7. PORONHOITAJIEN TERVEYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. PORONHOITAJIEN TERVEYS"

Transkriptio

1 7. PORONHOITAJIEN TERVEYS Mauri Laakso Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 7.1 Johdanto Poronhoitoalue käsittää Kiiminkijoen ja Puolangan-Hyrynsalmen maantien pohjoispuolisen osan Suomea, noin 40 % maamme pinta-alasta. Ilmasto on kuivaa ja kylmää, maa on lumen peitossa 6-7 kuukautta vuodessa. Poronhoito on ollut alun perin saamelaisten ammatti, mutta maata viljelevät suomalaiset ottivat sen myös sivuelinkeinokseen aikojen kuluessa. Nykyään poronhoitajista onkin valtaosa muita kuin saamelaisia. Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämään poronomistajaluetteloon oli vuosina merkitty 7359 henkilöä. Näistä 2705 miestä osallistui vuonna 1986 poronhoitajien terveystutkimukseen. Tutkimus toistettiin vuonna 1989, jolloin osallistui 2081 miestä. Aineistoon kuului vain miehiä, jotka tekivät poronhoitoyötä ainakin yhden päivän vuodessa (Näyhä ja Hassi 1993). Poronhoitajakyselyyn vastanneista 34 % ilmoitti poronhoitotyön pääammatikseen ja loput jonkun muun ammatin (Näyhä ja Hassi 1993). Poronhoitotyö on maastossa ja aidoilla tapahtuvaa porojen kokoamista, laskentaa, merkintää ja paimentamista. Työssä käytetään apuna nykyaikaista tekniikkaa etenkin liikkumisessa (moottorikelkat, moottoripyörät ja mönkijät). Terveysvaarana näissä ovat toistensa vaikutuksia voimistavat kylmyys ja tärinä. Työ on ajoittain fyysisesti raskasta ja kuormittaa erityises- ti selkää ja polvia (Kolivuori ja Hassi 1985 ks. Näyhä ja Hassi 1993). 7.2 Tupakointi Tupakointi on yksi tärkeimmistä terveyden vaaratekijöistä, joka lisää sekä sairastavuutta että kuolleisuutta (Doll ja Peto 1976, ks. Näyhä ym. 1993). Tupakoinnin yleisyys saattaa vaihdella ammattiryhmittäin (Aro ym. 1986, ks. Näyhä ym. 1993a). Vuonna 1986 poronhoitajista 29 % ilmoitti tupakoivansa kyselyhetkellä, 29 % oli lopettanut ja 43 % ei ollut koskaan tupakoinut. Vuonna 2002 Oulun läänin miehistä tupakoi 27 % ja Lapin lääni miehistä 29 % (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 nykyinen tupakointi yleistyi etelästä pohjoiseen mentäessä ja se oli yleisintä vuotiailla. Naimisissa olevat tupakoivat vähemmän kuin muihin siviilisäätyihin kuuluvat ja poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneet enemmän kuin muun pääammatin ilmoittaneet (Taulukko 7.1). Vastaavasti tupakoinnin lopettaneita oli enemmän naimisissa olevissa kuin muihin siviilisäätyihin kuuluvissa ja poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneissa vähemmän kuin muun pääammatin ilmoittaneissa. Monimuuttuja-analyyseissä asuinalue menetti merkityksensä nykyistä tupakointia tai sen lopettamista selittävänä tekijänä, sen sijaan ikä, siviilisääty ja pääammatti säilyivät selittävinä tekijöinä. (Näyhä ym. 1993a).

2 Taulukko 7.1 Poronhoitajien elintavat 1 Tupakoi nykyisin 2 (%) Alkoholia (g/vrk) Täys / kulutusmaitoa juovia 2 Voita ruoanvalmistuksessa 2 (%) Voita leivän päällä 2 (%) Epäsäännöllinen ateriointi 2 (%) Syntyperä - saamelainen 33,8 19,6 71,7 26,7 63,6 62,3 - ei-saamelainen 27,4 11,4 72,8 67,9 83,1 27,6 Pääammatti - poronhoito 33,8 15,2 77,2 50,1 77,5 49,0 - muu 26,3 10,8 70,1 67,5 81,6 24,0 Siviilisääty - Naimaton 33,6 15,6 - Naimisissa 25,4 10,5 - Eronnut / leski 36,0 16,2 - Avoliitossa 35,3 14,7 Asuinalue - Tunturi-Lappi 36,0 69,1 15,6 58,3 69,6 - Lappi 29,5 75,4 58,6 83,2 36,3 - Välialue 26,5 69,0 68,2 81,7 26,0 - Eteläinen alue 27,9 74,9 75,4 86,0 22,7 1 Lähde: Näyhä S ja Hassi J (toim.): Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Ikävakioitu 7.3 Alkoholinkäyttö Alkoholin käytössä havaittiin samantapaisia eroja kuin tupakoinnissa. Saamelaiset poronhoitajat käyttivät alkoholia enemmän kuin ei-saamelaiset (19-22 g/vrk vs. 11 g/vrk). Alkoholin käyttö oli yleisintä nuorilla, vuotiailla ja väheni iän karttuessa. Vähintään 20 g/vrk juovia oli vuotiaista saamelaisista 56 % ja muista 23 % ja vastaavasti vuotiaista saamelaisista 42 % ja muista 23 % (Poikolainen ym. 1993). Vuonna 2002 Oulun läänin vuotiaista miehistä 29 % joi vähintään 120 g/vrk ja vuotiaista miehistä %. Lapin läänin miehistä vastaavat osuudet olivat 34 % ja % (Laatikainen ym. 2003) Vuonna 1986 naimisissa olevat käyttivät vähemmän alkoholia kuin muut. Alkoholin käyttö yleistyi etelästä pohjoiseen mentäessä. Lisäksi asuinalueella ja siviilisäädyllä oli yhteisvaikutus: poronhoitoaleen eteläosassa naimisissa olevat joivat yhtä paljon kuin muihin siviilisäätyihin kuuluvat, mutta pohjoisosassa naimisissa olevat joivat vähemmän kuin muut. Poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneet käyttivät alkoholia yhtä paljon kuin muun pääammatin ilmoittaneet. (Taulukko 7.1). Kyselyn poronhoitajien alkoholinkäyttö näyttää olevan hieman runsaampaa (15 g/vrk) kuin suomalaisten miesten keskimäärin

3 (10 g/vrk), tosin vertailuaineisto on kerätty haastattelemalla ja aiemmin (1984) (Simpura 1987, ks. Poikolainen ym. 1993). Suurkulutus oli samanlaista kuin muillakin suomalaisilla miehillä: eniten juova 10 % joi 49 % kaikesta alkoholista. (Poikolainen ym. 1993). 7.4 Ravinto Ravintotottumukset ovat tärkeä osa terveyskäyttäytymistä. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat esimerkiksi elinolot, tiedot ja asenteet (Nurmi 1985, ks. Hälinen ja Sikkilä 1993) luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan poronhoitajien ruoankäyttö vaihtelee alueittain ja vuodenajoittain (Hasunen ja Pekkarinen 1975, ks. Hälinen ja Sikkilä 1993) luvun lopulla poronhoitajien ravintottumuksia selvitettiin uudelleen (Hälinen ja Sikkilä 1993). Tutkimuksen mukaan 33 % poronhoitajista ei aterioinut säännöllisesti ja 32 % jätti aamupalan syömättä. 34 % söi lounaaksi eväsaterian maastossa (Hälinen ja Sikkilä 1993). Vuonna 2002 noin neljännes vuotiaista ja n. 10 % vuotiaista Oulun ja Lapin läänin miehistä söi eväsaterian (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 epäsäännöllinen ateriointi, aamupalan syömättä jättäminen ja eväsruokailu maastossa olivat yleisimpiä vuotiailla. Epäsäännöllinen ateriointi oli yleisempää saamelaisilla kuin eisaamelaisilla, yleisempää poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneilla kuin muun pääammatin ilmoittaneilla ja se yleistyi etelästä pohjoiseen (Taulukko 7.1) (Hälinen ja Sikkilä 1993) luvun lopulla vielä 73 % poronhoitajista käytti täys- tai kulutusmaitoa, einaimisissa olevat enemmän kuin naimisissa olevat (81 % vs. 68 %) ja poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneet enemmän kuin muun pääammatin ilmoittaneet (77 % vs. 70 %). Syntyperä tai alue eivät vaikuttaneet rasvaisten maitolaatujen käyttöön (Hälinen ja Sikkilä 1993). Vuonna 2002 täys- tai kulutusmaitoa käytti enää 6 % Oulun ja 7 % Lapin läänin miehistä (Laatikainen ym. 2003). Voin käyttö oli vuonna 1986 vielä yleistä. 62 % poronhoitajista käytti sitä ruoanvalmistuksessa ja 81 % leivän päällä (Hälinen ja Sikkilä 1993). (Taulukko 7.1) Vuonna 2002 enää 21 % Oulun ja 25 % Lapin läänin miehistä käytti voita ruoan valmistuksessa. Leivällä se oli vieläkin harvinaisempaa: 9 %:lla Oulun ja 11 %:lla Lapin läänin miehistä (Laatikainen ym. 2003) Voin käyttö sekä ruoanvalmistuksessa että leivän päällä yleistyi iän myötä molempina tutkimusvuosina. Vuonna 1986 voin käyttö ruoanvalmistuksessa ja leivän päällä oli yleisempää ei-saamelaisilla (68 % ja 83 %) kuin saamelaisilla (27 % ja 64 %) ja yleisempää muun kuin poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneilla (68 % ja 82 %) kuin poronhoidon pääammatikseen ilmoittaneilla (50 % ja 78 %). Voin käyttö sekä ruoanvalmistuksessa että leivällä yleistyi pohjoisesta etelään tultaessa (Hälinen ja Sikkilä 1993). (Taulukko 7.1). Poronhoitajat käyttivät pääasiassa tummaa leipää vuonna 1986 (Hälinen ja Sikkilä 1993) ja vuonna 2002 se oli edelleen suosiossa: Oulun ja Lapin läänin miehistä 57 ja 61 % käytti ruisleipää päivittäin (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 poronhoitajista 31 % ei käyttänyt lainkaan vihanneksia tai juureksia tuoreena ja 31 % ei keitettynä (Hälinen ja Sikkilä 1993). Nykypäiviin tultaessa tilanne on hieman parempi: 20 % Oulun ja 22 % Lapin läänin miehistä söi keitettyjä vihanneksia harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vastaavat osuudet tuoreiden vihannesten osalta olivat 6 ja 9 %, joten tilanne on korjaantunut huomattavasti

4 (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 tuoreita tai pakastettuja marjoja tai hedelmiä käytti sen sijaan 86 % poronhoitajista ainakin 1-2 kertaa viikossa (Hälinen ja Sikkilä 1993). Tilanne on Oulun ja Lapin läänin miesten osalta samanlainen tänä päivänä (Laatikainen ym. 2003). Valkuaislähteistä talvella syötiin paljon lihaa, mutta kesällä kalaa. Yli puolet (54 %) söi poronlihaa talvella lähes päivittäin, mutta kesällä vain 18 %. Poronlihan käyttö yleistyi etelästä pohjoiseen mentäessä ja saamelaiset söivät poronlihaa enemmän kuin ei-saamelaiset. Vastaavasti kalaa söi kesällä yli puolet (55 %) lähes päivittäin, mutta talvella vain 18 % (Hälinen ja Sikkilä 1993). Vuoden 2002 kyselyssä Oulun ja Lapin läänin miehistä vain 6 ja 11 % söi kalaa lähes päivittäin (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 poronhoitajien lihan käytössä oli vähän vaihtelua iän mukaan, mutta kalan käyttö yleistyi iän myötä (Hälinen ja Sikkilä 1993). Myös vuonna 2002 kalan syönti yleistyi iän myötä (Laatikainen ym. 2003). Energian saannista rasvat muodostivat 42 % (suositus 30 %), valkuaisaineet 17 % (suositus %) ja hiilihydraatit 41 % (suositus %). Valkuaisaineiden ja kolesterolin saanti lisääntyivät etelästä pohjoiseen mentäessä. Ravintokuidun saanti suhteessa energian saantiin oli niukkaa 2,2-2,5 g/1 MJ, suositus 6,3-8,4 g/1 MJ) vastaten kuitenkin keskimääräistä ravintokuidun saantia Suomessa. (Hälinen ja Sikkilä Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijät Verenkiertoelinten sairauksia esiintyy eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa kuitenkin niin, että Lapin pohjoisimmissa kunnissa näitä sairauksia esiintyy vähän (Näyhä ym. 1993c). Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöitä ovat korkea seerumin kolesteroli-, matala HDL-kolesteroli- ja korkea triglyseridipitoisuus, kohonnut verenpaine, ylipaino, tupakointi ja kylmyys (Sotaniemi ym. 1970, Sotaniemi ym. 1972, Miller ja Miller 1975, Sarna ym. 1977, The Pooling Project Research Study Group 1978, Thakur ym. 1987, Vuori 1987, Pocock ym. 1989, Frick ym. 1990, Manninen ym. 1990, Assman ja Schulte 1992, Bainton ym. 1992; ks. Näyhä ym.1993c) Verenpaine Kohonnut systolinen ( 160 mmhg) verenpaine oli 12 %:lla poronhoitajista, diastolinen ( 95 mmhg) 19 %:lla ja jompi kumpi 23 %:lla. Systolisen paineen keskiarvo nousi tasaisesti iän mukana ( mmhg). Diastolinen paine nousi tasaisesti vuoden ikään asti (79-88 mmhg), mutta laski sen jälkeen (Näyhä ym. 1993c). FINRISKI tutkimuksessa ikätrendi oli samanlainen. Siinä Oulun ja Lapin läänin miesten systolisten paineiden 1. ja 2. mittauksen keskiarvot olivat samaa luokkaa kuin poronhoitajilla 16 vuotta aiemmin, mutta 2. ja 3. mittauksen keskiarvot olivat hieman matalammat. Sen sijaan diastolisen paineen keskiarvot olivat FINRISKI 2002 tutkimuksessa selkeästi matalammat (Laatikainen ym. 2003). Kohonneen systolisen paineen esiintyvyys kasvoi jyrkästi vuoden iästä lähtien, kohonneen diastolisen vastaavasti vuoden iästä lähtien. Kohonneen systolisen paineen esiintyvyys oli korkeimmillaan vuoden iässä (27 %) ja kohonneen diastolisen vastaavasti vuoden iässä (27 %), jonka jälkeen ne laskivat. Saamelaisilla systolisen paineen

5 keskiarvo oli matalampi kuin eisaamelaisilla, mutta diastolisessa paineessa ei ollut eroa. Pääammatilla ei ollut vaikutusta verenpaineeseen. Avoliitossa olevilla verenpaineen keskiarvot olivat matalimmat ja naimattomilla korkeimmat. kuin Oulun läänissä (Laatikainen ym. 2003). Päivittäin tupakoivien diastolisen paineen keskiarvo oli matalampi kuin muilla, systolisessa paineessa ei ollut eroja. Verenpaineiden keskiarvot nousivat painoindeksin noustessa. Tutkimus tehtiin vuoden aikana ja talvella mitatut verenpaineet olivat korkeimmat ja keväällä matalimmat (Näyhä ym. 1993c). Taulukko 7.2 Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijät poronhoitajilla 1. Ikävakioidut luvut. Systolinen verenpaine 2 (mmhg) Diastolinen verenpaine 2 (mmhg) Seerumin kokonaiskolesteroli (mmol/l) Seerumin HDLkolesteroli (mmol/l) Seerumin triglyseridit (mmol/l) Painondeksi (kg/m 2 ) Syntyperä - saamelainen 130,4 84,1 6,92 1,20 1,32 25,75 - ei-saamelainen 136,8 84,8 6,51 1,20 1,11 25,92 Pääammatti - poronhoito 135,2 84,7 6,41 1,22 1,15 25,88 - muu 136,1 84,5 6,10 1,22 1,11 25,88 Siviilisääty - Naimaton 139,8 86,4 6,53 1,24 1,12 25,57 - Naimisissa 134,6 83,9 6,50 1,20 1,12 25,99 - Eronnut / leski 134,2 84,5 7,06 1,13 1,69 26,01 - Avoliitossa 130,4 83,5 6,63 1,19 1,08 25,82 Asuinalue - Tunturi-Lappi 130,2 83,2 6,94 1,21 1,29 25,39 - Metsä-Lappi 138,2 87,1 6,88 1,21 1,20 26,63 - Välialue 135,6 84,1 6,41 1,27 1,05 25,73 - Eteläinen alue 136,5 84,3 6,32 1,16 1,11 25,66 1 Lähde: Näyhä S ja Hassi J (toim.): Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993 Tunturi-Lapin alueella asuvilla verenpaineiden keskiarvo oli matalin ja metsä- Lapin alueella korkein. (Taulukko 7.2) FINRISKI tutkimuksessa oli edelleen alueellinen ero: Lapin läänissä systolinen paine oli hieman matalampi, mutta diastolinen hieman korkeampi Veren rasvat Poronhoitajien keskimääräinen kokonaiskolesterolipitoisuus oli 6,50 mmol/l ja se kasvoi iän karttuessa (5,38-6,90 mmol/l) ikävuoteen asti, jonka jälkeen se hieman laski (6,74-6,82 mmol/l) (Näyhä ym. 1993c). Vuonna

6 2002 seerumin kolesterolipitoisuus oli 5,63 mmol/l Oulun ja 5,81 mmol/l Lapin läänin miehillä. Se nousi ikävuoteen asti sekä Oulun (5,02-5,98 mmol/l) että Lapin läänissä (5,21-6,10 mmol/l) ja laski sen jälkeen (5,78 mmol/l Lapin läänissä ja 6,00-5,79 mmol/l Oulun läänissä) (Laatikainen ym. 2003). Poronhoitajien keskimääräinen kokonaiskolesterolipitoisuus nousi etelästä (6,32 mmol/l) pohjoiseen (6,94 mmol/l) mentäessä. Kokonaiskolesteroli oli korkeampi saamelaisilla (6,92 ) kuin ei-saamelaisilla (6,51 mmol/l) ja korkeampi poronhoidon ( 6,41 mmol/l) kuin muun ammatin ( 6,10 mmol/l) pääammatikseen ilmoittaneilla. (Taulukko 7.2). Kun tarkasteltiin kolesterolitasoja vain tunturi-lapissa, saamelaisten ja suomalaisten välillä ollut eroa kolesterolitasoissa, joten ero etnisten ryhmien välillä johtunee väestön erilaisesta jakaantumisesta eri alueille. Ei koskaan tupakoineilla tai satunnaisesti polttavilla olivat matalammat kokonaiskolesterolitasot kuin lopettaneilla tai päivittäin tupakoivilla. Kokonaiskolesterolipitoisuus kasvoi painoindeksin noustessa alimmasta (6,15 mmol/l) neljänteen (6,77 mmol/l ) kvintiiliin, mutta laski ylimmässä kvintiilissä. Suurentuneen kokonaiskolesterolin ( 5,0 mmol/l) esiintyvyys nousi tasaisesti vuoteen asti ja tasaantui sen jälkeen ollen yli 90 % (Näyhä ym. 1993c). FINRISKI 2002 tutkimuksessa suurentuneen kokonaiskolesterolipitoisuuden esiintyvyyden huippu oli 10 vuotta vanhemmassa ikäryhmässä ja se oli hieman harvinaisempaa (82 % Oulun läänissä ja 87 % Lapin läänissä) (Laatikainen ym.2003). Poronhoitajien siviilisäädyllä ei ollut yhteyttä seerumin kokonaiskolesterolitasoihin (Näyhä ym. 1993c). Poronhoitajilla seerumin HDLkolesterolin pitoisuus oli 1,20 mmol/l. Se laski hieman iän karttuessa (Näyhä ym. 1993c). Vuonna 2002 HDLkolesterolin pitoisuus oli 1,32 mmol/l Oulun ja 1,37 mmol/l Lapin läänin miehillä ja iän karttuessa arvot nousivat (1,29-1,33 mmol/l Oulun ja 1,32-1,44 mmol/l Lapin läänin miehillä) (Laatikainen ym. 2003). Poronhoitajien HDLkolesterolin pitoisuus vuonna 1986 oli matalin eteläisellä alueella (1,16 mmol/l) ja korkein välialueella (1,27 mmol/l) (Taulukko 7.2). Sen pitoisuus laski painon noustessa (1,29 1,11 mmol/l). HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde laski iän myötä ikävuoteen asti, jonka jälkeen se tasaantui. Vastaavasti niiden osuus, joilla oli matala (<0,20) HDL- ja kokonaiskolesterolin suhde. Muilla tekijöillä ei ollut yhteyttä HDL-kolesterolipitoisuuteen. (Näyhä ym. 1993). Poronhoitajilla seerumin triglyseridipitoisuus nousi ikävuoteen asti, jonka jälkeen se laski loivasti (Näyhä ym. 1993c). Täysin sama trendi on vuoden 2002 mittauksissa sekä Oulun että Lapin läänin miehillä (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 niiden poronhoitajien osuus, joilla oli korkea ( 2,0 mmol/l) triglyseridipitoisuus nousi iän myötä ikävuoteen saakka, jonka jälkeen se laski (Näyhä ym. 2003). Jälleen trendi on samanlainen Oulun ja Lapin läänin miehillä vuonna 2002 (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 poronhoitajien triglyseridipitoisuus oli korkeampi saamelasilla (1,32 mmol/l ) kuin ei-saamelaisilla (1,11 mmol/l). Se oli korkeampi leskillä ja eronneilla kuin muihin siviilisäätyihin kuuluvilla. Pitoisuudet kasvoivat etelästä pohjoiseen ja painoindeksin noustessa (0,96-1,43 mmol/l). Pääammatilla ja tupakoinnilla ei ollut yhteyttä triglyseri-

7 ditasoihin. (Taulukko 7.2). Monimuuttuja-analyyseilla tarkasteltuna triglyseridipitoisuutta selittivät asuinalue, etninen tausta ja painoindeksi. (Näyhä ym. 1993c) Painoindeksi Painoindeksi nousi jyrkästi iän myötä ikävuoteen asti (23,2-26,8 kg/m 2 ) ja laski sen jälkeen (Näyhä ym. 1993c). FINRISKI 2002 tutkimuksessa oli samanlainen trendi, mutta painoindeksit olivat jokaisessa ikäluokassa 1 2 yksikköä korkeammat sekä Oulun että Lapin läänissä (Laatikainen ym. 2003). Vuonna 1986 painoindeksi vaihteli alueittain ollen matalin tunturi-lapissa (25,4 kg/m 2 ) ja korkein Metsä-Lapissa (26,6 kg/m 2 ) (Taulukko 7.2), missä paino nousi jyrkimmin iän karttuessa (23,8-28,0 kg/m 2 ). Ylipainoisia (painoindeksi > 25 kg/m 2 ) oli 57 % ja heidän osuutensa kasvoi ikävuoteen asti (25-66 %) Näyhä ym. 1993c). 16 vuotta myöhemmin ylipainoisia oli Oulun läänin miehistä % ja Lapin läänin miehistä % (Laatikainen ym. 2003). Lihavia (painoindeksi > 30 kg/m 2 ) oli poronhoitajista 12 % ja heidän osuutensa kasvoi ikävuoteen asti (2-18 %) Näyhä ym. 1993c). 16 vuotta myöhemmin ylipainoisia oli Oulun läänin miehistä % ja Lapin läänin miehistä % eri ikäryhmissä (Laatikainen ym. 2003) Kylmyys Kylmän aiheuttamia rintakipuja, rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta oli enemmän niillä, joilla oli jokin sydänsairaus kuin niillä, joilla sitä ei ollut (41-44 % vs %), infarktin sairastaneilla enemmän kuin niillä, joilla ei ollut ollut infarktia % vs %), enemmän verenpainetautia sairastavilla kuin sitä sairastamattomilla (14-29 vs %) ja enemmän niillä, joilla oli sydän- ja verisuonitaudin lääkitys kuin niillä, joilla ei ollut lääkitystä % vs %). Monimuuttuja-analyysissä kylmän aiheuttamia rintakipuja lisäsivät korkea ikä, olemassa oleva sydänsairaus, verenpainetauti ja pohjoinen asuinalue. (Näyhä ym. 1993c). 7.6 Yleinen sairastavuus Tutkimusten mukaan suomalaisten terveydentila huononee etelästä pohjoiseen mentäessä. Yleistä sairastavuutta voidaan tutkia eri tavoin. Yksi mahdollisuus on käyttää itse täytettävää terveyskyselyä. Yksi tällaisista kyselyistä on Cornell Medical Index (CMI). Siinä on 195 kysymystä, joihin vastataan kyllä tai ei. Mitä enemmän myöntäviä vastauksia on, sitä suurempana pidetään sairastavuutta. Laskemalla yhteen myöntävien vastausten lukumäärä saadaan kullekin tutkittavalle pistemäärä. Kysymykset on järjestetty 18 osioon. Niistä 12 käsittelee elinjärjestelmiä, rasitusoireita ja elintapoja ja 6 psykiatrisia oireita kuten ahdistuneisuutta ja depressiivisyyttä. Kysely kuvaa hyvin yleistä ja psyykkistä terveydentilaa, mutta huonommin yksittäisiä sairauksia (Abramson ym. 196, Abramson 1966, ks. Näyhä ym. 1993b). Poronhoitajille tämä kysely tehtiin vuonna CMIkyselyn kokonaispistemäärän keskiarvo oli 14,4 ja psykiatrisen osioin pistemäärän keskiarvo 2,2. Ne nousivat iän myötä eläkeiän kynnykselle saakka ja laskivat sen jälkeen. Samoin lääkärin toteamat sairaudet nostivat pistemääriä. Korkeana pistemääränä pidetään 30 pistettä kaikkien kysymysten osalta ja 10 pistettä psykiatristen kysymysten osalta. Nämä pistemäärät ylittäneitä oli 9 % ja 5 % poronhoitajista ja nämä prosenttiosuudet käyttäytyivät iän suhteen samalla tavalla kuin pistemäärien keskiarvot. Tämä on

8 samaa tasoa kuin muissa vertailukelpoisissa aineistoissa. Kokonaispistemäärän keskiarvo oli korkeampi saamelaisilla (11,4) kuin eisaamelaisilla (9,7), samoin psyykkisen osion pistemäärän keksiarvo (0,84 vs. 0,60). Samoin korkean kokonaispistemäärän ja korkean pistemäärän psyykkisestä osiosta saaneita oli saamelaisissa enemmän kuin ei-saamelaisissa (14 % vs. 8 % ja 48 % vs. 4 %). Pääammatiksi poronhoidon ilmoittaneilla kokonaispistemäärän keskiarvo oli korkeampi (10,5) kuin muun pääammatin ilmoittaneilla (9,5). Korkean pistemäärän ylittäneitä oli vähiten avoliitossa olevilla (5 %) ja eniten naimattomilla (12 %). Kokonaispistemäärän keskiarvo (9,3 11,9) ja psykiatrisen osion keskiarvo (0,51 0,7,9) kasvoivat etelästä pohjoiseen. Samoin kasvoi niiden osuus, jotka olivat saaneet korkean pistemäärän kokonaispisteissä (7 % 14 %). Monimuuttuja-analyysissä todettiin iän ja asuinaleen olevan itsenäisiä sairastavuutta selittäviä tekijöitä. Lisäksi verrattaessa tunturi-lapin saamelaisia ja ei-saamelaisia, havaittiin saamelaisilla korkeammat kokonaispisteiden keskiarvot (12,4 vs. 8,5) ja suurempi korkeiden pistemäärien osuus (15 % vs. 9 %) kuin ei-saamelaisilla. (Näyhä ym. 1993b). 7.7 Työn koetut terveyshaitat Poronhoitotyö on maastossa ja aidoilla tapahtuvaa porojen kokoamista, laskentaa, merkintää ja paimentamista. Vuosina 1986 ja 1988 tehtyjen kyselytutkimusten mukaan tärkeimmäksi työn terveyshaitaksi poronhoitajat kokivat kylmyyden. Seuraavina olivat raskaat nostamiset, tärinä ja melu. Useimmin terveyshaittaa koettiin erotukseen kokoamisessa, teurastuksessa, koneiden korjauksessa ja erotuksessa. Työn haittatekijöitä koettiin enemmän pohjoisessa kuin etelässä. Eri haittoja kokeneiden määrä nousi iän myötä keski-ikään saakka ja väheni sen jälkeen. Sydänsairauden ilmoittaneet kokivat muita enemmän haittatekijäksi kuumuuden ja keuhkosairauden ilmoittaneet savun ja eläinkarvapölyn. Tuki- ja liikuntaelinsairauden ilmoittaneet kokivat muita useammin haittatekijäksi nostot. Poronhoitajat kokevat fysikaaliset ja sääoloihin liittyvät tekijät haitallisemmiksi muita ammattiryhmiä useammin. (Anttonen ja Hassi 1993). 7.8 Hengityselinten oireet ja sairaudet Krooniset keuhkosairaudet ovat varsin yleisiä keski-iän ylittäneessä miesväestössä. Yksi tärkeistä syistä on tupakointi (Fletcher ja Peto 1977, ks. Reijula ja Näyhä 1993). Myös kylmällä ilmalla on väitetty olevan merkitystä (Bradley 1968, Rode ja Shephard 1973, Schaefer ym. 1980, ks. Reijula ja Näyhä 1993). Vuonna 1986 ysköksiä tai liman eritystä ainakin kolmen kuukauden ajan vuosittain ilmoitti 17 % poronhoitajista, useita viikkoja kestänyttä yskää, kuumetta tai hengenahdistusta 18 %. Lisäksi 30 % edellä mainituista ilmoitti hengityksen vinkumisesta. Vuonna 1988 tehdyn kyselyn mukaan raskaassa rasituksessa tai sen jälkeen hengenahdistusta oli 18 %:lla, yskää 25 %:lla ja hengityksen vinkumista 17 %:lla. Kylmän ilman hengittäminen aiheutti hengenahdistusta 13 %:lle, yskää 18 %:lle ja hengityksen vinkumista 10 %:lle. Ysköksiä ja limaa esiintyi enemmän päivittäin tupakoivilla (28 %) kuin muilla (11-13 %). Samoin pitkittynyttä yskää, kuumetta tai hengenahdistusta oli eniten päivittäin tupakoivilla (21 %), mutta niitä oli paljon myös satunnaisesti tupakoivilla (18 %) ja

9 lopettaneilla (20 %) ja selvästi enemmän kuin ei koskaan polttaneilla (14 %). Samoin hengityksen vinkumista oli vähemmän ei koskaan polttaneilla (15 %) kuin muilla (33-34%). Myös raskaassa rasituksessa tai sen jälkeen tulevat tai kylmän ilman hengittämisen aiheuttamat oireet olivat yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Nämä oireet lisääntyivät myös iän myötä. Syntyperällä tai pääammatilla ei ollut yhteyttä näihin oireisiin. Selkeää yhteyttä ei ollut myöskään poronhoitotyön määrällä. Asuinalue vaikutti lähinnä sairaiden oireiden esiintymiseen: sydänpotilailla ja etenkin astmaatikoilla oireet lisääntyivät etelästä pohjoiseen mentäessä, COPD-potilailla oireita oli taas vähemmän Metsä-Lapin alueella kuin muualla. Hengityselinten oireita esiintyi eniten merkintään tai erotukseen kokoamisessa, erotuksessa ja nostotöissä eli fyysisesti raskaissa työvaiheissa. (Reijula ja Näyhä 1993). Lääkärin toteama astma, keuhkolaajentuma ja krooninen bronkiitti olivat jonkin verran yleisempiä tupakoivilla kuin ei koskaan tupakoineilla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. (Reijula ja Näyhä 1993). Hengityselinten sairauksia ja niiden oireita näyttää esiintyvän yhtä paljon poronhoitajilla kuin muillakin vertailukelpoisilla väestöillä. Tupakointi lisää oireiden esiintyvyyttä, samoin raskas työ ja kylmä ilma. 7.9 Tuki- ja liikuntaelinten oireet ja sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten oireet ovat väestössä yleisiä ja lisääntyvät iän myötä vähetäkseen 60 ikävuoden jälkeen fyysisen kuormituksen vähetessä. Tuki- ja liikuntaelimistön kivut lisääntyvät fyysisen rasituksen kasvaessa, mutta rappeumamuutoksia on sekä istumatyötä että fyysisesti raskasta työtä tekevillä (Näyhä ym. 1993d). Poronhoitajien tuki- ja liikuntaelinten oireita tiedusteltiin postikyselyssä vuonna Selkäkipua oli kokenut 60 %, heistä puolella oli ollut iskiaskipua. Niska-hartiakipua oli ollut 51%:lla ja niveloireita 49 %:lla. Vain noin kolmasosalla eri tuki- ja liikuntaelinten oireita kokeneista oli lääkärin toteama sairaus kyseisellä alueella (Näyhä ym. 1993d). Selkäkipuja oli jo noin 40 %:lla nuorimmassakin ikäluokassa ja noin 70 %:lla 50-vuotiasita, jonka jälkeen oireet vähenivät. Niska-hartiakivut ja niveloireet lisääntyivät jyrkemmin: niitä oli noin 20 %:lla nuorimmassa ikäluokassa ja noin 65 %:lla 60-vuotiaista, jonka jälkeen oireet vähenivät. Vuotuisen poronhoitotyömäärän lisääntyessä myös tuki- ja liikuntaelimistö oireet lisääntyivät. Vuotuinen poronhoitotyön määrä vaikutti siten, että eniten ( 120 päivää vuodessa) poronhoitotyötä tekevillä oireet olivat varsin yleisiä ja nuorella iällä (30-35 %) ja lisääntyivät jonkin verran (noin 60 %:iin) iän karttuessa. Sen sijaan <120 päivää tekevillä oireita oli nuorimmassa ikäluokassa vain noin 20 %:lla ja ne lisääntyivät jyrkemmin (60-70 %:iin) (Näyhä ym. 1993d). Syntyperällä (saamelainen eisaamelainen) tai pääammatilla (poronhoito muu) ei ollut vaikutusta tuki- ja liikuntaelinten oireiden määrään, kun ikä ja työmäärä vakioitiin. Sen sijaan naimisissa olevilla oli iskiaskipua lukuunottamatta muita tuki- ja liikuntaelinoireita enemmän (63-65 %) kuin ei-naimisissa olevilla (52-57 %) vakioinninkin jälkeen. Iskiaskipua (36 %) ja nivelkipua (69 %) oli eniten Metsä-Lapin alueella sekä iskiaskipua vähiten Tunturi-Lapin (30 %)

10 ja nivelkipua eteläisellä alueella (62 %) edellä mainittujen vakiointien jälkeen. Selkä- ja nivelkivut alkoivat tai pahenivat eniten raskaimmissa työvaiheissa eli teurastuksessa, erotukseen kokoamisessa, erotuksessa, aitatöissä ja rehunkeruussa (41-59%) (Näyhä ym. 1993d). Tuki- ja liikuntaelinten oireet näyttävät olevan poronhoitajilla yhtä yleisiä kuin muissakin maissa ja muissa vastaavissa fyysisesti raskaissa töissä. Oireet lisääntyvät iän karttuessa ja ovat yhteydessä raskaisiin työvaiheisiin 7.10 Valkosormisuus ja käsien puutuminen Käsien verenkierrossa, ääreishermostossa, pehmytosissa ja luustossa on todettu paikallisia muutoksia tärinälle altistuneilla. Kohtauksittainen valkosormisuus on merkki verenkierto-oireesta ja puutuminen hermostovauriosta. Useilla ammattiryhmillä on kuvattu tärisevien koneiden käytön aiheuttamaa valkosormisuutta. (Virokannas ym. 1993). Vuonna 1986 poronhoitajille tehdyn kyselyn mukaan valkosormisuutta oli ollut 19 %:lla ja käsien puutumista 45 %:lla. Molemmat oireet lisääntyivät tärinäaltistuksen lisääntyessä, puutuminen noin kaksinkertaisesti ja valkosormisuus noin kahdeksankertaisesti alimmasta ylimpään altistusluokkaan mentäessä. Monimuuttuja-analyysissä tärinäaltistuksen määrä, tupakointi ja ikä olivat valkosormisuuden ja tärinäaltistuksen määrä ja ikä kasien puutumisen itsenäisiä selittäviä tekijöitä. (Virokannas ym. 1993). Poronhoitajilla on valkosormisuutta ja käsien puutumista on saman verran kuin yhtä paljon tärinälle altistavissa ammateissa (Virokannas ym. 1993) Kuulo ja meluvammat Kuulovaurion yleisimpiä aiheuttajia on melu. Tärkeimmät melualtistuksen lähteet poronhoitajilla olivat vuoden 1986 ja 1988 kyselyjen mukaan moottorikelkka ja -saha. Heiltä mitattujen kuulokynnysten keskiarvot nousivat voimakkaasti iän myötä, esimerkiksi 4 khz:n taajuudella oikeassa korvassa nuorimman ikäluokan (18-24-vuotiaat) 9,5 db:stä vanhimman ikäluokan (55-64-vuotiaat) 43,0 db:iin. Kuulokynnykset olivat kauttaaltaan matalammat vasemmassa korvassa oikeaan verrattuna, esimerkiksi 4 khz:ssä 35,4 db vasemmalla ja 28,0 db oikealla. Kuulokynnykset huononivat melualtistuksen lisääntyessä mitattiinpa sitä moottorikelkan ja sahan vuosittaisina käyttötunteina tai niiden käyttövuosina. Kuulosuojaimia käyttävillä olivat kuulokynnykset jonkin verran matalammat kuin niitä käyttämättömillä (Anttonen ym. 1993). Merkitseviä kuulovaurioita (luokka 4) oli saman verran kuin ratatyöntekijöillä (Virokannas ym. 1993, ks. Anttonen ym. 1993) ja metsureilla (Korhonen ym. 1977, ks. Anttonen ym. 1993), mutta vähemmän kuin maanviljelijöillä (Vohlonen ym. 1985, ks. Anttonen ym. 1993) Paleltumat Vuonna 1988 paleltumia oli ollut 22 %:lla poronhoitajista edeltäneen 12 kuukauden aikana. Paleltumia oli ollut kasvoissa 15 %:lla, sormissa 4 %:lla ja muualla 6 %:lla. Paleltumat yleistyivät tehdyn poronhoitotyömäärän mukaan ja etelästä pohjoiseen mentäessä. Yleisimmin paleltumia oli tullut moottorikelkalla ajossa, sitä enemmän, mitä enemmän moottorikelkalla oli ajanut. Valkosormisuudesta kärsivillä paleltumia oli enemmän kuin muilla. Logistisessa mallissa runsas

11 moottorikelkalla ajo, valkosormisuuden esiintyminen ja pohjoinen asuinalue olivat itsenäisiä paleltumien riskitekijöitä. (Ervasti ja Virokannas 1993) Työtapaturmat Poronhoitotyössä on piirteitä, jotka sopivat vaaralliseksi luonnehdittuun työhön: siinä on runsaasti liikkumista, työtehtävät vaihtelevat paljon ja ne ovat vaikeasti suunniteltavissa (Saari 1977, ks. Pekkarinen ja Anttonen 1993). Poronhoitajille sattuneita työtapaturmia selvitettiin vuosina 1986 ja 1988 tehdyillä postikyselyillä. Vuonna %:lle ja vuonna %:lle poronhoitajista oli sattunut ainakin yksi työtapaturma. Tapaturmia oli sattunut 4, 2 ja 1,8 (mediaani) 1000 työpäivää kohti vastaavasti. Tapaturmat vähenivät iän myötä: nuorimmassa ikäluokassa tapaturmia sattui 5,6 ja vanhimmassa 3, työpäivää kohti. Työkokemus vaikutti samalla tavalla: kokemattomille poronhoitajille sattui 5,6 tapaturmaa ja kokeneille 3,3 tapaturmaa 1000 työpäivää kohti. Voimakkaimmin vaikutti kuitenkin vuotuinen työmäärä: vähiten (1-19 päivää vuodessa) poronhoitotyötä tekeville sattui 12,9 tapaturmaa, mutta eniten ( 120 päivää vuodessa) tekeville vain 2,0 tapaturmaa 1000 työpäivää kohti. Monimuuttujaanalyysissä tuli esille vuotuisen työmäärän ja iän yhteisvaikutus. Vähiten poronhoitotyötä tekeville sattui eniten työtapaturmia (n. 14/1000 työpäivää) eikä ikä vaikuttanut tapaturmien määrään. Eniten poronhoitotyötä tekeville sattui vähiten työtapaturmia ja ne vähenivät voimakkaasti iän myötä (noin neljästä yhteen tapaturmaan 1000 työpäivää kohti). Edellä kuvattu selittänee sen, miksi päätoimisille poronhoitajille ja saamelaisille sattui keskimääräistä vähemmän työtapaturmia (Pekkarinen ja Anttonen 1993). Eri työvaiheissa tapaturmien mediaanit eivät mainittavasti poikenneet toisistaan. Määrällisesti eniten työtapaturmia sattui erotukseen kokoamisessa, erotuksessa ja teurastuksessa. Pisimmän työkyvyttömyyden aiheuttivat paimentamisessa, vasojen merkinnässä ja rehun keruussa sattuneet työtapaturmat. Tavallisimmin tapaturmat olivat esineisiin satuttamisia (31 %), liukastumisia, kompastumisia tai kaatumisia (19 %), ylirasittumisen tai äkillisen liikkeen aiheuttamia (15 %) tai tai porojen puskemisia tai sarvien pistoja (11 %). Eniten tapaturmia aiheuttivat käsityökalut (28 %), porot (25 %), moottorikelkka (16 %) ja liikkuminen jalan maastossa (12 %). Tapaturman syntyyn vaikuttivat eniten kiire ja kireä aikataulu (31 %) ja vaikea ja epämukava työasento (19 %). Yleisimmin vahingoittuivat yläraaja (44 %), alaraaja (27 %) ja selkä (13 %). Vammat olivat pääasiassa nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (36 %) tai viilto- ja leikkuuhaavoja (30 %) (Pekkarinen ja Anttonen 1993). Työtapaturmat näyttivät olevan yhtä yleisiä kuin maanviljelyksessä. Nuorilla työtapaturmia oli enemmän kuin iäkkäillä. Työkokemus vähensi työtapaturmia vain noin 35 päivää tai sitä enemmän poronhoitotyötä tekevillä, joten tarvitaan tietty määrä työtä, jotta ammattitaito säilyy. (Pekkarinen ja Anttonen 1993) Päätelmät Edellä on kuvattu poronhoitajien terveydentilaa ja terveyden vaaratekijöitä. Elintavoissa tupakointi on yksi tärkeimmistä terveyden vaaratekijöistä miehillä. 29 % poronhoitajista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti vuonna Vuonna 2003 Oulun ja Lapin läänin miehistä tupakoi 26,8-28,8 %, joten

12 miesten tupakoinnissa ei näytä tapahtuneen suurtakaan muutosta 16 vuodessa. Saamelaiset tupakoivat hieman enemmän (34 %) kuin ei-saamelaiset (27 %). Alkoholia poronhoitajat käyttivät jonkin verran enemmän (15 g/vrk) kuin haastattelututkimusten mukaan suomalaiset miehet keskimäärin (10 g/vrk). Saamelaiset käyttivät alkoholia noin kaksi kertaa niin paljon kuin ei-saamelaiset (22 g/vrk vs. 13 g/vrk). Alkoholia käytettiin eniten poronhoitoalueen pohjoisosissa. Myös vuonna 2002 Lapin läänin miehissä oli enemmän runsaasti alkoholia käyttäviä kuin Oulun läänin miehissä. Vertailua vaikeuttaa alkoholin kulutuksen ilmoittaminen eri tavalle eri tutkimuksissa, joten mahdollista muutosta ei voida päätellä. Ravinto sisälsi paljon rasvaa, etenkin tyydyttynyttä, jota saatiin maitotaloustuotteista. Proteiinia poronhoitajat saivat myös runsaasti poronlihan runsaan käytön vuoksi. Kasvisten, marjojen ja hedelmien vähäisen käytön vuoksi myös C-vitamiinin ja kuitujen saanti oli vähäistä. Vuoteen 2002 tultaessa Oulun ja Lapin läänin miesten vihannesten käyttö on yleistynyt, joten C-vitamiinia ja kuitujakin saataneen nyt paremmin kuin aiemmin. Ruokatottumuksissa oli myös alueellista vaihtelua: Tunturi-Lapissa käytettiin eniten poronlihaa ja etelämpänä ruokailutottumukset olivat huonommat kuin muualla (runsaasti rasvaa, etenkin tyydyttynyttä). Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä poronhoitajien verenpaine oli matalampi ja korkean verenpaineen esiintyminen harvinaisempaa kuin aiemmissa Pohjois-Suomessa tehdyissä tutkimuksissa. FINRISKI tutkimuksessa pohjoissuomalaisten miesten verenpaineet olivat samaa tasoa kuin poronhoitajilla 16 vuotta aiemmin. Poronhoitajien veren kolesterolipitoisuudet olivat hieman korkeampia, HDLkolesterolipitoisuudet samaa tasoa mutta triglyseridipitoisuudet matalampia kuin muissa Pohjois-Suomessa samoihin aikoihin tehdyissä tutkimuksissa. Vuonna 2002 pohjoissuomalaisten miesten veren rasva-arvot olivat jo paremmat kuin poronhoitajilla 16 vuotaa aiemmin. Ylipino sen sijaan on lisääntynyt selvästi 16 vuoden kuluessa Pohjois-Suomessa. Ikä ja asuinalue olivat itsenäisiä koettua sairastavuutta selittäviä tekijöitä. Lisäksi Tunturi-lapin saamelaiset kokivat sairastavuutensa suuremmaksi kuin eisaamelaiset. Tämä asettaa haasteen pohjoisimman Suomen työ- ja muulle terveydenhuollolle. Tärkeimmiksi terveyshaitoiksi poronhoitajat kokivat kylmyyden, raskaat nostamiset, tärinän ja melun. Niitä koettiin eniten poronhoitotyön tärkeimmissä työvaiheissa ja enemmän pohjoisessa kuin etelässä. Eri haittoja kokeneiden määrä nousi iän myötä ja ne, joilla oli sairauksia kokivat niitä enemmän kuin terveet. Poronhoitajat kokivat sääoloista johtuvat ja fysikaaliset tekijät haitallisemmiksi työssään kuin muiden alojen työntekijät. Kylmyys lisäsi tai pahensi eri sairauksien oireita. Hengityselinten sairauksia ja niiden oireita näyttää esiintyvän yhtä paljon poronhoitajilla kuin muillakin vertailukelpoisilla väestöillä. Tupakointi lisää oireiden esiintyvyyttä, samoin raskas työ ja kylmä ilma. Tuki- ja liikuntaelinten oireet näyttivät olevan poronhoitajilla yhtä yleisiä kuin muissa vastaavissa fyysisesti raskaissa töissä. Oireet lisääntyvät iän karttuessa ja ovat yhteydessä raskaisiin työvaiheisiin. Melualtistuksesta johtuva kuulon heikkeneminen oli yleistä ja alkoi nuorella

13 iällä. Kuulosuojaimia käyttävillä se oli yleisempää kuin käyttämättömillä, joten käyttö alkaa ilmeisesti vasta kuulovaurion tultua. Kuulosuojainten käyttöä tulisi näin ollen korostaa työterveyshuollossa heti työuran alkuvaiheessa. Paleltumia oli runsaasti. Runsas moottorikelkalla ajo, valkosormisuuden esiintyminen ja pohjoinen asuinalue olivat itsenäisiä paleltumien riskitekijöitä. Paleltumilta suojautumista tulee työterveyshuollossa edelleen opastaa. Poronhoitajilla on valkosormisuutta ja käsien puutumista on saman verran kuin yhtä paljon tärinälle altistavissa ammateissa. Tärinäaltistusta tulisi pyrkiä vähentämään välttämällä laitteiden turhaa käyttöä ja kehittämällä laitteita vähemmän tärinälle altistaviksi. Työtapaturmat näyttivät olevan yhtä yleisiä kuin maanviljelyksessä. Nuorilla työtapaturmia oli enemmän kuin iäkkäillä. Työkokemus vähensi työtapaturmia vain noin 35 päivää tai sitä enemmän poronhoitotyötä tekevillä, joten tarvitaan tietty määrä työtä, jotta ammattitaito säilyy. Nuorten ja vähän poronhoitotyötä tekevien työn opastus korostuu. Kirjallisuus Anttonen H, Hassi J, Työn koetut terveyshaitat. Ss kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Anttonen H, Pernu J, Virokannas H. Kuulo ja meluvammat. Ss kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Ervasti O,Virokannas H. Paleltumat. Ss kirjassa Näyhä S ja Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Hälinen K, Sikkilä K. Ravinnonkäyttö. Ss kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Laatikainen T, Tapanainen H, Alftan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, Harald K, Jousilahti P, Salomaa V, Vartiainen E. FINRISKI Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaali-sista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. Helsinki /b72.pdf Näyhä S, Hassi J. Tutkimusalue ja sen väestö. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Näyhä S, Hirvonen L, Hassi J. Tupakointi. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993a. Näyhä S, Väisänen E, Hassi J. Yleinen sairastavuus. Ss kirjassa Näyhä S ja Hassi J (toim.): Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993b.

14 Näyhä S, Videman T, Laakso M, Hassi J. Tuki- ja liikuntaelinten oireet ja sairaudet. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993d. Näyhä S, Virokannas H, Hassi J. Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijät ja oireet. Ss kirjassa Näyhä S ja Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993c. Pekkarinen A, Anttonen H. Työtapaturmat. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Poikolainen K, Näyhä S, Hassi J. Alkoholinkäyttö. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Reijula K, Näyhä S. Hengityselinten oireet ja sairaudet. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, Virokannas H, Anttonen H, Näyhä S, Pramila S, Hassi J. Valkosormisuus ja käsien puutuminen tärinälle altistuneilla poromiehillä. Ss kirjassa Näyhä S, Hassi J (toim.): Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 127, 1993

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Seurantaindikaattorit

Seurantaindikaattorit KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99 9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

3. Verenpaine 1. / 2. /

3. Verenpaine 1. / 2. / Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos LAUSUNTO SK17005 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Kartanonkosken koulussa ja päiväkodissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.

Lisätiedot

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot