Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös"

Transkriptio

1 Jakobstads Energiverk Verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitos Toimintakertomus ja tilinpäätös213

2 Jakobstads 213 Energiverks verksamhetsberättelse och bokslut Pietarsaaren Energialaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös Verkställande direktörens översikt 4 Toimitusjohtajan katsaus Direktionen 7 Johtokunta Direktionens verksamhetsberättelse 7 Johtokunnan toimintakertomus Bokslutsgranskning 7 Tilinpäätöstarkastus Resultaträkning, el- och fjärrvärmeverksamheten 8 Tuloslaskelma, sähkö- ja kaukolämpötoiminta Balans 9 Tase Resultaträkning, elverksamheten 1 Tuloslaskelma, sähkötoiminta Resultaträkning, fjärrvärmeverksamheten 11 Tuloslaskelma, kaukolämpötoiminta Personal 12 Henkilöstö Organisationsschema 13 Organisaatiokaavio Elverksamheten 14 Sähkötoiminta Tariffer 18 Tariffit Elanslutningsavgifter 19 Sähkön liittymismaksut Fjärrvärmeverksamheten 2 Kaukolämpötoiminta Nyckeltal 25 Tunnusluvut

3 4 5 Verkställande direktörens översikt El och fjärrvärme 213 År 213 var vädret varmare än normalt, vilket direkt återspeglade sig på elförbrukningen. Även om det fanns svaga tecken på uppsving inom den energiintensiva processindustrins produktion och därmed även inom elanvändningen, minskade den totala förbrukningen med en och en halv procent. Industrins elförbrukning ökade i fjol med en procent, men i övriga sektorer minskade förbrukningen med 3,5 procent, huvudsakligen till följd av att vädret var varmare än normalt. I december var elförbrukningen nästan 11 procent mindre än ett år tidigare och förklaringen var uttryckligen vädret, som var varmare än normalt i slutet av fjolåret men kallare än normalt i slutet av föregående år. Finland förbrukade i fjol 83,9 terawattimmar (TWh) el. Av förbrukningen utgjordes 18,7 procent av nettoimport och 81,3 procent av Finlands egen produktion. Kraftvärmeproduktion (CHP) täckte 28 procent av förbrukningen, kärnkraft 27 procent, vattenkraft 15 procent och kol- och övrig kondenskraft knappt 1 procent. Vindkraftens andel var en procent. Industrin förbrukade i fjol knappt 4 TWh el, vilket var 47 procent av den totala förbrukningen. Det är cirka 9 TWh mindre än toppåret 27, då industrins andel av den totala förbrukningen var 53 procent. Nettoimporten av el (15,7 TWh) utgjorde närmare en femtedel av den totala elanskaffningen. Det är fortfarande en mycket hög siffra, även om importens andel minskade till 18,7 procent från 2,5 procent året innan. Fjolåret placerar sig bland toppåren i fråga om elimport. En bidragande orsak till att nettoimporten låg kvar på en hög nivå var att vattensituationen på den nordiska elmarknaden var relativt god, med en svag försämring först mot årets slut. Finland importerade största delen av elen från Sverige som hade en fortsatt hög elexport, även om den nästan halverades jämfört med föregående års rekordsiffror. Finlands importberoende är fortfarande högt. Det påminner oss om att vi behöver investeringar i inhemsk elproduktion och framför allt i utsläppsfri produktion. I elanskaffningspaletten för år 213 nådde vindkraften i praktiken en andel på en (,9) procent. Vindkraftsproduktionen steg till 777 GWh, vilket innebar en 57-procentig ökning från föregående år. Elproduktionens koldioxidutsläpp från kol, naturgas och torv var i fjol 11,2 miljoner ton, 34 procent större än 212. Jämfört med 211 var koldioxidutsläppen ändå drygt 12 procent mindre. Utsläppsökningen berodde framför allt på att den inhemska vattenkraftsproduktionen minskade med nästan en fjärdedel, från 16,7 till 12,7 TWh, vilket ledde till ökad kondensproduktion. Den minskade nettoimporten av el hade också sin andel i utsläppsökningen. Den el som producerades i Finland var i fjol till 69 procent fri från växthusgasutsläpp. Förnybara energikällor stod för 36 procent av elproduktionen. Priserna på den nordiska elmarknaden låg på en rätt moderat nivå år 213. De var ändå en aning högre än 212, men klart lägre än 211. Priserna hölls nere av de låga priserna på utsläppsrätter och den relativt svaga efterfrågan på el till följd av det ekonomiska läget. I Finland var marknadspriset på el i medeltal 4,1 cent/kwh i fjol, drygt 12 procent högre än medeltalet för 212. På Nord Pool Spot låg områdespriset för Finland tidvis klart över systempriset. Det genomsnittliga områdespriset för Finland 213 var mer än,3 cent/ kwh högre än systempriset. Detta berodde framför allt på den rikliga produktionen av vattenkraft i Norge och Sverige samt på kapacitetsavgifternas inverkan på elimporten från Ryssland. År 213 blev trä den viktigaste energikällan för fjärrvärme. Enligt Finsk Energiindustri rf:s kalkyler ökade andelen trä, trärester och andra inhemska förnybara energikällor till 29 procent. Ökningen var hela sex procentenheter. Den ökade användningen av biobränslen ledde också till att koldioxidutsläppen från fjärrvärmeproduktionen minskade, även om en bidragande orsak till minskningen var att produktionen var mindre än föregående år. Koldioxidutsläppen från fjärrvärmeproduktionen uppgick till 6, miljoner ton, vilket innebär en nedgång på över 14 procent jämfört med föregående år. De genomsnittliga koldioxidutsläppen var 175 g per producerad kilowattimme. De specifika utsläppen minskade med närmare åtta procent. Av fjärrvärmen och den kraftvärmeproducerade elen producerades 26 procent med naturgas. Andelen var en procent mindre än föregående år, ser man till energimängden var nedgången nästan 9 procent. Även om stenkolets andel, 26 procent, ökade med en procentenhet, var den förbrukade mängden stenkol något mindre än året innan. Användningen av torv fortsatte att minska, torvens andel av bränsleanvändningen var bara 13 procent. Mängden torv som användes vid produktion av fjärrvärme i kombination med el minskade med 19 procent. Oljans andel av de använda bränslena var bara två procent, olja används huvudsakligen bara i spetsvärmeanläggningar. I fjol producerades 34,5 TWh fjärrvärme, varav 25,6 TWh i kombination med el. Mängden var nästan lika stor som föregående år. Däremot ökade kraftvärmeproduktionens andel av den totala fjärrvärmeproduktionen med fem procentenheter till drygt 74 procent. I samband med fjärrvärmeproduktionen producerades 13,8 TWh el. Siffran är en aning lägre än föregående år. Bränslebesparingen vid kraftvärmeproduktion är en tredjedel jämfört med separat produktion av el och värme. Utsläppen minskar i samma mån. Under fjolåret såldes 31,6 TWh fjärrvärme. Försäljningen gick ner med över sju procent Toimitusjohtajan katsaus Sähkö ja kaukolämpö 213 V uotta 213 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Vaikka paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden tuotannossa ja sen myötä sähkönkäytössä oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä, kokonaiskulutus putosi puolitoista prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna ja selittävä tekijä oli nimenomaan sää, joka viime vuoden lopussa oli normaalia lämpimämpi ja edellisen vuoden lopussa taas normaalia kylmempi. Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 1 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 4 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Se on noin 9 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 27, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli 53 prosenttia. Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on edelleen erittäin korkea luku, vaikka tuonnin osuus putosikin edellisvuoden 2,5 prosenttia 18,7 prosenttiin. Viime vuosi sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne, joka heikkeni vasta loppuvuodesta aavistuksen verran. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti pysyi yhä korkeissa lukemissa, vaikka lähes puolittuikin edellisvuoden ennätyslukemista. Suomen tuontiriippuvuus on edelleen korkealla tasolla. Se muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähkön tuotantoinvestointeja tarvitaan ja ennen kaikkea päästöttömään tuotantoon. Tuulivoima saavutti vuoden 213 sähkön hankintapaletissa käytännössä yhden (,9) prosentin osuuden. Tuulituotanto nousi 777 GWh:iin ja kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 212. Vuoteen 211 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät. Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen pienenemisestä, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 213 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 212, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 211. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 212 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 213 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin,3 snt/kwh. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Puu nousi vuonna 213 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 29 prosenttiin. Kasvua oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Biopolttoaineiden käytön kasvu johti myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen, joskin myös edellistä vuotta pienemmällä tuotannolla oli osuutensa laskussa. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6, miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna yli 14 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 175 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni lähes kahdeksan prosenttia. Maakaasulla tuotettiin 26 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen osuus, 26 prosenttia, nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen määrä putosi 19 prosenttia. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 212 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.

4 6 7 jämfört med 212. Orsaken var att vädret var varmare än föregående år. Vid utgången av 213 var antalet fjärrvärmda bostäder nästan 1,3 miljoner och nästan 2,7 miljoner människor bor i fjärrvärmehus. Av bostadsbeståndet i hela landet omfattades 55 procent av fjärrvärmeförsäljning. De flesta offentliga byggnader värms med fjärrvärme. Nästan hälften av våra byggnaders totala behov av uppvärmningsenergi tillgodoses med fjärrvärme. I de största städerna täcker fjärrvärmen över 9 procent av byggnadernas värmebehov. Fjärrvärmeförsäljningens penningvärde uppgick till 2,33 miljarder euro. Medelpriset på fjärrvärme inklusive skatter, energi- och effektavgift var 7,4 cent per kilowattimme. Medelpriset var cirka 8,7 procent högre än året innan. Punktskatterna på torv och naturgas steg i början av 213. Det finns också redan beslut om ytterligare höjningar 215. Omkring 3 procent av det genomsnittliga fjärrvärmepriset består av skatter. Prisnivån på fjärrvärme påverkas bland annat av vilka bränslen som används och punktskatterna på dem, systemets storlek och tätortens struktur, produktionsformen och produktionsanläggningarnas ålder samt kostnaderna för utsläppshandeln. Värmeleveransen till fjärrvärmekunderna är i medeltal avbruten 1,6 timmar per år. ELANSKAFFNING OCH ANVÄNDNING 213 Elanskaffning TWh Andel % Kraftvärmeproduktion(CHP) , ,4 Kärnkraft , ,1 Vattenkraft , ,2 Kondenskraft mm , ,7 Vindkraft , ,9 Nettoimport , ,7 Totalanskaffning 83,9 1, Elanvändning TWh Andel % Industri , ,3 Övrig användning , ,5 Förluster , ,2 Totalanvändning 83,9 1, Fjärrvärmens leveranssäkerhet är 99,982 procent. Avbrotten beror på störningar i systemet och reparation av dem. Distributionsstörningar uppstår även när nya kunder ansluts och ledningar flyttas i samband med gatubyggnad. Största delen av avbrotten är planerade, vilket innebär att kunderna meddelas om dem i förväg. Den höga leveranssäkerheten är ett resultat av systematisk kvalitetskontroll, underhåll och förebyggande underhåll. Trots det varma vädret och att förbrukningen totalt sett i Finland minskade, ökade energiförbrukningen på Jakobstads energiverks område något. Industrins elförbrukning ökade ca 8 procent medan hushållens förbrukning minskade med drygt 5 procent. Produktionen ökade med ca 12 procent jämfört med året innan. Energiverkets resultat var sämre än året innan och det berodde till stor del på att överföringspriset på el sänktes i början av året. Distributionspriset på energiverkets distributionsområde är med de billigaste i Finland gällande alla typförbrukningsgrupper. Henrik Snellman Tf VD Johanna Forsman Direktionen Direktionen för affärsverket Jakobstads energiverk, vars mandatperiod omfattar åren , har under det gågna året sammanträtt sju gånger och antalet protokollförda beslut omfattar 55 paragrafer. Under verksamhetsåret har följande av stadsfullmäktige valda personer tillhört styrelsen för energiverket: Ordförande Medlemmar Stenvik, Alf Nyman, May Ojala, Jari Saari, Kristina Sjölund, Owe Suojoki, Marcus Vikström, Mona Sekreterare, t.f. VD Snellman, Henrik Stadsstyrelsens representant Holmgård, Kenneth Direktionens verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Energiverkets totala omsättning är ,85 euro, vilket är en ökning med 4,41 % jämfört med föregående år. Elverksamhetens omsättning är ,46 euro, vilket är 5,63 % mera än föregående år. Fjärrvärmeverksamhetens omsättning är ,39 euro, vilket är en ökning med 2,25 %. Planmässiga avskrivningar är ,43 euro. Elinköpen baserar sig som tidigare på avtal med Oy Katternö Ab samt delägarskap i Perhonjoki Oy. Fjärrvärmen köps via Perhonjoki Oy från Oy Alholmens Kraft Jakobstad den 26 mars 214 Pietarsaaressa 26. maaliskuuta 214 Alf Stenvik ordförande/puheenjohtaja May Nyman Jari Ojala Ab. Reservkraften sköts med egna anläggningar. I aktier investerades ,6 euro. Genomsnittligt anställda under året var 5 personer Under räkenskapsperioden utbetalades i löner till anställda ,59 euro samt arvoden för direktionen, VD och tjänstemän 5 498,75 euro. Följande bokföringsböcker har använts under räkenskapsperioden: Kassabok ADB-inköps- och försäljningsreskontra ADB-dagbok och huvudbok Balansbok Jag har granskat bokslutet. Olen tarkastanut tilinpäätöksen. Jakobstad den 7 april 214 Pietarsaaressa 7. huhtikuuta 214 Martin Slotte OFR/JHTT Kristina Saari Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 213 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 9 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 213 alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 215. Noin 3 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 1,6 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,982 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja, eli niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Vaikka oli lämmin sää ja kulutus Suomessa viime vuonna on vähentynyt, niin Pietarsaaren energialaitoksen alueella on energiankulutus lisääntynyt jonkin verran. Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi noin 8 prosenttia kun talouksien kulutus laski reilu 5 prosenttia. Tuotanto kasvoi noin 12 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Energialaitoksen tulos oli huonompi kuin edellisen vuoden, tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä että sähkön siirtohintaa laskettiin vuoden alusta. Siirtohinta energialaitoksen jakeluverkkoalueella on yksi halvimmista Suomessa koskien kaikkia tyyppikulutusryhmiä. Henrik Snellman Vt TJ SÄHKÖN HANKINTA JA KÄYTTÖ 213 Sähkönhankinta TWh Osuus % Yhteistuotanto(CHP) , ,4 Ydinvoima , ,1 Vesivoima , ,2 Erillistuotanto , ,7 Tuulivoima , ,9 Nettotuonti , ,7 Hankinta yhteensä 83,9 1, Sähkön käyttö TWh Osuus % Teollisuus , ,3 Muu käyttö , ,5 Häviöt , ,2 Käyttö yhteensä 83,9 1, Johtokunta Pietarsaaren energialaitos liikelaitoksen johtokunta, jonka toimiaikaa ovat vuodet , on kuluneen vuoden aikana kokoontunut seitsemän kertaa, ja pöytäkirjoihin on kirjattu yhteensä 55 pykälää. Toimintavuoden aikana ovat energialaitoksen hallitukseen kuuluneet seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat henkilöt: Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri, v.t. TJ Stenvik, Alf Nyman, May Ojala, Jari Saari, Kristina Sjölund, Owe Suojoki, Marcus Vikström, Mona Snellman, Henrik Kaupunginhallituksen edustaja Holmgård, Kenneth Owe Sjölund Marcus Suojoki Mona Vikström Henrik Snellman t.f. VD/v.t. TJ Johtokunnan toimintakertomus tilikauden Energialaitoksen kokonaisliikevaihto on ,85 euroa, mikä on 4,41 % kasvu edellisvuoteen verrattuna. Sähköliiketoiminnan liikevaihto on ,46 euroa, mikä on 5,63 % edellisvuotta enempi. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto on ,39 euroa, mikä on 2,25 %:n kasvu. Suunnitelman mukaiset poistot ovat ,43 euroa. Sähkön hankinta perustuu kuten aikaisemmin Oy Katternö Ab:n kanssa olevaan sopimukseen sekä omistusosuksiin Perhonjoki Oy:ssä. Kaukolämpö hankitaan Perhonjoki Oy:n kautta Alholmens Kraft Oy:ltä. Varavoima tuotetaan omissa laitoksissa. Osakkeisiin investoitiin ,6 euroa. Työntekijöitä oli vuoden aikana keskimäärin 5. Tilikauden aikana maksettiin palkkoina yhteensä ,59 euroa ja johtokunnan, TJ:n ja virkamiesten palkkioina 5 498,75 euroa. Tilikaudella on käytetty seuraavia tilikirjoja: Kassakirjaa ATK-osto- ja myyntireskontraa ATK-päiväkirjaa ja pääkirjaa Tasekirjaa

5 8 9 Resultaträkning, el- och fjärrvärmeverksamheten Tuloslaskelma, sähkö- ja kaukolämpötoiminta Balans Tase Försäljningsintäkter Myyntituotot Elförsäljning , ,94 Sähkön myynti Elhandel börs , ,28 Sähkön myynti pörssi Värmeförsäljning , ,52 Lämmön myynti Övr. försäljning , ,26 Muu myynti Omsättning , , Liikevaihto Tillverkning för eget bruk , ,9 Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övriga intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Elinköp , ,81 Sähkön osto Värmeinköp/bränsleinköp , ,7 Lämmön/polttoaineostot Material/förnödenheter , ,35 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring , ,81 Varastojen muutos Främmande tjänster 28 45, ,14 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden 2 247, ,34 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,98 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,45 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,94 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,36 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/undersk , ,46 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun , , Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter , ,92 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader , ,36 Muut rahoituskulut Avkastning till staden , , Tuotto kaupungille Överskott/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,2 ennen satunnaisia eriä Extraord. int. o. kostn. Satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter, ,29 Muut tuotot Inkomstskatter , ,4 Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,27 ylijäämä/alijäämä AKTIVA VASTAAVAA Bestående aktiva , ,3 Pysyvät vastaavat Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- o. vattenområden , ,46 Maa- ja vesialueet Byggnader , ,81 Rakennukset Fasta konstruktioner , ,9 Kiinteät rakenteet Maskiner o. inventarier 142 4, ,13 Koneet ja kalusto Övr. materiella tillgångar , ,3 Muut aineelliset hyödykkeet Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar , ,7 Osakkeet ja osuudet Rörliga aktiva , ,71 Vaihtuvat vastaavat Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material o. förnödenheter , ,27 Aineet ja tarvikkeet Färdiga produkter/varor , , Valmiit tuotteet/tavarat Fordringar Saamiset Långfristiga fordringar Pitkäaikaiset saamiset Lånefordringar 3 4, 3 9, Lainasaamiset Kortfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Försäljningsfordringar , ,29 Myyntisaamiset Lånefordringar 15 5, 1 5, Lainasaamiset Resultatregleringar , ,16 Siirtosaamiset Kassa o. bank , ,99 Rahat ja pankki AKTIVA totalt , ,74 VASTAAVAA yhteensä PASSIVA VASTATTAVAA Eget kapital , ,4 Oma pääoma Grundkapital , ,36 Peruspääoma Över/underskott Edellisten tilikausien fr. tidigare räkenskapsperioder , ,77 yli/alijäämä Räkenskapsperiodens överskott , ,27 Tilikauden ylijäämä Avsättningar 4 34,, Pakolliset varaukset Övriga avsättningar 4 34,, Muut pakolliset varaukset Främmande kapital , ,34 Vieras pääoma Långfristigt Pitkäaikainen Övriga skulder, anslutningar , ,87 Muut velat, liittymät Kortfristigt Lyhytaikainen Leverantörsskulder , ,7 Ostovelat Övriga skulder , ,55 Muut velat Resultatregleringar , ,85 Siirtovelat PASSIVA totalt , ,74 VASTATTAVAA yhteensä

6 1 11 Resultaträkning, elverksamheten Tuloslaskelma, sähkötoiminta Resultaträkning, fjärrvärmeverksamheten Tuloslaskelma, kaukolämpötoiminta Distribution/siirto Elförsäljn./sähkönmyynti Försäljningsintäkter Myyntituotot Försäljningsintäkter Elförsäljning , ,9 Sähkön myynti Elhandel börs, ,1 Sähkön myynti pörssi Övr.försäljning, ,99 Muu myynti Myyntituotot Värmeförsäljning , ,52 Lämmön myynti Övrig försäljning 8 384, ,54 Muu myynti Omsättning , ,6 Liikevaihto Omsättning , ,9 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk ,92, Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övr. intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Elinköp , ,8 Sähkön osto Material/förnödenheter , ,16 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring ,36, Varastojen muutos Främmande tjänster , ,15 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden , ,36 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,62 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,3 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,38 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,16 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/underskott , ,69 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun ,, Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter , ,96 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader 4 8, ,12 Muut rahoituskulut Avkastning till staden 61 75,, Tuotto kaupungille Över/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,53 ennen satunnaisia eriä Extraord. intäkter o. kostnader Satunnaiset tuotot ja kulut Övriga intäkter,, Muut tuotot Tillverkning för eget bruk , ,8 Valmistus omaan käyttöön Rörelsens övriga intäkter,, Toiminnan muut tuotot Material/tjänster Tarvikkeet/palvelut Värmeinköp/bränsleinköp , ,7 Lämmön/polttoaineostot Material/förnödenheter , ,83 Aineet/tarvikkeet Lagerförändring , ,6 Varastojen muutos Främmande tjänster 53 95,85 5 4,46 Vieraat palvelut Personalkostnader Henkilöstökulut Löner/arvoden , ,21 Palkat/palkkiot Personalbikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,61 Eläkekulut Övriga personalbikostn , ,39 Muut henkilösivukulut Avskrivningar Poistot Avskrivning enligt plan , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader , ,15 Liiketoiminnan muut kulut Rörelseöverskott/underskott , ,9 Liikeylijäämä/alijäämä Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun,, Korkotuot. kunnalta Övr. finansiella intäkter 7 88, ,6 Muut rahoitustuotot Övr. finansiella kostnader 2 56, ,62 Muut rahoituskulut Avkastning till staden , , Tuotto kaupungille Överskott/underskott Ylijäämä/alijäämä före extra ord. poster , ,7 ennen satunnaisia eriä Extraord. int. o. kostn. Satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter,, Muut tuotot Inkomstskatter,, Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,7 ylijäämä/alijäämä Inkomstskatter , ,34 Tuloverot Räkenskapsperiodens Tilikauden överskott/underskott , ,19 ylijäämä/alijäämä

7 12 13 Organisationsschema Organisaatiokaavio Energiverksdirektionen Energialaitoksen johtokunta 7 medlemmar /7 jäsentä VD /TJ Ledningsgrupp /Johtoryhmä VD, avdelningschefer TJ, osastopäälliköt Elavdelning Sähköosasto avdelningschef /osastopäällikkö Fjärrvärmeavdelning Kaukolämpöosasto avdelningschef /osastopäällikkö Förvaltning Hallinto avdelningschef /osastopäällikkö Personal Vid utgången av verksamhetsåret var 5 personer anställda vid energiverket. Under året avgick med pension VD Ole Vikström, , anställningstid 32 år 3 månader och kanslist Ann- Mari Laaksonen, , anställningstid 22 år 7 månader. Lager Varasto Planering Suunnittelu Nätbyggnad Verkkorakennus Planering Suunnittelu Drift, underhåll, planering Käyttö, kunnossapito, suunnittelu Arbetsledning, planering Työnjohto, suunnittelu Ekonomi, sekreterare Talous, sihteeri Kontor Konttori Lokalvård Siivous Henkilöstö Drift, underhåll Käyttö, ylläpito Toimintavuoden lopussa energialaitoksen palveluksessa oli 5 henkilöä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle TJ Ole Vikström, , palveluaika 32 vuotta 3 kuukautta ja kanslisti Ann-Mari Laaksonen, , palveluaika 22 vuotta 7 kuukautta. Driftcentral Käyttökeskus Distribution Jakelu Inspektion Tarkastus

8 14 15 Elverksamheten akobstads energiverk distribuerar el i Jakobstad och Larsmo kommun samt inom J Pedersöre kommun områdena Sandsund, Staraby, Markusholmen och Skutnabba. Antalet abonnenter vid slutet av verksamhetsåret var , vilket är en ökning med 77 abonnenter från år 212. Regionalt finns 8 procent av Jakobstads energiverks abonnenter i Jakobstad, övriga 2 procent finns i Larsmo och Pedersöre. Antalet anslutningar ökade i alla tre kommunerna under året. Den distribuerade elenergin under verksamhetsåret var 283,9 milj. kwh. Elförsäljningen på det egna distributionsområdet var 163,1 milj. kwh elenergi. ELDISTRIBUTION Den distribuerade elenergin under verksamhetsåret ökade jämfört med året innan med 1,1 milj. kwh. Inom Jakobstads område ökade förbrukningen med 4.8 milj. kwh vilket är en procentuell ökning på 2, %. I Pedersöre minskade förbrukningen med,2 milj. kwh vilket är en minskning på 1,2 %. och i Larsmo minskade förbrukningen med 3,5 milj. kwh vilket ger en procentuell minskning på 11,8 %. Största ökningen jämfört med 212 stod industrin i Jakobstad och Pedersöre för som ökade med 9, milj. kwh. Detta är en procentuell ökning på 8,2 %. Elen som distribuerades till bostäder på området minskade med 9,2 %. Minskningen i eldistributionen var jämn i alla kommuner. Orsaken till detta är till stor del det varmare vädret under året jämfört med 212. Nätförlusterna under 213 var 7,3 milj. kwh vilket är en ökning med 2,1 milj. kwh jämfört med 212. DRIFT Driftstörningar Under året inträffade i mellanspänningsnätet (2 kv) 24 icke planerade avbrott, därtill 15 tidsåterinkopplingar där avbrottstiden varade under 3 minuter och 1 snabbåterinkoppling. Antalet avbrott under året var 9 fler jämfört med 212 som var ett statistiskt sett normalt år gällande antalet avbrott. Orsaken till ökningen under 213 var två kraftiga stormar som drog över området i november månad. Även i december var vädret blåsigt och vi drabbades av avbrott varje vecka på grund av träd som blåste över elledningar. 19 av de totalt 24 icke planerade avbrotten berodde på vind och storm. Tidsåterinkopplingarna under året var flera jämfört med de senaste åren, snabbåterinkopplingarna var endast en till antalet. De största skadorna och flesta antalet avbrott inträffade den i samband med stormen Eino som hade sitt centrum i Österbotten. Totalt drabbades över 4 5 kunder av strömavbrott den morgonen, vilket är mera än 25 % av våra abonnenter. Ett stort antal montörer och övrig personal kallades in för att delta i reparationsarbetena. Det vanligaste felet var träd som blåst omkull över oisolerade luftlinjer. En del kunder fick vänta över 6 timmar på att få tillbaka strömmen men inom 12 timmar hade alla ström. Reparationsarbeten och röjning av träd i lågspännings- och gatubelysningsnätet som stormen orsakat pågick hela veckan. Stormen bedömdes som den kraftigaste på över 1 år. Efter att det egna elnätet reparerats så att alla hade el deltog en del av montörerna i reparationsarbeten vid andra elbolag i nejden vilka hade drabbats av större stormskador. Övriga stormar under året kan betecknas som normala höststormar som årligen förekommer men antalet i år var flera än normalt. Under verksamhetsåret gjordes 8 planerade avbrott för att förbättra 2 kv nätet, arbetena gjordes som linjebyggnads- och underhållsarbete. Ett avbrott hölls vid Hava elstation där reparations- och underhållsar- 2 Antal abonnenter under verksamhetsåren Kuluttajien määrä toimintavuosina MWh Distribution under åren Sähkönsiirto vuosina Jakobstad Pietarsaari Larsmo/Luoto Pedersöre Jakobstad Pietarsaari Larsmo/Luoto Pedersöre Sähkötoiminta P ietarsaaren energialaitoksen sähkönjakelualue käsittää Pietarsaaren kaupungin, Luodon kunnan ja Pedersören kunnasta Sandsundin, Starabyn, Markusholmenin ja Skutnabban alueet. Kuluttajia oli toimintavuoden lopussa kaikkiaan , missä on lisäystä 77 kuluttajaa vuodesta 212. Alueellisesti Pietarsaaren energialaitoksen kuluttajista on 8 prosenttia Pietarsaaresta ja loput 2 prosenttia Luodosta ja Pedersören kunnista. Liittymien määrä lisääntyi vuoden aikana kaikissa kolmessa kunnassa. Jaetun sähköenergian määrä oli toimintavuonna 283,9 milj. kwh. Omalla jakelualueella myytiin 163,1 milj. kwh sähköenergiaa. SÄHKÖNJAKELU Sähköenergiaa jaeltiin toimintavuonna 1,1 milj. kwh enemmän edellisvuoteen verrattuna. Pietarsaaren alueella kulutus lisääntyi 4,8 milj. kwh, mikä vastaa 2, %:n lisäystä. Pedersöressä kulutus laski,2 milj. kwh, eli prosentuaalisesti lasku oli 1,2 % ja Luodossa kulutus laski 3,5 milj. kwh, mikä vastaa 11,8 %:n laskua. Suurinta kasvua vuoteen 212 verrattuna oli Pietarsaaren ja Pedersören teollisuudessa: kasvu oli 9, milj. kwh. Tämä vastaa prosentuaalisesti 8,2 %:n kasvua. Alueen asuntoihin jaellun sähkön osuus laski 9,2 %. Sähkönjakelun väheneminen oli tasaista kaikissa kunnissa. Syynä tähän oli suurimmaksi osaksi lämpimämpi sää verrattuna vuoteen 212. Verkkohäviöt vuoden 213 aikana olivat 7,3 milj. kwh, mikä vastaa 2,1 milj. kwh:n kasvua vuoteen 212 verrattuna. KÄYTTÖ Käyttöhäiriöt Vuoden aikana sattui keskijänniteverkossa (2 kv) 24 suunnittelematonta katkosta, ja lisäksi 15 aikajälleenkytkentää, joissa katkosaika kesti alle 3 minuuttia, ja 1 pikajälleenkytkentä. Katkoksia oli vuoden aikana 9 enemmän verrattuna vuoteen 212, joka oli tilastollisesti tarkasteltuna normaali vuosi katkosten osalta. Vuoden 213 aikana tapahtuneen lisäyksen syynä oli kaksi voimakasta myrskyä, jotka pyyhkäisivät seudun yli marraskuussa. Sää oli tuulinen myös joulukuussa ja kärsimme katkoksista viikoittain sähköjohtojen yli kaatuneiden puiden takia. 19 yhteensä 24 suunnittelemattomasta katkoksesta johtui tuulesta ja myrskystä. Aikajälleenkytkentöjä oli myös vuoden aikana enemmän kuin viime vuosina, pikajällenkytkentöjä oli vain yksi. Suurimmat vahingot ja suurin määrä katkoksia sattuivat Eino-myrskyn yhteydessä; myrskyn keskus sijoittui Pohjanmaalle. Yhteensä yli 4 5 asiakasta kärsi sähkökatkoksista sinä aamuna, mikä vastaa määrältään yli 25 % asiakkaistamme. Suuri määrä asentajia ja muuta henkilöstöä kutsuttiin paikalle osallistumaan korjaustöihin. Tavallisin syy oli puu, joka oli kaatunut eristämättömien ilmajohtojen ylitse. Osa asiakkaista sai odottaa sähkön takaisin saantia yli 6 tuntia, mutta kaikilla oli sähköä 12 tunnin sisällä. Myrskyn aiheuttamat korjaustyöt ja puiden raivaus matalajännite- ja katuvalaistusverkossa jatkuivat koko myrskyn jälkeisen viikon ajan riehunut myrsky arvioitiin voimakkaimmaksi yli 1 vuoteen. Oman sähköverkon korjauksen jälkeen, jolloin kaikilla asiakkaillamme oli taas sähköä, osa asentajista osallistui muiden seudun sähköyhtiöiden korjaustöihin. Näillä yhtiöillä oli suurempia myrskyvahinkoja. Muita vuoden myrskyjä voidaan kuvailla tavallisiksi vuosittain esiintyviksi syysmyrskyiksi, mutta tänä vuonna myrskyjen määrä oli tavallista suurempi. Toimintavuoden aikana pidettiin 8 suunniteltua katkosta 2 kv:n verkon parantamiseksi. Työt tehtiin linjanrakennus- ja huoltotöinä. Yksi katkos tehtiin Hava-sähköasemalla, jossa tehtiin korjaus- ja kunnossapitotöitä asemarakennukseen ja kytkimeen. Yli 1 asentajaa osallistui töihin. Useiden varasyöttöjen ansiosta sähköä voitiin jaella

9 16 17 beten gjordes på stationsbyggnaden och ställverket. Mer än tio montörer deltog. Via flera reservmatningar kunde el matas till alla kunder så ingen drabbades av strömavbrott. Om- och tillbyggnader Under verksamhetsåret togs sju transformatorstationer i bruk, av vilka fyra byggdes under året. Tre stationer hade byggts år 212 och projekten färdigställdes 213. I centrum av Jakobstad byggdes en ny parktransformatorstation vid Rådmansparken som tjänar skolområdet och delar av södra centrum. Tidigare hade områdets eldistribution kommit från transformatorstationen vid Optima. Denna station övertogs helt av Optima för eget bruk i samband med deras utvidgningar. Två av de transformatorstationer som tagits i bruk var expansionsinvesteringar som tjänar nya bostadsområdet vid Sandåkern och Vidmossens industriområde i Larsmo. Övriga fem stationer var ersättningsinvesteringar för att förbättra det befintliga elnätet. Dessa stationer ersätter tre gamla stolpstationer som tagits ur bruk. Antal egna transformatorstationer var vid årets slut 248 st. Privatägda transformatorstationer som är anslutna till mellanspänningsnätet var 37 st. ÖVRIG VERKSAMHET Utomhusbelysning och trafikljus. Gatubelysningen har som tidigare år byggts ut i egen regi och förnyats i samband med övrig utbyggnad och sanering. Arbetet att byta ut kvicksilverarmaturer till högtrycksnatriumarmaturer fortsatte i Jakobstad. Belysningspunkter där såväl armaturer som stolpar byttes ut var detta år totalt 6 st. De flesta av arbetena utfördes i samband med att gatorna och vägarna sanerades. Efter följande vägar förnyades belysningen, Hällvägen, Östanpåvägen, och Västra Ringvägen. I Östermalm har gatubelysningen förnyats med 15 armaturer i samband med att gator och övrig kommunalteknik sanerats i regi av Centralen för tekniska tjänster. Efter Pedersesplanaden sanerades några armaturer på en sträcka av 2 m i samband med sanering av lågspänningsnätet. I Larsmo har vägbelysningen byggts ut på Ryssjevägen och Ryssjegränd i Bosund och vid Gammelhagens industriområde samt efter vägen till Lillören i Fagernäs, totalt 2 ljuspunkter. I Sandsund har vägbelysningen planerats och kablar dragits samtidigt som fjärrvärme byggts på området, detta för att senare användas vid sanering av belysningsnätet. Energiverket har som tidigare skött om både underhållet av trafikljusen i Jakobstad och gatubelysningen i vårt distributionsområde, förutom vägverkets vägbelysning. ELNÄT OCH LEDNINGSBYGGANDE Mellanspänningsnätet (2 kv) Under året påbörjades arbetet att bygga en ny huvudtransformator vid Permo elstation. Transformatorns märkeffekt är 31,5 MVA. Den nya transformatorn förbättrar driftsäkerheten vid Permo elstation, som från tidigare har en transformator med samma märkeffekt, byggd år En andra anslutning till Snellmans fabriker på Granholmens industriområde togs i bruk detta år. Projektet har pågått i två år. Samtidigt byggdes en ny transformatorstation vid Fiskars. I Vestersundsby sanerades luftlinjen mot Fäboda på en sträcka av ca 1,5 km. De befintliga stolparna byttes ut och en ny luftlinje monterades. Detta arbete kunde utföras med få avbrott då transformatordistrikten söder om Västergärdan reservmatades från Nykarleby under tiden för arbetet. Motsvarande linjesanering gjordes på en sträcka av,4 km i Bonäs. Båda saneringarna förbättrar driftsäkerheten till Fäboda och Farmområdet i Valla. För Rosasholmens bostadsområde byggdes en ny transformatorstation som ersätter den gamla stationen som var 43 år gammal. Luftlinjen som matar området ändrades samtidigt till jordkabel. I Larsmo mellan Sonamo och Krokar byggdes en ny luftlinje och två transformatorstationer, som ersätter en stolpstation som tidigare varit belägen mellan de båda områdena. Samtidigt flyttades luftlinjen till att följa vägen då den tidigare har gått genom skog. Lågspänningsnätet (4 V) Lågspänningsnätets sanering fortsatte under året. Saneringarna utfördes som samprojekt med Centralen för tekniska tjänster. Kråkholmsvägen och Fänrik Stålsgatan är exempel på gator var lågspänningsnätet sanerats. Östanpåvägens sanering påbörjades under året av Centralen för tekniska tjänster. Nya matningskablar grävdes i egen regi från Östanlids transformatorstation för matning till Östanpåvägen. Elnätet sanerades samtidigt på den sträcka som kommunaltekniken sanerades. Arbetet har planerats fortsätta flera år. Vid saneringen av transformatorstationerna vid Rådmans, Rosasholmen och Fiskars byggdes nya lågspänningsledningar, vilka förstärker elnätet på områdena. Vid Helandersgatan och Vangsmakarevägen förstärktes luftlinjerna och gamla stolpar byttes ut. I samband med att Pedersöre Värme byggde ut fjärrvärmenätet i Sandsund monterades samtidigt jordkablar för att ersätta luftledningsnätet. Lågspänningsnätets utbyggnad fortsatte under året på de bostadsområden där nya tomter bebyggdes. Antalet var betydligt mindre än tidigare år. Enda större enhetliga område var i Larsmo vid Storströmmen efter Äppelvägen och Äppelgränden där 16 nya tomter byggdes i samband med övrig kommunalteknisk utbyggnad. Vi har fortsättningsvis byggt ut och förstärkt lågspänningsnätet över hela vårt distributionsområde. Detta för att tillmötesgå behovet av ökade belastningar, nybyggande av både fast- och fritidshusboende samt i samband med 2 kv kabeldragningar. kaikille asiakkaille, jotta kukaan ei joutunut kärsimään sähkökatkoksista. Muutos- ja lisärakennustyöt Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön seitsemän muuntamoa, joista neljä rakennettiin vuoden aikana. Kolme asemaa oli rakennettu vuonna 212 ja hanke valmistui vuonna 213. Pietarsaaren keskustaan rakennettiin Rådmaninpuistoon uusi puistomuuntamo, joka palvelee koulualuetta ja osia eteläisestä keskustasta. Aikaisemmin alueen sähkönjakelu on ollut peräisin Optiman muuntamosta. Tämä asema otettiin kokonaan Optiman omaan käyttöön laajennusten yhteydessä. Kaksi käyttöön otetuista muuntamoista oli laajennusinvestointeja, jotka palvelevat uusia Santapellon asuntoalueita ja Vidmossenin teollisuusaluetta Luodossa. Muut viisi muuntamoa oli korvausinvestointeja olemassa olevan sähköverkon parantamiseksi. Nämä asemat korvaavat kolme vanhaa pylväsasemaa, jotka on poistettu käytöstä. Omia muuntamoja oli vuoden lopussa 248 kpl. Keskijänniteverkkoon liitettyjä yksityisomistuksessa olevia muuntamoja oli 37 kpl. MUU TOIMINTA Ulkovalaistus ja liikennevalot Katuvalaistusta on edellisvuosien tapaan laajennettu omana työnä ja uusittu muun rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä. Elohopeavalaisimien vaihtotyö suurpainenatriumvalaisimiin jatkui Pietarsaaressa. Sekä valaisimia että pylväitä vaihdettiin tänä vuonna yhteensä 6 valaisukohteessa. Suurin osa töistä tehtiin katujen ja teiden kunnostusten yhteydessä. Katuvalaistusta uusittiin Hällanintiellä, Itärannantiellä ja Läntisellä Rengastiellä. Tekninen palvelukeskus uusi katuvalaistusta 15 valaistuspisteellä Itänummella katujen ja muun kunnallistekniikan saneerauksen yhteydessä. Pietarinpuistikolla korjattiin joitakin valaisimia 2 metrin matkalla matalajänniteverkon saneerauksen yhteydessä. Luodossa katuvalaistusta on rakennettu Bosundin Ryssjevägenille ja Ryssjegrändiin sekä Gammelhagenin teollisuusalueella, sekä Fagernäsin Lillörenille johtavalla tiellä, yhteensä 2 valaistuskohdetta. Sandsundissa katuvalaistusta on suunniteltu ja johtoja on vedetty, samalla kun kaukolämpöä on rakennettu alueella. Kaapeleita voidaan myöhemmin käyttää valaistusverkon saneerauksessa. Energialaitos on huolehtinut entiseen tapaan sekä Pietarsaaren liikennevalojen kunnossapidosta että jakelualueen katuvalaistuksesta tielaitoksen tievalaistusta lukuun ottamatta. SÄHKÖVERKKO JA JOHTOJEN RAKENTAMINEN Keskijänniteverkko (2 kv) Vuoden aikana aloitettiin uuden päämuuntamon rakentaminen Permon sähköasemalle. Muuntajan nimellisteho on 31,5 MVA. Uusi muuntaja parantaa Permon sähköaseman käyttövarmuutta; aikaisemmin täällä oli saman nimellistehon muuntaja, joka oli rakennettu vuonna Toinen liittymä Snellmanin Kuusisaaren teollisuusalueella sijaitseville tehtaille otettiin käyttöön tänä vuonna. Hanke on jatkunut kaksi vuotta. Samalla rakennettiin uusi muuntamoasema Fiskarsiin. Vestersundinkylässä saneerattiin ilmajohto Fäbodan suuntaan, n. 1,5 km matkalla. Vanhat pylväät vaihdettiin uusiin ja asennettiin uusi ilmajohto. Työ voitiin tehdä harvoilla katkoksilla, sillä Västergärdanin eteläpuolen muuntopiireille kytkettiin varasyöttöä Uudestakaarlepyystä työn ajaksi. Vastaava linjasaneeraus tehtiin,4 km matkalla Majaniemessä. Molemmat korjaukset parantavat käyttövarmuutta Fäbodaan ja Vallanin tarhausalueelle. Ruusasholman asuntoalueelle rakennettiin uusi muuntamoasema, joka korvaa 43 vuotta vanhan aseman. Alueen syötöstä vastaava ilmajohto muutettiin samalla maakaapeliksi. Luodon Sonamon ja Krokarin välille rakennettiin uusi ilmajohto ja kaksi muuntamoasemaa, jotka korvaavat pylväsaseman, joka on sijainnut aikaisemmin alueiden välillä. Samalla ilmajohto siirrettiin tien myötäiseksi, kun se aikaisemmin on kulkenut metsän läpi. Pienjänniteverkko (4 V) Pienjänniteverkon saneeraus jatkui vuoden aikana. Saneeraukset tehtiin yhteishankkeina teknisen palvelukeskuksen kanssa. Kråkholmantie ja Vänrikki Stålinkatu ovat esimerkkejä teistä, joilla on saneerattu pienjänniteverkkoa. Tekninen palvelukeskus aloitti Itärannantien saneerauksen vuoden aikana. Uusia syöttökaapeleita kaivettiin omana työnä Östanlidin muuntamosta Itärannantien syöttöä varten. Sähköverkko saneerattiin samalla kunnallistekniikan saneeraaman osuuden osalta. Työn on suunniteltu jatkuvan useamman vuoden. Rådmansin, Ruusasholman ja Fiskarsin muuntamoiden saneerauksen yhteydessä rakennettiin uusia pienjännitejohtoja, jotka vahvistavat alueiden sähköverkkoa. Helanderinkadulla ja Vaunusepäntiellä vahvistettiin ilmajohtoja ja vanhat pylväät vaihdettiin uusiin. Pedersöre Lämpö laajensi Sandsundin kaukolämpöverkkoa ja samalla asennettiin maakaapeleita korvaamaan ilmajohtoa. Vuoden aikana on edelleen myös laajennettu pienjännitesähköverkkoa asuntoalueilla, joille on rakennettu uusia tontteja. Määrä oli huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina. Ainoa suurempi yhtenäinen alue oli Luodossa Storströmmenillä, Äppelvägenin ja Äppelgrändenin myötäisesti, jonne rakennettiin 16 uutta tonttia muun kunnallisteknisen laajentamisen yhteydessä. Toimintavuoden aikana on edelleen myös laajennettu ja vahvistettu pienjännitesähköverkkoa koko jakelualueellamme. Tuo siksi, että voitaisiin vastata lisääntyneen kuormituksen sekä kiinteän ja vapaa-ajan uudisrakentamisen tuottamiin tarpeisiin. Lisäksi laajennus- ja vahvistustöitä on tehty 2 kv:n kaapelinvetojen yhteydessä.

10 18 19 Tariffer från inkl. moms 24 % (i priserna ingår inte elskatt) Elanslutningsavgifter fr.o.m moms, % ALLMÄN TARIFF Distr.avgift Elavgift grundavgift/år 1 x A , ,2 3 x 25 A , ,4 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 överföringsavgift ,23 cnt/kwh energipris ,91 cnt/kwh TIDSTARIFF Distr.avgift Elavgift grundavgift/år 3 x 25 A , ,6 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 överföringsavgift dag/natt kl ,6/1,3 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh LÅGSPÄNNINGSEFFEKTTARIFF grundavgift överföring/år ,11 grundavgift el/år ,43 aktiv effektavgift/kw, år ,21 reaktiv effektavgift/kvar, år ,38 överföringsavgift dag/natt kl ,73/1,3 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh Reaktiv effekt faktureras för den del som överskrider 2 % av aktiva effekten. HÖGSPÄNNINGSEFFEKTTARIFF (< 3 GWh) grundavgift överföring/år ,37 grundavgift el/år ,43 aktiv effektavgift/kw, år ,1 reaktiv effektavgift/kvar, år ,38 överföringsavgift dag/natt kl ,37/,87 cnt/kwh energipris dag/natt kl ,91/5,59 cnt/kwh Reaktiv effekt faktureras för den del som överskrider 2 % av aktiva effekten. ARBETSPLATSCENTRALER kopplingsavgift (25 63 A) , hyra/dag överföringsavgift ,41 överföringsavgift ,23 cnt/kwh energipris ,91 cnt/kwh Huvudsmältskydd Anslutningsavgift 3 x 25 A x 35 A x 5 A x 63 A x 8 A x 1 A x 125 A x 16 A x 2 A x 25 A x 315 A x 4 A Ovannämnda anslutningsavgifter inkluderar varken anslutningsledning, konsumentjordning eller mätare och styrenheter. Om området inte har utbyggd eldistribution, bör energiverket kontaktas för vidare utredning av kostnaderna. För eventuell tilläggskostnad debiteras en sk. förhöjd anslutningsavgift, som är momsbelagd. Avgiften för ändring från en 1-fas till en 3-fas anslutning är 2/3 av normal (3 x 25 A) anslutningsavgift eller Omändring av anslutningsledning från luftledning till jordkabel på abonnentens begäran utföres enligt gällande prislista för anslutningsledningar /m och kopplingsavgift. Små 1-fas förbrukare med liten effekt kan anslutas till elnätet utan mätning (t.ex. centralantennernas mellanförstärkare). Anslutningsavgiften för dessa är 1/3 av normal (3 x 25 A) anslutningsavgift eller 575. Anslutningsledningen utförs då som räkningsarbete. Högspännings (2 kv:s) anslutningsledning mot offert. Mätaravgifter inkl. inkopplingsavgifter (moms 24 %) mätare 1-fas 1(65) A , mätare 3-fas 5(85) A , dubbeltariffmätare 5(85) A , Övriga mätare mot offert. Avgifterna för mätare är inte återbetalningsbara och därför är avgifterna momsbelagda. Tariffit lähtien sis. alv. 24 % (hintoihin ei sis. sähköveroa) Sähkön liittymismaksut lähtien, alv % YLEISTARIFFI Siirto- Sähkömaksu maksu perusmaksu/vuosi 1 x A , ,2 3 x 25 A , ,4 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 siirtomaksu ,23snt/kWh energianhinta ,91 snt/kwh AIKATARIFFI Siirto- Sähkömaksu maksu perusmaksu/vuosi 3 x 25 A , ,6 3 x 35 A , ,6 3 x 63 A , ,6 3 x 8 A , ,19 3 x 1 A , ,19 3 x 125 A , ,59 3 x 16 A , ,59 3 x 2 A , ,59 siirtomaksu päivä/yö klo ,6/1,3 snt/kwh energianhinta päivä/yö klo ,91/5,59 snt/kwh PIENJÄNNITETEHOTARIFFI perusmaksu siirto/vuosi ,11 perusmaksu sähkö/vuosi ,43 pätötehomaksu/kw, vuosi ,21 loistehomaksu/kvar, vuosi ,38 siirtomaksu päivä/yö klo ,73/1,3 snt/kwh energiahinta päivä/yö klo ,91/5,59 snt/kwh Loistehoa laskutetaan 2 % pätötehon ylittävältä osalta. SUURJÄNNITETEHOTARIFFI (< 3 GWh) perusmaksu siirto/vuosi ,37 perusmaksu sähkö/vuosi ,43 pätötehomaksu/kw, vuosi ,1 loistehomaksu/kvar, vuosi ,38 siirtomaksu päivä/yö klo ,37/,87 snt/kwh energianhinta päivä/yö klo ,91/5,59 cnt-snt/kwh Loistehoa laskutetaan 2 % pätötehon ylittävältä osalta. TYÖMAAKESKUKSET kytkentämaksu (25 63 A) , vuokra/päivä siirtomaksu ,41 siirtomaksu ,23 snt/kwh energiahinta ,91 snt/kwh Pääsulakkeet Liittymismaksu 3 x 25 A x 35 A x 5 A x 63 A x 8 A x 1 A x 125 A x 16 A x 2 A x 25 A x 315 A x 4 A Yllämainittuihin liittymismaksuihin ei sisälly liittymisjohtoa, kuluttajamaadoitusta eikä mittareita ja ohjainlaitteita. Ellei alueelle ole rakennettu sähkönjakeluverkostoa, on neuvoteltava energialaitoksen kanssa kustannusten selvittämiseksi. Mahdollisesta lisäkustannuksesta veloitetaan ns. korotettu liittymismaksu arvonlisäveroineen. Maksu 1-vaiheisen liittymän muuttamisesta 3- vaiheiseksi on 2/3 normaalista (3 x 25 A) liittymismaksusta tai Tilaajan pyytämä liittymisjohdon muuttaminen ilmajohdosta maakaapeliksi suoritetaan voimassa olevan liittymisjohtojen /m ja kytkemismaksujen hinnastojen mukaisesti. Pientehoinen 1-vaihe kuluttaja voidaan liittää verkkoon ilman mittaria (esim. keskusantennien välivahvistimet). Liittymismaksu on silloin 1/3 normaalista (3 x 25 A) liittymismaksusta tai 575. Liittymisjohdon asennustyöt suoritetaan laskutustyönä. Suurjännitteen (2 kv:n) liittymisjohto tarjouksen mukaan. Mittauslaitemaksut kytkentämaksuineen (alv 24%) 1-vaihemittari 1(65) A , 3-vaihemittari 5(85) A , kaksoistariffimittari 5(85) A , Muut mittarit tarjouksen mukaan. Mittarimaksut ovat verollisia, koska ne eivät ole palautuskelpoisia.

11 2 21 Fjärrvärmeverksamheten Fjärrvärmens drift År 213 var ovanligt varmt. Årsmedeltemperaturen blev + 5,5 C och värmebe hovstalet Cd. Detta är endast 84 % av normalåret. Årets köldrekord 2,6 C uppmättes kl. 2 på natten. Värmedistributionen minskade från fjolåret med 11, GWh eller ca 6 % då värmebehovstalet minskade 16 %. Skillnaden beror på nya anslutningar. Vår värmeleverantör, Alholmens Kraft, har levererat värme tämligen störningsfritt. AK2 stod för 71 % och AK1 29 %. AK1 har körts under sommarmånaderna och då man velat maximera elproduktionen i AK2. Sikörens värmecentral var i drift sammanlagt 68 timmar och vi producerade 588 MWh värme. En hel del läckage upptäcktes och reparerades under året. Dygnsförbrukningen av tillskottsvatten var i medeltal 17,7 m3. Sikörens värmecentral har levererat värme vid effektbrist i AK1. Energianskaffningen Grundenergin levererades från Alholmens Kraft via Oy Perhonjoki Ab. Under året köptes från Perhonjoki 196, GWh eller 2, % mera än föregående år. Tillsammans utgjorde inköpet 99,7 % av hela värmebehovet. Våra egna tungoljeeldade värmecentraler producerade,7 GWh. Oljeförbrukningen var 7 ton tung brännolja. Under året inträffade en oplanerad störning vid AK den 17.4 på förmiddagen. Sikörens värmecentral startades och tog över värmeproduktionen som var drygt 2 MW. Inköpets nominella effekt är 35 MW. I dagsläget kan vi få ut över 6-65 MW. Vårt totala behov vid sträng kyla uppgick vid årsskiftet till ca 85 MW. Distributionen Försäljningen minskade med 5 % och uppgick till 174,4 GWh. Den högsta timeffekten, 63,7 MW, uppmättes torsdagen den 17 februari kl. 7 på morgonen då utetempe raturen var 18 C. Tarifferna Energiavgiften höjdes från början av året med 1, %. Det skattefria energipriset blev då 45,1 / MWh och det skattebelagda 55,92 /MWh. Anslutnings- och grundavgifterna förblev oförändrade. Anslutningsavgifter Vid anslutning till fjärrvärmesystemet erlägger konsumenten en anslutningsavgift, som beror på avtalseffekten. Avtalseffekten bestäms på basen av den timmedeleffekt som behövs vid dimensionerande utetemperatur ( 29 C). Minsta effekt är 1 kw. Avgiften bestäms enligt följande: Effektbehov Q Anslutningsavgift (kw) 1 4 kw 1,1 * ( * Q) 41 1 kw 1,1 * ( * Q) 11 2 kw 1,1 * ( * Q) 21 5 kw 1,1 * (1 + 4 * Q) över 5 kw 1,1 * ( * Q) Grundavgifter Grundavgiften fast ställs på basen av abonnentfastighetens uppvärmda volym. Denna beräknas enligt RT-kort nr För byggnader, vilka har en värme förbrukning, som skiljer sig från den i nya bostads hus an vänds en modifierad byggnadsvolym. Sådana byggnader är bl.a. affärs- och servicebyggnader, industri- och lager byggna der samt offent liga byggna der. Den modifierade byg gnadsvolymen erhåller man genom att dividera värmebehovets toppeffekt med talet 29 W/m 3. Byggnadsvolym V Grundavgift / år...1 m 3,25 * (45 + 2,3 * V) m 3,25 * (75 + 2, * V) m 3,25 * ( ,6 * V) över 8 m 3,25 * ( ,2 * V) Kunderna Under året anslöts 22 nya abonnenter, varav 19 var egnahemshus. Den största kunden som anslöts var bostadsvåningshuset Villa Sibelius på Herrholmsgatan. Husets anslutningseffekt är 136 kw. Den teoretiska anslutningseffekten ökade med,5 MW och var vid årets slut 17,1 MW. Abonnenternas antal var 848 och den anslutna byggnadsvolymen uppgick till m 3. INVESTERINGAR OCH UTFÖRDA ARBETEN FJÄRRVÄRMENÄTET Investeringar Sammanlagt byggdes under året 1.56 m fjärrvärmekulvert. Det största enskilda arbetet var utbyggnaden i Östermalm i samband med gatusaneringen (473 m). Också i Norrmalm (Skata), Lappfjärden, Baggholmen och Centrum byggdes kulverter i bostadsgator. Vid årets slut var den sammanlagda kulvertlängden 84,8 km. Rörmontaget har utförts av lokala entreprenörer. Underhåll Under året utfördes förebyggande underhåll av kulvertnätet. Under sommarhalvåret gjordes brunnsservice i Centrum. Under vinterhalvåret har service utförts på abonnentcentraler i större fastigheter i Centrum. Värmecentraler och pumpstationer Inga investeringar gjordes i värmecentralerna eller pumpstationerna. Energimätarna Under året installerades 5 nya energimätare, 23 till nya kunder och 27 förnyades. Alla 848 mätare är fjärravläsbara. Vid årets slut ingick i avläsningsnätet 6 koncentratorer och ca 2 batteridrivna routrar. Under året byttes ett tiotal energimätarbatterier. Kaukolämpötoiminta Kaukolämmön käyttö Vuosi 213 oli poikkeuksellisen lämmin. Vuoden keskilämpötila oli + 5,5 C, ja lämmöntarveluku Cd. Tämä on ainoastaan 84 % tavanomaisesta vuodesta. Vuoden pakkasennätys, 2,6 C, mitattiin klo 2 yöllä. Lämmönjakelu väheni edellisvuodesta 11, GWh eli n. 6 %, kun lämmöntarveluku laski 16 %. Erotus johtuu uusista liittymistä. Lämmöntoimittajamme, Alholmens Kraft, on toimittanut lämpöä suhteellisen häiriöttä. AK2 vastasi 71 %:sta ja AK1 29 %:sta. AK1 on ollut käytössä kesäkuukausina ja silloin kun on haluttu maksimoida AK2:n sähköntuotantoa. Siikaluodon lämpökeskus oli käytössä yhteensä 68 tuntia ja lämpöä tuotettiin 588 MWh. Vuoden mittaan havaittiin aika paljon vuotoja ja ne korjattiin. Lisäveden vuorokausikulutus oli keskimäärin 17,7 m3. Siikaluodon lämpökeskus on toimittanut lämpöä AK1:n tehopulatilanteissa. Energian hankinta Perusenergiaa toimitettiin Alholmens Kraftilta Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Vuoden aikana Perhonjoelta ostettiin 196, GWh eli 2, % edellisvuotta enemmän. Osto oli yhteensä 99,7 % lämmön koko tarpeesta. Omat raskasöljyllä lämmitetyt lämpökeskuksemme tuottivat,7 GWh. Öljynkulutus oli 7 tonnia raskasta polttoöljyä. AK:lla sattui vuoden aikana yksi suunnittelematon katko aamupäivällä Siikaluodon lämpökeskus käynnistettiin ja se huolehti lämmöntuotannosta, joka oli runsaat 2 MW. Hankinnan nimellisteho on 35 MW. Tätä nykyä voidaan tehoa saada yli 6 65 MW. Kokonaistarpeemme kovalla pakkasella oli vuoden vaihteessa n. 85 MW. Lämmönjakelu Myynti laski 5 % ja oli 174,4 GWh. Suurin tuntiteho, 63,7 MW, mitattiin torstaina 17. helmikuuta klo 7 aamulla, kun ulkolämpötila oli 18 C. Tariffit Energiamaksua korotettiin vuoden alusta 1, %. Verottomaksi energianhinnaksi muodostui tuolloin 45,1 /MWh ja verolliseksi 55,92 /MWh. Liittymis- ja perusmaksut pysyivät ennallaan. Liittymismaksut Kuluttaja maksaa kaukolämpöjärjestelmään liittyessään liittymismaksun, joka riippuu sopimustehosta. Sopimusteho määräytyy keskituntitehon pohjalta, joka tarvitaan mitoituslämpötilaa varten ( 29 C). Pienin teho on 1 kw. Maksu määräytyy seuraavasti: Tehontarve Q (kw) Liittymismaksu 1 4 kw 1,1 * ( * Q) 41 1 kw 1,1 * ( * Q) 11 2 kw 1,1 * ( * Q) 21 5kW 1,1 * (1 + 4 * Q) yli 5 kw 1,1 * ( * Q) Perusmaksut Perusmaksu vahvistetaan tilaajakiinteistön lämmitetyn volyymin mukaan. Se lasketaan RT-kor tin nro mukaan. Rakennuksiin, joilla on uusien asuintalojen käytöstä eroavaa lämmönkäyttöä, sovelletaan mukautettua rakennusvolyymia. Noita rakennuksia ovat mm. liike- ja palvelurakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja julkiset rakennukset. Mukautettu rakennusvolyymi saadaan jakamalla lämmöntarpeen huipputeho luvulla 29 W/m 3. Rakennusvolyymi V Perusmaksu /v...1 m 3,25 * (45 + 2,3 * V) m 3,25 * (75 + 2, * V) m 3,25 * ( ,6 * V) yli 8 m 3,25 * ( ,2 * V) Asiakkaat Vuoden aikana liitettiin 22 uutta tilaajaa, joista 19 oli omakotitaloja. Suurin liitetty asiakas oli Herrholminkadulla sijaitseva asuinkerrostalo Villa Sibelius. Talon liitäntäteho on 136 kw. Teoreettinen liitäntäteho kasvoi,5 MW ja oli vuoden lopussa 17,1 MW. Tilaajia oli 848 ja liitetty rakennusvolyymi m 3. INVESTOINNIT JA TEHDYT TYÖT KAUKOLÄMPÖVERKKO Investoinnit Kaukolämpöjohtoja rakennettiin vuoden aikana yhteensä 1 56 m. Suurin yksittäinen työ oli verkon laajentaminen Itänummella kadun perusparannuksen yhteydessä (473 m). Myös Pohjoisnummella (Skatassa), Lapinnevalla, Oinaansaaressa ja Keskustassa rakennettiin putkistoja asuntokaduille. Vuoden lopussa putkiston kokonaispituus oli 84,8 km. Paikalliset urakoitsijat ovat tehneet putkiasennukset. Kunnossapito Vuoden kuluessa tehtiin putkiverkoston ennakoivaa kunnossapitoa. Kesäaikaan tehtiin kaivohuoltoja Keskustassa. Talvisaikaan on huollettu isojen kiinteistöjen tilaajakeskuksia Keskustassa. Lämpökeskukset ja pumppaamot Lämpökeskuksiin ja pumppaamoihin ei tehty investointeja. Energiamittarit Vuoden aikana asennettiin 5 uutta energiamittaria, 23 uusille asiakkaille, ja 27 uusittiin. Kaikki 848 mittaria ovat etäluettavia. Vuoden lopussa luentaverkossa oli 6 keskitintä ja n. 2 paristokäyttöistä reititintä. Vuoden aikana vaihdettiin kymmenkunta reititinparistoa.

12 22 23 Värmeförbrukning enligt typ /MWh Lämmön käyttö tyypeittäin /MWh Egnahemshus Omakotitalot (6 %) Radhus /Rivitalot (7 %) Graddagtal och värmeförbrukning 213 /Astepäiväluku ja lämmön kulutus Energi Energia Graddagtal Astepäiväluku Övriga Muut (37 %) Bostadsvåningshus Asuinkerrostalot (28 %) Energi Energia MWh Industri Teollisuus 47 (6 %) Industri Teollisuus (22 %) Kundernas fördelning enligt typ Asiakkaiden jakauma tyypeittäin Övriga Muut ut 148 (18 %) Egnahemshus Omakotitalot 417 (49 %) Effekter och värmedistribution / Tehot ja lämmönjakelu Bostadsvåningshus Asuinkerrostalot 173 (2 %) Radhus Rivitalot 63 (7 %) 12 1 Effekter och värmedistribution / Tehot ja lämmönjakelu Graddagtal Astepäiväluku Effekt Teho MW Tillgänglig effekt Teho käytettävissä Anslutningseffekt Teho liitetty Distribution Jakelu Energi Energia MWh Tillgänglig effekt Anslutningseffekt Distribution Teho käytettävissä Teho liitetty Jakelu 25 2 Effekt Teho MW Energi Energia MWh

13 24 25 Arkivbilder / Arkistokuvia Nyckeltal Tunnusluvut 1 EUR Omsättning Liikevaihto 1 EUR Resultat Tulos % Driftsbidrag Käyttökate 14 Likviditet Maksuvalmius 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % ,5 % 96, % 95,5 % 95, % 94,5 % 94, % 93,5 % 93, % 92,5 % 92, % 91,5 % Soliditet Omavaraisuusaste % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Självfinansieringsgrad Omarahoitusaste % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Avkastning på investerat kapital Oman pääoman tuotto Överförd energi totalt /MWh Siirretty energia yhteensä

14 26 23 Ekonomiska nyckeltal för åren /Taloudelliset tunnusluvut vuonna Likviditet CR 12,15 8,1 8,66 8,3 Maksuvalmius CR Soliditet 95,82 % 93,41 % 93,74 % 93,25 % Omavaraisuusaste Självfinansieringsgrad 342,58 % 165,55 % 25,86 % 124,31 % Omarahoitusaste ROI 12,96 % 7,84 % 6,5 % 4,94 % ROI Driftsbidrag 27,2 % 19,6 % 19,48 % 17,81 % Käyttökate Beräkningsgrunderna för ekonomiska nyckeltal Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperusteet Likviditet CR Maksuvalmius CR omsättningstillgångar + finanasieringstillgångar kortfristigt främmande kapital vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma Soliditet Omavaraisuusaste eget kap.+ återbetalbara ansl.avg. balansens slutsumma oma pääoma + palautuskelpoiset liitt.maks. taseen loppusumma Självfinansieringsgrad Omarahoitusaste vinst + avskr. + ökn. av ansl.avg. ökning av anläggningstillgångar voitto + poistot + liitt.maksujen lis. käyttöomaisuuden lisäys ROI ROI avkastning på investerat kapital investerat kapital investoidun pääoman tuotto inv. pääoma Driftsbidrag Käyttökate driftsbidrag omsättningen käyttökate liikevaihto

15 Victor Schaumansesplanaden 1, 686 Jakobstad Victor Schaumaninpuistikko 1, 686 Pietarsaari Tel./Puh. (6) Fax/Faksi (6) Wiizart

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Rantakairan Sähkö Oy. Vuosikatsaus 2013 Y-TUNNUS 0192996-2

Rantakairan Sähkö Oy. Vuosikatsaus 2013 Y-TUNNUS 0192996-2 Rantakairan Sähkö Oy Vuosikatsaus 2013 Y-TUNNUS 0192996-2 2 HALLITUKSEN VUOSIKERTOMUS 2013 Liiketoiminnoissa tapahtuneet olennaiset seikat ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sähkönsiirtotoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Rantakairan Sähkö Oy. Vuosikatsaus 2012 Y-TUNNUS 0192996-2

Rantakairan Sähkö Oy. Vuosikatsaus 2012 Y-TUNNUS 0192996-2 Rantakairan Sähkö Oy Vuosikatsaus 2012 Y-TUNNUS 0192996-2 2 HALLITUKSEN VUOSIKERTOMUS 2012 Liiketoiminnoissa tapahtuneet olennaiset seikat ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sähkönsiirtotoiminnan

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TIEDOTE 24.3.2014 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 10:00 TIEDOTE: SIUNTION KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Yleistä Siuntion kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on 504 708,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eteläranta

Hämeenlinnan Eteläranta - Hämeenlinnan Eteläranta Oy, 2397335-8 TilinpaatOs 1.1.2014-31.12.2014 Hämeenlinnan Eteläranta Raatihuoneenkatu 9 13100 Hämeenlinna Kotipaikka: Hãmeenhinna Y-tunnus: 2397335-8 Qy TASEKI RJA 1.1.2014-31.12.2014

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Tasekirja 1.1.2014-31.12.2014 Osoite c/o Marika Lohi Sinikalliontie 10 02630 Espoo Y-tunnus: 252555-5 Kotipaikka: Helsinki Eettisen pankkitoiminnan kehitys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF KONSERNI ( 0410 KUM TOT. ) Konserniraportti, 13.8.2009 KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi KONSERNI TULOS - HUHTIKUU 2010 Oy Yritys 1 Ab Oy Yritys 2 Ab

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot