Tuikku. Loppuraportti Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuikku. Loppuraportti 2008. Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille"

Transkriptio

1 Tuikku Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Loppuraportti 2008

2 Ulla Kaipainen TUIKKU ESISELVITYS PROJEKTI työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Loppuraportti 2008 JULKAISIJA OULUN DIAKONISSALAITOS 2008 Painopaikka: Multiprint Oy

3 TIIVISTELMÄ Tuikku-esiselvityksessä tarkasteltiin yksinhuoltajaperheiden lisätuen tarpeellisuutta työllistymisen ja kouluttautumisen näkökulmasta Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukunnissa. Asiasta pyrittiin saamaan sekä yksinhuoltajaperheiden että heidän palveluverkoston (työhallinto, sosiaali- ja opetustoimi) virkailijoiden näkemys, mikä mahdollisti asian tarkastelun kahdesta eri näkökulmasta. Esiselvityksessä tarkasteltiin pelkästään työttömien ja työttömyysuhan alaisten yksinhuoltajien tilannetta, ei työssä käyvien yksinhuoltajien tilannetta. Lisäksi siinä tarkasteltiin yksinhuoltajien nuorten perheenjäsenten (15 18 vuotta) koulutukseen ja jatkosuunnitelmiin kiinnittymistä. Esiselvitys toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksin sekä verkostopalaverein. Kyselytutkimus suunnattiin sekä yksinhuoltajaperheille että palveluverkoston virkailijoille. Haastattelututkimus suunnattiin pelkästään yksinhuoltajille. Verkostopalavereissa olivat mukana palveluverkoston virkailijat ja esiselvityksen toteuttaja. Yksinhuoltajien kyselyyn vastasi 60 henkilöä, joista kahdellekymmenelle tehtiin tarkempi haastattelu. Nuoria koskeviin kysymyksiin vastasi 6 nuorta ja 11 yksinhuoltajaa. Palveluverkoston kyselyyn vastasi 72 henkilöä ja verkostopalavereissa oli mukana yhteensä 179 virkailijaa. Tutkimustulokset osoittivat, että työttömät yksinhuoltajat kaipaavat selkeästi taloudellista, psykososiaalista ja työllistymisen lisätukea ja nykyisen palveluverkoston toiminnassa oli havaittavissa resurssi- ja prosessipulaa hyvin toimivien käytänteiden rinnalla. Yksinhuoltajien nuoria koskeviin kysymyksiin tuli vastauksia niin vähän, ettei yleistäviä johtopäätöksiä heidän kohdallaan voida tehdä. Työllistymisen esteiksi äideillä korostuivat sopivien työpaikkojen löytymisen vaikeus, lastenhoidon järjestämisen vaikeus sekä koululaisten yksinolo kotona, puutteellinen tai vanhentunut koulutus ja oman ammatin sopimattomuus tähän elämäntilanteeseen. Osalle äideistä jaksamiskysymys oli noussut työllistymisen esteeksi, eikä heillä ollut voimavaroja työnetsintään. Osalla äideistä työllistymisen este oli sairaus; fyysinen, henkinen tai molemmat yhtä aikaa ja osa koki työttömyyden syyksi oman ikänsä. Usein työttömyyden syyksi kerrottiin ytimekkäästi yksinhuoltajuus ja sen seurannaisvaikutukset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista äideistä koki syrjäytyneensä työelämästä. Palveluverkoston virkailijat kokivat yksinhuoltajien työttömyyden syiksi pääosin puutteellisen koulutuksen, voimavarojen rajallisuuden, vanhemmuuden ja työssäkäynnin yhdistämisen vaikeuden ja lastenhoidon järjestämisen vaikeuden. Äitien työorientaatio oli pääosin korkealla ja he halusivat kiinnittyä työelämään, eikä moraalinen ristiriitaa vanhemmuuden ja työssäkäynnin välillä tai motivaatio-ongelmat korostuneet. Työn tuomassa taloudellisessa kannustimessa oli havaittavissa kahtiajakautumista. Osa äideistä koki, että työn teko ei kannata taloudellisesti. Nämä äidit olivat mieluummin kotona huolehtimassa pienistä lapsistaan. Valtaosa äideistä eli 81,67 % koki täysin tai jossakin määrin itsensä vähävaraiseksi tai köyhäksi. Tämä tukee aiemmissa tutkimuksissa esille tullutta yksinhuoltajien 3

4 köyhyysongelmaa. Taloudellinen niukkuus ja sen tuomat haitat nousivat lähes pääteemaksi äitien kuvauksissa. Taloudellisen tilanteen tasapainoon ja selviytymiseen vaikuttivat vaihtelevasti lähisuvun apu tai viranomaisapu, joiden saaminen tuntui usein työläältä ja nöyryyttävältä. Äitien sosiaalisessa verkostossa oli havaittavissa selkeä kahtiajakautuminen. Osalla oli vahva verkosto ja osalla sitä ei ollut juuri lainkaan. Hyvin usein äitien elämää leimasi yksinäisyys ja omiin oloihin vetäytyminen. Yksinhuoltajaäitien lasten isät joko tukivat äitien selviytymistä tai hankaloittivat sitä riitaisten välien ja vastuuntunnottoman käyttäytymisen vuoksi. Lasten päivähoidon järjestymisessä oli myös kahtalaista mielipidettä. Osa äideistä oli saanut sen hyvin järjestymään, mutta vaikeutta oli erityisesti tilapäisten julkisten hoitopaikkojen saamisessa ja yksityisen sektorin palveluihin äideillä ei ollut varaa. Palveluverkoston virkailijat kokivat julkisten päivähoitopalveluiden saannin osin myös vaikeana erityisesti nopeita toimenpiteitä vaativissa tilanteissa. Valtaosa yksinhuoltajista ja heidän nuoristaan oli sitä mieltä, että nuoret hakevat itse opiskelupaikkoja ja haluavat kouluttautua ammattiin sekä heillä on selkeät jatkoopintosuunnitelmat. Osa palveluverkoston virkailijoista oli asiasta samaa mieltä. Osa koki kuitenkin, että yksinhuoltajien taloudellinen tilanne voi suosia pyrkimystä opiskelun sijaan suoraan työmarkkinoille ja varhaista puuttumista ja yksilöllistä lähestymistä korostettiin, etteivät nuoret putoaisi peruskoulusta tyhjän päälle. Palveluverkoston viranomaisyhteistyössä oli havaittavissa huomattavia eroja. Keskustelua herätti laajalti organisaatioiden välisen kuilun paikkaaminen. Virkailijat kokivat myös, että työttömissä yksinhuoltajissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat työhallinnon ja sosiaalitoimen lisäksi kuntoutuksen kentän samanaikaisia toimenpiteitä saadakseen voimavaransa takaisin ja kyetäkseen työllistymään. Yksinhuoltajat kaipasivat lisätukea sopivien työpaikkojen etsintään, faktatietoa opiskelumahdollisuuksista sekä yksinhuoltajien etuuksista. Tukea yhteiskunnan tukijärjestelmältä toivottiin lisää. Lisäksi äidit toivoivat henkistä supporttia tai tukihenkilöä ja tukiperheitä sekä etävanhemman vastuullista toimintaa kasvattajana. Lopuksi voidaan todeta, että esiselvityksen mukaan yksinhuoltajat huolehtivat lapsistaan hyvin sitoutuneesti, omaavat strukturoidun päivärytmin ja taloudellisesta tilanteesta johtuen tinkivät mieluummin omista kuin lasten menoista usein itsensä syrjäyttäen. Liian suuri vastuu yksin ajaa äidin kuitenkin usein uupumukseen ja masennukseenkin tai vaihtoehtoisesti liialliseen martyyriyteen, eikä voimavaroja työllistymiseen tällöin riitä. 4

5 SISÄLLYS Tiivistelmä 1. JOHDANTO Projektin lähtökohta ja toiminnalliset puitteet Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin kustannuskooste YKSINHUOLTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA Yksinhuoltajuuden määrittely ja alueelliset tunnusluvut Aiempia tutkimuksia ja artikkelikoosteita Yhteiskunnan kannanottoja PROJEKTIN TOTEUTUS Tutkimusasetelman suunnittelu ja toimenpiteet Julkisuus, tiedottaminen ja yhteistyö Kyselytutkimus Yksinhuoltajaperheiden kysely Palveluverkoston kysely Yksinhuoltajien haastattelututkimus Palveluverkoston verkostopalaverit PROJEKTIN TULOKSET Yksinhuoltajaperheiden kyselyvastaukset Taustatiedot Lapset ja heidän tapaaminen Ammatillinen koulutus, työhistoria ja toimeentulo Työllistymisen esteet Työorientaatio Toimeentulo ja taloudellinen tilanne Yksinhuoltajien nuoret (vastaajina yksinhuoltajat ja nuoret) Avoimet vastaukset Jatkoprojektihalukkuus Palautekooste Alueellinen jakautuminen Sähköpostin avoimet vastaukset Yksinhuoltajien haastattelukooste Arjessa pärjääminen ja kasvatusvastuusta selviytyminen Taloudellisen tilanteen vaikutus yksinhuoltajaperheiden Verkoston ja isien osallistumisen merkitys yksinhuoltajaäideille Yksinhuoltajien kiinnittyminen työelämään ja sen tuomat Yksinhuoltajien viestit Yksinhuoltajien ryhmittelyä Palveluverkoston kyselyvastaukset 81 5

6 4.4.1 Kaikki vastaukset teemoittain Organisaatiovertailu teemoittain Avointen vastausten kooste Ohjaushalukkuus jatkoprojektiin Palautekooste Alueellinen jakautuminen Palveluverkoston verkostopalaverit Verkostopalaverien sisältökooste Tulosten tulkinta aiempiin tutkimuksiin nähden Mitä ei saatu selville ja jatkotutkimuksen tarve YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kokoava tarkastelu Hyvät käytännöt ja keskeisimmät ongelmat Johtopäätökset: Yksinhuoltajat tarvitsevat lisätukea Pohdintaa nykyisestä palvelujärjestelmästä Jatko-projektiarvio Jatko-projektin alustava toimintafilosofia ja toimintamallit KIITOKSENI YHTEISTYÖKUMPPANEILLE 136 Lähteet 137 6

7 1. JOHDANTO 1.1 Projektin lähtökohta ja toiminnalliset puitteet Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Avioerojen määrä ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus ovat kasvaneet. Tämän seurauksena yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut. Myös entistä suurempi osa lapsista kasvaa perinteisen ydinperheen ulkopuolella yksinhuoltajakotitalouksissa. Suurin osa yksinhuoltajista on edelleenkin naisia, mutta yksinhuoltajien siviilisääty on muuttunut. Leskien sijasta useimmat yksinhuoltajaäidit ovat nykyisin naimattomia ja eronneita. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Perheen murroksen ohella läntisissä hyvinvointivaltioissa on tapahtunut muitakin rakennemuutoksia. Naisten työllisyysasteen kasvu on horjuttanut miespuolisen perheenelättäjän mallia. Muutos yhden perheenelättäjän mallista kahden perheenelättäjän malliin on yhtäältä vahvistanut naisten asemaa, mutta toisaalta se on asettanut vaatimuksia yhden tulonsaajan kotitalouksille. Samaan aikaan työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaammiksi. Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on noussut. Työtä tehdään yhä useammin muulloin kuin ns. normaalina työaikana. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Työmarkkinoiden rakennemuutosten ohella hyvinvointipolitiikan suunta on muuttunut useissa OECD-maissa. Nykyiset sosiaalipoliittiset toimenpiteet nojaavat yhä enenevässä määrin rekommodifikaatioon, eli tavoitteena on vahvistaa toimeentulon riippuvuutta työmarkkinoista. Tähän pyritään kannustamalla ihmisiä ansiotyöhön erilaisten tukitoimien avulla sekä luomalla sosiaaliturvan rakenteisiin työntekoon kannustavia elementtejä. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Toisaalta myös uusfamilistiset piirteet, joissa tuetaan tulonsiirtojen avulla lasten hoitamista kotona, ovat vahvistuneet esimerkiksi Suomessa. Vastuuta myös yksinhuoltajien toimeentulon turvaamisesta on pyritty siirtämään valtion sijasta toisaalta markkinoille kannustamalla yksinhuoltajia ansiotyöhön ja toisaalta perheelle vahvistamalla elatusvelvollisten vastuuta yksinhuoltajien toimeentulosta. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Yksinhuoltajaperheiden köyhyys- ja hoivaköyhyysongelmat, työllistymis- ja työelämästä syrjäytymisongelmat ja riippuvuus hyvinvointivaltiosta ovat tutkittuja ja tiedostettuja epäkohtia valtakunnallisesti. Yksinhuoltajat eivät ole tutkimusten mukaan työllistyneet laman jälkeen yhtä hyvin kuin muut ja työllistymistä vaikeuttaviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet työssä käymisen ja lastenhoidon yhdistämisen ongelmat sekä puutteellinen koulutus ja tukiverkosto.(mia Hakovirta, Väetöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006). Suomessa ei laman aikana tehty erityisiä yksinhuoltajille kohdistettuja muutoksia sosiaaliturvajärjestelmään ja yksinhuoltajat kärsivät laman seurauksista, mutta toimenpiteitä yksinhuoltajien tilanteen parantamiseksi ei ole tehty. (Skevik, A 2006). 7

8 Ainoa vähäinen ja kiistelty toimenpide on ollut lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen alkaen 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kuukaudessa. Tiedostetuista haitoista huolimatta nykyinen palvelu- ja tukijärjestelmä ei ole kyennyt korjaamaan tilannetta tarpeeksi ja selkeää palveluvajetta on kiistämättä havaittavissa. On muistettava kuitenkin, että nämä ongelmat eivät koske kaikkia yksinhuoltajia ja yksinhuoltajien joukossa on paljon henkilöitä, jotka voivat hyvin. Tuikku esiselvitys-projektin lähtökohtana oli vastata näihin valtakunnallisesti tiedostettuihin yksinhuoltajaperheiden ongelmiin ja selvittää näiden ongelmien esiintyvyyttä projektialueella. Tämä esiselvitys pyrki tavoittamaan pelkästään työttömiä ja työttömyysuhan alaisia yksinhuoltajia ja osaltaan selvittämään koetaanko tilanne projektialueella samankaltaiseksi kuin tutkimuksissa on todettu ja tarvitaanko projektialueella lisätukea näiden ongelmien vuoksi. Samanaikaisesti tämän esiselvityksen kautta pyrittiin saamaan selkeä palveluverkoston näkemys samasta asiasta. Lisäksi esiselvityksessä haluttiin saada käsitys kohderyhmän alueellisesta määrästä ja tavoitettavuudesta projektialueella. Esiselvityksen tulosten pohjalta arvioitiin lopuksi alueellista jatkoprojektitarvetta, jonka tavoitteena olisi yksinhuoltajaperheiden työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien parantaminen työllistämisen ja kuntoutuksen keinoin. Tuikku esiselvitys-projektin alkuperäinen toteutusaikataulu oli Tämän lisäksi projekti sai lisäaikaa laajan tulosmateriaalin analysointiin ja raportointiin Projektin toiminnalliset puitteet olivat yksinkertaiset. Projektissa toimi kokopäiväisesti yksi henkilö, projektipäällikkö, joka hoiti itsenäisesti lähes kaiken projektiin liittyvän työn. Tukipalvelut, kuten henkilöstö- ja taloushallinto sekä tietohallintopalvelu tulivat toteuttajaorganisaatiosta. Sähköiseen kyselyyn tarvittava asiantuntijuus ostettiin ulkopuolisena palveluna. Yhteistyötä yksinhuoltajien haastatteluiden toteutuksessa tehtiin Turun yliopiston kanssa. Projektipäälliköllä oli käytettävänään asiallinen toimitila työvälineineen ja osa työajasta meni matkustamiseen (verkostopalaverit). Projektitoimintaa ohjasi ja tuki ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava. Oulun seudun työvoimatoimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen Toimialajohtaja Oulun työvoiman palvelukeskus Maija Hänninen Palvelukeskuspäällikkö Varajäsen, Oulun työvoiman palvelukeskus Maija Hänninen Palvelukeskuspäällikkö Varajäsen, Oulun seudun työvoimatoimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen Toimialajohtaja Oulun Kaupunki, sosiaalipalvelut Varajäsen ( lastensuojelun palveluyksikkö ) Mirja Saarni Sisko Pirilä-Karlström Palvelujohtaja Palveluyksikköpäällikkö 8

9 Oulun Kaupunki, oppilashuoltoyksikkö Arto Willman Vs. opetuspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Ville Mehtälä, ESR-suunnittelija Saija Luonuansuu ESR-ohjelmapäällikkö ODL Säätiö Kuntoutuksen erityispalveluiden diakonian ja sosiaalityön yksikkö Eija Kurki Yksikönjohtaja Varajäsen, oppilashuoltoyksikkö Tuula Takalo Vastaava koulupsykologi Ei varajäsentä Varajäsen, ODL Säätiö Kuntoutuksen erityispalveluiden diakonian ja sosiaalityön yksikkö Hannu Rahikainen Diakoniajohtaja 1.2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Esiselvityksen varsinaisena kohderyhmänä olivat työttömät ja työttömyysuhan alaiset yksinhuoltajat ja heidän peruskoulun päättäneet nuoret. Välillisenä kohderyhmänä olivat Pohjois-pohjanmaan kuntien (Oulun, Ylivieskan ja Raahen seutukunnat) työvoimatoimistojen, sosiaali- ja opetustoimen virkailijat sekä seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry:n yhdistystyöntekijät. Projekti oli esiselvityshanke ja sen tavoitteena oli kartoittaa yksinhuoltajaperheiden työllistymistä/kouluttautumista tukeva alueellinen lisäpalvelutarve. Tavoitteena oli myös kohderyhmän alueellinen asioiden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tuloksena saatiin alueellisesti ruohonjuuritason tietoa yksinhuoltajaperheiden erityistuen tarpeesta ja saatiin käsitys yksinhuoltajien työllistymistä vaikeuttavista tekijöistä sekä peruspalveluiden riittävyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteiden toteutumiseksi toimittiin seuraavilla tavoilla. 1. Yksinhuoltajaperheiden kyselytutkimus 2. Palveluverkoston kyselytutkimus 3. Yksinhuoltajien haastattelututkimus 4. Alueelliset palveluverkoston verkostotapaamiset 5. Kyselytutkimuksen tulosten tilastoinnit 6. Haastatteluiden litterointi ja analysointi 7. Kaikkien tulosten yhteenveto, analysointi ja raportointi 8. Tulosten pohjalta jatkoprojektitarpeen arviointi ja jatkoprojektihakemuksen laatiminen 9

