KEMIA. Kemi KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE RAMBOLL ANALYTICS. takoo tulosta. jäähtyy hitaasti. sai potkut ryhmästään. kesyttää allergian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. Kemi KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE RAMBOLL ANALYTICS. takoo tulosta. jäähtyy hitaasti. sai potkut ryhmästään. kesyttää allergian"

Transkriptio

1 KEMIA 7/2011 Kemi KAIVOS- OSAAJA takoo tulosta SUPRAJOHDE jäähtyy hitaasti NOBELISTI sai potkut ryhmästään ROKOTE kesyttää allergian RAMBOLL ANALYTICS Ensiluokkaiset asiantuntijapalvelut Laaja ja nykyaikainen laitekanta Akkreditoidut analyysit RATKAISUJA AMMATTITAIDOLLA JO VUODESTA 1914 vesi- ja maanäytteet polttoaineet ja sivutuotteet elintarvikkeet ja materiaalit kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttö päästömittaukset sisäilma ja työhygieeniset selvitykset erikoiskoejärjestelyt näytteenotot

2 Introducing Fisher Chemical Optima LCMS Solvents Manufactured and tested (including use test) to the highest standards to ensure trouble-free analysis, accurate data and reproducible performance Fisher Chemical Optima LCMS Solvents offer superior performance through Fewer background peaks Low LC/UV response Higher signal intensity Lower contamination from plasticizer peaks Exceptionally low metal ion content NOW available Optima LCMS Formic Acid ONE SOURCE. INFINITE SOLUTIONS. Puh Fax

3 2010 Waters Corporation. Waters, CSH, ACQUITY UPLC, XSelect, UPLC and The Science of What's Possible are trademarks of Waters Corporation. INTRODUCING ACQUITY UPLC CSH AND XSELECT COLUMNS POWERED BY CSH TECHNOLOGY. C S H Technology empowers your UPLC and HPLC systems to perform better than ever before. Sharp peak shapes. High efficiency. High loading capacity. Rapid equilibration after mobile-phase changes. ph stability and improved batch-to-batch reproducibility for ionized compounds. Improve the performance of every LC instrument in your lab get ACQUITY UPLC CSH and XSelect HPLC columns today. Learn more at Waters Finland, Kutomotie 16, Helsinki Puh. (09) Kemia-Kemi_Waters_CSH_Ad.indd 1 9/15/10 11:32 AM kids love chemistry Getting the next generations excited about chemistry is important for humankind s future. That s why we ve created Kids Lab in 32 countries, where the young ones can learn about chemistry and science in a fun, hands-on way. Little students and test tubes finally getting along? At BASF, we create chemistry.

4 SISÄLLYS Suprajohdejuna kiitää lähes 600 kilometrin tuntivauhdilla. Mitä muuta satavuotinen tutkimus on tuottanut? (s. 12) 6 Suomalaisella kaivososaajalla riittää vientiä Outotec takoo tulosta Juha Granath 10 TÄTÄ MIELTÄ Keksijä tarvitsee tukea Timo Kivi-Koskinen 12 Satavuotias suprajohde hiipii hitaasti kohti huoneenlämpötilaa Jarmo Wallenius 16 AJANKOHTAISTA Nobelistin löytö toi Terävyyttä kirurgin veitseen Jari Koponen 18 UUTISIA 24 NÄKÖKULMA Hevonpeetä Anja Nystén 24 KEMIA SILLOIN ENNEN 25 VIHREÄT SIVUT 33 KEEMIKKO Autuaalliset ammatit 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 PIENI SUURI NANO Parempaa painojälkeä nanopinnoitteilla Maija Pohjakallio 38 KEMIAN VUOSI Kemian vuosi Atlantin takana Munajahdissa pohdittiin energian tuottamista Raija Rapo vuotta kemian opetusta Umpihankihiihdosta kymmenotteluun Jari Sinkkonen 41 Yritysten ankara Reach-taival Leena Laitinen 42 Tulevaisuuden siedätyshoitoa Rokote kesyttää allergian Sanna Alajoki 44 Prosessimallinnus on tulevaisuuden työkalu Ville Alopaeus 46 Kemiallista täsmäkirurgiaa Katalyysi muokkaa luonnon rakenteita Pirjo Rötkönen 48 Turkulaisyritys kehitti Teollisuusprosesseja kestävän lakkaasin Harriet Öster 50 Lama ei näy Nürnbergissä Prosessimessuilla lyötiin entiset ennätykset Päivi Ikonen 51 Pelle Peloton ja Kulmikkaat muoviletkut Päivi Ikonen 52 Kemikaaliseoksista älymuoveihin Premix pitää perheyritysten lippua korkealla Päivi Ikonen 54 Virossa puristetaan Öljyä kivestä Harriet Öster 56 NAISET JA KEMIA Clara Immerwahr ajoi rauhan asiaa Sisko Loikkanen 57 TUOTEUUTISIA 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA Millennium-palkitut professorit uskovat aurinkosähköön 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT Brücke-Osteuropa Premixiä johtava Hanna Ristola on ylpeä yrityksestään. Euroopan suurin sähköäjohtavien muovien valmistaja rakentaa uutta tukijalkaa älymuoveista. (s. 52) Viro ponnistelee öljyvaltioksi ja uskoo varantojensa riittävän sadaksi vuodeksi. Öljy vain on puristettava kivestä. (s. 54) TTY ja Jarmo Teinilä Premix Aurinkoenergian läpimurto on jo tapahtunut, sanovat professorit Helge Lemmetyinen ja Jouko Korppi-Tommola. (s. 60) 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Muovi taipui kalustoksi Stella Karlsson Eesti Energia 4 KEMIA 7/2011

5 Pääkirjoitus 9. marraskuuta 2011 KEMIA Kemi Vol. 38 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2011 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Lahjakkaasti mokattu Syyskuinen yrittäjän päivä, lokakuinen epäonnistumisen päivä ja juuri vietetty keksijän päivä tarjoavat hyvän alustan juhlia pienen lehtiyhtiömme pian alkavaa toista vuosikymmentä. Keksijät ja yrittäjät ovat keskimäärin sitkeää porukkaa tarpoessaan eteenpäin myötä- ja vastoinkäymisten vuoristorataa. Epäonnistumisen päivän nettisivuilla on kokoelma tunnettujen henkilöiden tilityksiä. Osaavat ne menestyneetkin mokata. Elämäni on sarja epäonnistumisia, kiteyttää Wallu Valpio. Mikael Jungner esittää idean Monopoli-pelistä tutuista vapaudut vankilasta -korteista, jotka kannustaisivat riskinottoon työpaikoilla. Kun kortin lyö pöytään takapakin hetkellä, esimiehillä ja kollegoilla ei ole lupa motkottaa tyrimisestä. Hieno ajatus, jolla olisi käyttöä siviilissäkin. Jungner on aiemmin kertonut kesätyöstään vankilassa, jossa hänet määrättiin viemään vasemman siiven vangit jalkapallokentälle. Vangit olivat näyttäneet hämmästyneiltä mutta pelanneet innokkaasti, kunnes ilonpidon oli katkaissut lauma kentälle rynnänneitä aseistettuja vartijoita. Vasen ja oikea olivat menneet keltanokalta sekaisin, ja pelivuoron oli saanut joukko vaaralliseksi luokiteltuja vankeja. Omassa kesäduunissani sotilaskotiapulaisena olin sarjakommeltaja. Eräänä aamuna ensimmäinen asiakas alkoi ihmetellä, miksei mehuautomaatista tullut mitään. Pahus! Olin unohtanut poistaa pohjatulpat ennen kuin täytin säiliöt. Tuhlaamatta aikaa ajatteluun kääräisin hihani ylös, työnsin käteni kyynärpäätä myöten molempiin säiliöihin ja tempaisin tulpat irti. Koko jono katsoi, kukaan ei sanonut mitään, mutta mehun menekki laski toviksi. Uran edetessä pääsin aliupseerikoulun sotilaskotiin. Kiirettä piti, ja kun yksi asiakkaista pyysi makkaraa, juoksin keittiöön lämmittämään ja sieltä samaa vauhtia salin ovelle. Kenelle tämä tulee? kajautin ennen kuin tajusin, että makkara jatkoi lautaselta matkaansa ilman halki ja kierähti keskelle salia. Koko joukko räjähti nauruun lukuun ottamatta nuorta miestä, joka tuijotti onnettomana makkaraa ja nosti hitaasti kätensä: Se tulee minulle. En väitä, että ilman sitä lentävää makkaraa olisin huonompi yrittäjä, mutta suhteellisuudentajua mokailu kasvattaa. Kun vastoinkäymisiä sattuu, suoritan nopean tilannearvion. Aika usein voin todeta, että tämä nyt oli vielä kohtalaisen kevyt nakki. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssa Print, Forssa 2011 ISO 9002 Karolliina Ek 7/2011 KEMIA 5

6 Outotecin Porin tutkimuskeskuksessa testataan liuotusta laboratoriomittakaavassa. Outotec 6 KEMIA 7/2011

7 Suomalaisella kaivososaajalla riittää vientiä Outotec takoo tulosta Maailman suurin rautarikasteen pelletointilaitos rakenteilla Brasiliaan, maailman suurin rikkihappotehdas valmistumassa Saudi-Arabiaan. Kuparin rikastus- ja jalostuslaitteistojen toimituksia Chileen ja Peruun, teollisuuslaitosten modernisointeja Venäjälle ja Lähi-itään. Meillä menee hyvin, kiteyttää Outotecin teknologiajohtaja Kari Knuutila. Juha Granath Kaivosteollisuuden huonot uutiset ovat Outotecille hyviä uutisia. Kun maailmalla malmioiden mineraalipitoisuudet vähenevät, ilmanlaatu heikkenee, vesipula vaivaa ja ympäristölainsäädäntö kiristyy, Outotecin tilauskirja paisuu. Outotecin liikevoitto tuplaantui vuoden ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden vastaavaan verrattuna. Loppuvuosikin näyttää niin hyvältä, että nostimme liikevaihto-ohjeistustamme aiemmin arvioidusta 1,25 1,35 miljardista eurosta 1,45 miljardiin euroon, kertoo yhtiön teknologiajohtaja Kari Knuutila. Suomalaisen kaivosteknologiayhtiön toiminta-ajatus on hyödyntää luonnonvarat mahdollisimman tehokkaasti pienin ympäristövaikutuksin sekä säästää energiaa ja investointeja. Näin vakuuttaa yritys kuin yritys, mutta kun moni tuskailee taloudellisessa taantumassa, miksi Outotec onnistuu? Näin se käy. Presidentin kanssa Mongoliassa Köyhästä mutta luonnonvaroiltaan rikkaasta Mongoliasta levisi syyskuussa suomalaismediaan kuva, jossa riemukkaan presidentin Tarja Halosen takana seisoo pyhäpuvuissaan vähintään yhtä iloista suomalaista ja mongolialaista herrasväkeä. Ilon aihe oli Mongolian valtion ja Outotecin yhteistyösopimus maan mineraalivarantojen hyödyntämisestä. Helsingin Sanomien uutisessa Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen sanoo olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että Stubb ja Halonen tasoittivat tietä suomalaisyrityksille. Toimitusjohtajan kehu valtiojohdolle lienee diplomatiaa, sillä Outotec allekirjoitti jo viime vuoden lokakuussa Mongoliaan suunniteltavan kuparisulaton selvitystyöstä sopimuksen, joka Knuutilan mukaan oli pohjana tuoreelle yhteistyölle. Maassa on kevyt valtarakenne, joten sinne on helppo luoda keskusteluyhteydet. Presidentin läsnäolo Mongoliassa vei hanketta eteenpäin, Knuutila vakuuttaa. Kuparisulaton hinta on satoja miljoonia euroja. Summaan kuuluu myös toimivan infrastruktuurin rakentaminen. Me tarjosimme jatkuvatoimista, ilman sulien välituotteiden siirtoja toimivaa sulatusta. Se on turvallinen tekniikka, sillä eniten vaaratilanteita sattuu juuri prosessien ylös- ja alasajoissa. Lisäksi tekniikka vähentää energiankulutusta, päästöjä ja inhimillisiä virheitä. Mongolian-sopimus kattaa muun muassa mineraalin jalostusketjujen analysoinnin, ympäristövaikutusten arvioinnin, lainsäädännön kehittämisen sekä kaivosteknisen ja metallurgian asiantuntijaviennin. Se, kuinka urakka etenee ja jaetaan Outotecin ja muiden yhtiöiden kanssa, on vielä avoinna. Hyvä lähtökohta on, että Mongoliassa luotetaan suomalaisyritykseen. Firma on tehnyt yhteistyötä mongolialaisten ja venäläisten puoliksi omistaman Erdenet-kaivosyhtiön kanssa jo 30 vuotta. Mongoliassa käytävä kisa on kuitenkin kova. Kansainväliset kaivosyhtiöt etsivät kiivaasti malmia ja varaavat valtauksia. Silloin on oltava valmis kun kutsu käy, ja me olemme valmiit. Outotecin tutkimuslaitoksessa Porissa työskentelevä Rodrigo Grau kuuntelee Mongolian uutisia hymyssä suin. Chilestä kotoisin oleva tekniikan tohtori on ratkonut yhtiön asiakkaiden ongelmia ympäri maailmaa, mutta Mongoliassa en ole vielä käynyt. Matkallaan sinne Grau voi poiketa Juha Granath myös Outotecin uunituoreen asiakkaan luona Venäjällä. Yhtiö sopi syyskuussa suuren pelletointilaitoksen toimittamisesta Stary Oskoliin 600 kilometriä Moskovasta etelään. Kaupan arvo on 150 miljoonaa euroa. Tutkimusta Porissa ja Frankfurtissa Chileläisessä Santa Marian yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa opiskelleen Graun pääaine oli rikastustekniikka. Nyt hänen työhönsä kuuluu jauhatus- ja rikastuskokeiden lisäksi mineraloginen kartoitus. Parhaillaan Grau murskaa chileläisestä kuparikaivoksesta louhittuja nyrkinkokoisia malmimurikoita. Työkaluina hänellä ovat mallintaminen ja mittaaminen. Lavastan prosessin tietokoneelle ja Jatkuu sivulla 9 Porilaistuneella Rodrigo Graulla riittää kiireitä ympäri maailmaa, mutta se ei chileläissyntyistä tutkijaa kauhistuta. Jos pärjäät Porissa, pärjäät missä vain. 7/2011 KEMIA 7

8 Oulu ja Aalto kouluttavat mainareita Outotecin Kari Knuutila on huolissaan kaivosalan koulutuksen tilasta Suomessa. Suomen yliopistoista löytyy vielä kemian osaajia, mutta työmarkkinoilla huomaa selvästi, että matematiikan, kemian ja fysiikan opiskelu on vähentynyt. Jos kehitys jatkuu näin, Outotecin on hankittava asiantuntijat yhä useammin ulkomailta. Teknologiajohtajan huutoon vastataan Oulusta ja Espoosta. Teknologiajohtaja Kari Knuutilan on helppo hymyillä, sillä Outotecin tilauskirja on jatkuvasti pullistumaan päin. Vuonna 2007 aloittanut Oulu Mining School tarjoaa monitieteistä vuorialan perus- ja täydennyskoulutusta. Opetuksesta vastaavat Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen ja prosessi- ja ympäristötekniikan osaston lisäksi muun muassa Geologian tutkimuskeskus ja kaivosyhtiöt. Geotieteiden laitoksessa opiskeli viime vuonna 50 perusopiskelijaa ja 25 täydennyskoulutettavaa. Mainareiden koulutuksesta vastaavan tutkimusprofessorin Leena Yliniemen mukaan kiinnostus alaa kohtaa kasvaa koko ajan. Geologiaa lukemaan pyrki viime keväänä 132 hakijaa eli kolminkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Sisään otimme 25, ja parhaillaan keskustellaan aloituspaikkojen lisäämisestä. Periaatteemme on, että koulutamme tarpeen mukaan. Tarvetta on, sillä ala kasvaa kohisten. Viime vuosina toimintansa ovat käynnistäneet muun muassa Talvivaaran nikkelikaivos ja Kittilän kultakaivos. Niiden lisäksi on perustettu useita pienempiä kaivoksia. Oulusta valmistuu kaivosgeologeja ja geofyysikoita sekä diplomi-insinöörejä, jotka toimivat rikastus- ja kaivosinsinööreinä sekä ympäristö- ja työturvallisuustehtävissä. Oulu Mining Schoolissa vahvasti mukana oleva teollisuus järjestää muun muassa opintomatkoja sekä harjoitteluja myös vakituisia työpaikkoja. Outotec Aalto-yliopistoon rikastusohjelma Kaivosbuumin aiheuttamaa osaajapulaa paikkaa myös Aalto-yliopisto. Kaivostekniikkaa opiskellaan siellä kuuden eurooppalaisyliopiston yhteisessä EMC (European Mining Course) -ohjelmassa. Vuosina Aalto toteutti kaivosalan erikoistumiskoulutuksen, joka osoittautui menestykseksi, ja kaikki koulutetut työllistyivät saman tien alan yrityksiin. Tammikuussa 2012 Otaniemessä starttaa uusi puolitoistavuotinen rikastuksen erikoistumisohjelma, joka sekin on suunniteltu ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaivosteollisuuden kanssa. Koulutukseen valitut, rikastus- ja mineraalitekniikan osaajiksi valmistuvat 15 opiskelijaa palkataan heti kurssin alussa työsuhteisiin yhteistyöyrityksiin eli Outoteciin, Talvivaaraan, Kevitsa Miningiin, Belvedere Miningiin ja Endominesiin. 8 KEMIA 7/2011

9 testaan mallinnusohjelmalla prosessin toimivuuden. Samanlaista tutkimusta tehdään vain Kanadassa ja Australiassa. Porilaiskeskuksen 130 ammattilaista, joista tutkijoita on runsaat 70, hallitsevat rikastuksen lisäksi muun muassa värimetallien valmistustekniikat ja ferroseosprosessit. Tutkimusten pohjalta suunniteltavat laitokset mitoitetaan yhdessä Outotecin pääkonttorin väen kanssa Espoossa. Siellä työntekijöitä on 700. Annamme tilaajalle myös laitteet, takuut toimivuudesta, laskelmat laitoksen suorituskyvystä, huollot ja modernisoinnin. Pidämme huolta laitoksesta sen alusta hamaan loppuun asti, Grau kertoo. Graun vaativimpiin töihin kuuluu suurten pilottihankkeiden testaaminen yhdessä Geologisen tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa Outokummun kaupungissa Pohjois-Karjalassa. Jos meillä Porissa on sadan kilon koeeriä, niin Outokummun pilottikokeissa käytämme kymmeniä tonneja mineraaleja. Viikkoja kestävät testit ovat hyvin tarkkoja, ja niitä vaativat myös hankkeita rahoittavat rahoituslaitokset. Outotecin toinen tutkimuskeskus toimii Frankfurtissa. Saksalaiskeskuksen tietämys perustuu suomalaisyrityksen vuonna 2001 hankkiman Lurgi Metallurgie -yhtiön teknologiaan. Sen pohjana ovat Kari Knuutilan mukaan muun muassa leijupetireaktoritekniikka, rautarikasteiden pelletointi, sintraus ja rikkihappoteknologia. Leijupetiteknologiaa käytetään rikasteiden pasutukseen, alumiinioksidin kalsinointiin, raudan suorapelkistykseen ja energian tuotantoon. Pori ja Frankfurt ovat siis erikoistuneet eri aloille. Valttina vihreys ja yhteiskuntasuhteet Outotec Mangaanimalmin sintrauslaitos nousee Etelä-Afrikan Kapmaahan. Keväällä 2012 käynnistyvä laitos tuottaa sintteriä runsashiilisen ferromangaanin tuotantoon. Maailman terveysjärjestön WHO:n tuore tutkimus paljasti, että ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain 1,3 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Pahiten kärsivät kehittyvien maiden asukkaat. Yksi merkittävä ympäristönpilaaja on kaivosteollisuus. Outotecin liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee kehittyvistä maista. Kun niiden ympäristölait tiukkenevat jatkuvasti, pörssiyhtiön on Knuutilan mukaan pakko ottaa ympäristöasiat huomioon entistä vakavammin. Metalli on hankittava keveästi, päästöt pienennettävä minimiin, prosessien pitää olla energiatehokkaita ja vesitalouden kunnossa. Knuutila ottaa esimerkiksi maailman suurimman rautarikasteen pelletointilaitoksen avaimet käteen -toimituksen brasilialaiselle Samasco Mineracaolle. Heinäkuussa julkaistun sopimuksen arvo on 200 miljoonaa euroa. 9,25 miljoonaa tonnia rautapellettiä vuodessa tuottava laitos tarvitsee vähemmän energiaa kuin aiemmat toimittamamme laitokset. Olemme parantaneet esimerkiksi pelletin lujuusominaisuuksia nauhasintrauskäsittelyllä, jossa lämpötila kohoaa noin asteeseen. Laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat kolmanneksen pienemmät kuin kilpailevilla tekniikoilla. Menestyksen ehto on, että yhtiön sosiaaliset suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat kunnossa. Alkuperäisväestöä on kuultava ja sen opeista on otettava vaari. Brasilian laitoksen suunnittelussa oli mukana 200 paikallista insinööriä. Ostamme 90 prosenttia palveluista ja laitteistoista paikan päältä. Suomesta tuomme rahoitus-, laki- ja hallintopalveluita, ja kaupan tulos toki tulee koti- Suomeen. Konstit tuntuvat purevan. Kuluvan vuoden jälkipuolisko on ollut Outotecille yhtä juhlaa: alumiiniteknologiaa Saudi-Arabiaan, rikastamoteknologiaa ja pelletointilaitos Venäjälle, kaasu- ja rikkihappoteknologiaa Uzbekistaniin, sulatusteknologiaa Lähi-itään, ferrokromitehdas Kiinaan. Metallit hyvinvoinnin mittari Outotecin markkinat käyvät kuumina Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Intiassa. Metalleista kupari-, kulta- ja rautahankkeet ovat kovimmassa vauhdissa. Vientialueista myös Lähi-itä ja Venäjä ovat taantuman jälkeen piristymään päin, ja molemmat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan öljystä. Arabiemiraatit sijoittavat alumiiniteollisuuteen ja Saudi-Arabia lannoiteteollisuuteen. Venäjä modernisoi vauhdilla vanhoja teollisuuslaitoksiaan. Outotec on mukana kaikissa hankkeissa. Metallit ovat Knuutilan mukaan hyvinvoinnin mittari. Kehittyvät valtiot parantavat infrastruktuuriaan, ja kansalaiset haluavat autoja, jääkaappeja, pesukoneita ja kännyköitä. Porissa Rodrigo Grau etsii oikeaa rikastusmenetelmää Chilestä tuodulle malminäytteelle. Lopputuotteesta on tultava kuparikatodia, jonka kuparipitoisuus on 99,99 prosenttia. Kehittyvät maat haluavat nykyään jalostaa metallinsa mahdollisimman pitkälle. Chilen ja Perun tavoite on tehdä kuparikatodi itse. Kun jalostusaste nousee, nousevat myös vientitulot. Kari Knuutilan mukaan jalostaminen pelkän rikastetuotannon sijaan on valtioille myös imago- ja itsetuntokysymys. Se vaatii kuitenkin valtavia satsauksia infrastruktuuriin, laitteistoihin ja ympäristösuojeluun. Outotecia kehitys suosii, sillä meillä on tarjota selvät sapluunat siihen, miten tehdään malmista metallia. Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen toimittaja. 7/2011 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Keksijä tarvitsee tukea LUOVAN TALOUDEN kivijalka on keksijä. Tätä tosiasiaa ei käsitellä lainkaan Suomen kahdessa merkittävimmässä innovaatiopolitiikan asiakirjassa. Tutkimus- ja innovaationeuvoston Tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessa ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Innovaatiopolitiikan linjauksissa vuodelle 2011 ei kertaakaan mainita sanoja keksijä, keksintö, muotoilija, tekijä tai teos. Kuitenkin vain keksijät saavat luomisvoimallaan aikaiseksi jotakin uutta, josta voi tulla immateriaalioikeuksilla suojattavia tuloksia ja tulevaisuuden tuotteita tai palveluita. Ilman keksijää ei käynnisty yksikään merkittävä innovaatioprosessi. Asiakirjat koskevat vain yrityksiä ikään kuin luomistyön tuloksella olisi merkitystä vasta sitten, kun sen aikaansaaja on perustanut yrityksen tai luovuttanut oikeutensa jollekin yritykselle. Luovuus asuu kuitenkin ihmisessä eikä yrityksessä. SUOMESTA PUUTTUU myös yhtenäinen kansallinen innovaatiostrategia. Aineksia strategian aikaansaamiseksi on runsaasti, ja sen toteuttamiseen pitää sitouttaa kaikki alan toimijat. Uuden hallituksen ohjelmasta löytyy lause innovaatiotoiminnan tarpeellisuudesta. Toistaiseksi hallitus ei silti ole lausunut innovaatiostrategiasta tai sen sisällöstä sanaakaan. Kansallisesta aineettomien oikeuksien (IPR) strategiasta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuonna IPR-strategia on selkeä ja toteuttamiskelpoinen, ja sen jalkauttaminen on käynnistynyt työministeriössä, mutta työ on vasta aivan alussa. Nyt pitää löytyä keinot, joilla IPR-osaamista levitetään sekä keksijöiden että pkyritysten tietoisuuteen. Keksijöiden keskusliitto KEKE ry järjestää luentoja eri puolilla Suomea, mutta paljon massiivisempia toimia tarvitaan. On myös muistettava, että aineettomat oikeudet ovat vain yksi vaikkakin tärkeä väline keksintöjen kaupallistamiseksi. Innovaatiopolitiikan keskeisinä tavoitteina pitää olla keksintöjen rahoittaminen ja tehokas markkinoille saattaminen. VALTION tutkimus- ja kehitysrahoitus oli viime vuonna miljoonaa euroa. Valtaosa summasta jakautui kolmen suuren eli Tekesin (610 miljoonaa), Suomen Akatemian (384 miljoonaa) ja yliopistojen (506 miljoonaa) kesken. Niistä mikään ei myönnä rahaa yksityiselle keksijälle. Yksityisoikeudellinen Keksintösäätiö sai TEM:ltä 8,3 miljoonaa euroa. Säätiön alkuperäinen tehtävä oli tukea yksityisiä henkilöitä näiden keksintöjen kehittämisessä, mutta TEM:n uuden linjauksen mukaan säätiön vastuulle siirrettiin henkilöiden liikeideoiden arviointi- ja kehityspalvelu, joka kulkee nimellä Tuoteväylä. Näin tukittiin tämäkin rahahana yksityishenkilöltä, mikäli hän ei pysty kehittämään keksintöönsä perustuvaa liikeideaa. Juuri silloin keksijä kuitenkin taloudellista ja muutakin tukea tarvitsee. Valtion rahoitusorganisaation puoleen keksijän ei kannata kääntyä. Hän ei saa rahaa rahoituslaitoksilta ilman vakuuksia, eivätkä bisnesenkelit ole kiinnostuneita varhaisen vaiheen ideoista. Ainoa vireillä oleva yritys keksijän polun alkuvaiheen rahoituksen järjestämiseksi on Suomalaisten keksijöiden tukisäätiö, jonka perustivat Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistys ja yksityiset henkilöt. Säätiön tavoitteiden esteenä ovat kuitenkin olleet sekä lama että yliopistojen massiivinen varainhankinta. KUN YLIOPISTOJEN rahanhankinnan huippu on nyt takana, tilanne toivottavasti ymmärretään varsinkin keksinnöille menestyksensä perustan luoneiden yhtiöiden johtoportaassa. Valtiokin voisi harkita linjaustaan uudelleen ja miettiä vakavasti, voitaisiinko keksijöille luoda vastaava apurahajärjestelmä kuin muille luovan alan yksityishenkilöille. Jo muutaman miljoonan euron vuotuisen apurahapaketin avulla saataisiin esiin hyödyntämiskelpoisia keksintöjä, joilla maamme kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Apurahan turvin keksijä voisi keskittyä keksintönsä kehittämiseen ja suojaamiseen riittävän pitkäksi ajaksi vaarantamatta kohtuuttomasti omaa ja lähipiirinsä taloudellista asemaa. Vastaavalla summalla voitaisiin vähentää Tekesin suuryrityksille myöntämää tukea, jota monet niistä eivät edes tarvitse. Timo Kivi-Koskinen Kirjoittaja on varatuomari ja Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistyksen puheenjohtaja. 10

11 Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille. Toimitusjohtaja Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahasto Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu julistaa haettavaksi Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta euron suuruisen apurahan. Apuraha myönnetään ansioituneelle ympäristöteknologian osaajalle tutkimus- ja kehitystyöhön. Apurahan tarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina. Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan rahaston asiamiehelle viimeistään ensisijaisesti sähköpostilla (pdf-tiedostoina) osoitteeseen Viestiin viitteeksi Tj. Järvisen rahasto tai postitse osoitteella Aalto-yliopisto, Kirjaamo, PL 11000, Aalto ja kuoreen merkintä Tj. Järvisen rahasto. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan henkilötiedot ja apurahan käyttösuunnitelma (tutkimussuunnitelma max 2xA4) ja sen liitteenä tulee olla hakijan CV julkaisuluetteloineen. Lisätietoja antaa rahaston asiamies controller Pirjo Muukkonen, puh , aalto.fi

12 Satavuotias Brücke-Osteuropa suprajohde hiipii hitaasti kohti huoneenlämpötilaa Kemian kansainvälisenä merkkivuotena 2011 juhlistetaan myös suprajohtavuuden ja suprajohteiden vuosisadan mittaista taivalta. Jarmo Wallenius Suprajohdeala alkoi muovautua fysiikasta keittokemian suuntaan 25 vuotta sitten, kun korkean lämpötilan keraamiset suprajohteet eli HTC-johteet keksittiin. Äskettäin eli vuonna 2008 löydettiin rautapohjaiset suprajohteet. Nyt eletäänkin suprajohteiden rauta-aikaa. Uudet materiaalit, jotka ovat eräänlaista teknologiaketjun planktonia, ovat jatkuvasti esillä myös suprajohteiden alalla. Hyvä esimerkki on epäpuhtausatomeilla seostettu grafeeni. Kaksiulotteinen hiiliverkko muuttuu epäpuhtausatomien myötä suprajohtavaksi runsaat 11 astetta absoluuttisen nollapisteen eli 273,15 celsiusasteen yläpuolella. Tutkijoiden Graalin maljana on löytää sellainen suprajohde, joka toimisi huoneenlämpötilassa ja olisi helposti muokattavissa, jonka virrantiheys olisi suuri ja joka kestäisi mahdollisimman hyvin magneettikenttiä. Tavoitetta kohti edetään, mutta hitaasti hiipien. Kuuden Nobelin johteet Suprajohteiden satavuotinen taival on sekä jäähdytyksen että kiinteän aineen ja olomuodon kvanttimekaanisen käyttäytymisen ja ilmiömaailman historiaa. Saksalainen Paul Drude päätteli kolme vuotta elektronin löytämisen (1897) jälkeen, että negatiivisesti varatut partikkelit toimivat johteissa sähkön kuljettajina. Sähkönvastus taas aiheutui elektroni- 12 KEMIA 7/2011

13 Suprajohdemagneettien avulla raiteiden yläpuolella leijuvat junat kiitävät parhaimmillaan lähes 600 kilometrin tuntivauhtia. Suprajohdesovellukset yleistyvät hieman hitaampaa tahtia. en epäelastisista törmäyksistä kulloisenkin materiaalin värähtelevien atomien kanssa. Kun hollantilainen Heike Kamerlingh Onnes onnistui vuonna 1908 nesteyttämään heliumin (4,2 kelvinasteessa eli 269 celsiusasteessa), otaksuttiin, että resistanssi voi absoluuttista nollalämpötilaa lähestyttäessä hävitä tai epäpuhtausatomien johdosta saturoitua jollekin matalalle tasolle. Kolmas vaihtoehto oli, että vastus alkaisikin metalleissa kasvaa kohti ääretöntä, kun kidehilan kylmät atomit kaappaavat johtavat elektronit itselleen. Yllätys oli melkoinen, kun Kamerlingh Onnes huhtikuussa 1911 havaitsi, että hyvin puhtaan, kiinteän elohopeametallinäytteen sähkönvastus romahti kuin veitsellä leikaten nollaan nesteheliumin 4,2 kelvinasteen lämpötilassa. Leidenin yliopiston silloista fysiikan professoria pidetäänkin suprajohtavuuden keksijänä. Hänelle myönnettiin Nobelin fysiikan palkinto vuonna 1913 lähinnä heliumin nesteyttämisestä ja matalien lämpötilojen koetekniikan kehittämisestä. Sittemmin suprajohtavuuteen liittyvistä ilmiöistä ja teorioista on jaettu Nobel viisi kertaa, viimeksi vuonna Suprakaapelia Suomen Porista Pekingissä elokuussa 2011 pidetyssä matalien lämpötilojen maailmankongressissa LT 26:ssa raportoitiin jo metallisen vedyn hyvästä sähkönjohtavuudesta huoneenlämpötilassa. Huoneenlämmössä toimivat todelliset HTC-johteet ovat silti vielä yhtä kaukana kuin fuusioenergia ja kvanttitietokone. Cernin LHC-kiihdyttimen perinteistä niobititaanista suprajohdemagneettia toimivat nesteheliumin lämpötilassa, samoin huippunopeat levitoivat magneettijunat. 7/2011 KEMIA 13

14 Kelpoisimmat ja halvimmat suprajohteet valmistetaan yhä niobititaanista, joka otettiin käyttöön jo 40 vuotta sitten. Porilainen Luvata Oy on erikoistunut tuottamaan kuparimatriisin sisään upotettua, niobititaaniseoksesta tehtyä suprajohdekaapelia. Kaapelien on kestettävä sekä korkeita magneettikenttiä että sähkövirtoja. Niobititaaniset johteet ovat niin sanottuja toisen lajin suprajohteita. Niissä esiintyy korkeissa magneettikentissä Meissner-tilan ja normaalin tilan välissä seka- eli vorteksitila. Siinä suuri magneettikenttä pääsee osittain tunkeutumaan suprajohteen sisälle vuoputkia pitkin. Tällöin suprajohteessa esiintyy sekä resistiivisiä että suprajohtavia alueita. Walther Meissnerin mukaan vuonna 1933 nimetty ilmiö on ääretöntä johtavuuttakin käytetympi keino varmistaa, että materiaali on suprajohtavassa tilassa: suprajohde pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää ja toisaalta kenttä saadaan poistumaan supratilaan jäähdytetystä johteesta. Ilmiötä demonstroidaan usein suprajohtavan kappaleen yläpuolella levitoivalla magneetilla. Suprajohtavuuden löytymisen jälkeen ilmiötä pyrittiin selittämään myös teoreettisesti. Ongelmaa yrittivät ratkoa vuosisadan tunnetuimmat teoreetikot Albert Einsteinia ja Richard Feynmania myöten. Kattava selitys löytyi kuitenkin vasta vuonna 1957, jolloin John Bardeen, Leo Cooper ja John Schreiffer laativat Supraseoksia jo tuhansia Suprajohtavuudeksi kutsutaan ilmiötä, jossa sähköä johtavan materiaalin esimerkiksi metallin, metalliseoksen, keraamisen kupariyhdisteen tai orgaanisen aineen sähkönvastus häviää tietyn lämpötilan alapuolella. Lämpötila riippuu kulloisestakin materiaalista ja paineesta. Suprajohteiden kriittisiä arvoja ovat myös kriittinen magneettikenttä (Meissnerin ilmiö) ja kriittinen virta. Kullekin aineelle tyypillisten arvojen alapuolella aine on suprajohtavassa tilassa. Kriittiseen lämpötilaan liittyy usein aineen ominaislämmön anomalia. Jaksollisesta järjestelmästä on löydetty 58 alkuainetta, jotka ovat suprajohteita. Suprajohtavia seoksia ja yhdisteitä tunnetaan jo tuhansia. Suprajohteiden korkein toimintalämpötila on vielä hyvin matala, normaalipaineessa 133 ja korkeassa paineessa 138 kelviniä eli 135 celsiusastetta. Magneettikuvausta ja kaapelointia Suprajohteiden arkipäivän sovellukset ovat toistaiseksi harvassa. Jokapäiväisessä käytössä suprajohteet ovat lähinnä magneettikuvauslaitteissa. Lisäksi suprajohdekaapeleita asennetaan erilaisiin sähköverkkoihin. Yksi löytyy New Yorkin Long Islandilta Holbrookin metroasemalta. Suprajohdekaapelit ovat vielä viitisen kertaa kalliimpia kuin perinteiset kuuluisan BCS-teoriansa. Puhelun Tukholmasta he saivat vuonna Woodstockin hengessä BCS-kolmikko oivalsi, että suprajohdelämpötilan alapuolella sähkövarausta kuljettavat elektronit muodostavat johteen kidehilassa löyhästi toisiaan puoleensa vetäviä pareja, joita kutsutaan Cooperin pareiksi. Pareja muodostuu, kun elektronit vuorovaikuttavat kidehilan kvantittuneiden värähtelyiden eli fononien kanssa. Cooperin parin ensimmäinen elektroni ikään kuin raivaa polkua kidehilan ionisoituneiden hilapisteiden pellossa, ja parin toinen elektroni seuraa sitä minimoiden samalla oman energiansa. Cooperin parien muodostuminen ja sen myötä makroskooppinen kvanttikoherenssi on suprajohteiden universaali ilmentymä, vaikka elektronien ja fononien kytkentä ei sellaisenaan kuvaa tarkasti muita kuin perinteisiä metalli- ja metalliseosjohteita. Perinteisten suprajohteiden maksimilämpötila pysytteli 1980-luvulle asti itsepintaisesti alle 25 kelvinissä, eivätkä 30 vuotta sitten löydetyt orgaanisetkaan johteet tuoneet parannusta asiaan. Vuonna 1986 tapahtui kuitenkin läpimurto, kun George Bednorz ja Alexander Müller löysivät IBM:n Zürichin laboratoriossa keraamiset, kuparipohjaiset suprajohteet. He mittasivat lantaani-barium-kuparioksidin kriittiseksi lämpötilaksi 30 kelvinastetta. Löytö kuumensi kiinteän olomuodon tutkijat niin, että Amerikan fyysikkoseuran APS:n seuraavan kevään kokous sai Woodstockin mittasuhteet. Istuntosalit täyttyivät tupaten täyteen, ja debatti korkean lämpötilan suprajohteista jatkui kiihkeänä vuorokauden ympäri. Odotukset vain kohosivat, kun M. K. Wu ja Paul Chu havaitsivat yttriumin, bariumin ja kuparioksidin yhdisteen muuttuvan suprajohtavaksi typen kiehumispisteen (77 K) yläpuolella 93 kelvinasteessa. HTC-taivas näytti YBCO- kuparikaapelit, sillä suprajohteet tarvitsevat vähintäänkin nestetyppijäähdytystä toimiakseen luotettavasti. Suprajohteilla on kuitenkin tulevaisuutensa. Jos kaikki Suomen sähkönsiirtolinjat korvattaisiin suprajohteilla, energiahävikkiä ei tapahtuisi lainkaan, ja energiaa säästyisi yhden ydinvoimalan tuotannon verran. yhdisteiden jäljiltä valoisalta, ja IBM:n kaksikko kävi pokkaamassa Nobelit tuoreeltaan joulukuussa Kuun pimeällä puolella BCS-teoria kattaa hyvin tavanomaiset suprajohteet mutta puree huonosti HTCmateriaaleihin ja muihin eksoottisiin johteisiin. Onkin tapana sanoa, että BCS kertoo kaiken, mutta sen avulla ei löydä mitään uutta. HTC-yhdisteiden toimintalämpötila on tähän mennessä saatu nostetuksi 138 kelvinasteeseen. Ne siis toimisivat sellaisenaan ilman jäähdytystä Kuun yön puolella. Perinteisiä suprajohteita hauraammista HTC-johteista on onnistuttu valmistamaan hopeakuoreen upotettua suprajohdenauhaa ja kaapeleitakin, mutta vielä niistä ei ole sovelluksissa niobiyhdisteiden korvaajiksi. Kymmenen vuotta sitten löydettiin yllättäen myös uusi perinteinen suprajohde, magnesiumdiboridi, jonka transitiolämpötila on 39 kelvinastetta. Anomalia oli sen ominaislämmön mittauksissa vuonna 1957 jäänyt huomaamatta. Vuonna 2008 löydetyt raudan erilaiset yhdisteet, joissa magnetismi ja suprajohtavuus kamppailevat samoista elektroneista, ovat uusi epätavallisten suprajohteiden perhe. Niiden korkein muutoslämpötila on nykyisin 58 kelvinastetta. Epätavallisten suprajohteiden teoria on haaste tämän päivän kiinteän olomuodon tutkijoille. Cooperin parien syntymekanismia niissä ei tarkoin tunneta. Kyse voi fononien sijasta olla esimerkiksi magneettisista värähtelyistä, antiferromagnetismista tai valenssisidoksista. Apua mekanismin selvittämiseen haetaan aktiivisesti kvanttioptiikastakin. Ultrakylmät alkaliatomihöyryt, joissa atomien välisiä vuorovaikutuksia ja vetovoimia voidaan manipuloida, näyttävät sopivan myös suprajohteiden kvanttisimulointiin. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. 14 KEMIA 7/2011

15 Oleinitec Oy, Martinkuja 6, Espoo Puh , Kysy tarjous! Thermo Scientific laadukkaat ekstruuderit, sekoittajat ja materiaalien tutkimuslaitteet nyt Oleinitec Oy:ltä. Tekniikan päivät tammikuuta 2012, Otaniemi DipOli Maaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitä kansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa. LuenToesiTyksiä ja paneelikeskusteluita: Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja? Kuinka luontoa voi matkia? Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla. Kierrätysyhteiskunta viherpesua vai realistinen tavoite? Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä. oheisohjelmana: näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta, ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne. TapahTumaan on vapaa pääsy. TerveTuLoa! Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessa

16 ajankohtaista Nobelistin löytö toi Terävyyttä kirurgin veitseen Vuoden 2011 Nobelin kemian palkinto myönnettiin israelilaiselle Dan Shechtmanille kvasikiteiden löytämisestä. Havainto oli niin yllättävä, että tutkijalta vei kaksi vuotta vakuuttaa kollegansa sen todenmukaisuudesta. Jari Koponen Kemisti Dan Shechtman teki 8. huhtikuuta 1982 kokeen, jonka diffraktiokuvio romutti kidetieteen parisataa vuotta voimassa olleen perusoletuksen: kiinteät epäorgaaniset aineet ovat joko kiteisiä tai amorfisia. Kiteessä tietyntyyppinen, atomeista tai molekyyleista muodostunut yksikkö toistuu säännöllisessä järjestyksessä läpi koko kolmiulotteisen rakenteen. Amor- 70-vuotias Dan Shichtman työskentelee Israelin teknologiainstituutissa. Esimerkkejä kiinteän aineen rakenteista ja niitä vastaavista diffraktiokuvioista. Vasemmalla kuutiollinen kiderakenne ja keskellä amorfinen aine. Oikealla alumiini-nikkelikoboltti-kvasikide, jonka mallissa nikkeliatomit ovat mustia, kobolttiatomit punaisia ja muut värit edustavat alumiiniatomeja. Jari Koponen Israel Institute of Technology 16 KEMIA 7/2011

17 fisella aineella, esimerkiksi lasilla, puolestaan ei ole selvää rakenneyksikköä, ja atomien muodostamat lyhyen kantaman järjestyksetkin kattavat vain kymmenkunta lähiatomia. Vastoin oppikirjatietoa Shechtman oli kokeessaan jäähdyttänyt äkillisesti alumiinin ja mangaanin sulaa seosta. Menettely tuottaa yleensä kiinteää amorfista ainetta. Kiteen kuvioissa nähdään sekä pitkän kantaman järjestys että säännöllinen jaksollisuus pisteinä. Amorfiselta aineelta puuttuvat molemmat ominaisuudet, mikä diffraktiokuviossa näkyy leveinä renkaina. Nyt kuviossa erottui kuitenkin jotain, mitä ei oppikirjojen mukaan ollut olemassakaan: pitkän kantaman järjestys mutta ei säännöllisyyttä. Aluksi Shechtman ei itsekään tahtonut uskoa silmiään, mutta toistokokeiden tulokset olivat vastaansanomattomat. Kiteiden ja amorfisen aineen väliltä oli löytynyt uusi rakennejärjestys: kvasikiteet. Seuraava vaihe kuuluu tieteen tragikomedioihin. Shechtmania ja hänen tulkintaansa kokeiden tuloksista ei uskottu. Huippututkijalle annettiin luettavaksi kidetieteen oppikirja ja häntä pyydettiin eroamaan tutkimusryhmästään. Meni kaksi vuotta ennen kuin Shechtman sai tuloksensa julki tieteellisessä lehdessä. Tosiasiat oli kuitenkin hyväksyttävä. Lopullinen sinetti tuli, kun Kansainvälinen kidetieteen unioni vuonna 1992 muutti kiteen määritelmän. Nyt kide on mikä tahansa kiinteä aine, jonka diffraktiokuviossa näkyy erillisiä pisteitä. Uusi, käytännönläheinen määritelmä sisältää myös kvasikiteet ja muut mahdollisesti vielä löytyvät jaksottomat rakenteet. Satoja erilaisia kiteitä Laboratorioissa on syntetisoitu jo satoja erilaisia kvasikiteitä. Monet niistä ovat alumiinipohjaisia seoksia, joissa on mukana yksi tai kaksi muuta alkuainetta. Kvasikiteiden muodostuminen tapahtuu vain tietyillä pitoisuussuhteilla ja tietyissä synteesiolosuhteissa. Niitä saatiin aluksi aikaan vain pieninä sulkeumina muun kiinteän aineen joukkoon, mutta nykyään syntyy jo makroskooppisen kokoisia puhtaita kvasikiteitä. Metalliseosten lisäksi kvasikiderakenteita on kyetty valmistamaan muistakin materiaaleista. Esimerkkejä ovat tietyt polymeeri- ja nanopartikkelirakenteet. Myös luonnosta on paljastunut kvasikiteitä, kuten Venäjältä vuonna 2009 löydetty alumiinia, kuparia ja rautaa sisältävä luonnonmineraali, joka nimettiin ikosahedriitiksi. Parranajosta silmäkirurgiaan Kiteillä atomien väliset etäisyydet ovat vakioita, mutta kvasikiteilla etäisyydet vaihtelevat. Kvasikiteet ovat siksi kovia ja huonoja lämmön- ja sähkönjohtajia. Kvasikiteillä on myös matala pintaenergia, minkä vuoksi ne ovat korroosionkestäviä ja niiden pinnoilla on matala kitkakerroin. Ominaisuuksia voidaan hyödyntää erilaisissa sovelluksissa. Kvasikiteet ovat jo löytäneet tiensä arkipäivän esineisiin. Ruotsalainen Sandvik on patentoinut teräksen, jonka sisältämien kvasikidesulkeumien avulla saadaan aikaan hyvin kova ja kestävä leikkaava reuna. Teräksestä valmistetaan muun muassa partakoneenteriä, kirurginveitsiä ja hyvin ohuita neuloja silmäkirurgiaan. Kiteistä on myös tehty paistinpannuihin pinnoitteita, jotka kestävät hyvin kuumuutta ja joihin ruoka ei tartu. Tuotteet jouduttiin kuitenkin poistamaan markkinoilta, koska korkeat suolapitoisuudet syövyttivät pinnoitetta. Supermateriaalistakin löytyy heikkoja kohtia. Nykyään tutkitaan muitakin sovelluskohteita. Sekoittamalla kvasikiteitä erilaisten muovien kanssa saadaan aikaan hyvin kulutusta kestäviä muovikomposiitteja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi tekonivelissä. Kvasikiteiden toivotaan halvempana vaihtoehtona korvaavan katalyyttina käytetyn kalliin palladiumin. Kvasikiteet saattavat myös parantaa ledien ominaisuuksia ja säästää valaistukseen kuluvaa energiaa. Energiasäästöt ovat tavoitteena myös tutkimuksissa, joissa selvitellään mahdollisuuksia käyttää huonosti lämpöäjohtavia kvasikiteitä termosähköisissä materiaaleissa. Materiaalien avulla muunnetaan hukkalämpöä sähköksi. Käytännön sovelluksia on vasta vähän, koska kvasikiteiden maailmanlaajuinen tutkijayhteisö on varsin pieni. Nobelin palkinnon voi odottaa lisäävän kiinnostusta aiheeseen ja vauhdittavan materiaalin laajempaa käyttöönottoa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kvasikiteiden salat selville laskemalla Kvasikiteiden erikoisille ominaisuuksille löytyy runsaasti sovelluskohteita, sanoo tutkija Katariina Pussi. Anna-Liisa Pirhonen Lappeenrannan teknillisen yliopiston akatemiatutkija Katariina Pussi on tutkinut kvasikiteitä laskennallisin menetelmin jo kymmenkunta vuotta. Häntä kiinnostaa kiteiden pinnan atomitason rakenne. Nykyään on vielä epäselvää, mistä kiteiden ominaisuudet johtuvat. Ovatko ne seurausta vierekkäisten atomien välisistä vuorovaikutuksista vai aiheutuvatko ne kvasikiteille ominaisesta pitkän kantaman järjestyksestä? Näihin kysymyksiin pystymme ehkä vastaamaan, kun tunnemme atomien paikat tarkasti, Pussi kuvaa työnsä päämäärää. Vaativa laskenta edellyttää muun muassa opetusministeriön hallinnoiman Suomen tehokkaimman supertietokoneen käyttöä. Laskuilla mallinnetaan elektronien vuorovaikutusta pinnan atomien kanssa. Atomeista siroavat elektronit tuottavat aineelle ominaisen kokeellisen diffraktiokuvion. Kvasikiteiden uusien sovellusten suhteen Pussi on toiveikas. Kvasikiteiden valmistamiseen tarvitaan hyvin kontrolloitu prosessi. Sellaisen siirtäminen laboratoriosta teolliseen käyttöön on ollut pullonkaula, mutta kvasikiteisen teräksen valmistus osoittaa sen olevan mahdollista. 7/2011 KEMIA 17

18 UUTISIA Käyttövalmista polttoainetta biomassasta Biomassasta valmistettua pyrolyysiöljyä voidaan käyttää sellaisenaan polttimissa raskaan polttoöljyn asemesta. Tekniikan ottaa Suomessa ensimmäisenä käyttöön Green Fuel Nordic. Uusi kuopiolaisyritys Green Fuel Nordic Oy rakentaa Suomeen useita biojalostamoja, joissa tehdään metsäbiomassasta uusiutuvaa polttoainetta asuin- ja liikerakennuksia lämmittäviin kaukolämpöjärjestelmiin. Jalostamot nousevat Keski- ja Itä-Suomeen, joissa raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Ykkösenä starttaavan laitoksen on määrä aloittaa tuotantonsa vuonna Kolmen ensimmäisen jalostamon yhteenlaskettu vuosikapasiteetti on tonnia polttoainetta, jonka tuotantoon kuluu miljoona kuutiota metsäbiomassaa. Yritys on sopinut teknologiayhteistyöstä Honeywellin konserniyhtiön Envergent Technologies LLC:n kanssa. Envergent käyttää teollisuuspolttimissa pikapyrolyysitekniikalla (RTP) tuotettua pyrolyysiöljyä, jota Honeywell valmistaa laitoksissaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Teknologia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden rakentaa Suomeen hajautettuja biojalostamoja, jotka istuvat hyvin paikallisen energiantuotannon yleisstrategiaan, sanoo Green Fuel Nordicin hallituksen puheenjohtaja Vesa Kainulainen. Ei ruokaketjun raaka-aineita Pikapyrolyysiteknologia on ollut markkinoilla jo parikymmentä vuotta ja toimivaksi todettu, kertoo liiketoimintajohtaja Kari Liukko Honeywellin biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian segmentistä. Menetelmässä biomassa kuumennetaan nopeasti normaalissa ilmanpaineessa hyvällä hyötysuhteella. Saanto on noin 70 prosenttia. Raaka-aineena voidaan käyttää myös maatalouden korjuutähteitä. Linjamme on kestävän kehityksen mukainen, ja siksi raaka-aineemme eivät tule ruokaketjusta. RTP-prosessin tuotteena syntyvä polttoneste on puhtaasti palavaa ja lähes hiilineutraalia. Sitä voidaan paitsi käyttää uusiutuvan lämmön ja sähkön tuotantoon myös jatkojalostaa muiksi polttonesteiksi. Mielenkiintoinen tulevaisuuden sovel- LomaGraphics lus on jatkojalostus vihreämmäksi dieseliksi ja kerosiiniksi. Bioöljystä voidaan tehdä myös biokemikaaleja. Osa Honeywellin Pohjois-Amerikan laitosten polttoöljytuotannosta meneekin tähän tarkoitukseen. Suomessa hyvät edellytykset Pyrolyysiöljyllä voidaan sellaisenaan korvata raskasta polttoöljyä. Pyrolyysiöljyyn vaihdettaessa muutostarpeita on lähinnä polttoaineen kuljetuksessa ja säilytyksessä. Pyrolyysiöljy on hapanta, joten on käytettävä rosteria tai muovia, Liukko sanoo. Pyrolyysiöljyn energia-arvo on noin puolet raskaan polttoöljyn arvosta, joten sitä tarvitaan tuplasti saman energiamäärän tuottamiseen. Liukon mielestä optimaalinen laitos Suomen olosuhteisiin on 400 tonnia vuorokaudessa kuivaa biomassaa käsittelevä jalostamo. Sellainen voidaan sijoittaa nykyisten biomassavarantojen lähelle. Usein nimenomaan raaka-aineen kuljetus kasvattaa laitosten kustannuksia. Pyrolyysiöljyn tuotanto on Liukon mukaan kannattavaa myös meillä. Raaka-aine on säilyttänyt verovapautensa nykyisessä energialainsäädännössä, ja sen käyttönäkymät ovat hyvät. Honeywellin tytäryhtiö UOP aloitti elokuussa biojalostamon rakentamisen Havaijille, jossa demonstroidaan jatkojalostusteknologian käyttökelpoisuutta, testataan paikallisia liikenteen polttonesteitä ja arvioidaan prosessin ekologista jalanjälkeä. Laitoksen on määrä käynnistyä ensi vuonna, ja täyteen tuotantoon päästään vuoteen 2014 mennessä. Sanna Alajoki Pikapyrolyysipolttoa esiteltiin syyskuun lopulla Lahdessa osana Honeywellin järjestämää tapahtumaviikkoa. Tarkennus Synteettisen kemian kevättapaamisen ja kansallisen NMR-symposion järjestäjänä oli Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Suomen Kemian Seuran synteettisen kemian jaoston lisäksi Suomen Kemian Seuran NMRjaosto. Tapahtumista kerrottiin Kemialehdessä 6/ KEMIA 7/2011

19 Chempolis Oy Suomalaisfinalistit esittäytyivät lokakuisen Cleantech Expon yhteydessä järjestetyssä ETAP-foorumissa Lahdessa. Vasemmalta Chempoliksen Juha Anttila ja Paula Paananen, Moventasin Anssi Imppola, Beneqin Joe Pimenoff ja Akkuserin Jarmo Pudas. Peräti neljä suomalaista ympäristötekniikan kärkiyritystä on selvinnyt maailmanlaajuisen puhtaiden teknologioiden kisan finaaliin. Voittajat julkistetaan Dublinissa 14. marraskuuta. Suomalaiset loistivat cleantech-kilpailussa Teknologiayhtiö Chempolis Oy ylsi GCCA (Global Cleantech Cluster Association) -mittelön loppukilpailuun biopolttoaineiden kategoriassa. Chempoliksen päätuotteet ovat kaksi kolmannen sukupolven biojalostusteknologiaa, joilla valmistetaan biomassasta etanolia liikennepolttoaineeksi, kuituja paperi- ja tekstiilituotteisiin sekä biokemikaaleja. Yhtiön kehittämiä teknologioita voivat hyödyntää biomassa-, paperi-, öljy-, sokeri- ja kemianteollisuus. Chempoliksella on Oulussa biojalostamo, jossa se toteuttaa asiakkaidensa koeajoja. Yritys tähtää voimakkaasti muun muassa Kiinan markkinoille. Tuulivoima-sarjan kolmen finalistin joukkoon pääsi Suomesta jyväskyläläinen Moventas Oy, joka kuuluu maailman suurimpien tuuliturbiinivaihteiden valmistajiin. Yhtiö tekee myös vaihteita ja voimansiirtoratkaisuja teollisuudelle. Suurin osa tuotteiden loppukäytöstä liittyy uusiutuvaan energiaan. Beneq ja Akkuser jo voittajia Uusien materiaalien sarjan kolmen kärkeen nousi Beneq Oy. Vuonna 2005 perustettu vantaalaisyritys kehittää laitteita nanomittakaavan ohutkalvopinnoitteiden valmistukseen. Yhtiön tuotteita käytetään erityisesti aurinkokennojen tuotannossa, ja sen tärkeimpiä asiakkaita ovat suuret aurinkokenno- ja komponenttivalmistajat. Beneqin teknologiaa hyödynnetään myös muun muassa taipuisassa elektroniikassa, esimerkiksi oled-valaisimissa. Beneq vastaanotti muutama viikko sitten tunnustuksen myös Tekniikan Akatemialta, joka myönsi yritykselle Millennium Distinction Award -palkinnon. Millennium-tunnustuspalkinnot jaettiin tänä vuonna suomalaisille aurinkoenergiateknologian huippuosaajille. Neljäs suomalaisfinalisti on ongelmajätteiden kierrätykseen erikoistunut Akkuser Oy Nivalasta. Yhtiö ponnisti jäte-kategorian loppukilpailuun kehittämällään päästöttömällä paristojen ja kannettavien akkujen kierrätysteknologialla. Akkuserin ansiot on huomannut myös Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic, joka tänä syksynä myönsi suomalaisyritykselle vastuullisen tuotannon Responsible Care -palkinnon. Suomalaisfirma voitti kilpailun pienten ja keskisuurten yritysten sarjan. Tätä nykyä 10 henkeä työllistävä Akkuser pyrkii laajentamaan toimintaansa myös EU-alueen ulkopuolelle. GCCA-kisaan oli alun perin ehdolla eri puolilta maailmaa noin yritystä, joista mukaan hyväksyttiin 185. Voittajat valitsee riippumaton kansainvälinen raati, joka koostuu rahoittajien, liike-elämän ja akateemisen maailman edustajista. Finalistit eli kisan kolmekymmentä parasta yritystä ovat kaikki maailman cleantech-sektorin nousevia tähtiä, sanoo GCCA:n puheenjohtaja Ben Taube. SÄHKEITÄ Nanoterminologia kääntyi suomeksi Päivi Ikonen Nanoteknologian termistöstä on ilmestynyt suomenkielinen sanasto. Metalliteollisuuden standardisointiyhdistyksen kääntämä julkaisu Nanoteknologia nanopartikkelien terminologia ja määritelmät sisältää suomennoksen lisäksi alkuperäisen englanninkielisen tekstin. Kirjan tarkoitus on selkeyttää nanoteknologian viestintää, sillä alan termien ja määritelmien vakiintumattomuus saattaa aiheuttaa sekaannuksia. 7/2011 KEMIA 19

20 UUTISIA Metson uudessa Vantaan-tehtaassa valmistetaan venttiilien lisäksi niiden ohjausjärjestelmiä. Työtä tehdään noin 800 hengen voimin. Metso avasi uuden venttiilitehtaan Markkinoilla yhä valoa Metso on keskittänyt suomalaisen venttiilinvalmistuksensa Vantaan Hakkilaan. Syyskuussa käyttöön vihityn uuden tehtaan ketteryys korostuu erityisesti kysyntäpiikkien aikana. Metson uuden suurtehtaan pinta-ala on neliömetriä eli yli kaksi hehtaaria. Venttiilien tuotanto on kasvanut reilusti vuodentakaiseen verrattuna, mutta koska myös menekki on jatkunut kovana, tehtaalla on täysi työ vastata kysyntäpiikkiin. Uusi tehdas onkin kapasiteetti-investointi, jonka puoli vuotta aikaisempi startti olisi yhtiön mukaan ollut ajoituksellisesti täydellinen. Metso on maailmanlaajuisesti merkittävä venttiilivalmistaja, joskin tilanne on sikäli kirjava, että toimijat vaihtelevat niin maantieteellisesti kuin sovellusalueidenkin osalta. Olemme osapuilleen viidenneksi suurin maailmassa sekä säätö- että sulkuventtiilien saralla, arvioi Metson Automaatioliiketoimintaan kuuluvan Flow Controlin johtaja Markku Simula. Metso on myös ainoa suuri yritys, joka valmistaa molempia venttiilejä. Asiakkaista öljyteollisuus on Metsolle Lauri Lehtinen yhä tärkeämpi. Yhtiöllä onkin tarjota kiinnostavia innovaatioita, joiden avulla jalostamot voivat säästää huomattavasti sekä laitosta rakennettaessa että sen varaosahuollossa. Säästö esimerkiksi vetykrakkerin rakenteissa on noin miljoona euroa. Öljyteollisuuden investoinneissa talouden ailahtelut eivät näy vielä lainkaan, Simula sanoo. Öljyalalle ongelmat heijastuvatkin todennäköisesti viimeiseksi. Metson vahvoista alueista notkahtanevat ensimmäisinä paperi ja puu, joskaan kysyntä ei silläkään sektorilla ole vielä heikentynyt. Myös kaivos- ja rikastamorakentaminen on hyvässä vauhdissa, sillä metallien hinnat ovat houkutelleet tuotannon laajennuksiin ja tehostuksiin. Varasto uuteen uskoon Metso on onnistunut erityisen hyvin myös kunnossapidon alueella. Yhtiö on kehittänyt Valve Management Solution (VMS) -nimisen konseptin, jonka mukaisesti se vastaa asiakkaiden koko venttiilihuollosta, muun muassa komponenttivaraston hallinnasta. Alkajaisiksi Metso auttaa asiakasta kuluttamaan venttiilivarastonsa mahdollisimman pieneksi, minkä jälkeen määritellään optimivarasto, jonka omistaa Metso. Kun tarve tulee, komponentti tai venttiili toimitetaan asiakkaalle, joka maksaa vasta toteutuneen toimituksen. Jokaiselle laitokselle tehdään myös tuotantoprosessien kriittisyysanalyysi. Sen perusteella määritellään kullekin komponentille ja venttiilille vasteaika, jonka kuluessa se on toimitettava asiakkaalle. Käytäntö parantaa varaston kattavuutta ja pienentää samalla selvästi siihen sidottua pääomaa. Lauri Lehtinen Teolliset analyysit saivat omat messut Helsingin messukeskuksessa järjestetään ensi keväänä teollisiin analyyseihin ja laaduntarkkailun välineisiin ja palveluihin keskittyvä uusi laboratoriotapahtuma. Analyysitekniikka tapahtumasta tulee laajapohjainen teollisuuden ammattilaisten kokoontuminen, kertoo projektipäällikkö Annika Tuominen messujärjestäjä easyfairsista. Tapahtuma on suunnattu laboratorioosaajille ja -insinööreille, laboratorionjohtajille, laatujohtajille, kemian alan teollisuuden ammattiväelle ja myös ympäristöpäättäjille, Tuominen listaa. Tuotteitaan on jo ilmoittautunut esittelemään laaja joukko alan yrityksiä. Samaan ajankohtaan sijoittuu myös toinen uusi tapahtuma, Prosessiteollisuus Sen painopistealueena on prosessi- Suomen messut Analyysitekniikka ja Prosessiteollisuus -tapahtumat kutsuvat ammattilaisia Helsingin messukeskukseen huhtikuuta tekninen tuotanto. Prosessiteollisuus-tapahtumalla on annettavaa niin teknisille suunnittelijoille, konevalmistajille kuin tuotannon loppuasiakkaillekin. Mukana ovat kaikki teollisuudenalat, joissa käytetään prosessiteknologiaa. Päivi Ikonen 20 KEMIA 7/2011

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, tuo n. 20 % vientituloista. Suomesta

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot