Kehittyvä. Pakkaukset & logistiikka. Tulevaisuuden pakkaus puhuu. Paperiton tiedonsiirto ui logistiikkaan. Radiotunnistetekniikka korvaa viivakoodit

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE Tulevaisuuden pakkaus puhuu Paperiton tiedonsiirto ui logistiikkaan Radiotunnistetekniikka korvaa viivakoodit Pakkaukset & logistiikka

2

3 16. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kuva Tauno Rantala Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala GSM Toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas GSM Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala/USA Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina Toimituskunta 4/2005 Matti Pykälistö Terhen Järvi-Kääriäinen Anne Leppänen Petri Rolig Arto Ruokonen Marja Smolander Sampsa Varonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Tehojakelu Oy Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura sihteeri Pia Talvitie PL 115, HELSINKI Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi Suomalaista ruokaa ovat kuluneen kesän aikana moittineet muutamat eurooppalaiset valtionpäämiehet. Mutta yllättävää on sekin, että suomalaisia pakkauksia on myös moitittu, tosin ei suuren yleisön edessä. VTT:n seminaarissa kesän kynnyksellä japanilaisen yrityksen Asahi-Kasein apulaispäällikkö Masahiko Kawashima kritisoi suomalaisia tuotteita, erityisesti lihatuotteita, ylipakkaamisesta! Japanissa raa`at lihavalmisteet pakataan muutaman päivän säilyvyyden antavaan alusta-käärepakkauksiin, kun taas Suomessa paljon tilaa vieviin, pitkän säilyvyysajan takaaviin suojakaasupakkauksiin. Kaikki vähänkään Japania tuntevat ymmärtävät heti, että vastaukset eroihin löytyvät maittemme erilaisesta logistiikasta, ruokakulttuurista ja yhteiskuntarakenteesta. Kuulijan korvissa ajatus ylipakkaamisesta kuulosti kuitenkin lähes huvittavalta, Japanissa kun on aina pakattu tuote kuin tuote useaan eri kääreeseen, ennen kuin se on asiakkaan kassissa! Kaiken kaikkiaan Kawashiman esityksen pohjalta jäi miettimään, että kumpi oli ensi, muna vai kana. Tutkijan taustan omaavana olen aina pitänyt Japania pakkaamisen ja pakkauskehityksen edelläkävijänä. Nyt tulikin ajatus, että ovatko osat vaihtuneet. En ikinä unohda, kun eräs kollega totesi väsyttäneensä jalkansa huhtikuun Interpackmessuilla löytämättä mitään todellista uutuutta. Palattuaan Interpackista hän oli viime tipassa piipahtanut ChemBio-näyttelyssä Messukeskuksessa. Sieltäpä löytyi pitkästä aikaa todellinen uutuus, tuotteen laadusta kertova supisuomalainen älypakkausratkaisu! Pakkauksissakaan ei siis aina tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan! Pakkaukset ja logistiikka, toistensa vihollisia vai yhteistyökumppaneita? Kaikki elintarvikepakkaajat tietävät, ettei logistiikkaa voi Pakkaukset ja logistiikka kehittyvät erilaisten vaatimusten ristitulessa olla ilman pakkauksia. Eikä elintarvikkeita pakata vain pakkaamisen ilosta, vaan pakkauksella on monta tehtävää ja roolia logistiikassa. Kumpikaan ei saisi kuitenkaan rajoittaa, vaan edistää toistensa kehittymistä. Mutta onko näin? Onko jokin logistisen ketjun vaihe unohdettu pakkauskehityksessä? Tai onko logistiikan kehityksessä unohdettu pakkauksen moninaiset roolit ja lainsäädännön asettamat vaatimukset tehtaalta kuluttajan pöytään? Vastauksia näihin kysymyksiin ja paljon muutakin hyödyllistä löydämme tämän lehden sivuilta. RFID-tagien tulosta pakkauksiin puhutaan ja niitä jo käytetään joissakin kohteissa. Toisaalta kevään Elintarvikepäivillä kävi ilmi, ettei edes hyvin toimivaa viivakoodisysteemiäkään osata vielä varsinkaan kuljetuksissa hyödyntää. Kuinka sitten tällä hetkellä suhteellisen kallis ja jossain määrin epävarmasti toimiva RFID yhtäkkiä valtaisi jalansijaa? RFID tulee, mutta aikaa siihen vielä menee, että se korvaisi viivakoodisysteemin. Ja kukaan ei vielä pysty kirkossa kuuluttamaan, mikä systeemi on laajasti käytössä vuoden kuluttua. Elektroniikan ja optiikan valmistaminen perinteisin painotekniikoin mahdollistaa uudentyyppisten toimintojen integroimisen pakkauksiin. Viivakoodikin pystyy kehittymään! Viittasin kirjoitukseni alussa koko kesän mediassa käytyyn ruokakeskusteluun. Suomalainen EFSAn johtokunnan jäsen Pirkko Raunemaa kertoo puheenvuorossaan tässä lehdessä, mitä kaikkea kulissien takana tapahtui. Mielestäni me suomalaiset saamme nostaa päämme pystyyn niin ruokakulttuurimme, pakkaustemme ja toimivan logistiikkamme kuin myös ahkeruutemme tähden. Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja PS. Alkukesästä toteutetun lukijatutkimuksen lehtikohtaiset tulokset ovat valmistuneet. Kiitämme lämpimästi jokaista tutkimukseen osallistunutta! Tutkimuksen tuloksista lisää tässä lehdessä. Kehittyvä Elintarvike

4 Sisältö Transbox kehittää laatikkojärjestelmää Sampsa Varonen Kulkeeko pk-yrityksen tuote? Tiina Piilo, Petteri Saarva Lainsäädäntö Pakkasjätteille entistä tiukemmat kierrätysvaatimukset...30 Olli Pahkala Ruoka, juoma & kulttuuri Pääkirjoitus: Pakkaukset ja logistiikka kehittyvät erilaisten vaatimusten ristitulessa...3 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Mikä ratkaisee logistiikassa?...5 Matti Pykälistö Pakina: Nopeaa ruokaa Kiinassa...36 Ari Virtanen Teema: Pakkaukset & logistiikka Pakkauksen ja tuotteen yhteispeli ratkaisee...6 Mandi Alaterä Elintarvikepakkaukset kehityksen kärkenä... 8 Annukka Leppänen-Turkula Pakkaukset käyttäjälähtöisiksi Arto Ruokonen Suomen Pakkausyhdistyksen johtaja vaihtui Raija Ahvenainen-Rantala Tulevaisuuden pakkaus voi puhua Terho Kololuoma Pakkauksen pinnassa mediapotentiaalia Jani-Mikael Kuusisto Kuluttajille ruokaa ja tietoa verkosta Virpi Korhonen Paperiton tiedonsiirto ui logistiikkaan...18 Jari Salo Uusi logistiikan tietojärjestelmä suunnitteilla Olli Luukkanen, Virve Leino Radiotunnistetekniikka korvaa viivakoodit kymmenessä vuodessa...20 Arto Kettula Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittää pakkauskoulutusta Matti Salste Elintarvikepakkauksen valmistuksen standardiehdotus jäsenmaakäsittelyyn Terhen Järvi-Kääriäinen Elintarviketeollisuus RFID-edelläkävijä...22 Timo Nurminen Logistiikkakustannuksista 60 prosenttia syntyy kaupassa...24 Erik Berghem Uusista pakkausratkaisuista apua valon haitallisiin vaikutuksiin...25 Harry Helén Valion rullaava jakelu säästää aikaa, rahaa, tilaa ja pahvia Pirjo Huhtakangas 4 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Kehittyvä Elintarvike 4 05 Elämyksiä ravintolakoulu Perhosta...32 Irma Ryynänen Puheenvuoro EFSAn avajaiset aiheuttivat itsetutkistelua...34 Pirkko Raunemaa Ajankohtaista Lukijatutkimuksesta vinkkejä lehden kehittämiseen...35 CIP-pesujärjestelmät vaativat seurantaa...39 Timo Rahtola Tapahtumia Elintarvikekemian 35-vuotisjuhla kokosi kemistejä Turkuun...37 Pirjo Huhtakangas Biohajoavat pakkaukset ja RFID korostuivat Interpack-messuilla 38 Terhen Järvi-Kääriäinen Palstat Todettua...36 Nimityksiä Tunnustuksia Haarukassa Tapahtumia...42 Hankintaopas...43 ETS-sivut TETSin retkellä teknologiaa ja teatteria...47 Sanna Hovirinta PTJ tutustui ternimaito- ja makeisvalmistukseen Turussa...47 Virpi Varjonen Pohjoismaiset asiantuntijat puivat aistinvaraista arviointia Tukholmassa Marika Lyly, Hans Helminen, Saara Lundén, Jenni Vuorio Jäsenesittely: Heli Nykänen VTT Biotekniikka Kannattajajäsenesittely: Kauppamyllyjen Yhdistys r.y...50 ETS-palsta Pia Talvitie Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2005 Nro Ilmestyy Teema Hygienia ja turvallisuus Tuotantotekniikka Koulutus, suunnittelu ja konsultointi Pakkaukset ja logistiikka Valmistus- ja lisäaineet Terveys ja tuotekehitys Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

5 Mikä ratkaisee logistiikassa? Kolumni Kun kuluttaja poimii ostoskärryynsä tuotteita kaupan hyllyltä, hän ei voi kuvitella, miten paljon eri vaiheita ja tekijöitä liittyy tuotteen suojana olevaan pakkaukseen, ns. kuluttajapakkaukseen. Tuotteenhan pitää olla kaupan hyllyssä myyvän näköinen. Useasti tuotteen päällys ja muoto tekevät siitä myyvän, ei välttämättä itse tuote. Samoin on tärkeää, että kuluttajapakkauksen koko on sopiva erilaisille kuluttajaryhmille, niin perheellisille kuin sinkuille. Lisäksi kuluttajapakkauksen pitää olla muodoltaan sopiva kokonaislogistiikan eri vaiheisiin tuotannosta kaupan hyllyyn. Pakkaukset kokonaisuutena ovat kuin moduulipeliä, kuluttajapakkauksen kun pitää sopia kaikkiin seuraaviin suurempiin osakokonaisuuksiin: myymäläpakkaus, myynti-/keräyserä, kuljetuspakkaus ja kuljetusyksikkö ( kuormankantaja ). Kokonaislogistiikalla on vielä useampia osatekijöitä alkaen tuotannon sisäisestä logistiikasta ja valmiin tuotteen varastoinnista päätyen monien vaiheitten kautta myymälälogistiikkaan. Edellä mainittuja toimintoja varten tarvitaan ohjaus- ja tietojärjestelmät. Ne jakaantuvat tuotannon sisäisiin järjestelmiin ja tilaus-/toimitusjärjestelmiin. Usein ne ovat integroituja keskenään. Kokonaisuuden suunnittelu vaativaa Mitä paremmin kaikki osatekijät, pakkaukset, logistiikka sekä tietoja ohjausjärjestelmät on voitu ottaa huomioon, sitä taloudellisemmaksi tuotteen kokonaiskustannukset tulevat ja sitä paremman katteen tuote antaa valmistajalle ja/tai kaupalle. Ja mikä parasta, tuotteen hinta kuluttajalle on edullinen! Kokonaisuuden suunnittelua ei helpota ympäristölainsäädännön tuomat vaatimukset. Kuljetuspakkauksia suunniteltaessa ns. palautuvat yksiköt ovat saaneet entistä enemmän tilaa. Niissä oikean koon löytäminen on suurimpia ongelmia. Kuluttajapakkausten pitää sopia hyvin kuljetuspakkaukseen ja kuljetuspakkausten pitäisi olla mahdollisimman sopivia asiakkaan tuotekohtaiseen toimituserään. Palautuvien yksiköiden käyttöönotto yrityksessä merkitsee usein merkittäviä investointeja ja toimintajärjestelmien lukitsemista moniksi vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi tiettyyn järjestelmään. Se saattaa olla ristiriidassa tulevien kehitystavoitteiden kanssa. Tulevaisuus edellyttää useimmiten joustavuutta ja helppoutta muuttaa toimintaa asiakkaiden tavoitteiden suuntaan. Myymälälogistiikan ottaminen huomioon on tullut esiin viime vuosina. Tätä kehitystä on nopeuttanut myymälän nimikemäärän jatkuva kasvu, mistä syystä myymälän myyntineliöt ovat kasvaneet varastoneliöiden kustannuksella. Tämä on johtanut toimituskertojen lisääntymiseen, mikä puolestaan on johtanut tuote- ja toimituserien pienentymiseen. Tätä kehitystä on vielä edesauttanut kassapäätejärjestelmien tuleminen korvaamaan perinteisiä tilausjärjestelmiä. Sopivien pakkausten lisäksi myymälälogistiikka edellyttää isoimmissa myymälöissä tiettyjen tuotteiden laittamista samaan kuljetusyksikköön tai ainakin tiettyyn järjestykseen kuljetusyksikössä. Määrääkö hunajapurkkiteoria? En tunne elintarviketeollisuuden tuote- ja pakkaussuunnittelua niin syvällisesti, että voisin sanoa, kuinka hyvin koko logistinen ketju otetaan huomioon uuden tuotteen suunnittelussa. Näppituntumani on, että uusi tuote saa suurimman huomion. Mutta onko tuotteen pakkausta suunniteltaessa riittävästi mukana logistiikan ja sen ohjauksen ammattilaisia? Onko tehty riittävän hyviä työvälineitä, joilla voitaisiin sovittaa erilaisia kuluttajapakkauksia logistiikkaputkeen ja tehdä analyyseja erilaisiin toimituskokoihin? Minulla on mielikuva, että logistiikan vaatimukset jäävät vielä useassa tapauksessa tuotekehityksen ja myynnin jalkoihin. Voisin kuvitella, että hunajapurkki-teoria toimii edelleenkin yritysten organisaatioissa: mainos-, myynti- ja tuotekehittäjät levittävät hunajaa karhun metsästysalueelle ja sen tehtyään toteavat logistiikkaihmisille, että hoitakaa homma kotiin. Onko kaikki mahdollinen tehty? Esimerkiksi yritysten välinen tiedonsiirto on toiminut tilausjärjestelmäpuolella jo kauan. Uusimpana on kassapäätetilaus, missä tilaus lähtee automaattisesti saldon laskettua myymälässä tiettyyn tasoon. Fyysisten toimitusten puolella toimitustietojen sähköinen siirto toimii korkeintaan yritysten ja terminaalien välillä ja siinäkin lähinnä jakelun ohjauksen ja kuljettajien ajo-ohjeiden osalta. Tavarantoimitustietojen välittämiseen myymälöihin ei sähköistä tiedonsiirtoa tietääkseni käytetä, vaan terminaaleissa toimituspapereiden käsittely on mieluummin lisääntynyt kuin vähentynyt. Terminaalitoiminnoissa toimituspaperipinojen korkeutta on helpompi mitata metrinmitalla kuin muulla tavalla. Samalle asiakkaalle voi yhdellä toimituskerralla mennä yli kymmenen tavarantoimittajan tuotteita, joista on tietenkin omat lähetteet. Joillakin toimittajilla on vielä eri lähettämöitä, joista tulee omat paperinsa. Työmäärä papereiden lajittelussa on todella merkittävä, eikä virheitä ole lupa tapahtua. Toiselle asiakkaalle ei saa mennä toisen asiakkaan toimitustietoja, saati hintoja. Saattaisi olla kannattavaa ja kannatettavaa, että joku logistiikan opinahjo tai yhdistys tekisi selvityksen, missä määrin pakkauksen suunnitteluvaiheessa ollaan yhteydessä yrityksen logistiikkaihmisiin ja mietitään yhdessä pakkausta koko logistiikkaputken osalta. Samoin olisi mielenkiintoista tietää, onko tuotetilausten sähköisten siirtojen suunnittelun yhteydessä mietitty myös toimitustietojen siirtämistä takaisin samaa tietoputkea pitkin myymälään, vai onko tässäkin suunnittelu jäänyt puolitiehen. Onko tärkeää ollut saada vain tilaukset sisään; toimitukset ja niihin liittyvät lähetteet logistiikkaihmiset kyllä hoitavat, miten parhaaksi katsovat? Matti Pykälistö Osastopäällikkö Tehojakelu Oy Kehittyvä Elintarvike

6 Pakkauksen ja tuotteen yhteispeli ratkaisee Kuva Valio Oy Teema Elintarvikepakkausten pitää täyttää monenlaisia tarpeita samanaikaisesti. Niiden hyllyiän tulee olla tarpeeksi pitkä, muotoilun käytännöllinen ja houkutteleva, materiaalien ympäristöystävällisiä ja koko pakkauksen kustannustehokas. Uusia pakkausratkaisuja kehitetään koko ajan. 6 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Elintarvikealan tehostaminen näkyy tuotantoyksikköjen keskittymisenä ja sitä kautta niiden kokojen kasvuna. Tämä on johtanut siihen, että pakkauslinjoillla pyörii aiempaa suuremmat volyymit, pakkausten virhemarginaali eli toleranssi on pienenentynyt ja vaatimukset täydelliseen tasalaatuisuuteen ovat kasvaneet, jotta tuotanto ei häiriinny, Huhtamäen kuluttajatuotteiden myynnistä Pohjoismaissa vastaava johtaja Timo Keski-Mattila kertoo. Keskitetymmän tuotannon seurauksena myös kuljetusmatkat pitenevät ja kuljetuserät kasvavat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuljetuspakkauksissa ja myyntierissä yhä useampia tuotteita pinotaan päällekkäin, ja niiden täytyy kestää vaurioitumatta kuljetus. Vaateet hyllyiän pitenemiselle ovat myös kasvussa. Erilaiset barrierpakkaukset, suojakaasuseokset ja kylmäketjun kehittäminen ovat osaltaan auttaneet hyllyiän pitenemiseen. Seuraavana haasteena on high barrier -materiaalien hintakilpailukyvyn kehittäminen, Huhtamäen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Rolig sanoo. Pakkauksen pitää sopia tuotteelle Tuotteen ja pakkauksen yhteensopivuus on hyvin tärkeää. Nykyään pakkauksen odotetaan yhä enemmän auttavan myös tuotteen Kuva Huhtamäki Oyj Valion uudessa maustetussa, hapatetussa maitovalmistepakkauksessa on ohuen ja kevyen muovipikarin ympärille kartonkinen esipainettu vaippa. myynnissä. Pakkauksen tuotteelle antama tuki on hyvin kokonaisvaltaista ja liittyy niin toiminnallisuuteen, muotoiluun, ulkonäköön kuin hintamielikuviinkin. Kaikki pakkaussuunnittelu pitäisi aloittaa ajatuksesta, että pakkaukseen täytyy sopia pakattavalle tuotteelle. Erittäin korkealaatuista herkuttelutuotetta ei kannata pakata halvan näköiseen pakkaukseen. Toisaalta bulkkituotteen pakkauksen on turha olla liian monimutkainen tai kallis. Pääsyyt uusien pakkauslanseerausten epäonnistumiseen liittyvät useimmiten toimivuusongelmiin. Näitä voivat olla esimerkiksi se, että kansi ei istu riittävän hyvin tai kansi ei toimi pakkauslinjalla. On myös varottava, ettei hinta ole liian kallis tuotteen laatuun nähden. Esimerkiksi ruiskupuristettu pakkaus tuotteessa, joka ei välttämättä tarvitse tämän teknologian etuja, on turhaa, samoin kuin yhdistelmämateriaali tuotteessa, johon ei ole rakennettu hintapreemiota, Petri Rolig kertoo. Toiminnallisuuden lisäksi myös mielikuvat vaikuttavat uuden pakkauksen menestykseen. Esimerkiksi liian monimutkainen ratkaisu voidaan kokea ylipakkaamiseksi ja sen mukanaan tuoma hintalisä tuomitaan. Joskus myös koskemattomuussinetin puuttuminen (tamper evidence ) voi olla oleellinen epäonnistumistekijä, sillä pakkaus ei, eikä tästä syystä myöskään tuote, herätä kuluttajan luottamusta, Keski-Mattila täydentää. Yhden hengen taloudessa tarvitaan pienempiä pakkauskokoja. Pakkauksen toimivuuden, ulkoasun ja painatuksen pitää olla linjassa koko brandin kanssa, jotta lanseeraus on onnistunut. Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että pakkaus on olennainen osa kuluttajan ostotapahtumaa. Se luo osaltaan mielikuvaa, jonka on kuluttajalle täytyttävä tuotetta käytettäessä tai uusintaostosta ei tule. Kun halutaan panostaa tuotteeseen, tulee panostaa myös pakkaukseen, summaavat Rolig ja Keski-Mattila tuotekehitysketjun haasteen. Muovipikarissa esipainettu kartonkivaippa Hyvä esimerkki pakkauksen ja tuotteen yhteensopivuudesta on Valion keväällä 2005 lanseeraama uusi tuotesarja, Valio fraiche 5 % maustettu hapatettu maitovalmiste. Tuotetta on saatavilla kolmena eri makuna: vanilja, itämainen curry ja välimeren maut. Uudessa pakkauksessa eri maut on helppo erottaa jo hyllyssä erilaisen painatuksen ja värien perusteella. Pakkaus yhdistää kaksi eri pakkausmateriaalia, muovin ja kartongin. Ohuen ja kevyen muovipikarin ympärille on kiedottu kartonkinen esipainettu vaippa. Sillä on pakkauksessa kaksi tehtävää: se suojaa tuotetta valolta ja kolhuilta sekä tarjoaa loistavan pinnan painatukselle. Valion uudessa pakkauksessa on hyödynnetty DuoSmart -pakkauksen mahdollisuuksia erittäin hyvin. Pakkauksessa on tarkka ja runsas painatus. Se luo maitotuo-

7 MP-Kehittyv Elintarvike-88x :28 Page 1 tehyllyyn pirteän ja houkuttelevan väriläiskän. Kartonkinen pinta on lisäksi erittäin miellyttävä koskea kylmästäkin poimittuna, Timo Keski-Mattila kertoo. Pakkauksen voi kattaa pöytään sellaisenaan. Se soveltuu hyvin tuotteelle, jota voidaan käyttää esimerkiksi hampurilaisten ja tortillojen lisukkeena. Ympäristöystävällisempien muovien kehitys etenee Materiaalien keventäminen, kovien ja joustopakkausmateriaalien yhdisteleminen uudella tavalla sekä biomateriaalit ovat viimeisten vuosien suuria kehitysteemoja. Työ biomateriaalien kanssa on kantanut hedelmää. Tarjoilupakkausten puolella Huhtamäki tuottaa laseja ja rasioita kompostoituvasta PLA (poly lactic acid) -raakaaineesta. Lasit kestävät kaikki kylmät juomat, ja rasiat soveltuvat erinomaisesti mukaan otettavien kylmien annosten tai herkkupalojen myymiseen tiskeiltä tai esimerkiksi lounassalaattien tarjoiluun. PLA:n soveltuvuudessa teolliseen elintarvikepakkaamiseen toistaiseksi suurimmat haasteet ovat heikohko lämmönkestävyys ja rajoittuneet barrierominaisuudet. Huhtamäessä seurataan kuitenkin tiiviisti, miten asiakkaiden ja kuluttajien kiinnostus erilaisia biohajoavia muoveja kohtaan kasvaa ja kehittyy ja kuinka raaka-ainetoimittajien materiaalikehitys edistyy. Mielenkiintoinen esimerkki PLA:n tulevasta käytöstä voisi olla monikerrosratkaisu, josta voidaan muokata rasioita, vuokia tai vaikkapa pikareita. Parantuneet suojaominaisuudet voidaan saavuttaa esimerkiksi EVOH:lla (ethylene vinyl alcohol), Petri Rolig sanoo. Mandi Alaterä Huhtamäki Oyj Maustepalvelu Hyvää makua I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna maustepalvelu Pakkauskehityksen trendejä Tuotteen erottuminen sekä pakkauksen ja tuotteen yhteinen parempi visuaalisuus ovat vain kasvattaneet merkitystään. Kilpailu kovenee, kun valikoimat laajenevat ja vaihtoehtojen määrä kasvaa. Tarkkaa grafiikkaa, houkuttelevia pintoja, värejä ja muotoja kaivataan ennen kaikkea hyllynäkyvyyden varmistamiseksi. Myös tuotteesta annettavien tietojen määrä on lisääntynyt, jolloin hyvä ja tarkka painojälki varmistavat tietojen lukukelpoisuuden. Vihannes-, liha- ja hedelmäalustojen ja rasioiden kohdalla kirkkaus on tärkeää, jolloin itse tuote on mahdollisimman hyvin näkyvillä. Pakkauksen helppokäyttöisyys, kuten helppo avattavuus ja uudelleensuljettavuus on loppukäyttäjän kannalta tavallaan perusedellytys. Se on alue, jolla kehitystä tapahtuu jatkuvasti ja joka voi ratkaisevasti vaikuttaa uusintaostospäätökseen. Yhden hengen talouksien lisääntyminen on tuonut mukanaan pienemmät pakkauskoot. Ne suunnataan usein erilaisille ikäryhmille, kuten yksin asuville vanhemmille ihmisille ja lapsille, jotka nauttivat välipalat itsenäisesti kotona tai koulumatkalla. Pidemmät kuljetusmatkat, moninaiset alkuperämaat ja pidentynyt hyllyikä kohdistavat katseen ruoan turvallisuuteen. Erilaiset sinetit ja kalvot lisäävät pakkaukseen kokonaan uuden elementin, ellei tätä ominaisuutta saada integroitua pakkaukseen esimerkiksi uudenlaisen kannen avulla. Huolellinen sulkeminen ja sen osoittaminen selvästi korostuvat entisestään, kun elintarvikekaupat tarjoavat yhä enemmän valmiita annoksia, joita ei enää kypsennetä kotona. Uusia pakkauskonsepteja ja -materiaaleja syntyy asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävässä tuotekehityksessä, mutta myös yrityksen omaehtoisessa tuotekehityksessä. Materiaalien keventäminen, kovien ja joustopakkausmateriaalien yhdisteleminen uudella tavalla sekä biomateriaalit ovat viimeisten vuosien suuria teemoja. Tuotteellesi optimaalinen, myyvä pakkaus. Tarjoamme sinulle asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua sekä joustavia toimituksia. Laajaan joustopakkaustuotevalikoimaamme kuuluvat mm. Muovipussit Laminaattikalvot FFS- ja syvävetokoneisiin Muovikalvot FFS-koneisiin Kassit, säkit ja huput Käytössämme olevat muovikalvomateriaalit ovat mm. PE, PP, PA, PET ja EVOH joita Painamme, flexopainatus 1-8 väriä Laminoimme tai Saumaamme pusseiksi. Odotamme yhteydenottoasi! Kiertokatu 1 3, SALO Puh. (02) , Fax (02) kalvopakkaus@kalvopakkaus.fi Kehittyvä Elintarvike

8 Elintarvikepakkaukset kehityksen kärkenä Teema Elintarviketeollisuus on suurin pakkauksia käyttävä teollisuudenala. Yleistäen voisi sanoa, että jos jokin materiaali tai menetelmä sopii elintarvikkeiden pakkaamiseen, se sopii miltei kaikkeen muuhunkin pakkaamiseen. Suomen pakkausalan tuotannon arvo liikkuu kahden miljardin euron paikkeilla. Viennin osuus tästä on prosenttia. Lisäksi varsinkin metsäsektorin isot, suomalaiset pakkausalan yritykset vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Elintarvikkeiden pakkaamisen tekniset ratkaisut ja pakkaussuunnittelu ovat kehittyneet valtavasti viime vuosien aikana. Tuoreen lihan ja leikkeleiden pakkaaminen suojakaasuun, leivän myynti viipaloituna ja pakattuna ja valmispizzojen suuret markkinat ovat jokapäiväisiä asioita. Seisovia muovipusseja (standup pouches) käytetään aseptisesti pakatuille/steriloiduille tuotteille, palautettavia muovilaatikoita hedelmien ja vihannesten myynnissä ja sous vide -tuotteita erityisesti suurkeittiöissä. Nämä ja monet muut asiat ovat vaatineet paljon tutkimusta ja strategista suunnit- 8 Kehittyvä Elintarvike 4 05 telua sekä pakkauksia valmistavalta että pakkaavalta teollisuudelta yhteistyössä pätevien tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Elintarvikepakkaaminen on tärkeä osa pakkausalan kehitystä, onko suomalainen osaaminen oikealla tasolla? (PTR:n raportti nro 53) Tuoreen lihan ja leikkeiden pakkaaminen suojakaasuun, leivän myynti viipaloituna ja pakattuna ja valmispizzojen suuret markkinat ovat arkipäivää. Kehitystarpeita löytyy Pakkausteknologia PTR ry laati yhdessä pakkausalan toimijoiden kanssa teknologiastrategian alan tutkimustarpeista osana Tekesin Pakkauksen tieto ja turva -innovaatioaluetta. Strategiatyössä tunnistettiin pakkausalaa koskevia tulevaisuuden trendejä, määriteltiin mahdollisia skenaarioita, analysoitiin markkinoiden dynamiikkaa, alan vahvuuksia ja heikkouksia ja tunnistettiin alan suurimmat ongelmat ja kehitystarpeet. Jatkotoimenpiteiden kehittämiseksi ja tutkimustarpeiden priorisoimiseksi tehtiin nettikysely ja työpaja, jotka toteutti Gaia Group Oy. Pakkaustutkimuksen tulee tuottaa tietoja mm. elintarvikepakkaamisen hyödyksi. Tietoja tarvitaan monen ongelman ratkaisuun. Sellainen on mm. se, miten pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin saadaan uusia estokerroksia, jotka ehkäisevät vaikkapa valon haitallisia vaikutuksia, mutta sallivat kuluttajan näkevän tuotteen. Ikääntyvien ja muiden erityisryhmien tarpeiden lisäksi pakkaussuunnittelussa pitää huomioida tuotteen oston houkuttelevuus, design, väri, painatus, käytettävyys ja turvallisuus tavallisen kuluttajan kannalta. Kuluttaja olettaa, että pakkausten toimivuuden vaatimuksiin kuuluu ainakin tuotetietojen luettavuus, tuotteen säilyvyys ja pakkauksen avattavuus ja suljettavuus. Miten ne tarjotaan erilaisille kuluttajaryhmille? Älytekniikat ja design tuovat uusia ratkaisuja Tuotteiden tunnistettavuus, aitous ja jäljitettävyys ovat kasvava ongelmakenttä, jonka ratkaisuissa voidaan hyödyntää RFID:tä ja muuta pakkausälyä entistä enemmän. Niitä voidaan hyödyntää myös jakelun ja kuljetusten rationalisoinnissa. Käytettävissä pitäisikin olla halpoja etätunnistuksen ja älyn yhdistelmiä, jotka tarkkailevat tuotetta ja jakeluketjua kokonaisvaltaisesti. Tulevaisuus- ja kuluttajatutkimuksissa on todettu, että kuluttajat haluavat helppoutta, mukavuutta ja viihdettä. Valinnoissa vaikuttavat tunteet. Tuotteita ja palveluita ostetaan mielikuvien perusteella. Pakkaaminen saatetaan kokea vain kustannuksia aiheuttavaksi sivutoiminnoksi, mutta tosiasiassa se on usein osa tuotetta ja sen tarinaa. Pakkauksilla luodaan tunneelämyksiä ja mielikuvia, viestitään visuaalista mielihyvää, helpotetaan tuotteen käyttöä ja annetaan tärkeitä tietoja. Pakkaus on huomion herättäjä kaupassa, osa kokonaisvaltaista viestimistä ja erittäin tärkeä tiedon lähde. Pakkaus on välttämätön logistiikan osana. Sen kunto, käyttökelpoisuus, avattavuus, suljettavuus jne. ratkaisevat tyytyväisyyden. Yksikin huono ominaisuus riittää pettymykseen. Oikein käytettyinä pakkaukset vähentävät kokonaisjätteen määrää. Pakkausala saadaan nousuun yhteistyöllä Pakkausala tarvitsee määrätietoista yhteistyötä alan profiilin nostamiseksi. Ala koostuu sekä pakkausten valmistajista että pakkaajista, kaupasta ja muista pakkausketjun osapuolista. Alan pitäisi houkutella parhaita työntekijöitä, ja koulutuksen tasoa ja monialaisuutta olisi kehitettävä. Koulutus, uusien yritysten syntyminen ja kansainvälisyys ovat olennaisia toimenpiteitä koko alan kehittymiseksi, vaikka ne eivät välttämättä olekaan yksittäisen tutkimusalueen kannalta olennaisia. Alan profiilin nostamiseksi työpajassa tunnistettiin seuraavia toimenpiteitä: Pakkauksiin liittyvän perustiedon kokoamiseksi ja jakamiseksi kuluttajille tulisi kehittää erilaisia tietopankkeja, joita kuluttajat voivat lukea kotona ja kaupassa ja jotka sisältävät tietoa mm. tuoteturvallisuudesta, kierrätyksestä, mahdollisesti ympäristövaikutuksista ja pakattujen tuotteiden laajemmat tuoteselosteet. Koulutusta yms. varten tarvitaan pakkausalan toimijoiden yhteistyössä kokoama laaja markkinointimateriaali.

9 Lisää tutkimuksia mm. pakkausten yhteiskunnallisista vaikutuksista monipuolisesti ja kokonaisuutena (kokonaisvaltainen pakkaussuunnittelu) tarkasteltuna. Haasteet mahdollisuuksiksi Strategiasuunnittelua tarvitaan muokkaamaan tulevaisuudesta halutunlainen. Tämä sopii sekä tutkimusten strategiseen ohjaamiseen että teollisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Koska pakkausalan kansalliset haasteet ovat maapalloistumisen myötä muuttuneet osittain peloiksi, tulee niihin tarttua tehokkaammin. Suomalaisten tulevaisuuden kannalta tärkeintä on säilyttää ja ylläpitää kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, edistää kotimaista osaamista ja pitää Suomessa sekä pakkauksia valmistava että pakkaava teollisuus. Pakkausalan tutkimuksen toteuttaminen vaatii monitasoista yhteistyötä yritysten, PTR:n ja muiden yhteistyöorganisaatioiden sekä Tekesin kesken. Yritysten pitää panostaa tutkimukseen ja on määriteltävä suunta, mihin ala kehittyy. Yritysten aktiivinen osallistuminen tutkimukseen ja tutkimustahojen ohjaaminen ovat jatkon kehitystyön kulmakiviä. Myös standardien kehittyminen ja lainsäädäntöön vaikuttaminen edellyttää yritysten omaa panostusta. Annukka Leppänen-Turkula Toiminnanjohtaja Pakkausteknologia PTR ry Viitteet: Hjelt, M. Gilbert, Y. & Syrjänen, M Pakkausalan tutkimustarpeiden priorisointi ja strategian toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Gaia Group Oy. PTR:n nettiraportti ( Järvelä, K Yksinkertaista ja toimivaa kuluttajien näkemyksiä päivittäistavarapakkauksista. Helsinki: PTR:n raportti 52. Leppänen-Turkula. A., Järvi- Kääriäinen, T. 2004, Pakkausalan teknologiastrategiat, pakkausalan tutkimustarpeet, Helsinki: PTR:n raportti 53. Pakkausteknologia PTR ry Pakkausteknologia - PTR ry on pieni tutkimusorganisaatio, joka koordinoi teollisuuden tarpeista tulevia pakkausalan tutkimusprojekteja etsien parhaat asiantuntijat ongelmien ratkaisuun. PTR osallistuu pakkausalan Eurooppa-tasoiseen standardisointiin ja tekee tilastoyhteistyötä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n ja viranomaisten kanssa. PTR:llä on oma julkaisusarja, jossa raportoidaan tutkimusprojekteja. Lisäksi PTR on julkaissut pakkausalan suomalaiset perustietokirjat. PTR seuraa muuttujia, jotka vaikuttavat pakkausalan kehitykseen, tunnistaa tutkimustarpeita ja aloittaa tai aktivoi tarvittavia tutkimusprojekteja. PTR kerää uusinta tietoa, analysoi sitä ja jakaa sekä alan yrityksille että luennoimalla, esitelmien ja artikkelien avulla myös muille. Tulevaisuuden pakkausratkaisuja kehitetään, tutkitaan ja edistetään mm. Tekesin innovaatioalueen Pakkauksen tieto ja turva avulla. PTR:n henkilöstöllä on vuosikymmenien kokemus pakkausalasta, erityisosaamista ovat sekä elintarvikepakkaaminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö että ympäristöasiat, standardit, kuluttajat ja muut pakkauksiin ja pakkaamiseen liittyvät asiat. PTR vaikuttaa mm. jätealaan ja pakkauksiin liittyvään elintarvikelainsäädäntöön ympäristöministeriön jäteasiain yhteistyöryhmän jäsenenä ja Suomen Pakkausyhdistyksen puhtausvaatimustoimikunnan jäsenenä. Alan standardisointiin PTR osallistuu Suomen Standardisoimisliiton Pakkauskomitean puheenjohtajana ja CENin työryhmissä. Pakkausteknologia - PTR ry on perustettu vuonna Sen jäseninä voivat olla yritykset ja yhdistykset. PTR:n korkeinkaan jäsenmaksu ei ole muutamaa konsulttipäivää suurempi. Kehittyvä Elintarvike

10 Pakkaukset käyttäjälähtöisiksi Teema Elintarviketeollisuus ei ole vielä hyödyntänyt muotoilua osana tuotekehitystä. Muotoilu tulee kuitenkin kytkeä elintarvikkeiden suunnitteluun alusta loppuun saakka, ei vain graafiseen ulkoasun suunnitteluun. Vanhat pakkauskoneet ovat asettaneet tiukat rajat pakkaustyypeille. Muotoilulla saataisiin kuitenkin tuotteisiin lisää käyttäjälähtöisyyttä. Tuotteen tulee olla helposti avattava ja ergonominen ja huomioida myös asiakkaan ikä. Jokapäiväisten ei vain kalliiden tuotteiden ja pakkausten muotoiluun halutaan kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Uusia tuotteita uudenlaisissa pakkauksissa Raisio Yhtymä Oyj aloittaa vuoden 2006 alussa uusien soija- ja kauratuoretuotteiden tuotannon. Sitä varten rakennetaan uudenaikaiset pakkauslinjastot, jotka sallivat muutoksia pakkaussuunnittelussa myös myöhemmin. Uusista tuotteista tulee muotoiltuja, ja ne pakataan standardipakkauksista poikkeaviin pakkauksiin. Raisio Yhtymä aloitti keväällä ELO Elintarvikepakkausten tuotekehitysprojektin Tekesin MUO- TO ohjelmassa. Investointipäätös uusista tuotantolinjoista oli jo olemassa, kun muotoilijoita pyydettiin mukaan. Pakkaukset ovat suunnitelleet Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneet muotoilijat Pinja Rojo ja Satu Typpö. He toimivat hankkeessa tutkijoina professori Turkka Keinosen ohjauksessa. Raisio Yhtymän tutkimusjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen tutustui nuoriin muotoilijoihin jo ollessaan töissä Valiolla. He voittivat maitolasi -liikelahjakilpailun. Uusia elämyksiä kuluttajille Elintarvikepakkausten tuotekehitysprojekti sisältää uusien tuotekonseptien ja -muotoilun kehittä- 10 Kehittyvä Elintarvike 4 05 mistä sekä uutta elintarvikepakkausteknologiaa. Kaksivuotinen projekti pyrkii hyödyntämään yritysten ja luovien alojen ammattilaisten yhteistyötä. Projektissa kehitetään muotoilullisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät laaja-alaisesti ja innovatiivisesti pakkausten valmistusteknologian ja materiaalien antamia mahdollisuuksia. Keskeisellä sijalla suunnittelutyössä ovat myös pakkausten sisällön huomioiminen ja positiivisten elämysten tuottaminen kuluttajien arkeen. Erityisen huomion kohteena on elintarvikepakkausmuotoilun kehittäminen käyttäjän näkökulmasta ja kunkin pakkauksen sisällön ehdoilla. Tavoitteena on suunnitella pakkauksia, jotka palvelevat ja rikastuttavat entistä enemmän kuluttajan arkea. Muotoilu tuo pakkauksiin silmäniloa ja kauneutta, visuaalista mielihyvää. Suomalaiset elintarvikepakkaukset ovat yleensä aika ankeita. Ei riitä, että kansi aukeaa. Muotoilun vaikutusta pakkauksiin pitäisi testata enemmän. Kilpailuetua Hanke on tuottanut uutta ajattelua ja näkökulmaa sekä tuotekehitykseen että tuotantoon ja markkinointiin. Pakkausten esteettisen ja toiminnallisen muotoilun yhdistäminen teknologian ja materiaalin tarjoamissa raameissa muodostaa parhaiten kuluttajan arkea palvelevan tuotteen. Pakkaussuunnittelussa pyritään etsimään kompromissiratkaisujen sijaan toisiaan tukevia innovatiivisia ratkaisuja. Aikaisemmin pakkaus on ollut standardi, johon tuote on pistetty. Nyt se on markkinoinnin väline. Ajattelemalla kokonaisvaltaisemmin, mitä kuluttajalle tarjotaan, muotoilun ja tuotekehityksen alueella, on paljon mahdollisuuksia ilman hirvittävän suuria investointeja. Suomalainen muotoilu nostetaan myös arkiruokaan! Se tuo kilpailuetua ulkomaisten tuotteiden rinnalla. Raisio pystyy hyödyntämään kehitettäviä pakkauksia koko kotimarkkina-alueellaan Suomessa, Muotoilu tuo pakkauksiin silmäniloa ja kauneutta, visuaalista mielihyvää. Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä. Samalla nostetaan suomalaisen muotoilun imagoa myös elintarvikkeissa. Muotoilulla laitteiden huoltokulut pienemmäksi Muotoilulla vaikutetaan lopputuotteiden ohella myös teollisuusprosessiin ja alennetaan kuluja helpottamalla laitteiden puhdistusta, käyttömukavuutta ja työntekijöiden ergonomiaa. Tämä onnistuu yksinkertaistamalla laitteiden muotoja sekä tuomalla materiaali- ja huoltokuluihin säästöjä. Hyvä muotoilu yksinkertaistaa teollisuusprosessia, ja samalla koneiden valmistamiseen kuluu vähemmän materiaalia. Lisäksi huoltoaika nopeutuu, koneseisokit lyhenevät ja paremman ergonomian myötä sairauspoissaolot vähenevät. Pk-yrityksille tutkimustietoa Tupaksen kautta Suomalaisten tutkimuslaitosten tuloksia ja asiantuntemusta tarjotaan myös pk-yritysten käyttöön ja muotoilua yritysten liiketoiminnan tueksi. Pk-yrityksille suunna- Luonnoksia Raisio Yhtymän ELO -tutkimusprojektista.

11 Muotoilun vuosi 2005 Valtakunnallinen Muotoilun vuosi 2005 on yhtä aikaa kaikissa Pohjoismaissa. MUOTO ohjelman tavoite on saada muotoilun merkitys yritysten tietoisuuteen. Rahoittamalla yritysprojekteja, joissa muotoilua hyödynnetään kokonaisvaltaisesti, konkretisoituvat tulokset. tulla tutkimuspalvelulla (Tekesin Muoto-TUPAS) rahoitetaan yritysten tutkimusorganisaatioilta ostamaa tutkimusalihankintaa. Palvelulla autetaan pk-yrityksiä ratkaisemaan pieniä, teknologisesti haastavia ongelmia tuomalla asiaa parhaiten tuntevien organisaatioiden osaaminen pk-yritysten käyttöön. Tekesin rahoitusosuus TUPAShankkeessa on tavallisesti 70 prosenttia hankkeelle hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Arto Ruokonen Ohjelmapäällikkö Teknologiateollisuus ry Puh Arto Ruokonen, MUOTO ohjelman ohjelmapäällikkö Jalostavaa logistiikkaa Parivuotisesta Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan osaamiskeskusten ja Turun teknologiakeskuksen hankkeesta LOLLI Logistiikan osaamisen laajentaminen liittoutuman alueella on valmistunut useita mielenkiintoisia raportteja, mm. Raportteja 3:2:8 Jalostavaa logistiikkaa. Uudenlaisen logistiikkakeskuksen toimintamalli. Raportit löytyvät osoitteesta Tekesin MUOTO ohjelma Tekesin Teollisen muotoilun teknologiaohjelma käynnistyi vuoden 2002 alussa, ja se päättyy vuoden 2005 lopussa. Tavoitteena on tehdä muotoilusta merkittävä osa kansallista kilpailukykyä. Yritykset useilta eri teollisuuden aloilta ovat voineet osallistua MUOTO 2005 Teollisen muotoilun teknologiaohjelmaan. Ohjelma koordinoi Tekesin rahoittamaa muotoiluntutkimusta ja yritysprojekteja sekä Suomen Akatemian Teollinen muotoilu -tutkimusohjelmaa ( ), jossa on kahdeksan tutkimusprojektia. Tutkimustuloksia ja yritysesimerkkejä on esitelty seminaareissa, Designfacts -lehdessä, ohjelman verkkosivuilla sekä yleisötilaisuuksissa. Tuloksista on myös julkaistu kirjat Tuotekonseptointi, Muotoilun muutos ja Visioiva tuotekonseptointi. Muotoiluntutkimuksessa on selvitetty mm. hiljaisen tiedon siirtymistä yrityksissä. Tutkimuksen aihealueita on ollut tuotekehityksen alkuvaihe, käyttäjätutkimus, käyttäjäkokemuksen muotoilu, luksus ja kuluttajan maun tunteminen. Tuloksina on syntynyt menetelmiä ja tuotekehitysmalleja. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on mitannut muotoilun taloudellisia vaikutuksia, todeten ne merkittäviksi. Tutkimustulokset ovat myös vahvistaneet sen tosiseikan, ettei suomalaisyrityksissä ole vielä rakenteita muotoilupäätösten tekemiseen. Hapanleivontamenetelmällä runsaskuituista, säilyvää vehnäleipää Vehnäleivästä tulee maukkaampaa, terveellisempää ja paremmin säilyvää, kun sen valmistuksessa hyödynnetään perinteistä hapanleivän leipomistekniikkaa nykyaikaisin menetelmin. Raskittamalla vehnäleipään lisättävä lese saadaan aikaan miedosti hapan, kuitupitoinen ja hyvin säilyvä tuote, selviää VTT:ssä tehdystä vehnäleivän raskitustutkimuksesta. Raskituksella tarkoitetaan käymisprosessia, jossa osa leivontaan käytetystä jauhosta fermentoidaan eli käytetään maitohappobakteereilla ja/tai hiivoilla ennen varsinaista leivontaa. Raskituksessa osa jauhojen komponenteista pilkkoutuu ja niistä syntyy orgaanisia happoja ja makuun vaikuttavia aminohappoja. Tällainen raski lisätään leipätaikinaan parantamaan leivän makua ja rakennetta. Raskittamalla lese maitohappobakteerien ja hiivan yhdistelmällä saadaan aikaan kuitupitoinen ja pehmeänä säilyvä vehnäleipä. Lopputulos on vielä parempi, kun leseraskia käytetään yhdessä tärkkelystä, sokeria ja rasvaa pilkkovien entsyymien kanssa. Silloin leipä oli yhtä kuohkea kuin valkoinen vehnäleipä ja säilyy pehmeänä viikon verran. Vehnäleivän raskitutkimusta on tehty yhteistyössä suomalaisen myllyja leipomoteollisuuden kanssa. Kahden Tekes-projektin puitteissa VTT Biotekniikassa on seitsemän vuoden ajan tutkittu mahdollisuuksia raskitusprosessia säätelemällä parantaa leivän makua, rakennetta ja ravitsemuksellista arvoa. Tutkimustyön on tehnyt VTT:n tutkija Kati Katina, joka väitteli aiheesta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa elokuussa. Lisätietoja: VTT Biotekniikka Kati Katina, Kehittyvä Elintarvike

12 Suomen Pakkausyhdistyksen johtaja vaihtui Suomen Pakkausyhdistyksen uusi johtaja Roger Bagge uskoo maallamme olevan kaikki edellytykset maailmanlaajuiseksi pakkausalan edelläkävijäksi. Suomen Pakkausyhdistyksen (SPY) johtaja vaihtui kesän kynnyksellä. Menestyksekkäästi yhdistystä luotsannut johtaja Jorma Hämäläinen jäi pitkän työrupeaman jälkeen ansaitulle eläkkeelle. Ruoriin astui 54-vuotias diplomiinsinööri Roger Bagge. Hän siirtyi yhdistykseen Borealikselta. Bagge toi mukanaan monenlaista osaamista, joka linkittyy hyvin myös pakkausalaan. Hänellä on 29 vuoden teollinen kokemus useammalta toimialalta, kuten laitossuunnittelusta, liiketoiminnan kehityksestä ja tutkimuksen johtotehtävistä. Viimeisen 15 vuoden aikana Bagge on saanut laajan tietämyksen ympäristöasioista vastatessaan Borealiksella konsernitasolla muovien tuoteja tuottajavastuuasioista. Useita linkkejä pakkausalaan Erityisesti ympäristö- ja terveysasioiden tiimoilta olen ollut tiiviisti mukana pakkausalalla, siihen kohdistuneen ympäristöpaineen takia, Roger Bagge toteaa. Näitä asioita seurasin ensin ollessani Neste Chemicals Internationalin palveluksessa Brysselissä ja sen jälkeen Suomesta käsin. Olen ollut pitkään sekä Pakkausteknologia ry:n (PTR) että Pakkausyhdistys ry:n hallituksen jäsen ja toiminut Suomen Uusiomuovi Oy:n hallituksen puheenjohtajana alusta lähtien. Tästä askel SPY:n vetäjän rooliin oli luonnollinen asia, Bagge jatkaa. Pakkausyhdistys ajan hermolla Uuden johtajan on ollut helppo astua tehtäväänsä. Se on toimiva organisaatio, joka on tyydyttänyt alan perustarpeita yli 50 vuotta. Jatkossakin Suomen Pakkausyhdistys on järjestö, joka edistää pakkausalan yleisiä toimintaedellytyksiä. Harjoitamme yhteistyötä alan yritysten, yhteisöjen, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Tarjoamme myös tuoreinta tietoa alan teknisestä, taloudellisesta ja lainsäädännöllisestä kehityksestä jäsenyrityksillemme. Mutta ennen kaikkea tahdomme edistää pakkausalan ja pakattujen tuotteiden hyvää imagoa, Roger Bagge kiteyttää. Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa meidän on kuitenkin panostettava nykyistä enemmän oikean ja relevantin tiedon välitykseen alalle, mm. kotisivujemme avulla. Esimerkkinä tästä voisi olla ohje, miten uusia pakkauksia koskevia EN -standardeja noudatetaan. Haluan myös, että SPY tukee alan kehitystä PTR:n kautta luomalla uusi pakkausalan teknologiaohjelma, Bagge listaa tulevaisuuden näkymiä. Hän on myös tyytyväinen SPY:n kustantamaan Pakkaus-lehteen, jonka päätoimittaja hän on. Koulutustoiminnassaan yhdistys pyrkii seuraamaan ajankohtaisia teemoja, vaikkakin Pakkausalan peruskurssista on tullut kestosuosikki. Tulevaisuuden haasteita riittää Pakkausalan haasteena sekä lähitulevaisuudessa että jatkossa näen ympäristö- ja terveysasiat, Bagge listaa ja ennakoi. Lainsäädäntö kehittyy lujaa vauhtia, ja entistä suurempi vastuu tuotteen turvallisuudesta siirtyy valmistajalle. Tämän elintarviketeollisuus on jo kokenut, ja pakkausteollisuudella tämä kehitys on juuri alkanut puhtausvaatimusten kiristymisen myötä. Myös ympäristöasioissa paine lisääntyy, ja Suomessa tullaan varmaan vielä vääntämään kättä uuden pakkausasetuksen määrittämän osittaisen tuottajavastuun tulkinnoista, Bagge ennustaa. Hän on myös huolestunut Suomen kustannustasosta. Olemme jo pitkään nähneet, että Suomen kustannustaso on ongelma, jota lakkoilu ei suinkaan auta, monen perustoiminnan siirtyessä halpakustannusmaihin. Ainoa kilpailukeino on ylläpitää hyvä osaamistasomme, erikoistua ja verkottua, toisin sanoen olla edelläkävijä, johon onkin olemassa kaikki edellytykset. Tässä tarvitaan sekä julkista rahoitusta että yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Suomen mukana olo RFID -tekniikan kehityksen kärjessä on mielestäni hyvä esimerkki tästä, Bagge painottaa. Puutarha ja kalastus antavat vireyttä Roger Bagge ymmärtää myös hyvän vapaa-ajan merkityksen. Merkittävän osan vapaa-ajastani vietän ulkona, joko puutarhan parissa tai kesämökillä Turun saaristossa. Harrastuksiini kuuluu kalastus, pääasiallisesti verkoilla, jolloin kalatarjonta on laajempaa! Kalat savustan, paistan tai grillaan tuoreeltaan. Tässä paras, tosin pakkaamaton ruokani! Raaka-aineiden muuhun ruoanlaittoon pitää olla kotimaisia, Bagge selvittää. Terveiset elintarvikealalle Roger Bagge kertoo pitkään matkustaneensa eri puolille Eurooppaa. Takavuosina hänellä oli tapana tuoda tuoreita juustoja, katkarapuja ja simpukoita kotiin. Tänä päivänä pakkauksien ja logistiikan ansiosta voin ostaa kaikkia näitä hyvälaatuisina paikallisesta marketista. Enää tuon vain erikoisuuksia, joita Suomeen ei välttämättä tuoda. Ero Suomen ja muun Euroopan välillä on kaventunut, mutta taajaan asutun Keski-Euroopan valikoiman tasolle ei päästä, eikä välttämättä ole mielekästäkään. Kalakukkoa tai karjalanpiirakkaa en ole nähnyt Brysselin marketeissa! Voisin kuvitella, että Suomella olisi erinomainen kilpailuvaltti puhtaiden tuotteiden valmistajana, sekä elintarvikkeissa että pakkauksissa, Bagge tiivistää terveisensä elintarvikealalle. Raija Ahvenainen-Rantala Teema 12 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Roger Bagge viettää merkittävän osan vapaaajastaan ulkona, joko puutarhan parissa tai kesämökillä Turun saaristossa muun muassa kalastaen.

13

14 Tulevaisuuden pakkaus voi puhua Elektroniikan ja optiikan valmistaminen perinteisin painotekniikoin mahdollistaa uudentyyppisten toimintojen integroimisen pakkauksiin. Pakkaus osaa puhua, sillä voi pelata, tai se vain näyttää vastustamattoman hyvältä. Myös pakkauksen sisältämän tuotteen laatua on mahdollista seurata uusin menetelmin. Kuva VTT Elektroniikka Teema Optisten ja elektronisten komponenttien valmistaminen perinteisin painoteknisin menetelmin tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden optiikan ja elektroniikan yhdistämiseksi uudentyyppisiin sovelluksiin. Näistä sovelluksista mielenkiintoisin on nykyisten pakkausten älykkyyden lisääminen. Älykkäät pakkaukset voivat sisältää interaktiivista älyä kuten opastavaa tietoa, animaatioita tai ääntä, ne voivat tuottaa pakkauksiin uudentyyppisiä visuaalisia ilmeitä, tai ne voivat olla puhtaasti viihteellisiä. Näiden toimintojen toteuttamiseksi vaaditaan kuitenkin uusia, massatuotantoon soveltuvia sekä edullisia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Perinteisellä elektroniikalla valmistettujen ratkaisujen komponenttien hintataso on aivan liian korkea, jotta ne voisivat olla osa muutamia senttejä maksavaa pakkausta tai painotuotetta. Tekesin Elektroniikan miniatyrisointi -ohjelmaan (ELMO) kuuluneessa Printo-projektissa VTT Elektroniikka, VTT Tietotekniikka sekä Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Lapin yliopistot tutkivat yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa optisten ja elektronisten komponenttien massavalmistustekniikoita. Printo-projektin keskeisin tutkimusteema oli perinteisten rullalta-rullalle-painomenetelmien kehittäminen soveltuvaksi optisten ja elektronisten komponenttien 14 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Optisen muistin luku voi tapahtua kännykään asennetun optisen lisälaitteen avulla. valmistamiseen paperin ja muovin kaltaisille joustaville alustoille (substraateille). Valmistettujen komponenttien avulla voidaan toteuttaa tulevaisuuden aktiivisten pakkausten vaatimat älykkäät toiminnot. Aktiivinen näyttö pakkauksiin Kommunikoivan pakkauksen tärkeimpiä osia on näyttö. Orgaaninen valodioditeknologia (OLED) valittiin Printo-projektissa näyttöteknologiaksi, koska se voidaan valmistaa joustavalle substraatille ja kuluttaa vähän energiaa. Se mahdollistaa lähes kaikenmuotoisten näyttöjen toteuttamisen koon vaihdellessa millimetreistä jopa kymmeniin senttimetreihin. Printo-projektin aikana kyettiin rullalta-rullalle-tekniikoin demonstroimaan valoa tuottavia elementtejä. Pakkauksiin soveltuvia näyttöjä joudutaan odottamaan kuitenkin OLED-rakenteiden massatuotantoon liittyvien haasteiden sekä elementtien vaatiman suojauksen vuoksi vielä joitain vuosia. Aktiiviset optiset ja elektroniset komponentit kuten näytöt vaativat toimiakseen energiaa. Printoprojektissa energian tuottaminen pyrittiin toteuttamaan yhdistämällä älypiirin yhteyteen aurinkokenno. Projektin aikana valmistettiin painotekniikkoihin soveltuvin menetelmin prototyypit kahdesta erityyppisestä aurinkokennosta, jotka soveltuvat tuottamaan älypakkauksen vaatiman energian. Visuaalista ilmettä optisin rakentein Suoraviivaisimmin pakkausten ja painotuotteiden visuaaliseen ilmeeseen vaikutetaan mikroskoop- Tulevaisuuden pakkauksella voi myös pelata. pisten optisten rakenteiden avulla. Esimerkiksi pakkauksen tai painotuotteen pinnasta heijastuvaa valoa voidaan manipuloida optisilla komponenteilla. Valo saadaan mm. heijastumaan määrättyyn suuntaan tietyn värisenä. Tällöin pakkauksen visuaalinen ilme paranee. Voidaan toteuttaa myös elementti, jonka avulla eri katselukulmista nähdään erityyppinen kuva tai teksti. Kuva Kirsi Kauppinen ja Terhi Nikula/Lapin yliopisto

15 Kuva Markus Tuomikoski/VTT Elektroniikka. Vuoden kohokohta! Järvenpään Rivoli Kuntaruoan kuumat perunat huippukonferenssi 2005 Orgaaninen valodiodi varoittaa väärästä säilytyslämpötilasta. Printo-projektissa tutkittiin myös mahdollisuuksia valmistaa optisia lukumuisteja (ROM). Tämän tyyppisen muistin avulla voidaan muutamien millimetrien pinta-alaan pakata jopa kymmeniä sivuja tekstiä tai muuta tietoa, jonka voi lukea esimerkiksi kännykällä. Optisten elementtien valmistamiseksi on käytetty rullalta-rullalle-kuumapuristustekniikkaa. Tekniikka etenee rivakasti Printo-projektissa kyettiin valmistamaan useita erityyppisiä optiikan ja elektroniikan komponenttien rakenneosia, joista edellä esitettiin vain muutama. Materiaali-, komponentti- ja menetelmäkehityksen on jo projektin aikana havaittu etenevän nopeasti kohti Elintarvikepakkaustutkimus VTT:llä edullisia rullalta-rullalle-prosessointitekniikoita. Näiden avulla optiikan ja elektroniikan yhdistäminen aktiivisiin pakkauksiin ja painotuotteisiin on pakkausten näyttävyyttä lisäävien osien avulla realisoitunut. Tämänhetkisen tutkimuksen painopiste onkin siirtynyt yhä monimutkaisempien elektronisten ja optisten osien valmistamiseen sekä edelleen osien yhdistämiseen toiminnallisiksi piireiksi. Terho Kololuoma Erikoistutkija VTT Elektroniikka Pakkausalalle sovellettavaa tutkimusta tehdään VTT:llä useissa tutkimusyksiköissä liittyen pääpiirteittäin materiaali-, mittaus- ja logistiikka-aihepiireihin. Elintarvikepakkaustutkimuksessa painopistealueina ovat erityisesti erilaiset tuoteturvallisuuden ja käyttömukavuuden parantamiseen sekä tuoteinformaation uudentyyppiseen välitykseen tähtäävät äly- ja aktiivipakkausratkaisut. Esimerkiksi pakkaukseen pintaan painettavia tai liitettäviä erittäin edullisia aktiivikomponenttiratkaisuja on kehitteillä useita. Joitakin on jo myös kaupallistamisvaiheessa. Pakkausmateriaalien osalta tutkimuskokonaisuudet liittyvät uusien funktionaalisten ominaisuuksien tuomiseen muovi- ja kuitupohjaisiin materiaaleihin sekä kemiallisilla ja biokemiallisilla menetelmillä että pinnoitusmenetelmillä biopolymeerejä hyväksi käyttäen. Viimeaikaisina tutkimusesimerkkeinä voidaan mainita älykkäät mustesuihkutulostettavat, tuotteen laadusta kertovat sensorit sekä mikrobien kasvua estävä pinnoite. Tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään VTT:n tarjoamaa monialaisuutta. VTT on voimakkaasti uusimassa omia toimintatapojaan ja rakenteitaan vuoden 2006 alussa. Päälähtökohtana on yhdistää osaamista entistä tehokkaammin. Eero Hurme Ryhmäpäällikkö Kuitu- ja pakkaustekniikat VTT Biotekniikka Konferessin teemoina mm. - Palvelurakenteet muuttuvat - ole valmis! Kehityspäällikkö Torsti Kirvelä - Ruokapalvelutoiminnot kehittyvät - keskity olennaiseen Keittiömestari, kouluttaja Kim Palhus - Ruokapalvelujen tulevaisuus - paneelikeskustelu Paneelissa mukana keskustelemassa ovat kuntien ruokapalvelujohtajat, Catering- yrityksien edustajat sekä kuntajohtoa. - Kovassa kunnossa - sinä ja organisaatiosi kymmenottelija, toimitusjohtaja Petri Keskitalo Konferenssi on suunnattu ruokapalvelualan johdolle, esimiehille, asiantuntijoille sekä kuntajohdolle. Lisäksi seminaari antaa elintarvikealan, suurkeittiöalan asiantuntijoille ja asiakastoiminnoissa toimiville tietoa ruokapalvelualan ajankohtaisista aiheista ja kehityksestä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ja koulutussihteeri Ulla Hallakoski puh. (05) Kehittyvä Elintarvike

16 Pakkausten pinnassa mediapotentiaalia Teema Pakkauksella on valtava markkinointiviestinnällinen media-arvo. Eräät kansainväliset juoma- ja makeistoimittajat tavoittavat päivittäin pakkauksillaan suuremman yleisön kuin moni muu media: harva mediatalo saavuttaa miljardi kuluttajaa päivässä. Maailman johtavat kuluttajabrändit ovatkin alkaneet katsoa pakkausten ruuhkaista pintaa hieman toisin silmin: viestinnän kannalta. 16 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Haasteena on kuitenkin pakkausten rajallinen pinta-ala. Varsinkin elintarvikepakkauksissa on informaatiota painettu pakkauksen pinta-alaan nähden usein ruuhkaksi asti, sillä osansa tuosta tilasta ottavat pakkaussäädösten mukaiset pakkausmerkinnät, logistiikka- ja kaupanketjujen käyttämät koodit sekä monikieliset tuoteselostukset. Joka tapauksessa pakkausten viestinnällisen funktion merkitys on kasvanut viime vuosina silmiinpistävästi kaupan kansainvälistymisen ja tuotetarjonnan monipuolistumisen myötä. Markkinointiviestinnällisesti eri tuotepakkaukset eivät ainoastaan kilpaile kuluttajan huomiosta kauppaympäristössä, vaan ne kilpailevat myös houkuttelevuudellaan, yhdistelemällä tunnettuutta ja uutuutta, informatiivisuudellaan sekä informaation käytettävyydellä kautta koko tuotteen elinkaaren. Tuotteesta riippuen kuluttaja on tekemisissä pakkauksen kanssa useita kertoja ja huomattavan pitkiä aikoja. Markkinoijat ovatkin todenneet pakkaukset oivaksi paikaksi tavoittaa viestinnällisesti kuluttajansa. Optiset efektit tuovat pakkauksen grafiikkaan liikettä ja tunnelmaa. Painettua elektroniikkaa ja optiikkaa Perinteisiä keinoja lisäinformaation tuomiseksi rajalliseen painettuun pinta-alaan ovat mm. fonttikokojen pienentäminen, erinäiset kuvitukset ja värien käyttö. Markkinoijat ovat myös täydentäneet pakkauksesta löytyvää tietoa ohjaamalla kuluttajia brändiensä webbi- ja mobiilipalveluihin tavoitteena kiinteämmät vuorovaikutukset kuluttajien kanssa. Näissä keinoissa on kuitenkin omat puutteensa. Milloin tekstit ovat liian pieniä luettavaksi tai internet-yhteyttä ei ole lähettyvillä, kun mielenkiinto palveluita kohtaan on herätetty. Tai kuluttaja ei viitsi nähdä lisävaivaa tuon tiedon tai palvelun hankkimiseksi. Uusia viestinnällisiä keinoja pakkauksiin ja muuhun painettuun pintaan on nousemassa uusien painettavien teknologioiden kuten painetun elektroniikan kehityksistä, jotka mahdollistavat optiikan ja elektroniikan yhdistämisen paino- ja pakkausprosesseihin. Optisilla efekteillä eloa painopintaan Painettuun pintaan saadaan uudenlaista eloa optisilla efekteillä, jotka perustuvat diffraktiivisen eli valoa hajauttavan optiikan ja holografian yhdistämiseen painetun grafiikan kanssa suurivolyymisessa pakkaus- ja painotuotannossa. Nämä optiset efektit tuotetaan painetun grafiikan päälle tai suoraan pakkausmateriaaliin. Niiden tuottamiseksi ei käytetä musteita, metallisointeja, erikoislakkauksia tai laminointeja. Sen sijaan nämä elementit tuotetaan mekaanisesti embossaamalla, eli painamalla nanotason pintakuvioita suoraan painettuun pintaan. Efektien käyttö ei vaikuta tuotteen kierrätettävyyteen. Embossaamalla tuotetut nanotason pintakuviot manipuloivat niihin osuvia valoaaltoja. Näiden kuvioiden, eli hilojen, heijastuskulmaa pystytään ohjaamaan. Tästä johtuen kuluttaja voi katselukulmasta riippuen nähdä pinnan eri tavoin. Esimerkiksi tietyllä alueella voi näkyä teksti tai kuva, joka onkin täysin läpinäkyvä toisesta katselukulmasta. Tämä ominaisuus Painettua pintaa elävöittävät optiset efektit soveltuvat suuren volyymin tuotantoon eivätkä haittaa pakkauksen kierrätettävyyttä. mahdollistaa erinäiset liikkuvat kuviot ja kuvat sekä katselukulmasta riippuvan vaihtuvan tekstin. Optiset efektit tuovat pintaan liikettä ja taustapainatusta häiritsemättömän informaatiokerroksen. Älyä pakkauksiin Pakkausten viestinnälliset ominaisuudet tulevat lähivuosina kehittymään monilla tavoin. Ne sisältävät digitaalista tietoa, jota luetaan matkapuhelimilla. Erinäiset indikaattorit tulevat valvomaan pakkauksen ympäristöä ja sisältöä ja ohjaamaan kuluttajaa tuotteen oikeasta säilytyksestä ja käytöstä. Pakkaukset löytänevät myös uusia ominaisuuksia, ollen yhä tärkeämpi osa itse tuotetta. Brändimarkkinoinnin näkökulmasta pakkaus nousee uudenlaiseen asemaan. Brändiomistajat voivat jatkossa pakatun tuotteen lisäksi osana pakkausta myydä esimerkiksi viihteellistä mediasisältöä, tietoa ja palveluita, jotka eivät suoranaisesti ole pakkauksen sisällön kanssa tekemisessä, mutta tukevat brändiä. Jani-Mikael Kuusisto Key Account Manager Avantone Oy jani-mikael.kuusisto@ avantone.com

17 Optiikan ja elektroniikan yhdistäjä Avantone Oy yhdistää optiikan ja elektroniikan painamista laajalti käytössä oleviin paino- ja pakkausprosesseihin. Yritys toimii läheisessä yhteistyössä niin kansainvälisten kuluttajapakattujen tuotteiden brändiomistajien kuin kotimaisten tahojenkin kanssa. Avantone Oy kehittää uusia kustannustehokkaita painettavia ratkaisuja mm. elintarvike- ja juomateollisuuden viestinnän tarpeisiin. Pitkällisen asiakasyhteistyön tuloksena yritys on kaupallistamassa optisia efektejä ja kehittää myös muita painettavia teknologioita. Yritys on aktiivisesti mukana uusien painettavien teknologioiden markkinassa, jossa mm. yhdistyvät paperi- ja elektroniikkateollisuus. SH Logistiikka Innovatiivinen logistiikan kehittäjä. Tutustu kotisivullani osaamiseeni ja ota yhteyttä. Parhaimmillaan logistiikan kehityshankkeiden takaisinmaksuaika voi olla vain 3 kuukautta. Seppo Hytönen seppo.hytonen@shlogistiikka.fi Kuluttajille ruokaa ja tietoa verkosta Miten kuluttajat suhtautuvat lähiruuan ostamiseen verkosta? Voiko kamerakännykällä luettava älykoodi korvata osan vapaaehtoisista pakkausmerkinnöistä? Muun muassa näitä asioita selvitetään juuri alkaneessa Ruokaa ja tietoa verkosta -tutkimushankkeessa. Sähköisen liiketoiminnan kehittyessä kaupan ja palvelujen jakeluja myyntikanavat sekä liiketoimintamallit muuttuvat. Toistaiseksi elintarvikealan pk-yritykset eivät ole olleet kärkiyrityksinä soveltamassa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Useiden yritysten tuotteet ovat kuitenkin sellaisia, että niiden markkinointi sähköisissä kanavissa olisi mahdollista. Elintarvikealan pk-yritysten näkökulmasta internet voisi olla markkinointi- ja myyntikanavana käyttökelpoinen erityisesti lähiruoan markkinoinnissa. Koska pientuottajien ei ole helppo päästä kaupan valikoimiin, on välttämätöntä etsiä uusia markkinointikanavia ja kehittää niiden toimivuutta. kuksen kolmivuotisessa yhteishankkeessa tutkitaan elintarvikealan pk-yritysten edellytyksiä hyödyntää sähköisiä markkinointikanavia tuotteiden jakelussa ja myynnissä. Hankkeessa selvitetään kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikealan pk-yritysten sähköisestä markkinointiviestinnästä. Lisäksi tutkitaan, mitä tietoa ja millaisessa muodossa kuluttajat haluavat eri tilanteissa ja ostoprosessin eri vaiheissa. Edelleen hankkeessa selvitetään, voidaanko elintarvikepakkausten sisältämää informaatiota siirtää sähköiseen muotoon ja voisiko verkkokaupasta ostetun elintarvikkeen pakkaus olla painatukseltaan ja graafiselta ulkoasultaan yksinkertaisempi kuin perinteisestä myymälästä ostettujen tuotteiden. Sähköinen virikeaineisto ja pakkausprototyyppejä Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe toteutetaan kuluttajille suunnattuna kyselynä netissä (N = 500). Tutkimuksen toinen vaihe käsittää ryhmäkeskusteluja, joihin osallistujat rekrytoidaan nettikyselyyn vastanneiden henkilöiden joukosta. Ryhmäkeskusteluissa käytettävä sähköinen virikeaineisto ja pakkausprototyypit tuotetaan opinnäytetöinä Lahden Muotoiluinstituutissa. Projektissa yhteistyökumppanina on myös VTT Tietotekniikka, jonka kehittämää kaksiulotteista viivakoodia sovelletaan pakkausmerkintöjen integroimisessa osaksi yrityksen internetsivuja. Tutkimuksen avulla halutaan lisätä pk-yritysten asiakaslähtöistä markkinointiosaamista. Tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa, jonka avulla yritykset voivat kehittää uusia, entistä paremmin kuluttajien tarpeita ja toiveita palvelevia sähköisiä ratkaisuja tuotteidensa markkinointiin ja myyntiin. Virpi Korhonen Tutkija Helsingin yliopiston taloustieteen laitos virpi.m.korhonen@helsinki.fi Hanke tutkii nettikaupan mahdollisuuksia Syksyllä 2005 käynnistyvässä Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen ja Kuluttajatutkimuskes- Älykoodi mahdollistaa pakkauksen ja internetin vuoropuhelun. Kehittyvä Elintarvike

18 Paperiton tiedonsiirto ui logistiikkaketjuun Teema Kuva Pirjo Huhtakangas Junnu Vainion iskelmäteksti Hyvää huomenta Suomi on iskostunut suomalaisten mieleen. Rahtikirjojen tiskille lyöminen kuvaa laulussa erinomaisesti kuljetustoimeksiannon saattamista loppuun. Mutta olisiko jotain pois tavaran kuljettamisen käytännöstä, jos rekkakuskilla ei enää olisi mukanaan rahtikirjoja? Tavara kulkee kumipyörillä säässä kuin säässä. 18 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Sähköisen tiedonsiirron ja käsittelyn tavoitteena on nopeuttaa tiedonkulkua ja vähentää manuaalisen toiminnan virheriskiä. Myös lisääntyvä kansainvälisyys liiketoiminnassa edellyttää tiedonsiirron sähköistämistä. Paperiton tiedonsiirto kuljetuksissa ja logistiikassa laajemminkin on ollut arkipäivää jo usean vuoden ajan, mutta lähinnä isoille yrityksille. Niiden volyymit ja resurssit ovat mahdollistaneet EDIjärjestelmien ja UN/EDIFACT-sanomien käytön. Miksi paperiton tiedonsiirto logistiikassa ja muillakin alueilla on nousemassa esiin juuri nyt? Ensiksikin yritykset keskittyvät ydintoimintoihinsa ja ostavat tarvittavat palvelut kumppaneilta. Tämän kehityssuunnan kannalta tehokas, nopea ja virheetön tiedonsiirto on ehdoton edellytys. Toiseksi kilpailun kiristyminen ja kansainvälistyminen asettavat tarpeen toiminnan tehostamiselle. Siksi liiketoiminnan eri osaalueet ovat siirtymässä paperittomuuteen ja ajantasainen informaatio on tarpeen päivittäisen toiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja raportointiin. Tiedonsiirtoon uusia ratkaisuja Kolmas näkökulma on tekninen. Meneillään on siirtymä uusiin, aiempaa joustavampiin ja laajemmin tuettuihin teknisiin ratkaisuihin tiedonsiirrossa, joiden pohjana on XML-tekniikka. XML:n päälle voidaan rakentaa internetiä hyödyntäviä (lisäarvo)palveluita, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat informaation tosiaikaisen ja tehokkaan hyväksikäytön. Voitaisiin puhua dokumenttien siirron kolmannesta sukupolvesta. Aiemmat sukupolvet ovat paperiasiakirjat ja UN/ EDIFACT. Tarve uusien tiedonsiirtotekniikoiden käyttöönottoon on selkeästi olemassa erityisesti niillä yrityksillä, jotka eivät ole tähän mennessä ottaneet käyttöön EDItiedonsiirtoa. XML-pohjaisten ratkaisujen eduiksi mainitaan yleisesti joustavuus, integroitavuus muihin järjestelmiin, perusohjelmistojen valmiudet ja kehittyvä ohjelmistotuki sekä skaalautuvuus eli sopivuus myös pk-yrityksille. Käyttöönoton helppouteen ja edullisuuteen ei kuitenkaan ole syytä suhtautua liian optimistisesti. Logistiikkapalvelu- ja kuljetusyritykset joutuvat usein toimimaan eri toimialojen rajapinnassa ja vastaamaan sekä toimeksiantaja- että asiakasyritysten tarpeisiin ja vaatimuksiin. Heille järjestelmien joustavuus ja integroitavuus ovat merkittäviä tekijöitä. Logistiikka-alalla onkin alkanut määrätietoinen kehitys hyödyntää uusia tekniikoita ja siirtyä paperittomaan tiedonsiirtoon. XML-tiedonsiirron opit käytäntöön Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE koordinoi kahta logistiikan alueella tapahtuvaa XMLtiedonsiirron tietosisältömäärittelyihin kohdistuvaa projektia. Toisessa määritellään kuljetustilauksen ja -tilausvahvistuksen tietosisältöä ja soveltamisohjeita, toisessa (yhteistyössä VTT:n kanssa) sähköisen rahtikirjan tietosisältöä. Kuljetustilauksen määrittelyprojekti valmistui kesän aikana ja sähköisen rahtikirjan määrittely karkealla tasolla keväällä. Sähköisen rahtikirjan määrittelyprojektin raportti löytyy osoitteesta ja kuljetustilauksen tietosisällön materiaalipaketti osoitteesta projektit/xml-sanomaprojektit/ kuljetus/. Näihin projekteihin osallistui merkittävä joukko logistiikka-alan yrityksiä: DFDS Transport/Rekkaterminaali, Inex Partners, Kiitolinja, Metso, Movere, Sentera, SKAL, Suomen Posti, Transpoint, Kuljetusliike Tyvi, VR Cargo ja WM data Sanastoa EDI = Electronic Data Interchange, organisaatioiden välinen tiedonsiirto UN/EDIFACT = Kansainvälisesti määritelty sanomasyntaksi sähköiseen tiedonsiirtoon XML = extensible Markup Language, metakieli jolla määritellään merkkauskielen (esim. html) käyttöä ja voidaan kuvata rakenteellista tietoa. ebxml = electronic business XML, toimintakonsepti ja standardoimishanke XMLkielen yhdenmukaisesta käytöstä sähköisessä liiketoiminnassa. EAN-viivakoodi = Nykyisen GS1:n kehittämä viivakoodijärjestelmä mm. tuotteiden tunnistamiseen. RFID = Radio Frequency Identification, radiotaajuinen etätunnistus, jota voidaan käyttää tiedon etälukuun ja kirjoittamiseen. UN/CEFACT UN = Centre for Trade Facilitation and Electronic Business, YK:n keskus kaupankäynnin kansainvälisten menettelyjen helpottamiseen ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. OASIS = Organization for Advancement of Structured Information Standards, sähköisen liiketoiminnan standardien kehittämistä ja käyttöönottoa edistävä yrityskonsortio

