Espoonlahden keskus, Esbovikens Centrum Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 () Asianumero // Aluenumero Espoonlahden keskus, Esbovikens Centrum Asemakaavan muutos kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli, tontit - sekä virkistys- tori- ja katualuetta MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty 8 Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty 88

2 () Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8 päivänä helmikuuta 8 päivättyä ja päivänä huhtikuuta muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden keskustassa, Espoonlahdenkadun lounaispuolella Etelä-lounaassa alue rajautuu Espoonlahdenreitti -yhteyteen ja puistoon, lännessä Maakravunkujaan, idässä Solmukujaan ja pohjoisessa Espoonlahdenkatuun Alueen koko on n,8 ha Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin maanomistaja Hakemusta on päivitetty 8 ja 88 Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL ) Asia on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie B, krs puh 8 Postiosoite: Faksi -8 PL ESPOON KAUPUNKI Patrik Otranen, arkkitehti etunimisukunimi@espoofi Kaisa Lahti, liikenneinsinööri Marie Nyman, maisema-arkkitehti

3 () SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava 8 Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot 8 Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö 8 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutuksen ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestönryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavoituksen yhteydessä on pidetty tapaaminen pelastuslaitoksen ja poliisiviranomaisten kanssa, jossa käsiteltiin kauppakeskukseen ja metroasemaan suoraan ja epäsuorasti liittyvien julkisten, puolijulkisten ja yksityisten tilojen turvallisuutta ja valvottavuutta ja rajapintaa viranomaisten ja yksityisen järjestyksen valvonnan osalta Lippulaivan asemakaavan muutoksen osalta katsottiin, että suunnitelmassa em asiat on otettu hyvin huomioon Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset muihin Espoon aluekeskusten kaupalliseen vetovoimaan 8 Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

4 () Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite Liite Liite Seurantalomake, hyväksymiskäsittelyn yhteydessä Katukartta Maanomistuskartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta), havainnekuva ja selostus liitteineen Asemakaava laatimisen yhteydessä on lisäksi tehty seuraavat selvitykset, oheissuunnitelmat ja tarkastelut: - Korttelisuunnitelma: Lippulaiva Espoonlahden keskus, (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, 8) - Lähiympäristösuunnitelma, (Maisema-arkkitehtuuri PE 8) - Kaupallinen tarkastelu Länsimetron jatkealue (Espoon kaupunki/ramboll, ) - Länsimetron jatkeen liikenne-ennusteet ja liikenteen toimivuustarkastelut (Espoon kaupunki/ramboll ) - Meluselvitys (Promethor, 8) - Ilmanlaatulausunto (Ilmatieteenlaitos, ) - Tuulisuusselvitys (Sweco, ) - Varjostustarkastelu (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, ) - Varjostustarkastelu koskien vaikutuksia Lokirinne :n kiinteistöön (Ramboll ) Aikaisemman asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdyt kaupalliset selvitykset ja tarkastelut: - Kaupallisten vaikutusten arviointi, Kauppakeskus Lippulaivan laajennus (, Ramboll Oy) - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (, Ramboll Oy) - Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (, Realprojei)

5 () TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella, tulevan Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä Suunnittelualue on nykytilanteessa kokonaisuudessa kauppakeskuksen ja metroaseman työmaa-aluetta Alueella on aikaisemmin sijainnut vuonna valmistunut kauppakeskus Lippulaiva, jonka purkaminen on aloitettu elokuussa Rakennus ja siihen liittyneet tori- ja pysäköintialueet on purettu kokonaan tammikuun 8 loppuun mennessä Koko asemakaavan muutosalue on rakennustyömaana vuoden alussa Lippulaivan kauppakeskusta korvaava väliaikainen kauppakeskus (Pikkulaiva) sijaitsee Espoonlahdenkadun pohjoispuolella arviolta vuoden loppuun saakka Kaava-alueen lähiympäristössä on työmaista johtuvia liikenteellisiä väliaikaisjärjestelyitä Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin,8 ha Voimassa oleva, lainvoiman 8 saanut ajantasainen asemakaava Espoonlahden keskus, alue, muodostuu liikerakentamisen korttelialueesta (KM-) ja asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL-) Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m Kerrosala kasvaa muutoksen myötä aikaisemmasta 8 k-m :stä k- m :llä Kaupallisten tilojen kerrosala on yhteensä k-m Kaupallinen kerrosala kasvaa k-m :llä Varsinaisten liike- ja palvelutilojen tilojen osuus kokonaiskerrosalasta on k-m Kauppakeskus Lippulaivan aikaisempi toteutunut kaupallisten tilojenlaajuus oli noin 8 k-m Päivittäistavarakauppaan laskettavaksi myymäläpinta-ala on ollut arviolta noin - k-m, mikä mahdollistaa hyvin - hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikköä ja muita pienempiä päivittäistavaran kauppoja Asemakaavan sisältö vastaa Länsimetron jatkeelle teetetyn kaupallisen selvityksen (Ramboll, Espoon kaupunki, ) esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen mennessä Julkisille palveluille, sisältäen aluekirjaston ja kulttuuritilojen varaukset, on varattu yhteensä 8 8 k-m Asemakaavan muutoksen mitoitus mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisten kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä sekä metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteydessä Asemakaavan tilanvaraus, jonka laajuus ja esitetty sijainti osana kauppakeskus- ja palvelukeskusta, vastaa sivistystoimen asettamia tavoitteita tulevaisuuden kirjasto- ja kulttuuritilojen suhteen Asuinrakentamista tulee kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen C-- ja AL--korttelialueille yhteensä 8 k-m Asemakaava-alueen laskennallinen uusi asukasmäärä on n 8 uutta asukasta ( as/ k-m ) Metron liityntäliikenteen linja-autoterminaalille on varattu noin m :n ala Espoonlahdenkadun puoleisesta maantasokerroksesta Autopaikkoja tarvitaan yhteensä n 8, jotka kaikki sijoittuvat korttelin ja kadun alaiseen maanalaiseen keskitettyyn pysäköintilaitokseen Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin maanomistaja Hakemusta on päivitetty 8 ja 88 Asia on tullut vireille ja siitä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

6 () Kaavamuutosalueeseen kuuluu yksityisessä omistuksessa olevien korttelialueiden lisäksi kaupungin katu ja virkistysalueita Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä MRA mukaisesti 8 -, jonka yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus Mainingin koululla Nähtävillä olon aikana saatiin kuusi mielipidettä Mielipiteet koskivat pääasiassa OAS:ssa esitetyn palvelutalon liian korkeaksi miellettyä tornimaista rakennusmassaa ja sen tuottamaa varjostusvaikutusta Kauppakeskus Lippulaivaa koskeva edellinen asemakaavan muutos, Espoonlahden keskus, alue, tuli lainvoimaiseksi 8 Asemakaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jonka jälkeen kauppakeskuksen ja siihen kiinteästi liittyvän metroaseman suunnittelut ovat jatkuneet vuoden 8 loppuun saakka Edellisen asemakaavan hyväksymisen jälkeen on ilmennyt, ettei rakennusta ole tarkoituksenmukaista laajentaa korjaamalla, vaan purkamalla vanha kauppakeskus ja rakentamalla kokonaan uusi Etenkin uusien pysäköinti- ja muiden maanalaisten tilojen rakentaminen olemassa olevan rakennuksen alle osoittautui erittäin epätaloudelliseksi Vanhaan rakennukseen ei myöskään ollut mahdollista sijoittaa uusia toimintoja ja tiloja tyydyttävällä tavalla Tehtävä asemakaavan muutos pohjautuu pääosin aikaisempaan muutokseen ja sen keskeisiin sisältöihin Alueen muuhun suunnitteluun ja toteutukseen liittyen suunnittelun lähtötietoina on ollut lisäksi Espoonlahdenkadun ja Merikarhunkujan katu- ja kunnallistekniset suunnitelmat (Espoon kaupunki/ramboll Oy, -) Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavallisiin tavoitteisiin Espoonlahden aluekeskuksen kehittämisestä keskustatoimintojen alueena ja jossa Espoonlahden keskustan ydinalueelle, noin metrin vyöhykkeelle tulevasta Espoonlahden metroasemasta tavoitellaan noin uutta asukasta ja uutta työpaikkaa v mennessä Suunnittelua on tehty yhteistyössä Cityconin/kauppakeskus Lippulaivan arkkitehtikonsulttien Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, Maisema-arkkitehtuuri PE, Ramboll Oy:n ja Länsimetro Oy:n suunnittelijoiden kanssa Espoon kaupungin puolelta suunnittelua on tehty tiiviisti Kaupunkitekniikan keskuksen kanssa Kirjasto- ja kulttuuritilojen ja muiden julkisten tilojen tarpeista ja kaavan mahdollistamista tilanvarauksista on neuvoteltu tilakeskuksen, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen kanssa Asemakaavan rinnalle laaditaan lisäksi korttelisuunnitelma ja yleisiä alueita koskeva lähiympäristösuunnitelma, jotka ohjeellisina täydentävät asemakaavan sisältöjä ja tavoitteita Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta ja kaavan hyväksyy kaupunginhallitus LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle

7 () sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristöja terveyshaittoja Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnovarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8) asemakaavan muutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin

8 8 () rakennettavana alueena Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty joukkoliikenteen vaihtopaikka (Espoonlahden keskus ja Kivenlahden metrokeskus) sekä liityntäpysäköintipaikka (Kivenlahden metrokeskus) Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen ja tukee osaltaan joukkoliikenteeseen pohjautuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteita Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Vireillä oleva: Uusimaa-kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu, ) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K) Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen

9 () Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (8) Espoon kaupunki Kaavanmuutosalueen sijainti on merkitty sinisellä ympyräkatkoviivalla Asemakaava Asemakaava-alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi 8 Asemakaava sisältää korttelin tontit - (AL-) ja - (KM-) sekä katu- ja puistoaluetta Espoonlahden keskus (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää katualuetta Espoonlahden keskus, muutos, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi 88 Asemakaava sisältää liikennealutta (LP) Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä- Kivenlahti Metrotunneli- asemakaava, (alue, joka on tullut lainvoimaiseksi 8 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( ) Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu uutta sitovaa tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa 8 Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavoituksessa on huomioitu Matinkylä-Kivenlahti-metrotunneli- maanalaiseen asemakaavaan () sisältyvää Länsimetron jatkeen Espoonlahden asema, jonka maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja on yhteensovitettu kauppakeskus Lippulaivan suunnitelmissa sekä asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä

10 () Asemakaava-alue on osa Espoon keskustan kehittämisvyöhyketta, jonka periaatteet kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle, Lippulaivan kauppakeskuksen, metroaseman sekä liityntäbussiterminaalin yhteyteen Tämän jälkeen Espoonlahden keskuksen asemakaavoituksen rinnalla on tehty kaupunkirakenteellista kokonaistarkastelua ja kehittämisen periaatteita, jossa on tutkittu alueen maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia vuoteen saakka Tarkastelu on esitelty ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tarkastelu perustui aikaisempaan, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Espoonlahden kehittämissuunnitelman periaatteet, asemakaavoituksen pohjalla käytettäviksi Päivitettyä kokonaistarkastelua ja erityisteemoja on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle jokaisen Espoonlahden keskustan asemakaavahankkeen yhteydessä Periaatetta on noudatettu alueen aikaisempien kaavahankkeiden yhteydessä Lainvoiman saaneita asemakaavan muutoksia ovat: Espoonlahden keskus (Lippulaiva), alue (lainvoimainen 8) ja Espoonlahden keskus (Mårtensbro), alue (lainvoimainen ) Asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä ei ole laadittu erillistä kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa Asemakaavan ratkaisut perustuvat 8 lainvoimaiseksi tulleen Espoonlahden keskus- asemakaavan () yhteydessä tehtyyn laajaan kunnallistekniseen kokonaissuunnitelmaan (Ramboll -), jota on osaksi päivitetty tämän jälkeen ja jossa on huomioitu asemakaavaratkaisusta johtuvat vähäiset muutostarpeet Katualueiden muutosten osalta kunnallisteknistä suunnitelmaa päivitetään Asemakaavan rinnalle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, 8) sekä yleisten alueiden osalta lähiympäristösuunnitelma (Maisema-arkkitehtuuri PE, 8) Kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksesta ja sijoituksesta ei ole päätetty, mutta kulttuurilautakunta on päättänyt kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle että Espoonlahden kirjastopalvelut järjestetään siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto Kirjaston tarkempi sijoitus alueella päätetään kuitenkin vasta sitten, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu Espoonlahden aluekirjaston valmistelu ajoitetaan yhteen metroaseman valmistumisen kanssa Kulttuurilautakunta on kokouksessaan hyväksynyt Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvityksen, jossa on esitetty kirjasto- ja kulttuuritilalle Lippulaivaan sijoittuvan vaihtoehdon lisäksi kolme muuta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 8 talousarviossa on kirjattu valtuustokauden tavoitteiden toimenpiteisiin pöytäkirjamerkintänä, kohta 8: Päätös Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilasta tehdään kevään 8 aikana Talousarvion sivulla - on lisäksi mainittu: Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen aluekirjastomallia ja kehitetään pienten kirjastojen itsepalvelua, Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja elinvoimaa, Kaupunkikeskuksissa toimiva palvelutori parantaa palvelujen saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä Ison Omenan palvelutorin kokemuksia käyttäen laaditaan palvelutorikonsepti, jonka avulla julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta parannetaan kustannustehokkaasti eri keskuksissa pienempiä paikalliskeskuksia unohtamatta Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa : on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n vaatimukset

11 () Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on nykytilanteessa kokonaisuudessa kauppakeskuksen ja metroaseman työmaa-aluetta Alueella on aikaisemmin sijainnut vuonna valmistunut kauppakeskus Lippulaiva ja sen yhteydessä oleva tori- ja pysäköintialue Vanhan kauppakeskuksen purkaminen aloitettiin elokuussa Rakennus ja siihen liittyneet tori- ja pysäköintialueet on purettu kokonaan tammikuun 8 loppuun mennessä Kauppakeskus Lippulaivaa korvaava väliaikainen, vuoden kesällä avattu kauppakeskus Pikkulaiva sijaitsee Espoonlahdenkadun pohjoispuolella arviolta vuoden loppuun saakka Kaavan muutosalue ja sen lähialueet ovat suureksi osaksi työmaa-alueena ja lisäksi alueella on liikenteellisiä uudelleen järjestelyitä Suunnittelualueen viereen, Espoonlahdenkadun pohjois-/koillispuolelle, Ulappatorin ympärille on valmistunut asuntokortteli vuonna Korttelin korkein rakennus on -kerroksinen Tähystäjä-asuntotorni Maanomistus Korttelin tontit - ovat yksityisessä omistuksessa (KOy Lippulaiva/Citycon Oy) Puisto- katu-, raitti- ja torialueet ovat kaupungin omistuksessa Osa maanpinnan alapuolelle tulevista Lippulaivan toiminnoista, kuten pysäköinti ja huoltotilat, tulevat sijaitsemaan jatkossa katu- ja torialueilla Maanomistuskartta on liitteenä Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa Espoonlahdenkadun lounaispuolella Koko asemakaavan muutosalue, johon kuuluu vanha kauppakeskuksen rakennus, että sen viereinen tori ja pysäköintialue ovat ollet vuonna 8 suurta työmaata Vuonna valmistuneen kauppakeskus Lippulaivan kesällä alkaneet purkutyöt on saatu päätökseen vuoden 8 alussa Puretun kauppakeskus Lippulaivan toteutunut kaupallinen kerrosala oli noin 8 k-m (asemakaavassa varaus 8 k-m :lle) Jalankulkuyhteys Espoonlahdenkadulta Espoonlahdenreitin jalankulku- ja polkupyöräyhteydelle ja Espoonlahden puistoon ovat katkaistu työmaan ajaksi Espoonlahdenreitti on aluekeskuksen keskeinen yhdistäen sekä keskustan pohjoispuoleiset asuinkorttelit, Urheilupuiston alueen ja alueen lounais-/länsipuoliset asuinalueet yhteen Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava-alueella ei ole asukkaita ja laskennallinen työpaikkojen määrä on n ( työpaikka/ k-m /vähittäiskauppa) Työpaikat ovat pääsääntöisesti kaupan ja palveluluiden työpaikkoja Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue toimii suurimpana yksittäisenä osana Espoonlahden aluekeskuksen palvelutoimintojen keskittymänä, mihin erityisesti kaupalliset palvelut suurimmaksi osaksi keskittyvät Kaava-alueen ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä on kunnallisia palveluita, mm terveyskeskus ja perhe- ja sosiaalitoimen palveluita, Espoonlahden urheilupuisto, uimahalli, jäähalli sekä useampia päiväkoteja Uusi Mårtensbron koulu sijaitsee Espoonlahden Urheilupuiston eteläosassa Espoonlahden kirkko sijaitsee aivan kaava-alueen länsipuolella Espoonlahden keskusta toimii myös Kivenlahden alueen tärkeänä ja palvelutasoltaan monipuolisena palvelukeskuksena, vaikka Kivenlahden kaupalliset palvelut tulevat lähitulevaisuudessa kehittymään huomattavasti nykyisestä Es-

12 () poonlahden keskustan kaupunkirakennetta on tarkoitus kehittää siten, että kaupalliset palvelut sijoittuvat mahdollisimman tiiviisti Espoonlahdenkadun eteläpuolelle, kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ja julkiset palvelut osaksi kauppakeskukseen liittyen, osaksi sen ympärille hyvien kevyenliikenteenyhteyksien äärelle Myöhemmin mahdollisen kaupallisen lisäkerrosalan tarve ratkaistaa Länsiväylän-Kivenlahdentien varren vyöhykkeellä, johon on lisäksi tavoitteena sijoittaa myös toimitilarakentamista Espoonlahden keskusta toimii aluekeskuksena Espoonlahden lisäksi myös Kivenlahden, Soukan alueen ja Nöykkiön ja Kattilalaakson asukkaille Tulevaisuudessa alueelle sijoittuu myös Espoonlahden aluekirjasto ja mahdollisesti myös kulttuuritilat, jolloin aluekeskus on vahvassa roolissa myös kulttuuripalveluiden tuottajana koko Espoon kaupunkialueen verkosto huomioiden Kaupunki-/taajamakuva Alueen kaupunkikuva on nykyisin (alkuvuosi ) hyvin keskeneräinen, koska kauppakeskus Lippulaivan kortteli sekä siihen liittyvät yleiset- ja katualueet ovat suurimmaksi osaksi kauppakeskuksen uudistamisen ja metroaseman työmaaaluetta Alueen rakentuminen valmiiksi vie pitkän ajan, sillä rakentaminen kestää arviolta vuoden loppuun Väliaikaisen kauppakeskus Pikkulaivan purkaminen ja Mårtensbron korttelin asuntorakentaminen voi alkaa vasta tämän jäkeen Myös Espoonlahdenkatu ja osa Ulappakatua ovat työmaa-alueena kunnallisteknisten johtosiirtojen ja uusien maanalaisten ajojärjestelyiden rakentamisen vuoksi Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaava-alue sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle Espoonlahdenkadun, Espoonlahdentien, Merenkulkijankadun, Kipparinkadun ja Espoonlahdenrannan rajaamalle alueelle Espoonlahdenkatu on alueellinen kokoojakatu, jonka keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) syksyllä oli noin 8 ajoneuvoa vuorokaudessa Espoonlahdenrannan ja Espoonlahdentien liikennemäärät ovat suurimmillaan katujen pohjoisosissa noin ajoneuvoa arkivuorokautena Espoonlahdenkatuun liittyvien tonttikatujen, Solmukujan ja Maakravunkujan liikennemäärät ovat vähäiset Alueella on sekä km/h että km/h nopeusrajoituksia

13 () Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa Kevyt liikenne Kokoojakatujen molemmin puolin kulkee jalankulun ja pyöräilyn reittejä Näistä Espoonlahdenkadun koillispuoleinen reitti on pyöräilyn tavoiteverkon mukainen pääreitti Pyöräilyn laatureitti, joka on osa etelä-espoon läpäisevää Länsibaanaa kulkee Kivenlahdentien eteläreunaa Soukanväylälle Kadun varsilla kulkevien reittien lisäksi alueella kulkee paikallisia kortteleiden välisiä reittejä

14 () Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Asemakaavan muutosalue on vuoden 8 lopulla pääosin rakenteilla oleva metrokeskuskokonaisuus, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa Alueen pysäköintijärjestelyt ovat säilyvien toimintojen ja asukasautopaikkojen osalta järjestetty väliaikaisina Väliaikaisjärjestelyt ovat voimassa arviolta vuoden loppuun saakka Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella Metro- ja rakennustyömaiden takia alueen bussireitit ovat osin poikkeusreiteillä Suunnittelualueen läheisyydessä liikennöi seuraavat linjat: - Tapiola Niittykumpu Suomenoja Espoonlahti Tillinmäki - Tapiola Niittykumpu Olari Nöykkiö Espoonlahti - Matinkylä Espoonlahti Kivenlahti - 8 Kaitaan koulu Espoonlahden keskus - Espoonlahden keskus - Kivenlahti - Soukka Kivenlahti Latokaski Espoon keskus Jorvi - Leppävaara Mankkaa Olari Soukka - Kivenlahti

15 () Palvelut Asemakaavan muutosalueella ei ole nykyisin palveluita, koska vanha kauppakeskus Lippulaiva on purettu vuonna ja alue on rakennustyömaana Alueella on nykyiselle asukasmäärälle riittävät kaupalliset palvelut, jotka ovat sijoittuneet asemakaava-alueen ulkopuolelle, vuoden kesällä avattuun kauppakeskus Pikkulaivaan Espoonlahden asukasmäärään ja asiakaspotentiaaliin nähden sekä Espoonlahden kaupallisen vaikutusalueen laajuuden vuoksi kaupan myymäläpinta-ala on ollut vähäinen laajemmassa tarkastelussa suhteessa asukasmääristä johtuvaan potentiaaliin (Espoonlahden kaupallinen selvitys, Ramboll ) Muutoksen myötä kaupallisten palveluiden kasvaa ja vastaa tarvittavaan kysyntään Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on toimiva ja monipuolinen kunnallistekniikka, jota osittain uudistetaan, siirretään ja mitoitetaan uudelleen tehtävien muutosten vuoksi Kunnallistekniset johdot kulkevat nykyisillä katu- alueilla ja ne on rakennettu pääasiassa vuosina 8-88 (kaava-alueella myös ) Ulappakadun rakentamisen yhteydessä kunnallistekniikkaa on uusittu ja siirretty () ja kadun länsireunaan on rakennettu alueen päähulevesiputki Lisäksi Ulappakatu toimii tulvareittinä Kadun alle rakennettaessa huolehditaan riittävästi tilaa kunnallisteknisille rakenteille Aikaisemman asemakaavan muutoksen (alue ) yhteydessä on tehty vaikutusalueeltaan asemakaava-aluetta laajempi kunnallistekninen suunnitelma (Espoon kaupunki/ramboll, -) Nyt tehtävän asemakaavan muutoksen ratkaisut noudattavat suunnitelmien sisältöä, ja joita on tarvittavilta osin tarkistettu Luonnonolosuhteet Asemakaava-alueella ei ole merkittävästi luontoaluetta Kaavan lounaisreunassa, Espoonlahdenreitin varrella ja Espoonlahden kirkon ympäristössä on puistokaistaleita, jotka liittyvät kiinteästi osaksi Espoonlahdenreitin kalliometsäistä maisemaa Puistoalueen pohjoisreuna on osaksi metroaseman ja uuden kauppakeskuksen työmaa-alueena Erityisesti Espoonlahden kirkon edustalla on säilytetty vanhaa avokalliota osana alueen vanhaa kalliometsäistä lähimaisemaa Luonnonympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja osin kulunutta Alue on kuulunut vuoden liito-oravien elinympäristökartoitukseen, mutta havaintoja liito-oravasta ei ole saatu Alueen läpi ei myöskään kulje liitooraville tärkeää latvusyhteyttä

16 () Suojelukohteet Asemakaava alueella ei ole kaavoituksella huomioitavia suojelukohteita Lisärakentamisessa ja sen ratkaisuissa on huomioitu liittyminen ja rakentamisen volyymin suhde olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja lähimaiseman merkittävimpiin rakennuskohteisiin, kuten Espoonlahden kirkkoon (Timo ja Tuomo Suomalainen,8) sekä Espoonlahden päiväkoti (Timo ja Tuomo Suomalainen,8) Kaavamuutos tuo edellä mainitut rakennukset aikaisempaa paremmin esille ja vahvemmaksi osaksi uutta tiivistyvää Espoonlahden keskustaa, kuitenkin säilyttäen rakennusten arkkitehtuuriin oleellisesti kuuluvia luonnonelementtejä niiden lähiympäristössä Ympäristön häiriötekijät Ympäröivien katujen liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä Nykytilanteen melua on kuvattu pääkaupunkiseudulla tehtyyn ympäristömeludireiivin mukaisessa meluselvityksessä, jonka mukaan suunnittelualueen päivämelu ylittää desibeliä katuihin rajautuvilla alueilla Kuva: Meluselvityksen mukainen päivämelu suunnittelualueella db ylittyy keltaisesta väristä alkaen (Pääkaupunkiseudun ympäristömeludireiivin mukainen meluselvitys )

17 () ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Maakuntakaavassa Espoonlahden alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi Uudenmaan Vaihemaakuntakaavassa Espoonlahden keskusta on lisäksi merkitty aluekeskuksena vähittäiskaupan alueeksi ja kehittävänä metron jatkeen vyöhykkeenä Yleiskaavassa Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (C-K) Yleiskaavan tavoitteiden mukaan Espoonlahden kaupunkikeskus sijoittuu kauppakeskus Lippulaivaan ja sen lähiympäristöön Yleiskaava mahdollistaa keskuksen laajentumisen ja kehittämisen länteen ja koilliseen Länsiväylää kohti ja mahdollistaa kaupan lisärakentamisen Asemakaavan tavoitteena on lisätä asumista Länsimetron jatkeen Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä Lisääntyvällä kaupallisilla ja julkisilla palveluita (terveys- ja kulttuuripalvelut) pyritään kehittämään Espoonlahden keskustaa kaupallisesti houkuttelevammaksi, asukkaille palvelutarjonnaltaan monipuoliseksi palvelukeskittymäksi ja siten vahvistamaan sen merkitystä yhtenä Espoon viidestä aluekeskuksesta Nyt laadittu asemakaavan muutos edistää mahdollisuutta keskittää kaupungin ylläpitämät Espoonlahden suuralueen kulttuuripalvelut Espoonlahden keskustaan, kaupallisten palveluiden yhteyteen, metroaseman ja metron liityntäbussiterminaalin yhteyteen Tulevaisuudessa, tarkasteluvälillä vuodet -, Espoonlahden keskusta alueelle haarukoidaan n uutta asukasta ja työpaikkaa Asemakaavan muutoksen yhteydessä kaavoitetaan myös asumista kauppakeskuksen laajennuksen ja Espoonlahden metroaseman yhteyteen Kaupunkirakenteen tiivistetämisellä ja asukasmäärän lisäyksellä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, mahdollistetaan paremman palvelutarjonnan kehittyminen Espoonlahden aluekeskukseen Tällä vastataan osaltaan myös Valtioneuvoston edellyttämään voimakkaaseen asuntotuotantoon metroasemien läheisyydessä, mikä kirjattu edellytykseksi valtionrahoituksen saamiseksi Länsimetron jatkeen rakentamiseen Tavoiteena on lisäksi eheyttää, aikaisemmin paikoin huonosti jäsentyvää ja rakentamatonta kaupunkitilaa ja luoda vahvaa ja keskustamaista, laadukasta ja toiminnallista kivijalkakauppojen jalankulkukaupungin julkisen tilan verkostoa kauppakeskus Lippulaivan, Ulappatorin ja Espoonlahdenreitin yhteyteen Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Espoonlahti on Espoon aluekeskuksista vähiten omavarainen kaupallisten palveluiden suhteen (Espoonlahden kaupallinen tarkastelu, Ramboll ja Kaupallinen tarkastelu Länsimetron jatkealue (Espoon kaupunki/ramboll, ) Asemakaavan muutoksella tehostetaan kaupallisten palveluiden saatavuutta Espoonlahden tulevan metroaseman ympäristössä ja koko suuralueella, varmistaen paremmin Espoonlahden keskustan kilpailukyvyn suhteessa muihin - k-m Lisäksi Kivenlahdentien varressa on suuri supermarket-kokoluokan päivittäistavaran kauppa Tämä vastaa hyvinlähialueiden asukkaiden ostovoimasta Espoon aluekeskuksiin mutta erityisesti Espoonlahden suuralueen ostovoimaan Asemakaavan muutoksessa kaupan tuleva kerrosala on yhteensä k-m, mistä päivittäistavaran kauppaan laskettava (ruokakauppa) osuus on arviolta noin johdettua laskennallista tilantarvetta vuoteen ulottuvalla tarkastelujaksolla Lippulaivan kauppakeskuksen, Espoonlahden metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteyteen lisätään myös runsaasti uutta keskustamaista asumista, mikä osaltaan tiivistää aluekeskustan kaupunkirakennetta, sekoittaen ja monipuolistaen toimintoja Asukkaat ja laaja palvelukokonaisuus ovat useammille erittäin hyvin saavutettavissa Tiivis ja keskustamainen kaupunkirakenne mahdollistaa myös aiivisen ja elävän kaupunkitilan muodostumisen Asumisen lisääminen vastaa myös metrojatkeen rakentamisen aloittamiselle asetettuja tavoitteita asuntotuotannon tehostamisesta Rakentamisessa yksityisen ja

18 8 () julkisen alueen rajapintaa pyritään häivyttämään siten että kaupunkitila muodostuu vahvana ja korkealaatuisena urbaanina kokonaisuutena Vaikka aluekeskus tiivistyy voimakkaasti ja alue muuttuu voimakkaasti kaupunkimaiseksi, jättää asemkaavaratkaisu myös väljempää kaupunkitilaa erityisesti Espoonlahden keskuksen tärkeän Espoonlahdenreitti-raittiyhteyden varrelle Asemakaavassa huomioidaan kevyenliikenteen yhteyksien kehittäminen osana laajempaa koko Espoonlahden keskustaa koskevaa tarkastelua Nykyistä Espoonlahdenreittiä ja siihen liittyviä Espoonlahdentorin ja Solmutorin torialueita kehitetään osana tiivistyvän aluekeskuksen laadukkaana jalankulkuraitistona, jonka varrelle sijoittuu tärkeimmät palvelutoiminnot ja jotka linkittävät keskustaalueen alueen reunoille Yhteystarvetta Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitin välillä parannetaan kehitettävällä Kipparinreitin terassoituvalla porrasyhteydellä ja hissillä Julkiset torit ja kevyenliikenteen yhteydet toteutetaan korkealaatuisesti, olemassa olevan maiseman erityispiirteitä ja elementtejä korostaen, vahvan paikallisidentiteetin luomiseksi sekä turvallisen ja esteettömän jalankulku- ja polkupyöräliikenteen toteuttamiseksi Alueen katuverkkoa ei muuteta, mutta Solmukujan ja Maakravunkujien asema katuhierarkiassa vähenee, kun kauppakeskuksen asiakas- ja uuden asuinrakentamisen asukasliikenne ohjautuu pysäköintilaitoksiin suoraan Espoonlahdendulle toteutettavien ajoramppien kautta Solmukuja jää pääasiallisesti kauppakeskuksen huoltoajoreitiksi Asuinrakentaminen vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan, rikastaen massallista suunnitteluratkaisua ja häivyttämällä osaltaan suuren kauppakeskusmassan mittakaavallista vaikutusta Espoonlahdenkadun kaupunkikuvassa Espoonlahdenkatu muodostuu alueen tiiviinä ja toiminnoiltaan monipuolisena kaupunkimaisena pääkatuna Julkisivuille ja yleisille alueille on edellytetty korkealuokkaista toteutusta Kokonaisuutta jäsennetään lisäksi asemakaavassa toteutettaviksi edellytetyillä torimaisilla alueenosilla katualueella sekä korttelialueen reunalla Kaupunkikuvallisia periaatteita tarkennetaan jatkossa asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8-, jonka yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus Mainingin koululla Nähtävillä olon aikana saatiin kuusi mielipidettä Neljässä mielipiteessä ei pidetty hyvänä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä -- kerroksisista palvelutaloa, joka sijoittuu olevaa Lokirinne :ssa olevaa -kerroksisista asuinkerrostaloa vastapäätä Uuden rakennusmassan katsottiin varjostavan asuinkerrostalon asuntoja ja piha-alueita Palvelutalolle esitettiin myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Kahdessa mielipiteessä tuotiin esille kirjasto- ja kulttuuritilojen tarve Espoonlahden aluekeskuksessa ja niiden kehittämistä myös näyttely ja taidelainaamotoiminnan suuntaan Palvelutalon sijoittumista ja kerroslukua on tutkittu tämän jälkeen ja se on madaltunut neljään asuinkerrokseen kauppakeskuksen päällä Rakennusosan korkeus vastaa muun kauppakeskusmassan suunniteltua räystäskorkoa, luoden tasapainoista massaa ja julkisivuilmettä Espoonlahdenkadun suuntaan Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat mukana asemakaavan julkisten toimintojen mitoituksessa Kirjastolle ei ole määritelty täsmällistä kohdennettua kerrosalaa, koska kaupungin päätöstä kirjaston toteuttamisesta kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ei ole tehty päätöstä Julkisten palveluiden rakentaminen on mahdollistettu joustavasti ja tulevaisuuden mahdollisesti muuttuvat tarpeet huomioiden yy - merkintään sidotulla kerrosalalla

19 () Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon (-8) yhteydessä saatiin yksi muistutus Espoon vammaisneuvostolta Muistutuksessa korostettiin esteettömyyden huomioimista suunnittelussa ja erityisryhmien saattoliikenteen ja pysäköinnin huomioimista jo asemakaavatasolla Asemakaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville - mm ehdotukseen palautetun palvelutalon vuoksi Nähtävillä olon aikana saatiin kolme muistutusta Muistutukset koskivat pääasiassa kaavamuutosalueen uuden rakentamisen tuottamaa varjostusta ja siitä aiheutuvaa vaikutusta naapurustoon Myös melu- ja ilmanlaadun ongelmat oli mainittu ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa maankäyttöä Espoonlahden aluekeskuksessa ja mahdollistaa monipuoliset keskustatoiminnot ja aluekeskuksen laajentumisen ja laadullisen kehittämisen Muutos mahdollistaa kauppakeskus Lippulaivan tarkoituksen mukaisen kaupallisen laajentumisen Asemakaava pitää sisällään varauksen Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen ja muiden julkisten tai yksityisten palveluiden sijoittumisesta kauppakeskuksen yhteyteen Kaava mahdollistaa joustavasti myös Espoonlahden metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin sijoittumisen samaan kokonaisuuteen Asemakaava mahdollistaa päivittäistavaran kauppaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen kauppakeskus Lippulaivaan Kauppakeskus laajenee aikaisemmasta paikalla olleesta ja vuonna puretusta, noin 8 k-m :n laajuisesta kauppakeskuksesta k-m käsittäväksi monipuoliseksi kauppakeskuksesti Kauppakeskuksen yhteyteen liittyy kiinteästi Espoonlahden metroaseman ja bussiterminaalin tilat Kaupallisten palveluiden lisäksi asemakaava sallii 8 8 k-m julkisia ja yksityisiä palvelutiloja, sisältäen myös varauksen Espoonlahden aluekirjastolle ja siihen liittyville mahdollisille muille kulttuuritiloille Asemakaavan muutoksessa kaupallisen kerrosalan (km/m) lisäys on k-m nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan () nähden Julkisten palveluiden (yy) kerrosala kasvaa muutoksessa k-m Mitoitus mahdollistaa kaupungin sivistystoimen tavoitteiden mukaisen noin runsaan k- m laajuisen kirjaston lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä päiväkodin Palvelut sijoittuvat suurimmaksi osaksi C--korttelialueelle AL--korttelialueelle sallitaan kauppakeskuksen ja metroaseman kokonaisuuteen liittyviä liiketiloja k-m Asemakaavan sisältö ja mitoitus vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen mennessä Voimassa olevan asemakaavan mukaisia kirjasto- ja kulttuuritilojen varausten toimintaedellytyksiä kehitetään ja niille on osoitettu asemakaavaehdotuksessa sijainti kauppakeskuksen yhteydessä Kerrosalamitoitus, joka käsittää kaikkiaan 8 8 k-m julkisia ja yksityisiä palvelutiloja, vastaa kaupungin sivistys- ja kirjastotoimien asettamia tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksen osana Espoonlahden palvelukeskusta Asemakaava mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittamisen, mahdollistaen ns palvelutorikokonaisuuden toteuttamisen Kirjasto- ja kulttuuritiloille sekä muille julkisille palveluille mahdollistetaan suorat yhteydet kauppakerroksista sekä Espoonlahdentorin kansipihalta Kansipihalle on tarkoitus toteuttaa tiloihin ja palveluihin liittyvä pieni toiminnallinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio osana Espoonlahdentorin kansipihakokonaisuutta Em palvelutilat voidaan toteuttaa tarvittaessa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen Tämä antaa joustovaraa toteutukselle ja mahdollisuuden myös mahdolliseen laajennukseen myöhemmin Kirjaston sijoittumisesta kauppakeskus Lippulaivaan ei ole tehty toistaiseksi päätöstä (/) Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista Asuntorakentaminen sijoittuu kadun puoleisilla sivuilla kauppakeskuskerrosten yläpuolelle Asuntojen liittyminen keskustakortteliin mahdollistaa Espoonlahden keskustan keskeisimmän

20 () alueen kehittämisen monipuoliseksi kaupunkimaiseksi keskustakortteliksi ja tukee osaltaan niitä tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä erityisesti metrokeskusten yhteydessä Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 8 k-m ja niiden sijoittuminen on merkitty erikseen ak-/ak-/ak-/ak-/ysa - merkityille rakennusaloille AL-- ja C--korttelialueilla Asuntorakentamisen kerrosalaan sisältyy 8 k- m:n laajuinen palvelutalo Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat - asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin 8 asukasta (as/ k-m ) Kaavamuutos sisältää myös metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja, joita on yhteensovitettu tiiviisti kauppakeskushankkeen kanssa Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueille Mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat joustavat suunnitteluratkaisut Kaava-alueen liikennejärjestelyitä muutetaan ja parannetaan aikaisemmasta, mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin ajoramppien kautta suoraan Espoonlahdenkadulta ja Ulappakadulta Kadun alle saa toteuttaa muuhun kauppakeskuskokonaisuuteen liittyvän pysäköintihallin Kaavamuutoksella kehitetään myös Espoonlahdenreitti -jalankulku- ja polkupyöräraitin sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristöä ja niiden luontevaa liittymistä kehittyvän aluekeskuksen kauppakeskus-, palveluja metroasemakokonaisuuteen Kauppakeskus ja kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaavan muutos mahdollistaa kauppakeskuksen yhteyteen monipuolisten yksityisten ja julkisten palveluiden sijoittamisen Lähtökohtana on Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittaminen osaksi kauppakeskuksen kokonaisuutta Kirjasto- ja kulttuuritilojen lisäksi asemakaava mahdollistaa myös sosiaali- ja terveystoimea palvelevien tilojen rakentamisen, mahdollistaen ns palvelutorikonseptin toteuttamisen Julkisille palveluille ja päiväkodille (yy) on varattu 8 8 k-m rakennusoikeutta Tämä mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittumisen kauppakeskukseen mutta päätöstä ko palveluiden sijoittumisesta ei ole tehty Päiväkodin mitoitus em kokonaiskerrosalasta noin k-m Siihen liittyvät toteutuksen laajuuteen nähden riittävät leikkipiha-alueet sijoittuvat pienilmastollisesti otolliseen paikkaan Espoonlahdentorin kansitasolle Asuntorakentaminen Asemakaava sisältää uutta asuinrakentamista, jonka kerrosala on yhteensä 8 k-m Kerrosalaan sisätyy ak-/ysa -rakennusalan palveluasumisen rakennus, jonka laajuus on 8 k-m Palvelutalo voi toimia myös hoivapalveluita tarjoavana vanhusten palvelutalona (ysa) Asuinrakennukset sijoittuvat Espoonlahdenkadun suunnassa korttelin molempiin päätyihin sekä Espoonlahdenreitin varrelle korttelin keskellä Suuri osa asuntokerrosalasta sijoittuu muiden tilojen päälle Espoonlahdenkadun tasolta katsottuna AL--korttelialueella asunnot sijoittuvat bussiterminaalin päälle ja C--alueella liike- ja palvelutilojen päälle, joissa niiden perustaso on Espoonlahdenreitin ja Espoonlahdentorin tasossa noin kaksi kerrosta Espoonlahdenkadun korkeusasemaa ylempänä Rakennusmassat vaihtelevat Espoonlahdenkadun puolella - asuntokerroksen välillä Niiden alapuolelle sijoittuu Espoonlahdenkadun perustasoon nähden - kerrokseen kaupan tiloja Espoonlahdenreitin varrella kahden rakennuksen kerrosluvut ovat ja Asuinrakennusten pihajärjestelyt toteutuvat kansipihojen yksityisillä osilla Asuinrakentamisella lisätään ensisijaisesti metroaseman hyötysuhdetta ja suurempia käyttäjämääriä ja edistämään palveluiden pysymistä ja monipuolistu-

21 () mista aluekeskuksessa Lisäksi hybridimäinen asuntorakentaminen kauppakeskuksen kanssa edesauttaa suuren mittakaavan rakentamisen sopeuttamista keskusta-alueelle ja tuo mukanaan myös inhimillistä elävyyttä kaupunkikuvaan Pysäköinti- ja muut tilajärjestelyt Liikekeskuksen asiakas-, asuinrakennusten asukas- ja vähintään puolet metroliikenteen liityntäpysäköinnin ( ap) vaatimista autopaikoista sijoitetaan kahteen maanlaiseen pysäköintikerrokseen uudisrakennusten alle Pysäköintilaitosta on tarvittaessa mahdollista laajentaa myös Espoonlahden kadun alle Metron liityntäpyöräilypaikkoja tulee toteuttaa vähintään, joiden tulee sijaita lähellä metroasemien sisäänkäyntejä Espoonlahdenkadulla sekä Solmutorin ja Espoonlahdentorie ympäristössä Vähintään puolet polkupyöräpaikoista tulee kattaa Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n,8 ha Asemakaavan kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m Kerrosala kasvaa muutoksen myötä aikaisemmasta 8 k-m :stä k-m :llä Kaupallisten tilojen kerrosala on yhteensä k-m Kerrosala kasvaa nykyisestä asemakaavasta k-m Todellisuudessa muutos on huomattavasti merkittävämpi, koska nyt puretussa kauppakeskus Lippulaivassa oli toteutettua liike- ja palvelutilaa yhteensä noin 8 k-m Asemakaavan mahdollistama täysimääräinen laajennus verrattuna aikaisempaan toteutukseen on kerrosalanlisäystä k-m Muutos asemakaavan muutoksen mahdollistamajosta kaikkea m kaupallisia palveluita, mikä on tuottaa täysimääräisesti toteutuessaan k-m lisäyksen kaupan tiloihin verrattuna aikaisempaan toteutuneeseen tilanteeseen Länsimetron jatkeen kaupallisessa tarkastelussa (Espoon kaupunki/ramboll, ) todetaan: Espoonlahden alueella ei ole aikaisemmin ollut suurta hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppaa, jolloin päivittäistavarakaupan ostovoimaa on karannut muille alueille Tarvittavan mitoituksen lähtökohtana on, että Espoonlahden alue olisi päivittäistavarakaupan suhteen omavarainen Tarkastelussa päivittäistavarakaupalle on mitoitettu yli k-m, jonka lisäksi suuren kaupallisen keskittymän lähialueella saattaa olla edellytyksiä pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittumiselle, ns kivijalkakauppoina Kaupallinen tarkastelu mainitsee Espoonlahden keskuksen kehitettävänä kaupunkikeskuksena, jossa on monipuoliset kaupalliset, kulttuurilliset ja julkiset palvelut, joka palvelee koko Espoonlahden suuraluetta ja mahdollisesti laajempaakin asiakaskuntaa (mm Kirkkonummen suunnalta) Asemakaavan muutoksessa päivittäistavarakauppaan laskettavaksi myymäläpinta-alaksi arvioidaan muodostuvan noin - k-m, mikä mahdollistaa laskennallisesti kolmen yli m :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen sekä useampia pienempiä ja palvelutarjontaa monipuolistavia päivittäistavaraa myyviä myymälätiloja, joka vastaa kaupallisen selvityksen tavoitteita Kokonaisuudessaan kaupallisten palveluiden laskennalliseksi määräksi on esitetty noin k-m, sisältäen myös keskustaerikoiskauppaa, jotka voivat osaksi sijoittua myös Länsiväylän varren kaupalliselle vyöhykkeelle Puretun kauppakeskus Lippulaivan tilalle rakennettu väliaikainen kauppakeskus Pikkulaiva on kooltaan noin 8 k-m Asemakaavan muutos mahdollistaa myös julkisia ja yksityisiä palveluita, kuten Espoonlahden aluekirjaston ja siihen mahdollisesti liittyvät kulttuuritilat sekä sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluita (päiväkoti) yhteensä 8 8 k-m osana kauppakeskuksen kokonaisuutta Kerrosalan lisäys aikaisempaan on m Asuntorakentamisen kerrosalaa on palveluasuminen mukaan luettuna yhteensä 8 k-m Julkisia ja yksityisiä lähipalveluita, sisältäen varauksen kirjasto- ja kulttuuritiloille ja mahdollistaen sosiaali- ja terveyspalveluita

22 () on yhteensä 8 8 k-m Mitoitukseen sisältyy noin k-m :n varaus päiväkodille Julkiset palvelut lisääntyvät aikaisemmasta k-m Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu n ek= ja aluetehokkuudeksi n ea=, Alueen laskennallinen asukasluku on noin 8 uutta asukasta ( as/ k-m ) Laskennallinen työpaikkojen kokonaismäärä muutoksen myötä liiketilojen osalta on noin (tp/ k-m ) ja julkisten palveluiden osalta noin (tp/8 k-m ) Julkisille palveluille, joka sisältää varauksen kirjasto- ja kulttuuripalveluille on varattu asemakaavassa 8 8 k-m Lisäystä tulee aikaisempaan asemakaavaan k-m Asemakaavan muutoksen mitoitus mahdollistaa monipuolisten keskitettyjen julkisten ja mahdollisesti yksityisten palveluiden toteuttamisen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, hyvien liikenneyhteyksien, Espoonlahden metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteydessä Julkisten palveluiden kokonaisuus mahdollistaa ns palvelutorin toteuttamisen sosiaali- ja terveyspalveluineen Päätöstä ko palveluiden sijoittumisesta ei ole toistaiseksi tehty Lisäksi kaava mahdollistaa k-m laajuisen päiväkodin rakentamisen kauppakeskuksen yhteyteen Metron liityntäliikenteen linja-autoterminaalille on varattu n m :n ala Espoonlahdenkadun puoleisesta maantasokerroksesta Asukkaiden ja liikekeskuken ja palveluiden käyttäjien autopaikkoja tarvitaan yhteensä vähintään n Lisäksi metron liityntäautopaikkoja tulee toteuttaa yhteensä vähintään Kaikki autopaikat sijoittuvat korttelin ja kadun alaiseen maanalaiseen keskitettyyn pysäköintilaitokseen Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue (C-) C--korttelialueelle sijoittuu uudelleen rakennettava ja laajentuva kauppakeskus Lippulaiva sekä pääosa tulevan Espoonlahden metroaseman maanpäällisistä tiloista Kauppakeskuksen mitoitus on laajennuksen myötä k-m Mitoitus mahdollistaa kattavat kaupalliset palvelut, sisältäen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan Päivittäistavaran kauppaan laskettavaa liiketilaa on laaditun viitesuunnitelman mukaisesti (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, 8) noin - k-m Lisäksi korttelialueelle mahdollistetaan kirjasto- ja kulttuuritilojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen, mahdollistaen ns palvelutorikonseptin Näille julkisille palvelutiloille on varattu asemakaavan muutoksessa 8 8 k-m Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu uutena toimintona päiväkoti, jonka laajuus on viitesuunnitelmassa noin k-m Palvelutoimintojen merkintä on joustava ja mahdollistaa eri toimintojen tarkoituksen mukaisen mitoituksen ja muuntojouston tulevaisuuden tarpeisiin C--korttelialueelle sijoitetaan viisi asuinkerrostaloa Espoonlahdenreitin varrelle sijoittuvien asuinrakennusten kerrosluvut ovat ja ja Solmukujan varrella 8 ja Lisäksi kauppakeskusrakennuksen päälle sallitaan Espoonlahdenkatuun rajautuen -asuinkerrosta sisältävä palvelutalo (ak-/ysa) Asuinrakentamisen kerrosala on C--korttelialueella k-m Korttelilialueelle sijoittuu myös julkista ulkotilaa kauppakeskuksen alimpien kerrosten päälle Espoonlahdenreitin yhteydessä kansipiha muodostuu osaksi Espoonlahdentorin laajempaa kokonaisuutta Kansipihalle on osoitettu kauppakeskushankkeeseen liittyvä julkinen leikki- ja oleskelualue Lisäksi sinne sijoit-

23 () tuu oleskeluun soveltuvia pieniä aukiotiloja ja yhteysreittejä Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitin ja Solmutorin välille Sisäänkäynti mahdollisiin julkisiin palveluihin järjestetään myös tätä kautta Kauppakeskuksen yhteyteen tulee useita sisäänkäyntejä Espoonlahdenkadun, Kipparinreitin, Espoonlahdentorin ja Solmutorin puolelta Solmutorin puolella korttelialueen reunavyöhyke muodostuu osaksi toritilaa ja muodostaa olevan aukion yhteyteen uusia ja täydentäviä tiloja Kauppakeskuksen julkisivumaailma on Espoonlahdenreitin ja Solmutorin puolella mittakaavaltaan pienipiirteisempää ja intiimimpää ja tilallisesti monimuoisempaa kuin Espoonlahdenkadulla, joka muodostuu vahvasti keskustamaiseksi pääkaduksi, jolla mittakaava on suuripiirteistä ja kaupunkimaista Uusien ja vanhojen kaupunkiaukioiden, kansipihojen, kevyen liikenteen reittien sekä monipuolisesti avautuvien liike- ja kulttuuritilojen vuorovaikutus elävöittää niin tilallisesti kuin toiminnallisestikin suunnittelualuetta laajempaa aluetta ja liittävät myös nykyiset lähirakennukset osaksi kehittyvää aluekeskusta Korttelialueelle, Espoonlahdentorin kansipihalle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä kauppakeskuksen kokonaisuuteen liittyvä yleinen leikki- ja oleskelualue ja tapahtumatori, kirjasto- ja kulttuuritilojen yhteyteen Solmutori ja korttelialueen uloimmat osat toimivat sisäänkäyntialueena palvelukeskittymään ja osana niiden ulkotiloja, mahdolistaen mm ravintolatilojen ulkoterassien sijoittamisen Korttelialueelle saa lisäksi sijoittaa maanalaisia huolto- ja pysäköintitiloja Kaikki korttelialueen autopaikat sijoittuvat laitokseen, johon ajo tapahtuu Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun kolmesta sisäänajorampista Kauppakeskuksen huolto tapahtuu Solmukujan päästä olevalla huoltorampilla Osa kauppakeskuksen huoltopihasta sijoittuu Solmutorin alapuolelle Asuinrakennusten huoltoja saattoliikenne järjestyy pääosin Solmukujalta Espoonlahdenreitin varrella olevien asuinrakennusten huolto- ja tontille tapahtuva asiointi ja saattoliikenne toteutuu kevyenliikenteen väylästä erotetulla ajoyhteydellä Korttelialueelle sallitaan pysäköinti- ja huoltotilojen sijoittaminen kahteen maanalaiseen kerrokseen Asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL-) AL--korttelialueen Espoonlahdenkadun maantasokerrokseen sijoittuu metroaseman liityntälinja-autoterminaali (lha) sekä metroaseman tiloja Ylempiin kerroksiin sijoittuu asuinrakennuksia, joiden kerrosluvut vaihtelevat - asuinkerroksen välillä Korkein -kerroksinen rakennusmassa sijoittuu linja-autoterminaalin kerroksen yläpuolelle, maamerkkinä Ulappakadun päätteeksi ja kauppakesku Lippulaivan ja metroaseman pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen Asumisen kerrosala on k-m ja kauppakeskukseen liittyville liiketiloille on varattu k-m Terminaalin päälle muodostuu laaja ja suojaisa kansipiha, joka liittyy Kipparinreittiin ja Espoonlahdentorin kansipihaan AL--korttelialueella kahteen maanalaiseen kerrokseen, osaksi korttelin pysäköintilaitoskokonaisuutta sallitaan autopaikkojen sijoittaminen Virkistysalueet, raitit ja torialueet Kaavamuutosalueeseen liittyy osia Espoonlahdenpuistosta, joka rajaa kaavaaluetta lounaassa Puistoa Espoonlahdenreitti siirtyy aikaisemmalta paikaltaan n metriä lounaan suuntaan ylärinteeseen ja raitin korkeusasema tasoittuu paremmin lähelle nykyisen Espoonlahden päiväkodin ja Espoonlahden kirkon korkeusasemia Asemakaavan puistoalueet suunnitellaan kokonaisuutena ja ne liittyvät raittiin ja nykyisiin kortteleihin Puistoalueiden olevia paikallisesti tärkeitä maisemaelementtejä, kuten avokallioita ja vanhaa puustoa pyritään säilyttämään vehreän Espoonlahdenreitin äärellä ja ne tuovat raitille vahvan maisemallisen luonteen ja hyödyntäen alueen olevaa kalliometsäistä lähimaisemaa Muutoksen myötä Espoonlahden kirkko tulee näkyvämmin ja tiiviimmin osaksi uutta keskustakorttelia ja sen monipuolista palvelutarjontaa Kaavan ohessa on

24 () laadittu tavoitetilaa tarkentava lähiympäristösuunnitelma (Maisema-arkkitehtuuri PE, 8) Espoonlahdentori ja Espoonlahdenreitti Metron sisäänkäyntien yhteydessä Espoonlahdentoria laajennetaan siten että sisäänkäyntialue muodostuu riittävän tilavaksi ja Espoonlahdenreitin linjaus kulkee luontevasti ja suoraviivaisesti metroaseman vierestä Espoonlahdenaukiosta muodostuu paikka, missä jalankulku- ja pyöräliikenne yhdistyvät Espoonlahdenreitti totuetetaan siten että siinä on toisistaan erotettavat rinnakkaiset yhteydet siten, että sen eteläreunaan sallitaan vyöhyke, jolla raitin varren asuinrakennukselle tapahtuva huoltoajo ja saattoliikenne on sallittu Raitin mitoitus on leveyssuuntaan yli 8 metriä, mikä mahdollistaa jalankulun ja polkupyöräilyn erottamisen turvallisesti tontilleajon sallivasta yhteydestä (jolla myös jalankulku ja polkupyöräily on sallittu) Yhteys toimii huoltoajoreittinä asuinrakennuksille, eikä sen yhteyteen ole mahdollista järjestää yhteyttä pysäköintilaitokseen Torin istutettaville osille istutetaan runkopuita ja kalliokasvillisuutta täydentämään Espoonlahdenreitin ja Espoonlahden kirkon edustan raitin varren pienmaiseman ominaispiirteitä Espoonlahdenreitin korkeusasema nousee uuden linjauksen myötä n metriä nykyistä ylemmäksi Nykyisen päiväkodin tontti ja kirkon edusaukio pysäköintipaikkoineen, on jatkossa mahdollista liittää myös raittiin Solmutori liittyy suoraan osaksi Espoonlahdenreitin jalankulku- ja pyöräilyaluetta ja toimii metroaseman ja kauppakeskuksen sisäänkäyntialueena Torialueeseen liittyvät sitä täydentämään myös sen eteläpuolella olevat vanhemmat asuinrakennukset, joiden kivijalassa on myös liiketiloja Tavoitteena on osaltaan elävöittää Espoonlahdenreitin ja Solmutorin ympäristöä luomalla alueelle aiivinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja lisätä koko muodostuvan kokonaisuuden houkuttelevuutta Kauppakeskus avautuu jatkossa aikaisempaa aiivisemmin ja näkyvämmin Solmutorille ja Espoonlahdenreitille siten, että liikekeskuksen liiketilat avautuvat myös Solmutorille, jolloin niiden mahdolliset terassit ja mahdolliset ulkomyyntipaikat aivoivat ja tuovat torille perinteistä torimaisuutta ja viihtyisyyttä Korttelin puolella olevat rakentamattomat osat tuottavat toriaukiolle enemmän väljyyttä ja monipuolista tilarakennetta ulokkein ja sisäänvedetyin julkisivupinnoin Solmutorilla rakennuksen julkisivuilta edellytettään että niillä tavoitellaan pienimittakaavaisuutta ja viihtyisyyttä (ju-) Solmutorin yhteyteen tulee myös metroaseman yksi neljästä sisäänkäynnistä Solmutorin alle sijoitetaan kauppakeskuksen huoltopiha, jonka ajoyhteys on Solmukujalta Torialueen reunavyöhykkeet istutetaan ja VP-alueet pääosin säilyvät nykyisellään kalliometsäisinä alueina Solmutorin ja Espoonlahdentorin välillä on Espoonlahdenreittiin nähden rinnakkainen korttelin sisäinen julkinen jalankulkuyhteys Torialueet muodostuvat tärkeiksi julkisiksi kaupunkitiloiksi, jossa Espoonlahdentori toimii kirjaston ja kulttuuritiloihin liittyvänä tapahtuma-aukiona ja Solmutori aiivisena kaupunkitorina kivijalkaliiketiloineen Kipparinreitti Ulappakadun linjan suuntaisena rakennetaan julkinen, jalankululle läpi vuorokauden auki oleva porras- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreittiin ja Espoonlahdentoriin esteettömästi Rinnakkainen yhteys järjestetään myös portain, jonka varrella on myös yksi kauppakeskuksen sisäänkäynneistä ( kerrokseen) Lisäksi rakennuksen sisällä järjestyy kolmas rinnakkainen yhteys osana kauppakeskuksen, metroaseman ja bussiterminaalin reitistökokonaisuutta Yhteyden tulee olla käytettävissä myös kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella Asemakaavan mukaisessa toteutuksessa Espoonlahdenkatu rakennetaan suureksi osaksi uudelleen, sen alapuolelle tulevien maanalaisen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden vuoksi Kadun pinnan ja pysäköintilaitoksen yläpinnan väliin jää suurimmalla osalla kadun pituutta n,-, metrinen kasvualusta,

25 () joka mahdollistaa katupuiden istuttamisen Espoonlahdenkadun kauppakeskuksen puoleinen luonaisreuna ja kadun pohjoispuolella oleva Ulappatori on mahdollista yhdistää luontevammin toisiinsa esim shared space-tyyppisesti, jalankulkijoiden ehdoilla tapahtuvan kadunylityksen myötä (asemakaavassa ka-a -merkintä) Torialueet jäsennetään toiminnallisesti monipuolisiksi ja ne liitetään yhtenäisin periaattein rakentuvaa kaupunkitilaa, johon liittyvät asemakaava-alueen sekä yksityiset että julkiset kansipihat, raitit ja torialueet Istutuksilla täydennetään säilyvää puustoa Asemakaavan muutoksessa on laadittu ohjeellisena noudatettavaksi lähiympäristösuunnitelma (Maisema-arkkitehtuuri PE Oy, 8) Porrasyhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja tilallisesti avarana Tukimuurit ja muut kiinteät rakenteet ja kadunkalusteet tehdään kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti Espoonlahden kirkon edustan avokalliota ja olevaa puustoa säilytetään Espoonlahdenreitin uuden linjauksen eteläpuolella Asemakaavassa VLmerkityt alueet ovat pääasiassa säilyvää puustoa ja kalliomaastoa Muilta osin viherrakenne on uudelleen istutettua ja täydentävää viherrakennetta maiseman ominaispiirteitä huomioiden ja täydentäen Espoonlahdenreitti on jalankulun lisäksi, tärkeä paikallinen hitaan pyöräilyn yhteys metroasemalle ja liittää tiivistyvän keskusta-alueen eri osia toisiinsa Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaavamuutos ei merkittävästi muuta ajoneuvoliikenteen järjestelyjä Aikaisemman asemakaavamuutoksen (alue ) yhteydessä alueelle on teetetty laaja kunnallistekninen yleissuunnitelma (Espoon kaupunki/ramboll, -) Suunnitelmia on päivitetty tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä Suurimmat muutokset koskevat Espoonlahdenkatua, jonka alapuolelle tulee ajoyhteydet maanalaiseen pysäköintilaitokseen sekä pysäköintilaitoksen osa Espoonlahdenkatu säilyy alueellisena kokoojakatuna Sen molempiin päihin osoitetaan ajorampit maanalaiseen pysäköintilaitokseen Kolmas ajoramppi tulee Ulappakadulle Solmukuja säilyy päättyvänä tonttikatuna, joka toimii kauppakeskuksen huoltoliikenteen yhteytenä Maakravunkujan varrelle tulevan asuinkerrostalon jätehuolto on HSL:n kanssa sovittu hoidettavaksi bussiterminaalin kautta yöaikaan Merenkulkijanpolku muutetaan pihakaduksi, jonka varrelle osoitetaan yleistä pysäköintiä Kaava-alueen kadut ja niiden ohjeelliset poikkileikkaukset on esitetty katukartassa, joka on selostuksen liitteenä Liikenne-ennusteen mukaan Espoonlahdenkadun liiikennemäärät säilyvät maltillisina Suurimmat liikennemäärät ovat Espoonlahdentien ja Solmukujan välillä, missä liikennettä vuonna on ennusteen mukaan noin ajoneuvoa arkivuorokautena (Liikenne-ennusteen päivitys, Espoon kaupunki/ramboll, 8) Ennusteen mukaan Espoonlahdenrannan liikennemäärät ovat suurimmaan kadun pohjoispäässä noin ajoneuvoa arkivuorokautena ja Espoonlahdentien liikennemäärät noin Espoonlahdenkadun ja Soukanväylän välillä Maakravunkujan ja Solmukujan liikennemäärät ovat vähäiset, alle ajoneuvoa arkivuorokautena Kevyt liikenne Espoonlahdenkadun molemmin puolin on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn reitit, joista koillispuoleinen on pyöräilyn tavoiteverkon mukainen pääreitti C--korttelin lounaispuolella kulkee Espoonlahdenreitti, joka yhdistyy korttelin sisäisiin reitteihin, jotka palvelevat myös metroaseman sisäänkäyntejä Espoonlahdenreitillä kulkee myös uusia asuinrakennuksia palveleva huoltoreitti, joka erotetaan mahdollisimman selkeästi jalankulusta ja pyöräilystä Asemakaavamääräyksen mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

26 () - pp / k-m asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään pp/asunto - pp / k-m liiketilojen kerrosalaa - pp / k-m julkisten palveluiden kerrosalaa - pp / toimisto- ja työtilojen kerrosalaa - pp metron liityntäpyöräpysäköinnille Asuntojen osalta kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset paikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan Metron liityntäpysäköinnistä vähintään puolet tulee toteuttaa katettuina C--korttelialueen muiden toimintojen ja metron liityntäpolkupyöräpaikat voidaan yhdistää vuorottaiskäyttöperiaatteen mukaisesti, jolloin pyöräpaikkojen kokonaismäärästä voidaan vähentää enintään % Metron liityntäpaikat tulee sijoittaa pääsääntöisesti metron sisäänkäyntien läheisyyteen Paikat saavat sijaita myös yleisillä alueilla erillisin sopimuksin Katualueelle suunniteltuja pyöräpysäköintipaikkoja on myös esitetty katukartassa, joka on selostuksen liitteenä Yleisten alueiden mitoituksessa tulee huomioida myös kaupunkipyöräasemien Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Alueen pysäköinti sijoittuu pysäköintilaitokseen, johon on ajoyhteys Espoonlahdenkadulta ja Ulappakadulta Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään seuraavasti: - ap/ k-m asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään, ap/asunto - ap/ k-m liiketilojen kerrosalaa - ap/ k-m julkisten palveluiden kerrosalaa - ap/ k-m hoivapalveluasumisen kerrosalaa - ap/ k-m toimisto- ja työtilojen kerrosalaa - ap metron liityntäpysäköinnille Asemakaavan edellyttämä autopaikkojen vähimmäismäärä on noin autopaikkaa, sisältäen metron liityntäpysäköintipaikkaa ja kiinteistön /8 rakentamisen myötä korvattavat autopaikat Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on esitetty yhteensä noin autopaikkaa Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää prosenttia Lisäksi autopaikkojen vähimmäismäärään voidaan antaa korkeintaan prosentin lievennys, mikäli eri toimintojen autopaikat ovat vuoroittaiskäytössä ja vuoroittaiskäytön toimivuus voidaan varmistaa erillisellä selvityksellä Tällöin asunnoille on toteutettava kuitenkin vähintään, ap/asunto Metron liityntäpaikoista vähintään puolet tulee toteuttaa kaava-alueen pysäköintilaitokseen ja loput voivat sijaita kaava-alueen ulkopuolella, mutta kuitenkin sen välittömässä läheisyydessä Päiväkodille tulee varata saattopaikkoja ap/ryhmä ja niiden tulee sijaita mahdollisimman lähellä päiväkodin kulkuyhteyttä Yleistä pysäköintiä osoitetaan kaava-alueen sisällä LP-alueelle ap, Merenkulkijanpolulle 8 ap sekä Merikarhunkujalle ap Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on yleistä pysäköintiä on suunniteltu Kipparin-/Merenkulkijankadulle (noin ap) sekä Merikarhunkujan varrella sijaitsevalla LP-alueella Yleisen pysäköinnin määrä alueella lisääntyy nykyisestä Espoonlahdenkadulla kadun varret on varattu lähtökohtaisesti bussipysäkeille, joille tulee pysäkkiparit molemmin puolin Espoonlahdenkatua Lisäksi kadunvarren pysäköintitaskut ovat saatto- ja taksiliikenteen käytössä Joukkoliikenne

27 () Kaava-alueelle sijoittuu Espoonlahden metroasema, joka on Länsimetron toisen vaiheen toiseksi viimeinen asema ennen Kivenlahden metroasemaa Alueelle toteuteaan myös Espoonlahden linja-autoterminaali, joka toimii liityntäliikenteen vaihtoterminaalina metron liikennöinnin alettua Terminaaliin on ajoyhteys Espoonlahdenkadulta ja sen päälle sijoittuu asuinrakennuksia Lisäksi Espoonlahdenkadulle osoitetaan linja-autopysäkit Länsimetron toisen vaiheen liikennöinti alkaa arviolta vuonna ja siihen liittyvä liityntälinjasto suunnitellaan tarkemmin lähempänä metron aloitusajankohtaa Palvelut Asemakaavan muutos mahdollistaa kaupallisten palveluiden reilun lisäämisen ja kulttuuri- ja terveyspalveluiden toteuttamisen Espoonlahden aluekeskukseen, tulevan metroaseman ja liityntälinja-autoterminaalin yhteydessä Liikekeskuksen yhteyteen on osoitettu varaus kaupungin kirjasto- ja kulttuuritiloille (Espoonlahden aluekirjasto) ja mahdolliselle laajempien julkisten palveluiden palvelutorille Kokonaisuuteen liittyy runsaasti julkisia ulkotiloja sekä yleisillä että korttelialueilla Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan korttelialueiden ja katualueiden rakentamisen vuoksi tehtäviä kunnallisteknisten johtojen siirtojen suunnittelua on tehty kaavoituksen yhteydessä tehdyn kunnallisteknisen yleissuunnittelun yhteydessä Hulevesien ja tulvareittien osalta tarkastelualue on ollut asemakaavan muutosaluetta laajempi, sisältäen Merikarhunkujan ja osan Kipparinkatua Kaava-alueen hulevesiä tullaan johtamaan alueelta pois kolmeen suuntaan: Espoonlahdentorin ympäristöstä Merenkävijänkujaa myöten Kipparinkadun ja Solmutorin ympäristöstä sekä Espoonlahdereitiltä Espoonlahdenkadun eteläosan sadevesiviemäriin Osa Espoonlahden ja linja-autoterminaalin sisältävästä korttelin osasta, liittyy Espoonlahdenkadun/Ulappakadun hulevesijärjestelmiin Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on pääasiallisesti hyvin rakennettavaa Kaavan mukainen luonnonympäristö Asemakaava alueella ei ole muuta varsinaista luonnonympäristöä kuin Espoonlahdenreittiin liittyvä Espoonlahdenpuisto Kaavassa puistossa (VP-alueet) on merkitty olemassa olevaa puustoa ja kalliota säästäväksi, jolla halutaan säilyttää alueen maisemakuvaa tiiviin keskustan ja väljemmän julkisen rakentamisen ja raittiympäristön äärellä Kaavan mukaiset suojelukohteet Asemakaavan muutosalueella ei ole kaavalla suojeltavia luonto- ja kulttuuriympäristökohteita Ympäristön häiriötekijät Liikennemelu Asemakaava-alueelle kohdistuu jonkin verran Espoonlahdenkadun liikennemelua Kaavoituksen yhteydessä on laadittu meluselvitys (Promethor, 8) Suurimmat meluarvot ovat Espoonlahdenkadun puoleisilla, bussiterminaalin yläpuolella olevien asuinrakennusten julkisivuilla - db Erillistä asemakaavaan sisältyvää lisä-ääneneristävyysmerkintää ei ole tarpeen merkitä Oleskelu- ja leikkipiha-alueet sekä parvekkeet on tarvittaessa edellytetty suojattavaksi melulta Julkisivujen ääneneristävyyden mitoituksessa rakennuslupavaiheessa on syytä huomioida liikekeskuksen raskaan huolto-, rahti- ja bussiliikenteen aiheuttamat hetkelliset maksimiäänitasot sekä pientaajuiset melutasot Melumallinnuksen avulla ei voida kuvata pienitaajuista melua Rakennuksen korkeus vaikuttaa

28 8 () huoneiston melustasoon, joten meluntorjunnan tarpeet tulee huomioida huoneistokohtaisesti Bussiterminaalin poistoilmakanavan aiheuttaman melun tulee täyttää Ympäristöministeriön asetuksessa / esitetyt melun määräysarvot asunnon parvekkeilla tai pihan leikki- ja oleskelualueilla Ilmanlaatu Espoonlahdenkadun liikennemäärät ovat melko vähäisiä Maakravunkujan ja Solmukujan välillä, koska suuri osa liikenteestä ohjataan ajoluiskien kautta maanalaiseen pysäköintilaitokseen Liikennemäärät ovat enimmillään noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ennuste ) Asuinrakentamiselle ei ole minimietäisyyttä alle ajoneuvon/vuorokausi kadulla Suositusetäisyys on noin metriä Tämä täyttyy myös Espoonlahdenkadun pohjoispuolella olevien asuinrakennusten kohdalla Asuinrakentaminen sijoittuu Espoonlahdenkadulla osaksi noin 8, metrin päähän ajoradasta Koska kohteessa on myös raskasta bussi- ja huoltoliikennettä, on ilmanlaatu on huomioitu il -merkinnällä, huoltopihan ajorampin ja bussiterminaalin sisäänajon kohdalla olevilla julkisivuilla, joiden suuntaan avautuvissa asunnoissa ja oleskelutiloissa ilmanlaatu tulee ottaa pihan puolelta tai muutoin riittävän korkealta Päiväkoti sijoittuu ilmanlaadun suositusalueen sisäpuolelle Tuulisuus Asemakaava-alueen tuulisuus on selvitetty valmistelun yhteydessä (Sweco, ) Selvityksen mukaan Lippulaivan kortteli sekä sen välitön läiympäristö sijoittuu tuuliviihtyvyyden kannalta parhaaseen luokkaan Keskeisimmät pidempiaikaiseen oleskeluun tarkoitetut paikat sekä kortteleiden asuntopihat sijoittuvat tuulisuuden kannalta otollisiin paikkoihin ja mahdollistavat niiden toimintojen sijoittamiselle joustovaraa Tuulisuuden haittavaikutuksen koskevat enemmän Espoonlahdenkatua, jolle ei kuitenkaan ole osoitettu tiloja pidempiaikaiseen oleskeluun Rakennusten läheisyydessä tuulisuuteen voidaan varautua mm katoksin Nimistö Asemakaava-alueen nimistö säilyy entisellään Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdentorin/Espoonlahdenreitin välillä kulkevan Kipparinreitti-jalankulkuyhteyden, Espoonlahdenkadun puoleiselle osalle on annettu nimeksi Lippulaivankulma Flaggskeppshörnet Se tarkoittaa Espoonlahdenkadun varteen tulevan metron sisäänkäynnin kohdalle muodostuvaa eräänlaista pientä aukiota, rakennuksen ulokkeen alla olevaa aukiomaista tilaa Tämä keskeinen paikka tarvitsee nimen, ja nimi on merkitty kaavakarttaan Lisäksi Espoonlahdentori Esbovikstorget on merkitty varsinaisen Espoonlahdenreitti-yhteyden lisäksi osaksi C--korttelialueen julkista jalankulkualuetta Sillä pyritään vahvistamaan erityisesti sitä julkisen tilan kokonaisuutta, joka muodostuu yhtenäisenä Espoonlahden kirkon, Espoonlahdenreitin, torialueen ja kansipihan välillä myös paikan nimen kautta Mahdollisen Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilan ulko-oleskelu ja mahdollinen tapahtuma-aukio sijoittuu tälle osalle kansipihaa, jolloin aluekeskuksen nimeä kantava aukio on luontevaa nimetä käsittämään myös tämä tärkeä paikka ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos täydentää ja tiivistää Espoonlahden keskuksen kaupunkirakennetta tulevan Espoonlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä ja tukee vahvasti alueen yleisiä kehittämisedellytyksiä aikaisempaa vahvemmaksi ja palveluiltaan monipuolisemmaksi aluekeskukseksi Uudenmaan maakuntakaavan ja Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Asemakaavan mahdollistama kaupallinen lisärakentaminen lisää nykyisin alimitoitettua kaupan kerrosalaa sekä Espoonlahden suuralueella, että sen keskusta-

29 () alueella Lisäys mahdollistaa myös monipuolisemman ja houkuttelevamman palvelutarjonnan muodostumisen ja parantaa alueen työpaikkaomavaraisuutta kaupan- ja palvelutyöpaikkojen lisääntyessä Asemakaavan muutos lisää myös asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti Asemakaavan muutos mahdollistaa kauppakeskuksen yhteyteen monipuolisten yksityisten ja julkisten palveluiden sijoittamisen Lähtökohtana on Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittaminen osaksi kauppakeskuksen kokonaisuutta Kirjasto- ja kulttuuritilojen lisäksi asemakaava mahdollistaa myös sosiaali- ja terveystoimea palvelevien tilojen rakentamisen, mahdollistaen ns palvelutorikonseptin toteuttamisen Julkisille palveluille on varattu k-m rakennesoikeutta Päätöstä kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittumisesta kauppakeskus Lippulaivaan ei ole tehty Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys oli kulttuurilautakunnan käsiteltävänä vuonna, jossa kulttuurilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Espoonlahden kirjastopalveluiden järjestämistä siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto, kuitenkin niin, että sopeutetut kirjaston lähipalvelut jäävät Soukkaan ja Kivenlahteen Valtuuston hyväksymässä vuoden 8 talousarviossa on kirjattu valtuustokauden tavoitteiden toimenpiteisiin pöytäkirjamerkintänä, kohta 8: Päätös Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilasta tehdään kevään 8 aikana Talousarvion sivulla - on lisäksi mainittu: Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen aluekirjastomallia ja kehitetään pienten kirjastojen itsepalvelua, Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja elinvoimaa, Kaupunkikeskuksissa toimiva palvelutori parantaa palvelujen saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä Ison Omenan palvelutorin kokemuksia käyttäen laaditaan palvelutorikonsepti, jonka avulla julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta parannetaan kustannustehokkaasti eri keskuksissa pienempiä paikalliskeskuksia unohtamatta Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijoittuu olemassa olevan, valmiiksi rakennetun katuverkon varaan Alueen uusi tehokas rakentaminen, mihin liittyy tämän asemakaava-alueen lisäksi muitakin merkittäviä kehittämishankkeita, edellyttää kuitenkin kunnallistekniikan uudelleen mitoittamista Osa alueen johdoista (mm vesijohdot sekä kaukolämpöputki) siirretään uuteen sijaintiin Kaava-alueesta johtuvia kunnallisteknisiä tarpeita huomioidaan myös kaava-alueen ulkopuolella, koskien mm hulevesien hallintaa Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueen katuverkon liikenne tulee lisääntymään kaavamuutoksen vaikutuksesta Kauppakeskuksen laajeneminen tuottaa lisääntyvää asiakas- ja huoltoliikennettä ja asuinrakentaminen muuta liikennettä Alueen joukkoliikenneyhteydet paranevat, kun metroasema ja siihen liittyvä bussiterminaali alkavat toimimaan Kaava-alueen katujen suunnittelussa on painotettu erityisesti pyöräilyn sujuvuutta Liikenteen vaikutuksia ennustevuonna on huomioitu laajemmalla tarkastelualueella Espoonlahden lisäksi koko metron jatkeen vyöhykkeellä Matinkylän ja Kivenlahden välisellä alueella (Metrojatkeen liikenne-ennusteen päivitys, Espoon kaupunki/ramboll, ) Selvityksen mukaan asemakaava-alueella katujen liikenne toimii sujuvasti Kaavamuutoksen ratkaisut vähentävät huomattavasti läpiajoliikennettä Espoonlahdenkadulla ja jäsentävät paremmin kauppakeskuksen ja siihen liittyvien kiinteistöjen huoltoa ja tavarakuljetusten järjestämistä, kun asiakasliikenne johdetaan suoraan Espoonlahdenkadulta (kokoojakatu) maanalaiseen pysäköintilaitokseen Aluekeskuksen tulee palvella kaikkia kaupungin asukkaita ja monia käyttäjäryhmiä ja toimiva esteettömyys on tärkeä lähtökohta Kauppakeskus Lippulaiva tarjoaa itsessään useita vaihtoehtoisia reittejä esteettömään liikkumiseen sisätiloissa Myös tärkeimmät jalankulkuyhteydet Espoonlahdenreitti ja Kipparinkuja tarjoavat kaikki käyttäjäryhmät huomioivat esteettömät yhteydet Liikuntaesteisten saattoliikenne on ensisijaisesti suunniteltu hoidettavaksi pysäköintilaitoksen

30 () kautta Kaavamääräyksessä on edellytetty normaalikokoisten invataksien ajo pysäköintilaitokseen Invapaikkoja varataan myös riittävästi ja ne sijoitetaan lähelle kauppakeskukseen johtavia yhteyksiä Suuremmille invatakseille ja muulle erikoissaattoliikenteelle on mahdollista järjestää saattopaikat Espoonlahdenkadulla lähellä kauppakeskuksen sisääntuloalueita tai asaemakaavan ka-a -merkityllä aukiomaisella katualueenosalla Myös asuinrakennusten porrashuoneiden läheisyyteen tulee maanalaisessa pysäköintilaitoksessa jättää saatto- tai lastauspaikka Katualueille tulevat palveluliikenteen opastus, saattopaikat, merkintätapa ja käytettävät materiaalit ratkaistaan toteutussuunnittelun yhteydessä Kaupunkitekniikan keskuksen toimesta Kortteleiden huolto on suunniteltu osaksi keskitettynä siten, että yhtä jätehuonetta käyttää useampi rakennus Kauppakeskuksen oma huoltoliikenne sijoittuu suureksi osaksi maanalaisiin tiloihin Solmutorin alle, johon ajo tapahtuu Solmukujan kautta Saattoliikenne metroasemalle on suunniteltu ensisijaisesti Merikarhunkujan suunnalta jossa on myös useampia lyhtaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja kadunvarsiautopaikkoja Myös Solmukuja ja osa Espoonlahdenkadun varresta toimivat saattopysähdyspaikkoina mutta pidempiaikainen pysähtyminen ei ole mahdollista Hulevesien johtamisen kannalta läpäisevä pinta ei juuri lisäänny kaavamuutoksen vaikutuksesta Hulevedet on huomioitu jo voimassa olevaa kaavaa valmisteltaessa Kaava-alueen hulevesiä on mahdollisuus kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisesti johtaa kolmeen suuntaan, joissa hulevesiverkoston kapasiteetti on riittävä Hulevesien hallintaa on tutkittu kaavoituyksen yhteydessä tehdyssä kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa, jota Tekninen keskus on ohjannut Hulevesien käsittelyssä pääpaino on vesien laadullisessa hallinnassa, mutta uusien rakennettujen alueiden valunnat eivät saa merkittävästi lisääntyä nykytilanteeseen nähden Hulevesiä viivyttäviä rakenteita on tutkittu ja niille on esitetty tilanpuutteen vuoksi sijoitus korttelialueen ulkopuolelle, jossa asemakaava antaa tähän mahdollisuuden Espoonlahdenkadun alla on nykytilanteessa runsaasti kunnallisteknistä verkostoa, mm jätevesiviemäri- ja kaukolämpöputket Kunnallisteknisessä suunnitelmassa on tutkittu, että tarvittavat johtokäytävät mahtuvat joko pysäköintilaitoksen sivuun katualueelle tai osaksi laitoksen päälle Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksessa ei muuteta vahvan asemakaavan kortteli- ja puistoalueiden rajoja Asemakaavan muutoksessa rakentamista lisätään aikaisempaan tilanteeseen nähden Espoonlahdenreitin äärellä ja osa nykyisestä kalliometsästä, joka on asemakaavassa merkitty puistoksi, muutetaan korttelialueeksi Alueen rakentaminen on aloitettu vuonna ja asemakaavaan sisältyvät kortteli- ja raittialueet ovat työn alla keväällä Asemakaavassa säilytettävillä sarjallisilla puistoalueen osilla (VL-) pyritään korostamaan espoonlahtelaisen maiseman luonnetta osana rakennettua ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä ja siten vahvistaa alueen identiteettiä Aleen maisema on teemallisesti sisäsaaristoa, jonka jo toteuttuja elementtejä, kuten esimerkiksi Espoonlahdenkadun varren istutusalueet, hyödynnetään alueen julkisten tilojen maisemoinnissa sekä rakennetun ja rakentamattoman alueen yhteenliittymisessä Korttelialueelle tulevat julkiseen käyttöön osoitetut aukiotilat toiminnallisine oleskelualueineen korvaavat osaltaan puistoalueen vähenemistä Espoonlahdenreittiä kehitetään urbaanina mutta ilmeeltään vehreänä jalankulku- ja hitaan polkupyöräilyn alueena ja reittinä, joka yhdistää alueet Espoonlahdenranta-kadulta Espoonlahden urheilupuistoon Reitin laadullista kehittämistä huomioidaan myös alueen muiden kaavahankkeiden yhtyedessä

31 () Vaikutukset kaupunkikuvaan Kauppakeskus Lippulaivan laajentamisen ja korttelin kokonaisvaltaisen tehostamisen vaikutukset nykyiseen kaupunkikuvaan ja urbaaniin maisematilaan ovat merkittäviä Alueen mittavat työmaajärjestelyt ja erityisesti vanhan kauppakeskus Lippulaivan purkaminen ovat jo muuttaneet pysyvästi alueen kaupunkikuvaa Nykytilanteeseen verrattuna (loppuvuosi 8), jossa asemakaavaalue on suurta rakennustyömaata, alueen rakentaminen on eheyttävää ja välttämätöntä Asemakaavassa on huomioitu kaupunkikuvallisia sisältöjä Julkisivujen ja kaupunkitilan muodostumisen periaatteet ovat erilaiset raitin ja Espoonlahdenkadun puolella Espoonlahdenkadun suuntaan, erityisesti Ulappatoria vastapäätä, korostetaan ympäristön urbaania ilmettä ja keskustakatu-teemaa korttelijulkisivun vaihtelevalla ja kaupunkimittakaavaan sovitetulla omaleimaisella muodonannolla, massalla ja värimaailmalla (ju-) Katutason jäsentely tehdään kaupunkimaiseksi yhtenäisellä näyteikkunamaisella maantasokerroksella sisäänkäyntejä korostaen Pitkää korttelijulkisivua on jäsennetty pystysuunnassa mittakaavan pienentämiseksi Asuinrakennusten sisäänkäyntejä korostetaan, jotka osaltaan ovat mukana aivoimassa jalankulkuympäristöä urbaaneilla elementeillä Espoonlahdenreitin ja Solmutorin puolella, kauppakeskuksrakennuksen lounaispuolella, mittakaava on pienempipiirteistä (ju-) Jalankulkureitin varrelle sijoittuu myös julkisia virkistystoimintoja, leikki- ja oleskelualueineen Lisäksi korkeiden rakennusten ja erityisesti korttelin päätyrakennusten kaupunkikuvallisen luonteen ja keskeisen sijainnin vuoksi määräyksissä on sovellettu Espoon korkean rakentamisen periaatteita (ju-) kaupunkikuvan laadukkuuden ja moniilmeisyyden varmistamiseksi Vaikutuksen ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestönryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaupalliset ja julkiset palvelut ja julkisen liikenteen palvelutaso paranevat huomattavasti metron rakentamisen ja kauppakeskuksen laajenemisen myötä Asemakaava mahdollistaa laajojen palveluiden sijoittamisen samaan kokonaisuuteen ja siten vahvistaa Espoonlahden suuralueen palveluomavaraisuutta Kirjasto- ja kulttuuritilatrakentamiseen sekä monipuolinen uusi julkinen kaupunkitila parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan ja kokoontumiseen Alueen nykyisille asukkaille merkittävimpiä haitallisia vaikutuksia muodostuu olevien asuntojen ikkunanäkymien muutoksista ja mahdollisista katuverkon ajoittaisesta ruuhkautumisesta, erityisesti kaupan ns ruuhkatuntien aikana loppuviikon iltapäivä- ja alkuillan tuntien aikana Nykyiset kauppojen laajat aukioloajat tasaavat ruuhkahuippuja Uuden rakentamisen sijoittamisessa on pyritty osoittamaan rakennusmassat siten, että pitkät näkymät asunnosta säilyisivät mahdollisimman monella nykyasukkaalla Melu ja ilmanlaatu: Asemakaavan mukainen rakentaminen aiheuttaa väliaikaista, rakentamisen aikaista haittaa lähistön asukkaille Metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan rakentaminen tuottaa työmaa-aikaista haittaa erityisesti Espoonlahdentorin ja Solmutorin läheisyydessä sekä Espoonlahdenkadulla ja Solmu- ja Maakravunkujilla Korttelin tontin 8 asukkaille sekä kauppakeskuksen että metrotyömaan louhinnat ja rakentaminen aiheuttavat häiriöitä todennäköisesti useammaksi vuoden ajaksi Espoonlahdenkatu on katkaistu osittain liikenteeltä jo vuonna kun maanalaisia liikenne- ja pysäköintijärjestelyitöä sekä kunnallistekniikan uusimista on alotettu toteuttamaan Espoonlahdenreitin linjaus muuttuu ja rakentamisen aikana se on jouduttu katkaisemaan Espoonlahdentorin ja Solmutorin väliltä Sille on osoitettu vaihtoehtoiset ja samansuuntaiset yhteydet Espoonlahdenkadulle ja Kipparinkadulle Rakentamisen aikana on järjestetty myös väliaikaisreittejä Reitit suuntautuvat Kivenlahdentien suuntaan

32 () sekä Mårtensbron korttelin alueelle, johon väliaikaiset palvelut ovat siirtyneet kauppakeskus Pikkulaivaan Nykyisten rakennusten huolto- ja pelastustiet säilyvät käytössä myös rakentamisen aikana Asemakaava-alueen rakentamisaikaiset vaikutukset kestänevät arviolta ainakin vuoden loppuun saakka, joskin niiden laajuus ja haittavaikutusten määrä vaihtelee toteutuksen aikana Espoonlahdenkatu on alueellinen kokoojakatu Liikennemäärät Espoonlahdenkadun keskiosassa, Maakravunkujan ja Solmukujan välissä, eivät ennusteen mukaan lisäänny merkitttävästi kun uudet ajojärjestelyt kauppakeskus Lippulaivaan valmistuvat Asiakas- ja asukasliikenne ohjautuu kolmesta suunnasta (Espoonlahdenkadun länsi- ja itäpääty sekä Ulappakatu) maanalaiseen pysäköintilaitokseen aikaisemman kahden tonttikadun sijasta (Solmukuja ja Maakravunkuja) Liikennemäärät ovat ennusteen mukaan enimmillään Espoonlahdenkadulla Lokirinteen kohdalla (KAVL, v ) Espoonlahdenkadulla, Lippulaivaan sisäänajoramppien välillä (Maakravunkuja-Lokirinne) liikennemäärät vaihelevat (KAVL, v ) Liikennemelun ja päästöihin vaikuttaa kuitenkin raskaamman bussiliikenteen suhteellisen suuri osuus linja-autoterminaalin ja katupysäkkien vuoksi sekä kauppakeskuksen huoltoliikenne Solmukujalla, joka on huomioitu meluselvityksessä % osuudella Liikennemelun vaiukset on huomioitu kaavassa Espoonlahdenkadun varressa asuntojen parvekkeet tulee pääsääntöisesti lasittaa siten ettei melun ohjearvot ylity Korttelipihojen puolella meluarvot eivät ylity pääsääntöisesti ylity Piha-alueet tulee tarvittaessa suojata melua torjuvin seinäkkein tai aidoin Ilmanlaatu on huomioitu siten, että yksin omaan Espoonlahdenkadulle avautuvissa asunnoissa, ilmanotto tulee ottaa sisäpihan puolelta tai tarpeeksi korkealta HSY:n suosistus etäisyyden asumiselle alle ajouneovon/vrk- kadulla, on vähintään metriä kadun reunasta Tämä etäisyys kaavassa kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen tulevien asuntojen osalta hyvin, koska etäisyys ajorataan on noin 8, metriä Alimpiin kerroksiin ei tule asuintiloja ja ilmanlaatua heikentävien pienhiukkasten määrä vähenee ylöspäin mentäessä Espoonlahdenkadun pohjoispuolella olevat rakennukset sijaitsevat korttelien - noin metriä ja kortteleiden, ja kohdalla vähintään metriä ajoradasta Varjostus: Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu varjostustarkastelu, joka kattaa asemakaavan muutosalueen lisäksi sitä reunustavan vaikutusalueen Tarkastelun tulosten arviointi varjostuksen vaikutuksista on tehty vertaamalla nykyisen vahvan asemakaavan (Espoonlahden keskus, ) mahdollistamaa ja asemakaavan muutoksen (Espoonlahden keskus, ) tilannetta Asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu laaja varjostustarkastelu (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, ), jonka pohjalta on arvioitu vaikutukset kaava-alueen sisällä sekä ulkopuoleisella vaikutusalueella Asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtävilläolon aikana saatujen muistutusten vuoksi tarkempi varjostusselvitys ja vaikutusten arviointi on tehty Espoonlahdenkadun varrella olevan Lokirinne - kiinteistön osalta, koska asemakaavaehdotuksessa uuden ak-/ysa - merkityn rakennusalan kaupunkikuvalliset- ja varjostusvaikutukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi em kiinteistöön Tehty arviointi on suhteutettu alueen yleisiin tavoitteisiin Espoonlahden keskus on yksi Espoon viidestä kehittyvästä aluekeskuksesta Kauppakeskus Lippulaiva ja sen lähiympäristö muodostavat keskeisen kehittämisalueen Espoonlahden keskustassa Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta ja raideliikenteen yhteydessä tiivistettävää aluetta sekä Espoon eteläosien yleiskaavassa kehitettävien keskustatoimintojen aluetta, johon tavoitellaan muita lähialueita tehokkaampaa rakentamista ja kattavien palveluiden lisäksi myös runsaasti lisää asumista Lisäksi Länsimetron jatkeen kehittämisvyöhyke, noin metriä metroasemilta, on kokonaisuudessaan tehostettavan maankäytön aluetta, jolle on asetettu merkittävät kasvutavoitteet asukasmäärän lisäämiseksi tulevien vuosikymmenten aikana Yleisesti koko Länsimetron jatkeen kehityskäytävälle suunnitellaan nykyistä tehokkaampaa rakentamista ja tulevien metroasemien yhteyteen/välittömään läheisyyteen myös tavanomaista korkeampaa rakentamista, vaikka kyseinen asemanseutu itsessään ei olisikaan korkean rakentamisen tavoitealuetta

33 () Asemakaavan tehokkas kaupunkirakenne ja toimintojen monipuolisuus tukevat em kaavatasojen tavoitetta ja mahdollistavat tavoitteen elinvoimaisesta, joukkoliikenteeseen tukeutuvasta ja hyvät ja monipuoliset palvelut tuottavasta aluekeskuksesta Edellä mainittu laajempi kokonaisuus ja Espoonlahden aluekeskuksen kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteet huomioiden, asemakaavan muutoksen sisältämien muutosten haittavaikutukset eivät ole lähiympäristölleen niin merkittäviä, että asemakaavan tuottama haitta olisi kohtuuton ja estäisi siten suunnitellun ratkaisun toteuttamisen Asemakaavan muutoksessa esitetyn uuden rakentamisen tuottama varjostus on melko vähäistä sekä oleville kaava-alueen ulkopuolisille, että kaava-alueen sisäpuolelle tuleville uusille asuinrakennuksille Varjostuksen arvioinnissa on käytetty lähtökohtana asemakaavoituksen yhteydessä on tehtyä varjostustarkastelua (Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, ) Tarkastelu on perusteellinen asemakaavoituksessa käytettäväksi ja se on tehty ja kaupunkisuunnittelukeskuksen yleisen ohjeen mukaisesti Kaava-alueen asuinrakennukset nousevat muusta jalustamaisesta kauppakeskuskokonaisuudesta korkeampina massoina mutta ovat massoiltaan pistemäisiä, jolloin niiden tuottamat varjot ovat myös kapeampia ja liikkuvat vuorokauden aikana nopeasti eteenpäin Varjostustarkastelun ajankohtana on käytetty kesäpäivänseisausta () sekä syys- ja kevätpäivän tasauksien ajankohtia (/) Jälkimmäiset ajankohdat antavat riittävän keskiarvon siitä puolen vuoden ajanjaksosta jolloin pihan oleskelu- ja leikkialueita myös käytetään enemmän Tarkastelu on tehty tunnin välein klo - välillä Uuden rakentamisen tuottama varjostus olevien asuinrakennusten julkisivuihin ja piha-alueisiin kestää yleisesti enintään - tuntia päivässä, joiltakin osin yli tuntia iltapäivän lopun ja alkuillan tunteina Asemakaava-alueen sisällä kaikki asuntopihat saavat päivänvaloa eri vuorokauden aikoina, vaikka varjoisia tuntejakin on Julkiset alueet: Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori saavat päivänvaloa kokonaisuudessaan hyvin, joissa parhaat luonnonvaloisat tunnit ajoittuvat erityisesti aamupäivään Tämä antaa mahdollisuuden toteuttaa torialueet toiminnallisiksi ja oleskelua suosiviksi Solmutori on valoisa paikka lähes koko päivän Espoonlahdentorille varjostus osuu iltapäivän tunneiksi Yleiset alueet palvelevat kauppakeskus Lippulaivan korttelin asukkaiden lisäksi myös koko keskustan nykyisiä ja tulevia uusia asukkaita Päiväkodin kattopihalla on suotuisa pienilmasto ja piha säilyy valoisana lähes koko päivän ajan Espoonlahdenkadun kauppakeskuksen puoleinen osa on Kesäaikaan tilanne on päivävalon osalta kevät ja syysaikaa parempi Kokonaisuudessaan päivänvalon suuntaan rakennusmassan takana, joten se pysyy varjoisana koko päivän ajan Kadun leveys on kuitenkin yli metriä, joten väljyyden tuottamaa epäsuoraa päivän valoa on saatavissa myös Espoonlahdenkadun puolella Asemakaava-alueen ulkopuolella, sen välittömällä vaikutusalueella, varjostusvaikutukset kohdistuvat lähinnä Espoonlahdenkadun pohjoispuolella oleviin kiinteistöihin Varjostusvaikutuksia ei juuri ole kaava-alueen etelä- ja lounaispuolella Espoonlahdenkadulla vaikutukset olemassa oleviin rakennuksiin kohdistuvat suurimmaksi osaksi Lokirinne :n ja Espoonlahdenkatu kiinteistöihin Syys- tai kevätpäiväntasauksien ajankohtana kaavamuutosalueen rakentamisen tuottamaa varjostusta kohdistuu Lokirinne :n kadunpuoleisiin julkisivuihin kello jälkeen Solmukujan ja Espoonlahdenkadun risteyksessä olevat korkean asuinrakennuksen tuottama varjostus poistuu ko julkisivusta kello jälkeen Tilanne ei kuitenkaan muuta voimassa olevan asemakaavan tilanteesta Uuden palvelutalorakennusmassa (ak-/ysa) tuottaa em julkisivulle varjostusta kello jälkeisenä aikana Kesäaikana varjostus kohdistuu iltatunteihin kello 8 jälkeisenä aikana Lokirinne :n piha-alueisiin varjostuksella ei ole suurta merkitystä koska kapea piha-alue varjostuu pitkälti omalla rakennuksella Varjostustarkastelua on tarkennettu nähtävillä olleesta versiosta Lisäksi vaikutukset on tutkittu tarkemmin kohdistettuna Lokirinne :ssa sijaitsevan As Oy Solmusillan kiinteistöön Tämä lisätarkastelu(ramboll ) on tehty vertailuna

34 () nykyisen asemakaavan () sallimasta maksimitilanteesta nähtävillä olleeseen asemakaavaehdotukseen Selvityksessä todetaan, että varjostusvaikutus ei muutu lijopa vähenee Lokirinne :n osalta Tuulisuus: Asemakaava-alueen tuulisuus on selvitetty valmistelun yhteydessä (Sweco, 8) Tehdyn tuulisuusselvityksen mukaan Lippulaivan kortteli sekä sen välitön lähiympäristö sijoittuu pääosin tuuliviihtyvyyden kannalta parhaaseen luokkaan Keskeisimmät pidempiaikaiseen oleskeluun tarkoitetut alueet sekä kortteleiden asuntopihat sijoittuvat tuulisuuden kannalta suureksi osaksi otollisiin paikkoihin ja mahdollistavat pihan oleskelualueiden sijoittamiselle myös joustovaraa Parhaat paikat pihojen oleskelualueille ovat alueet, joissa tuulisuuden vaikutukset ovat vähäsimmät ja päivänvalon määrä suurinta Rakennusten läheisyydessä tuulisuuteen voidaan varautua esimerkiksi katoksin ja julkisivupintojen sisäänvedoin Myös päiväkodin piha-alue ja korttelipihat ovat toiminnan laatu huomioiden toimivia ja tarkoituksenmukaisia ja mahdollistavat pidempiaikaisen oleskelumukavuuden Espoonlahdenkadun puolelle muodostuu enemmän tuulisia paikkoja mutta kadunvarsi ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu pidempi aikaiseen oleskeluun, vaan liikkumiseen Tuulisuuden vaikutuksia voidaan vähentää katupuilla ja istutuksilla sekä rakennuksiin tehtävillä katoksilla ja ulokkeilla Tarvittavat toimenpiteet selvitetään tarkemmin rakennuslupavaiheessa Asemakaavoituksen yhteydessä on pidetty tapaaminen pelastuslaitoksen ja poliisiviranomaisten kanssa, jossa käsiteltiin kauppakeskukseen ja metroasemaan suoraan ja epäsuorasti liittyvien julkisten, puolijulkisten ja yksityisten tilojen turvallisuutta ja valvottavuutta ja rajapintaa viranomaisten ja yksityisen järjestyksen valvonnan osalta Lippulaivan asemakaavan muutoksen osalta katsottiin, että suunnitelmassa em asiat on otettu hyvin huomioon Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kauppakeskus Lippulaivan laajennus parantaa huomattavasti Espoonlahden keskuksen kilpailukykyä suhteessa muihin aluekeskuksiin ja nykyisestä ostovoimasta aikaisempaa suurempi osuus jää alueen sisälle Lippulaivan kokonaisuuteen liittyy kaupallisten palveluiden lisäksi myös julkisten ja muiden yksityisten palveluiden laaja kirjo sekä monipuolinen saavutettavuus paikallisella tasolla jalan ja pyöräillen sekä laajemmalta alueelta sekä autoillen että joukkoliikenteellä Tämä vahvistaa entisestään kokonaisuuden toimivuutta, palveluiden kattavuutta ja yleisesti aluekeskuksen riippumattomuutta Tulevan metroaseman ja liityntäbussiterminaalin myötä sen saavutettavuus myös Espoonlahden suuralueen reunavyöhykkeiltä (Saunalahti, Nöykkiö, Hannusjärvi) paranevat huomattavasti nykyisestä Alueen voimakas rakentaminen edellyttää myös laajaa kunnallistekniikan mitoituksen tarkistamista ja osittaista uusimista Tiivis ja kaupunkimainen rakenne mahdollistaa kunnallistekniikan kustannustehokkaamman toteuttamisen Alueen voimakas tiivistäminen, asukasmäärän lisäys ja monipuolisen palvelukokonaisuuden laajentaminen metroradan äärellä tukee myös tehdyn metroinvestoinnin kokonaistaloudellisuutta Vaikutukset muihin Espoon aluekeskusten kaupalliseen vetovoimaan Espoonlahden suuralueella kaupan toiminnat ovat olleet suurimmaksi osaksi ns tilaa vievää erikoistavaran kauppaa, joiden myymälät toimivat eri konsepteilla kuin asuinalueiden keskellä toimiva keskustakauppakeskus Kauppakeskus Lippulaivan laajennuksella ole välittömiä vaikutuksia niihin Espoonlahden kaupan lisäyksellä ei ole käytännössä juuri vaikutuksia muihin Espoon aluekeskuksiin, koska se on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin esim Matinkylä,

35 () Leppävaara tai Tapiola ja siten luonteeltaan isompia kauppakeskuksia paikallisempi Lippulaivan kaupallinen pinta-ala on laajennuksen jälkeen noin k-m, mikä on huomattavasta laajennuksestaan huolimatta varsin maltillisen kokoinen, verrattuna esimerkiksi Matinkylän Isoon Omenaan ( k-m ) tai Leppävaaran Selloon (8 k-m ) Lippulaivan ostopotentiaali tulee isoja kauppakeskuksiin nähden lähempää ja kauppakeskus on luonteeltaan enemmän paikallinen Muut Länsimetron jatkeen keskukset; Kivenlahti, Soukka, Kaitaa ja Finnoo muodostuvat palvelutarjonnaltaan suppeampina mutta paikallisesti riittävän monipuolisina paikalliskeskuksinatodennäköisesti suurin vaikutus on Saunalahden keskustaan, jossa muuttuneen palveluverkon kehityksen myötä sekä Länsimetron jatkeen vyöhykkellä, että Kauklahden kaupallisten palveluiden kehittymisen myötä asemakaavan mahdollistama kaupallinen kerrosala on toteutunut huomattavasti pienempänä kuin alun perin -luvun alkupuolella aluetta suunniteltaessa Vaikutuksia saattaa olla myös Kauklahden keskustan eteläpuolella olevaan Lasihytinrinteeseen Espoonlahden keskus tarvitsee asiakkaita metron jatkeen pienemmistä paikalliskeskuksista muodostuakseen elinvoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi aluekeskukseksi ja jotta paikallisten asukkaiden ei tarvitse hakea palveluita suuralueen ulkopuolelta Todennäköisesti Espoonlahti kerää asiointeja myös Kirkkonummen itäosista, jolloin silla saattaa olla samalla tavalla vaikutuksia esim Sundsbergin alueen palveluihin Asemakaavan vahva ja kompai kaupallinen keskusta on tärkeä tekijä keskuksen houkuittelevuuteen ja toimivuuteen Kaupallisten palveluiden toimivalla ja tiiviillä rakenteella on merkitystä kaupunkikeskustan kilpailukyvyn kannalta ja yhtenäinen toiminnallinen toteutus helpottaa ja monipuolistaa palveluiden ohjausta ja markkinointia sekä asiakaspalvelua ja -kokemusta, erityisesti silloin kun siihen on liitetty hyvä pysäköintiratkaisu ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Kuluttajia houkuttelevia kokemuspohjaisia elämyksiä tarjoava kompai ratkaisu saattaa olla erityisen merkittävä näinä aikoina, jossa kaupan ala elää murrosta mm nettikaupan kasvun myötä Toimintojen hajauttaminen (sijoittaminen eri kortteliin, kadun toiselle puolelle) alentaa kaupallisen keskittymän kilpailukykyä omalla toimialueellaan 8 Muut merkittävät vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Espoonlahden keskuksen asemakaavassa: Kaavaan kohdistuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoiteiden kohdat, jotka koskevat: Toimivaa yhdyskuntaa ja kestävää liikkumista sekä terveellistä ja turvallista elinympäristöä: Asemakaavalla luodaan hyvät edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle Espoonlahden keskustassa tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä kaupunkirakenne tiivistyy ja asemakaava tuottaa tehokasta toiminnoiltaan monipuolista ja toisiinsa limittyvää kaupunkirakennetta Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen ja katuverkkoon Kaavalla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä Asemakaava tuottaa runsaasti kaupan ja palvelualan työpaikkoja Asemakaavan yhteydessä on huomioitu keskusta-alueen jalankulku- ja polkupyöräilyvyöhykkeen kehittäminen osana laajempaa kokonaisuutta Keskusta-alueelta on hyvät yhteydet vapaaajan- ja virkistysalueille Sammalvuoreen, Espoonlahden urheilupuistoon ja merenrannalle Alue on palvelujen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa Hulevesimääräyksellä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Espoossa

36 () Kaavan valmistelun yhteydessä on tutkittu liikenteen melun ja varjostuksen vaikutuksia kaava-alueen sisällä sekä ulkopuolisiin kortteleihin Vaikutukset kaavan tavoitteet huomioiden melko vähäisiä Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakenteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melun ohjearvot eivät ylity Tehokas liikennejärjestelmä toteutuu, kun metron liikennöinti Espoonlahteen alkaa arviolta vuonna Samassa yhteydessä avautuu liityntälinjaston bussiterminaali Alueen kaupunkirakenteen tiivistäminen tukee myös tehdyn metroinvestoinnin kokonaistaloudellisuutta Muilta osin alueen liikenneverkko säilyy entisellään, joskin sitä perusparannetaan tiivistyvän kaupungin ja kasvavan liikenteen tarpeisiin Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin: Alueelle on huomioitu hulevesien hallinta sekä kaava-alueella että sen ulkopuolella osana laajempaa hulevesien ja tulvienhallintaa Espoonlahden keskustan alueella Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristöja terveyshaittoja: Asemakaavassa on huomioitu ilmalaatu-, melu- ja tuulisuus Melun osalta liikennemäärien lisäksi on huomioitu kauppakeskuksen huoltoliikenteen ja bussiterminaalin tuottama suurempi raskaan liikenteen osuus Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnovarat Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta: Asemakaava-alueen pienet puistoalueet ja Espoonlahdenreitin kevyenliikenteen yhteys ovat osa laajempaa Espoonlahden keskusta-alueen suunniteltua kokonaisuutta, jossa pienet maisemarakenteellisesti ja virkistyksen näkökulmasta tärkeät muodostavat verkostollisen kokonaisuuden Keskusta-alueelle muodostetaan laadukas kevyenliikenteen verkosto, jota alueen perinteistä kalliometsäistä maisemaa säillyttävät puistoalueet tukevat Keskusta-alueelta kehitetään laadukkaat yhteydet laajempiin viher- ja virkistysalueisiin Sammalvuoreen, Espoonlahden urheilupuistoon ja merenrannalle Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin Kauppakeskus Lippulaivassa hyödynnetään maalämpöä lämmityksen ja viilennyksen osalta Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Asemakaavan mukaista rakentamista voidaan alkaa toteuttamaan koko laajuudessaan kun se on hyväksytty ja saanut lainvoiman Nykyinen voimassa oleva Espoonlahden keskus, alue - asemakaava (vahvistunut 8) mahdollistaa rakentamisen aloittamisen jo ennen asemakaavan muutoksen voimaantuloa Metron maanalainen asemakaava mahdollistaa metrorakentamisen aloittamisen, sisältäen myös sen maanpäälliset toiminnot, vaikka tämä asemankaavan muutos ei olisikaan vielä vahvistunut Tavoitteena on, että kauppakeskus Lippulaivan kokonaisuus avautuu käyttäjilleen vuoden loppuun mennessä

37 () Metroa ja kauppakeskus Lippulaivan hankkeita, suunnittelua ja toteutusaikatauluja on yhteensovitettu asemakaavoituksen yhteydessä Molempien hankkeiden kohdalla on tärkeää, että hankkeet voidaan aikatauluttaa järkevästi ja tehokkaasti optimoiden ja tehdä kriittiset rakentamistyöt ennen metroliikenteen aloittamista Länsimetron jatkeen rakentaminen on alkanut Espoonlahden aseman työtunneleiden louhinnan osalta loppusyksystä ja tunnelit on louhittu vaalmiiksi vuoden 8 alkupuolella SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Hakemusta on päivitetty 8 ja 88 Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta sekä hallinnanjako- ja muiden kiinteistöteknisten sopimusten päivittämistä Lisäksi tulee sovittavaksi mm liityntäbussiterminaalin sekä metrorakentamisen ja kauppakeskuksen yhteensovittamisista sekä mm käyttö-, kunnossapito- ja huoltovastuista Sopimusneuvottelut hoitaa kaupungin tonttiyksikkö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA :n mukaisesti 8 - Asukastilaisuus järjestettiin Mainingin koululla, Espoonlahdessa Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Cityconin suunnittelukonsulttien Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy, Maisema-arkkitehtuuri PE:n ja Ramboll Oy:n kanssa Metrorakentamisen yhteensovittamista on tehty Länsimetro Oy:n suunnittelijoiden kanssa Julkisten palveluiden osalta yhteistyötä on tehty kaupungin sivistys-, kirjasto-, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Kaupunkitekniikan keskus on ollut mukana suunnittelun ohjauksessa yleisten alueiden osalta Päivitykset yleisten alueiden suunnitelmiin on hyväksytty Kaupunkitekniikan keskuksen edustajalla Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Patrik Otranen, liikennesuunnittelija Kaisa Lahti sekä maisema-arkkitehti Marie Nyman Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA mukaisesti 8- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA mukaisesti Asukastilaisuus järjestettiin Mainingin koululla

38 8 () 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA mukaisesti -8 Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA mukaisesti 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemkaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA mukaisesti - Asemakaavaehdotus uudelleen nähtävillä MRA mukaisesti - Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää asemakaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle muutoksin Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen

39 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Patrik Otranen Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

40 8 8 8 Minigolfrata 8 II katualue yhdistetty jalankulku- ja pyörätie joukkoliikennepysäkki r jalkakäytävä pysäköinti pyöräilyn laatureitti kiveys / saareke pyöräpysäköinti kasvillisuus pihakatu huoltoajo 8 II P 8 u ) + ) k 8 c ( (a I I A u UJ II K U u V LM r 8 8 r 8 n e g ä v s k i v o b Es 8 K 8 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Vaihe Liikennesuunnitteluyksikkö Asianumero 8 8 kö Sö 88 SO 8 VI Trafikplaneringsenheten K ESPOONLAHDEN KESKUS Espoonlahden päiväkoti Päivämäärä Piir nro Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GKFIN, korkeusjärjestelmä N Alue m Koordinaatisto Liite 8 KATUKARTTA II KLL Konsultin suun / tark Konsultti Asemakaavan muutos e i nt de h a l on po Es Kunt or at a Leikki Suunnittelija MM 8 8 IV KSL // Piirtäjä b Mittakaava : 8 ajorata 8 r u 8 pp / h r 8 8 II IV ) u- j + - c) k I( I(a I X 8 n ge i st as l gg Lo r 8 Paikoitustalo en t an br gg Lo si ak T 8 an t ga ks ki Ut 8 8 e nn i r ki Lo 8 le 8 Työmaa-alue 88 pp 8 8 K K 8 8 a) ys / k(a IV )+ (c II 8 ku ol np i as l ki Lo a m / oaj Leikki jk+pp huoltoajo 8 8 IV 8 8 Asemakaavan muutos 8 u t ka an j ki l ku en er M VI K8 8 Leikki 8 K IV K 8 8 r IV 8 8 K P K8 aj o/ m a IV vr P N JA I LK KU 8 N E ER M K IV P 8 8OL Leikki 8 jk + pp ma- KU 8 r8 8 8 K 8 jk 8 III 8 8 ESPOONLAHDENREITTI katu-alueen raja j u 8 VII SOLMUKUJA Paikoitustalo 8 8 Leikki K 8 ys P ma / ai ma vr Leikki V III 8 I R TO U LM SO K TU A K N E ys D P H LA N O O P S E 8 8 G 8 K pp r Sj öf ar ar ga t an vr me IV an at sg an sm r Ro 8 IV 8 ks a ka P8 VP V ma I/ ai uj ma- 8 8 ESBOVIKEN 8 P8 ma- Py s am 8 K ESPOONLAHTI me 8 uj ) k(a X vm VI uj K 8 8 I I )+ TT (c EI R II EN D H LA N O PO ES 8 r Jäte sa p p VII jk III P IV IV VP 8 pp 8 8 päiväkoti 8 Merenkulkijan K II K 8 8 le(y) K Leikki L r P8 8 8 o aj VII VIII Työmaa-alue P Ki pp ar i nk at r u ) - ) k k- (a (a p p r 8 le K aii/ma- ma- jk jk 8 ku l po än äj Paikoitustaso st hy ä T yy88 LP P 8 ajo taksi pysäköintiiin jk + pp VII 8 km jk 8 le IV LAHDENTORI ä j 8 8 IV )+V (c II C- ESPOON- 8 II III 8 K 8 8t / pp G VP P Kirkko L le(yl) G e m kj P8 Ulappatori 8 i- 8 Työmaa-alue 8 yl 8 VII kaava-alueen raja 8 V ar VI ar 8 8 ys P G 8 K IV pp / t vm P8 jk 8 ar pp P 8 8 K III me i- 8 ESPOONLAHDENKATU eteläosa me 8 8 G I R TO N I AR PP KI P 8 8 VP 8 an t ga r pa ep Sk K a uj nk hu r a k i r Me 8 I TT EI R N I R A PP KI IX n de än gr s n ör j öb Sj JA KU N U H R KA I ER M 8 L8 ys P K pp pysäkki 8 XIII 8 8 Leikki pp 8 sa 8 m le G Leikki III ys P 8 ) - ak u- V( j l XI i ) k(a VP P aii/ma- (lha) I VI ar 8 8 ma- l i 8 ) k(a IV 8 P AL- u 8 8 VI 8 u pysäkki jk + pp työmaa alue 8 8 ) - ak I( II V 8 l i 8 8 K Työmaa-alue 8 8 ajo- 8 ä j 8 8 M K K 8 r K 8 ) - u- ak j I( X 8 8 i k k ei L 8 8 a A uj J k KU un Na rv VUk a u MAAKRAa ESBOVIKEN Leikki P Jakeluasema kaava-alueen raja 8 ESPOONLAHTI 8 u t ka än äj st hy Tä K a m / oaj 8 8 V IV S t e n s v i k s v ä g e n 8 8 a uj ak t t uu j Ka ESPOONLAHDENKATU pohjoisosa n de an r t s ks vi bo Es u at nk de ah l on po Es 8 8 P 8 8 Liikerakennus 8 P8 88 P8 ESBOVIKEN 8 8 r 8 r 88 8 ESPOONLAHTI 8 OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET 8 P8 8 8 Liikerak 8 8 Kioski 8 :8 8 8 P

41