Uljas-ulosottojärjestelmän henkilötietokyselyiden. Anttu Suhonen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikka

Transkriptio

1 Anttu Suhonen Uljas-ulosottojärjestelmän henkilötietokyselyiden toiminnan uudistaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikka Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Anttu Suhonen Uljas-ulosottojärjestelmän henkilötietokyselyiden toiminnan uudistaminen 35 sivua Tutkinto Insinööri (AMK) Tutkinto-ohjelma Ammatillinen pääaine Tieto- ja viestintätekniikka Ohjelmistotuotanto Ohjaajat Lehtori Simo Silander Pääarkkitehti Ilkka Nummi Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutustua SOAP-tyyppisiin web-palveluihin sekä toteuttaa Oikeusrekisterikeskuksen tilaaman ja CGI Oy:n toteuttaman Uljas-ulosottojärjestelmän henkilötietokyselyiden toiminnan uusiminen. Uljas-ulosottojärjestelmän henkilötietojen hakeminen on tapahtunut aikaisemmin keskuskonejärjestelmän kautta, jossa tiedot saatiin yön aikana väestötietojärjestelmästä. Uudistuksen jälkeen henkilötiedot saatiin haettua web-palvelun kautta välittömästi käsittelijän käytettäväksi. Työssä toteutettiin väestötietojärjestelmän SOAP-pohjaisen web-palvelun liittäminen Uljakseen Väestörekisterikeskuksen toimittamaa rajapintaa käyttäen. Rajapinnan liittäminen sekä muut käsittelyt toteutettiin Uljaksessa Java-ohjelmointikielellä. Lisäksi tehtiin joitain tarvittavia lisäyksiä Uljaksen käyttöliittymään, joka on toteutettu Angularilla. Osana projektia oli myös uuden henkilötietojen käsittelyluokan toteuttaminen Javalla, jota vastaava vanha C-pohjainen koostetiedostoja käyttänyt käsittelijä jätettiin pois käytöstä. Koska velallisten määrä Uljaksessa on kasvusuunnassa, uusi suorahakutoiminnallisuus tulee olemaan vaikuttavassa roolissa tehostamassa käyttäjien toimintaa ja nopeuttamassa heidän työprosessiaan. Työ on ensimmäinen osa henkilötietojärjestelmän uusimisprosessia, jonka toisessa vaiheessa toteutetaan vielä muutostietojen toiminta Uljakseen. Siinä väestötietojärjestelmä tuo muuttuneita henkilötietoja automaattisesti Uljaksen henkilörekisteriin. Avainsanat Ulosotto, henkilötiedot, Soap, Web service, Java, Angular, XML

3 Abstract Author Title Number of Pages Date Anttu Suhonen Renewal of Personal Data Queries in Uljas Distraint System 35 pages 5 Nov 2019 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Information and Communications Technology Professional Major Software Engineering Instructors Simo Silander, Senior Lecturer Ilkka Nummi, Director Consulting The goal of this thesis was to renew the system for personal data queries in Uljas distraint system. The personal data query system was developed using a SOAP based web service. The old system for fetching personal data used a mainframe system to handle the data. The process happened over night, so it would take at least a day to return the data back to Uljas. The new process speeds up the process a lot, because the data can be fetched and used right away. The study was implemented by merging the new SOAP based web service to Uljas. The Population Register Centre provided an API that was used in the process. The new API for Uljas was developed with Java. New user interface additions were implemented using Angular framework. A part of the project was also to develop a new personal data handling class with Java and the old one that used specific compilation files and was written in C, was left out completely. The new personal data query system will most likely be a valuable addition to Uljas. It will speed up the process of adding new debtors to the system, thus making the users' work a lot easier and smoother. This project is the first phase of renewing the personal data query system in Uljas. The second part will be about updating the persons data automatically if they are changed in the personal data system. It will be developed at the beginning of Keywords Distraint, personal data, Soap, WS, Java, Angular, XML

4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Taustaa Ulosotto Uljas-ulosottojärjestelmä Uljaksen rakenne 3 3 Henkilötiedot Nykytilanne Käyttöönotto 5 4 Määrittely Tavoitteet Käyttötapaukset 8 5 Toteutus Web service WSDL VIA VTJ-rajapinta Suorahaku Uljaksessa Henkilötietojen käsittely Rekisterikyselyt Käyttöliittymä 26 6 Tulokset Tilastot Jatkokehitys 31 7 Yhteenveto 31

5 Lähteet 33

6 Lyhenteet ACID Atomicity, Consistency, Isolation and Durability. Muun muassa SOAP:ssa käytetty tiedonvälityksen laadun vaatimuskokonaisuus. FTP File Transfer Protocol. Verkkoprotokolla tiedostojen siirtämiseen palvelimelta asiakaskoneelle. HTTP Hypertext Transfer Protocol. Protokolla, jonka avulla verkkoselaimet ja palvelimet siirtävät tietoa. JAX-WS Java API For XML Web Services. Java-kielen rajapinta web-palveluiden luomiseen. ORK Oikeusrekisterikeskus. Suomen oikeusministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen. ORM Object-relational mapping. Ohjelmointitekniikka, jossa tietoja muutetaan yhteensopimattomien järjestelmien välillä sopiviksi käyttäen olio-ohjelmointia. REST Representational state transfer. Ohjelmistoarkkitehtuurillinen tyyli toteuttaa web-pohjaisia palveluita. SFTP SSH File Transfer Protocol. SSH:n kautta toimiva suojattu tiedostojen kuljetusprotokolla. SOAP Simple Object Access Protocol. Rakenteellisen tiedon kuljettamiseen tarkoitettu viestintäprotokolla. SSL Secure Sockets Layer. Web-sovellusten tietoliikenteen suojaukseen käytetty protokolla. TLS Transport Layer Security. Salausprotokolla turvallisen yhteyden tunnistautumiseen ja avainten vaihtamiseen.

7 UljasClient Uljas-ulosottojärjestelmän käytöstä poistuva Java Swing -pohjainen käyttöliittymä. VIA Valtion Integraatioalusta. Valtion organisaatioiden palveluiden välillä käytettävä sanomanvälityspalvelu. VRK Väestörekisterikeskus. Valtion virasto, joka ylläpitää Suomen väestön ja rakennusten rekisteriä. VTJ Väestötietojärjestelmä. Sähköinen tietorekisteri, joka sisältää Suomen kansalaisten sekä Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten perustiedot. WebUljas Uljas-ulosottojärjestelmän modernisoitu, Angular-pohjainen käyttöliittymä. WSDL Web Services Description Language. XML:ään perustuva kieli, jota käytetään kuvaamaan verkossa oleva Web Service. WS Web Service. Järjestelmä, joka mahdollistaa tietokoneiden yhteensopivan keskustelun verkon yli. XML Extensible Markup Language. Tiedon rakennetta kuvaava standardi, jossa tietokenttiä kuvataan elementtien avulla. XSD XML Schema Definition. Määritelmä, jolla voidaan kuvata XML-dokumentin elementtejä tai sääntöjä.

8 1 1 Johdanto Julkisella sektorilla käytettävät ohjelmistot ovat digitalisaation murroksen mukana kasvattaneet rooliaan vahvasti yhteiskunnan ylläpitämisessä parin viime vuosikymmenen aikana. Sähköiset tietojärjestelmät tuovat paljon hyötyjä ja tehostavat sekä helpottavat julkishallinnon eri osa-alueiden työtä, mikä lisää yhteiskunnan tehokkuutta toimia arjessa. Julkishallinnon tavoitteena onkin jatkuva sähköisten palveluiden parantaminen niitä käyttäville kansalaisille sekä viranomaisille tietoturvaa ja helppokäyttöisyyttä unohtamatta. Ulosottoa hallinnoi Suomessa Valtakunnanvoudinvirasto, jonka alaisuudessa toimii 22 ulosottovirastoa, jotka työllistävät yhteensä noin 1200 henkilöä useissa eri rooleissa. Ulosoton tehtäviä hoitavat paikalliset ulosottomiehet, joita valvovat kihlakunnanvoudit sekä Ahvenanmaalla maakunnanvouti. Heitä avustavien kihlakunnanulosottomiesten sekä Ahvenanmaan maakunnan ulosottomiesten tehtävänä on hoitaa noin 2,5 miljoonaa ulosoton asiaa vuosittain. [1.] Siksi onkin tärkeää, että heidän käyttämät sähköiset palvelut toimivat mahdollisimman tehokkaasti ja että niiden toimintaa parannetaan jatkuvasti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehostaa Uljas-ulosottojärjestelmän jokapäiväistä käyttöä henkilötietojen hakemisen osalta siten, että tietojen haku tapahtuu synkronisesti Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän (VTJ) kautta vanhentuneen keskuskonepohjaisen ratkaisun sijaan. Työn on määrä muuttaa Uljaksen nykyistä henkilötietojen hakuprosessia aikaisempaa suoraviivaisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi käyttäen moderneja Web Service -teknologioita, sekä vertailla uuden ja vanhan prosessin mukaisia toimintatapoja. Työ on toteutettu CGI Suomi Oy:lle osana Uljas-ulosottojärjestelmää. CGI on julkishallinnon sekä suurten ja keskisuurten yritysten IT-alan konsultointiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut kansainvälinen yritys. Oikeushallinto on asiakkaana CGI:llä useassa sähköisen järjestelmän projektissa, joihin myös ulosoton järjestelmä Uljas kuuluu.

9 2 2 Taustaa 2.1 Ulosotto Ulosotolla tarkoitetaan laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa, yleisimmin rahasaatavien perintää. Tuomioistuimessa tehdään päätös velkojan saatavista ja velallisen maksuvelvollisuudesta, ja jos velallinen ei noudata oikeuden päätöstä, tuomio pannaan täytäntöön ulosotossa velkojan hakemuksesta. Ulosoton vastuisiin sisältyvät myös muun muassa häädöt, takavarikot sekä rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot. [2.] Ulosoton organisaatioon kuuluu kihlakunnanvoutien lisäksi heitä avustavia kihlakunnanulosottomiehiä sekä paikallisia ulosottomiehiä. [1.] Ulosottovirastoissa työskentelevät lisäksi myös toimistohenkilöt, joiden tehtävänä on esimerkiksi uusien velallisten kirjaaminen järjestelmään. Nykyään Suomessa toimivien 22 ulosottoviraston sekä Valtakunnanvoudinviraston on tarkoitus lähitulevaisuudessa yhdistyä yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi eli Ulosottolaitokseksi. [3.] 2.2 Uljas-ulosottojärjestelmä Uljas on ulosoton viranomaisille tehty valtakunnallinen tietojärjestelmä, jota eri ulosoton viranomaiset käyttävät hoitaakseen asiakkaittensa ulosottoasioita. Uljaksen tilaajana toimii oikeusrekisterikeskus (ORK), joka on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva, muun muassa tietojärjestelmiä kehittävä ja ylläpitävä palvelukeskus. [4.] Uljaksen käytöstä pois siirtymässä oleva vanhempi versio, eli UljasClient, otettiin käyttöön Oikeusministeriössä , jolloin tuli voimaan myös uusi ulosottolaki [5, s. 1]. Myöhemmin Uljaksen käyttöliittymää ja muita ominaisuuksia alettiin rakentaa uudelleen WebUljaksena käyttäen kehittyneempiä ja nykyaikaisempia teknologioita. Uutta WebUljasta on pikkuhiljaa otettu käyttöön viimeisen neljän vuoden ajan, ja vuonna 2019 tai viimeistään vuoden 2020 alussa UljasClientistä on tarkoitus luopua kokonaan. WebUljaksen uutta käyttöliittymää kehitetään Angularilla, ja backendiä on uudistettu muuttamalla vanhoja Tuxedo-eräajoja Javalla toimiviksi. Tavoitteena on saada entistä

10 monipuolisempi ja käyttäjäystävällisempi ratkaisu hyödyntäen avoimiin standardeihin ja lähdekoodiin perustuvia työkaluja. 3 Uljaksessa käsiteltiin vuonna 2018 noin kolme miljoonaa asiaa, mikä vastaa rahamäärältään reilua kuutta miljardia euroa. Luonnollisia henkilöitä oli kyseisenä vuonna järjestelmässä yhteensä vajaat [6.] Velallisten määrän kasvu on ollut lähes tasaista prosentin luokkaa vuosittain, minkä takia onkin tärkeää, että järjestelmän suorituskykyä ja käyttömukavuutta parannetaan jatkuvasti. 2.3 Uljaksen rakenne Uudemman WebUljaksen käyttöliittymäpuoli on rakennettu käyttäen Angularia SPA-mallilla (Single Page Application), jossa palvelukutsut on toteutettu HTTP/REST-rajapinnan kautta. Palvelupuolet on toteutettu käyttäen pääosin Javaa, mutta käytössä on vielä vanhoja C-kielellä kirjoitettuja Tuxedo-palveluita, joita käännetään pikkuhiljaa Javalle. Tämä mahdollistaa WebUljaksessa tehokkaamman skaalautumisen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen. WebUljas rakentuu Spring-sovelluskehyksen päälle, joka hoitaa komponenttien välisiä suhteita palvelinpäässä. Tietokantakutsuja tehdään Hibernate-kirjastolla käyttäen oliorelaatiomallia (ORM). 3 Henkilötiedot Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä osa Suomen kunnista ylläpitävät Suomen kansalaisten perustietoja sekä rakennusten, huoneistojen ja kiinteistöjen tietoja. Niitä säilytetään Väestötietojärjestelmässä (VTJ) eli valtakunnallisessa sähköisessä rekisterissä. Henkilötiedoista rekisterissä säilytetään muun muassa henkilön nimet, henkilötunnus, osoitetiedot, kansalaisuus, äidinkieli, perhesuhdetietoja sekä syntymä- ja kuolintiedot. Tämän lisäksi väestötietojärjestelmä sisältää tiedot henkilöiden edunvalvonnasta, kielistä sekä ammatista. [7.] Tämä opinnäytetyö painottuu keskeisesti velallisten henkilötietoihin ja niiden hakemiseen sekä käsittelemiseen. Nykyisin Uljaksessa henkilötietoja tilataan väestötietojärjes-

11 4 telmästä ja ne käsitellään eräajojen avulla keskuskoneella yön aikana. Henkilötietoja tallennetaan järjestelmään muun muassa uutta ulosottoasiaa luotaessa, ulosottoasian jatkokäsittelyyn siirron yhteydessä sekä manuaalisia rekisterikyselyjä tehtäessä. Uudessa toteutuksessa haut tehdään suorakyselyinä, jolloin henkilötiedot saadaan käytettäväksi heti. Tämä nopeuttaa käyttäjän toimintaa järjestelmässä huomattavasti, sillä uusia henkilötietoja ei enää tarvitse odottaa yön yli. Toiminnan nopeutuminen näkyy erityisesti siinä, kun käsittelijä on luomassa uutta ulosottoasiaa järjestelmään, hänen tarvitsee hakea velallisen henkilötietoja. 3.1 Nykytilanne Nykyinen, pois jäämässä oleva ratkaisu Väestörekisterikeskuksen henkilötietojen ylläpitämiseen toimii Tieto Oyj:n ylläpitämänä IBM:n keskuskonepohjaisella järjestelmällä. Keskuskoneet ovat suuria tietokoneita, jotka on tehty käsittelemään suuria määriä dataa eräajojen avulla. Eräajot ajetaan siten, että järjestelmä antaa sille ensin syötteenä tarvitut hakutiedot sekä henkilötunnuksen. Järjestelmä koostaa haetut tiedot keskuskoneelle, joka palauttaa vastauksena tiedot merkkijonoina. Keskuskonepohjaisilla järjestelmillä on selkeitä ominaisuuksia, joiden takia ne sopivat hyvin nimenomaan suurien datamäärien käsittelemiseen. Ne toimivat yleisimmin sellaisissa tarkoituksissa, joissa välitöntä vastauksen saamista ei vaadita. Lisäksi ennalta määrätyt aikaikkunat ja prosessit mahdollistavat käsittelyn optimoinnin, ja siten järjestelmä voidaan pitää erittäin vakaana. [8.] Koska keskuskoneet ovat olleet käytössä monissa suuria datamääriä käsittelevissä järjestelmissä jo 50- tai 60-luvulta lähtien, alkaa niiden ylläpitäminen ja jatkokehittäminen olla hankalaa ja kallista. Nykyään on mahdollista siirtyä uudempaan järjestelmään automaattisesti. Näin säästetään paljon ylläpitoon menevissä kuluissa sekä henkilötyöpäivissä. [9.] Nykyisessä henkilötietojen hakemisen prosessissa tiedostojen siirto tapahtuu oikeusministeriön välityspalvelun kautta keskuskoneelle ja Väestörekisterikeskukselle käyttäen FTP-protokollaa (File Transfer Protocol). Tietojen käsitteleminen keskuskoneella tapahtuu Cobol-ohjelmointikielellä, joka on historiallisesti paljon käytetty kieli erityisesti yritysten tietojärjestelmissä. Käsittelyn jälkeen tiedostot lajitellaan sopivalla lajitteluohjelmalla

12 ja lähetetään eteenpäin. [10.] Kuva 1 esittää liittymien sijoittumisen vanhassa toteutuksessa yleisellä tasolla. 5 Kuva 1. Vanhan toteutuksen rakenne Vanhan mallin mukaisesti henkilötietojen hakeminen alkaa Uljaksesta, joka tekee koostetiedoston halutuista henkilöistä, jonka jälkeen tiedosto siirtyy välityspalvelun kautta keskuskoneelle käsiteltäväksi. Keskuskone hakee henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmästä ja kokoaa ne yhdeksi paketiksi, joka taas siirtyy välityspalvelun kautta takaisin Uljakseen. Koska WebUljaksessa halutaan parantaa henkilötietojen hakemisen yleistä toimintanopeutta ja käytettävyyttä käyttöliittymällä, täytyy henkilötietojen hakemiseen käyttää keskuskoneiden rajoituksien takia muunlaista tekniikkaa tässä tapauksessa SOAP-pohjaista web-palvelua. Samalla suoraviivaistetaan liittymien toimintaa ja vähennetään kuluja ylläpidon osalta. 3.2 Käyttöönotto Uutta palvelua käyttöönottaessa tarvittiin web-palvelun kutsuosoite ja sen tunnukset, jotka saatiin Väestörekisterikeskukselta. Liittymiä tullaan avaamaan yhteensä kolme erilaista testaukselle, hyväksymistestaukseen sekä tuotantoon. Tämä työ tehtiin käyttäen testiosoitetta. Lisäksi yhteyksiä varten jouduttiin Uljaksen palvelimelle sekä paikalliselle testikoneelle asentamaan tarvittavat sertifikaatit, jotta suojattu yhteys toimisi oikein. Uuden suorahakutoteutuksen testaaminen tapahtui käytännössä lisäämällä henkilöitä, eli velallisia, johonkin ulosottoasiaan. Koska oikeiden henkilötietojen käyttäminen ei olisi

13 6 onnistunut tietoturvasyistä, saatiin testaamista varten aineisto, joka sisälsi 17 erilaisen generoidun henkilön tietoja. Henkilöiden tiedot sisälsivät tavallisia perustietoja, kuten kotiosoitteita, entisiä nimiä tai kielitietoja. Testihenkilöillä oli myös joitain erikoistilanteita, kuten puutteelliset osoitetiedot tai vanhentunut henkilötunnus. Erilaisia konfiguraatioita pystyi henkilötiedoissa olemaan paljon, joten valmis testiaineisto ei ollut tarpeeksi kattava tarkkaan testaamiseen. Tämän takia jouduttiin tekemään lisäksi itse satunnaisesti generoituja henkilötietoja, joita pystyttiin muuttamaan tilanteiden mukaan. Generoidut testihenkilöt palautettiin samanmuotoisina olioina kuin varsinaiset väestötietojärjestelmästä saatavat testihenkilöt, jolloin kumpaankin tilanteeseen pystyttiin käyttämään samoja käsittelyitä. Esimerkkikoodissa 1 on esimerkkinä osa väestötietojärjestelmän testiaineiston vastauksen XML-tiedostosta, jonka henkilöllä on kolme entistä sukunimeä. <EntinenNimi> <Nimi>Kingston</Nimi> <Nimilajikoodi>05</Nimilajikoodi> <Alkupvm> </Alkupvm> <Loppupvm> </Loppupvm> <Info8S/> <Info8R/> </EntinenNimi> <EntinenNimi> <Nimi>Heikkinen</Nimi> <Nimilajikoodi>05</Nimilajikoodi> <Alkupvm> </Alkupvm> <Loppupvm> </Loppupvm> <Info8S/> <Info8R/> </EntinenNimi> <EntinenNimi> <Nimi>Henderson</Nimi> <Nimilajikoodi>05</Nimilajikoodi> <Alkupvm> </Alkupvm> <Loppupvm> </Loppupvm> <Info8S/> <Info8R/> </EntinenNimi> Esimerkkikoodi 1. Henkilön entisten nimien tietokenttiä XML:ssä. Henkilön entiset sukunimet, tai esimerkiksi osoitteet, otettiin eri kriteerein huomioon myöhemmissä käsittelyissä, joissa niitä tallennettiin tietokantaan. Tarkoituksena oli saada päivitettyä velallisen henkilötiedot ajan tasalle ja täsmäämään muihin tietoihin, jotta käsittelijä pystyisi jatkamaan työskentelyä normaalisti. Jotta käsittelijä tietäisi, miltä taholta henkilötiedot on saatu, merkitään väestötietojärjestelmästä saadut Uljaksessa automaattisesti VTJ-tietolähdekoodilla päivittämisen yhteydessä.

14 7 4 Määrittely 4.1 Tavoitteet Tällä työllä oli kolme päätavoitetta. Ensimmäinen oli se, että kaikkien henkilöihin kohdistuvien ulosottoasioiden kirjaamisvaihetta saataisiin suoraviivaistettua. Vanhassa järjestelmässä jouduttiin odottamaan yön yli, että henkilön tiedot saatiin väestötietorekisteristä Uljakseen, kun taas uudella mallilla ne saataisiin käyttöön välittömästi. Tämä mahdollistaisi ulosottoasian kirjaamisen täytäntöönpanoon saakka yhdeltä istumalta. Toisena tavoitteena oli väestötietojärjestelmään kohdistuvien rekisterikyselyiden manuaalisen tekemisen mahdollistaminen käyttöliittymältä siten, että henkilötiedot haettaisiin ja päivitettäisiin suorakyselyiden avulla. Kolmantena tavoitteena oli varmistaa kaikki edellä mainittu toiminta eräajolla, joka tutkisi, onko joku aiempi suorakysely jäänyt esimerkiksi yhteysvirheeseen. Jos tällaisia kyselyitä tulisi vastaan, tehtäisiin niille samat henkilötietojen päivitykset kuin käsin tehtävissä rekisterikyselyissäkin. Ulosottoasian luomisen prosessi alkaa siitä, että hakija, esimerkiksi jokin yritys, lähettää ulosottohakemuksen. Hakija voi toimittaa hakemuksen joko allekirjoitetulla kirjallisella hakemuksella tai sähköisen palvelun kautta. [11.] Hakemuksen perusteella kirjaaja eli toimistohenkilö alustaa uuden asian ilmoittamalla siihen saatavat sekä täytäntöönpanoperusteet, eli tuomion, päätöksen tai sopimuksen asiakirjat. Lisäksi asialle liitetään jokin velallinen, eli korvausvastuussa oleva henkilö. Uuden velallisen lisäysprosessissa oli tavoitteena uudistaa tapa, jolla henkilön tietoja täytetään. Vanhassa toteutuksessa velallisen tiedot täytyi täyttää täysin hakijan tai jonkun muun tahon ilmoittamana, ja väestötietojärjestelmästä saadut tiedot saatiin vasta myöhemmin. Uudessa toteutuksessa velallisen lisäämisen yhteydessä saadaan haettua tarvitut perustiedot. Vanhassa toteutuksessa tehtiin ulosottoasian jatkokäsittelyyn siirtämisen yhteydessä rekisterikyselytilaus väestötietojärjestelmään, jonka perusteella henkilötiedot haettiin seuraavana yönä eräajolla. Uuden toteutuksen myötä tämä välivaihe jätetään kokonaan pois lukuun ottamatta virhetilanteita. Virhetilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että jostain syystä hakuhetkellä ei saada yhteyttä väestötietojärjestelmään. Velallisen muutkin tie-

15 8 dot, kuten vanhat nimi- ja osoitetiedot, saataisiin haettua suorakyselyllä. Samaa rekisterikyselyiden tilaamista suorakyselyiden avulla hyödynnetään manuaalisessa rekisterikyselyn tilaamisessa, jota voi Uljaksessa tehdä velallisen hallintanäytön kautta. 4.2 Käyttötapaukset Uuden toteutuksen myötä jouduttiin tekemään muutoksia vanhan toteutuksen käyttötapauksiin, sillä prosessin muuttuessa suoraviivaisemmaksi ne eivät enää vastanneet uudistettua toimintaa. Kokonaan uusia käyttötapauksia tehtiin kaksi, toinen VTJ-suorahaun rajapintakuvaukselle ja toinen vanhan, henkilötietojen käsittelyä kuvaavan käyttötapauksen tilalle. Suorahaun tekeminen alkaa itse VTJ-pyynnön lähettämisestä. Käyttötapauksen mukaan järjestelmällä on esitietona tieto halutun velallisen henkilötunnuksesta, jonka avulla kysely voidaan suorittaa. Järjestelmä lähettää pyynnön mukana tiedot palvelun nimestä, vaaditut käyttäjätunnukset, tietojen tilaajan nimimerkin sekä velallisen henkilötunnuksen. Pyynnön onnistuessa saadaan vastauksena tiedot asiakasinfosta, paluukoodista, hakuperusteista sekä itse haetusta henkilöstä. Pyyntösanoman tekemisen lisäksi järjestelmä tallentaa sanoman tuloksen jäljityslokille. Lokille menevissä tiedoissa on mukana muun muassa henkilötunnus, velalliselle generoitu henkilöavain, käyttäjän nimimerkki, organisaation avain ja tunnus, pyyntöosoite, tila sekä jokin viesti. Kuvassa 2 on hahmotelmaa prosessista. Kuva 2. VTJ-suorakyselyn pyynnön ja vastauksen sisällöt

16 9 Toisen käyttötapauksen mukaan tiedetään alussa velallinen, jonka tietoja ollaan käsittelemässä, sekä rekisterikyselytietue, jonka tietoja ollaan tallentamassa. Käyttötapauksen päätarkoitus on tallentaa tai päivittää väestötietojärjestelmästä saadut velallisen tiedot Uljaksen henkilörekisteriin. Käyttötapauksessa on kuvattu 18 eri käsittelysääntöä, jotka määrittävät, miten eri henkilötietoja, kuten esimerkiksi entisiä nimiä tai osoitteita käsitellään. Käyttötapauksessa kuvataan myös muutostietojen määrittelyt, mutta niitä ei tässä työssä käsitellä. Muutostiedot tarkoittavat Väestörekisterikeskuksen tarjoamaa palvelua, jonka avulla organisaatioasiakkaiden henkilötietorekisterit pidetään ajan tasalla. [12.] Päivitys VTJ-tiedoilla-käyttötapauksen sijoittumista on havainnollistettu kuvassa 3 käyttötapauskaavion avulla. Kuva 3. VTJ-tiedoilla päivittämisen sijoittuminen. Henkilötietojen päivittäminen väestötietojärjestelmästä saaduilla tiedoilla voi siis tapahtua henkilön tallentamisen yhteydessä, rekisterikyselyn manuaalisessa tilaamisessa sekä asian jatkokäsittelyyn siirron yhteydessä. Päivitys vaatii aina ensin kutsun käyttötapaukseen VTJ-pyynnön lähettäminen, ennen kuin se voidaan tehdä.

17 10 Muita käyttötapausmuutoksia tehtiin henkilön hakemiseen, tallentamiseen ja päivittämiseen sekä rekisterikyselyiden manuaaliseen tilaamiseen, ja asian jatkokäsittelyyn siirtämiseen liittyen. Näitä muutoksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Muita käyttötapausmuutoksia Käyttötapaus Henkilön haku Henkilön tallentaminen tai päivittäminen Rekisterikyselyiden tekeminen Asian siirto jatkokäsittelyyn Asian velallisen päivittäminen Velallisten keruu kyselyyn Selite Jos käyttäjä syöttää oikeamuotoisen henkilötunnuksen, tehdään VTJ-suorahaku. Jos lisätään uutta henkilöä ja suorahaku on onnistunut, alustetaan henkilön perustiedot VTJ:stä saaduilla tiedoilla Jos käyttäjä tekee VTJ-rekisterikyselyn käyttöliittymältä, järjestelmä tekee suorahaun väestötietojärjestelmään ja päivittää velallisen tiedot saaduilla tiedoilla. Muutoin kyselyn tilaksi asetetaan tilattu. Jos velallisella on yli 30 päivää vanha valmis rekisterikysely, se tehdään uudelleen jatkokäsittelyyn siirrettäessä. Virhetilanteissa kysely asetetaan tilattu -tilaiseksi. Keskeneräisen rekisterikyselyn tarkistuksessa ei enää oteta lähetetty -tilaisia kyselyitä huomioon. Vanha, pyyntötiedostoja käyttävä rekisterikyselyiden tilaamisen prosessikuvaus korvataan suorahakuversiolla. Henkilön hakemisessa toiminta muuttui vain siten, että henkilöä hakiessa järjestelmä tarkistaa annetun henkilötunnuksen muodon oikeellisuuden ja ilmoittaa virheellisestä muodosta. Haun jälkeen järjestelmä tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden lisätä uutta velallista. Jos käyttäjä valitsee uuden velallisen alustamisen, tehdään annetun henkilötunnuksen perusteella suorahaku väestötietojärjestelmään ja siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Toinen vaihe muuttuneessa prosessissa liittyy henkilön tallentamiseen väestötietojärjestelmästä saaduilla tiedoilla. Käyttäjä ei pysty muokkaamaan saatuja tietoja, ja niiden tietolähteeksi on lukittu väestötietojärjestelmä. Tallentamisen yhteydessä tehdään myös kutsu edellä mainittuun, henkilötietojen päivittämistä koskevaan käyttötapaukseen. Tallentamisen yhteydessä järjestelmä tekee velallisen henkilötiedoille 18 eri käsittelysäännön mukaiset tarkistukset väestötietojärjestelmästä saatujen tietojen avulla. Väestötietojärjestelmään tehtävät manuaaliset rekisterikyselyt voitiin ennen tilata keskuskoneella käsiteltäviksi, mutta uudessa prosessissa käsittely tehdään heti suorahaun avulla. Vanhan mallin mukaisesti, kun asiaa oltiin viemässä jatkokäsittelyyn, tehtiin samassa yhteydessä tiettyjen kriteerien täytyttyä rekisterikyselyn tilaus. Uudella mallilla tilaaminen jää tässäkin yhteydessä osittain pois, sillä henkilötiedot on saatu jo aiemmin uutta velallista lisättäessä tai manuaalisella rekisterikyselyllä. Jo tehtyjen, eli valmis -

18 tilaisten rekisterikyselyiden osalta tehtiin tarkistus, jossa yli 30 päivää vanhat valmiit kyselyt tehtäisiin uudelleen jatkokäsittelyyn siirron yhteydessä Toteutus 5.1 Web Service Web Servicellä tarkoitetaan internetin välityksellä toimivaa sovelluspalvelua, jolla kuljetetaan tietoa HTTP-protokollan avulla yhteensopivien tietokoneiden välillä. [13.] Palvelut voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: SOAP-pohjaisiin (Simple Object Access Protocol), sekä REST-pohjaisiin (Representational state transfer) palveluihin. [14, s. 19.] Tässä työssä keskitytään SOAP-palveluihin, koska siten väestötietojärjestelmän henkilöhakurajapinta on toteutettu. Näiden kahden tekniikan eroja on vertailtu taulukossa 2. [15.] Taulukko 2. REST- ja SOAP-pohjaisten palveluiden eroavaisuuksia. SOAP REST Malli Standardoitu protokolla, jolla on ennalta määrätyt toimintaohjeet Arkkitehtuurinen tyyli, jolla on löyhät säännöt toiminnalle Tilat Oletuksena tilaton, mutta Tilaton (ei tallenna istunnon tiloja mahdollista saada tilalliseksi palvelimella) Välimuisti Rajapintakutsuja ei voida tallentaa välimuistiin Rajapintakutsut voidaan tallentaa välimuistiin Turvallisuus WS-Security SSL-tuella ja sisäänrakennettu HTTPS ja SSL ACID-tuki Suorituskyky Vaatii enemmän kaistaa ja Vaatii vähemmän resursseja laskentatehoa Viestiformaatti XML Teksti, HTML, XML, JSON, ym. Viestintäprotokollat HTTP, SMTP, UDP, ym. HTTP Käyttökohteet Hyödyt Haitat Erilaiset liiketoiminnan sovellukset kuten pankki- ja telekommunikaatioyhteydet, tarkkaa tietoturvaa vaativat kohteet Hyvä tietoturva, standardoitu, laajennettavuus Huonompi suorituskyky, monimutkaisempi, vähemmän joustava Julkiset rajapinnat, mobiilipalvelut, sosiaalinen media Skaalautuvuus, suorituskyky, joustavuus Epäturvallisempi, ei hyvä hajautettuihin ympäristöihin

19 12 SOAP on standardoitu protokolla, jota käytetään järjestelmien väliseen tietojen vaihtamiseen ja web-palveluiden luomiseen. Sitä käytetään paljon, koska se on ohjelmointikielestä ja alustasta riippumaton, kevyt, ja se käyttää HTTP-protokollaa tiedonvälityksessä. Riippumattomuuden sekä standardoinnin ansiosta vanhojakin järjestelmiä pystytään ylläpitämään ja päivittämään ilman, että koko järjestelmää tarvitsisi tehdä uudestaan. Hyvä yhteensopivuus mahdollistaa myös web-palveluiden yhteyksien toimivuuden muihin järjestelmiin. [16.] Koska SOAP on hyvin XML-painotteinen teknologia, on sen kanssa hyödyllistä käyttää jotain sitä varten tehtyä työkalua tai sovelluskehystä. Tätä varten Javassa on sisäänrakennettuna JAX-WS (Java API For XML Web Services) -sovelluskehys, joka on standardoitu työkalu SOAP-palveluiden luomiseen ja käyttämiseen. [17.] SOAP:n määritelmä kuvaa verkkopalvelulle ja asiakaskoneelle lähetettävän SOAP-viestin, joka on käytännössä kolmesta komponentista koostuva XML-dokumentti. Se sisältää kaikki kyselyn vastauksena saadut tiedot. SOAP-viestin rakennetta on hahmoteltu kuvassa 4. Kuva 4. SOAP-viestin rakenne. Viestin juurielementti, eli envelope, sisältää kaikki tarvittavat yksityiskohdat, jotta XMLdokumentti voidaan tunnistaa SOAP-viestiksi. Header-elementti sisältää kaikki kutsujen

20 13 tekemiseen tarvittavat header-tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi lähettäjä, vastaanottaja sekä esimerkiksi tiedot viestin koosta ja muodosta. Viimeinen, eli body-elementti sisältää kutsun sekä vastauksen tiedot, eli kaiken lähetettävän ja vastaanotettavan informaation. [16.] SOAP-palvelut jaetaan kahteen erilaiseen toteutusmalliin: ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös. Ylhäältä-alas (sopimus ensin) -malli tarkoittaa, että WSDL-dokumentti eli sopimus luodaan ensin, jonka pohjalta järjestelmä generoi määritellyt Java-luokat JAX-WS:n avulla. Alhaalta-ylös (sopimus lopuksi) -malli tarkoittaa sitä, että Java-luokat on jo luotuna, ja niiden pohjalta kirjoitetaan WSDL-dokumentti. Riippuen web-palvelun monimutkaisuudesta, ylhäältä-alas-mallin WSDL-dokumentin kirjoittaminen voi olla työlästä, minkä takia alhaalta-ylös-malli on yleensä helpompi toteuttaa. Heikkoutena siinä on WSDL-dokumentin riippuvuus jo tehdystä Java-koodista, ja se voi muuttua pientenkin koodimuutosten takia. [17.] JAX-WS käyttää verkon välityksellä kulkeviin viesteihin ja kutsuihin XMLpohjaisia protokollia, kuten SOAP:ia. Sen ajonaikainen järjestelmä muuntaa API-kutsut ja niille saadut vastaukset SOAP-viesteiksi, ja se samalla piilottaa SOAP-protokollan monimutkaisuuden helpommin ihmisen luettavan Java API:n taakse. [18.] Tässä työssä käytettiin ylhäältä-alas-mallia web-palvelun tekemiseen. Sitä varten Väestörekisterikeskus toimitti WSDL-tiedoston, jonka pohjalta henkilötietoja käsittelevät luokat generoitiin. Väestörekisterikeskus on määritellyt VTJ-rajapinnan WSDL-dokumentissa siten, että henkilöitä hakiessa hakuehtona käytetään henkilötunnusta. Tämän lisäksi palvelua pystyy käyttämään henkilöiden tunnistamiseen henkilön nimen, syntymäajan ja kotikunnan avulla. Rajapinnan vastauksena saapuvat sanomat määritellään sitä käyttävän organisaation käyttötarpeiden mukaisesti. [19.] 5.2 WSDL WSDL on XML:n muoto, jonka avulla voidaan määrittää palvelu, jonka toiminnot ja viestit sidotaan johonkin konkreettiseen verkkoprotokollaan ja viestiformaattiin. Sen tarkoituksena on kuvata abstrakti määritelmä palvelusta ja siitä, missä se sijaitsee. WSDL tarjoaa standardoidut toiminnot, joiden avulla erilaiset palvelut voivat kommunikoida keskenään.

21 14 [20.] WSDL sisältää sisään- ja ulostuloviestien määritykset sekä tavat, joilla kutsuja voidaan tehdä. Dokumentti määritellään käyttäen kuutta pääelementtiä, jotka on selitetty taulukossa 3. [17.] Taulukko 3. WSDL-dokumentin elementtien määritelmät. Nimi Määritelmät (definitions) Tyypit (types) Viestit (messages) Porttityypit ja toiminnot (port types and operations) Sidokset (bindings) Palvelut ja portit (services and ports) Määritelmä WSDL:n juurielementti, joka määrittelee muun muassa nimen ja nimiavaruuden. Määrittelee käytetyt tietotyypit. Tyyppinä voi olla esimerkiksi XSD (XML Schema Definition), eli W3C:n suositus XML:n elementtien kuvaukseen. Abstrakti määritelmä lähetettävästä tiedosta, joka kuvaa metodien sisään- ja ulostulot ja mahdolliset poikkeukset. Kuvaa toiminnot, joita palvelu voi suorittaa. Kuvaa jokaisen porttityypeissä käytetyn protokollan ja tietomuodon. Protokollana voi olla esimerkiksi HTTP, GET, POST tai SOAP. Tietomuotona voi olla esimerkiksi dokumentti. Palvelut-elementti kuvaa web-palvelun tukemat portit. Portit taas määrittävät palvelun nimen, sidoksen sekä osoitteen. Tyypit (types) kuvaavat määritykset, joita tarvitaan viestien vaihtoon. Yhteensopivuuden takaamiseksi tyyppijärjestelmänä käytetään yleensä XSD-skeemaa. Väestörekisterikeskuksen toimittama WSDL-dokumentti sisälsi 16 erilaista tietotyyppiä, jotka käytännössä myöhemmin näkyivät generoituvina Java-metodeina. Nämä metodit sisälsivät sekä kysely- että vastausmetodien rungot. Esimerkkikoodissa 2 on kuvattu TeeHenkilonTunnus- Kysely-tyyppi, eli pyynnön sisääntulo. Tyyppi sisältää sequence-elementin, joka määrää sen alla olevien elementtien näkyvän järjestyksessä.

22 15 <s:element name="teehenkilontunnuskysely"> <s:complextype> <s:sequence> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="sosonimi" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="kayttajatunnus" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="salasana" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="loppukayttaja" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="laskutustiedot" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="henkilotunnus" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="sahkoinenasiointitunnus" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="varmenteenmyontaja" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="x509certificate" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="varmenteenvoimassaolotarkistus" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="varmenteensulkulistatarkistus" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="tunnistusportaali" type="s:string" /> <s:element minoccurs="0" maxoccurs="1" name="vara1" type="s:string" /> </s:sequence> </s:complextype> </s:element> Esimerkkikoodi 2. VTJ-rajapinnan WSDL-dokumentin tyyppielementti. Viestit (messages) WSDL:ssä kertovat, millaista tietoja palveluiden välillä kuljetetaan. Niitä on kahden tyyppistä: sisään- ja ulostuloja. Sisääntulo kuvaa tehtävän pyynnön sisällön, ja ulostulo palvelusta vastauksena saatavan tiedon. Viestit sisältävät part-parametreja, joita on yksi tai useampi jokaista palvelun tietuetta kohden. Part-parametrit ovat konkreettisia tyyppejä, jotka on määritelty aiemmin tyypit-elementissä. Esimerkkikoodissa 3 kuvataan VTJ-rajapinnan viestielementit. [21.] <wsdl:message name="teehenkilontunnuskyselysoapin"> <wsdl:part name="parameters" element="tns:teehenkilontunnuskysely" /> </wsdl:message> <wsdl:message name="teehenkilontunnuskyselysoapout"> <wsdl:part name="parameters" element="tns:teehenkilontunnuskyselyresponse"/> </wsdl:message> Esimerkkikoodi 3. VTJ-rajapinnan WSDL-dokumentin viestielementtejä.

23 16 Esimerkissä TeeHenkilonTunnusKyselySoapIn tarkoittaa pyyntöviestiä, ja TeeHenkilon- TunnusKyselySoapOut vastaa palvelusta saatua vastausviestiä. Kukin viesti sisältää yhden part-elementin. Ensimmäisessä viestissä oleva TeeHenkilonTunnusKysely vastaa Javaan generoituvaa metodia, jonka runko on määritelty tyypit-osiossa. Porttityyppejä (port types) käytetään määrittämään viestien sisään- ja ulostuloista kokonainen yksi- tai kaksisuuntainen toiminto, jonka kyseinen verkkopalvelu voi tarjota. Toimintoja voi olla enemmän kuin yksi. Esimerkkikoodissa 3 näkyvät TeeHenkilonTunnus- KyselySoapIn ja -Out muodostavat siis yhdessä kokonaisen toiminnon, joka on määritelty porttype-elementin sisällä. Esimerkkikoodissa 4 on ote väestötietojärjestelmän WSDL-rajapinnan porttityyppiosiosta. [22.] <wsdl:porttype name="sososoap">... <wsdl:operation name="teehenkilontunnuskysely"> <wsdl:input message="tns:teehenkilontunnuskyselysoapin" /> <wsdl:output message="tns:teehenkilontunnuskyselysoapout" /> </wsdl:operation>... </wsdl:porttype> Esimerkkikoodi 4. Ote VTJ-rajapinnan WSDL-dokumentin porttiyyppielementistä. Kyseinen esimerkki vastaa pyyntövastaustyyppistä toimintoa, koska se sisältää sekä sisään- että ulostulon. Se siis pystyy lähettämään pyyntöjä, ja saamaan niistä vastauksen takaisin. Tällaisessa toiminnossa voidaan käyttää lisäksi myös fault-elementtiä määrittämään, mitä virhetilanteissa tehdään. [23.] Porttityyppi määrittää siis abstraktin rajapinnan web-palvelusta. Se näkyy generoituvassa Java-koodissa SoSoSoap-nimisenä rajapintana, joka sisältää muun muassa toimintona kuvatun TeeHenkilonTunnusKysely-metodin rungon. Binding eli sidoselementit määrittelevät konkreettisemmin, miten porttityypin toimintoja lähetetään verkon välityksellä. Nimensä mukaisesti ne sitovat toiminnot ja portit sopiviin pyyntötyyppeihin, kuten esimerkiksi HTTP GET:iin, HTTP POST:iin tai SOAP:iin. [24.] Esimerkkikoodissa 5 on ote VTJ-rajapinnan sidoselementistä. Elementin nimeä käytetään kyseisen sidoselementin tunnistamiseen, ja tyypillä viitataan aiemmin määriteltyyn porttityyppiin. SoapAction-parametri toimintoelementissä viittaa kyseisen HTTP-pyynnön kohteeseen. Style- ja body-elementin use-parametrit kuvaavat, miten palvelu on sidottuna sen viestintäprotokollaan, eli kuinka sidos muunnetaan SOAP-viestiksi.

24 17 <wsdl:binding name="sososoap" type="tns:sososoap">... <wsdl:operation name="teehenkilontunnuskysely"> <soap:operation soapaction=" style="document" /> <wsdl:input> <soap:body use="literal" /> </wsdl:input> <wsdl:output> <soap:body use="literal" /> </wsdl:output> </wsdl:operation>... </wsdl:binding> Esimerkkikoodi 5. Ote VTJ-rajapinnan WSDL-dokumentin sidoselementistä. Rajapinta sisälsi myös vastaavat sidokset SOAP:n versiolle 1.2, mikä toi aiempaan SOAP:n versioon useita parannuksia. Näitä parannuksia olivat muun muassa parempi yhteensopivuus, selkeämpi laajennettavuus sekä parempi tuki web-standardeille. [25.] Portit ja palvelut -kohta WSDL-dokumentissa määrittää, mikä palvelun kutsuosoite on. Kutsuosotteita saa porttia kohden olla ainoastaan yksi. Tässä projektissa työvaiheessa käytettiin väestötietojärjestelmän tarjoamaa testiosoitetta, jota kautta saatiin testihenkilöiden henkilötiedot. Laajemman tuen vuoksi WSDL sisälsi myös portituksen SOAP 1.2 -versiolle. 5.3 VIA Valtion yhteinen integraatiopalvelu VIA tarjoaa sanomanvälityspalveluita valtion organisaatioille, jotta niiden tietojärjestelmien yhteyksiä saataisiin suoraviivaisemmaksi ja valvontaa tehostettua. [26.] Henkilötietojen hakemisessa VIA toimii Uljaksen ja väestötietojärjestelmän välissä välityspalveluna. Kuva 5 havainnollistaa kehitys-, testi- ja tuotantopalvelinten sijoitukset suunnitelmassa.

25 18 Kuva 5. Suorakyselypalvelun toteutuksen rakenne Uljaksen kehitys- ja testipalvelimet ovat yhteydessä VIA:n kehityspalvelimeen, jonka kautta järjestelmä tekee kutsuja Väestörekisterikeskuksen testaamiseen tarkoitettuun kutsuosoitteeseen. Tästä kutsuosoiteesta saadaan haettua aiemmin mainittujen, testaamiseen tarkoitettujen henkilöiden tiedot niille määrätyillä henkilötunnuksilla. Tuotantopalvelimet on eristetty muista palvelimista kokonaan käytännöllisistä sekä tietoturvallisista syistä. Liikennöinti palvelinten välillä tapahtuu sekä SFTP:n (SSH File Transfer Protocol) kautta. Yhteyksien käyttöä varten tarvitaan myös käyttäjätunnukset sekä asiakasvarmenteet, eli sertifikaatit. 5.4 VTJ-rajapinta Uljaksessa toteutettiin SOAP-web-palveluna kyselyrajapinta, jolla tehdään tarvittavat kutsut väestötietojärjestelmän suuntaan synkronisesti. Synkronisella yhteydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että asiakaskone lähettää SOAP-pyynnön palvelimelle ja jää odottamaan vastausta. Asiakaskone voi jatkaa toimintaansa vasta silloin, kun se saa vastauksen takaisin. [27.]

26 19 Tietojen välitys väestötietojärjestelmään ja takaisin tapahtuu XML-sanomia käyttäen SOAP-rajapinnan kautta, jossa järjestelmien väliset yhteydet tunnistetaan käyttäen luotetun tahon myöntämiä palvelinvarmenteita. Tiedonsiirron salaamiseen käytetään TLSprotokollaa ja HTTPS-yhteyttä. [28, s. 4.] Kuvassa 6 on havainnollistettu VTJ-rajapinnan sekä asiakkaan järjestelmän, eli Uljaksen välisen yhteyden rakennetta. Kuva 6. VTJ-rajapinnan ja Uljaksen välinen yhteys Väestötietojärjestelmän rajapinta vastaanottaa Uljakselta tarvittavat tunnuskyselyiden tiedot SOAP-kutsun parametrina. Vastaanottava palvelin tunnistaa Uljaksen palvelinvarmenteella, joka välitetään TLS-kättelyn mukana. Kyselyn mukana välitetään myös loppukäyttäjän tunnus, jolla kyselyn tekijä pystytään selvittämään. Asiakkaan on pystyttävä selvittämään Väestörekisterikeskukselle kyselyn tekijä viisi vuotta kyselyn ajankohdasta eteenpäin. [28, s. 5.] TLS-kättelyä on havainnollistettu tarkemmin kuvassa 7 sekvenssikaaviona.

27 20 Kuva 7. TLS-kättely Uljaksen ja VTJ-rajapinnan välillä. Uljaksen ja väestötietojärjestelmän rajapinnan välisessä TLS-kättelyssä Uljas tekee avauspyynnön antamalla palvelimelle istunnon tiedot sekä tarvittavat suojausalgoritmit. Rajapinta antaa tähän vastauksena tarvittavan palvelinvarmenteen ja pyytää Uljakselta varmennetta. Kun Uljas saa varmenteen lähetettyä, voidaan yhteys avata. [29.] 5.5 Suorahaku Uljaksessa Uljaksessa väestötietojärjestelmän suorahaun rajapintaluokkien generoimiseen käytettiin Apache CXF:ää. CXF on ohjelmistokehys, jolla voidaan toteuttaa web-palveluita käyttäen jotain ohjelmistorajapintaa, kuten esimerkiksi JAX-WS:ää. [30.] Luokat generoitiin hyödyntäen Apache Mavenia, eli kasaustyökalua, jolla generointi tapahtuu kasauksen yhteydessä. Jotta CXF:ää pystyi käyttämään Mavenin kanssa, tarvitsi se lisätä dependency- eli riippuvuuslistaan. Kun kasaus tehdään, CXF katsoo väestötietojärjestelmän WSDL-dokumentista rajapinnan määrityksen ja luo niiden pohjalta luokat metodeineen. Kasauksen tuloksena saatiin muutamia erilaisia luokkia. Yksi niistä oli rajapinnan porttityypit-kohdassa määritelty SoSoSoap-rajapintaluokka, joka toimii Service Endpoint Interface (SEI) -luokkana. Sen tehtävänä on määritellä sitä toteuttavat luokat, jotka näkyvät palvelussa. [31.] Näistä esimerkkinä on TeeHenkilonTunnusKysely, jonka kautta väestötietojärjestelmän kutsu tehdään. Luokka VTJHenkiloVastaussanoma sisältää kaikki

28 21 vastauksena saatavien tietojen metodit. Vastausmetodi voi olla esimerkiksi Vakinainen- KotimainenLahiosoite, joka sisältää vastausparametrit lähiosoitteesta (suomeksi ja ruotsiksi), postinumerosta, postitoimipaikasta (suomeksi ja ruotsiksi) sekä asumisen alku- ja loppupäivistä. Kaikki väestötietojärjestelmästä saadut tiedot olivat merkkijonotyyppisiä, joten osaa niistä jouduttiin muuttamaan esimerkiksi päivämääräolioiksi. Asiakasluokka sisältää getport-nimisen metodin, joka on tyypiltään SoSoSoap, eli Service Endpoint Interface. Kyseisellä metodilla tehdään varsinainen kutsu väestötietojärjestelmän rajapintaan. Metodia kutsutaan Uljaksen WSUtil-luokassa (Web Service Util), jossa on toteutettu muitakin web-palveluiden kutsuja. GetPort-metodissa luodaan Jax- WsProxyFactoryBean-olio, joka on JAX-WS -välittäjien tekemiseen tarkoitettu tehdasluokka. [32.] Esimerkkikoodissa 6 on ote toteutuksesta. try { JaxWsProxyFactoryBean factory = new JaxWsProxyFactoryBean(); factory.getininterceptors().add(new LoggingInInterceptor()); factory.getoutinterceptors().add(new LoggingOutInterceptor()); factory.setserviceclass(sososoap.class); factory.setaddress(vtj_haku_url); port = (SoSoSoap) factory.create(); } catch (Exception e) { e.printstacktrace();...lokitus... } Esimerkkikoodi 6. Tehdasluokan määritys ja luominen Tehdasluokalle asetetaan tarvittavat lokitukset, palveluluokka (SEI) sekä kutsuosoite. Tietojen asettamisen jälkeen tehdas luodaan create-metodilla. Järjestelmä hakee kutsuosoitteen ja myöhemmin tarvittavat käyttäjätunnukset erillisestä properties-tiedostosta. Jotta kutsuissa pystyisi käyttämään SSL-suojattua yhteyttä, tarvitsee se konfiguroida vielä erikseen. Samalla kun kutsulle asetetaan käyttäjätunnus ja salasana, määritellään siihen mukaan erillinen header, josta kutsu saa oikeat suojausavaimet. 5.6 Henkilötietojen käsittely Henkilötietojen käsittelyn muutoksilla on suuri merkitys henkilöhakujärjestelmän uudistamisessa. Henkilötietojen käsittely tapahtuu muun muassa silloin, kun käyttäjä on tallentamassa uutta velallista Uljaksen henkilörekisteriin. Käsittelyssä päivitetään olemassa olevan velallisen tai lisätään uuden velallisen lisätietoja. Lisätietoja voivat olla esimerkiksi

29 entiset nimet tai osoitteet, tilapäiset osoitteet, holhous- tai edunvalvontatiedot sekä siviilisääty. 22 Vanha henkilötietojen päivittäminen tapahtui C-kielisellä käsittelyohjelmalla eräajojen yhteydessä. Tiedot pyydettiin ja haettiin käyttämällä koontitiedostoja eli tekstitiedostoja, joista tietoja luettiin merkki kerrallaan. Aluksi järjestelmä luo pyydetyistä eli tilatuista tiedoista input-tiedostot. Input sisältää muun muassa tiedon henkilötunnuksesta, kielikoodista sekä siitä, onko henkilö uusi vai vanha vai halutaanko vain muutostiedot. Näiden tietojen perusteella järjestelmä luo output-tiedoston, jossa on lisäksi tieto siitä, mihin järjestelmään kyselyä ollaan tekemässä. Vastauksena saadun tiedoston purku tapahtui käsittelyohjelmassa merkkijono kerrallaan. Esimerkiksi henkilötunnuksen pystyi lukemaan tiedostosta merkistä 14 alkaen lukemalla siitä seuraavat 11 merkkiä. Velallisen nimen lukeminen tapahtui esimerkiksi siten, että tiedostosta etsittiin positio 57 ja luettiin siitä 80 merkkiä eteenpäin. Tämän jälkeen tarkastettaisiin, onko kyseinen kohta tyhjä vai ei. Jos se sisälsi muita kuin tyhjiä merkkejä, sitä luettiin ensimmäiseen tyhjään merkkiin (blanko) asti ja saatu merkkijono asetettiin muuttujaan. Nimen lukemisen jälkeen sitä pystyttiin vertailemaan ennestään järjestelmästä löytyvään nimeen ja tekemään jatkotoimenpiteitä sen mukaisesti. Osa nimen käsittelystä on esitetty esimerkkikoodissa 7. /* 3.7. Lue tietueesta velallisen nimi hnimi=pos. 57, 80 merkkiä */ posncpy(local.t_nimi, INrec->TIEDOT[i], 57, 80); /* Jos hnimi ei ole tyhjä: */ if (local.t_nimi[0]!= ' ' && strlen(local.t_nimi) > 1) { { int j; int k; k = strlen(local.t_nimi); for (j = 0; j < k; j++) { if (local.t_nimi[j] == ' ') { break; } local.u_nimi[j] = local.t_nimi[j]; } local.u_nimi[j] = '\0'; j++; if (j < k) { strcpy(local.u_etunimi, local.t_nimi + j); } else { strcpy(local.u_etunimi, ""); } }... Esimerkkikoodi 7. Esimerkki nimen lukemisesta vanhassa toteutuksessa

30 23 Suorahaulla tehtäessä toimintaa pystyttiin suoraviivastamaan paljon. Enää ei tarvitse käyttää erillisiä koostetiedostoja, joista tietoja luetaan, vaan tiedot saadaan haettua suoraan väestötietojärjestelmän palvelimelta. Uudessa toteutuksessa tehtiin uusi Java-kielinen henkilötietojen käsittelyluokka vanhan C-kielisen ohjelman tilalle. Luokassa tehdään aluksi suorahaku väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen perusteella, jonka onnistuessa käsittelyt tehdään heti perään. Luokka sisältää omat metodinsa kullekin tarkistettavalle asialle, esimerkiksi äidinkielelle tai vakinaiselle kotimaiselle lähiosoitteelle. Metodeille annetaan parametrina kyseessä oleva tietokenttä, joka saadaan väestötietojärjestelmästä merkkijonona. Vaadittujen tarkistusten jälkeen pystytään välittömästi tekemään Uljaksen tietokantaan tarvittavat päivitykset Hibernate-kirjaston avulla. Esimerkkikoodissa 8 on esitetty metodi äidinkielitiedon tarkistuksesta. private void tarkistaaidinkieli(string kielikoodi) { if (StringUtil.isNotEmpty(kieliKoodi)) { EKieli kieli = EKieli.X0.getEnumFromString(kieliKoodi); vel.setkieli(kieli); BaseDAO.dbDAO().update(vel); } } Esimerkkikoodi 8. Äidinkielen tarkistusmetodi Metodi saa parametrina väestötietojärjestelmästä tuodun kielikoodin merkkijonona. Ensin tarkistetaan merkkijonon sisältö. Jos merkkijono ei ole tyhjä, se muutetaan Enumolioksi EKieli-luokassa olevalla getenumfromstring-metodilla. Tämän jälkeen kielitieto päivitetään velallisen tietoihin tietokantapäivityksellä. 5.7 Rekisterikyselyt Rekisterikyselyillä tarkoitetaan tietojen pyytämistä jostain ulkoisesta järjestelmästä. Uljas-järjestelmässä rekisterikyselyitä tehdään automaattisesti uusille velallisille, ja niitä voi myös tilata manuaalisesti olemassa oleville velallisille käyttöliittymältä. Tällaisia ulkoisia järjestelmiä ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos (KELA), Eläketurvakeskus (ETK), verottajat tai pankit, joista voidaan käsittelyä varten tilata tarvittaessa muun muassa velallisen työnantajan, eläkkeen, päivärahojen tai tulojen tietoja. Tässä työssä keskitytään ainoastaan väestötietojärjestelmän rekisterikyselyihin, jolla saadaan haettua esimerkiksi velallisen osoite-, henkilö- tai edunvalvontatietoja. Samalla tiedot päivitetään Uljaksen henkilörekisteriin.

31 24 Vanhan prosessin mukaisesti rekisterikyselyiden tilaaminen tapahtui joko automaattisesti tiettyjen toimintojen yhteydessä tai manuaalisesti käyttäjän toimesta. Jos ulosottoasialle oltiin lisäämässä uutta velallista, pystyi käyttäjä tilaamaan henkilötiedot väestötietojärjestelmästä käyttöliittymän kautta. Henkilöä kirjatessa järjestelmään käyttäjä pystyi antamaan vain hakijan tai muun tahon ilmoittamat perustiedot, jotka eivät välttämättä olleet ajan tasalla väestötietojärjestelmän tietojen kanssa. Kuvassa 8 on hahmoteltu vanhan toteutuksen mukaisten rekisterikyselyiden tilojen elinkaarta. Jokin rekisterikyselyn tilaukseen johtava tilanne, kuten esimerkiksi asian jatkokäsittelyyn siirtäminen, muuttaa rekisterikyselyn tilan tilatuksi. Kuva 8. Vanhan toteutuksen rekisterikyselyiden tilakaavio Tilattu -tilaisia rekisterikyselyitä on mahdollista käydä peruuttamassa velallisen tietojen kautta käyttöliittymällä. Tällöin järjestelmä vaihtaa rekisterikyselyn tilaksi peruttu. Peruttua rekisterikyselyä voi tilata uudelleen esimerkiksi manuaalisesti käyttöliittymältä peruuttamisen jälkeen. Tilattu -tilaiset rekisterikyselyt koostetaan yöllä eräajoa varten yhteiseksi aineistoksi, jonka jälkeen ne lähetetään keskuskoneelle luettavaksi. Kun eräajo on käynnissä eli tietoja ollaan koostamassa, järjestelmä muuttaa kyselyiden tilaksi lähetetty. Kun rekisterikyselyt ovat lähetetty -tilaisia, niille tehdään tarvitut pyynnöt väestötietojärjestelmästä, ja ne koostetaan yhdeksi vastausaineistoksi. Kun tilattu vastausaineisto saadaan takaisin Uljakseen, tiedot päivitetään velallisille, ja rekisterikyselyjen tilat asetetaan valmiiksi. Uudessa suorakyselyprosessissa rekisterikyselyiden tilat muuttuvat hieman eri tavoin kuin vanhassa. Vanhan prosessin mukaisesti henkilötietojen tilaamisessa kesti huomat-

32 25 tavasti kauemmin, koska kyselyaineisto jouduttiin siirtämään ensin Tiedon keskuskoneelle, jossa tiedot käsiteltiin yön aikana. Uuden mallin mukaan tiedot saadaan heti kyselyn pyytämisen jälkeen. Uuden mallin mukaisia tilojen muutoksia on havainnollistettu kuvassa 9. Selkeyden vuoksi kuvassa puhutaan edelleen rekisterikyselyn tilaamisesta, vaikka niitä ei uudessa mallissa varsinaisesti tilatakaan, vaan lähinnä vain pyydetään. Kuva 9. Suorakyselyprosessin mukainen rekisterikyselyiden tilakaavio Rekisterikyselyä eikä sen tilaa ole olemassa, jos sitä ei ole aiemmin tehty kyseiselle velalliselle. Tila voi alussa olla aiemmin tehdyllä rekisterikyselyllä peruttu, valmis tai tilattu. Kun käyttäjä on valinnut väestötietojärjestelmän rekisterikyselyn tilauksen ja painaa tilauspainiketta, tekee järjestelmä kutsun väestötietojärjestelmään rajapinnan kautta. Jos kyselyllä löydetään henkilötunnus väestötietojärjestelmästä ja henkilötiedot saadaan onnistuneesti haettua, asetetaan rekisterikyselyn tilaksi valmis. Jos henkilötunnusta ei jostain syystä löydy tai rajapinnan ja Uljaksen välillä tulee jokin yhteysongelma, tila asetetaan tilatuksi. Käyttäjä pystyy peruuttamaan tilattuja rekisterikyselyitä painamalla tila -kentän viereen ilmestyvästä peruuta-painikkeesta, jolloin järjestelmä muuttaa tilaksi peruttu. Kuvassa 10 on esimerkki valmis -tilaisesta rekisterikyselystä. Käyttäjä voi yrittää tilata uudelleen Peruttu -tilaisia rekisterikyselyitä, ja kyselyn onnistuessa tila muutetaan valmiiksi.

33 26 Kuva 10. Rekisterikyselyiden tilaamisikkuna. 5.8 Käyttöliittymä Uuden velallisen lisäämisessä järjestelmä tekee VTJ-suorahaun, jos velallinen löytyy haetulla henkilötunnuksella väestötietojärjestelmän henkilörekisteristä. Jos velallinen löytyy, alustaa järjestelmä uuden velallisen tallennusikkunan saaduilla perustiedoilla, eli nimitiedoilla, henkilötunnuksella, osoitetiedoilla sekä mahdollisella kuolinpäivämäärällä. Järjestelmä ottaa tässä vaiheessa vastaan kaikki henkilön tiedot, mitä kyselyllä saadaan haettua. Koska tiedot haetaan suoraan väestötietojärjestelmästä, ei niitä voi tässä tilanteessa muuttaa. Nimi- ja osoitetietojen tietolähteeksi lukitaan väestötietojärjestelmä, jotta jatkokäsittelyissä pystytään tunnistamaan, mistä kyseiset tiedot on velalliselle saatu. Kuvassa 11 on Uusi velallinen -ikkuna alustettuna VTJ-suorahausta saaduilla tiedoilla. Väestötietojärjestelmästä haetaan käyttöliittymälle seuraavat tiedot: henkilötunnus sukunimi etunimet mahdollinen kuolinpäivä lähiosoite postinumero asuinkunta.

34 27 Kuva 11. Uuden velallisen lisäämisen ikkuna, alustettuna väestötietojärjestelmästä saaduilla tiedoilla. Kaikkia henkilön tietoja ei välttämättä ole väestötietojärjestelmässä saatavilla, joten osa kentistä saattaa jäädä tässä vaiheessa tyhjäksi. Osassa tiedoista, kuten kuolinpäivässä ja osoitteissa on otettu huomioon sellaiset erikoistilanteet, joissa esimerkiksi väestötietojärjestelmästä saatu kuolinpäivä on muodollisesti virheellinen tai että osoitetiedot ovat puutteelliset. Tällaisissa tapauksissa vain tyhjennetään kyseiset kentät, jotta velallisen tallentaminen onnistuisi. Myöhemmässä henkilötietojen käsittelyssä velallisen vastaava, eli kihlakunnanulosottomies, saa ilmoituksen virheellisistä tai puutteellisista tiedoista. Kuvassa 12 on havainnollistettu lisää uuden velallisen lisäämisen prosessia ulosottoasian käsittelyssä.