19 käytännön kokemuksen tarjoajina ja käyttökelpoisuuden varmistajina. Molempien projektien tuloksia aletaan hyödyntää syksyn aikana myös eräiden kuljetusyritysten pilottihankkeissa. Pilottikokemusten jälkeen määrittelyjä voidaan täsmentää ja tarkentaa. Laajempaan käyttöön tulosten odotetaan pääsevän vuoden kahden sisällä. Määrittelyt ovat käyttökelpoisia niin kuljetusten antajayritysten kuin kuljetusyritystenkin sovelluksissa. Projekteissa ei tuotettu sovellusohjelmia, joten määrittelyt voidaan ottaa käyttöön erilaisissa XML-tiedonsiirtoa tukevissa järjestelmissä. Määrittelyjen käyttöönotto edellyttää jonkin verran ohjelmisto-osaamista. Tietosisältömäärittelyjä tullaan ylläpitämään ja kehittämään TIEKEn sanomarekisterissä. FRID-tekniikka antaa lisävauhtia Logistiikkayritysten toimintaympäristö vaatii myös muiden toimialojen käyttämien tunnisteiden hyödyntämistä tai vähintäänkin edelleen välittämistä. Nykyisin laajassa käytössä oleva EAN-viivakoodi, (mm. kolliosoitelapussa) on käyttökelpoinen sähköisten rahtikirjojen kanssa. Sähköisten asiakirjojen käyttö saa hyvää lisävauhtia RFID-tekniikan käyttöönoton myötä. RFIDtunniste toimii sähköisenä linkkinä kuljetettavien tavaroiden ja asiakirjojen välillä. RFID:n avulla kollit voidaan esimerkiksi tunnistaa lastaus- ja purkuvaiheessa sekä verrata sähköiseen rahtikirjaan. Jos väärää tavaraa ollaan lastaamassa tai tavara puretaan väärässä paikassa, järjestelmä voi tehdä hälytyksen. Täyden hyödyn saaminen paperittomasta tiedonsiirrosta logistiikassa vaatii sähköisen toimintatavan käyttöönottoa ja käytettävien ratkaisujen yhteentoimivuutta koko logistisen ketjun osalta. Toteutuakseen se vaatii yrityksiltä valmiutta muuttaa tarvittaessa toimintatapojaan. Jari Salo Asiantuntija Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on riippumaton verkostojen rakentaja, jonka jäsenet ja yhteistyökumppanit edustavat laajaa kirjoa eri toimijoita. Painopisteenä on luoda yhteyksiä tietoyhteiskunnan rakentajille ja kumppanuuksia globaalien toimijoiden kanssa. Logistiikan alueella TIEKE toimii liikenne- ja viestintäministeriön Kuljetusalan sähköisen liiketoiminnan - työryhmän (KSL) sihteeristönä. Kansainvälisen kaupankäynnin menettelyjen (mm. UN/EDIFACT ja ebxml) kenttää koordinoi Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriön FINSIPROtyöryhmä, jonka sihteeristönä TIEKE toimii. Tekninen kehitys ja standardit Tekninen kehitys sekä standardien ja yhdenmukaisten määrittelyjen kehittäminen mahdollistavat uusien tietoteknisten ratkaisujen käyttöönoton ja hyödyntämisen tiedonsiirrossa. XML-tekniikka ei sinällään vielä anna tarvittavia työkaluja uusien ratkaisujen käyttöönotolle, vaan tarvitaan myös yhdenmukaisuuteen ohjaavia standardeja ja tietosisältömäärittelyjä. Kehityksen seurauksena on syntynyt runsaasti toimialakohtaisia XML-tiedonsiirtomäärittelyjä eri aloille (Rosettanet, Papinet, chemxml jne.). Kehitetyt toimialakohtaiset XML-ratkaisut määrittelevät prosessit ja niiden rajapinnat toimialan näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Näiden toimialakohtaisten määrittelyjen hankaluutena on rajapintojen yhteensovittaminen muiden toimialojen ratkaisujen kanssa. Merkittävin tämänhetkinen horisontaaliarkkitehtuurihanke on UN/CEFACTin ja OASISin yhteistyössä määrittelemä ebxml. Sen pullonkaulana on työn monitahoisuus ja huomioonotettavien tekijöiden valtava määrä. Yritysten tekemissä vertailuissa horisontaaliarkkitehtuuri joutuu kilpailemaan toimialakohtaisten määritysten kanssa suosiostaan ratkaisujen pohjana. Uusi logistiikan tietojärjestelmä suunnitteilla Tehojakelu Oy käynnisti lokakuussa 2004 Tekesin Elektronisen liiketoiminnan logistiikka (ELO) - ohjelmaan kuuluvan suunnitteluprojektin. Hankkeessa suunnitellaan tietojärjestelmä, joka mahdollistaa tavarantoimittajien lähes reaaliaikaisen palvelun, kuljetusten tehostamisen ja yhä paremman kuljetusten laadun valvonnan. Järjestelmän suunnittelussa panostetaan etenkin reitityksen ja kuljetusten seurannan työkaluihin sekä kuljetusten lämpötilatietojen reaaliaikaisuuteen. Tehojakelun omien työntekijöiden lisäksi järjestelmän suunnitteluun on osallistunut logistiikka-alan konsultointia tekevä Datium Oy. Järjestelmä koostuu kahdesta osasta: palvelinohjelmistosta ja autoihin asennettavasta ajoneuvotietokoneesta näyttöineen. Palvelinohjelmisto hallinnoi kuljetuksiin liittyviä toimitustietoja ja sisältää kuljetusten seuraamiseen tarvittavat karttatoiminnot. Autossa olevan ajoneuvotietokoneen kautta kuljettajat näkevät jakeluasiakkaiden sijainnin ja kuittaavat suorittamansa jakelutiedot. Ajoneuvotietokone rekisteröi myös kuljetusten lämpötilatiedot ja hoitaa kommunikoinnin palvelinohjelmiston kanssa. Uuden järjestelmän myötä Tehojakelu Oy pääsee seuraamaan kuljetusten edistymistä, jakelutietoja ja lämpötiloja reaaliaikaisesti karttaohjelmistosta. Kuva Tehojakelu Oy/Virve Leino Suunnitteluprojekti saadaan päätökseen alkusyksystä. Sen jälkeen Tehojakelun projekti jatkuu laitteiden testauksen ja ohjelmiston toteutuksen osalta. Tehojakelu tekee ohjelmiston toteutuksen itse, koska tietojärjestelmien kehittäminen muun toiminnan rinnalla nähdään tärkeäksi kilpailueduksi. Järjestelmän suunnitteluun osallistunut ohjelmistosuunnittelija Mika Iivonen Tehojakelu Oy:stä näkee loppuprojektin suurimpana haasteena käyttäjien koulutuksen, sillä järjestelmästä saatavat hyödyt riippuvat käyttäjien syöttämien tietojen oikeellisuudesta. Myös tiivis yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa, sillä tavaravirtoihin liittyvien tietojen välittäminen yritysten välillä vaatii tarkasti suunniteltua yhteispeliä. Lisätietoja: Projektin johtaja Olli Luukkanen Tehojakelu Oy Puh Projektipäällikkö Virve Leino Datium Oy Puh Kehittyvä Elintarvike

20 Radiotunnistetekniikka korvaa viivakoodit kymmenessä vuodessa Teema Markkinoilla yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan menee mahdollisesti kymmenen vuotta, ennen kuin RFID on korvannut viivakoodin yksittäisissä tuotteissa. Sen sijaan rullakoissa, lavoissa ja kuljetuspakkauksissa RFID yleistyy nopeammin varsinkin yhteisten standardien valmistuessa. Molemmilla teknologioilla on omat etunsa, ja näiden kahden rinnakkaiseloa tullaan näkemään vielä pitkään. RFID-tunnisteilla on monia etuja verrattuna perinteiseen viivakooditekniikkaan. Tärkeimpinä etuina käytännön sovelluksissa on tunnisteiden lukeminen ilman näköyhteyttä ja usean tunnisteen yhtäaikainen lukeminen. Manuaalisia viivakoodiin perustuvia työvaiheita voidaan automatisoida RFID-tekniikalla. RFID-tunniste on myös kestävämpi ja mahdollistaa lukemisen esimerkiksi likaisissa ja kylmissä olosuhteissa, joissa viivakoodin käyttö on vaikeaa tai mahdotonta. RFID-tunnisteen suurempi muisti mahdollistaa tuotteiden yksilöllisen tunnistamisen, jolloin tuotteen seuraaminen logistiikkaketjussa helpottuu. Samoin tunniste tai tunnisteen osoittama tietokanta voi sisältää lisätietoa tuotteesta ja koko sen elinkaaresta. Tällöin esimerkiksi tuotteen alkuperä pystytään osoittamaan kiistatta. Aktiivisia ja passiivia tunnisteita Teknisesti RFID-tunnisteet jaetaan aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiivisessa tunnisteessa on oma energialähde, jota käytetään RF-signaalin generointiin. Passivinen RFID-tunniste koostuu antennista ja muistisirusta. Tullessaan radiokenttään se aktivoituu ja lähettää omaa yksilöllistä tunnistettaan, joka havaitaan antennilla. 20 Kehittyvä Elintarvike 4 05 Kuva VTT Rullakoissa, lavoissa ja kuljetuspakkauksissa RFID yleistyy yhteisten standardien valmistuessa. Aktiivisuuden ja passiivisuuden lisäksi tunnisteet jaetaan niiden käyttämän taajuusalueen mukaan omiin ryhmiinsä. Euroopassa MHZin taajuudella toimiva passiivinen UHF-tunniste tarjoaa logistiikkasovelluksissa riittävän lukuetäisyyden ja toimintavarmuuden. EPC Global vetää RFID-standardointia, jonka tavoitteena on yhtenäistää tunnisteet ja niiden käyttö. Tämä mahdollistaa tunnisteiden käytön koko logistiikkaketjussa. EPC Globalin standardien pohjana on EPC-koodi (Electronic Product Code). EPC-koodi on 96-bittinen numero, jonka avulla tuote voidaan tunnistaa ja siihen liittyviä tietoja hakea verkon ylitse. EPC-koodin sisälle voidaan kirjoittaa nykyisin yleisesti käytössä oleva EAN-koodi sekä yksilöllinen sarjanumero. Lisää tietoa EPC Globalin toiminnasta löytyy osoitteesta RFID-markkinat Suomessa Suomessa ei ole vielä käytännössä laajassa mittakaavassa RFID:tä hyödyntäviä tuotannollisia toteutuksia logistiikassa ja omaisuuden hallinnassa. Näiden sovellusalueiden hankkeet ovat käytännössä pilotteja, joiden tarkoituksena on ollut testata RFID:n teknistä toimivuutta eri ympäristöissä ja käyttötapauksissa. Piloteista saatujen kokemusten perusteella monessa yrityksessä on syntynyt ymmärrys siitä, mitä laajamittainen RFID-teknologian soveltaminen tarkoittaa. RFID:n perinteisiä sovellusalueita ovat olleet kulunvalvontaratkaisut ja erityisesti näihin liittyvät kulkukortit. Muita sovellusalueita ovat olleet esimerkiksi autojen käynnistyksenestolaitteet ja kirjastojen lainajärjestelmät. Näillä sovellusalueilla ratkaisut alkavat olla jo melko kypsiä. Suomessa ja koko maailmassa ollaan nyt aloittelemassa RFID:n hyödyntämistä toimitusketjun hallinnassa, logistiikassa ja omaisuu- den hallinnassa. Näillä sovellusalueilla vaaditaan tyypillisesti RFID-teknologian ymmärtämisen lisäksi toimialan ymmärrystä ja integrointiosaamista. Arto Kettula Myyntijohtaja Wireless Broadband & Sensing Solutions EBO IBM Finland arto.kettula@fi.ibm.com Vanha tekniikka, uusia sovelluksia Radiotunnistus (RFID) ei sinällään ole uutta tekniikkaa. Tekniikka on ollut erikoissovelluksissa käytössä jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi toisessa maailmansodassa Yhdysvallat käytti radiotunnistusta omien lentokoneidensa erottamiseen viholliskoneista luvulla RFIDtekniikkaa hyödynnettiin lihakarjan tunnistamiseen. Nyt RFID on tulossa uusille sovellusalueille, kuten logistiikkaan. Siksi tästä tekniikasta puhutaan nyt erityisen paljon. Elintarviketeollisuudessa radiotunnistukselle on helppo nähdä rooli esimerkiksi logistiikassa ja tuotetiedon yhdistämisessä fyysiseen tuotteeseen.