Tuikku. Loppuraportti Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuikku. Loppuraportti 2008. Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille"

Transkriptio

1 Tuikku Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Loppuraportti 2008

2 Ulla Kaipainen TUIKKU ESISELVITYS PROJEKTI työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Loppuraportti 2008 JULKAISIJA OULUN DIAKONISSALAITOS 2008 Painopaikka: Multiprint Oy

3 TIIVISTELMÄ Tuikku-esiselvityksessä tarkasteltiin yksinhuoltajaperheiden lisätuen tarpeellisuutta työllistymisen ja kouluttautumisen näkökulmasta Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukunnissa. Asiasta pyrittiin saamaan sekä yksinhuoltajaperheiden että heidän palveluverkoston (työhallinto, sosiaali- ja opetustoimi) virkailijoiden näkemys, mikä mahdollisti asian tarkastelun kahdesta eri näkökulmasta. Esiselvityksessä tarkasteltiin pelkästään työttömien ja työttömyysuhan alaisten yksinhuoltajien tilannetta, ei työssä käyvien yksinhuoltajien tilannetta. Lisäksi siinä tarkasteltiin yksinhuoltajien nuorten perheenjäsenten (15 18 vuotta) koulutukseen ja jatkosuunnitelmiin kiinnittymistä. Esiselvitys toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksin sekä verkostopalaverein. Kyselytutkimus suunnattiin sekä yksinhuoltajaperheille että palveluverkoston virkailijoille. Haastattelututkimus suunnattiin pelkästään yksinhuoltajille. Verkostopalavereissa olivat mukana palveluverkoston virkailijat ja esiselvityksen toteuttaja. Yksinhuoltajien kyselyyn vastasi 60 henkilöä, joista kahdellekymmenelle tehtiin tarkempi haastattelu. Nuoria koskeviin kysymyksiin vastasi 6 nuorta ja 11 yksinhuoltajaa. Palveluverkoston kyselyyn vastasi 72 henkilöä ja verkostopalavereissa oli mukana yhteensä 179 virkailijaa. Tutkimustulokset osoittivat, että työttömät yksinhuoltajat kaipaavat selkeästi taloudellista, psykososiaalista ja työllistymisen lisätukea ja nykyisen palveluverkoston toiminnassa oli havaittavissa resurssi- ja prosessipulaa hyvin toimivien käytänteiden rinnalla. Yksinhuoltajien nuoria koskeviin kysymyksiin tuli vastauksia niin vähän, ettei yleistäviä johtopäätöksiä heidän kohdallaan voida tehdä. Työllistymisen esteiksi äideillä korostuivat sopivien työpaikkojen löytymisen vaikeus, lastenhoidon järjestämisen vaikeus sekä koululaisten yksinolo kotona, puutteellinen tai vanhentunut koulutus ja oman ammatin sopimattomuus tähän elämäntilanteeseen. Osalle äideistä jaksamiskysymys oli noussut työllistymisen esteeksi, eikä heillä ollut voimavaroja työnetsintään. Osalla äideistä työllistymisen este oli sairaus; fyysinen, henkinen tai molemmat yhtä aikaa ja osa koki työttömyyden syyksi oman ikänsä. Usein työttömyyden syyksi kerrottiin ytimekkäästi yksinhuoltajuus ja sen seurannaisvaikutukset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista äideistä koki syrjäytyneensä työelämästä. Palveluverkoston virkailijat kokivat yksinhuoltajien työttömyyden syiksi pääosin puutteellisen koulutuksen, voimavarojen rajallisuuden, vanhemmuuden ja työssäkäynnin yhdistämisen vaikeuden ja lastenhoidon järjestämisen vaikeuden. Äitien työorientaatio oli pääosin korkealla ja he halusivat kiinnittyä työelämään, eikä moraalinen ristiriitaa vanhemmuuden ja työssäkäynnin välillä tai motivaatio-ongelmat korostuneet. Työn tuomassa taloudellisessa kannustimessa oli havaittavissa kahtiajakautumista. Osa äideistä koki, että työn teko ei kannata taloudellisesti. Nämä äidit olivat mieluummin kotona huolehtimassa pienistä lapsistaan. Valtaosa äideistä eli 81,67 % koki täysin tai jossakin määrin itsensä vähävaraiseksi tai köyhäksi. Tämä tukee aiemmissa tutkimuksissa esille tullutta yksinhuoltajien 3

4 köyhyysongelmaa. Taloudellinen niukkuus ja sen tuomat haitat nousivat lähes pääteemaksi äitien kuvauksissa. Taloudellisen tilanteen tasapainoon ja selviytymiseen vaikuttivat vaihtelevasti lähisuvun apu tai viranomaisapu, joiden saaminen tuntui usein työläältä ja nöyryyttävältä. Äitien sosiaalisessa verkostossa oli havaittavissa selkeä kahtiajakautuminen. Osalla oli vahva verkosto ja osalla sitä ei ollut juuri lainkaan. Hyvin usein äitien elämää leimasi yksinäisyys ja omiin oloihin vetäytyminen. Yksinhuoltajaäitien lasten isät joko tukivat äitien selviytymistä tai hankaloittivat sitä riitaisten välien ja vastuuntunnottoman käyttäytymisen vuoksi. Lasten päivähoidon järjestymisessä oli myös kahtalaista mielipidettä. Osa äideistä oli saanut sen hyvin järjestymään, mutta vaikeutta oli erityisesti tilapäisten julkisten hoitopaikkojen saamisessa ja yksityisen sektorin palveluihin äideillä ei ollut varaa. Palveluverkoston virkailijat kokivat julkisten päivähoitopalveluiden saannin osin myös vaikeana erityisesti nopeita toimenpiteitä vaativissa tilanteissa. Valtaosa yksinhuoltajista ja heidän nuoristaan oli sitä mieltä, että nuoret hakevat itse opiskelupaikkoja ja haluavat kouluttautua ammattiin sekä heillä on selkeät jatkoopintosuunnitelmat. Osa palveluverkoston virkailijoista oli asiasta samaa mieltä. Osa koki kuitenkin, että yksinhuoltajien taloudellinen tilanne voi suosia pyrkimystä opiskelun sijaan suoraan työmarkkinoille ja varhaista puuttumista ja yksilöllistä lähestymistä korostettiin, etteivät nuoret putoaisi peruskoulusta tyhjän päälle. Palveluverkoston viranomaisyhteistyössä oli havaittavissa huomattavia eroja. Keskustelua herätti laajalti organisaatioiden välisen kuilun paikkaaminen. Virkailijat kokivat myös, että työttömissä yksinhuoltajissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat työhallinnon ja sosiaalitoimen lisäksi kuntoutuksen kentän samanaikaisia toimenpiteitä saadakseen voimavaransa takaisin ja kyetäkseen työllistymään. Yksinhuoltajat kaipasivat lisätukea sopivien työpaikkojen etsintään, faktatietoa opiskelumahdollisuuksista sekä yksinhuoltajien etuuksista. Tukea yhteiskunnan tukijärjestelmältä toivottiin lisää. Lisäksi äidit toivoivat henkistä supporttia tai tukihenkilöä ja tukiperheitä sekä etävanhemman vastuullista toimintaa kasvattajana. Lopuksi voidaan todeta, että esiselvityksen mukaan yksinhuoltajat huolehtivat lapsistaan hyvin sitoutuneesti, omaavat strukturoidun päivärytmin ja taloudellisesta tilanteesta johtuen tinkivät mieluummin omista kuin lasten menoista usein itsensä syrjäyttäen. Liian suuri vastuu yksin ajaa äidin kuitenkin usein uupumukseen ja masennukseenkin tai vaihtoehtoisesti liialliseen martyyriyteen, eikä voimavaroja työllistymiseen tällöin riitä. 4

5 SISÄLLYS Tiivistelmä 1. JOHDANTO Projektin lähtökohta ja toiminnalliset puitteet Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin kustannuskooste YKSINHUOLTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA Yksinhuoltajuuden määrittely ja alueelliset tunnusluvut Aiempia tutkimuksia ja artikkelikoosteita Yhteiskunnan kannanottoja PROJEKTIN TOTEUTUS Tutkimusasetelman suunnittelu ja toimenpiteet Julkisuus, tiedottaminen ja yhteistyö Kyselytutkimus Yksinhuoltajaperheiden kysely Palveluverkoston kysely Yksinhuoltajien haastattelututkimus Palveluverkoston verkostopalaverit PROJEKTIN TULOKSET Yksinhuoltajaperheiden kyselyvastaukset Taustatiedot Lapset ja heidän tapaaminen Ammatillinen koulutus, työhistoria ja toimeentulo Työllistymisen esteet Työorientaatio Toimeentulo ja taloudellinen tilanne Yksinhuoltajien nuoret (vastaajina yksinhuoltajat ja nuoret) Avoimet vastaukset Jatkoprojektihalukkuus Palautekooste Alueellinen jakautuminen Sähköpostin avoimet vastaukset Yksinhuoltajien haastattelukooste Arjessa pärjääminen ja kasvatusvastuusta selviytyminen Taloudellisen tilanteen vaikutus yksinhuoltajaperheiden Verkoston ja isien osallistumisen merkitys yksinhuoltajaäideille Yksinhuoltajien kiinnittyminen työelämään ja sen tuomat Yksinhuoltajien viestit Yksinhuoltajien ryhmittelyä Palveluverkoston kyselyvastaukset 81 5

6 4.4.1 Kaikki vastaukset teemoittain Organisaatiovertailu teemoittain Avointen vastausten kooste Ohjaushalukkuus jatkoprojektiin Palautekooste Alueellinen jakautuminen Palveluverkoston verkostopalaverit Verkostopalaverien sisältökooste Tulosten tulkinta aiempiin tutkimuksiin nähden Mitä ei saatu selville ja jatkotutkimuksen tarve YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kokoava tarkastelu Hyvät käytännöt ja keskeisimmät ongelmat Johtopäätökset: Yksinhuoltajat tarvitsevat lisätukea Pohdintaa nykyisestä palvelujärjestelmästä Jatko-projektiarvio Jatko-projektin alustava toimintafilosofia ja toimintamallit KIITOKSENI YHTEISTYÖKUMPPANEILLE 136 Lähteet 137 6

7 1. JOHDANTO 1.1 Projektin lähtökohta ja toiminnalliset puitteet Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Avioerojen määrä ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus ovat kasvaneet. Tämän seurauksena yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut. Myös entistä suurempi osa lapsista kasvaa perinteisen ydinperheen ulkopuolella yksinhuoltajakotitalouksissa. Suurin osa yksinhuoltajista on edelleenkin naisia, mutta yksinhuoltajien siviilisääty on muuttunut. Leskien sijasta useimmat yksinhuoltajaäidit ovat nykyisin naimattomia ja eronneita. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Perheen murroksen ohella läntisissä hyvinvointivaltioissa on tapahtunut muitakin rakennemuutoksia. Naisten työllisyysasteen kasvu on horjuttanut miespuolisen perheenelättäjän mallia. Muutos yhden perheenelättäjän mallista kahden perheenelättäjän malliin on yhtäältä vahvistanut naisten asemaa, mutta toisaalta se on asettanut vaatimuksia yhden tulonsaajan kotitalouksille. Samaan aikaan työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaammiksi. Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on noussut. Työtä tehdään yhä useammin muulloin kuin ns. normaalina työaikana. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Työmarkkinoiden rakennemuutosten ohella hyvinvointipolitiikan suunta on muuttunut useissa OECD-maissa. Nykyiset sosiaalipoliittiset toimenpiteet nojaavat yhä enenevässä määrin rekommodifikaatioon, eli tavoitteena on vahvistaa toimeentulon riippuvuutta työmarkkinoista. Tähän pyritään kannustamalla ihmisiä ansiotyöhön erilaisten tukitoimien avulla sekä luomalla sosiaaliturvan rakenteisiin työntekoon kannustavia elementtejä. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Toisaalta myös uusfamilistiset piirteet, joissa tuetaan tulonsiirtojen avulla lasten hoitamista kotona, ovat vahvistuneet esimerkiksi Suomessa. Vastuuta myös yksinhuoltajien toimeentulon turvaamisesta on pyritty siirtämään valtion sijasta toisaalta markkinoille kannustamalla yksinhuoltajia ansiotyöhön ja toisaalta perheelle vahvistamalla elatusvelvollisten vastuuta yksinhuoltajien toimeentulosta. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.17). Yksinhuoltajaperheiden köyhyys- ja hoivaköyhyysongelmat, työllistymis- ja työelämästä syrjäytymisongelmat ja riippuvuus hyvinvointivaltiosta ovat tutkittuja ja tiedostettuja epäkohtia valtakunnallisesti. Yksinhuoltajat eivät ole tutkimusten mukaan työllistyneet laman jälkeen yhtä hyvin kuin muut ja työllistymistä vaikeuttaviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet työssä käymisen ja lastenhoidon yhdistämisen ongelmat sekä puutteellinen koulutus ja tukiverkosto.(mia Hakovirta, Väetöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006). Suomessa ei laman aikana tehty erityisiä yksinhuoltajille kohdistettuja muutoksia sosiaaliturvajärjestelmään ja yksinhuoltajat kärsivät laman seurauksista, mutta toimenpiteitä yksinhuoltajien tilanteen parantamiseksi ei ole tehty. (Skevik, A 2006). 7

8 Ainoa vähäinen ja kiistelty toimenpide on ollut lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen alkaen 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kuukaudessa. Tiedostetuista haitoista huolimatta nykyinen palvelu- ja tukijärjestelmä ei ole kyennyt korjaamaan tilannetta tarpeeksi ja selkeää palveluvajetta on kiistämättä havaittavissa. On muistettava kuitenkin, että nämä ongelmat eivät koske kaikkia yksinhuoltajia ja yksinhuoltajien joukossa on paljon henkilöitä, jotka voivat hyvin. Tuikku esiselvitys-projektin lähtökohtana oli vastata näihin valtakunnallisesti tiedostettuihin yksinhuoltajaperheiden ongelmiin ja selvittää näiden ongelmien esiintyvyyttä projektialueella. Tämä esiselvitys pyrki tavoittamaan pelkästään työttömiä ja työttömyysuhan alaisia yksinhuoltajia ja osaltaan selvittämään koetaanko tilanne projektialueella samankaltaiseksi kuin tutkimuksissa on todettu ja tarvitaanko projektialueella lisätukea näiden ongelmien vuoksi. Samanaikaisesti tämän esiselvityksen kautta pyrittiin saamaan selkeä palveluverkoston näkemys samasta asiasta. Lisäksi esiselvityksessä haluttiin saada käsitys kohderyhmän alueellisesta määrästä ja tavoitettavuudesta projektialueella. Esiselvityksen tulosten pohjalta arvioitiin lopuksi alueellista jatkoprojektitarvetta, jonka tavoitteena olisi yksinhuoltajaperheiden työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien parantaminen työllistämisen ja kuntoutuksen keinoin. Tuikku esiselvitys-projektin alkuperäinen toteutusaikataulu oli Tämän lisäksi projekti sai lisäaikaa laajan tulosmateriaalin analysointiin ja raportointiin Projektin toiminnalliset puitteet olivat yksinkertaiset. Projektissa toimi kokopäiväisesti yksi henkilö, projektipäällikkö, joka hoiti itsenäisesti lähes kaiken projektiin liittyvän työn. Tukipalvelut, kuten henkilöstö- ja taloushallinto sekä tietohallintopalvelu tulivat toteuttajaorganisaatiosta. Sähköiseen kyselyyn tarvittava asiantuntijuus ostettiin ulkopuolisena palveluna. Yhteistyötä yksinhuoltajien haastatteluiden toteutuksessa tehtiin Turun yliopiston kanssa. Projektipäälliköllä oli käytettävänään asiallinen toimitila työvälineineen ja osa työajasta meni matkustamiseen (verkostopalaverit). Projektitoimintaa ohjasi ja tuki ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava. Oulun seudun työvoimatoimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen Toimialajohtaja Oulun työvoiman palvelukeskus Maija Hänninen Palvelukeskuspäällikkö Varajäsen, Oulun työvoiman palvelukeskus Maija Hänninen Palvelukeskuspäällikkö Varajäsen, Oulun seudun työvoimatoimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen Toimialajohtaja Oulun Kaupunki, sosiaalipalvelut Varajäsen ( lastensuojelun palveluyksikkö ) Mirja Saarni Sisko Pirilä-Karlström Palvelujohtaja Palveluyksikköpäällikkö 8

9 Oulun Kaupunki, oppilashuoltoyksikkö Arto Willman Vs. opetuspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Ville Mehtälä, ESR-suunnittelija Saija Luonuansuu ESR-ohjelmapäällikkö ODL Säätiö Kuntoutuksen erityispalveluiden diakonian ja sosiaalityön yksikkö Eija Kurki Yksikönjohtaja Varajäsen, oppilashuoltoyksikkö Tuula Takalo Vastaava koulupsykologi Ei varajäsentä Varajäsen, ODL Säätiö Kuntoutuksen erityispalveluiden diakonian ja sosiaalityön yksikkö Hannu Rahikainen Diakoniajohtaja 1.2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Esiselvityksen varsinaisena kohderyhmänä olivat työttömät ja työttömyysuhan alaiset yksinhuoltajat ja heidän peruskoulun päättäneet nuoret. Välillisenä kohderyhmänä olivat Pohjois-pohjanmaan kuntien (Oulun, Ylivieskan ja Raahen seutukunnat) työvoimatoimistojen, sosiaali- ja opetustoimen virkailijat sekä seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry:n yhdistystyöntekijät. Projekti oli esiselvityshanke ja sen tavoitteena oli kartoittaa yksinhuoltajaperheiden työllistymistä/kouluttautumista tukeva alueellinen lisäpalvelutarve. Tavoitteena oli myös kohderyhmän alueellinen asioiden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tuloksena saatiin alueellisesti ruohonjuuritason tietoa yksinhuoltajaperheiden erityistuen tarpeesta ja saatiin käsitys yksinhuoltajien työllistymistä vaikeuttavista tekijöistä sekä peruspalveluiden riittävyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteiden toteutumiseksi toimittiin seuraavilla tavoilla. 1. Yksinhuoltajaperheiden kyselytutkimus 2. Palveluverkoston kyselytutkimus 3. Yksinhuoltajien haastattelututkimus 4. Alueelliset palveluverkoston verkostotapaamiset 5. Kyselytutkimuksen tulosten tilastoinnit 6. Haastatteluiden litterointi ja analysointi 7. Kaikkien tulosten yhteenveto, analysointi ja raportointi 8. Tulosten pohjalta jatkoprojektitarpeen arviointi ja jatkoprojektihakemuksen laatiminen 9

10 1.3 Projektin kustannuskooste Kokonaisbudjetti alkuperäisellä toteutusaikataululla oli yhteensä ,00 ja lisäkuukausien jälkeen ,00. Rahoittaja osoittaa toimintamenoihin yhteensä enintään ,00 eli 90 % toteutuneista hyväksyttävistä tukikelpoisista kustannuksista. Kulut ovat jakautuneet maksatuskuukausien mukaan seuraavasti. Ajanjaksolta kulut ovat tarkat ja viimeinen kulurakenne ajalta on arvioitu, koska lopullinen tilinpäätös saapuu vasta kesäkuussa 2008 raportin julkaisun jälkeen. Toteuma Budjetti Aineet ja tarvikkeet 332,75 744,04 870,68 982, ,00 Henkilöstö 5402, , , , ,00 Matkat 0,00 31,82 436,26 0, ,00 Vuokrat 492,39 954,00 954, , ,00 Palveluiden ostot 0,00 109,85 31,60 881, ,00 Tiedotus 152,50 0,00 0,00 0,00 400,00 Poistot 211,20 316,80 316,80 528, ,00 Sisäiset kulut TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 0, , , , , , , , , ,00 Kaikki toiminnan kulut yhteensä ,39 euroa. 10

11 2. YKSINHUOLTAJAT TUTKIMUSKOHTEENA 2.1 Yksinhuoltajuuden määrittely ja alueelliset tunnusluvut Yksinhuoltajuus on perinteisesti liitetty leskeyteen ja aviottomaan äitiyteen. Yksinhuoltajuus on myös sosiaalinen kategoria, jonka kautta syntyy sosiaalisia oikeuksia. Yksinhuoltajuuskategorian sisällä ilmenee erilaisuutta, koska yksinhuoltajuuteen voidaan päätyä eri reittejä. Yksinhuoltajaperheitä syntyy viidellä eri tavalla: avio- ja avoeron seurauksena, avio- tai avopuolison kuollessa tai yksinäisen henkilön saadessa lapsen. Kaikkia näitä kategorioita yhdistää alaikäinen lapsi. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.23). Yksinhuoltajuus on yhteiskunnallisten ja kulttuuristen prosessien tuote ja sen määrittely vaihtelee yhteiskunnissa. Yksinhuoltajaperheen rajaaminen omaksi perhetyypikseen riippuu tarkastelutavasta. Eri maissa on erilaiset määritelmät yksinhuoltajuudelle, ja samassakin maassa yksinhuoltaja voidaan määritellä eri tavoin verotuksen, lainsäädännön ja virallisten tilastojen ja sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien kannalta. Pääsääntöisesti kansainvälisessä tilastoinnissa pidetään yksinhuoltajana vanhempaa, joka asuu alaikäisen eli alle 18-vuotiaan lapsen kanssa ilman avo- tai aviopuolisoa. Suomessa perhetilaston mukaan yksinhuoltajuus määritellään samassa asunnossa asuvien perheenjäsenten perhesuhteiden avulla. Yksinhuoltajaperheenä pidetään tällöin yhden aikuisen perhettä, jossa huollettavien lasten ikä on alle 18 vuota. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.26 27). Aika on monessa mielessä ohittanut tilastojen yksinhuoltajakäsitteen, eikä nykyinen tilastointi- ja yksinhuoltajuusmääritelmä vastaa reaalimaailman yksinhuoltajuutta. Asuntokeskeinen perhetilasto tuntee yksinhuoltajan, mutta ei elatusvelvollisia. Yhteishuoltajuuden kautta yleistyneet kahden kodin perheet jäävät myös näkymättömiksi, koska samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Käsite yksinhuoltaja viittaa siis lähivanhempaan, jonka kanssa lapsi asuu, ei lapsen huoltomuotoon. Jossakin määrin olisikin selkeämpää puhua lapsen lähivanhemmasta kuin yksinhuoltajasta. Näin vältettäisiin käsitteiden sekaannus. (Mia Hakovirta 2006, Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat s.28). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli yhteensä kappaletta yhden vanhemman perhettä. Projektialueella tilastokeskukselta saadut tunnusluvut jakautuivat seuraavasti. Oulun seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli tällöin 6432 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 5474 kpl sekä isiä ja lapsia 958 kpl. Ylivieskan seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli 1083 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 872 kpl sekä isiä ja lapsia 211 kpl. Raahen seutukunnassa yksinhuoltajaperheitä oli 965 kappaletta, joissa äitejä ja lapsia oli 753 kpl sekä isiä ja lapsia 212 kpl. Työttömien yksinhuoltajien osuudesta saatiin tietoa vuosilta 2004 (kaikki seutukunnat) ja 2005 (Oulun seutukunta) ja tunnusluvut jakautuivat seuraavasti. 11

12 Oulun seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia (naiset ja miehet) oli yhteensä 770 kappaletta eli noin 12 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 6409 kappaletta. Vuoden 2005 vastaava luku oli tilastokeskuksen mukaan 1203 kappaletta. Ylivieskan seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia oli yhteensä 89 kappaletta eli noin 8 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 1097 kappaletta. Raahen seutukunnassa työttömiä yksinhuoltajia oli yhteensä 144 kappaletta eli noin 14,5 % kaikista yksinhuoltajista, joita oli tällöin 998 kappaletta. Työttömien yksinhuoltajien määrän voidaan olettaa olevan tällä hetkellä varsin merkittävä erityisesti Oulun seutukunnassa. Oulun seudun työvoimatoimiston tilastojen mukaan joulukuussa 2007 oli työttömiä työnhakijoita kaikkiaan yhteensä 8735 kappaletta. 2.2 Aiempia tutkimuksia ja artikkelikoosteita Tuikku esiselvityksen taustatiedoissa on käytetty pääosin VTT, tutkija Mia Hakovirran väitöskirjamateriaaliin liittyvää kirjaa yksinhuoltajien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat (Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006), joka on ensimmäinen suomenkielinen yksinhuoltajaäitien työllisyyttä vertailevasta näkökulmasta käsittelevä teos Suomessa. Lisäksi taustatiedoissa on tarkasteltu muita tutkimuksia, kohderyhmään liittyviä artikkeleja ja kansanedustajien kannanottoja. VTT, tutkija MIA HAKOVIRTA Turun yliopistosta sosiaalipolitiikan laitokselta piti väitöstilaisuutensa 11/2006. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinhuoltajaäitien työllisyyttä ja toimeentuloa poikkileikkaushetken välillä 1990-luvun ja 2000-luvun alussa OECD maissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat). Lisäksi tutkimuksessa on laaja osuus yksinhuoltajaäitien työllisyydestä ja työorientaatiosta Suomessa. Suomalaisten yksinhuoltajaäitien työllisyys ei ole noussut lamaa edeltäviin lukuihin. Ennen lamaa töissä kävi liki 90 prosenttia yksinhuoltajista, kun vuosituhannen alussa töitä oli alle 70 prosentilla. Työttömyydestä kärsivät etenkin pienten lasten äidit. Alle 6-vuotiaiden äideistä töissä kävi vähän yli puolet. Yksinhuoltajaäitien työttömyysriski oli suurempi kuin muilla äideillä. Mia Hakovirta vertaili suomalaisten yksinhuoltajaäitien työllisyyttä viiden muun maan yksinhuoltajien tilanteeseen. Suomi pärjäsi vertailussa hyvin, mutta 1990-luvulla äitien työmahdollisuudet heikkenivät. Yksinhuoltajien pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt. Moni jäi laman aikaan kotiin hoitamaan lapsia tai joutui työttömäksi, ja töihin palaaminen on ollut vaikeaa. Toisaalta esimerkiksi palvelualan työt ovat muuttuneet ilta-aikaan painottuviksi, jolloin lapsille on vaikea löytää hoitopaikkoja. Hakovirran tutkimusaineisto kattaa kuluvalta vuosituhannelta vain ensimmäiset vuodet. Hän muistuttaa, että yksinhuoltajien työllisyys on kääntynyt hitusen nousuun uusimmissa tilastoissa. 12

13 Hakovirta selvitti yksinhuoltajaäitien tilannetta kyselytutkimuksella ja haastatteluin. Kyselyyn vastasi lähes 700 yksinhuoltajaa. Haastatteluissa tuli selvästi ilmi, että yksinhuoltajat ovat halukkaita tekemään töitä. Taloudellisen ansion lisäksi he arvostivat työn tuomia sosiaalisia kontakteja muihin aikuisiin. Kannustinloukkuihin liittyviä ongelmia näkyi kyselytutkimuksessa edelleen, mutta ne eivät ole este työllistymiselle. Vaikka työ ei toisi suurta taloudellista hyötyä, sitä pidettiin silti parempana vaihtoehtona kuin kotona olemista. Hakovirta kannattaa elatusavun ja yksinhuoltajakorotusten nostamista, jotta yksinhuoltajien toimeentulo paranisi. Hän myös toivoo, että lapsista erillään asuvalla vanhemmalla olisi oikeus vanhempainvapaaseen sekä mahdollisuus olla pois töistä sairastuneen lapsen hoitamisen vuoksi. Kaikki yksinhuoltajat eivät tietenkään ole köyhiä, mutta työmarkkinatuella tai kotihoidontuella eläneet kertoivat, ettei heillä ole varaa ostaa ruokaa loppukuusta. Köyhyys rajoittaa lasten harrastusmahdollisuuksia. Toisaalta haastatellut korostivat, että lapsille täytyy tarjota muita arvoja. Lisäksi Mia Hakovirran kirjaan on koottu mm. seuraavia yksinhuoltajien työllisyyttä käsitteleviä vertailevia tutkimuksia ja 2000-luvuilta, joissa Suomi on ollut mukana. Forssén, K.2004 Perhepolitiikka eri maissa yksinhuoltajien näkökulmasta Pohjoismaissa yksinhuoltajia tukeva politiikka on laaja-alaista Yksinhuoltajien taloudellinen tilanne heikentyi kaikissa maissa 1990-luvulla, yksinhuoltajien köyhyys on lisääntynyt Yksinhuoltajien työttömyys etenkin Ruotsissa ja Suomessa on korkealla tasolla Kaikissa maissa yksinhuoltajat ovat riippuvaisia tulonsiirroista ja etenkin tarveharkintaisista tulonsiirroista Haataja, A & Nyberg, A.2005 Kahden ansaitsijan mallin kehitystä 1980-luvun lopulta 2000-luvun vaihteeseen Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työllisyysaste on laskenut ja työttömyys kasvanut Suomessa ja Ruotsissa Kahden ansaitsijan perheiden ja palkkatuloja saaneiden yksinhuoltajaäitien osuus on laskenut ja yksinhuoltajaäitien asema on heikentynyt enemmän Suomessa kuin Ruotsissa Kröger, T.2005 Suomalaisten yksinhuoltajaperheiden lastenhoitojärjestelyjä ja tilannetta muihin maihin verrattuna Hoivaköyhyyden taustalla on monenlaisia syitä: työtunteja on paljon tai ne ajoittuvat normaalin työajan ulkopuolelle, ei pystytä vaikuttamaan työvuoroihin, läheisten apua ei ole tarjolla Yksinhuoltajien hoivatarpeet ylittävät saatavilla olevat hoivaresurssit Skevik, A.2006 Muuttuiko yksinhuoltajiin kohdistunut politiikka laman aikana Suomessa ja Ruotsissa ei laman aikana tehty erityisiä yksinhuoltajille kohdistettuja muutoksia sosiaaliturvajärjestelmään 13

14 Norjassa yksinhuoltajille toteutettiin aktivointiohjelma Suomessa ja Ruotsissa yksinhuoltajat kärsivät laman seurauksista, mutta toimenpiteitä yksinhuoltajien tilanteen parantamiseksi ei ole tehty Lisäksi kirjasta löytyy Suomea koskevia kansallisia tutkimuksia luvulta. Forssén, K & Hakovirta, M.1999 Yksinhuoltajien taloudellisia kannustimia ja niiden vaikutuksia työllisyyteen Yhteys sosiaaliturvan kannustimien ja työllisyyden välillä ei ole suoraviivainen Moni yksinhuoltaja käy työssä huolimatta siitä, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa Yksinhuoltajat kokevat ansiotyön tärkeäksi May, V.1999 Miten taloudelliset aspektit näkyvät yksinhuoltajaäitien elämäkerroissa Monet yksinhuoltajaäidit ovat kokeneet köyhyyttä jossakin elämänvaiheessa Yksinhuoltajilla on positiivinen asenne työhön Yksinhuoltajat eivät ole tukiriippuvaisia vaan tulevat itsenäisesti toimeen omilla ansiotuloilla Hakovirta, M.2005 Yksinhuoltajien taloudellista työorientaatiota Yksinhuoltajien työllisyysaste nousi muissa maissa paitsi Suomessa vuosina Korvausasteiden laskun vuoksi työssäkäynti on yksinhuoltajille taloudellisesti kannattavaa, mutta silti se ei ole yhteydessä yksinhuoltajien työllisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin Suomessa yksinhuoltajien taloudellinen työorientaatio on heikompi kuin puolisoäideillä Yksinhuoltajien ja etenkin 0-6 -vuotiaiden lasten yksinhuoltajaäitien työllisyys laski 1990-luvulla. Myös työvoiman ulkopuolella olevien yksinhuoltajien määrä nousi Nuorten alle 30-vuotiaiden yksinhuoltajaäitien sekä monilapsisten yksinhuoltajaäitien määrä nousi 1990-luvulla, mikä voi osaksi selittää heikentyneitä työllisyysasteita Yksinhuoltajilla on keskimäärin matalampi koulutustaso, mikä nostaa työttömyysriskiä Lasta kotona hoitavien yksinhuoltajien pääasiallinen syy kotona oloon on halu hoitaa omat lapset itse, ja he kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeaksi Työhön palaamisen kannalta tärkeäksi koetaan joustavat työajat sekä lapsen hyvä hoitopaikka. Taloudelliset syyt (hyvä palkka tai sosiaalietujen heikentyminen) eivät ole työhön palaamisen kannalta merkittäviä Muita yksinhuoltajia koskevia tutkimuksia ovat tehneet myös muut tutkijat. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityönprofessori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta (2002) on tutkinut arjessa selviytymistä. Tutkimus viiden Euroopan maan neljästä perhetyypistä Yksinhuoltajien selviytyminen on usein epävirallisen verkoston varassa 14

15 Huonommin meni niillä, joilla toinen vanhemmista ei osallistunut lasten hoitoon, isovanhemmista ei ollut apua, lastenhoitopalvelun joustovara oli olematon ja jotka olivat epätyypillisissä työsuhteissa epäsäännöllisinä työaikoina Hoidon kriisi, jossa lapset olivat jonkin aikaa yksinään tai vanhemman perustarpeiden toteuttaminen kuten yöuni jäi olemattomaksi Hankala tilanne kun lapsi meni kouluun eikä iltapäiväksi ole hoitoa tarjolla Koulujen kesälomat yksinhuoltajien painajainen Oma vapaa-aika tulevien vuosien unelma Jos epäviralliset verkostot on kulutettu loppuun työtilanteen vuoksi, niitä ei voinut venyttää enää kattamaan vapaa-aikaa Äärimmäisessä tapauksessa yksinhuoltaja joutuu muuttamaan paikkakuntaa saadakseen hoitojärjestelmän toimimaan Epävirallisten hoitoresurssien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota Miten välttää mm. isovanhempien liikarasittuminen Miten työkulttuuri tällä kohtaa tulisi vastaan Erikoistutkija Tarja Heino ja erikoissuunnittelija Kaarina Lamminpää Stakesista ovat tutkineet 2/2006 yksinhuoltajaperheiden taloudellista ahdinkoa, joka ei näytä hellittävän Vertailuajankohta 1995 ja 2004 Kahden huoltajan perheet ovat vähentyneet 15 prosentista 10 prosenttiin ja yhden huoltajan perheiden osuus on kasvanut 10 prosentista 13 prosenttiin kymmenessä vuodessa Yksinhuoltajat näyttävät olevan selkeästi haavoittuvin ryhmä ja 27 % yksinhuoltajista saa toimeentulotukea Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen ahdinko on paljon tavallisempaa kuin muilla perhetyypeillä Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen ahdinko lapsinäkökulmasta Toimeentulotukea saaneissa yksinhuoltajaperheissä on aiempaa enemmän monilapsisia perheitä Pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä olleet yksinhuoltajamiehet ovat iäkkäämpiä kuin vastaavassa tilanteessa olleet yksinhuoltajanaiset Kaksi kolmesta (60 63% ) pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneesta yksinhuoltajanaisesta ei ole täyttänyt 40 vuotta Pitkäaikaistyöttömyys korostuu toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä Lapsiperheille kohdennetut normaalit tulonsiirrot ovat kohdelleet yleensä yksinhuoltajaperheitä mutta erityisesti vielä monilapsisia yksinhuoltajaperheitä huonosti Näiden perheiden köyhyys ei ole helpottunut sen enempää aikuisten kuin lastenkaan näkökulmasta, vaan he ovat väestön perhetyyppeihin suhteutettuna suurin toimeentulotukea saava ryhmä Yli puolet toimeentulotukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huoltajan kotitalouksia Absoluuttisestikaan toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajien lasten määrä ei ole oleellisesti vähentynyt, vaikka kahden huoltajan perheissä näin on selvästi käynyt 15

16 Yksinhuoltajien tilanteista on kirjoitettu lukuisia artikkeleja, joista tässä muutama lyhyt kooste. Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto, 11/2006 Lastenhoito yksinhuoltajaperheissä ja hoivaköyhyys Isovanhempien apu ei saatavilla Säännöllistä apua lasten toiselta vanhemmalta ei saatavilla Viralliset palvelut ei-responsiivisia Yövuorot erityisongelma Lapsia ilman aikuisten hoitoa Yksinhuoltajilla mielenterveysongelmia Jos epäviralliset resurssit käytetään loppuun jo tavanomaisessa arjessa, ei niitä ole enää erikoistilanteissa saatavilla (sairastumiset, loma-ajat, oma vapaa-aika ) Hoivaköyhyydessä on kyse yksinhuoltajan työaikojen ja saatavissa olevan virallisen ja epävirallisen lastenhoidon yhteensopimattomuudesta Hoivaköyhyys voi johtaa köyhyyteen tehdessään työssäkäynnin erittäin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi ja sillä on vakavia seurauksia perheen yleiseen elämänlaatuun Veli-Matti Rintakallio, Sosiaalipolitiikan professori, Turun yliopisto 3/2006 Esitelmä köyhyydestä Yksi riskitekijä kestetään, mutta köyhyys on lähes väistämätöntä kun yhden kotitalouden kohdalle kasaantuu useampi riskitekijä yksinhuoltaja ja työtön yksinhuoltaja ja monta lasta Heikki Hiilamo, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja, Sosiaaliturva-lehti 5/2007 Heikoimmassa asemassa olevat yksinhuoltajat tarvitsevat ennen muuta työtä Ennen lamaa yksinhuoltajaäidit kävivät töissä yleisemmin kuin kahden huoltajan lapsiperheiden äidit Laman jälkeen tilanne muuttui Erityisesti vähemmän koulutettujen yksinhuoltajien työllisyys on pysynyt muita alhaisempana ja kyse on ennen muuta nuorista yksinhuoltajaäideistä Monet vähän koulutetut yksinhuoltajaäidit valitsevat hoivaköyhyyden sijaan taloudellisen köyhyyden ja jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan Kouluttamaton yksinhuoltaja ajautuu helposti kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle Päivähoitopaikkojen saaminen ei ole suurin ongelma, mutta äiti voi olla työpäivän jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa enää hoitaa lapsiaan Yksinhuoltajien työllisyyden edistäminen vaatii erityisiä toimia Yksinhuoltajien työssäkäynnin tukeminen maksaa kustannukset takaisin säästyneinä asumis-, työmarkkina- ja toimeentulotukina sekä säästyneinä syrjäytymisen menoina esimerkiksi lastensuojelussa 16

17 2.3 Yhteiskunnan kannanottoja Yhteiskunnassa ja päätöksenteossa yksinhuoltajien asema on nähty myös yhtenä erityiskysymyksenä, johon tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Tästä on joitakin esimerkkejä viiden suurimman puolueen puheenvuoroissa. Kansanedustajat ovat tehneet lukuisia kannanottoja sekä useita kyselyitä ja lakialoitteita yksinhuoltajien tilanteesta Suomessa. Keskustan kansanedustajat Aila Paloniemi/keskusta, verkkolehti Apila sekä TPA 180/2000 vp Lauri Oinonen/kesk ym. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksinhuoltajien tulokehitykseen Idea nollamaksuluokan poistamisesta uhkaa kuitenkin lyödä poskelleen kaikkein huono-osaisimpia, kuten yksinhuoltajia, joille muutamankin kymmenen euron lisämeno kuukaudessa on iso asia Yksinhuoltajat tarvitsevat ennen kaikkea työtä Heikointa tulokehitys on yksinhuoltajaperheissä, monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle 3-vuotias lapsi Tässä joukossa yksinhuoltajat pärjäävät selvästi huonoimmin Erityisesti yksinhuoltajan on vaikeaa toteuttaa hyvä tavoite riittävästä ajasta lapsilleen, jos vaihtoehtoina ovat hoivaköyhyys taikka taloudellinen köyhyys Läheskään kaikilla ei ole isovanhempia taikka verkostoja lastenhoitoapuna Vastuu ja riittämättömyyden tunne painaa usein uupumukseen saakka Vierailut etävanhemman luona suovat huoltajalle kaivatun lepohetken, mutta vain 28 % avioerolapsista tapaa säännöllisesti muualla asuvaa vanhempaansa Kunnat ovat leikanneet lapsiperheille suunnattuja kotipalveluja Ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta yhden vanhemman perheille järjestetään lomapäivä kerran kuukaudessa ja tällöin alle 10-vuotiaalle lapselle maksuton hoito vuoropäiväkodissa, tukivanhempien luona tai muulla kunnan järjestämällä tavalla Kokoomuksen kansanedustajat KK 858/2006 vp - Marjukka Karttunen/kok Lähes neljännes yksinhuoltajista luokitellaan köyhiksi ja 42 % kuuluu alimpaan tuloviidennekseen Yksinhuoltajien työllistymistä vaikeuttaa siis esimerkiksi lastenhoidon vaikeus Palvelujärjestelmä ei ole riittävästi yksinhuoltajien tukena Työelämää, tulonsiirtoja sekä palvelujärjestelmää on tarkasteltava entistä enemmän siitä näkökulmasta, että perheet ovat entistä moninaisempia Osalla yhden huoltajan perheistä on suuria vaikeuksia yhdistää työ ja lasten hoito Tähän on syynä erityisesti työelämän kovat vaatimukset ja tarpeeseen nähden liian pienet mahdollisuudet saada lapselle hoitoa Mikäli yksinhuoltajalle on tarjolla lähinnä ilta- ja yötyötä, mutta lastenhoitoa ei tuolloin ole saatavilla, yksinhuoltaja voi joutua jättämään työn mikä lisää perheen riskiä joutua suoranaiseen köyhyysvaaraan sekä henkiseen stressiin Mitä hallitus tekee yksinhuoltajaperheiden tulevaisuuden parantamiseksi Sosiaalidemokraattien kansanedustajat KK 1334/2001 vp Saara Karhu/sd ja TAA 864/2007 vp Satu Taiveaho /sd ym. Yhden vanhemman perheiden elämään liittyy monia erityisongelmia, joiden lisäksi myös taloudelliset vaikeudet usein kasautuvat niihin 17

18 Selvitysten mukaan monet yksinhuoltajat kuuluvat maassamme köyhimpien joukkoon Vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja tarvitsee päiväkoti-ikäiselle lapselleen vuorohoitoa o sen sijaan koululaisille ei yhteiskunnan järjestämää hoitopaikkaa ilta- tai yötyövuoron ajaksi Yksi yksinhuoltajien käyttämä vaihtoehto onkin jättäytyä työttömäksi, kun lasta ei haluta jättää illoiksi ja öiksi yksinään Yksinhuoltajalla on raskas kasvatusvastuu, jota yhteiskunnan tulisi tukea ja helpottaa. Monet nykyisin käytössä olevat maksut ja käytännöt toimivat kuitenkin päinvastaiseen suuntaan Onko hallitus tietoinen näistä epäkohdista ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen yksinhuoltajien ja heidän lastensa elämää ja taloudellista tilannetta Köyhiä lapsiperheitä ovat erityisesti yksinhuoltajataloudet ja heikko taloudellinen tilanne on yksi riskitekijä lasten syrjäytymiselle Ehdotamme elatustuen korottamista, jolla voidaan tukea pienituloisia yksinhuoltajaperheitä ja tätä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia Vasemmistoliiton kansanedustajat KK 195/2001 vp Matti Kangas/vas Laman aikana yksinhuoltajista tuli uhreja Yksinhuoltajien aseman turvaaminen ja elämän olosuhteiden parantaminen ovat yhteiskunnallinen haaste laman jälkiä korjatessa Monen yksinhuoltajan ongelmana on työttömyys, joka turhauttaa ja masentaa Yksinhuoltajien koulutuksen ja kurssittamisen merkitys korostuu tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaessa Taloudellisen lisätuen lisäksi yksinhuoltajaperheille muodostuu ensisijaisen tärkeäksi joustava sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö perhekohtaisen tarpeen mukaan rakennettuna Millaisiin tehostettuihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yksinhuoltajien aseman parantamiseksi Vihreiden kansanedustajat LA 126/2005 vp Anni Sinnemäki/vihr. ym. Yksinhuoltajien työssäkäynti sekä ansiotulojen osuus yksinhuoltajien tulopaketissa on vähentynyt Sosiaaliturvan merkitys yksinhuoltajien toimeentulo turvaajana on kasvanut Yksinhuoltajien taloudellinen asema heijastuu suoraan heidän lapsiinsa Yksinhuoltajien aseman parantaminen on tärkeä myös lasten tasavertaisten lähtökohtien turvaamiseksi Lakiehdotus elatusturvalain muuttamisesta euroa yhdelle lapselle elatusvelvollisen osalta Yksinhuoltajien työttömyys on kasvanut ja epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet Johtaa riippuvuuteen hyvinvointivaltiosta Elatusvelvollisen osuus yksinhuoltajien toimeentulon turvaajana on vähäinen 18

19 3. PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Tutkimusasetelman suunnittelu ja toimenpiteet Kysely- ja haastattelututkimusten toteutus alkoi suunnittelulla. Projektipäällikkö perehtyi tutkimusmetodeihin kirjallisen materiaalin pohjalta ja sai näin näkökulmia tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin, tutkimusmetodeihin ja analyysimenetelmiin. Esiselvityksestä ei ollut tarkoitus tehdä liian tieteellistä, vaan sen tuli palvella esiselvityksen tavoitteiden toteutumista. Esiselvityksen perimmäinen tarkoitus oli saada selville yksinhuoltajien, heidän nuorten perheenjäsenten sekä palveluverkoston kokemuksia fenomenologisesti ja vastata tätä kautta lisätuentarve kysymykseen. Kysely- ja haastattelututkimukset laadittiin alla olevan tutkimusasetelman suunnitelman pohjalta. Yksinhuoltajien teemahaastatteluista tehtiin oma sisältösuunnitelma, joka on kohdassa 3.4. A. TUTKIMUSONGELMAN (TUTKIMUSTEHTÄVÄN) MÄÄRITTELY - Tarvitsevatko yksinhuoltajaperheet erityisiä lisätukitoimia työllistymiseen ja kouluttautumiseen Pohjois-pohjanmaalla o tarkastelussa yksinhuoltajien työllistyminen yksinhuoltajien nuorten (15 18 v) kouluttautuminen - Jos tarvitsevat, millä alueella/alueilla tarve on suurin B. OLEMASSA OLEVAN, TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄN TIEDON KARTOITUS - Aiemmat hankkeet, tutkimukset ja artikkelit (kohta 2.2) C. TUTKIMUSONGELMAN (TUTKIMUSTEHTÄVÄN) TÄSMENTÄMINEN - Kootaan asiat, jotka halutaan tietää ja selvittää o Yksinhuoltajaperheiden (yksinhuoltajat ja heidän 9 luokkalaiset tai peruskoulun päättäneet nuoret v) näkemys erityisten työllistymis- ja kouluttautumistukitoimien lisätarpeellisuudesta Alueellinen yksinhuoltajien näkemys eri asioista Näkemys työllistymisen esteistä Näkemys työorientaatiosta Näkemys taloudellisesta tilanteesta Näkemys nuorten jatko-opintoihin integroitumisesta Kiinnostus jatkoprojektia kohtaan o Nykyisen palveluverkoston näkemys siitä riittävätkö nykypalvelut ja - resurssit yksinhuoltajaperheiden tarpeen tyydyttämiseen Alueellinen palveluverkoston näkemys eri asioista Palveluverkoston näkemys yksinhuoltajien työllistymisen esteistä Näkemys siitä tarvitsevatko yksihuoltajat erityisiä tukitoimia työllistyäkseen Näkemys yksinhuoltajien nuorten jatko-opintoihin integroitumisesta 19

20 Halukkuus ohjata yksinhuoltajaperheitä mahdolliseen jatkoprojektiin - Listataan osaongelmat ja niitä koskevat tutkimustavoitteet o Tavoite selvittää miksi osa yksinhuoltajista ei työllisty o Tavoite selvittää kokevatko yksinhuoltajat itsensä köyhiksi o Tavoite selvittää onko osalla yksinhuoltajien peruskoulun päättäneistä nuorista vaikeuksia kiinnittyä jatko-opintoihin tai muutoin integroitua yhteiskuntaan - Valitaan havaintoyksikkö o Yksinhuoltajaperheet o Yksinhuoltajien palveluverkosto o Seutukunnat ja seutukuntien asuinalueet - Valitaan tutkittavat muuttujat ja tarkasteltavat asiat o Muuttujat ovat kysymysten vastausvaihtoehdot Asteikko 1-5 Täysin samaa mieltä (1) Jossakin määrin samaa mieltä (2) En osaa sanoa (3) Jossakin määrin eri mieltä (4) Täysin eri mieltä (5) Vapaa valinta Kyllä ja ei D. AINEISTON KERUU, MITTAUKSET JA HAVAINTOMATRIISIN MUODOSTAMINEN - Päätetään aineiston hankkimisen tavasta o Kyselytutkimus (yksinhuoltajat ja palveluverkosto) o Haastattelututkimus (yksinhuoltajat) o Verkostopalaverien materiaali (palveluverkosto) - Valitaan perusjoukko, otantamenetelmä ja otoksen koko o Perusjoukko yksinhuoltajat ja palveluverkosto o Otantamenetelmänä on todennäköisyyteen perustuvista menetelmistä satunnaisotanta o Otoksen koko on edustava otos Pyritään tavoittamaan 50 yksinhuoltajaa Pyritään tavoittamaan 60 palveluverkoston virkailijaa - Valitaan mittarit (muuttujat) o Muuttujat ovat kysymysten vastausvaihtoehdot - Laaditaan kyselylomake o Yksinhuoltajille ja heidän nuorille yhteinen o Palveluverkostolle oma (kolmelle organisaatiolle yhteinen) - Testataan kyselylomake o Muutetaan tarpeen mukaan - Suoritetaan aineiston keruu o Projektisuunnitelman mukaisesti Levitys palveluverkostolle verkostopalavereissa Sähköinen nettikysely Levitys yksinhuoltajille palveluverkoston kautta 20

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot