HAMINAN KAUPUNKI MUISTIO 1(6) Kaupunkisuunnittelu , korjattu

Transkriptio

1 HAMINAN KAUPUNKI MUISTIO 1(6) Kaupunkisuunnittelu , korjattu VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika: , klo Paikka: Kaakkois-Suomen ELY -keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola Läsnä: Harri Kuivalainen Kaakkois-Suomen ELY -keskus (poistui n. klo 12.10) Eeva-Liisa Kauppi Kaakkois-Suomen ELY -keskus Petteri Kukkola Kaakkois-Suomen ELY -keskus (poistui n. klo 12.10) Vesa Pohjola Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu Tapani Pitkänen Maanomistaja 1:116 ja 1:145 (poistui n. klo 11.30) Ylermi Suviranta Maanomistaja 1:18 (poistui n. klo 11.30) Otto Mattsson Maanomistaja 1:28 sekä maanomistajien 1:293 Niemelöiden valtuuttama edustaja (poistui n. klo 11.30) Mika Juutilainen Kuorsalo - Tammio merialueen osakaskunnan edustaja (poistui n. klo 11.30) Asko Uusimäki Maanomistaja 1:284 (poistui n. klo 11.30) Tuuli Pitkänen Maanomistaja 1:284 (poistui n. klo 11.30) Pentti Pitkänen Maanomistaja 1:136 (poistui n. klo 11.30) 1. Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Harri Kuivalainen avasi neuvottelun. Läsnäolijat esittäytyivät. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Harri Kuivalainen valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Milla Koskivirta. 3. Ketholman ranta-asemakaava Eeva-Liisa Kauppi aloitti pitämällä johdantopuheenvuoron kaavamuutoksen lähtökohdista ja lyhyesti kantatilojen muodostumisesta. Periaate on, että maanmittaustoimituksella toteutetaan asemakaavaa. Korkeimman oikeuden päätös koskee voimassa olevaa kaavaa. Päätöksen jälkeen kaavamuutosta on haettu, eikä kukaan ole tätä vastustanut. Nyt kaavamuutos on vireillä. Suuria ja vaikeita ristiriitoja on kuitenkin nyt ilmennyt. Kauppi kysyi, miksi olevan asemakaavan alueelle haetaan maanmittaustoimitusta, jolla oleva kaava halutaan sitoa, jos samanaikaisesti halutaan aidosti selvittää mahdollisuuksia asemakaavan muutokselle. ELY -keskuksen mukaan tarve kaavamuutokseen on olemassa. Yleensä, toisin kuin tässä tapauksessa, yhteinen venevalkama ja sen muodostama rasite perustuu kantatilan saamaan hyötyyn. Rasite muodostuu tällöin yhdelle isolle tilalle, josta on lohkottu useita tiloja, ja jotka ovat oikeutettu käyttämään rantaa.

2 2(6) Kaavamuutoksen ei tule olla sellainen, että se tuo koko Tammion rantaasemakaavan muutostarpeeseen. Mitoitukseen ei voida juurikaan puuttua. Tosin rakennusoikeuden määrässä on kaavassa ilmeinen virhe, sillä rakennusoikeus ei kata lähellekään olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaavamääräyksiin voidaan tällaisessa tapauksessa lisätä lausuma, että rakennusoikeus on kuitenkin se, mikä on tilalla oleva rakennuskanta, ilman että tehokkuuslukua merkittävästi nostetaan. Olennaisinta kaavamuutoksessa on, miten venevalkamat muodostetaan ja miten ne rasittavat niiden takana olevia tiloja. Ketholma poikkeaa Tammion rantaasemakaavan omarantaisista lomarakennuspaikoista ollen vanhaa kyläaluetta, jonka rakennuspaikat (A-1) Tammiossa eivät ole omarantaisia. Tämän pohjalta käytiin keskustelua Ketholman saaressa kaavoitusvaiheessa jo rakennettuina olleiden rakennuspaikkojen omarantaisuudesta. Keskustelun myötä todettiin, ettei kaavan tontteja voida osoittaa omarantaisina vaan ne tulee osoittaa kyläaluetta täydentävänä A-1- eli asuinrakennusten korttelialueena. Tuuli Pitkäsen mukaan he ovat ostaneet rakentamattoman lomarakennuspaikan Ketholmasta voimassa olevan kaavan aikana, jolloin yhteislaituri on ollut käytössä, ja olettaen, että laituri on yhteiskäytössä jatkossakin. Odottelu prosessin kestäessä yli 10 vuotta on aiheuttanut heidän mukaansa kohtuutonta haittaa. ELY -keskus korostaa, että edellytykset lomarakennuksen rakentamiselle kuitenkin ovat olleet olemassa rannan yhteiskäytön kiistasta huolimatta. Tuuli Pitkäsen mukaan toimituksen käynnistyessä, ei omaa laituria saanut rakentaa, säännökset olivat toiset. Oman laiturin rakentaminen omaan rantaan on liian kallis rakentaa, rantaan käyvät kovat tuulet ja ranta on matala. Jo vuonna 2008 tekniselle lautakunnalle on jätetty pyyntö, jotta asiaa kiirehdittäisiin. Rasitetoimitusta on haettu sen takia, että asiassa kiirehdittäisiin. ELY -keskus kysyi maanomistajilta, ovatko he koskaan kokoontuneet ja keskustelleet yhdessä minne yhteinen venevalkama voitaisiin sijoittaa siten, ettei se olisi kenenkään tilan/lomarakennuspaikan rannan edessä. Ilmeni, ettei yhteistä keskustelua ole käyty. Pentti Pitkänen vastasi, että kokoontumista ei ole ollut, koska on luotettu, että viranomainen huolehtii asiasta. Lisäksi hän huomautti, että vuonna 1988 vahvistetussa ranta-asemakaavassa tieyhteys on merkitty jyrkkään kalliorinteeseen, jolla kohtaa on jääkauden aikana syntynyt 10 cm leveä railo. Vuoden 1988 kaavaan on neljälle tontille muodostettu yhteinen venevalkama-alue, josta on yhteisymmärryksessä tuolloin sovittu. Pentti Pitkäsen mukaan on ainoastaan yksi tontti, jonka ranta on rantautumiskelpoinen, ja jota luoto suojaa kaakkoistuulilta ja jäältä. Kulkuyhteysrasite rantaan ei voi olla kohtuuton, sillä se on puiden varjostama ja venevajan suojaama. Otto Mattsson huomauttaa puheenvuorossaan, että kyseessä on ulkosaariston pieni saari, jossa aina tietyissä olosuhteissa on huonot sääolosuhteet. Näin on ollut aina. Hänen mielestä asiaan olisi ehditty saada paljon aiemmin jo ratkaisu pienemmillä kustannuksilla yksityisoikeudellisin sopimuksin.

3 3(6) Tapani Pitkänen toteaa, että n. 50 vuotta vanha rasitetie on korttelissa 23 tilan 1:118 puolella olemassa, vaikka sitä ei ole tähän asti käytetty. Kyseessä on tilan 1:116 kulkuoikeus rantaan venevalkamalle. Voimassa olevassa rantaasemakaavassa tie on olemassa, jopa vanhaa rasitetta leveämpänä siten, että se kulkee rajan molemmin puolin. Myös uudessa muutossuunnitelmassa tie on mukana, nyt alkuperäisen mukaisena vain tilan 1:118 puolella kulkevana. Toinen tienosa, jonka sijaintia ja leveyttä on muutossuunnitelmassa muutettu voimassaolevan kaavan mukaisesta, kulkee tilojen 1:116 ja toisaalta tilojen 1:293 sekä lyhyeltä osin tilan 1:288 välillä pyykin 4 suunnasta pyykeille 23 ja 2. Nyt keskustelun perusteella sovittiin, että tämä tieyhteys merkitään kaavaehdotukseen, kuten se on voimassaolevassa ranta-asemakaavassa. Pentti Pitkänen ehdotti kaavan valmistelua jatkettavan viranomaisten (tarkoittaen valmistelijaa) johdolla järjestettävin maanomistajien yhteisneuvotteluin ottaen huomioon kaavasta annetut lausunnot, muistutukset ja ehdotukset sekä viranomaisneuvottelun ja myös käynnissä olevan rasitetoimituksen päätökset ja suositukset. Hänen mielestään keskeisiä erityisperusteluja ovat Ketholman luonnonolot, ulottuvuus saaren historia - kestävä kehitys, sekä saaren väen tarpeet ja elinkaari. Vesa Pohjolan mukaan Ketholman kaavaprosessi on pitkittynyt osittain syystä, että kuntien (Hamina ja Vehkalahti) yhdistyttyä v työmäärä kasvoi tuoden eteen suuren määrän paljon muitakin töitä. Lisäksi ko. kaavamuutos ilmenikin haasteellisemmaksi, kuin oli ajateltu. Tavoite on, että yhdessä jatketaan. Valituskaavaa ei kannata kaavamuutoksesta tehdä. Vesa Pohjola kävi kaavaehdotuksesta saadut lausunnot läpi. Rakennuslautakunnalla ja vanhusneuvostolla ei ollut kaavasta huomautettavaa. Myöskään ympäristölautakunnalla ei ollut muuta kuin muistutus siitä, että vesialueilla rakennettaessa tarvitaan asianmukaiset luvat. Kymenlaakson museo suosittelee rakennushistoriallisen selvityksen tekemistä alueelta ja sen huomioimista kaavamuutoksessa. Asko Uusimäki ehdottaa, että tieoikeus siirretään rasitteen mukaiselle paikalle, ja että rakennusoikeusmäärät korjataan. Lisäksi hän kaipaa yhteydenpitoa venevalkaman ja matkailuhankkeen osalta. Ylermi Suvirannan mukaan kumpikaan keskusteluissa mukana ollut ranta ei ole suojainen. Hankalista sääolosuhteista johtuen on jouduttu tekemään uudet laiturit. Hänen kantansa on, että jokainen tehkööt itse omat laiturit omille mailleen. Ja että, tievarauksista huolimatta aina on päästy kulkemaan polkuja pitkin. Eeva-Liisa Kauppi muistuttaa, että paljon on kiinni maanomistajista. Kaavaa on mahdollista muuttaa yhdessä, ei ainoastaan esim. yhden tilan osalta. Asioista on sovittava yhdessä, jotta kaavamuutos saadaan vietyä eteenpäin. Lisäksi hän nosti

4 4(6) kysymyksen esiin matkailun intresseistä saarella. Pentti Pitkänen on luvun alussa perustanut yrityksen ja rakentanut tilalleen kotimuseon. Pohdittavaa on, miten matkailu muuttaa kaavan sisältöä, sekä myös ihmismäärät ja niiden kulku saarella. Yleiskaava ei ohjaa matkailua saarelle. Todettiin, että matkailunkehittämisen osalta on aiemmin tehty kysely kyläläisille. Kanta oli tuolloin kielteinen. Tekninen lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen rakennuskiellosta. Rakennuskiellolla ei ole tarkoitus estää lomarakennuksen rakentamista sille osoitetulle paikalle. Rakentaminen on mahdollista poikkeamisluvalla. Lopuksi Vesa Pohjola totesi, että sovitaan maanomistajien yhteinen tapaaminen Haminaan sen jälkeen, kun maanmittaustoimitus on suoritettu (kenties vkolla 7). Aikataulullista takarajaa on kaava-asioille hankala asettaa, sillä koskaan ei tiedä tulevaa. Kaavamuutoksen etenemisessä on kolme vaihtoehtoa: 1. Mahdollisuus, että kaavamuutos keskeytetään ja voimassa oleva kaava jää voimaan. 2. Vaikka kaikki osapuolet eivät hyväksy kompromissia, kaava päätetään viedä eteenpäin. 3. Kaavamuutos viedään eteenpäin yhteissopimuksin. Puheenjohtaja päätti asian käsittelyn ja toivotti hyvää joulua kaikille. Maanomistajat poistuivat neuvottelusta n. klo E18 -tien varren opastaulun asemakaava tilalla 3:14 Milla Koskivirta kävi lyhyesti läpi kaavahankkeen tilanteen, sekä jakoi ja esitteli ELY -keskuksen edustajille Hamina -opasteen aikataulua, sisältöä ja sijaintia käsittelevän lisäselvityksen ja vastineen ELY -keskuksen luonnosvaiheen lausuntoa ( ) koskien. Sovittiin, että ELY -keskus antaa pyydetyn ehdotusvaiheen lausuntonsa viranomaisneuvottelun jälkeen mennessä. ELY -keskus esitti, että asemakaavahankkeesta luovuttaisiin, sillä on oletettavaa että keskustelu venyy, ja opastaululle etsittäisiin vaihtoehtoinen sijaintipaikka poikkeamislupamenettelyllä. Siinä yksittäisen opasteen kokoa, mainospintaa ja sisältöä koskevat ominaisuudet olisi mahdollista määritellä etukäteen, jolloin lupamenettely olisi asemakaavamenettelyyn verrattuna suoraviivaisempi. Asemakaavalla ilman sen tarkkoja ominaistietoja, kuten opasteen muoto, sisältö ja koko, tienpitäjällä ei ole ELY -keskuksen mukaan edellytyksiä perusteellisen kokonaisarvioinnin tekemiseen (kuten vaikutusten arviointi liikenneturvallisuuteen sekä liikenneympäristön estetiikkaan). Opastaulun sisällöstä, teknisistä ominaisuuksista, sekä koosta ja muodosta riippuen taulu voisi sijaita poikkeamisluvalla edettäessä lähempänä tietä, jopa tiealueella, sekä liittymän opastuspituudella.

5 5(6) Opastaulun paikka tulisi olla tien oikealla puolella opastaen idästä päin saapuvia, eikä se saa peittää muita tieopasteita. Myös suoja-alue tulee huomioida. Sijoittamisessa tulee huomioida huoltoyhteyden järjestyminen rinnakkaisen alemman tieverkon kautta, ja koska liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan moottoritien valmistuessa, on todennäköistä että opasteen sijainti joudutaan sovittamaan erikseen nykyiseen ja moottoritien valmistumisen jälkeiseen ympäristöön. ELY -keskus esittää asemakaavahankkeen keskeyttämistä ja opastauluhankkeen eteenpäinviemisen selvittämistä poikkeamisluvalla asemakaavahankkeen sijaan. Jos myöhemmin ilmenee, että asemakaava tuo lisähyötyä, voitaisiin sitä viedä eteenpäin. Asemakaavalla eteneminen on ELY -keskuksen mielestä mahdollista, mutta se edellyttää opastaulun koon ja sisällön sekä vaikutustenarvioinnin selvitystä ja täydennystä, mikä ei ainakaan näillä näkymin nopeuta tai yksinkertaista käsittelyä ja opastaulun sijoittamista. 5. Linnamäen asemakaavamuutos (tilalla 2:179) Vesa Pohjola esitteli kaavamuutoksen tavoitteet ja sisällön. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa omakotitalotontin muodostaminen Linnamäen luoteispuolelle nykyiselle M-alueelle. Suunnilleen samalle alueelle ehdotettiin muutama vuosi sitten vireillä olleessa kaavamuutosluonnoksessa kahta omakotitalotonttia, mutta jotka sitten myöhemmässä vaiheessa poistettiin kaavasta. Syynä oli tuolloin koko Linnamäen ympäri ulottuva, vanhaan tulkintaan perustuva, muinaismuistoalueen rajaus. Nyt tontteja olisi yksi, ja tontin rajaus on tarkoitus muodostua niin, että sen rakentaminen sijoittuu muinaismuistoalueen ulkopuolelle ja alueen sisäpuolelle ulottuu vain tontin pihamaata. Vesihuolto on tarkoitus järjestää tontille pohjoisesta vanhaa ratapohjaa pitkin. Suunnittelualueesta kaakkoon on liito-oravan esiintymisalue. Lausunto pyydetään myös Museovirastolta. Tarkoitus olisi saada kaavamuutos valmiiksi vuoden 2015 aikana. ELY -keskuksella ei ole tässä vaiheessa neuvottelussa esitettyjen taustatietojen perusteella kaavamuutoksesta huomautettavaa tai kommentoitavaa. 6. Koivistonkatu 19 asemakaavan muutos Kaavamuutosluonnoksen tavoitteet ja sisältö käytiin läpi. Muutoksen tarkoituksena on liittää korttelin 431 tonttiin 2 noin 10 metrin levyinen tonttiin rajautuva puistokaistale tilasta 1:375, jonka myös hakijat itse omistavat. Kaavamuutoksen toteutuessa rantapuistoaluetta jää asuintontin ja merenrannan väliin yhä noin metriä. Tarkoituksena hakijoilla on rakentaa osittain vanhan talousrakennuksen paikalle uusi autotalli, joka sijoittuisi kokonaan uudelleen muodostettavalle asuintontille. Vaikutusten arviointi läheiselle Lupinlahden Natura-alueelle käsitellään kaavaasiakirjoissa. ELY -keskuksella ei ole tässä vaiheessa kaavamuutoksesta huomautettavaa tai kommentoitavaa.

6 6(6) 7. Muuta Jani Jaakkola on ollut useaan kertaan yhteydessä ELY -keskukseen kysellen mahdollisuuksista perustaa sukellusmatkailuyritykselle tukikohta Kuorsalon Saunasaareen vaimonsa omistamalle tilalle. Kaavassa alue on M-aluetta, joten rakennusoikeutta ei ole. Asiasta keskusteltiin Eeva-Liisa Kaupin ja kaupungin edustajien kesken, ja sovittiin, että kaupunki ottaa Jaakkolaan vielä yhteyttä. Esitetty rakennuspaikka edellyttää vähintäänkin kaavamuutosta. Se on hankala myös kaavamuutoksena, sillä naapuritontit ovat lomarakennuspaikkoja, ja matkailualueet tulisi ohjata kaavalla muualle kuin lomarakennuspaikkojen väliin. Matkailuyrityksen toiminnan laajuudesta ja sitä kautta aluevarauksen laajuuden tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa ei ole tietoa. Kaikkiaan päätösvalta kaavoituksesta on kaupungilla. ELY -keskus lähinnä valvoo sen toteutumisen lainvoimaisuutta, mutta ei ota kantaa yksittäisiin asioihin. 8. Tilaisuuden päätös Kokous päättyi klo Muistion laati Milla Koskivirta JAKELU: Osallistujat ja poissaolleet kutsutut