10 1.3 Projektin kustannuskooste Kokonaisbudjetti alkuperäisellä toteutusaikataululla oli yhteensä ,00 ja lisäkuukausien jälkeen ,00. Rahoittaja osoittaa toimintamenoihin yhteensä enintään ,00 eli 90 % toteutuneista hyväksyttävistä tukikelpoisista kustannuksista. Kulut ovat jakautuneet maksatuskuukausien mukaan seuraavasti. Ajanjaksolta kulut ovat tarkat ja viimeinen kulurakenne ajalta on arvioitu, koska lopullinen tilinpäätös saapuu vasta kesäkuussa 2008 raportin julkaisun jälkeen. Toteuma Budjetti Aineet ja tarvikkeet 332,75 744,04 870,68 982, ,00 Henkilöstö 5402, , , , ,00 Matkat 0,00 31,82 436,26 0, ,00 Vuokrat 492,39 954,00 954, , ,00 Palveluiden ostot 0,00 109,85 31,60 881, ,00 Tiedotus 152,50 0,00 0,00 0,00 400,00 Poistot 211,20 316,80 316,80 528, ,00 Sisäiset kulut TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 0, , , , , , , , , ,00 Kaikki toiminnan kulut yhteensä ,39 euroa. 10

11 2. YKSINHUOLTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA 2.1 Yksinhuoltajuuden määrittely ja alueelliset tunnusluvut Yksinhuoltajuus on perinteisesti liitetty leskeyteen ja aviottomaan äitiyteen. Yksinhuoltajuus on myös sosiaalinen kategoria, jonka kautta syntyy sosiaalisia oikeuksia. Yksinhuoltajuuskategorian sisällä ilmenee erilaisuutta, koska yksinhuoltajuuteen voidaan päätyä eri reittejä. Yksinhuoltajaperheitä syntyy viidellä eri tavalla: avio- ja avoeron seurauksena, avio- tai avopuolison kuollessa tai yksinäisen henkilön saadessa lapsen. Kaikkia näitä kategorioita yhdistää alaikäinen lapsi. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.23). Yksinhuoltajuus on yhteiskunnallisten ja kulttuuristen prosessien tuote ja sen määrittely vaihtelee yhteiskunnissa. Yksinhuoltajaperheen rajaaminen omaksi perhetyypikseen riippuu tarkastelutavasta. Eri maissa on erilaiset määritelmät yksinhuoltajuudelle, ja samassakin maassa yksinhuoltaja voidaan määritellä eri tavoin verotuksen, lainsäädännön ja virallisten tilastojen ja sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien kannalta. Pääsääntöisesti kansainvälisessä tilastoinnissa pidetään yksinhuoltajana vanhempaa, joka asuu alaikäisen eli alle 18-vuotiaan lapsen kanssa ilman avo- tai aviopuolisoa. Suomessa perhetilaston mukaan yksinhuoltajuus määritellään samassa asunnossa asuvien perheenjäsenten perhesuhteiden avulla. Yksinhuoltajaperheenä pidetään tällöin yhden aikuisen perhettä, jossa huollettavien lasten ikä on alle 18 vuota. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.26 27). Aika on monessa mielessä ohittanut tilastojen yksinhuoltajakäsitteen, eikä nykyinen tilastointi- ja yksinhuoltajuusmääritelmä vastaa reaalimaailman yksinhuoltajuutta. Asuntokeskeinen perhetilasto tuntee yksinhuoltajan, mutta ei elatusvelvollisia. Yhteishuoltajuuden kautta yleistyneet kahden kodin perheet jäävät myös näkymättömiksi, koska samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Käsite yksinhuoltaja viittaa siis lähivanhempaan, jonka kanssa lapsi asuu, ei lapsen huoltomuotoon. Jossakin määrin olisikin selkeämpää puhua lapsen lähivanhemmasta kuin yksinhuoltajasta. Näin vältettäisiin käsitteiden sekaannus. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.28). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli yhteensä kappaletta yhden vanhemman perhettä. Projektialueella tilastokeskukselta saadut tunnusluvut jakautuivat seuraavasti. Oulun seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli tällöin 6432 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 5474 kpl sekä isiä ja lapsia 958 kpl. Ylivieskan seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli 1083 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 872 kpl sekä isiä ja lapsia 211 kpl. Raahen seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli 965 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 753 kpl sekä isiä ja lapsia 212 kpl. Työttömien yksinhuoltajien osuudesta saatiin tietoa vuosilta 2004 (kaikki seutukunnat) ja 2005 (Oulun seutukunta) ja tunnusluvut jakautuivat seuraavasti. 11

12 Oulun seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia (naiset ja miehet) oli yhteensä 770 kappaletta eli noin 12 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 6409 kappaletta. Vuoden 2005 vastaava luku oli tilastokeskuksen mukaan 1203 kappaletta. Ylivieskan seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia oli yhteensä 89 kappaletta eli noin 8 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 1097 kappaletta. Raahen seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia oli yhteensä 144 kappaletta eli noin 14,5 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 998 kappaletta. Työttömien yksinhuoltajien määrän voidaan olettaa olevan tällä hetkellä varsin merkittävä erityisesti Oulun seutukunnassa. Oulun seudun työvoimatoimiston tilastojen mukaan joulukuussa 2007 oli työttömiä työnhakijoita kaikkiaan yhteensä 8735 kappaletta. 2.2 Aiempia tutkimuksia ja artikkelikoosteita Tuikku esiselvityksen taustatiedoissa on käytetty pääosin VTT, tutkija Mia Hakovirran väitöskirjamateriaaliin liittyvää kirjaa yksinhuoltajien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat (Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006), joka on ensimmäinen suomenkielinen yksinhuoltajaäitien työllisyyttä vertailevasta näkökulmasta käsittelevä teos Suomessa. Lisäksi taustatiedoissa on tarkasteltu muita tutkimuksia, kohderyhmään liittyviä artikkeleja ja kansanedustajien kannanottoja. VTT, tutkija MIA HAKOVIRTA Turun yliopistosta sosiaalipolitiikan laitokselta piti väitöstilaisuutensa 11/2006. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinhuoltajaäitien työllisyyttä ja toimeentuloa poikkileikkaushetken välillä 1990-luvun ja 2000-luvun alussa OECD maissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat). Lisäksi tutkimuksessa on laaja osuus yksinhuoltajaäitien työllisyydestä ja työorientaatiosta Suomessa. Suomalaisten yksinhuoltajaäitien työllisyys ei ole noussut lamaa edeltäviin lukuihin. Ennen lamaa töissä kävi liki 90 prosenttia yksinhuoltajista, kun vuosituhannen alussa töitä oli alle 70 prosentilla. Työttömyydestä kärsivät etenkin pienten lasten äidit. Alle 6-vuotiaiden äideistä töissä kävi vähän yli puolet. Yksinhuoltajaäitien työttömyysriski oli suurempi kuin muilla äideillä. Mia Hakovirta vertaili suomalaisten yksinhuoltajaäitien työllisyyttä viiden muun maan yksinhuoltajien tilanteeseen. Suomi pärjäsi vertailussa hyvin, mutta 1990-luvulla äitien työmahdollisuudet heikkenivät. Yksinhuoltajien pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt. Moni jäi laman aikaan kotiin hoitamaan lapsia tai joutui työttömäksi, ja töihin palaaminen on ollut vaikeaa. Toisaalta esimerkiksi palvelualan työt ovat muuttuneet ilta-aikaan painottuviksi, jolloin lapsille on vaikea löytää hoitopaikkoja. Hakovirran tutkimusaineisto kattaa kuluvalta vuosituhannelta vain ensimmäiset vuodet. Hän muistuttaa, että yksinhuoltajien työllisyys on kääntynyt hitusen nousuun uusimmissa tilastoissa. 12

13 Hakovirta selvitti yksinhuoltajaäitien tilannetta kyselytutkimuksella ja haastatteluin. Kyselyyn vastasi lähes 700 yksinhuoltajaa. Haastatteluissa tuli selvästi ilmi, että yksinhuoltajat ovat halukkaita tekemään töitä. Taloudellisen ansion lisäksi he arvostivat työn tuomia sosiaalisia kontakteja muihin aikuisiin. Kannustinloukkuihin liittyviä ongelmia näkyi kyselytutkimuksessa edelleen, mutta ne eivät ole este työllistymiselle. Vaikka työ ei toisi suurta taloudellista hyötyä, sitä pidettiin silti parempana vaihtoehtona kuin kotona olemista. Hakovirta kannattaa elatusavun ja yksinhuoltajakorotusten nostamista, jotta yksinhuoltajien toimeentulo paranisi. Hän myös toivoo, että lapsista erillään asuvalla vanhemmalla olisi oikeus vanhempainvapaaseen sekä mahdollisuus olla pois töistä sairastuneen lapsen hoitamisen vuoksi. Kaikki yksinhuoltajat eivät tietenkään ole köyhiä, mutta työmarkkinatuella tai kotihoidontuella eläneet kertoivat, ettei heillä ole varaa ostaa ruokaa loppukuusta. Köyhyys rajoittaa lasten harrastusmahdollisuuksia. Toisaalta haastatellut korostivat, että lapsille täytyy tarjota muita arvoja. Lisäksi Mia Hakovirran kirjaan on koottu mm. seuraavia yksinhuoltajien työllisyyttä käsitteleviä vertailevia tutkimuksia ja 2000-luvuilta, joissa Suomi on ollut mukana. Forssén, K.2004 Perhepolitiikka eri maissa yksinhuoltajien näkökulmasta Pohjoismaissa yksinhuoltajia tukeva politiikka on laaja-alaista Yksinhuoltajien taloudellinen tilanne heikentyi kaikissa maissa 1990-luvulla, yksinhuoltajien köyhyys on lisääntynyt Yksinhuoltajien työttömyys etenkin Ruotsissa ja Suomessa on korkealla tasolla Kaikissa maissa yksinhuoltajat ovat riippuvaisia tulonsiirroista ja etenkin tarveharkintaisista tulonsiirroista Haataja, A & Nyberg, A.2005 Kahden ansaitsijan mallin kehitystä 1980-luvun lopulta 2000-luvun vaihteeseen Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työllisyysaste on laskenut ja työttömyys kasvanut Suomessa ja Ruotsissa Kahden ansaitsijan perheiden ja palkkatuloja saaneiden yksinhuoltajaäitien osuus on laskenut ja yksinhuoltajaäitien asema on heikentynyt enemmän Suomessa kuin Ruotsissa Kröger, T.2005 Suomalaisten yksinhuoltajaperheiden lastenhoitojärjestelyjä ja tilannetta muihin maihin verrattuna Hoivaköyhyyden taustalla on monenlaisia syitä: työtunteja on paljon tai ne ajoittuvat normaalin työajan ulkopuolelle, ei pystytä vaikuttamaan työvuoroihin, läheisten apua ei ole tarjolla Yksinhuoltajien hoivatarpeet ylittävät saatavilla olevat hoivaresurssit Skevik, A.2006 Muuttuiko yksinhuoltajiin kohdistunut politiikka laman aikana Suomessa ja Ruotsissa ei laman aikana tehty erityisiä yksinhuoltajille kohdistettuja muutoksia sosiaaliturvajärjestelmään 13

14 Norjassa yksinhuoltajille toteutettiin aktivointiohjelma Suomessa ja Ruotsissa yksinhuoltajat kärsivät laman seurauksista, mutta toimenpiteitä yksinhuoltajien tilanteen parantamiseksi ei ole tehty Lisäksi kirjasta löytyy Suomea koskevia kansallisia tutkimuksia luvulta. Forssén, K & Hakovirta, M.1999 Yksinhuoltajien taloudellisia kannustimia ja niiden vaikutuksia työllisyyteen Yhteys sosiaaliturvan kannustimien ja työllisyyden välillä ei ole suoraviivainen Moni yksinhuoltaja käy työssä huolimatta siitä, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa Yksinhuoltajat kokevat ansiotyön tärkeäksi May, V.1999 Miten taloudelliset aspektit näkyvät yksinhuoltajaäitien elämäkerroissa Monet yksinhuoltajaäidit ovat kokeneet köyhyyttä jossakin elämänvaiheessa Yksinhuoltajilla on positiivinen asenne työhön Yksinhuoltajat eivät ole tukiriippuvaisia vaan tulevat itsenäisesti toimeen omilla ansiotuloilla Hakovirta, M.2005 Yksinhuoltajien taloudellista työorientaatiota Yksinhuoltajien työllisyysaste nousi muissa maissa paitsi Suomessa vuosina Korvausasteiden laskun vuoksi työssäkäynti on yksinhuoltajille taloudellisesti kannattavaa, mutta silti se ei ole yhteydessä yksinhuoltajien työllisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin Suomessa yksinhuoltajien taloudellinen työorientaatio on heikompi kuin puolisoäideillä Yksinhuoltajien ja etenkin 0-6 -vuotiaiden lasten yksinhuoltajaäitien työllisyys laski 1990-luvulla. Myös työvoiman ulkopuolella olevien yksinhuoltajien määrä nousi Nuorten alle 30-vuotiaiden yksinhuoltajaäitien sekä monilapsisten yksinhuoltajaäitien määrä nousi 1990-luvulla, mikä voi osaksi selittää heikentyneitä työllisyysasteita Yksinhuoltajilla on keskimäärin matalampi koulutustaso, mikä nostaa työttömyysriskiä Lasta kotona hoitavien yksinhuoltajien pääasiallinen syy kotona oloon on halu hoitaa omat lapset itse, ja he kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeaksi Työhön palaamisen kannalta tärkeäksi koetaan joustavat työajat sekä lapsen hyvä hoitopaikka. Taloudelliset syyt (hyvä palkka tai sosiaalietujen heikentyminen) eivät ole työhön palaamisen kannalta merkittäviä Muita yksinhuoltajia koskevia tutkimuksia ovat tehneet myös muut tutkijat. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityönprofessori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta (2002) on tutkinut arjessa selviytymistä. Tutkimus viiden Euroopan maan neljästä perhetyypistä Yksinhuoltajien selviytyminen on usein epävirallisen verkoston varassa 14

15 Huonommin meni niillä, joilla toinen vanhemmista ei osallistunut lasten hoitoon, isovanhemmista ei ollut apua, lastenhoitopalvelun joustovara oli olematon ja jotka olivat epätyypillisissä työsuhteissa epäsäännöllisinä työaikoina Hoidon kriisi, jossa lapset olivat jonkin aikaa yksinään tai vanhemman perustarpeiden toteuttaminen kuten yöuni jäi olemattomaksi Hankala tilanne kun lapsi meni kouluun eikä iltapäiväksi ole hoitoa tarjolla Koulujen kesälomat yksinhuoltajien painajainen Oma vapaa-aika tulevien vuosien unelma Jos epäviralliset verkostot on kulutettu loppuun työtilanteen vuoksi, niitä ei voinut venyttää enää kattamaan vapaa-aikaa Äärimmäisessä tapauksessa yksinhuoltaja joutuu muuttamaan paikkakuntaa saadakseen hoitojärjestelmän toimimaan Epävirallisten hoitoresurssien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota Miten välttää mm. isovanhempien liikarasittuminen Miten työkulttuuri tällä kohtaa tulisi vastaan Erikoistutkija Tarja Heino ja erikoissuunnittelija Kaarina Lamminpää Stakesista ovat tutkineet 2/2006 yksinhuoltajaperheiden taloudellista ahdinkoa, joka ei näytä hellittävän Vertailuajankohta 1995 ja 2004 Kahden huoltajan perheet ovat vähentyneet 15 prosentista 10 prosenttiin ja yhden huoltajan perheiden osuus on kasvanut 10 prosentista 13 prosenttiin kymmenessä vuodessa Yksinhuoltajat näyttävät olevan selkeästi haavoittuvin ryhmä ja 27 % yksinhuoltajista saa toimeentulotukea Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen ahdinko on paljon tavallisempaa kuin muilla perhetyypeillä Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen ahdinko lapsinäkökulmasta Toimeentulotukea saaneissa yksinhuoltajaperheissä on aiempaa enemmän monilapsisia perheitä Pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä olleet yksinhuoltajamiehet ovat iäkkäämpiä kuin vastaavassa tilanteessa olleet yksinhuoltajanaiset Kaksi kolmesta (60 63% ) pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneesta yksinhuoltajanaisesta ei ole täyttänyt 40 vuotta Pitkäaikaistyöttömyys korostuu toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä Lapsiperheille kohdennetut normaalit tulonsiirrot ovat kohdelleet yleensä yksinhuoltajaperheitä mutta erityisesti vielä monilapsisia yksinhuoltajaperheitä huonosti Näiden perheiden köyhyys ei ole helpottunut sen enempää aikuisten kuin lastenkaan näkökulmasta, vaan he ovat väestön perhetyyppeihin suhteutettuna suurin toimeentulotukea saava ryhmä Yli puolet toimeentulotukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huoltajan kotitalouksia Absoluuttisestikaan toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajien lasten määrä ei ole oleellisesti vähentynyt, vaikka kahden huoltajan perheissä näin on selvästi käynyt 15

16 Yksinhuoltajien tilanteista on kirjoitettu lukuisia artikkeleja, joista tässä muutama lyhyt kooste. Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto, 11/2006 Lastenhoito yksinhuoltajaperheissä ja hoivaköyhyys Isovanhempien apu ei saatavilla Säännöllistä apua lasten toiselta vanhemmalta ei saatavilla Viralliset palvelut ei-responsiivisia Yövuorot erityisongelma Lapsia ilman aikuisten hoitoa Yksinhuoltajilla mielenterveysongelmia Jos epäviralliset resurssit käytetään loppuun jo tavanomaisessa arjessa, ei niitä ole enää erikoistilanteissa saatavilla (sairastumiset, loma-ajat, oma vapaa-aika ) Hoivaköyhyydessä on kyse yksinhuoltajan työaikojen ja saatavissa olevan virallisen ja epävirallisen lastenhoidon yhteensopimattomuudesta Hoivaköyhyys voi johtaa köyhyyteen tehdessään työssäkäynnin erittäin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi ja sillä on vakavia seurauksia perheen yleiseen elämänlaatuun Veli-Matti Rintakallio, Sosiaalipolitiikan professori, Turun yliopisto 3/2006 Esitelmä köyhyydestä Yksi riskitekijä kestetään, mutta köyhyys on lähes väistämätöntä kun yhden kotitalouden kohdalle kasaantuu useampi riskitekijä yksinhuoltaja ja työtön yksinhuoltaja ja monta lasta Heikki Hiilamo, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja, Sosiaaliturva-lehti 5/2007 Heikoimmassa asemassa olevat yksinhuoltajat tarvitsevat ennen muuta työtä Ennen lamaa yksinhuoltajaäidit kävivät töissä yleisemmin kuin kahden huoltajan lapsiperheiden äidit Laman jälkeen tilanne muuttui Erityisesti vähemmän koulutettujen yksinhuoltajien työllisyys on pysynyt muita alhaisempana ja kyse on ennen muuta nuorista yksinhuoltajaäideistä Monet vähän koulutetut yksinhuoltajaäidit valitsevat hoivaköyhyyden sijaan taloudellisen köyhyyden ja jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan Kouluttamaton yksinhuoltaja ajautuu helposti kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle Päivähoitopaikkojen saaminen ei ole suurin ongelma, mutta äiti voi olla työpäivän jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa enää hoitaa lapsiaan Yksinhuoltajien työllisyyden edistäminen vaatii erityisiä toimia Yksinhuoltajien työssäkäynnin tukeminen maksaa kustannukset takaisin säästyneinä asumis-, työmarkkina- ja toimeentulotukina sekä säästyneinä syrjäytymisen menoina esimerkiksi lastensuojelussa 16

17 2.3 Yhteiskunnan kannanottoja Yhteiskunnassa ja päätöksenteossa yksinhuoltajien asema on nähty myös yhtenä erityiskysymyksenä, johon tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Tästä on joitakin esimerkkejä viiden suurimman puolueen puheenvuoroissa. Kansanedustajat ovat tehneet lukuisia kannanottoja sekä useita kyselyitä ja lakialoitteita yksinhuoltajien tilanteesta Suomessa. Keskustan kansanedustajat Aila Paloniemi/keskusta, verkkolehti Apila sekä TPA 180/2000 vp Lauri Oinonen/kesk ym. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksinhuoltajien tulokehitykseen Idea nollamaksuluokan poistamisesta uhkaa kuitenkin lyödä poskelleen kaikkein huono-osaisimpia, kuten yksinhuoltajia, joille muutamankin kymmenen euron lisämeno kuukaudessa on iso asia Yksinhuoltajat tarvitsevat ennen kaikkea työtä Heikointa tulokehitys on yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle 3-vuotias lapsi Tässä joukossa yksinhuoltajat pärjäävät selvästi huonoimmin Erityisesti yksinhuoltajan on vaikeaa toteuttaa hyvä tavoite riittävästä ajasta lapsilleen, jos vaihtoehtoina ovat hoivaköyhyys taikka taloudellinen köyhyys Läheskään kaikilla ei ole isovanhempia taikka verkostoja lastenhoitoapuna Vastuu ja riittämättömyyden tunne painaa usein uupumukseen saakka Vierailut etävanhemman luona suovat huoltajalle kaivatun lepohetken, mutta vain 28 % avioerolapsista tapaa säännöllisesti muualla asuvaa vanhempaansa Kunnat ovat leikanneet lapsiperheille suunnattuja kotipalveluja Ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta yhden vanhemman perheille järjestetään lomapäivä kerran kuukaudessa ja tällöin alle 10-vuotiaalle lapselle maksuton hoito vuoropäiväkodissa, tukivanhempien luona tai muulla kunnan järjestämällä tavalla Kokoomuksen kansanedustajat KK 858/2006 vp - Marjukka Karttunen/kok Lähes neljännes yksinhuoltajista luokitellaan köyhiksi ja 42 % kuuluu alimpaan tuloviidennekseen Yksinhuoltajien työllistymistä vaikeuttaa siis esimerkiksi lastenhoidon vaikeus Palvelujärjestelmä ei ole riittävästi yksinhuoltajien tukena Työelämää, tulonsiirtoja sekä palvelujärjestelmää on tarkasteltava entistä enemmän siitä näkökulmasta, että perheet ovat entistä moninaisempia Osalla yhden huoltajan perheistä on suuria vaikeuksia yhdistää työ ja lasten hoito Tähän on syynä erityisesti työelämän kovat vaatimukset ja tarpeeseen nähden liian pienet mahdollisuudet saada lapselle hoitoa Mikäli yksinhuoltajalle on tarjolla lähinnä ilta- ja yötyötä, mutta lastenhoitoa ei tuolloin ole saatavilla, yksinhuoltaja voi joutua jättämään työn mikä lisää perheen riskiä joutua suoranaiseen köyhyysvaaraan sekä henkiseen stressiin Mitä hallitus tekee yksinhuoltajaperheiden tulevaisuuden parantamiseksi Sosiaalidemokraattien kansanedustajat KK 1334/2001 vp Saara Karhu/sd ja TAA 864/2007 vp Satu Taiveaho /sd ym. Yhden vanhemman perheiden elämään liittyy monia erityisongelmia, joiden lisäksi myös taloudelliset vaikeudet usein kasautuvat niihin 17

18 Selvitysten mukaan monet yksinhuoltajat kuuluvat maassamme köyhimpien joukkoon Vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja tarvitsee päiväkoti-ikäiselle lapselleen vuorohoitoa o sen sijaan koululaisille ei yhteiskunnan järjestämää hoitopaikkaa ilta- tai yötyövuoron ajaksi Yksi yksinhuoltajien käyttämä vaihtoehto onkin jättäytyä työttömäksi, kun lasta ei haluta jättää illoiksi ja öiksi yksinään Yksinhuoltajalla on raskas kasvatusvastuu, jota yhteiskunnan tulisi tukea ja helpottaa. Monet nykyisin käytössä olevat maksut ja käytännöt toimivat kuitenkin päinvastaiseen suuntaan Onko hallitus tietoinen näistä epäkohdista ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen yksinhuoltajien ja heidän lastensa elämää ja taloudellista tilannetta Köyhiä lapsiperheitä ovat erityisesti yksinhuoltajataloudet ja heikko taloudellinen tilanne on yksi riskitekijä lasten syrjäytymiselle Ehdotamme elatustuen korottamista, jolla voidaan tukea pienituloisia yksinhuoltajaperheitä ja tätä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia Vasemmistoliiton kansanedustajat KK 195/2001 vp Matti Kangas/vas Laman aikana yksinhuoltajista tuli uhreja Yksinhuoltajien aseman turvaaminen ja elämän olosuhteiden parantaminen ovat yhteiskunnallinen haaste laman jälkiä korjatessa Monen yksinhuoltajan ongelmana on työttömyys, joka turhauttaa ja masentaa Yksinhuoltajien koulutuksen ja kurssittamisen merkitys korostuu tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaessa Taloudellisen lisätuen lisäksi yksinhuoltajaperheille muodostuu ensisijaisen tärkeäksi joustava sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö perhekohtaisen tarpeen mukaan rakennettuna Millaisiin tehostettuihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yksinhuoltajien aseman parantamiseksi Vihreiden kansanedustajat LA 126/2005 vp Anni Sinnemäki/vihr. ym. Yksinhuoltajien työssäkäynti sekä ansiotulojen osuus yksinhuoltajien tulopaketissa on vähentynyt Sosiaaliturvan merkitys yksinhuoltajien toimeentulo turvaajana on kasvanut Yksinhuoltajien taloudellinen asema heijastuu suoraan heidän lapsiinsa Yksinhuoltajien aseman parantaminen on tärkeä myös lasten tasavertaisten lähtökohtien turvaamiseksi Lakiehdotus elatusturvalain muuttamisesta euroa yhdelle lapselle elatusvelvollisen osalta Yksinhuoltajien työttömyys on kasvanut ja epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet Johtaa riippuvuuteen hyvinvointivaltiosta Elatusvelvollisen osuus yksinhuoltajien toimeentulon turvaajana on vähäinen 18

19 3. PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Tutkimusasetelman suunnittelu ja toimenpiteet Kysely- ja haastattelututkimusten toteutus alkoi suunnittelulla. Projektipäällikkö perehtyi tutkimusmetodeihin kirjallisen materiaalin pohjalta ja sai näin näkökulmia tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin, tutkimusmetodeihin ja analyysimenetelmiin. Esiselvityksestä ei ollut tarkoitus tehdä liian tieteellistä, vaan sen tuli palvella esiselvityksen tavoitteiden toteutumista. Esiselvityksen perimmäinen tarkoitus oli saada selville yksinhuoltajien, heidän nuorten perheenjäsenten sekä palveluverkoston kokemuksia fenomenologisesti ja vastata tätä kautta lisätuentarve kysymykseen. Kysely- ja haastattelututkimukset laadittiin alla olevan tutkimusasetelman suunnitelman pohjalta. Yksinhuoltajien teemahaastatteluista tehtiin oma sisältösuunnitelma, joka on kohdassa 3.4. A. TUTKIMUSONGELMAN (TUTKIMUSTEHTÄVÄN) MÄÄRITTELY - Tarvitsevatko yksinhuoltajaperheet erityisiä lisätukitoimia työllistymiseen ja kouluttautumiseen Pohjois-pohjanmaalla o tarkastelussa yksinhuoltajien työllistyminen yksinhuoltajien nuorten (15 18 v) kouluttautuminen - Jos tarvitsevat, millä alueella/alueilla tarve on suurin B. OLEMASSA OLEVAN, TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄN TIEDON KARTOITUS - Aiemmat hankkeet, tutkimukset ja artikkelit (kohta 2.2) C. TUTKIMUSONGELMAN (TUTKIMUSTEHTÄVÄN) TÄSMENTÄMINEN - Kootaan asiat, jotka halutaan tietää ja selvittää o Yksinhuoltajaperheiden (yksinhuoltajat ja heidän 9 luokkalaiset tai peruskoulun päättäneet nuoret v) näkemys erityisten työllistymis- ja kouluttautumistukitoimien lisätarpeellisuudesta Alueellinen yksinhuoltajien näkemys eri asioista Näkemys työllistymisen esteistä Näkemys työorientaatiosta Näkemys taloudellisesta tilanteesta Näkemys nuorten jatko-opintoihin integroitumisesta Kiinnostus jatkoprojektia kohtaan o Nykyisen palveluverkoston näkemys siitä riittävätkö nykypalvelut ja - resurssit yksinhuoltajaperheiden tarpeen tyydyttämiseen Alueellinen palveluverkoston näkemys eri asioista Palveluverkoston näkemys yksinhuoltajien työllistymisen esteistä Näkemys siitä tarvitsevatko yksihuoltajat erityisiä tukitoimia työllistyäkseen Näkemys yksinhuoltajien nuorten jatko-opintoihin integroitumisesta 19

20 Halukkuus ohjata yksinhuoltajaperheitä mahdolliseen jatkoprojektiin - Listataan osaongelmat ja niitä koskevat tutkimustavoitteet o Tavoite selvittää miksi osa yksinhuoltajista ei työllisty o Tavoite selvittää kokevatko yksinhuoltajat itsensä köyhiksi o Tavoite selvittää onko osalla yksinhuoltajien peruskoulun päättäneistä nuorista vaikeuksia kiinnittyä jatko-opintoihin tai muutoin integroitua yhteiskuntaan - Valitaan havaintoyksikkö o Yksinhuoltajaperheet o Yksinhuoltajien palveluverkosto o Seutukunnat ja seutukuntien asuinalueet - Valitaan tutkittavat muuttujat ja tarkasteltavat asiat o Muuttujat ovat kysymysten vastausvaihtoehdot Asteikko 1-5 Täysin samaa mieltä (1) Jossakin määrin samaa mieltä (2) En osaa sanoa (3) Jossakin määrin eri mieltä (4) Täysin eri mieltä (5) Vapaa valinta Kyllä ja ei D. AINEISTON KERUU, MITTAUKSET JA HAVAINTOMATRIISIN MUODOSTAMINEN - Päätetään aineiston hankkimisen tavasta o Kyselytutkimus (yksinhuoltajat ja palveluverkosto) o Haastattelututkimus (yksinhuoltajat) o Verkostopalaverien materiaali (palveluverkosto) - Valitaan perusjoukko, otantamenetelmä ja otoksen koko o Perusjoukko yksinhuoltajat ja palveluverkosto o Otantamenetelmänä on todennäköisyyteen perustuvista menetelmistä satunnaisotanta o Otoksen koko on edustava otos Pyritään tavoittamaan 50 yksinhuoltajaa Pyritään tavoittamaan 60 palveluverkoston virkailijaa - Valitaan mittarit (muuttujat) o Muuttujat ovat kysymysten vastausvaihtoehdot - Laaditaan kyselylomake o Yksinhuoltajille ja heidän nuorille yhteinen o Palveluverkostolle oma (kolmelle organisaatiolle yhteinen) - Testataan kyselylomake o Muutetaan tarpeen mukaan - Suoritetaan aineiston keruu o Projektisuunnitelman mukaisesti Levitys palveluverkostolle verkostopalavereissa Sähköinen nettikysely Levitys yksinhuoltajille palveluverkoston kautta 20

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Köyhyys lasten elämässä

Köyhyys lasten elämässä Köyhyys lasten elämässä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 20. 21.9.2012 Lappeenrannassa Heikki Hiilamo Esitelmän rakenne Johdanto: Matthew V:n tarina Köyhyys lapsiperheissä

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot