Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös"

Transkriptio

1 Jakobstads Energiverk Verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitos Toimintakertomus ja tilinpäätös213

2 Jakobstads 213 Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös Verkställande direktörens översikt 4 Toimitusjohtajan katsaus Direktionen 7 Johtokunta Direktionens verksamhetsberättelse 7 Johtokunnan toimintakertomus Bokslutsgranskning 7 Tilinpäätöstarkastus Resultaträkning, el- och fjärrvärmeverksamheten 8 Tuloslaskelma, sähkö- ja kaukolämpötoiminta Balans 9 Tase Resultaträkning, elverksamheten 1 Tuloslaskelma, sähkötoiminta Resultaträkning, fjärrvärmeverksamheten 11 Tuloslaskelma, kaukolämpötoiminta Personal 12 Henkilöstö Organisationsschema 13 Organisaatiokaavio Elverksamheten 14 Sähkötoiminta Tariffer 18 Tariffit Elanslutningsavgifter 19 Sähkön liittymismaksut Fjärrvärmeverksamheten 2 Kaukolämpötoiminta Nyckeltal 25 Tunnusluvut

3 4 5 Verkställande direktörens översikt El och fjärrvärme 213 År 213 var vädret varmare än normalt, vilket direkt återspeglade sig på elförbrukningen. Även om det fanns svaga tecken på uppsving inom den energiintensiva processindustrins produktion och därmed även inom elanvändningen, minskade den totala förbrukningen med en och en halv procent. Industrins elförbrukning ökade i fjol med en procent, men i övriga sektorer minskade förbrukningen med 3,5 procent, huvudsakligen till följd av att vädret var varmare än normalt. I december var elförbrukningen nästan 11 procent mindre än ett år tidigare och förklaringen var uttryckligen vädret, som var varmare än normalt i slutet av fjolåret men kallare än normalt i slutet av föregående år. Finland förbrukade i fjol 83,9 terawattimmar (TWh) el. Av förbrukningen utgjordes 18,7 procent av nettoimport och 81,3 procent av Finlands egen produktion. Kraftvärmeproduktion (CHP) täckte 28 procent av förbrukningen, kärnkraft 27 procent, vattenkraft 15 procent och kol- och övrig kondenskraft knappt 1 procent. Vindkraftens andel var en procent. Industrin förbrukade i fjol knappt 4 TWh el, vilket var 47 procent av den totala förbrukningen. Det är cirka 9 TWh mindre än toppåret 27, då industrins andel av den totala förbrukningen var 53 procent. Nettoimporten av el (15,7 TWh) utgjorde närmare en femtedel av den totala elanskaffningen. Det är fortfarande en mycket hög siffra, även om importens andel minskade till 18,7 procent från 2,5 procent året innan. Fjolåret placerar sig bland toppåren i fråga om elimport. En bidragande orsak till att nettoimporten låg kvar på en hög nivå var att vattensituationen på den nordiska elmarknaden var relativt god, med en svag försämring först mot årets slut. Finland importerade största delen av elen från Sverige som hade en fortsatt hög elexport, även om den nästan halverades jämfört med föregående års rekordsiffror. Finlands importberoende är fortfarande högt. Det påminner oss om att vi behöver investeringar i inhemsk elproduktion och framför allt i utsläppsfri produktion. I elanskaffningspaletten för år 213 nådde vindkraften i praktiken en andel på en (,9) procent. Vindkraftsproduktionen steg till 777 GWh, vilket innebar en 57-procentig ökning från föregående år. Elproduktionens koldioxidutsläpp från kol, naturgas och torv var i fjol 11,2 miljoner ton, 34 procent större än 212. Jämfört med 211 var koldioxidutsläppen ändå drygt 12 procent mindre. Utsläppsökningen berodde framför allt på att den inhemska vattenkraftsproduktionen minskade med nästan en fjärdedel, från 16,7 till 12,7 TWh, vilket ledde till ökad kondensproduktion. Den minskade nettoimporten av el hade också sin andel i utsläppsökningen. Den el som producerades i Finland var i fjol till 69 procent fri från växthusgasutsläpp. Förnybara energikällor stod för 36 procent av elproduktionen. Priserna på den nordiska elmarknaden låg på en rätt moderat nivå år 213. De var ändå en aning högre än 212, men klart lägre än 211. Priserna hölls nere av de låga priserna på utsläppsrätter och den relativt svaga efterfrågan på el till följd av det ekonomiska läget. I Finland var marknadspriset på el i medeltal 4,1 cent/kwh i fjol, drygt 12 procent högre än medeltalet för 212. På Nord Pool Spot låg områdespriset för Finland tidvis klart över systempriset. Det genomsnittliga områdespriset för Finland 213 var mer än,3 cent/ kwh högre än systempriset. Detta berodde framför allt på den rikliga produktionen av vattenkraft i Norge och Sverige samt på kapacitetsavgifternas inverkan på elimporten från Ryssland. År 213 blev trä den viktigaste energikällan för fjärrvärme. Enligt Finsk Energiindustri rf:s kalkyler ökade andelen trä, trärester och andra inhemska förnybara energikällor till 29 procent. Ökningen var hela sex procentenheter. Den ökade användningen av biobränslen ledde också till att koldioxidutsläppen från fjärrvärmeproduktionen minskade, även om en bidragande orsak till minskningen var att produktionen var mindre än föregående år. Koldioxidutsläppen från fjärrvärmeproduktionen uppgick till 6, miljoner ton, vilket innebär en nedgång på över 14 procent jämfört med föregående år. De genomsnittliga koldioxidutsläppen var 175 g per producerad kilowattimme. De specifika utsläppen minskade med närmare åtta procent. Av fjärrvärmen och den kraftvärmeproducerade elen producerades 26 procent med naturgas. Andelen var en procent mindre än föregående år, ser man till energimängden var nedgången nästan 9 procent. Även om stenkolets andel, 26 procent, ökade med en procentenhet, var den förbrukade mängden stenkol något mindre än året innan. Användningen av torv fortsatte att minska, torvens andel av bränsleanvändningen var bara 13 procent. Mängden torv som användes vid produktion av fjärrvärme i kombination med el minskade med 19 procent. Oljans andel av de använda bränslena var bara två procent, olja används huvudsakligen bara i spetsvärmeanläggningar. I fjol producerades 34,5 TWh fjärrvärme, varav 25,6 TWh i kombination med el. Mängden var nästan lika stor som föregående år. Däremot ökade kraftvärmeproduktionens andel av den totala fjärrvärmeproduktionen med fem procentenheter till drygt 74 procent. I samband med fjärrvärmeproduktionen producerades 13,8 TWh el. Siffran är en aning lägre än föregående år. Bränslebesparingen vid kraftvärmeproduktion är en tredjedel jämfört med separat produktion av el och värme. Utsläppen minskar i samma mån. Under fjolåret såldes 31,6 TWh fjärrvärme. Försäljningen gick ner med över sju procent Toimitusjohtajan katsaus Sähkö ja kaukolämpö 213 V uotta 213 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Vaikka paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden tuotannossa ja sen myötä sähkönkäytössä oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä, kokonaiskulutus putosi puolitoista prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna ja selittävä tekijä oli nimenomaan sää, joka viime vuoden lopussa oli normaalia lämpimämpi ja edellisen vuoden lopussa taas normaalia kylmempi. Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 1 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 4 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Se on noin 9 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 27, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli 53 prosenttia. Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on edelleen erittäin korkea luku, vaikka tuonnin osuus putosikin edellisvuoden 2,5 prosenttia 18,7 prosenttiin. Viime vuosi sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne, joka heikkeni vasta loppuvuodesta aavistuksen verran. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti pysyi yhä korkeissa lukemissa, vaikka lähes puolittuikin edellisvuoden ennätyslukemista. Suomen tuontiriippuvuus on edelleen korkealla tasolla. Se muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähkön tuotantoinvestointeja tarvitaan ja ennen kaikkea päästöttömään tuotantoon. Tuulivoima saavutti vuoden 213 sähkön hankintapaletissa käytännössä yhden (,9) prosentin osuuden. Tuulituotanto nousi 777 GWh:iin ja kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 212. Vuoteen 211 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät. Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen pienenemisestä, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 213 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 212, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 211. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 212 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 213 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin,3 snt/kwh. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Puu nousi vuonna 213 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 29 prosenttiin. Kasvua oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Biopolttoaineiden käytön kasvu johti myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen, joskin myös edellistä vuotta pienemmällä tuotannolla oli osuutensa laskussa. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6, miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna yli 14 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 175 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni lähes kahdeksan prosenttia. Maakaasulla tuotettiin 26 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen osuus, 26 prosenttia, nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen määrä putosi 19 prosenttia. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 212 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.

4 6 7 jämfört med 212. Orsaken var att vädret var varmare än föregående år. Vid utgången av 213 var antalet fjärrvärmda bostäder nästan 1,3 miljoner och nästan 2,7 miljoner människor bor i fjärrvärmehus. Av bostadsbeståndet i hela landet omfattades 55 procent av fjärrvärmeförsäljning. De flesta offentliga byggnader värms med fjärrvärme. Nästan hälften av våra byggnaders totala behov av uppvärmningsenergi tillgodoses med fjärrvärme. I de största städerna täcker fjärrvärmen över 9 procent av byggnadernas värmebehov. Fjärrvärmeförsäljningens penningvärde uppgick till 2,33 miljarder euro. Medelpriset på fjärrvärme inklusive skatter, energi- och effektavgift var 7,4 cent per kilowattimme. Medelpriset var cirka 8,7 procent högre än året innan. Punktskatterna på torv och naturgas steg i början av 213. Det finns också redan beslut om ytterligare höjningar 215. Omkring 3 procent av det genomsnittliga fjärrvärmepriset består av skatter. Prisnivån på fjärrvärme påverkas bland annat av vilka bränslen som används och punktskatterna på dem, systemets storlek och tätortens struktur, produktionsformen och produktionsanläggningarnas ålder samt kostnaderna för utsläppshandeln. Värmeleveransen till fjärrvärmekunderna är i medeltal avbruten 1,6 timmar per år. ELANSKAFFNING OCH ANVÄNDNING 213 Elanskaffning TWh Andel % Kraftvärmeproduktion(CHP) , ,4 Kärnkraft , ,1 Vattenkraft , ,2 Kondenskraft mm , ,7 Vindkraft , ,9 Nettoimport , ,7 Totalanskaffning 83,9 1, Elanvändning TWh Andel % Industri , ,3 Övrig användning , ,5 Förluster , ,2 Totalanvändning 83,9 1, Fjärrvärmens leveranssäkerhet är 99,982 procent. Avbrotten beror på störningar i systemet och reparation av dem. Distributionsstörningar uppstår även när nya kunder ansluts och ledningar flyttas i samband med gatubyggnad. Största delen av avbrotten är planerade, vilket innebär att kunderna meddelas om dem i förväg. Den höga leveranssäkerheten är ett resultat av systematisk kvalitetskontroll, underhåll och förebyggande underhåll. Trots det varma vädret och att förbrukningen totalt sett i Finland minskade, ökade energiförbrukningen på Jakobstads energiverks område något. Industrins elförbrukning ökade ca 8 procent medan hushållens förbrukning minskade med drygt 5 procent. Produktionen ökade med ca 12 procent jämfört med året innan. Energiverkets resultat var sämre än året innan och det berodde till stor del på att överföringspriset på el sänktes i början av året. Distributionspriset på energiverkets distributionsområde är med de billigaste i Finland gällande alla typförbrukningsgrupper. Henrik Snellman Tf VD Johanna Forsman Direktionen Direktionen för affärsverket Jakobstads energiverk, vars mandatperiod omfattar åren , har under det gågna året sammanträtt sju gånger och antalet protokollförda beslut omfattar 55 paragrafer. Under verksamhetsåret har följande av stadsfullmäktige valda personer tillhört styrelsen för energiverket: Ordförande Medlemmar Stenvik, Alf Nyman, May Ojala, Jari Saari, Kristina Sjölund, Owe Suojoki, Marcus Vikström, Mona Sekreterare, t.f. VD Snellman, Henrik Stadsstyrelsens representant Holmgård, Kenneth Direktionens verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Energiverkets totala omsättning är ,85 euro, vilket är en ökning med 4,41 % jämfört med föregående år. Elverksamhetens omsättning är ,46 euro, vilket är 5,63 % mera än föregående år. Fjärrvärmeverksamhetens omsättning är ,39 euro, vilket är en ökning med 2,25 %. Planmässiga avskrivningar är ,43 euro. Elinköpen baserar sig som tidigare på avtal med Oy Katternö Ab samt delägarskap i Perhonjoki Oy. Fjärrvärmen köps via Perhonjoki Oy från Oy Alholmens Kraft Jakobstad den 26 mars 214 Pietarsaaressa 26. maaliskuuta 214 Alf Stenvik ordförande/puheenjohtaja May Nyman Jari Ojala Ab. Reservkraften sköts med egna anläggningar. I aktier investerades ,6 euro. Genomsnittligt anställda under året var 5 personer Under räkenskapsperioden utbetalades i löner till anställda ,59 euro samt arvoden för direktionen, VD och tjänstemän 5 498,75 euro. Följande bokföringsböcker har använts under räkenskapsperioden: Kassabok ADB-inköps- och försäljningsreskontra ADB-dagbok och huvudbok Balansbok Jag har granskat bokslutet. Olen tarkastanut tilinpäätöksen. Jakobstad den 7 april 214 Pietarsaaressa 7. huhtikuuta 214 Martin Slotte OFR/JHTT Kristina Saari Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 213 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 9 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 213 alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 215. Noin 3 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 1,6 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,982 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja, eli niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Vaikka oli lämmin sää ja kulutus Suomessa viime vuonna on vähentynyt, niin Pietarsaaren energialaitoksen alueella on energiankulutus lisääntynyt jonkin verran. Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi noin 8 prosenttia kun talouksien kulutus laski reilu 5 prosenttia. Tuotanto kasvoi noin 12 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Energialaitoksen tulos oli huonompi kuin edellisen vuoden, tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä että sähkön siirtohintaa laskettiin vuoden alusta. Siirtohinta energialaitoksen jakeluverkkoalueella on yksi halvimmista Suomessa koskien kaikkia tyyppikulutusryhmiä. Henrik Snellman Vt TJ SÄHKÖN HANKINTA JA KÄYTTÖ 213 Sähkönhankinta TWh Osuus % Yhteistuotanto(CHP) , ,4 Ydinvoima , ,1 Vesivoima , ,2 Erillistuotanto , ,7 Tuulivoima , ,9 Nettotuonti , ,7 Hankinta yhteensä 83,9 1, Sähkön käyttö TWh Osuus % Teollisuus , ,3 Muu käyttö , ,5 Häviöt , ,2 Käyttö yhteensä 83,9 1, Johtokunta Pietarsaaren energialaitos liikelaitoksen johtokunta, jonka toimiaikaa ovat vuodet , on kuluneen vuoden aikana kokoontunut seitsemän kertaa, ja pöytäkirjoihin on kirjattu yhteensä 55 pykälää. Toimintavuoden aikana ovat energialaitoksen hallitukseen kuuluneet seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat henkilöt: Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri, v.t. TJ Stenvik, Alf Nyman, May Ojala, Jari Saari, Kristina Sjölund, Owe Suojoki, Marcus Vikström, Mona Snellman, Henrik Kaupunginhallituksen edustaja Holmgård, Kenneth Owe Sjölund Marcus Suojoki Mona Vikström Henrik Snellman t.f. VD/v.t. TJ Johtokunnan toimintakertomus tilikauden Energialaitoksen kokonaisliikevaihto on ,85 euroa, mikä on 4,41 % kasvu edellisvuoteen verrattuna. Sähköliiketoiminnan liikevaihto on ,46 euroa, mikä on 5,63 % edellisvuotta enempi. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto on ,39 euroa, mikä on 2,25 %:n kasvu. Suunnitelman mukaiset poistot ovat ,43 euroa. Sähkön hankinta perustuu kuten aikaisemmin Oy Katternö Ab:n kanssa olevaan sopimukseen sekä omistusosuksiin Perhonjoki Oy:ssä. Kaukolämpö hankitaan Perhonjoki Oy:n kautta Alholmens Kraft Oy:ltä. Varavoima tuotetaan omissa laitoksissa. Osakkeisiin investoitiin ,6 euroa. Työntekijöitä oli vuoden aikana keskimäärin 5. Tilikauden aikana maksettiin palkkoina yhteensä ,59 euroa ja johtokunnan, TJ:n ja virkamiesten palkkioina 5 498,75 euroa. Tilikaudella on käytetty seuraavia tilikirjoja: Kassakirjaa ATK-osto- ja myyntireskontraa ATK-päiväkirjaa ja pääkirjaa Tasekirjaa

5 8 9 Resultaträkning, el- och fjärrvärmeverksamheten Tuloslaskelma, sähkö- ja kaukolämpötoiminta Balans Tase Försäljningsintäkter Myyntituotot Elförsäljning , ,94 Sähkön myynti Elhandel börs , ,28 Sähkön myynti pörssi Värmeförsäljning , ,52 Lämmön myynti Övr. försäljning , ,26 Muu myynti Omsättning , , Liikevaihto Tillverkning för eget bruk , ,9 Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övriga intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Elinköp , ,81 Sähkön osto Värmeinköp/bränsleinköp , ,7 Lämmön/polttoaineostot Material/förnödenheter , ,35 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring , ,81 Varastojen muutos Främmande tjänster 28 45, ,14 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden 2 247, ,34 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,98 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,45 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,94 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,36 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/undersk , ,46 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun , , Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter , ,92 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader , ,36 Muut rahoituskulut Avkastning till staden , , Tuotto kaupungille Överskott/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,2 ennen satunnaisia eriä Extraord. int. o. kostn. Satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter, ,29 Muut tuotot Inkomstskatter , ,4 Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,27 ylijäämä/alijäämä AKTIVA VASTAAVAA Bestående aktiva , ,3 Pysyvät vastaavat Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- o. vattenområden , ,46 Maa- ja vesialueet Byggnader , ,81 Rakennukset Fasta konstruktioner , ,9 Kiinteät rakenteet Maskiner o. inventarier 142 4, ,13 Koneet ja kalusto Övr. materiella tillgångar , ,3 Muut aineelliset hyödykkeet Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar , ,7 Osakkeet ja osuudet Rörliga aktiva , ,71 Vaihtuvat vastaavat Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material o. förnödenheter , ,27 Aineet ja tarvikkeet Färdiga produkter/varor , , Valmiit tuotteet/tavarat Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Lånefordringar 3 4, 3 9, Lainasaamiset Kortfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Försäljningsfordringar , ,29 Myyntisaamiset Lånefordringar 15 5, 1 5, Lainasaamiset Resultatregleringar , ,16 Siirtosaamiset Kassa o. bank , ,99 Rahat ja pankki AKTIVA totalt , ,74 VASTAAVAA yhteensä PASSIVA VASTATTAVAA Eget kapital , ,4 Oma pääoma Grundkapital , ,36 Peruspääoma Över/underskott Edellisten tilikausien fr. tidigare räkenskapsperioder , ,77 yli/alijäämä Räkenskapsperiodens överskott , ,27 Tilikauden ylijäämä Avsättningar 4 34,, Pakolliset varaukset Övriga avsättningar 4 34,, Muut pakolliset varaukset Främmande kapital , ,34 Vieras pääoma Långfristigt Pitkäaikainen Övriga skulder, anslutningar , ,87 Muut velat, liittymät Kortfristigt Lyhytaikainen Leverantörsskulder , ,7 Ostovelat Övriga skulder , ,55 Muut velat Resultatregleringar , ,85 Siirtovelat PASSIVA totalt , ,74 VASTATTAVAA yhteensä

6 1 11 Resultaträkning, elverksamheten Tuloslaskelma, sähkötoiminta Resultaträkning, fjärrvärmeverksamheten Tuloslaskelma, kaukolämpötoiminta Distribution/siirto Elförsäljn./sähkönmyynti Försäljningsintäkter Myyntituotot Försäljningsintäkter Elförsäljning , ,9 Sähkön myynti Elhandel börs, ,1 Sähkön myynti pörssi Övr.försäljning, ,99 Muu myynti Myyntituotot Värmeförsäljning , ,52 Lämmön myynti Övrig försäljning 8 384, ,54 Muu myynti Omsättning , ,6 Liikevaihto Omsättning , ,9 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk ,92, Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övr. intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Elinköp , ,8 Sähkön osto Material/förnödenheter , ,16 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring ,36, Varastojen muutos Främmande tjänster , ,15 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden , ,36 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,62 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,3 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,38 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,16 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/underskott , ,69 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun ,, Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter , ,96 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader 4 8, ,12 Muut rahoituskulut Avkastning till staden 61 75,, Tuotto kaupungille Över/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,53 ennen satunnaisia eriä Extraord. intäkter o. kostnader Satunnaiset tuotot ja kulut Övriga intäkter,, Muut tuotot Tillverkning för eget bruk , ,8 Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övriga intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Värmeinköp/bränsleinköp , ,7 Lämmön/polttoaineostot Material/förnödenheter , ,83 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring , ,6 Varastojen muutos Främmande tjänster 53 95,85 5 4,46 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden , ,21 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,61 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,39 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,15 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/underskott , ,9 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun,, Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter 7 88, ,6 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader 2 56, ,62 Muut rahoituskulut Avkastning till staden , , Tuotto kaupungille Överskott/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,7 ennen satunnaisia eriä Extraord. int. o. kostn. Satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter,, Muut tuotot Inkomstskatter,, Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,7 ylijäämä/alijäämä Inkomstskatter , ,34 Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,19 ylijäämä/alijäämä

7 12 13 Organisationsschema Organisaatiokaavio Energiverksdirektionen Energialaitoksen johtokunta 7 medlemmar /7 jäsentä VD /TJ Ledningsgrupp /Johtoryhmä VD, avdelningschefer TJ, osastopäälliköt Elavdelning Sähköosasto avdelningschef /osastopäällikkö Fjärrvärmeavdelning Kaukolämpöosasto avdelningschef /osastopäällikkö Förvaltning Hallinto avdelningschef /osastopäällikkö Personal Vid utgången av verksamhetsåret var 5 personer anställda vid energiverket. Under året avgick med pension VD Ole Vikström, , anställningstid 32 år 3 månader och kanslist Ann- Mari Laaksonen, , anställningstid 22 år 7 månader. Lager Varasto Planering Suunnittelu Nätbyggnad Verkkorakennus Planering Suunnittelu Drift, underhåll, planering Käyttö, kunnossapito, suunnittelu Arbetsledning, planering Työnjohto, suunnittelu Ekonomi, sekreterare Talous, sihteeri Kontor Konttori Lokalvård Siivous Henkilöstö Drift, underhåll Käyttö, ylläpito Toimintavuoden lopussa energialaitoksen palveluksessa oli 5 henkilöä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle TJ Ole Vikström, , palveluaika 32 vuotta 3 kuukautta ja kanslisti Ann-Mari Laaksonen, , palveluaika 22 vuotta 7 kuukautta. Driftcentral Käyttökeskus Distribution Jakelu Inspektion Tarkastus

8 14 15 Elverksamheten akobstads energiverk distribuerar el i Jakobstad och Larsmo kommun samt inom J Pedersöre kommun områdena Sandsund, Staraby, Markusholmen och Skutnabba. Antalet abonnenter vid slutet av verksamhetsåret var , vilket är en ökning med 77 abonnenter från år 212. Regionalt finns 8 procent av Jakobstads energiverks abonnenter i Jakobstad, övriga 2 procent finns i Larsmo och Pedersöre. Antalet anslutningar ökade i alla tre kommunerna under året. Den distribuerade elenergin under verksamhetsåret var 283,9 milj. kwh. Elförsäljningen på det egna distributionsområdet var 163,1 milj. kwh elenergi. ELDISTRIBUTION Den distribuerade elenergin under verksamhetsåret ökade jämfört med året innan med 1,1 milj. kwh. Inom Jakobstads område ökade förbrukningen med 4.8 milj. kwh vilket är en procentuell ökning på 2, %. I Pedersöre minskade förbrukningen med,2 milj. kwh vilket är en minskning på 1,2 %. och i Larsmo minskade förbrukningen med 3,5 milj. kwh vilket ger en procentuell minskning på 11,8 %. Största ökningen jämfört med 212 stod industrin i Jakobstad och Pedersöre för som ökade med 9, milj. kwh. Detta är en procentuell ökning på 8,2 %. Elen som distribuerades till bostäder på området minskade med 9,2 %. Minskningen i eldistributionen var jämn i alla kommuner. Orsaken till detta är till stor del det varmare vädret under året jämfört med 212. Nätförlusterna under 213 var 7,3 milj. kwh vilket är en ökning med 2,1 milj. kwh jämfört med 212. DRIFT Driftstörningar Under året inträffade i mellanspänningsnätet (2 kv) 24 icke planerade avbrott, därtill 15 tidsåterinkopplingar där avbrottstiden varade under 3 minuter och 1 snabbåterinkoppling. Antalet avbrott under året var 9 fler jämfört med 212 som var ett statistiskt sett normalt år gällande antalet avbrott. Orsaken till ökningen under 213 var två kraftiga stormar som drog över området i november månad. Även i december var vädret blåsigt och vi drabbades av avbrott varje vecka på grund av träd som blåste över elledningar. 19 av de totalt 24 icke planerade avbrotten berodde på vind och storm. Tidsåterinkopplingarna under året var flera jämfört med de senaste åren, snabbåterinkopplingarna var endast en till antalet. De största skadorna och flesta antalet avbrott inträffade den i samband med stormen Eino som hade sitt centrum i Österbotten. Totalt drabbades över 4 5 kunder av strömavbrott den morgonen, vilket är mera än 25 % av våra abonnenter. Ett stort antal montörer och övrig personal kallades in för att delta i reparationsarbetena. Det vanligaste felet var träd som blåst omkull över oisolerade luftlinjer. En del kunder fick vänta över 6 timmar på att få tillbaka strömmen men inom 12 timmar hade alla ström. Reparationsarbeten och röjning av träd i lågspännings- och gatubelysningsnätet som stormen orsakat pågick hela veckan. Stormen bedömdes som den kraftigaste på över 1 år. Efter att det egna elnätet reparerats så att alla hade el deltog en del av montörerna i reparationsarbeten vid andra elbolag i nejden vilka hade drabbats av större stormskador. Övriga stormar under året kan betecknas som normala höststormar som årligen förekommer men antalet i år var flera än normalt. Under verksamhetsåret gjordes 8 planerade avbrott för att förbättra 2 kv nätet, arbetena gjordes som linjebyggnads- och underhållsarbete. Ett avbrott hölls vid Hava elstation där reparations- och underhållsar- 2 Antal abonnenter under verksamhetsåren Kuluttajien määrä toimintavuosina MWh Distribution under åren Sähkönsiirto vuosina Jakobstad Pietarsaari Larsmo/Luoto Pedersöre Jakobstad Pietarsaari Larsmo/Luoto Pedersöre Sähkötoiminta P ietarsaaren energialaitoksen sähkönjakelualue käsittää Pietarsaaren kaupungin, Luodon kunnan ja Pedersören kunnasta Sandsundin, Starabyn, Markusholmenin ja Skutnabban alueet. Kuluttajia oli toimintavuoden lopussa kaikkiaan , missä on lisäystä 77 kuluttajaa vuodesta 212. Alueellisesti Pietarsaaren energialaitoksen kuluttajista on 8 prosenttia Pietarsaaresta ja loput 2 prosenttia Luodosta ja Pedersören kunnista. Liittymien määrä lisääntyi vuoden aikana kaikissa kolmessa kunnassa. Jaetun sähköenergian määrä oli toimintavuonna 283,9 milj. kwh. Omalla jakelualueella myytiin 163,1 milj. kwh sähköenergiaa. SÄHKÖNJAKELU Sähköenergiaa jaeltiin toimintavuonna 1,1 milj. kwh enemmän edellisvuoteen verrattuna. Pietarsaaren alueella kulutus lisääntyi 4,8 milj. kwh, mikä vastaa 2, %:n lisäystä. Pedersöressä kulutus laski,2 milj. kwh, eli prosentuaalisesti lasku oli 1,2 % ja Luodossa kulutus laski 3,5 milj. kwh, mikä vastaa 11,8 %:n laskua. Suurinta kasvua vuoteen 212 verrattuna oli Pietarsaaren ja Pedersören teollisuudessa: kasvu oli 9, milj. kwh. Tämä vastaa prosentuaalisesti 8,2 %:n kasvua. Alueen asuntoihin jaellun sähkön osuus laski 9,2 %. Sähkönjakelun väheneminen oli tasaista kaikissa kunnissa. Syynä tähän oli suurimmaksi osaksi lämpimämpi sää verrattuna vuoteen 212. Verkkohäviöt vuoden 213 aikana olivat 7,3 milj. kwh, mikä vastaa 2,1 milj. kwh:n kasvua vuoteen 212 verrattuna. KÄYTTÖ Käyttöhäiriöt Vuoden aikana sattui keskijänniteverkossa (2 kv) 24 suunnittelematonta katkosta, ja lisäksi 15 aikajälleenkytkentää, joissa katkosaika kesti alle 3 minuuttia, ja 1 pikajälleenkytkentä. Katkoksia oli vuoden aikana 9 enemmän verrattuna vuoteen 212, joka oli tilastollisesti tarkasteltuna normaali vuosi katkosten osalta. Vuoden 213 aikana tapahtuneen lisäyksen syynä oli kaksi voimakasta myrskyä, jotka pyyhkäisivät seudun yli marraskuussa. Sää oli tuulinen myös joulukuussa ja kärsimme katkoksista viikoittain sähköjohtojen yli kaatuneiden puiden takia. 19 yhteensä 24 suunnittelemattomasta katkoksesta johtui tuulesta ja myrskystä. Aikajälleenkytkentöjä oli myös vuoden aikana enemmän kuin viime vuosina, pikajällenkytkentöjä oli vain yksi. Suurimmat vahingot ja suurin määrä katkoksia sattuivat Eino-myrskyn yhteydessä; myrskyn keskus sijoittui Pohjanmaalle. Yhteensä yli 4 5 asiakasta kärsi sähkökatkoksista sinä aamuna, mikä vastaa määrältään yli 25 % asiakkaistamme. Suuri määrä asentajia ja muuta henkilöstöä kutsuttiin paikalle osallistumaan korjaustöihin. Tavallisin syy oli puu, joka oli kaatunut eristämättömien ilmajohtojen ylitse. Osa asiakkaista sai odottaa sähkön takaisin saantia yli 6 tuntia, mutta kaikilla oli sähköä 12 tunnin sisällä. Myrskyn aiheuttamat korjaustyöt ja puiden raivaus matalajännite- ja katuvalaistusverkossa jatkuivat koko myrskyn jälkeisen viikon ajan riehunut myrsky arvioitiin voimakkaimmaksi yli 1 vuoteen. Oman sähköverkon korjauksen jälkeen, jolloin kaikilla asiakkaillamme oli taas sähköä, osa asentajista osallistui muiden seudun sähköyhtiöiden korjaustöihin. Näillä yhtiöillä oli suurempia myrskyvahinkoja. Muita vuoden myrskyjä voidaan kuvailla tavallisiksi vuosittain esiintyviksi syysmyrskyiksi, mutta tänä vuonna myrskyjen määrä oli tavallista suurempi. Toimintavuoden aikana pidettiin 8 suunniteltua katkosta 2 kv:n verkon parantamiseksi. Työt tehtiin linjanrakennus- ja huoltotöinä. Yksi katkos tehtiin Hava-sähköasemalla, jossa tehtiin korjaus- ja kunnossapitotöitä asemarakennukseen ja kytkimeen. Yli 1 asentajaa osallistui töihin. Useiden varasyöttöjen ansiosta sähköä voitiin jaella

9 16 17 beten gjordes på stationsbyggnaden och ställverket. Mer än tio montörer deltog. Via flera reservmatningar kunde el matas till alla kunder så ingen drabbades av strömavbrott. Om- och tillbyggnader Under verksamhetsåret togs sju transformatorstationer i bruk, av vilka fyra byggdes under året. Tre stationer hade byggts år 212 och projekten färdigställdes 213. I centrum av Jakobstad byggdes en ny parktransformatorstation vid Rådmansparken som tjänar skolområdet och delar av södra centrum. Tidigare hade områdets eldistribution kommit från transformatorstationen vid Optima. Denna station övertogs helt av Optima för eget bruk i samband med deras utvidgningar. Två av de transformatorstationer som tagits i bruk var expansionsinvesteringar som tjänar nya bostadsområdet vid Sandåkern och Vidmossens industriområde i Larsmo. Övriga fem stationer var ersättningsinvesteringar för att förbättra det befintliga elnätet. Dessa stationer ersätter tre gamla stolpstationer som tagits ur bruk. Antal egna transformatorstationer var vid årets slut 248 st. Privatägda transformatorstationer som är anslutna till mellanspänningsnätet var 37 st. ÖVRIG VERKSAMHET Utomhusbelysning och trafikljus. Gatubelysningen har som tidigare år byggts ut i egen regi och förnyats i samband med övrig utbyggnad och sanering. Arbetet att byta ut kvicksilverarmaturer till högtrycksnatriumarmaturer fortsatte i Jakobstad. Belysningspunkter där såväl armaturer som stolpar byttes ut var detta år totalt 6 st. De flesta av arbetena utfördes i samband med att gatorna och vägarna sanerades. Efter följande vägar förnyades belysningen, Hällvägen, Östanpåvägen, och Västra Ringvägen. I Östermalm har gatubelysningen förnyats med 15 armaturer i samband med att gator och övrig kommunalteknik sanerats i regi av Centralen för tekniska tjänster. Efter Pedersesplanaden sanerades några armaturer på en sträcka av 2 m i samband med sanering av lågspänningsnätet. I Larsmo har vägbelysningen byggts ut på Ryssjevägen och Ryssjegränd i Bosund och vid Gammelhagens industriområde samt efter vägen till Lillören i Fagernäs, totalt 2 ljuspunkter. I Sandsund har vägbelysningen planerats och kablar dragits samtidigt som fjärrvärme byggts på området, detta för att senare användas vid sanering av belysningsnätet. Energiverket har som tidigare skött om både underhållet av trafikljusen i Jakobstad och gatubelysningen i vårt distributionsområde, förutom vägverkets vägbelysning. ELNÄT OCH LEDNINGSBYGGANDE Mellanspänningsnätet (2 kv) Under året påbörjades arbetet att bygga en ny huvudtransformator vid Permo elstation. Transformatorns märkeffekt är 31,5 MVA. Den nya transformatorn förbättrar driftsäkerheten vid Permo elstation, som från tidigare har en transformator med samma märkeffekt, byggd år En andra anslutning till Snellmans fabriker på Granholmens industriområde togs i bruk detta år. Projektet har pågått i två år. Samtidigt byggdes en ny transformatorstation vid Fiskars. I Vestersundsby sanerades luftlinjen mot Fäboda på en sträcka av ca 1,5 km. De befintliga stolparna byttes ut och en ny luftlinje monterades. Detta arbete kunde utföras med få avbrott då transformatordistrikten söder om Västergärdan reservmatades från Nykarleby under tiden för arbetet. Motsvarande linjesanering gjordes på en sträcka av,4 km i Bonäs. Båda saneringarna förbättrar driftsäkerheten till Fäboda och Farmområdet i Valla. För Rosasholmens bostadsområde byggdes en ny transformatorstation som ersätter den gamla stationen som var 43 år gammal. Luftlinjen som matar området ändrades samtidigt till jordkabel. I Larsmo mellan Sonamo och Krokar byggdes en ny luftlinje och två transformatorstationer, som ersätter en stolpstation som tidigare varit belägen mellan de båda områdena. Samtidigt flyttades luftlinjen till att följa vägen då den tidigare har gått genom skog. Lågspänningsnätet (4 V) Lågspänningsnätets sanering fortsatte under året. Saneringarna utfördes som samprojekt med Centralen för tekniska tjänster. Kråkholmsvägen och Fänrik Stålsgatan är exempel på gator var lågspänningsnätet sanerats. Östanpåvägens sanering påbörjades under året av Centralen för tekniska tjänster. Nya matningskablar grävdes i egen regi från Östanlids transformatorstation för matning till Östanpåvägen. Elnätet sanerades samtidigt på den sträcka som kommunaltekniken sanerades. Arbetet har planerats fortsätta flera år. Vid saneringen av transformatorstationerna vid Rådmans, Rosasholmen och Fiskars byggdes nya lågspänningsledningar, vilka förstärker elnätet på områdena. Vid Helandersgatan och Vangsmakarevägen förstärktes luftlinjerna och gamla stolpar byttes ut. I samband med att Pedersöre Värme byggde ut fjärrvärmenätet i Sandsund monterades samtidigt jordkablar för att ersätta luftledningsnätet. Lågspänningsnätets utbyggnad fortsatte under året på de bostadsområden där nya tomter bebyggdes. Antalet var betydligt mindre än tidigare år. Enda större enhetliga område var i Larsmo vid Storströmmen efter Äppelvägen och Äppelgränden där 16 nya tomter byggdes i samband med övrig kommunalteknisk utbyggnad. Vi har fortsättningsvis byggt ut och förstärkt lågspänningsnätet över hela vårt distributionsområde. Detta för att tillmötesgå behovet av ökade belastningar, nybyggande av både fast- och fritidshusboende samt i samband med 2 kv kabeldragningar. kaikille asiakkaille, jotta kukaan ei joutunut kärsimään sähkökatkoksista. Muutos- ja lisärakennustyöt Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön seitsemän muuntamoa, joista neljä rakennettiin vuoden aikana. Kolme asemaa oli rakennettu vuonna 212 ja hanke valmistui vuonna 213. Pietarsaaren keskustaan rakennettiin Rådmaninpuistoon uusi puistomuuntamo, joka palvelee koulualuetta ja osia eteläisestä keskustasta. Aikaisemmin alueen sähkönjakelu on ollut peräisin Optiman muuntamosta. Tämä asema otettiin kokonaan Optiman omaan käyttöön laajennusten yhteydessä. Kaksi käyttöön otetuista muuntamoista oli laajennusinvestointeja, jotka palvelevat uusia Santapellon asuntoalueita ja Vidmossenin teollisuusaluetta Luodossa. Muut viisi muuntamoa oli korvausinvestointeja olemassa olevan sähköverkon parantamiseksi. Nämä asemat korvaavat kolme vanhaa pylväsasemaa, jotka on poistettu käytöstä. Omia muuntamoja oli vuoden lopussa 248 kpl. Keskijänniteverkkoon liitettyjä yksityisomistuksessa olevia muuntamoja oli 37 kpl. MUU TOIMINTA Ulkovalaistus ja liikennevalot Katuvalaistusta on edellisvuosien tapaan laajennettu omana työnä ja uusittu muun rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä. Elohopeavalaisimien vaihtotyö suurpainenatriumvalaisimiin jatkui Pietarsaaressa. Sekä valaisimia että pylväitä vaihdettiin tänä vuonna yhteensä 6 valaisukohteessa. Suurin osa töistä tehtiin katujen ja teiden kunnostusten yhteydessä. Katuvalaistusta uusittiin Hällanintiellä, Itärannantiellä ja Läntisellä Rengastiellä. Tekninen palvelukeskus uusi katuvalaistusta 15 valaistuspisteellä Itänummella katujen ja muun kunnallistekniikan saneerauksen yhteydessä. Pietarinpuistikolla korjattiin joitakin valaisimia 2 metrin matkalla matalajänniteverkon saneerauksen yhteydessä. Luodossa katuvalaistusta on rakennettu Bosundin Ryssjevägenille ja Ryssjegrändiin sekä Gammelhagenin teollisuusalueella, sekä Fagernäsin Lillörenille johtavalla tiellä, yhteensä 2 valaistuskohdetta. Sandsundissa katuvalaistusta on suunniteltu ja johtoja on vedetty, samalla kun kaukolämpöä on rakennettu alueella. Kaapeleita voidaan myöhemmin käyttää valaistusverkon saneerauksessa. Energialaitos on huolehtinut entiseen tapaan sekä Pietarsaaren liikennevalojen kunnossapidosta että jakelualueen katuvalaistuksesta tielaitoksen tievalaistusta lukuun ottamatta. SÄHKÖVERKKO JA JOHTOJEN RAKENTAMINEN Keskijänniteverkko (2 kv) Vuoden aikana aloitettiin uuden päämuuntamon rakentaminen Permon sähköasemalle. Muuntajan nimellisteho on 31,5 MVA. Uusi muuntaja parantaa Permon sähköaseman käyttövarmuutta; aikaisemmin täällä oli saman nimellistehon muuntaja, joka oli rakennettu vuonna Toinen liittymä Snellmanin Kuusisaaren teollisuusalueella sijaitseville tehtaille otettiin käyttöön tänä vuonna. Hanke on jatkunut kaksi vuotta. Samalla rakennettiin uusi muuntamoasema Fiskarsiin. Vestersundinkylässä saneerattiin ilmajohto Fäbodan suuntaan, n. 1,5 km matkalla. Vanhat pylväät vaihdettiin uusiin ja asennettiin uusi ilmajohto. Työ voitiin tehdä harvoilla katkoksilla, sillä Västergärdanin eteläpuolen muuntopiireille kytkettiin varasyöttöä Uudestakaarlepyystä työn ajaksi. Vastaava linjasaneeraus tehtiin,4 km matkalla Majaniemessä. Molemmat korjaukset parantavat käyttövarmuutta Fäbodaan ja Vallanin tarhausalueelle. Ruusasholman asuntoalueelle rakennettiin uusi muuntamoasema, joka korvaa 43 vuotta vanhan aseman. Alueen syötöstä vastaava ilmajohto muutettiin samalla maakaapeliksi. Luodon Sonamon ja Krokarin välille rakennettiin uusi ilmajohto ja kaksi muuntamoasemaa, jotka korvaavat pylväsaseman, joka on sijainnut aikaisemmin alueiden välillä. Samalla ilmajohto siirrettiin tien myötäiseksi, kun se aikaisemmin on kulkenut metsän läpi. Pienjänniteverkko (4 V) Pienjänniteverkon saneeraus jatkui vuoden aikana. Saneeraukset tehtiin yhteishankkeina teknisen palvelukeskuksen kanssa. Kråkholmantie ja Vänrikki Stålinkatu ovat esimerkkejä teistä, joilla on saneerattu pienjänniteverkkoa. Tekninen palvelukeskus aloitti Itärannantien saneerauksen vuoden aikana. Uusia syöttökaapeleita kaivettiin omana työnä Östanlidin muuntamosta Itärannantien syöttöä varten. Sähköverkko saneerattiin samalla kunnallistekniikan saneeraaman osuuden osalta. Työn on suunniteltu jatkuvan useamman vuoden. Rådmansin, Ruusasholman ja Fiskarsin muuntamoiden saneerauksen yhteydessä rakennettiin uusia pienjännitejohtoja, jotka vahvistavat alueiden sähköverkkoa. Helanderinkadulla ja Vaunusepäntiellä vahvistettiin ilmajohtoja ja vanhat pylväät vaihdettiin uusiin. Pedersöre Lämpö laajensi Sandsundin kaukolämpöverkkoa ja samalla asennettiin maakaapeleita korvaamaan ilmajohtoa. Vuoden aikana on edelleen myös laajennettu pienjännitesähköverkkoa asuntoalueilla, joille on rakennettu uusia tontteja. Määrä oli huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina. Ainoa suurempi yhtenäinen alue oli Luodossa Storströmmenillä, Äppelvägenin ja Äppelgrändenin myötäisesti, jonne rakennettiin 16 uutta tonttia muun kunnallisteknisen laajentamisen yhteydessä. Toimintavuoden aikana on edelleen myös laajennettu ja vahvistettu pienjännitesähköverkkoa koko jakelualueellamme. Tuo siksi, että voitaisiin vastata lisääntyneen kuormituksen sekä kiinteän ja vapaa-ajan uudisrakentamisen tuottamiin tarpeisiin. Lisäksi laajennus- ja vahvistustöitä on tehty 2 kv:n kaapelinvetojen yhteydessä.

10 18 19 Tariffer från inkl. moms 24 % (i priserna ingår inte elskatt) Elanslutningsavgifter fr.o.m moms, % ALLMÄN TARIFF Distr.avgift Elavgift grundavgift/år 1 x A , ,2 3 x 25 A , ,4 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 överföringsavgift ,23 cnt/kwh energipris ,91 cnt/kwh TIDSTARIFF Distr.avgift Elavgift grundavgift/år 3 x 25 A , ,6 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 överföringsavgift dag/natt kl ,6/1,3 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh LÅGSPÄNNINGSEFFEKTTARIFF grundavgift överföring/år ,11 grundavgift el/år ,43 aktiv effektavgift/kw, år ,21 reaktiv effektavgift/kvar, år ,38 överföringsavgift dag/natt kl ,73/1,3 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh Reaktiv effekt faktureras för den del som överskrider 2 % av aktiva effekten. HÖGSPÄNNINGSEFFEKTTARIFF (< 3 GWh) grundavgift överföring/år ,37 grundavgift el/år ,43 aktiv effektavgift/kw, år ,1 reaktiv effektavgift/kvar, år ,38 överföringsavgift dag/natt kl ,37/,87 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh Reaktiv effekt faktureras för den del som överskrider 2 % av aktiva effekten. ARBETSPLATSCENTRALER kopplingsavgift (25 63 A) , hyra/dag överföringsavgift ,41 överföringsavgift ,23 cnt/kwh energipris ,91 cnt/kwh Huvudsmältskydd Anslutningsavgift 3 x 25 A x 35 A x 5 A x 63 A x 8 A x 1 A x 125 A x 16 A x 2 A x 25 A x 315 A x 4 A Ovannämnda anslutningsavgifter inkluderar varken anslutningsledning, konsumentjordning eller mätare och styrenheter. Om området inte har utbyggd eldistribution, bör energiverket kontaktas för vidare utredning av kostnaderna. För eventuell tilläggskostnad debiteras en sk. förhöjd anslutningsavgift, som är momsbelagd. Avgiften för ändring från en 1-fas till en 3-fas anslutning är 2/3 av normal (3 x 25 A) anslutningsavgift eller Omändring av anslutningsledning från luftledning till jordkabel på abonnentens begäran utföres enligt gällande prislista för anslutningsledningar /m och kopplingsavgift. Små 1-fas förbrukare med liten effekt kan anslutas till elnätet utan mätning (t.ex. centralantennernas mellanförstärkare). Anslutningsavgiften för dessa är 1/3 av normal (3 x 25 A) anslutningsavgift eller 575. Anslutningsledningen utförs då som räkningsarbete. Högspännings (2 kv:s) anslutningsledning mot offert. Mätaravgifter inkl. inkopplingsavgifter (moms 24 %) mätare 1-fas 1(65) A , mätare 3-fas 5(85) A , dubbeltariffmätare 5(85) A , Övriga mätare mot offert. Avgifterna för mätare är inte återbetalningsbara och därför är avgifterna momsbelagda. Tariffit lähtien sis. alv. 24 % (hintoihin ei sis. sähköveroa) Sähkön liittymismaksut lähtien, alv % YLEISTARIFFI Siirto- Sähkömaksu maksu perusmaksu/vuosi 1 x A , ,2 3 x 25 A , ,4 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 siirtomaksu ,23snt/kWh energianhinta ,91 snt/kwh AIKATARIFFI Siirto- Sähkömaksu maksu perusmaksu/vuosi 3 x 25 A , ,6 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 siirtomaksu päivä/yö klo ,6/1,3 snt/kwh energianhinta päivä/yö klo ,91/5,59 snt/kwh PIENJÄNNITETEHOTARIFFI perusmaksu siirto/vuosi ,11 perusmaksu sähkö/vuosi ,43 pätötehomaksu/kw, vuosi ,21 loistehomaksu/kvar, vuosi ,38 siirtomaksu päivä/yö klo ,73/1,3 snt/kwh energiahinta päivä/yö klo ,91/5,59 snt/kwh Loistehoa laskutetaan 2 % pätötehon ylittävältä osalta. SUURJÄNNITETEHOTARIFFI (< 3 GWh) perusmaksu siirto/vuosi ,37 perusmaksu sähkö/vuosi ,43 pätötehomaksu/kw, vuosi ,1 loistehomaksu/kvar, vuosi ,38 siirtomaksu päivä/yö klo ,37/,87 snt/kwh energianhinta päivä/yö klo ,91/5,59 cnt-snt/kwh Loistehoa laskutetaan 2 % pätötehon ylittävältä osalta. TYÖMAAKESKUKSET kytkentämaksu (25 63 A) , vuokra/päivä siirtomaksu ,41 siirtomaksu ,23 snt/kwh energiahinta ,91 snt/kwh Pääsulakkeet Liittymismaksu 3 x 25 A x 35 A x 5 A x 63 A x 8 A x 1 A x 125 A x 16 A x 2 A x 25 A x 315 A x 4 A Yllämainittuihin liittymismaksuihin ei sisälly liittymisjohtoa, kuluttajamaadoitusta eikä mittareita ja ohjainlaitteita. Ellei alueelle ole rakennettu sähkönjakeluverkostoa, on neuvoteltava energialaitoksen kanssa kustannusten selvittämiseksi. Mahdollisesta lisäkustannuksesta veloitetaan ns. korotettu liittymismaksu arvonlisäveroineen. Maksu 1-vaiheisen liittymän muuttamisesta 3- vaiheiseksi on 2/3 normaalista (3 x 25 A) liittymismaksusta tai Tilaajan pyytämä liittymisjohdon muuttaminen ilmajohdosta maakaapeliksi suoritetaan voimassa olevan liittymisjohtojen /m ja kytkemismaksujen hinnastojen mukaisesti. Pientehoinen 1-vaihe kuluttaja voidaan liittää verkkoon ilman mittaria (esim. keskusantennien välivahvistimet). Liittymismaksu on silloin 1/3 normaalista (3 x 25 A) liittymismaksusta tai 575. Liittymisjohdon asennustyöt suoritetaan laskutustyönä. Suurjännitteen (2 kv:n) liittymisjohto tarjouksen mukaan. Mittauslaitemaksut kytkentämaksuineen (alv 24%) 1-vaihemittari 1(65) A , 3-vaihemittari 5(85) A , kaksoistariffimittari 5(85) A , Muut mittarit tarjouksen mukaan. Mittarimaksut ovat verollisia, koska ne eivät ole palautuskelpoisia.

11 2 21 Fjärrvärmeverksamheten Fjärrvärmens drift År 213 var ovanligt varmt. Årsmedeltemperaturen blev + 5,5 C och värmebe hovstalet Cd. Detta är endast 84 % av normalåret. Årets köldrekord 2,6 C uppmättes kl. 2 på natten. Värmedistributionen minskade från fjolåret med 11, GWh eller ca 6 % då värmebehovstalet minskade 16 %. Skillnaden beror på nya anslutningar. Vår värmeleverantör, Alholmens Kraft, har levererat värme tämligen störningsfritt. AK2 stod för 71 % och AK1 29 %. AK1 har körts under sommarmånaderna och då man velat maximera elproduktionen i AK2. Sikörens värmecentral var i drift sammanlagt 68 timmar och vi producerade 588 MWh värme. En hel del läckage upptäcktes och reparerades under året. Dygnsförbrukningen av tillskottsvatten var i medeltal 17,7 m3. Sikörens värmecentral har levererat värme vid effektbrist i AK1. Energianskaffningen Grundenergin levererades från Alholmens Kraft via Oy Perhonjoki Ab. Under året köptes från Perhonjoki 196, GWh eller 2, % mera än föregående år. Tillsammans utgjorde inköpet 99,7 % av hela värmebehovet. Våra egna tungoljeeldade värmecentraler producerade,7 GWh. Oljeförbrukningen var 7 ton tung brännolja. Under året inträffade en oplanerad störning vid AK den 17.4 på förmiddagen. Sikörens värmecentral startades och tog över värmeproduktionen som var drygt 2 MW. Inköpets nominella effekt är 35 MW. I dagsläget kan vi få ut över 6-65 MW. Vårt totala behov vid sträng kyla uppgick vid årsskiftet till ca 85 MW. Distributionen Försäljningen minskade med 5 % och uppgick till 174,4 GWh. Den högsta timeffekten, 63,7 MW, uppmättes torsdagen den 17 februari kl. 7 på morgonen då utetempe raturen var 18 C. Tarifferna Energiavgiften höjdes från början av året med 1, %. Det skattefria energipriset blev då 45,1 / MWh och det skattebelagda 55,92 /MWh. Anslutnings- och grundavgifterna förblev oförändrade. Anslutningsavgifter Vid anslutning till fjärrvärmesystemet erlägger konsumenten en anslutningsavgift, som beror på avtalseffekten. Avtalseffekten bestäms på basen av den timmedeleffekt som behövs vid dimensionerande utetemperatur ( 29 C). Minsta effekt är 1 kw. Avgiften bestäms enligt följande: Effektbehov Q Anslutningsavgift (kw) 1 4 kw 1,1 * ( * Q) 41 1 kw 1,1 * ( * Q) 11 2 kw 1,1 * ( * Q) 21 5 kw 1,1 * (1 + 4 * Q) över 5 kw 1,1 * ( * Q) Grundavgifter Grundavgiften fast ställs på basen av abonnentfastighetens uppvärmda volym. Denna beräknas enligt RT-kort nr För byggnader, vilka har en värme förbrukning, som skiljer sig från den i nya bostads hus an vänds en modifierad byggnadsvolym. Sådana byggnader är bl.a. affärs- och servicebyggnader, industri- och lager byggna der samt offent liga byggna der. Den modifierade byg gnadsvolymen erhåller man genom att dividera värmebehovets toppeffekt med talet 29 W/m 3. Byggnadsvolym V Grundavgift / år...1 m 3,25 * (45 + 2,3 * V) m 3,25 * (75 + 2, * V) m 3,25 * ( ,6 * V) över 8 m 3,25 * ( ,2 * V) Kunderna Under året anslöts 22 nya abonnenter, varav 19 var egnahemshus. Den största kunden som anslöts var bostadsvåningshuset Villa Sibelius på Herrholmsgatan. Husets anslutningseffekt är 136 kw. Den teoretiska anslutningseffekten ökade med,5 MW och var vid årets slut 17,1 MW. Abonnenternas antal var 848 och den anslutna byggnadsvolymen uppgick till m 3. INVESTERINGAR OCH UTFÖRDA ARBETEN FJÄRRVÄRMENÄTET Investeringar Sammanlagt byggdes under året 1.56 m fjärrvärmekulvert. Det största enskilda arbetet var utbyggnaden i Östermalm i samband med gatusaneringen (473 m). Också i Norrmalm (Skata), Lappfjärden, Baggholmen och Centrum byggdes kulverter i bostadsgator. Vid årets slut var den sammanlagda kulvertlängden 84,8 km. Rörmontaget har utförts av lokala entreprenörer. Underhåll Under året utfördes förebyggande underhåll av kulvertnätet. Under sommarhalvåret gjordes brunnsservice i Centrum. Under vinterhalvåret har service utförts på abonnentcentraler i större fastigheter i Centrum. Värmecentraler och pumpstationer Inga investeringar gjordes i värmecentralerna eller pumpstationerna. Energimätarna Under året installerades 5 nya energimätare, 23 till nya kunder och 27 förnyades. Alla 848 mätare är fjärravläsbara. Vid årets slut ingick i avläsningsnätet 6 koncentratorer och ca 2 batteridrivna routrar. Under året byttes ett tiotal energimätarbatterier. Kaukolämpötoiminta Kaukolämmön käyttö Vuosi 213 oli poikkeuksellisen lämmin. Vuoden keskilämpötila oli + 5,5 C, ja lämmöntarveluku Cd. Tämä on ainoastaan 84 % tavanomaisesta vuodesta. Vuoden pakkasennätys, 2,6 C, mitattiin klo 2 yöllä. Lämmönjakelu väheni edellisvuodesta 11, GWh eli n. 6 %, kun lämmöntarveluku laski 16 %. Erotus johtuu uusista liittymistä. Lämmöntoimittajamme, Alholmens Kraft, on toimittanut lämpöä suhteellisen häiriöttä. AK2 vastasi 71 %:sta ja AK1 29 %:sta. AK1 on ollut käytössä kesäkuukausina ja silloin kun on haluttu maksimoida AK2:n sähköntuotantoa. Siikaluodon lämpökeskus oli käytössä yhteensä 68 tuntia ja lämpöä tuotettiin 588 MWh. Vuoden mittaan havaittiin aika paljon vuotoja ja ne korjattiin. Lisäveden vuorokausikulutus oli keskimäärin 17,7 m3. Siikaluodon lämpökeskus on toimittanut lämpöä AK1:n tehopulatilanteissa. Energian hankinta Perusenergiaa toimitettiin Alholmens Kraftilta Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Vuoden aikana Perhonjoelta ostettiin 196, GWh eli 2, % edellisvuotta enemmän. Osto oli yhteensä 99,7 % lämmön koko tarpeesta. Omat raskasöljyllä lämmitetyt lämpökeskuksemme tuottivat,7 GWh. Öljynkulutus oli 7 tonnia raskasta polttoöljyä. AK:lla sattui vuoden aikana yksi suunnittelematon katko aamupäivällä Siikaluodon lämpökeskus käynnistettiin ja se huolehti lämmöntuotannosta, joka oli runsaat 2 MW. Hankinnan nimellisteho on 35 MW. Tätä nykyä voidaan tehoa saada yli 6 65 MW. Kokonaistarpeemme kovalla pakkasella oli vuoden vaihteessa n. 85 MW. Lämmönjakelu Myynti laski 5 % ja oli 174,4 GWh. Suurin tuntiteho, 63,7 MW, mitattiin torstaina 17. helmikuuta klo 7 aamulla, kun ulkolämpötila oli 18 C. Tariffit Energiamaksua korotettiin vuoden alusta 1, %. Verottomaksi energianhinnaksi muodostui tuolloin 45,1 /MWh ja verolliseksi 55,92 /MWh. Liittymis- ja perusmaksut pysyivät ennallaan. Liittymismaksut Kuluttaja maksaa kaukolämpöjärjestelmään liittyessään liittymismaksun, joka riippuu sopimustehosta. Sopimusteho määräytyy keskituntitehon pohjalta, joka tarvitaan mitoituslämpötilaa varten ( 29 C). Pienin teho on 1 kw. Maksu määräytyy seuraavasti: Tehontarve Q (kw) Liittymismaksu 1 4 kw 1,1 * ( * Q) 41 1 kw 1,1 * ( * Q) 11 2 kw 1,1 * ( * Q) 21 5kW 1,1 * (1 + 4 * Q) yli 5 kw 1,1 * ( * Q) Perusmaksut Perusmaksu vahvistetaan tilaajakiinteistön lämmitetyn volyymin mukaan. Se lasketaan RT-kor tin nro mukaan. Rakennuksiin, joilla on uusien asuintalojen käytöstä eroavaa lämmönkäyttöä, sovelletaan mukautettua rakennusvolyymia. Noita rakennuksia ovat mm. liike- ja palvelurakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja julkiset rakennukset. Mukautettu rakennusvolyymi saadaan jakamalla lämmöntarpeen huipputeho luvulla 29 W/m 3. Rakennusvolyymi V Perusmaksu /v...1 m 3,25 * (45 + 2,3 * V) m 3,25 * (75 + 2, * V) m 3,25 * ( ,6 * V) yli 8 m 3,25 * ( ,2 * V) Asiakkaat Vuoden aikana liitettiin 22 uutta tilaajaa, joista 19 oli omakotitaloja. Suurin liitetty asiakas oli Herrholminkadulla sijaitseva asuinkerrostalo Villa Sibelius. Talon liitäntäteho on 136 kw. Teoreettinen liitäntäteho kasvoi,5 MW ja oli vuoden lopussa 17,1 MW. Tilaajia oli 848 ja liitetty rakennusvolyymi m 3. INVESTOINNIT JA TEHDYT TYÖT KAUKOLÄMPÖVERKKO Investoinnit Kaukolämpöjohtoja rakennettiin vuoden aikana yhteensä 1 56 m. Suurin yksittäinen työ oli verkon laajentaminen Itänummella kadun perusparannuksen yhteydessä (473 m). Myös Pohjoisnummella (Skatassa), Lapinnevalla, Oinaansaaressa ja Keskustassa rakennettiin putkistoja asuntokaduille. Vuoden lopussa putkiston kokonaispituus oli 84,8 km. Paikalliset urakoitsijat ovat tehneet putkiasennukset. Kunnossapito Vuoden kuluessa tehtiin putkiverkoston ennakoivaa kunnossapitoa. Kesäaikaan tehtiin kaivohuoltoja Keskustassa. Talvisaikaan on huollettu isojen kiinteistöjen tilaajakeskuksia Keskustassa. Lämpökeskukset ja pumppaamot Lämpökeskuksiin ja pumppaamoihin ei tehty investointeja. Energiamittarit Vuoden aikana asennettiin 5 uutta energiamittaria, 23 uusille asiakkaille, ja 27 uusittiin. Kaikki 848 mittaria ovat etäluettavia. Vuoden lopussa luentaverkossa oli 6 keskitintä ja n. 2 paristokäyttöistä reititintä. Vuoden aikana vaihdettiin kymmenkunta reititinparistoa.

12 22 23 Värmeförbrukning enligt typ /MWh Lämmön käyttö tyypeittäin /MWh Egnahemshus Omakotitalot (6 %) Radhus /Rivitalot (7 %) Graddagtal och värmeförbrukning 213 /Astepäiväluku ja lämmön kulutus Energi Energia Graddagtal Astepäiväluku Övriga Muut (37 %) Bostadsvåningshus Asuinkerrostalot (28 %) Energi Energia MWh Industri Teollisuus 47 (6 %) Industri Teollisuus (22 %) Kundernas fördelning enligt typ Asiakkaiden jakauma tyypeittäin Övriga Muut ut 148 (18 %) Egnahemshus Omakotitalot 417 (49 %) Effekter och värmedistribution / Tehot ja lämmönjakelu Bostadsvåningshus Asuinkerrostalot 173 (2 %) Radhus Rivitalot 63 (7 %) 12 1 Effekter och värmedistribution / Tehot ja lämmönjakelu Graddagtal Astepäiväluku Effekt Teho MW Tillgänglig effekt Teho käytettävissä Anslutningseffekt Teho liitetty Distribution Jakelu Energi Energia MWh Tillgänglig effekt Anslutningseffekt Distribution Teho käytettävissä Teho liitetty Jakelu 25 2 Effekt Teho MW Energi Energia MWh

13 24 25 Arkivbilder / Arkistokuvia Nyckeltal Tunnusluvut 1 EUR Omsättning Liikevaihto 1 EUR Resultat Tulos % Driftsbidrag Käyttökate 14 Likviditet Maksuvalmius 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % ,5 % 96, % 95,5 % 95, % 94,5 % 94, % 93,5 % 93, % 92,5 % 92, % 91,5 % Soliditet Omavaraisuusaste % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Självfinansieringsgrad Omarahoitusaste % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Avkastning på investerat kapital Oman pääoman tuotto Överförd energi totalt /MWh Siirretty energia yhteensä

14 26 23 Ekonomiska nyckeltal för åren /Taloudelliset tunnusluvut vuonna Likviditet CR 12,15 8,1 8,66 8,3 Maksuvalmius CR Soliditet 95,82 % 93,41 % 93,74 % 93,25 % Omavaraisuusaste Självfinansieringsgrad 342,58 % 165,55 % 25,86 % 124,31 % Omarahoitusaste ROI 12,96 % 7,84 % 6,5 % 4,94 % ROI Driftsbidrag 27,2 % 19,6 % 19,48 % 17,81 % Käyttökate Beräkningsgrunderna för ekonomiska nyckeltal Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperusteet Likviditet CR Maksuvalmius CR omsättningstillgångar + finanasieringstillgångar kortfristigt främmande kapital vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma Soliditet Omavaraisuusaste eget kap.+ återbetalbara ansl.avg. balansens slutsumma oma pääoma + palautuskelpoiset liitt.maks. taseen loppusumma Självfinansieringsgrad Omarahoitusaste vinst + avskr. + ökn. av ansl.avg. ökning av anläggningstillgångar voitto + poistot + liitt.maksujen lis. käyttöomaisuuden lisäys ROI ROI avkastning på investerat kapital investerat kapital investoidun pääoman tuotto inv. pääoma Driftsbidrag Käyttökate driftsbidrag omsättningen käyttökate liikevaihto

15 Victor Schaumansesplanaden 1, 686 Jakobstad Victor Schaumaninpuistikko 1, 686 Pietarsaari Tel./Puh. (6) Fax/Faksi (6) Wiizart

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

TILINPÄÄTÖS 2015 ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY TILINPÄÄTÖS 2015 ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 TULOSLASKELMA 4 TASE 5 RAHOITUSLASKELMA 6 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT 7 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TUNNUSLUVUT 7 TILINPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti!

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti! Puhdasta pohjavettä paikallisesti! TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 Humppilan Vesihuolto Oy y-tunnus 0146438-4 Säilytys 31.12.2025 saakka Sivu 2 TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KIRJANPITOLAIN

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9 Liitetietojen numerointi perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot