, joten uusi kenttä tulee tarpeeseen. Hanke myös tukee kaupungin liikunta- ja kulttuuriohjelman tavoitetta, jonka mukaan liikuntapalveluita pitää kehittää monipuolisiksi ja helpommin saavutettaviksi. Tammelan stadion ja sen lähettyville rakennettava Kalevan liikuntapuisto tulevat yhdessä muodostamaan uudenlaisen liikuntakeitaan keskustan tuntumaan. Kaupungin tiukka taloustilanne ei mahdollista uuden stadionin rakentamista, mutta alueen täydennysrakentamista hyödyntäen hanke voidaan toteuttaa siten, ettei siitä koidu kaupungin taloudelle suurta rasitetta. Stadionin rakennuskustannuksia katetaan sillä, että kentän sivuille Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrelle rakennetaan asuin- ja liiketiloja. Hankkeen avulla siis parannetaan jalkapalloilun mahdollisuuksia ilman veronmaksajien merkittävää panostusta ja samalla tiivistetään kaupunkirakennetta keskustan alueella, sanoo apulaispormestari Pekka Salmi. Tammelan stadionin suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkistettiin lokakuussa. Suunnittelukilpailun järjestivät Tampereen kaupunki ja Lemminkäinen Oy yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. Kilpailun voitti ehdotus nimeltä Hattutemppu, jonka pohjalta aluetta nyt suunnitellaan eteenpäin. Hattutempun tekijät ovat JKMM Arkkitehdit, Ramboll ja Trafix. Hattutemppua kiiteltiin kokonaisidealtaan selkeäksi ja arkkitehtuuriltaan raikkaaksi. Sitä pidettiin myös nykyaikaisena ja mittakaavallisesti erittäin onnistuneena. Siinä on otettu ympäristön lähtökohdat huomioon, ja kokonaisuus soveltuu hyvin paikkaan. Kenttä on sijoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti. Asuinrakennukset ovat vaaleaksi rapattuja, joten ne istuvat hyvin 1950-luvulla rakennettujen Kalevan torni- ja lamellitalojen naapurustoon. Rakennusten koloihin on sijoitettu viihtyisiä oleskelupihoja ja liiketilat on suunniteltu luontevasti pääkadun varteen. Hankkeen suunnittelussa on myös kuultu tammelalaisia ja pyritty ottamaan huomioon heidän näkemyksiään. Kilpailun tuomaristo ohjeisti jatkotyötä muun muassa siten, että rakennusmassoja pienennetään ja kevennetään Salhojankadun puolella. Tavoitteena on nykyisen puurivin säilyttäminen. Myös päätykatsomoiden rakentaminen kuuluu jatkotyön tavoitteisiin. TEKSTI Aila Rajamäki liikenneväylät Tampereen valtatie ja Hämeenpuisto. Rantojen kautta on kevyen liikenteen kulkuyhteys Pyynikiltä Laukontorille. Maamerkkinä on Klingendahlin entinen tehdasrakennus. Hämeenpuiston eteläosa on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Osa alueesta on tällä hetkellä toisarvoisessa käytössä ottaen huomioon, että paikka sijaitsee lähes keskellä kaupunkia rannan tuntumassa. Eteläpuistosta halutaan toteuttaa alue, joka nostaa Tampereen imagoa järvenrantakaupunkina ja lisää keskustan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa, johtaja Kari Kankaala sanoo. TEKSTI Aila Rajamäki Eteläpuiston molemmat kaupunkimaiset vaihtoehdot sekä puistovaihtoehto ovat esillä Frenckellin palvelupisteessä jouluun asti. Suunnitel mat löytyvät myös internetistä osoitteesta JALO VIRKKI Uusi maamerkki palkittiin hyvästä rakentamisesta HYVÄN RAKENTAMISEN palkinto myönnettiin tänä vuonna Tampereen keskustan maisemaa hallitsevalle Tornihotellille. Tampereen kaupungin myöntämä palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan vuoden aikana valmistuneista kohteista. 25-kerroksinen ja 90 metriä korkea Tornihotelli on Suo- men korkein asuin rakennus. Rakennuksen julkisivu on mustaa betonia, jota keventävät valoa heijastelevat lasi- ja teräspinnat. Ylimmällä tasolla on näköalaterassi. Tornihotelliin liittyy 140 vuotta vanha veturitalli, joka on entisöity ja toimii hotellin ravintola- ja kokoustiloina. Hotellissa on 305 huonetta ja kolme ravintolaa, jotka on sisustettu tamperelaiseen henkeen. Rakennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kului 14 vuotta. Hyvän rakentamisen kunniamaininnat annettiin Lielahtikeskukselle ja Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18 20:lle. TAMPERE-lehti

8 Vuoreksen Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Isokuusesta tulee Suomen suurin puukaupunki Vuoreksen Isokuusen keskustakortteleiden ja länsiosan asuinalueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin marraskuussa. Isokuusen asuin alue sijoittuu Vuoreksen pohjoisosaan. Isokuusesta rakennetaan noin asukkaan alakeskus palveluineen. Särkijärven ja asuntomessualueen väliin sijoittuvaan Isokuuseen on Särkijärven sillan ansiosta sujuvat ja nopeat yhteydet Tampereen keskustasta. Matkaa kertyy noin 7 kilometriä. Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Toteutuessaan alue on suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Isokuuseen rakennetaan myös puinen silta kesän 2015 aikana. Puurakentamisen tavoitetta toteutetaan muun muassa antamalla rakentamistapaohjeessa ja tontinluovutusohjeissa ohjeita puun käyttämisestä. Alueen rakentamisessa on mahdollista toteuttaa laaja-alaisesti puun käyttämistä kaikissa tavanomaisissa rakennusosissa, Vuores-projektin projektijohtaja Pertti Tamminen sanoo. Isokuusesta tavoitellaan myös hiilineutraalia aluetta, jonka kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon ekologisuus. Isokuusen itäosaan suunnitellaan Aurinkorinne-niminen pientalovaltainen asuinalue, jonka asemakaavaluonnos oli nähtävillä syys lokakuussa. Alue on noin 19 hehtaaria ja arvioitu asukasmäärä henkeä. Aurinkorinteen asemakaavaluonnoksesta tehtiin kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan asuntotyyppien ja sen vuoksi myös katuverkon osalta. Toinen vaihtoehto on omakotitalovaltaisempi ja toinen yhtiövaltaisempi. Tämän syksyn kaupungin tonttihaussa oli jaossa 19 pientalotonttia Isokuuseen. Alustavan aikataulun mukaan Isokuusen asuinrakentaminen aloitetaan UUSIPUU/ARKKITEHTITOIMISTO EERO LAHTI OY Vuores-talossa Tampereen suurin aurinkovoimala Paneelit peittävät lähes puolet ison liikuntahallin katosta, vaikka eivät näykään alas pihalle. VUORES-TALON katolla toimii Tampereen suurin aurinkovoimala. Katolla on 160 aurinkopaneelia, jotka ovat teholtaan 250 wattia. Voimalan vuosituotto-odotus on kilowattituntia. Paneelit peittävät lähes puolet ison liikuntahallin katosta, vaikka eivät näy alas pihalle. Talo on myös energiatehokas. Se tarvitsee noin kolmanneksen vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin uusi määräysten mukainen rakennus. Oma sähkö korvaa ostosähköä. Vuores-talo rakennetaan vaiheittain. Vuonna 2013 valmistuneessa ensimmäisessä osassa on koulun luokkatiloja, päiväkoti, esiopetustiloja ja terveydenhuollon tiloja sekä 900 neliön liikuntahalli pukuhuoneineen ja kuntosaleineen. Kaupunginosan ja oppilasmäärien kasvamiseen on varauduttu myöhemmin aloitettavalla toisella rakentamisvaiheella. Valmiina talo tarjoaa tilat oppilaalle. Vuores-talo toimii alueen kansalaistalona koulupäivien ulkopuolella. Talo tarjoaa asukkaille monipuoliset harrastustilat iltaisin ja viikonloppuisin. ANTTI LAKKA Tampereelle toistasataa uutta pysäkkikatosta Uusia pysäkkikatoksia on kahta eri mallia, sivu- ja takaseinällisiä. Sivuseinälliset katokset vievät kadusta enemmän tilaa, joten kevyemmälle mallille 8 on ahtaissa paikoissa tilauksensa. KOLMEN vuoden kuluessa Tampere saa 130 uutta pysäkkikatosta. Viime vuonna uusia lasikatoksia asennettiin 35, tämän vuoden kuluessa yhteensä 50 ja ensi vuonna saadaan loput katokset paikoilleen. Aiemmin bussipysäkkien katokset on hankittu mainossopimuksin, mutta nyt Tampereen kaupunki kilpailutti katosten hankin nan ja ylläpidon erikseen. Kaupunki omistaa uudet katokset, ja ne hankitaan kilpailun voittaneelta Clear Channelilta. Ylläpidon ja huollon kilpailutuksen voitti JCDecaux, jolla on myös oikeus mainostaa katoksissa. Katosten asennus aloitettiin viime kesänä kaupungin itäosista. Loppuvuonna vuorossa ovat Lentävänniemi, Tahmela ja Nekalan koulu. Kesällä katoksia tuli muun muassa Hervantaan, Hallilaan, Veisuun, Kalkkuun, Raholaan ja Lamminpään koululle. Tampereen bussipysäkeistä on nyt katettu noin kolmannes. Kaupungissa on nelisensataa pysäkkikatosta, ja pysäkkejä on yhteensä Katokset on valmistettu 8 millimetriä vahvasta karkaistusta lasista, joka ei rikkoonnu helposti. Huoltoyritys korjaa rikkimenneet katokset noin kahden vuorokauden kuluessa ilmoituksesta. Uudet katokset eivät ole juuri kärsineet ilkivallasta. Toivottavasti tämä jatkuu, sillä sateella katoksen alla on huomattavasti mukavampi odotella bussin tuloa, joukkoliikennelogistikko Juha Kortteus Tam pereen joukkoliikenteestä toteaa.

9 Opin polkuja Top School -hanke on neljä vuotta kehittänyt oppimisympäristöjä Tampereella. Menestysreseptillä rakennetaan kaupungin ja kaupunkilaisten tulevaisuutta. Hankejohtaja Riitta Juusenaho hyrisee tyytyväisyyttä. Hänen vetämänsä oppimisympäristöjen kehittämistä koordinoinut Top School -hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, mutta sen menestyksestä ei ole epäilystä. Erityisen onnellinen olen siitä, että hankkeen päättyessä tehty työ ei unohdu, vaan se jalkautuu tukemaan koulutuksen arjen toimintaa ja rakentamaan laajasti tulevaisuuden moderneja oppimisympäristöjä, myös seudullisesti, Riitta Juusenaho iloitsee. Hankkeen jatkona aloitetaan vuoden 2015 alusta toiminta, jossa on tarkoitus lisätä Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä koulutuksellista yhteistyötä niin osaamisen kuin viennin alueilla. Konkreettisia kohennuksia koulumaailmaan Top School käynnistyi vuoden 2011 alusta tavoitteenaan nykyaikaistaa Tampereen kaupungin koulujen ja oppilaitos ten oppimisympäristöjä ja nostaa Tam pere kansallisesti ja kansainvälisesti alan merkittäväksi vertailukohteeksi. Monipuolisen hankkeen myötä on saatu aikaan paljon. Juuri nyt Tampereella investoidaan vahvasti koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen ja saneerauksiin. Top School -hankkeessa on tarkasteltu koulutilojen ohella myös toimintatapoja, oppimisvälineitä ja yhteistyötä, ja Top School -näkökulma on tuotu merkittäviin koulurakennuskohteisiin, kuten Vuorekseen. Useisiin hankkeen projekteihin on haettu mukaan toimijoita ja rahoittajia kaupungin organisaation ulkopuolelta. Hyvä esimerkki siitä toteutettiin Sampolassa, jossa Työsuojelurahaston rahoituksella ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n avulla sovitettiin yhteen lukion, työväenopiston ja kirjaston toiminnat. Myös yritystoimintaan Top School on sitonut vahvat siteet. Hanke on suunnitellut maakunnallista yrittäjyysopintojen ja kasvatuksen ohjausmallia yhdessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, pirkanmaalaisten oppilaitosten ja yritysten kanssa. Peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu Yrityskylä on yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, jossa oppilaat työskentelevät ammateissa, saavat palkkaa ja oppivat toimimaan kuluttajina ja kansalaisina. Tamperelaishanke kiinnostaa maailmalla Myös muualla maassa tamperelaishanke on herättänyt mielenkiintoa. Kyllä Tampere on taas edelläkävijä, sillä näin laajaa oppimisen kehittämisen ja koordinaation hanketta ei muualla Suomessa ole, Juusenaho kertoo. Top Schoolin yhtenä tehtävänä oli koulutusviennin edistäminen ja kansainvälisyyden tukeminen. Hanke on myös sysännyt tamperelaislasten kansainvälistymismahdollisuuksia eteenpäin tukemalla kiinan kielen opintoja perusopetuksessa. Top School on todella avannut ovia ja mahdollisuuksia. Meillä on käynyt koko ajan tutustujia, etenkin Etelä-Koreasta ja Kiinasta, ja olen itse vieraillut muualla kertomassa asioista. Hanke on osoittanut, miten paljon suomalainen koulutusjärjestelmä ulkomailla kiinnostaa TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Olli-Pekka Latvala Tampere opetuksen ja koulutuksen mallina Top School -hankkeessa on kehitetty oppimisvälineitä, toimintatapoja, koulutiloja ja yhteistyötä. Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian PAULA HALKOLA Dinolandianäyttelyssä hienoa on, että kaikkeen saa koskea. Näyttelyn suunnitteluun osallistunut Ilari Peurakoski ihastelee allosauruksen pesää. KATONRAJASTA kuuluu omituista puhinaa. Mikä ihme siellä on? No dinosaurus tietenkin. Dinolandia-näyttely on täyttänyt Lastenkulttuurikeskus Rullan yli 65 miljoonaa vuotta sitten maailmaa kansoittanein liskoin. Erityisen näyttelystä tekee se, että suunnittelutyössä olivat mukana 7 9-vuotiaat lapset. Kaikki täällä on ollut tosi kivaa. Näyttelyn tekeminen oli mielenkiintoista, ja kaikki näyttää juuri siltä kuin suunnitelmissakin, kertoo 9-vuotias Ilari Peurakoski, joka on ollut yksi suunnittelijoista. Samaa mieltä on 9-vuotias Emma Kiiveri, joka kertoo lempipaikakseen suuren Tyrannosaurus Rexin pääkallojäljitelmän, vaikka oma lempidinosaurus onkin triceratops. Lapset otettiin mukaan suunnitteluun jo ideointivaiheessa. Suunnittelutyö yhdessä lasten kanssa oli uutta myös henkilökunnalle. Aluksi lapsille piti selvittää, mikä oikeastaan on näyttely ja mitä siellä voi olla. Tärkeintä oli kuitenkin päästää mielikuvitus valloilleen. Lapset haastettiin ideoimaan niin hurjia asioita, ettei niitä varmasti pystytä toteuttamaan, kertoo lastenkulttuurin johtava koordinaattori Marianna Lehtinen. Lapset halusivat Rullaan elävän dinosauruksen, lentää Rullan katossa lentoliskolla ja tutkia oikeita dinosauruksen luita. Dinosauruksia ei saatu herätettyä henkiin, mutta maailman suurin tunnettu dinosaurus eli argentinosaurus käveli Rullaan kuvataiteilijoiden Jarno Vesalan ja Markku Laskujärven projektioteoksessa. Lentosimulaattori lainattiin Suomen ilmailumuseosta, ja näyttelyn dinosaurukset syntyivät Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen lavastajaopiskelijoiden käsissä. Oikeat fossiilit saapuivat puolestaan Helsingin geologisesta museosta. Näyttelystä haluttiin toiminnallinen. Kaikkeen saa koskea eikä näyttelyssä tarvitse hissutella. Rulla Finlaysoninkuja 6 Dinolandia-näyttely saakka Avoinna to pe 9 14, la su 11 16, ryhmille ma ke klo 9 15 ennakkovarauksella TAMPERE-lehti

10 Ihmisten asialla Sirklaamaan ja höntsäilemään ulkokentille Tampereen kaupunki jäädyttää ja pitää kunnossa noin 150 luistinrataa joka talvi. Koulukadulla on toistaiseksi ainoa tekojääkenttä, ja ensi talvena Pyynikin kentälle saadaan te- Jääkiekkoseurat eivät järjestä ulkojäillä juurikaan omaa toimintaansa, vaan niillä käy innostuneita lajin harrastajia, jotka tykkäävät mennä pelailemaan tai luistelemaan omalla ajallaan, sanoo tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Tampereella on todella paljon jääkenttiä. Toivottavasti kenttiä käytetään aktiivisesti, kannustaa työpäällikkö Pentti Katajisto. kojää. Muut kaupungin luistinradat ovat luonnonjäitä, joita pitävät kunnossa pääosin Tampereen Infra -liikelaitos sekä kaupungin liikuntapalvelut. Tavoitteemme on, että tamperelaisille olisi ympäri vuoden tarjolla mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen. Luistinradat ovat helposti saavutettavia, matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, toteaa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Kaupungin jääkenttien käyttäminen on maksutonta. Kentillä ei ole juuri ollenkaan urheiluseurojen varaamia vuoroja, joten kentät ovat käytännössä kaikkina aikoina kuntalaisten käytössä. Lauri Savisaari käy itse talvisin luistelemassa Pyynikin kentällä, jonne jäädytetään koko urheilukentän kokoinen alue. Pyynikin isolla jäällä luistellessa olen miettinyt, miksei useampi ihminen käytä kenttää, kun siellä on tilaa ja käyttö on ilmaista, pohtii Savisaari. Jäät kuntoon ammattitaidolla Tampereen Infran työpäällikön Pentti Katajiston mukaan alkutalvena keskitytään kaikkein käytetyimpien kenttien, kuten koulujen läheisyydessä olevien kenttien jäädyttämiseen. Kun suosituimmat kentät on saatu luistelukuntoon, aletaan jäädyttää pienempiä puistokenttiä. Tavoitteena on, että saamme nopeasti osan kentistä luistelukuntoon ja sitten jäädytämme kenttiä lisää. Säällä on suuri vaikutus työhön. Lunta pitää sataa ensin kymmenisen senttiä, että sitä on tarpeeksi kentän pohjalle tampattavaksi. Kun lumi on tiivistetty pohjaksi, aloitetaan pohjan kastelu. Kaukaloiden käyttöönotossa käytetään lisäksi laitetta nimeltä Jää-Matti, jolla höylätään jään pintaa tasaiseksi ja saadaan jään laatua paremmaksi. Se nopeuttaa jään saamista luistelukuntoon, kertoo Pentti Katajisto. Jäiden käyttöönoton ja kunnossapidon kannalta ihanteellisia ovat 5 15 asteen pakkaset, ilman suuria lämpötilan vaihteluita. Kentät käydään jäädyttämässä arkisin kerran päivässä. Suojasäällä ja lumisateella kenttiä ei kastella, koska jää menisi huonoon kuntoon. Tällöin käydään vain auraamassa lumet pois. Viikonloppuisin kenttiä lähdetään auraamaan, jos sataa yli kolme senttiä lunta. Kenttien käyttäjät voivat myös itse vaikuttaa jään kuntoon. Ulkokengillä ei ole suositeltavaa mennä jäälle. Kenkien mukana jäälle kulkeutuu hiekkaa ja suolaa, mikä on sekä turvallisuusriski luistelijoille että heikentää jään kuntoa. Sorsapuiston jäät houkuttelevat luistimille Sorsapuisto on yksi suosituimmista luistelupaikoista Tampereella. Hyvä sijainti, kaksi kaukaloa sekä avojää houkuttelevat kentälle luistelijoita ja jääkiekonpelaajia. Kentät ovat niin suosittuja, että niitä huolletaan myös viikonloppuisin. Sorsapuistossa on lisäksi luistelemaan opettelevien lasten ja aikuisten mahdollista lainata luistelutuki, joka on hyvä apuväline harjoittelussa. Hyvin suosittuja luistelupaikkoja ovat myös yleisurheilukentän päälle jäädytetyt luistinradat Vehmaisissa ja Lielahdessa. Radoilla pääsee luistelemaan kentän ympäri, ja ne ovat etenkin retkiluistelijoiden suosiossa, lisää Pentti Katajisto. Lauri Savisaari kertoo kaupunkilaisten antaneen paljon palautetta, jossa toivotaan kaukaloiden määrän pitämistä entisellään. Kaukalot ovat tärkeitä etenkin lapsille ja nuorille, ja pyrimme pitämään kaukaloiden määrän entisellään. TEKSTI JA KUVAT Kerttu Liukkala Nuorisokahvila Uniikki muutti Vuolteenkadulle NUORISOKAHVILA Uniikki jatkaa toimintaansa uusissa tiloissa Vuolteenkadulla lähellä linja-autoasemaa ja Koskikeskusta. Nuorisokahvila on päihteetön ja savuton kohtauspaikka, jonne voi mennä viettämään aikaa, pelaamaan, tapaamaan kavereita tai tekemään läksyjä. Nuoret voivat myös suunnitella kahvilaan omaa ohjelmaa tai osallistua siellä järjestettäviin tapahtumiin ja te toihin. Kahvilasta voi halutessaan ostaa edullisia tuotteita tai tuoda mukana omat eväät. Ostopakkoa ei ole. Kahvila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 10 TAMPERE-lehti Perjantaisin ja lauantaisin kahvila on auki kello Nuorisokahvila on tarkoitettu noin vuotiaille nuorille, mutta tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello kahvila on avoinna myös 9 13-vuotiaille. Nuorisokahvila Uniikki toimii katutasossa Vuolteenkatu 20:ssa Sorin aukion laidalla entisen Sorin klubin tiloissa. Nuorisokahvila Uniikki oli kiinni heinäkuusta marraskuun alkuun. Kahvila joutui muuttamaan kesällä pois entisestä Matkailuta losta Verkatehtaankadulta, kun kaupunki myi kiinteistön. Juho Räty, Ester Halmari, Sofia Julin ja Heili Miettinen testasivat nuorisokahvila Uniikin biljardipöytää.

11 Rock Academy tulee Tampereelle Koulutilojen vuokrausta helpotettiin Koulutilojen vuokraaminen on nyt helppoa ja edullista. Timmi-varausjärjestelmän kautta yhdistykset, yhteisöt, yksityishenkilöt ja yritykset voivat vuokrata tiloja käyttöönsä arki-iltaisin kahdeksasta tamperelaisesta koulusta. Tarjolla on luokkia, auditorioita ja ruokasaleja erilaisiin tilaisuuksiin. Kouluissa voi pitää vaikka taloyhtiön kokouksia, kuoroharjoituksia, kirjallisuuspiirejä tai lasten harrastustoimintaa. Auditoriot ja ruokasalit soveltuvat hyvin esitysten pitämiseen, kertoo sivistys- ja elämänlaatupalvelujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala. Ennen koulutilojen vuokraus oli mahdollista ainoastaan ottamalla yhteyttä rehtoriin. Vuokraajan täytyi tällöin allekirjoittaa sopimus ja tutustua tilaan etukäteen. Vanha tapa on edelleen käytössä muissa kouluissa. Monet urheiluseurat vuokraavat tiloja vanhaan malliin, mutta rinnalle on otettu uusi helpompi tapa. Varausjärjestelmän kautta koulutilan vuokraus on kätevää. Käyttäjän ei tarvitse kuin saapua paikalle. Koulun iltavalvoja ohjaa oikeaan luokkaan ja hoitaa käytännön järjestelyt, kertoo Iina Ojala. Koulujen tiloista on kuvat kaupungin internetsivuilla ja suora linkki varausjärjestelmään. Yleishyödyllisille yhdistyksille ja yhteisöille luokan vuokraaminen maksaa 5 euroa tunnilta. Auditorion tai ruokasalin vuokraamisesta veloitetaan 14 euroa tunnilta. Yksityishenkilöille ja yrityksille tila vuokrataan vähintään kahdeksi tunniksi ja hinnaksi tulee 40 euroa tunnilta tilasta riippumatta. Koululuokkia voi vuokrata vaikka shakkikerhon toimintaan. Kuvassa Kaisa Takala pelaa shakkia Aurora Lapin kanssa Tammershakin kerhossa Aleksanterin koulussa. Taustalla Toivo Salminen, Joonas Seppälä ja Antti Salminen. Haluamme tarjota tamperelaisille toimijoille edullisia tiloja. Sisätilojen lisäksi Vuoreksen koulusta voi vuokrata käyttöönsä ulkolavan vaikkapa harrastajateatterin esityksiä varten, Iina Ojala vinkkaa. TEKSTI JA KUVA Kerttu Liukkala Koulut, joiden tiloja voi vuokrata varausjärjestelmän kautta: Annalan koulun Karosen koulutalo, Hatanpää, Kämmenniemi, Lielahti, Linnainmaa, Pohjois- Hervanta, Takahuhti ja Vuores. ROCK ACADEMY -bändihanke laajenee Turusta Tampereelle. Tarkoituksena on tukea nuorten bändien edellytyksiä kehittyä oman alansa osaajiksi ja mahdollisesti musiikin ammattilaisiksi. Ideana on luoda pysyvä nuorisotyön muoto, joka parantaa kaupungin bänditoiminnan tasoa ja mahdollisuuksia. Rock Academy keskittyy musiikin tekemiseen ja esittämisen osa-alueisiin. Rock Academy on bändeille maksutonta, ja ne saavat opastusta kaikessa mahdollisessa musiikkibisneksen koukeroista soitonopetukseen. Tiedossa on myös keikkoja, videoita ja studioaikaa. Akatemialaiset osallistuvat vähintään kerran kuussa järjestettäviin klinikoihin ja koulutuksiin. Alan ammattilaisten vetämät, yleisölle ilmaiset klinikat ovat kaikille avoimia. Nimestään huolimatta Rock Academy on tarkoitettu minkä tahansa musiikkigenren bändeille, jonka jäsenet ovat alle 29-vuotiaita. Akate miaan valituilta bändeiltä vaaditaan sitoutumista, potentiaalia ja halua tehdä töitä unelmiensa eteen. Bändien aktiivisuutta seurataan koko kahden vuoden akatemian ajan kaikki haluavat studioon, mutta myös klinikoihin ja muuhun tarjottuun on osallistuttava. rockacademy Teatteri tukee nuoren itsetunnon kehitystä NUORISOTEATTERITYÖSSÄ on parasta se, kun näkee ja kokee heikon, ujon, vihaisen tai levottoman nuoren vahvistumisen teatteritaiteen kautta, kertoo Tampereen Nuorisoteatterin ohjaaja Helena Rängman. Tampereen Nuorisoteatterin toiminta on tarkoitettu vuotiaille. Nuoria teatterissa on tällä hetkellä 25. Uusia teatterilaisia otetaan mukaan toimintaan aina alkusyksystä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi jakoi lokakuussa Nuori toimija -tunnustuksia alan toimijoille ympäri Suomen. Yksi tunnustuksen saajista oli Tampereen Nuorisoteatterin ohjaaja Helena Rängman. Tunnustuksen perusteluissa todettiin, että Helena Rängman on tehnyt pitkäjänteistä työtä nuorisoteatterilaisten kanssa. Lisäksi arvokkaana nähtiin se, että hän toteuttaa työssään niin kulttuurista nuorisotyötä, osallisuutta kuin erityisnuorisotyötäkin. Teen nuorisotyötä työvälineenäni teatteritaide. Nuorten itsetunnon ja henkisen kehityksen tukeminen on heidän aikuisuutensa kivijalka, jonka varassa he kestävät maailman kolhuja paremmin. Helena Rängman perusti nuorisoteatterin Tampereelle vuonna 2009 havaittuaan, ettei kaupungissa ollut nuorille matalan kynnyksen ilmaista teatteriharrastusmahdollisuutta. Tampereen Nuorisoteatteri syntyi Suomen Kulttuurirahaston Myrskyhankkeen apurahan turvin yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Hankkeen päätyttyä toiminta on jatkunut nuorisopalveluiden toimintana. TAMPEREEN NUORISOTEATTERI Nuorisoteatterissa näyttelee vuotiaita. Tällä hetkellä mukana on 25 nuorta. TAMPERE-lehti

12 Ihmisten asialla OLLI-PEKKA LATVALA Mistä apua ja mielekkyyttä ikääntyvän arkeen? Eri-ikäisille ikääntyville ihmisille on Tampereella tarjolla monenlaisia palveluja. Esimerkiksi eläkkeelle jäädessä voi vapaaehtoistyöstä saada uutta sisältöä elämään. Uusia ihmissuhtei ta ja mielekästä tekemistä löytyy myös Lähitoreilta ja palvelukeskuksista, jotka ovat kaikille avoimia. Jos bussipysäkille on pitkä matka ja liikkuminen talven liukkailla keleillä arveluttaa, voi asioiden hoitamiseen ja ystävien tapaamiseen käyttää Palveluliikenteen Pali-busseja. Lomakkeiden täyttämiseen ja esimerkiksi Kelan hoitotuen hakemiseen puolestaan saa apua Lähitorilta, Kotitorilta, palvelukeskuksista tai omalta kotihoidon työntekijältä. Iän karttuessa avun tarve usein kasvaa. Apua arkeen saa Kotitorilta ja Lähitoreilta, joihin tamperelaiset ikäihmiset ja heidän omaisensa voivat ottaa yhteyttä kaikissa kotona pärjäämiseen liittyvissä ongelmissa. Jos tuntuu, ettei selviä arjesta tai on huolissaan iäkkään omaisen jaksamisesta, kannattaa soittaa tai käydä Kotitorilla tai Lähitorilla. Siellä mietitään yhdessä, minkälainen apu tukisi parhaiten arkea kotona. Siellä myös tarvittaessa autetaan itse ostettavien palveluiden hankinnassa tai ohjataan tarkempaan palve lutarpeen arviointiin oman alueen kotihoidon asiakasohjaajalle, kertoo asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi. Jokaisella kotihoidon palvelujen piirissä jo olevalla asiakkaalla on oma asiakasohjaaja, joka arvioi yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa hoidon tarpeen sekä järjestää tarvittavat palvelut. Kotihoidon palvelut perustuvat jatkuvaan palveluntarpeen arviointiin, jolloin palveluita ja niihin suunniteltua aikaa voidaan muuttaa asiakkaan toimintakyvyn ja tarpeen mukaan. Rahatilanne ei vaikuta avun saamiseen. Esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksu määräytyy palveluun suunnitellun ajan sekä asiakkaan bruttotulojen mukaan. Tarvittaessa asiakasmaksuun voidaan myöntää alennusta tai kokonaan maksuvapautusta. TEKSTI Marika Haapala Kuljettaja Pasi Salosen mukaan Pali-autoja käytetään paljon. Etenkin linja 17 on suosittu. Seija Linnosaari käyttää Pali-autoa päivittäin. Pali-auto pyrkii tulemaan toiveaikana PALI-PALVELULIIKENTEEN pilotissa on tavoitteena antaa asiakkaille enemmän vaihtoehtoja autokyyteihin yhdellä puhelinsoitolla. Normaalisti asiakkaat soittavat suoraan autoon tilatakseen kyydin. Pilotissa puhelut ohjataan kuljetustenohjauskeskukseen, jossa tilaukset tallennetaan ja välitetään autoon. Kuljetustenohjauskeskus tekee asiakkaan toiveajan mukaisen tilauksen autolle, jonka aikataulu sopii parhaiten asiakkaan toiveeseen. Vanhan käytännön mukaan asiakkaan pitää soittaa useaan autoon, jos ensimmäinen ei pysty hoitamaan kyytiä toivottuun aikaan. Keskustassa usean palvelubus- sin alueet limittyvät, jolloin vaihtoehtoja tulee tarjolle useita. Palveluliikenteessä aloitettiin viime vuonna pilotti yhdellä linjalla. Ensimmäinen pilottilinja oli Pali 9, joka on Tesoman palvelubussi. Heinäkuussa pilottia laajennettiin keskustaan. Silloin mukaan otettiin Pali 1, joka on keskustan länsipuolella liikennöivä auto. Lokakuussa mukaan tuli Pali 2, joka palvelee Tammelassa ja keskustassa. Marraskuussa aloitti Pali 15, jonka palvelualueeseen kuuluvat muun muassa Kaleva ja Järvensivu. Kuljetuksenohjauskeskus vastaanottaa Pali-puheluita arkisin kel lo 8 16 numerossa N ormaalisti palvelubussiin on voinut soittaa vain sen palveluaikana, mikä on linjan mukaan noin 6 tuntia päivässä. Palveluliikenne palvelee kaikkia, joille tavallisen joukkoliikenteen käyttäminen on hankalaa. Matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa. Sen voi maksaa Tampereen matkakorteilla tai käteisellä. Kotitori Puutarhakatu 6, puh Lähitorit Kuuselan Lähitori, Nuolialantie 46 Peurankallion Lähitori, Peurankallionkatu 10 Palvelukeskukset Lielahden palvelukeskus, Teivaankatu 1 Nekalan palvelukeskus, Kuoppamäentie 24 Pappilanpuiston palvelukeskus, Kourutaltankatu 2 Pispan palvelukeskus on remontin takia kiinni vuoden 2016 alkuun saakka. Tammelan palvelukeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B Kaukaharjun Seniorikeskus, Keskisenkatu 15 Keinupuiston palvelukeskus, Orivedenkatu 28 Taatalan palvelukoti, Sulkavuorenkatu 6 Viola-koti, Juhlatalonkatu 4 Peipontuvan korttelikerho, Peltolamminkatu 12 Kotihoidon asiakasohjaajat alueittain kotihoito Palveluliikenne Pali 12 TAMPERE-lehti

13 Mitähän se lääkäri kirjoitti minusta? Pitikö minun tulla jälkitarkastukseen vai ei? Oliko hemoglobiini 124 vai 142? Vastauksen näihin sekä moniin muihin kysymyksiin löydät Omakanta-verkkopalvelusta osoitteesta Omakanta on osa Potilastiedon arkistoa, joka otettiin käyttöön Tampereen ja Oriveden terveydenhuollossa 20. marraskuuta. Käydessäsi vastaanotolla esimerkiksi Tampereen kaupungin terveysasemalla tai Hatanpään sairaalassa lääkäri tallentaa käynnin tiedot potilastiedon arkistoon. Voit tarkistaa verkosta Omakanta-palvelun kautta, mitä lääkäri kirjoitti ja mihin kokeisiin määräsi. Laboratoriotulokset ja potilastiedot näkee nyt netistä Samasta paikasta näet myös Potilastiedon arkistoon viedyt laboratoriotuloksesi, röntgenkuviesi lausunnot, hoitojaksojesi tiedot sekä sähköiset reseptisi, kertoo projektipäällikkö Päivi Hodgson Tampereen kaupungilta. Potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot ovat käytettävissä Acutan ensiavussa ja ensi vuonna myös Taysin vastaanotoilla. Omakanta-palvelua voi käyttää jokainen täysi-ikäinen henkilö. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Tiedot myös mökkikunnan lääkärille Potilastiedon arkisto mahdollistaa sen, että tiedot aiemmista hoidoista tai lääkeaineallergioista ovat esimerkiksi mök- kipaikkakunnan lääkärin saavilla. Näin vältytään turhilta tutkimuksilta ja esimerkiksi hätätilanteessa saadaan nopeasti tieto siitä, mitä lääkkeitä potilaalle ei saa antaa. Potilastiedon arkistossa olevien tietojen käyttöön tarvitaan kuitenkin potilaan suostumus, jonka voi antaa vaikka heti Omakanta-palvelussa. Potilaiden rooli tietojen omistajana muuttuu, sillä Omakannan kautta heillä on saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta potilaskertomustietoja, eikä niitä enää tarvitse erikseen pyytää hoitavista yksiköistä, muistuttaa Päivi Hodgson. Potilastiedon arkistoon viedään vain uusien käyntien tiedot, joten aluksi arkisto on tyhjä. Sen hyödyt tulevat esiin, kun kaikki terveydenhuollon toimijat ovat ottaneet sen käyttöön ja tietoja alkaa karttua arkistoon. Suurin osa julkisen terveydenhuollon yksiköistä ottaa potilastiedon arkiston käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Yksityisellä puolella siirtymäaikaa on vuosi enemmän. TEKSTI Marika Haapala Vastaanottokäynneillä lääkäri kirjaa tiedot Potilastiedon arkistoon. Muutaman päivän viiveellä samat tiedot näkee myös netistä Omakanta-palvelusta. Kuvassa Hervannan terveysasemalla Deeman Ahmed lääkäri Raija Ahosen vastaanotolla. Lasten ja nuorten suun terveystarkastukset muuttuivat TAMPEREEN kaupungin lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa on otettu syksyn aikana käyttöön ns. monihuonemalli. Suun terveystarkastuksissa käytetään jatkossa tätä mallia, jossa neljä suuhygienisti-hammashoitaja-työparia ottaa vastaan 8 15-vuotiaita. Heitä konsultoi yksi hammaslääkäri. Tavoitteena on saada samalla käynnillä tehtyä suun terveystarkastus sekä tarvittaessa hammaslääkärin tutkimus ja yksilöllinen hoitosuunnitelma. Monihuonemalli on käytössä sellaisissa hammashoitoloissa, joissa on vähintään neljä vastaanottohuonetta. Siksi kutsu saattaakin tulla muualle kuin tuttuun lähihoitolaan, jossa pyritään kuitenkin tekemään tarvittava korjaava hammashoito. Vuoden 2015 alusta muuttuu myös lasten ja nuorten kutsujärjestelmä. 1-, 2- ja 4-vuotiaat lapset käyvät hammashoitajien neuvolavastaanotoilla ja 5-vuotiaat suuhygienisteillä. Koululaisten koko ikäluokka kutsutaan tarkastukseen 1.-, 5.- ja 8.-luokilla. Kaikkien näiden ikäluokkien välillä lapset ja nuoret kutsutaan hoitoon jokaisen oman hoitosuunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi myös 17-vuotiaat saavat kehotekirjeen varata aika vastaanotolle. Älypuhelin korvaa kotihoidossa avaimet ja vihon LÄHIHOITAJA Maija-Liisa Korhonen kaivaa repustaan älypuhelimen ja näppäilee sitä hetken oven edessä. Ovi surisee ja sitten aukeaa. Avaimia ei tarvita, sillä jo yli sadan kotihoidon asiakkaan oveen on asennettu sähköinen ovenavauspalvelu. Aliisa Hulkon kotiovessa sähköinen ovenavaus on ollut muutaman viikon ajan. Hulkko kertoo, että hänen arkeensa sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Ovi toimii normaalisti ja omaiset kulkevat yhä omilla avaimillaan. Sähköisen ovenavauspalvelun myötä turvallisuus kasvaa niin kotihoidon asiakkaan, taloyhtiön kuin työntekijänkin näkökulmasta. Järjestelmä on rakennettu tietoturvalliseksi. Laitteet eivät säilytä mitään tietoja ja avausoikeudet ovat henkilökohtaisia, kertaluonteisia ja salattuja. Lisäksi järjestelmään jää aina tieto siitä, kuka on avannut oven puhelimen avulla ja milloin. Jos älypuhelin katoaa tai anastetaan, kaikki oikeudet sen käyttöön suljetaan välittömästi, kertoo projektipäällikkö Anne Lähde-Säteri. Sähköisen ovenavauksen ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta kotihoidon työntekijät voivat jatkossa olla pidempään asiakkaan luona. Vielä nykyisin avainten käsittely, hoitotyönkirjaaminen ja tilastointi kotihoidon työtiloissa ohjaavat henkilökunnan työpäivän kulkua ja aiheuttavat päällekkäistä työtä. Lisäksi siirtymisiin paikasta toiseen kuluu aikaa, kertoo Lähde-Säteri. Sähköisen ovenavauspalvelun avulla Maija-Liisa Korhonen voi aloittaa ja päättää työpäivän asiakkaan luona. Toiminnanohjausjärjestelmä taas tuo päivän tehtävälistan älypuhelimeen. Työpäivän päättyessäkään hänen ei tarvitse kiertää toimiston kautta, koska kirjaukset voi tehdä älypuhelimella asiakkaan luona. Marja-Liisa Korhonen kertoo sekä sähköisen ovenavauspalvelun että toiminnanohjausjärjestelmän olevan helppokäyttöisiä. Vaikka minulla ei ole koskaan ollut älypuhelinta, olen oppinut käyttämään näitä hyvin. TEKSTI Marika Haapala Lähihoitaja Maija-Liisa Korhonen kirjaa kotikäynnin tiedot älypuhelimellaan Aliisa Hulkon luona. Terveyspalveluista saatavana selko esite TAMPEREEN kaupunki on laatinut selkokielisen esitteen siitä, minkälaisissa sairaustapauksissa potilas hoidetaan omalla terveysasemalla ja milloin Ensiapu Acutassa. Esitteessä kerrotaan myös kiireellisten ja kiireettömien terveyspalvelujen eroista ja hammaslääkäripäivystyksestä. Selkokeskus on tarkistanut esitteen tekstin ja antanut ohjeet tekstin rivitykseen ja kuvitukseen. Esitettä on jaossa kaupungin terveysasemilla ja hammashoitoloissa sekä Ensiapu Acutassa. Esite löytyy myös internetistä osoitteesta TAMPERE-lehti

14 Ihmisten asialla Alue-Alvareihin haetaan jäseniä Alue-Alvareihin eli alueellisiin työryhmiin haetaan jäseniä toimikaudelle Ilmoittautumisaikaa on 15. joulukuuta saakka. Kaupunginhallitus nimittää työryhmät kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseniksi voivat ilmoittautua yhdistysten ja muiden aluetoimijoiden nimittämät edustajat ja kaikki alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat. Alvarit toimivat neljällä alueella, Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella. Työryhmät ottavat kantaa valmistelussa oleviin palveluja koskeviin asioihin ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Työryhmät osallistuvat myös kaupungin talousarvion laadintaan. Mikäli vaikuttaminen kiinnostaa, mutta jäsenyys tuntuu liian sitovalta, voi ilmoittautua Alvari-postilaiseksi. Alvari-postilainen saa kaikki Alvareiden toimintaan liittyvät tiedot, kuten kokoontumisajat, muistiot, tiedotteet ja aineistot. Asioita voi kommentoida esimerkiksi sähköpostitse, Facebookissa tai puhelimitse. Alvareiden kokoontumiset ovat avoimia, ja niihin voivat osallistua muutkin kuin jäsenet. Tarkempaa tietoa aluejaosta, lomakkeista, Alvari-toiminnasta ja ilmoittautumisesta löytyy internetistä osoitteesta fi/alvari. Jäseneksi ilmoittaudutaan sivuilta löytyvällä e-lomakkeella. Uusia osallistumisen muotoja Alvari-toiminnan rinnalle tulee koko ajan uusia osallistumisen muotoja, jotka liittyvät käyttäjädemokratian ja palvelumuotoilun yhteistyötapoihin. Tampereen kaupungin palveluja kehitetään ja suunnitellaan entistä enemmän palveluja käyttävien asiakkaiden kanssa. Asukkaita kutsutaan esimerkiksi avoimiin tilaisuuksiin, joissa yhdessä kaupungin suunnittelijoiden ja asiakastyöntekijöiden kanssa muotoillaan uudenlaisia, palvelun käyttäjille sujuvampia palvelukokonaisuuksia. Asukkaille ja yhteisöille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua palvelujen tuottamiseen ja toteuttamiseen. Alvarit perehtyvät ja vaikuttavat asioihin TAATALASSA asuvalle Taina Lampulle Alvari-toiminnasta on tullut harrastus, jonka parissa kuluu muutamia iltoja kuukaudessa. Toiminta antaa mahdollisuuden pysyä perillä kotikaupungin asioista. Alvareiden tapaamisissa olen tutustunut moniin ihmisiin ja oppinut tuntemaan Tamperetta. Kun näkee voivansa vaikuttaa asioihin, tulee hyvä tunne siitä, että on ollut mukana, Lampu kertoo. Alue-Alvarin toimintaan voi osallistua joko varsinaisena jäsenenä, jolloin asioita käsitellään tapaamisissa, tai sähköpostilistalaisena, jolloin voi osallistua netin kautta silloin kun itselle sopii. Voi ottaa kantaa vaikka vain niihin asioihin, jotka kiinnostavat itseä tai yhdistystä, jota edustaa. Asioihin olisi hyvä perehtyä etukäteen. Vuorovaikutussuunnittelijat toimittavat Alvareille materiaalia ennen tapaamisia. Kokouksissa on aina paikalla vuorovaikutussuunnittelija ja mahdollisesti kaupungin virkamiehiä, jotka alustavat aihetta ja avaavat asioita niin, että oudompikin asia selkenee. Tapa kuunnella asukkaita Alvari-toiminta on hyvä tapa edistää asukkaiden kuulemista. Käsittelyn monipuolisuus tuskin kärsii siitä, että jäsenet ovat vapaasti ilmoittautuneet. Pidän erittäin tärkeänä sitä, ettei asukasvaikuttamisessa ole politiikkaa, Taina Lampu sanoo. Kokouksissa käyty keskustelu tuo esiin erilaiset näkökulmat. Alvari-toiminnassa ei voi olla mukana ajamassa vain jotain tiettyä omaa asiaa. Toimintaan kuuluu se, että olemme mukana valmistelemassa asioita ja avustamassa virkamiehiä antamalla käyttöömme paikallistuntemuksen sekä mielipiteitä. Alue-Alvarit voivat tehdä myös aloitteita, jos yhdessä koemme jonkin asian tärkeäksi. Voimme Valoa pimeyteen tammikuussa VALOA PIMEYTEEN -tiedetapahtuma järjestetään Tampere-talossa kello Tapahtuman teemana on Tulevaisuus nyt. Luentoja kuullaan muun muassa kaupunkisuunnittelusta, YK:n roolista tulevaisuuden maailmassa, tulevaisuuden insinööreistä, langattomasta terveysteknologiasta ja unitutkimuksesta sekä poliisityön strategiasta. Tapahtumassa on myös mahdollisuus tutustua raitiotiehankkeeseen. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille. Alvaritoiminnan aktiivisuus paransi Vihiojan kuntoa. Olemme siivonneet Vihiojasta kaupungin siisteyspäivänä esimerkiksi polkupyöriä ja autonrenkaita. Kaupunki jatkoi työtä ja nyt Vihiojan pensaikot on siistitty ja vesi pääsee taas virtaamaan, iloitsee Taina Lampu. lisäksi pyytää vuorovaikutussuunnittelijoiden kautta tietoa joistakin tietyistä asioista, jotka ovat alueelle tekeillä tai tulossa. Alvari-kokouksissa jokainen saa tuoda mielipiteensä esille, kaikki kirjataan ylös ja toimitetaan lausunnon pyytäjälle. Alvari-toiminta ei ole päätöksentekoa vaan yhteistyötä virkamiesten ja valtuutettujen kanssa. Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: 19.1., 16.2., 16.3., 13.4., 11.5., 25.5., 15.6., 17.8., 14.9., , 9.11., ja Kokoukset alkavat kello 17, paitsi ta lousarviokokous kello 9. Kokouk set pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa Aleksis Kiven katu C. Tarvittaessa pidetään kyselytunteja, ennalta teemoitettuja seminaareja ja iltakouluja. Kyselytunti alkaa kello ja iltakoulu kello 15. Valtuuston kokoukset ja kyselytunti ovat julkisia. Iltakoulut ovat julkisia, ellei niitä erityisestä syystä järjestetä suljettuna. Kokousta voi seurata paikan päällä yleisölehterillä, suorana videolähetyk senä kaupungin verkkosivujen kautta tai kuunnella suorana lähe tyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz tai 101,5 MHz sekä internetistä. Kokoustaltionnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkikäteen. Twitterissä valtuustokeskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä: Tapaamisiin somessa! Seuraa uutisia ja tunnelmia, kommentoi ja keskustele kaupungin sosiaalisen median kanavilla: sosiaalinenmedia 14 TAMPERE-lehti

15 In English The budget for year 2015 Tampere facing major changes in difficult times The budget for 2015 of the City of Tampere stands at 1.75 billion euros. Despite the difficult economic situation, the City of Tampere guarantees the availability of basic services and the most relevant social, health and education services. The City Council made decision on the next year budget on 17 November. We are facing a year of major challenges and reforms. The budget has been prepared in a period of difficult changes. The municipal reform and social and health care reform, the changes in population growth and age structure and the requirements to balance the municipal economy all bring challenges with them, Anna-Kaisa Ikonen, Mayor of the City of Tampere says. The goal is to reduce the city s net expenditure by 1.4 per cent from this year s forecasted financial statements. This is exceptional and highly challenging. The lines of business have been forced to find savings and refrain from any service reforms which would increase costs, and the budget is still approximately 10 million euros in deficit, CEO Juha Yli-Rajala says. Despite all the operations initiated in order to balance the budget, the result for the financial year will next year still be clearly in deficit. Prioritisation of investments required A total of million euros is reserved for the city s investments in the budget for next year. The biggest single investment is the Rantaväylä tunnel at 51.4 million euros million is reserved for residential construction investments of The Tampere Real Estate Services, including the renovation and expansion of the international school. CITY OF TAMPERE BUDGET FOR 2015 IN NUMBERS Population 31 December ,900 inhabitants Income tax percentage Budget total EUR billion Increase in operating costs -1.4% Annual margin EUR 78.7 million Result EUR -9.9 million Total investments EUR million Debt per citizen EUR 1,678 The renovation of the Rauhaniemi hospital continues with 3.8 million and that of the Tampere swimming centre with 2.4 million. 1.5 million is reserved for the Tesoma ball games centre. In addition to the Rantaväylä tunnel, regional construction projects and the tramline project, a total of 39.4 million is spent on city planning and infrastructure. Streets, routes, markets and squares will be renovated with 5.4 million, and new ones built with 12.8 million. For further information concerning the budget, go to tampere.fi/hallintojatalous/ talous/talousarvio/ talousarvio2015, containing the budget and visual materials concerning the budget. This information is in Finnish. Kivenkova uutuus Vapriikkiin KIRJASTOTALO Metsossa sijainnut Tampereen Kivimuseo avautuu museokeskus Vapriikissa 12. joulukuuta. Vapriikissa museo pääsee hyvälle paikalle ensimmäiseen kerrokseen, jossa se on myös aiempaa suurempien kävijä määrien saavutettavissa, vastaava museoamanuenssi Tomi Kumpulainen sanoo. Tampereen Kivimuseo esittelee kivien ja mineraalien mielenkiintoista maailmaa. Näyttelyn noin kohdetta on koottu yli 80 maasta. Kohteita valittaessa on etusija annettu näyttäville, värikkäille kiville. Kivimuseon kokoelman on kerännyt ja lahjoittanut Tampe reen kaupungille Paavo Korho nen. Uudessakin näyt telyssä halutaan säilyttää Korhosen nä ke mys kivien esillepanosta. Museossa on jalo- ja koru kiviä hiottuina ja raakakivinä, rakennus- ja koristekiviä sekä synteettisiä kiviä. Hyötymine raaleista, malmeista ja leista on näytteitä. Esille tuodaan myös meteoriitteja ja fossiileja, muun muassa dinosaurusten n metal- munia. Kivimuseo Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juhlii 30-vuotista taivaltaan VUODEN nuoreksi taiteilijaksi 2015 valittu Ville Andersson käyttää ilmaisunsa välineinä erilaisia tekniikoita, kuten maalausta, tussipiirtämistä ja valokuvausta. Vuonna 1986 syntynyt Andersson on leimallisesti nykytaiteilija, mutta hänen teoksissaan voi myös nähdä kulttuurisia ja taidehistoriallisia viitteitä. Andersson valmistui Kuvataideakatemiasta Hänen teoksiaan on esitelty laajasti sekä Suomessa että ulkomailla. Ville Anderssonin töitä on esillä Tampereen taidemuseossa kesällä 2015 ja myöhemmin syksyllä Turussa. Yksityisnäyttelyiden lisäksi Andersson saa Tampereen kaupungin myöntämän euron stipendin. Tampereen taidemuseon järjestämä Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Tapahtumalle on avattu omat nettisivut osoitteessa Sivusto sisältää Vuoden nuorten taiteilijoiden haastatteluvideoita, avajaiskuvia vuosien varrelta, tapahtuman historiikin sekä Tampereen taidemuseolle kerätyn kokoelman esittelyn. Janne Laineen maisemateoksia Tampereen taidemuseoon TAMPERELAISEN kuvataiteilijan Janne Laineen maisemateoksia on esillä Tampereen taidemuseossa 17. tammikuuta lähtien. Vuonna 1970 syntyneen Laineen retrospektiivisessä näyttelyssä käsitellään maisemaa eri Janne Laine, Silence (2001) näkökulmista. Laine kuljettaa maisemiensa kautta katsojan eri puolille maailmaa, myyttisten tunnelmien äärelle, menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Muita teemoja hänen taiteessaan ovat muun muassa ihmisyys, samankaltaisuus ja erilaisuus. Näyttely on esillä asti. Kuvataiteilijaksi kaksikymmentä vuotta sitten valmistunut Laine käyttää vanhaa heliogravyyritekniikkaa. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä eri puolella Suomea, osallistunut useisiin näyttelyihin ulkomailla ja opettaa kuvataidetta Islannissa. Tampereen taidemuseo Silence Janne Laine Puutarhakatu 34 Avoinna tiistai perjantai klo 9 17 ja lauantai sunnuntai klo TAMPERE-lehti

16 OLLI-PEKKA LATVALA Joulutorilla on tunnelmaa JOULUNAJAN tunnelmaan pääsee mukavasti virittäytymään Keskustorin joulutorilla, joka on avoinna joulukuuta maanantaista lauantaihin klo ja sunnuntaisin sekä itsenäisyyspäivänä klo Joulutorilta löytyy pukinkonttiin uniikkeja käsitöitä ja käyttöesineitä sekä jouluisia makuja ja herkkuja. Lähes 60 kauppiasta esittelee tuotteitaan havuköynnöksin koristel luissa puukojuissa. Tänä vuonna joulutorilla on mukana ensimmäistä kertaa myös Suomen Punainen Risti, jolla on myynnissä sukkia, lapasia, joulukortteja, kalentereita ja ensiaputuotteita. Keskieurooppalaista tunnelmaa torille tuovat kauppiaat Tampereen ystävyyskaupungeista Essenistä ja Chemnitzistä. Tredun Kangasalan toimipiste on valmistanut oppilastyönä joulutorille kahvilarakennuksen, jossa kutsuu tapahtumiin on avotuligrilli. Kahvilan toimintaa pyöritetään oppilastyönä. Joulupukki on joka päivä tavattavissa joulutorin pajalla. Torilla on myös tarjolla ohjelmaa päivittäin. Hatanpään lukion musiikkiteatteriesitys Vuosisatojen joulu hyppää tällä kertaa 60-luvun railakkaaseen tunnelmaan. Joulutori järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Viime vuonna torilla kävi noin vierailijaa. TAMPEREEN joulukausi avattiin näyttävin menoin Keskustorilla 16. marraskuuta. Tampereen joulutarjonnasta löytyy monenlaista tapahtumaa ja puuhaa koko perheelle joulukuun ajan aina loppiaiseen asti. Tampere Tunnetuksi ry on koonnut kaikki Joulu Tampereen tapahtumat internetiin osoitteeseen Jouluisia tapahtumia on tarjolla muun muassa Verkarannan joulutalossa, Tallipihan joulukylässä, Lastenkulttuurikeskus Rullassa, Lasten katedraalissa, Työväenmuseo Werstaalla ja Museokeskus Vapriikissa. Keskustorille tuotiin tänä vuonna 20-metrinen joulukuusi Kalevanharjulta. Koiramäessä vanhan ajan puuhapajoja Koiramäessä vietetään joulua keskiviikkoisin kello ja lauantaisin sekä sunnuntaisin kello Koiramäessä on joulun aikaan vanhan ajan puuhapajoja, joissa voi askarrella joulukoristeita ja koristelemaan pipareita. Ruukin Patruuna von Töttermanin tallissa asustaa osa Koiramäen eläimistä, ja siellä pääsee näkemään, millainen on eläinten joulu. Koiramäessä voi myös leikkiä, mainiot mahdollisuudet siihen tarjoavat Koiramäen talo ja Mummula. Koiramäestä löytyy myös joulupolku, joka tutus tuttaa perinteisiin ja uskomuksiin. Käpälämäessä Tassuteatteri esittää jouluisia näytelmiä ja joululauluja. Maatilalla saattaa tavata myös itse joulupukin. Lisätietoja Koiramäen joulusta löytyy nettisivuilta Vuosi vaihtuu juhlavasti Tampereella TÄNÄ VUONNA tamperelaisten uudenvuoden juhla on poikkeuksellisen näyttävä. Vuodenvaihteessa Tampere toimii Suomen uudenvuoden juhlinnan päänäyttämönä ja tarjoaa upeita juhlaelämyksiä kaikille suomalaisille. Yle lähettää uudenvuoden televisiolähetyksensä suoraan Tampereelta. Juhla alkaa Tampere-talon Isossa salissa, jossa tarjoillaan huikaiseva musiikkielämys, kun Tampere Filharmonia johtajanaan Santtu-Matias Rouvali sekä Suomen eturivin muusikot astuvat estradille. Solisteina Diandra, Timo Kotipelto, Sani Aartela ja Anssi Kela. Taikuutta uudenvuoden vastaanottoon tuo Sorin Sirkus. Juontajina ovat Salla Paajanen ja Peltsi Peltola. Vuolteentorilla Sähkölaitoksen katolla vuodenvaihteen juhlijoiden tunnelman taivaisiin nostaa JVG, joka on yksi suomiräpin suosituimmista duoista. Ilta huipentuu uudenvuoden lähtölaskentaan ja Ratinasta ammuttavaan ilotulitukseen Finlandian sävelissä. Parhaat paikat seurata ilotulitusta ovat Laukontori, Vuolteentori ja Eteläpuisto. Vuolteentorin tilaisuuden juontaa Valtteri Lehtinen ja se on kaikille avoin ja maksuton. Televisiolähetys Tampereelta päättyy ilotulitukseen. Televisiolähetystä Tamperetalon ja Vuolteentorin juhla - hu musta voi seurata uudenvuoden aattoilta na kello 22 alkaen. Lähetystä voi seurata myös internetistä Yle Areenassa osoitteessa yle.fi/areena. Internetlähetys on katsottavissa myös ulkomailla. Lisätietoja: #vuosivaihtuu Kynttiläuinnit Hervannan uimahalli klo Pyynikin uimahalli klo Tesoman uimahalli klo klo 6 9 Uimahalleissa on kynttilävalaistus ja joululaulut soivat taustalla. 16 TAMPERE-lehti