Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina. Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti
|
|
- Teemu Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti Keuhkoahtaumatauti on lisääntyvä kansanterveysongelma. Tupakointi on kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja, mutta keuhkoahtaumatauti voi liittyä myös muihin hengitysilman altisteisiin. Työperäisten altisteiden merkitys kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin itsenäisenä riskitekijänä on osoitettu tutkimuksissa. Lisääntynyt riski on todettu mm. rauta- ja terästeollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa ja maataloustyössä ja riski johtuu usein monen eri altisteen samanaikaisesta vaikutuksesta. Tässä katsauksessa käydään läpi väestötutkimuksiin perustuva näyttö eri altisteisiin ja ammattiryhmiin liittyvästä kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riskistä ja ehdotetaan kriteereitä ammattitautidiagnoosia varten. Keuhkoputken limakalvon pitkäaikainen tulehdus eli krooninen bronkiitti on määritelty oireiden perusteella. Se tarkoittaa keuhkoputkien sairautta, johon liittyy kroonista limaneritystä ja yskää useimpina päivinä vähintään kolmen kuukauden ajan vuodessa vähintään kahden peräkkäisen vuoden aikana, kun muut kroonista limaneritystä aiheuttavat sairaudet on suljettu pois (American Thoracic Society 1962). Määritelmä vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä diagnostiikkaa vaikeuttavat monien muiden keuhkosairauksien samanlaiset oireet. Määritelmässä ei myöskään oteta huomioon mahdollista keuhkoputkien ahtautumista. Keuhkoahtaumataudille tyypillistä on hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus (Suomen Keuhkolääkäriyhdistys 1999). Keuhkoahtaumataudin aiheuttama terveyspalvelujen käyttö lisääntyy huomattavasti lähivuosina (Vilkman 1997). Riskitekijöihin puuttumalla voidaan kuitenkin vähentää sairastuvuutta. Tupakointi on tunnetuin ja edelleen tärkein yksittäinen kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riskitekijä, mutta myös työympäristön käryille ja pölyille altistumiseen liittyvästä kroonisen bronkiitin ja keuhkojen toiminnan heikkenemisen riskistä on saatu yhä enemmän näyttöä (Becklake 1985, Burge 1994) (taulukko 1). Työperäisen altistuksen on ajateltu vaikuttavan joko lisäämällä tupakoinnin haittavaikutusta tai itsenäisesti tupakoinnin tapaan Taulukko 1. Esimerkkejä tutkituista aloista, töistä ja altisteista, joissa on lisääntynyt riski krooniseen bronkiittiin ja hengitysteiden ahtaumaan. Työ Kaivostyö Rauta ja terästeollisuus telakkatyö hitsaustyö valimotyö Rakennustyö Puu- ja paperiteollisuus Tekstiiliteollisuus Maataloustyö Altiste Hiili- ja kivipöly Rikkidioksidi Metallipöly ja -huuru Hitsaushuuru Metalli-, kvartsi- ym. pöly Asbesti- ja mineraalivillapöly Puupöly Puuvillapöly Orgaaninen pöly, endotoksiini 156 Duodecim 2001;117: K. Laasonen ja J. Uitti
2 yksilöllisten tekijöiden myötävaikutuksella (Burge 1994). Kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riskiin vaikuttavia yksilöllisiä ominaisuuksia ovat ikä, sukupuoli, atopiataipumus ja perinnölliset tekijät (Beclake 1985). Suomalaisessa kaksosaineistossa kroonisen bronkiitin ilmaantuvuus liittyi tupakointiin (riskisuhde 2.31), maataloustyöhön (1.45) ja atopiaan (1.28) (Terho ym. 1995). Tähän katsaukseen on valittu pääasiassa sellaisia tutkimuksia, joissa aineisto on ollut riittävän suuri, vähintään satoja henkilöitä, ja altistuminen on kohtalaisen luotettavasti luokiteltu. Työperäinen bronkiitti aliarvioitu Tupakoitsijoiden suuri osuus teollisuustyöntekijöissä on merkinnyt pitkään työperäisten altistusten aliarviointia, koska työperäistä bronkiittia ei voida kliinisen kuvan perusteella erottaa tupakkabronkiitista (Burge 1994). Aliarviointia on lisännyt teollisuustyöntekijöiden valikoituminen: sairastuneet vaihtavat terveitä herkemmin muuhun työhön, joten riskiammatteihin hakeutuvat ja niihin jäävät työntekijät saattavat olla jopa terveempiä kuin työikäinen väestö yleensä (»healthy-worker effect») (Becklake 1985, Burge 1994). Altistumisen arviointitavat ja niiden raportointi vaihtelevat eri tutkimuksissa. Useimmiten altistuminen on arvioitu ja luokiteltu kyselyn tai strukturoidun haastattelun perusteella. Useassa tutkimuksessa altistuminen on jaettu kolmeen luokkaan (vähäinen, kohtalainen, suuri) (Kauffman ym. 1982, Bakke ym. 1991) ja samalla on otettu huomioon sekä altistumisen intensiteetti että sen kesto (Xu ym. 1992). Myös ns. työaltistusmatriisia (job exposure matrix, JEM) on käytetty, jolloin altistumisen luokittelu perustuu siihen, kuinka suuri osa vastaajista ilmoittaa altistuneensa tietylle tekijälle (Post ym. 1991, Sunyer ym. 1998). Tässä mallissa ammatti- tai tehtävänimike muunnetaan suoraan altistumistiedoiksi. Näiden kyselyyn ja haastatteluun perustuvien tutkimusten tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin niiden tutkimusten, joissa altistumistiedot perustuvat työhygieenisiin mittauksiin (Oxman ym. 1993). Poikkileikkaustutkimuksissa yksittäisen altisteen vaikutuksen arviointia vaikeuttaa se, että työntekijöiden aiemman työhistorian aikana on ollut yleensä monia altistuksia, ja toisaalta samassa työpaikassa altistutaan tavallisesti useille tekijöille yhtä aikaa (Kennedy 1996). Työhistorian monia altistuksia on vaikea muistaa, mikä aiheuttaa poikkileikkaustutkimuksiin raportointiharhaa. Mahdollisimman tarkka työhygieeninen ja työlääketieteellinen tiedonkeruu on tärkeää, koska altistumisella yhtä aikaa pölyille, kaasuille ja huuruille arvellaan olevan voimakkaampi vaikutus keuhkoahtaumataudin riskiin kuin pölyaltistumisella yksinään (Kennedy 1996). Työuran alussa tapahtunut altistuminen ja yksittäiset suuret pitoisuushuiput saattavat olla yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä kuin kumulatiivinen altistuminen (Kennedy 1996). Työperäistä riskiä kartoittavat väestötutkimukset Työperäisten altistusten merkitys kroonisten hengityselinoireiden ja keuhkofunktiomuutosten aiheuttajana on tullut esiin useissa laajoissa väestötutkimuksissa (Internet-oheisaineisto, taulukko 1 osoitteessa Näiden tutkimusten mukaan keuhkoputkiahtauman riskiä lisäävät mm. työperäinen mineraali- ja viljapölyaltistus (Kauffman ym. 1982), rikkidioksidikaasulle ja metallihuuruille altistuminen (Humerfelt ym. 1993) ja työympäristön lämpötilan pitkään jatkunut vaihtelu (Krzyzanowski ym. 1988). Sekuntikapasiteetin (FEV 1 ) pienenemisnopeus näyttää korreloivan pölyn määrään (Kauffman ym. 1982), kaasu- tai huurualtistumisen voimakkuuteen (Xu ym. 1992) ja työperäisten altisteiden lukumäärään (Humerfelt ym. 1993). Työperäinen altistus lisää kroonisten ahtauttavien keuhkosairauksien riskiä kertaiseksi altistumattomiin verrattuna (Bakke ym. 1991, Post ym. 1994). Työperäisten pölyjen ja tupakoinnin yhteisvaikutus keuhkojen toiminnan huononemiseen on joko additiivinen (Krzyzanowski ym. 1988) tai interaktiivinen (Xu ym. 1992), mutta aivan kaikissa tutkimuksissa merkitsevää interaktiota ei ole havaittu (Humerfelt ym. 1993). Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina 157
3 Riski kaivos- ja teollisuustyössä Epäorgaaninen pöly. Varhaisimmat työperäistä bronkiittia koskevat väestötutkimukset on tehty hiilikaivostyöläisillä. Higginsin ym. (1959) tutkimuksessa kaivostyöläisillä tai aiemmin sitä työtä tehneillä oli enemmän hengitysteiden oireita ja huonompi keuhkofunktio kuin pölytöntä työtä tekevillä. Samanlainen ero todettiin tupakoivien ja tupakoimattomien kaivostyöläisten välillä. Oxman ym. (1993) totesivat systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa vuosilta työperäisen pölyn tärkeäksi kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riskitekijäksi. Analysoitaviksi hyväksyttiin ainoastaan ne tutkimukset, joissa altiste oli epäorgaaninen, pölypitoisuudet oli mitattu kvantitatiivisesti, altistuksen kesto oli kirjattu ja altistustason yhteys tulosmuuttujaan (keuhkofunktio, emfyseema, krooninen bronkiitti tai kuolleisuus keuhkoahtaumatautiin) oli laskettu vähintään tupakointiin ja ikään suhteutettuna. Kolmetoista julkaisua, jotka oli tehty neljästä hiili- ja kultakaivostyöläisten kohortista, täytti ehdot. Kaikissa tutkimuksissa todettiin keuhkojen toiminnan heikentymisen liittyvän kumulatiiviseen pölyaltistukseen. Oxman ym. arvioivat, että 8 %:lla tupakoimattomista hiilikaivostyöläisistä FEV 1 heikentyy merkittävästi (yli 20 %), jos kumulatiivinen altistus on gh/m 3 (vastaa 35 vuotta kestänyttä altistumista pölypitoisuudelle 2 mg/m 3 ). Rauta- ja terästeollisuuden työntekijät altistuvat monenlaisille pölyille, kaasuille ja huuruille. Hitsaushuuruille altistumisen tiedetään aiheuttavan sekä äkillisiä että pitkäaikaisia vaikutuksia keuhkoihin ja keuhkoputkistoon (Sterlazza ja Beckett 1991). Hitsaustyön on todettu lisäävän tupakoinnista riippumatta kroonisen bronkiitin oireita kaksin- tai kolminkertaiseksi muuhun työhön verrattuna (Cotes ym. 1989, Bradshaw ym. 1998, Erkinjuntti-Pekkanen ym. 1999) (Internet-oheisaineisto, taulukko 2). Keuhkojen toiminnan huonontumisen riski on lisääntynyt tupakoivilla ja tupakoinnin lopettaneilla hitsaajilla (Cotes ym. 1989, Özdemir ym. 1995, Erkinjuntti-Pekkanen ym. 1999), ja hitsaushuuruilla ja tupakoinnilla arvellaankin olevan synergistinen yhteisvaikutus (Erkinjuntti-Pekkanen ym. 1999). Uusiseelantilaisilla hitsaajilla todettiin työvuoroon liittyvän FEV 1 -arvon välittömän pienenemisen ennustavan merkitsevästi vuosittaista FEV 1 :n pienenemää kahden vuoden seurannan aikana (Erkinjuntti-Pekkanen ym. 1999). Aiemmin tätä yhteyttä hitsaustyössä ei ole tutkittu, mutta samanlaisia havaintoja on todettu mm. tekstiilityössä (Christiani ym. 1994) ja maataloustyössä (Schwartz ym. 1995). Hitsaushuurujen lisäksi myös asbesti- tai lasikuitupölyaltistuksen on todettu lisäävän kroonisen bronkiitin riskiä terästeollisuudessa (Hunting ja Welch 1993) ja rakennusalalla (Engholm ja v. Schmalensee 1982). Orgaanisen pölyn suuri pitoisuus työympäristössä on todettu riskitekijäksi työhön liittyvien hengitystieoireiden, kroonisen bronkiitin ja keuhkofunktiomuutosten kannasta (Sunyer ym. 1998) (Internet-oheisaineisto, taulukko 1). Maatalouden lisäksi orgaaniselle pölylle altistumista tapahtuu mm. puu- ja saha- sekä tekstiiliteollisuudessa. Puunjalostusteollisuudessa puupölyaltistukseen liittyy altistumista myös gramnegatiivisille bakteereille ja sienille sekä niiden aineenvaihduntatuotteille endotoksiineille ja glukaaneille, jotka todennäköisesti yhdessä vaikuttavat hengityselinsairauksien riskiin (Mandryk ym. 1999). Puunjalostusteollisuudessa krooninen bronkiitti ja astmaan liittymätön keuhkoputkien ahtauma ovat yleisimpiä hengityselinsairauksia (Enarson ja Chang-Yeung 1990). Tutkimuksessa, jossa mitattiin työntekijäkohtaiset pölypitoisuudet, krooniset hengitystieoireet näyttivät olevan yhteydessä keuhkoputkiahtauman riskiin (Mandryk ym. 1999) (Internet-oheisaineisto, taulukko 2). Henkilökohtaisen altistumisen ja keuhkofunktion välinen annos-vastesuhde todettiin etenkin puusepän työssä, jossa annos-vastesuhde näkyi sekä välittömässä työvuoroon liittyvässä että pitkäaikaisessa keuhkofunktion muutoksessa. Myös tekstiilityöntekijöillä on todettu enemmän tupakointiin liittymättömiä kroonisen bronkiitin oireita kuin verrokeilla (Christiani ym. 1994, Niven ym. 1997) (Internet-oheisaineisto, taulukko 2). Puuvillapölyaltistukseen liittyvä kroonisen bronkiitin riski näkyy selvim- 158 K. Laasonen ja J. Uitti
4 min yli 45-vuotiailla työntekijöillä, ja riski onkin merkitsevästi riippuvainen kumulatiivisesta pölyaltistuksesta (Niven ym. 1997). Niven ym. totesivat, että puuvillapölylle altistuneilla kroonisen bronkiitin oireisiin liittyi merkitsevä, vaikkakin pieni keuhkojen toiminnan heikkenemä. Christiani ym. (1994) totesivat puolestaan kiinalaisilla tekstiilityöntekijöillä viiden vuoden seurantatutkimuksessa sekuntikapasiteetin etenevän pienenemän, joka liittyi puuvillapölyaltistukseen ja oli suurin (51 ml/v) tupakoivilla. Työvuoroon liittyvä välitön FEV 1 -arvon pieneneminen ennusti vahvasti keuhkofunktion pitkäaikaista muutosta. Riski maataloudessa Maataloustyöntekijät altistuvat monenlaisille orgaanisille pölyille ja kaasumaisille epäpuhtauksille. Tärkeimmiksi hengityselinoireiden riskiä lisääviksi altisteiksi katsotaan viljanpöly, bakteerit ja sienet sekä niiden aineenvaihduntatuotteet ja varastopunkit (Louhelainen ym. 1987, Zejda ja Dosman 1993). Sairastumisalttiuteen vaikuttavat pölyn koostumus ja määrä sekä yksilölliset ominaisuudet (Zejda ja Dosman 1993). Työperäisen astman ja allergisen alveoliitin lisäksi maanviljelijöillä esiintyy enemmän tupakoinnista riippumatonta kroonista bronkiittia ja keuhkojen toiminnan heikkenemistä kuin altistumattomilla (Internet-oheisaineisto, taulukko 3). Kroonista bronkiittia esiintyy maatalousväestössä 8 23 %:lla; muissa väestöryhmissä esiintyvyys on yleensä alle 10 % (Saia ym. 1984, Dalphin ym ja 1998). Maanviljelijöillä yli vuoden ikä lisää kroonisen bronkiitin oireiden (Iversen ym. 1988, Dalphin ym. 1989) ja keuhkojen toiminnan huonontumisen (Dalphin ym. 1989) riskiä. Iän vaikutuksen katsotaan heijastavan kumulatiivista altistusta, joka maataloudessa alkaa usein jo lapsena. Dalphinin ym. (1998) tutkimuksen mukaan altistumisen vaikutus kroonisen bronkiitin riskiin oli ranskalaisilla maidontuottajilla yhtä suuri tai suurempi kuin tupakoinnin vaikutus yksinään. Kroonista keuhkoputkiahtaumaa esiintyy %:lla maanviljelijöistä (Zejda ja Dosman 1993). Oireettomillakin maanviljelijöillä on todettu pienten ilmateiden ahtautumisen riski, joka lisääntyy iän myötä (Vergnenegre ym. 1995). Maataloudessa kroonisten hengitystieoireiden ja keuhkoputkiahtauman riski liittyy erityisesti sikalatyöhön (Vohlonen ym. 1987, Iversen ym. 1988, Schwartz ym. 1995). Sikalailmastossa kokonaispölyn ja gramnegatiivisten bakteerien erittämien endotoksiinien pitoisuus on suurempi kuin muuntyyppisillä maatiloilla (Schwartz ym. 1995). Endotoksiineilla arvellaankin olevan osuutta sikalatyöntekijöiden oireisiin ja keuhkofunktiomuutoksiin (Rylander ym. 1989, Schwartz ym. 1995) %:lla sikalatyöntekijöistä on todettu kroonista yskää tai limannousua (Iversen ym ja 1990, Donham ym. 1990, Cormier ym. 1991) (Internet-oheisaineisto, taulukko 3) ja %:lla kliinisesti merkittävää keuhkojen toiminnan heikentymistä (Rylander ym. 1989). Välittömiä työvuoroon liittyviä hengitysteiden oireita on todettu %:lla sikalatyöntekijöistä (Donham ym. 1990, Iversen ym. 1990). Yksittäiseen työvuoroon saattaa liittyä keuhkoputkien lievä välitön ahtautuminen, joka näyttää ennustavan myös keuhkojen toiminnan pitkäaikaista muutosta (Schwartz ym. 1995). Työperäinen bronkiitti Suomessa Suomessa Katila (1979) totesi maidontuottajilla kroonista bronkiittia 34 %:lla miehistä ja 13 %:lla naisista. Husmanin ym. (1987) kuuden vuoden seurantatutkimuksessa kroonisen bronkiitin ilmaantuvuus oli maanviljelijöillä kolme kertaa suurempi kuin muilla (2.7 vs 0.7 %). Terhon ym. (1987) aineistossa krooninen bronkiitti oli kaksi kertaa yleisempää atoopikoilla kuin muilla ja kaksi kertaa yleisempää tupakoivilla kuin tupakoimattomilla maanviljelijöillä. Vohlosen ym. (1987) tutkimuksen mukaan kroonisen bronkiitin ilmaantuvuus oli yleisempää Lounais-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa, sitä esiintyi enemmän karjankasvattajilla kuin viljantuottajilla, ja erityisesti se liittyi sikojen kasvatukseen. Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina 159
5 Taulukko 2. Ehdotus työperäisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin ammattitautikriteereiksi. Altisteeseen liittyvät ehdot Altisteen oltava epidemiologisissa tutkimuksissa osoitettu kroonisen bronkiitin tai keuhkoahtaumataudin riskitekijäksi Riittävä henkilökohtainen altistumistaso (työhistorian perusteellinen arviointi) Altiste on pääasiallinen taudin aiheuttaja (muut syyt suljettava pois) Altistuneeseen liittyvät ehdot Tupakoimaton Kroonisen bronkiitin tai keuhkoahtaumataudin oireet Kroonisen bronkiitin löydöksiä makro- ja mikroskooppisesti todettu bronkuslimakalvon tulehdus tai tulehdukseen viittaavia löydöksiä huuhtelunäytteessä Keuhkoahtaumataudin löydöksiä 1 pääosin keuhkoputkien korjaantumaton ahtauma (FEV 1 < 80 % viitearvosta) Muut hengityselinsairaudet suljettu pois 1 Funktiolöydösten puuttuessa kyseessä työperäinen bronkiitti ilman keuhkoahtaumatautia Isoahon ym. (1994) aineistossa keuhkoahtaumatauti oli yleisintä niillä yli 65-vuotiailla suomalaisilla, joiden sosiaalinen asema oli alhainen ja jotka olivat tupakoineet ja samalla altistuneet pölyille työssä. Krooninen bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti ammattitauteina Työperäisten altistusten aiheuttamia tulehdusmuutoksia keuhkoputkien limakalvo- ja huuhtelunäytteissä on tutkittu niukasti ja lähinnä vain maatalousaltisteiden osalta (von Essen ym. 1990, Schwartz ym. 1992, Larsson ym. 1994, Pedersen ym. 1996). Limakalvon tulehdusmuutokset ovat epäspesifisiä, eikä tupakkabronkiittia ja työperäistä bronkiittia voida limakalvomuutosten perusteella erotella toisistaan. Työperäinen krooninen bronkiitti tai keuhkoahtaumatauti määritetään harvoin ammattitaudiksi. Tärkein syy tähän lienee se, ettei käytettävissä ole selkiytyneitä kriteereitä, joiden pohjalta ammattitautidiagnoosi voitaisiin tehdä. Tässä katsauksessa läpikäydyn tutkimusnäytön katsomme riittäväksi sille, että tietyissä tapauksissa henkilön altistuttua runsaasti pölyille ja käryille krooninen bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti tulisi määrittää ammattitaudeiksi (taulukko 2). Ammattitautidiagnoosia varten olisi osoitettava, että kyseessä olevat altisteet ja työt on epidemiologisissa tutkimuksissa osoitettu kroonisen bronkiitin riskitekijöiksi. Tulisi myös osoittaa yksilön riittävä altistumistaso, mutta raja-arvojen asettaminen pitoisuuksille ei nykytiedon valossa ole kuitenkaan mahdollista. Altisteen on oltava pääasiallinen taudin aiheuttaja, eli mahdolliset muut syyt on suljettava pois, ja tämä tarkoittaa myös tupakointia. Kroonisen bronkiitin tai keuhkoahtaumataudin nykyisten oirekriteerien tulisi täyttyä. Oireiden yhteys limakalvotulehdukseen voidaan varmistaa kroonisen bronkiitin makroskooppisilla ja mikroskooppisilla löydöksillä limakalvokoepalasta tai keuhkoputkien huuhtelunäytteestä. Keuhkofunktiomuutosten suuruus määrittäisi mahdollisen haitta-asteen. Lopuksi Vaikka altistumistasojen arvioinnissa on esiintynyt useissa tutkimuksissa epätarkkuutta, tutkimustieto kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riskistä tietyissä ammateissa, töissä ja tiettyjen altisteiden yhteydessä vaikuttaa riittävältä ja edellyttää ammattitautikriteeristön luomista. Kyseisissä töissä ja ammateissa työpaikka- ja henkilökohtaiset työhygieeniset suojaustoimenpiteet sekä tupakoimattomuuteen kannustaminen ovat tärkeitä ehkäiseviä toimia. Edellä mainittuihin työperäisiin altisteisiin liittyvä kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin riski korostuu tupakoivilla ja pitkään, vuoden ajan, altistuneilla sekä niillä työntekijöillä, joilla työvuoroon liittyy keuhkojen toiminnan välitön heikkeneminen. Työterveyshuollon seurannassa tulisi löytää oirehaastatteluin ja spirometriamittauksin riskiryhmiin kuuluvat työntekijät ja kohdentaa ehkäisevät toimenpiteet erityisesti heihin. 160 K. Laasonen ja J. Uitti
6 Kirjallisuutta American Thoracic Society. Definitions and classification of chronic bronchitis, asthma, and pulmonary emphysema. Am Rev Respir Dis 1962:85: Bakke PS, Baste V, Hanoa R, Gulsvik A. Prevalence of obstructive lung disease in a general population: relation to occupational title and exposure to some airborne agents. Thorax 1991; 46: Becklake MR. Chronic airflow limitation: its relationship to work in dusty occupations. Chest1985;88: Burge PS. Occupation and chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Eur Respir J 1994;7: Bradshaw LM, Fishwick D, Slater T, Pearce N. Chronic bronchitis, work related respiratory symptoms, and pulmonary function in welders in New Zealand. Occup Environ Med 1998;55: Christiani DC, Ye T-T, Wegman DH, Eisen EA, Dai H-L, Lu P-L. Cotton dust exposure, across-shift drop in FEV 1, and five-year change in lung function. Am J Respir Crit Care Med 1994; 150: Cormier Y, Boulet LP, Bedard G, Tremblay G. Respiratory health of workers exposed to swine confinement buildings only or both swine confinement buildings and dairy barns. Scand J Work Environ Health 1991;17: Cotes JE, Feinmann EL, Male VJ, ym. Respiratory symptoms and impairment in shipyard welders and caulker/burners. Br J Ind Med 1989;46: Dalphin J-C, Bildstein F, Pernet D, ym. Prevalence of chronic bronchitis and respiratory function in a group of dairy farmers in the French Doubs province. Chest 1989;95: Dalphin J-C, Dubiez A, Monnet E, ym. Prelavence of asthma and respiratory symptoms in dairy farmers in the French province of the Doubs. Am J Respir Crit Care Med 1998;158: Donham KJ, Merchant JA, Lassise D, ym. Preventing respiratory disease in swine confinement workers: intervention through applied epidemiology, education, and consultation. Am J Ind Med 1990; 18: Enarson DA, Chang-Yeung M. Characterization of health effects of wood dust exposures. Am J Ind Med 1990;17:33 8. Eraholm G, von Schmalensee G. Bronchitis and exposure to man-made mineral fibres in non-smoking construction workers. Eur J Respir Dis Suppl 1982;118:73 8. Erkinjuntti-Pekkanen R, Slater T, Cheng S, ym. Two year follow up of pulmonary function values among welders in New Zealand. Occup Environ Med 1999;56: von Essen SG, Thompson AB, Robbins RA, ym. Lower respiratory tract inflammation in grain farmers. Am J Ind Med 1990;17:75 6. Higgins ITT, Cochrane AL, Gilson JC, Wood CH. Population studies of chronic respiratory disease. A comparison of miners, foundryworkers, and others in Staveley, Derbyshire. Br J Ind Med 1959;16: Humerfelt S, Gulsvik A, Skjærven R, ym. Decline in FEV 1 and airflow limitation related to occupational exposures in men of an urban community. Eur Respir J 1993;6: Hunting KL, Welch LS. Occupational exposure to dust and lung disease among sheet metal workers. Br J Ind Med 1993;50: Husman K, Koskenvuo M, Kaprio J, ym. Role of environment in the development of chronic bronchitis. Eur J Resp Dis 1987;S152: Isoaho R, Puolijoki H, Huhti E, ym. Prevalence of chronic obstructive pulmonary disease in elderly Finns. Resp Med 1994; 88: Iversen M, Korsgaard J, Hallas T, Jensen EJ. Respiratory symptoms in Danish farmers: an epidemiological study of risk factors. Thorax 1988;43: Iversen M, Pedersen B. Relation between respiratory symptoms, type of farming, and lung function disorders in farmers. Thorax 1990;45: Katila M-L. Respiratory disease in a farming population (väitöskirja). Kuopion yliopisto, Kauffmann F, Drouet D, Lellouch J, Brille D. Occupational exposure and 12-year spirometric changes among Paris area workers. Br J Ind Med 1982;39: Kennedy SM. Agents causing chronic airflow obstruction. Kirjassa: Balmes JR, toim. Occupational environmental respiratory disease. USA. Mosby Year Book Inc. 1996, s Krzyzanowski M, Jedrychowski W, Wysocki M. Occupational exposures and changes in pulmonary function over 13 years among residents of Cracow. Br J Ind Med 1988;45: Larsson KA, Eklund AG, Hansson L-O, Isaksson B-M, Malmberg PO. Swine dust causes intense airways inflammation in healthy subjects. Am J Respir Crit Care Med 1994;150: Louhelainen K, Vilhunen P, Kangas J, Terho EO. Dust exposure in piggeries. Eur J Resp Dis 1987;S152: Mandryk J, Alwis KU, Hocking AD. Work-related symptoms and doseresponse relationships for personal exposures and pulmonary function among woodworkers. Am J Ind Med 1999;35: Niven R McL, Fletcher AM, Pickering CAC, ym. Chronic bronchitis in textile workers. Thorax 1997;52:22 7. Oxman AD, Muir DC, Shannon HS, ym. Occupational dust exposure and chronic obstructive pulmonary disease. A systematic overview of the evidence. Am Rev Respir Dis 1993;148: Pedersen B, Iversen M, Bundgard Larsen B, Dahl R. Pig farmers have signs of bronchial inflammation and increased numbers of lymphocytes and neutrophils in BAL fluid. Eur Respir J 1996;9: Post WK, Heederick D, Kromhout H, Kromhout D. Occupational exposures estimated by a population spesific job exposure matrix and 25 year incidence of chronic nonspesific lung disease (CNSLD): the Zutphen Study. Eur Respir J 1994;7: Rylander R, Donham KJ, Hjort C, ym. Effects of exposure to dust in swine confinement buildings a working group report. Scand J Work Environ Health 1989;15: Saia B, Mastrangelo G, Marcer G, Reggio O. Prevalence and risk factors of chronic respiratory disease in a farming population. Med Lav 1984;75: Schwartz DA, Landas SK, Lassise DL, ym. Airway injury in swine confinement workers. Ann Intern Med 1992;116: Schwartz DA, Donham KJ, Olenchock SA, Popendorf WJ, ym. Determinants of longitudinal changes in spirometric function among swine confinement operators and farmers. Am J Respir Crit Care Med 1995;151: Sferlazza SJ, Beckett WS. The respiratory health of welders. State of the art. Am Rev Respir Dis 1991;141: Sunyer J, Kogevinas M, Kromhout H, ym. Pulmonary ventilatory defects and occupational exposures in a population-based study in Spain. Am J Respir Crit Care Med 1998;157: Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry. Keuhkoahtaumataudin hoitosuositus. Duodecim 1999;115: Terho EO, Husman K, Vohlonen I. Prevalence and incidence of chronic bronchitis and farmer s lung with respect to age, sex, atopy, and smoking. Eur J Resp Dis 1987;Suppl 152: Terho EO, Koskenvuo M, Kaprio J. Atopy: a predisposing factor for chronic bronchitis in Finland. J Epidem Commun Health 1995; 49: Vergnenegre A, D arco X, Melloni B, ym. Work related distal airway obstruction in an agricultural population. Occup Environ Med 1995;52: Vilkman S. Hospital admissions for chronic obstructive pulmonary disease in Finland. Acta Universitas Ouluensis Medica. Series D. D403. Oulu Vohlonen I, Tupi K, Terho EO, Husman K. Prevalence and incidence of chronic bronchitis and farmer s lung with respect to the geographical location of the farm and to the work of farmers. Eur J Respir Dis 1987;Suppl 152: Xu X, Christiani DC, Dockery DW, Wang L. Exposure-response relations between occupational exposures and chronic respiratory illness: a community-based study. Am Rev Respir Dis 1992;146: Zejda JE, Dosman JA. Respiratory disorders in agriculture. Tubercle and Lung Dis 1993;74: Özdemir Ö, Numanoglu N, Gönüllü U, Savas, Alper D, Gürses H. Chronic effects of welding exposure on pulmanary function tests and respiratory symptoms. Occup Environ Med 1995; 52: KIRSI LAASONEN, LL, erikoislääkäri kirsi.laasonen@tays.fi TAYS:n keuhkosairauksien klinikka Pikonlinna JUKKA UITTI, LT, erikoislääkäri, osastonylilääkäri juit@occuphealth.fi Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina 161
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotViljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet
Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet Sisäilmastoseminaari 2019 Eetu Suominen & Tuula Putus Turun yliopisto, Kliininen laitos Johdantoa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtilojen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotSpirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen
Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotPölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB
Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotVetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011
COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,
LisätiedotPUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ärsytyksen aiheuttama astma Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos 2 Tärkein tiedonlähde - käyttöturvallisuustiedote (KTT) KTT:n laatii kemikaalin valmistaja, maahantuoja,
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotSpirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotBakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan
Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere
Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,
LisätiedotPassiivisen tupakoinnin terveyshaitat
Maritta S. Jaakkola ja Jouni J. K. Jaakkola TEEMA: TUPAKKA Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin seulonta ja tupakasta vieroitus oireettomilla tupakanpolttajilla
Tuula Toljamo, Marjo Kaukonen, Pentti Nieminen ja Vuokko Kinnula ALKUPERÄISTUTKIMUS Keuhkoahtaumataudin seulonta ja tupakasta vieroitus oireettomilla tupakanpolttajilla Tausta: Keuhkoahtaumatauti on tavallisimpia
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti (chronic obstructive. Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka. tulehdustutkimuksiin. Katsaus. Taudin kehittyminen ja eteneminen
Katsaus PAULA RYTILÄ JA VUOKKO KINNULA Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka toimintakokeista tulehdustutkimuksiin Keuhkoahtaumatauti on yleisin tupakointiin liittyvä keuhkosairaus. Sille on tyypillistä
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotLuentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö
LisätiedotTyöterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN
VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 2.9.2010 1 (6) HEPTAKLOORI HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 76-44-8 EINECS No: 200-962-3 EEC No: 602-046-00-2
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotSuomessa keskustelu rakennusten kosteus-
Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuopion sosiaali- ja terveyspalvelut Jussi Karjalainen Tays allergiakeskus Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Juha Pekkanen Helsingin yliopisto
LisätiedotLUKAS-tutkimus Suomessa
LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi
LisätiedotMiten pakkanen puree hengitykseen? astma ja keuhkoahtaumatauti kylmässä ilmastossa
Kylmä ja terveys JYRKI KOTANIEMI JA HANNU RINTAMÄKI Miten pakkanen puree hengitykseen? astma ja keuhkoahtaumatauti kylmässä ilmastossa Napaseutujen äärimmäisissä oloissa on elinaikaisen kylmäaltistuksen
LisätiedotJukka Uitti Julkaisuluettelo
Jukka Uitti Julkaisuluettelo Vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut Uitti J, Kanervo A, Oksa P, Huvinen M, Lehtimäki L, Toivio P, Tuomi T, Moilanen E, Sauni R. Pulmonary inflammation markers in workers
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotTupakoinnin ja astman yhteys
Katsaus Anne Pietinalho, Anna Pelkonen ja Paula Rytilä Tupakoinnin ja astman yhteys Suomalaisten aikuisten ja nuorten tupakointi on vähentynyt. Raskaana olevista tupakoi kuitenkin edelleen keskimäärin
LisätiedotTALVI JA IHMISEN TERVEYS
TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
Lisätiedot27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotPassiivisen tupakoinnin terveyshaitat
Maritta S. Jaakkola ja Jouni J. K. Jaakkola TEEMA: TUPAKKA Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille,
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTIPOTILAAN HOITOTYÖ PowerPoint-esitys hoitotyön koulutusohjelmaan
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Taru Nissinen KEUHKOAHTAUMATAUTIPOTILAAN HOITOTYÖ PowerPoint-esitys hoitotyön koulutusohjelmaan Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2014
LisätiedotVARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotTyöympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa
1 of 5 8/22/2013 4:19 PM Alkuperäistutkimus 2/2002 vsk 57 s. 165-168 Markku M. Nurminen, Maritta S. Jaakkola Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa Tutkimuksessa arvioitiin
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotÄrsytyksen aiheuttama astma. Päivi Piirilä, Timo Espo, Helena Keskinen, Brita Grenquist-Norden, Anja Saalo ja Henrik Nordman
Katsaus Ärsytyksen aiheuttama astma Päivi Piirilä, Timo Espo, Helena Keskinen, Brita Grenquist-Norden, Anja Saalo ja Henrik Nordman Hengitysteihin joutuessaan ärsyttävät kaasut voivat aiheuttaa akuuttien
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotLuonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?
Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotSisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS
Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS 1 Ei osakkeita Sidonnaisuudet: Yksittäisiä luentopalkkioita:
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotSyöpä ammattitautina
tieteessä Tiina Santonen LT, M.Sc. in Applied Toxicology, tiimipäällikkö Kemikaaliturvallisuus Panu Oksa dosentti, ylilääkäri Terveyden edistäminen Kari Kurppa dosentti, johtava asiantuntija Työterveyslaitos
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotTyöterveyslaitos Hille Suojalehto
Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotAstmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien työkyky suomalaisessa väestössä ja sen tukeminen
Loppuraportti, Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien työkyky suomalaisessa väestössä ja sen tukeminen - Tutkimus- ja tiedotushanke Tutkimusryhmä: Irmeli
LisätiedotLiitetaulukko: Savuttomuus keuhkoahtaumataudin hoidossa - hoitosuositus
Liitetaulukko: Savuttomuus keuhkoahtaumataudin hoidossa - hoitosuositus Suosituksen perustana olevat tutkimukset ja asiantuntijalausunnot Järjestelmälliset katsaukset Kirjoittaja(t), Tutkimusasetelma:
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotAstma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on
Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain
Lisätiedot56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotJoka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.
tieteessä Irmeli Lindström LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi irmeli.lindstrom@ttl.fi Hille Suojalehto LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys
LisätiedotPITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA JA SEN MERKITYS TYÖHÖN LIITTYVIEN SAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ KOLMELLA METALLITEOLLISUUDEN ALALLA
1 Työterveyslaitos Terveys ja työkyky Työhön liittyvät sairaudet Koskela, Riitta-Sisko, Mutanen, Pertti, Sorsa, Juha-Antti, Koski-Pirilä, Anna, Klockars, Matti ja Lukinmaa, Riitta PITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotMari Huusko ja Laura Lassila. Selvitys keuhkoahtaumataudin ryhmäkuntoutuksesta Suomessa
Mari Huusko ja Laura Lassila Selvitys keuhkoahtaumataudin ryhmäkuntoutuksesta Suomessa Opinnäytetyö Syksy 2008 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotEija Matila ft, TtM 27.4.2016
Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
Lisätiedot23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark
22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
Lisätiedot