RAJAKYLÄN, PALLASTUNTURINTIEN JA LÄNSIMÄEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RAJAKYLÄN, PALLASTUNTURINTIEN JA LÄNSIMÄEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

2 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma SISÄLLYS ESIPUHE OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Toiminta-ajatus Päämäärät Omaleimaisuus OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Tieto- ja viestintästrategian tavoitteet Perusopetuksen tuntijako OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjaustoiminta opiskelun tukena Tukiopetus huolto kerhot ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Yleistä Eri tukimuodot Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMIS JA OPETUKSEN KESKEISET Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä Kielet Yleistä aineen opettamisesta Toinen kotimainen kieli Ruotsi vapaaehtoisena A-kielenä Ruotsi B-kielenä Vieraat kielet Englanti A-kielenä Saksa vapaaehtoisena A-kielenä Ranska vapaaehtoisena A-kielenä Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia vuosiluokat Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto... 96

3 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI LIITTEET Liite 1 Koulujen yhteinen tietotekniikan opetussuunnitelma Liite 2 Koulujen yhteinen perusopetuksen tuntijako Liite 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 4 Valinnaisaineiden opetussuunnitelmat / luokat 7-9 Liite 5 Työskentelyn arvioinnin perusteet Numeroarvioinnin kriteerit Käyttäytymisen arviointiperusteet Hylätyn suorituksen kriteerit Liite 6 Arviointiohjeita Liite 7 Todistus ja arviointilomakkeet Arviointikeskustelu lk. Välitodistus lk. Välitodistuksen itsearviointi lk. Lukuvuositodistus lk. Arviointikeskustelu lk. Välitodistus lk. Välitodistuksen itsearviointi lk. Lukuvuositodistus lk. Välitodistus 6. lk. Lukuvuositodistus 6. lk. Jaksoarviointi lk Lukuvuositodistus lk Päättötodistus Erotodistus

4 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 2 ESIPUHE Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat Itä-Vantaalla, vilkkaan Porvoonväylän eteläpuolella. Rajakylän rakentaminen alkoi 1950-luvun alussa ja 1960-luvun loppupuolella sen itäpuolelle alettiin rakentaa Länsimäen asuntoaluetta. Alueella toimii kolme aktiivista koulua: Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulut. Koulut tekevät yhteistyötä, rehtorit vaihtavat tiiviisti kokemuksiaan ja kouluilla on ollut mm. yhteisiä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Alueella on jo pitkään toiminut yhteinen johtokunta. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa lastensa koulunkäyntiin aina esiluokalta yhdeksännelle saakka eli koko perusopetuksen ajan. Rajakylän ja Pallastunturintien koulut antavat kumpikin oppilaalleen vankan ja turvallisen oppimisympäristön sekä kaikki tarvittavat eväät nykyajan koululaisen vaativalle opintielle. Molempien koulujen oppilaat siirtyvät 7. luokalle yleensä Länsimäen kouluun. Tämän koulun suurena haasteena on saatella oman alueensa oppilaat mahdollisimman yhteiskuntakelpoisina ja eheinä kansalaisina jatko-opintoihin ja elämään. Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen kouluilla on yhteinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu opetushallituksen määräykseen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Suunnitelmamme tulee tietenkin jatkuvasti elämään ja muuttumaan aikaamme seuraavia kun haluamme olla. Ole hyvä ja tutustu!

5 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 3 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Toiminta-ajatus Koulu on lasta varten; koulu on osa lapsen maailmaa ja elämää sekä ympäristöä. Koulussa lapsi kasvaa tunteineen, taitoineen ja tietoineen tehdessään työtä ja kokiessaan onnistumisia ja pettymyksiä turvallisessa ympäristössä. Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsesta vastuuntuntoinen ja suvaitsevainen yhteisön jäsen. Tähän tehtävään osallistuvat koko koulun henkilökunta, vanhemmat ja koulun eri yhteistyötahot. Opetuksella pyritään ohjaamaan lasta tietojaan ja taitojaan soveltavaksi, itsenäiseksi, ongelmia ratkovaksi, terveen itsetunnon omaavaksi nuoreksi. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edetä oppimisessa omien taitojensa mukaisesti. 1.2 Päämäärät Arvoperusta Oppilaasta pyritään kasvattamaan rehellinen, oikeudenmukainen, minäkuvaltaan vahva, luova ihminen, joka ymmärtää myös omistaan poikkeavat näkemykset ja hyväksyy ihmisten erilaisuuden. Hän toimii itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa inhimillisten arvojen edistämiseksi. pystyy työskentelemään sekä muiden oppilaiden että muun koulun henkilökunnan kanssa rakentavasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnuksetonta. Tavoitteet Erilaisille oppijoille tarjotaan turvallinen ja kiireetön oppimisympäristö. on suvaitsevainen ja hyväksyy erilaisuuden. Hän arvostaa myös muita kulttuureja. Oppimiseen myönteisesti suhtautuvalla nuorella on perustaidot ja tiedot sekä kykyä että halua itsenäiseen tiedonhankintaan, soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun. 1.3 Omaleimaisuus Jokaisella koululla on oma historiansa ja omaleimaisuutensa. Se näkyy ajan myötä perinteiksi muodostuneina tapoina sekä niinä pedagogisina tavoitteina, joihin koulu tietoisesti käyttää voimavarojaan. Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulut pitävät opetustyössään tärkeinä seuraavia asioita: Rajakylän koulu Rajakylän koulu tarjoaa oppilailleen lämminhenkisen, kyläkoulumaisen oppimisympäristön, jossa erilaisin opetusjärjestelyin pyritään eheytettyyn, aihekokonaisuuksia käsittelevään työskentelyyn taito- ja taideaineissa toteutetaan kurssimuotoista työskentelyä, jolloin oppilas voi opiskella laajempina sellaisia kursseja, jotka tukevat hänen lahjakkuuksiaan tai harrastuneisuuttaan tai opiskella suppeampia, perustavoitteiden mukaisia kursseja.

6 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 4 Pallastunturintien koulu Pallastunturintien koulu on perustietoja ja taitoja korostava perinteinen koulu uudenaikaisin opetusmenetelmin ja välinein; lähtökohtana on alueen oppilaiden juurruttaminen omaan ympäristöönsä yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa koulussa opiskelee useita eri kansallisuusryhmiä monikulttuurisessa ympäristössä. Länsimäen koulu Länsimäen koulussa käytetään paljon tietotekniikkaa oppimisen apuna koulussa toteutetaan näyttämöaineiden yhteistyötä koululla on monipuolista yhteistyötä alueen koulujen ja eri hallintokuntien, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

7 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 5 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Perusopetuksen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja oppilaalle aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. rakentaa varhemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppimisympäristön avulla on vaikutettava oppimiseen. (Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, vuosiluokat 1-2, s. 10) 2.2 Oppimisympäristö Alueen kolmen koulun tavoitteena on tukea mahdollisimman laajasti ja erilaisin menetelmin oppilaan kasvua, oppimista, vastuuntuntoa ja oman toiminnan arviointia. Koko koulu on kasvattajana: opettajien, henkilökunnan ja oppilaiden pitää toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Oppilaan tehtävänä on toimia aktiivisesti omien oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi. Hän tekee yhteistyötä toisten oppilaiden ja opettajien kanssa. Pyrkimyksenä on, että oppilas käyttää aikaisemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusien asioiden omaksumiseen ja kokisi oppimisen mielekkäänä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan monipuoliset ja nykyaikaiset välineet oppimiseen. Opettajan tehtävänä on asettaa oppilaalle vaatimuksia sekä rajat, joissa toimitaan. Hän myös motivoi, neuvoo ja kannustaa oppilasta opiskelussaan. Alueen koulut käyttävät hyväkseen opetuksessa myös paikkakunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja. 2.3 Työtavat Työtapoja tavoitteiden saavuttamiseksi voivat olla: * oppiaineelle ominaiset menetelmät eri luokka-asteiden välinen yhteistyö, esim. kummitoiminta eri luokkien välinen yhteistyö, esim. samanaikaiset palkkitunnit alakoulussa erityisopetus alakoulusta yläkouluun siirtymisen helpottaminen yhteisen erityisopettajan avulla taito- ja taideaineiden kurssimuotoinen toteuttaminen valinnaisaineet vierailut, tutustumiskäynnit, vierailijat, työelämään tutustuttaminen (TET) erilaiset projektit koulun, kunnan ja valtakunnan tasolla kerhotoiminta oppilaskuntatoiminta kilpailutoimintaan osallistuminen alueen tarjoamien palvelujen käyttäminen.

8 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma Tieto- ja viestintästrategian tavoitteet Tavoitteena on kunkin kouluyhteisön jäsenen työn mielekkyyden lisääminen tieto- ja viestintätekniikan avulla. Koulu huolehtii siitä, että jokainen kouluyhteisön jäsen saa tarvitsemaansa koulutusta ja opetusta tieto- ja viestintätekniikasta. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on, että jokainen hallitsee tietotekniikan perustaidot: opettaja osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi löytääkseen tekniikasta käyttöön asiat, joilla järkevöitetään kunkin työtä. hallitsee tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Tieto- ja viestintätekniikan avulla oppilas löytää uutta tietoa ja käsittelee sitä kriittisesti ja näin opiskelumotivaatio ja oppimistulokset paranevat. ymmärtää vastuunsa sekä laitteiston että ohjelmien käyttäjänä. Tavoitteena on, että uusi tekniikka on osana normaalia työtä ja opiskelua, ei itsetarkoitus vaan yksi työväline. Tieto- ja viestintätekniikan opetuksellisessa hyödyntämisessä ei saa olla teknisiä eikä määrällisiä esteitä. Koulut pysyvät kehityksen kärjessä ja antavat ajantasaiset valmiudet oppilaille, jotta he pärjäisivät kehittyvässä maailmassa. Käytännössä tavoitteiden toteutuminen ilmenee eri luokka-asteilla seuraavasti: käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa luokilla opettajan tukemana työtä helpottavana työvälineenä luokilla itsenäisesti työtä helpottavana työvälineenä luokilla luovasti tuottamiseen ja työvälineenä. Yläkoulussa oppilaalla on mahdollisuus saada halutessaan syventävää tieto- ja viestintätekniikan opetusta. Tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet kouluilla Opetushenkilöstön riittävä ja jatkuva koulutus tieto- ja viestintätekniikan taitojen ylläpitämiseksi ja ajantasaistamiseksi; jokaisella opettajalla on halutessaan mahdollisuus osallistua vuosittain tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen koulu huolehtii kunnan resursoimana siitä, että tekninen ympäristö ja infrastruktuuri ovat ajan tasalla ja että tarpeellinen määrä teknistä tukihenkilöstöä on nopeasti saatavilla ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi koulut vaikuttavat siihen, että saadaan riittävät resurssit tarpeellisten teknisten tukihenkilöiden palkkaamiseksi koulut järjestävät kerran lukuvuodessa seurantatilaisuuden, jossa tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Koulujen yhteinen tietotekniikan opetussuunnitelma on liitteenä nro 1.

9 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma Perusopetuksen tuntijako Koulujen yhteinen perusopetuksen tuntijako on liitteenä nro 2. Oppilaan kokonaistuntimäärissä voidaan soveltaa myös Vantaan kaupungin minimiä tai keskivälystä taloustilanteen mukaan. Kokonaistuntimäärä päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.

10 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 8 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan ja autetaan lapsen koulunkäyntiä ja kasvua. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset, reissu- ja seurantavihkot, retket, avoimien ovien päivät jne. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä seuraa oppilaan kehitystä esikoulusta peruskoulun loppuun saakka. Eri koulujen oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä keskenään. 3.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelmana käytetään pääsääntöisesti koulujen opetussuunnitelmaa. Erityisestä syystä voidaan oppilaalle laatia oma oppimissuunnitelma. Laatimisesta päätetään huoltajan, opettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa. Erityisopetuksessa opiskeleville oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman. 3.3 Ohjaustoiminta opiskelun tukena YLEISTÄ Oppilaanohjaus on koko opettajakunnan toimintaa, jolla edistetään oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Toiminta myötäilee lapsen ja nuoren koulunkäyntiä siten, että nuori kykenee lisääntyvässä määrin kantamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään ja elämästään siirryttäessä kohti perusopetuksen päättövaihetta. Perusopetuksen nivelvaiheissa autetaan oppilasta oppilaanohjaajan ja opettajien yhteistyöllä siirtymään turvallisesti seuraavaan opiskeluvaiheeseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota niiden oppilaiden tukemiseen, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä jatkokoulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Tarvittaessa tukena toimivat erityisopettaja ja oppilashuoltoryhmä. Kun lapsi siirtyy päiväkodista peruskouluun, päiväkodin henkilöstö, luokanopettaja, rehtori ja oppilashuoltohenkilöstö tekevät yhteistyötä, jotta opettaja saa käyttöönsä kaikki opintojen järjestämisessä ja ohjauksessa tarvittavat tiedot. Oppilaan siirtyessä yläluokille vastaavat luokanopettaja, tuleva luokanvalvoja, oppilaanohjaaja ja erityisopettaja opintojen ohjaamisessa tarvittavien tietojen siirtymisestä. Tietojen siirtoon pyydetään vanhempien lupa. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtoon on aina oikeus. Oppilaanohjaus toteutetaan integroituna koulun muuhun opetukseen. Lisäksi vuosiluokilla 7-9 välineenä käytetään luokkamuotoista ohjausta, henkilökohtaista tai tarvittaessa pienryhmäohjausta sekä työelämään tutustumista.

11 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 9 OHJAUSTOIMINNAN Oppilaan ohjaamisella pyritään seuraavien perustaitojen saavuttamiseen. Minän hallinta Tavoitteena on oppilaan kasvun tukeminen siten, että hänelle muodostuu ehjä ja realistinen minäkuva. Pyrimme siihen, että oppilas kasvaa aktiiviseksi, eteenpäin pyrkiväksi ja itseään kehittäväksi ihmiseksi. OPPILAS asennoituu tavoitteellisesti opiskeluun huolehtii välineistään ja tehtävistään noudattaa yhteisiä sääntöjä on keskittymiskykyinen tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa kasvaa ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan. Sosiaalisten tilanteiden hallinta Tavoitteena on oppilaan kasvattaminen yhteiskunnan aktiiviseksi ja vaikuttavaksi jäseneksi. OPPILAS tulee toimeen muiden kanssa kunnioittaa muita ja ottaa huomioon toiset ottaa vastuun omista teoistaan ja yhteisistä töistä kykenee asiallisesti ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa. Oppimisprosessin hallinta Tavoitteena on, että oppilaalla on riittävät työskentely- ja tiedonhankintataidot. Oppilaalla on kuuntelemisen taito taito ryhtyä työhön ja suorittaa työ loppuun luku- ja kirjoitustaito. Tiedon hallinta Tavoitteena on, että oppilas omaa riittävät, elämässä tarpeelliset perustiedot ja taidot. osaa vastaanottaa ja etsiä tietoa järjestää tietoa ajatella sekä toimia loogisesti ja kriittisesti. Luovuus Tavoitteena on, että oppilas selviytyy elämän erilaisista ongelmatilanteista ja hakee aktiivisesti monenlaisia ratkaisuja niihin. osaa käyttää omia resurssejaan kykyjensä mukaan

12 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 10 soveltaa oppimaansa luoda uutta. TYÖNJAKO Ohjaustoiminta toteutetaan kaikkien opettajien yhteistyönä pääsääntöisesti seuraavan työnjaon pohjalta. LUOKANOPETTAJA Luokilla 1-6 oppilaan ohjauksesta kantaa päävastuun kunkin luokan luokanopettaja. Hän toimii yhteistyössä kotien kanssa ohjaukseen ym. koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. AINEENOPETTAJA Kunkin aineen opettaja on oppimisen ohjaaja sekä oman aineensa osalta opiskelutaitojen opettaja. Aineenopettaja tukee ja seuraa oppimista ja työskentelyä. Oppimisen arviointiin liittyy olennaisena osana oppilaan itsearviointi. Aineenopettaja kiinnittää huomiota ja tarttuu asiaan, jos oppilaan oppimisessa esiintyy ongelmia. Hän ryhtyy myös tarvittaviin tukitoimiin kohdentaen niitä eniten tarvitseville. Aineenopettaja on oman oppiaineensa osalta tarvittaessa yhteydessä koteihin. LUOKANVALVOJA Luokanvalvoja on oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa oman luokkansa oppilaiden ja heidän vanhempiensa tuki- ja yhdyshenkilö. Oppilaan siirtyessä uuteen kouluun ja luokkaan tai ylemmälle vuosiluokalle luokanvalvoja vastaa oppilaiden perehdyttämisestä uuteen tilanteeseen. Hän vastaa taloon tutustuttamisesta sekä luokan ryhmäyttämisestä toimivaksi ja opiskelumyönteiseksi oppilasryhmäksi. Luokanvalvoja myös seuraa oman luokkansa oppimisen edistymistä ja poissaoloja, ja on näissä asioissa yhteydessä koteihin, muihin opettajiin ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmään. OPPILAANOHJAAJA Oppilaanohjaaja auttaa, tukee ja ohjaa oppilasta selviytymään mahdollisimman hyvin opiskelustaan, sekä tekemään kullekin oppilaalle parhaiten soveltuvia valintoja niin perusopetuksen aikana kuin jatko-opintoja suunniteltaessa. Lähtökohtana on oppilaan oman tulevaisuuden hahmottaminen ja rakentaminen omien edellytysten ja kiinnostuksen pohjalta. Oppilaanohjaajan työ kohdistuu ennen kaikkea oppilaan opintopolun siirtymävaiheisiin sekä uutta koulua koskevien toimintatapojen käsittelyyn ja ohjaukseen, valinnaisten opintojen ohjaukseen, työelämään tutustumiseen sekä jatko-opintojen suunnitteluun. 3.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukitoimiin ryhdytään heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen, ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi,

13 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 11 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Tukiopetusta järjestetään oppilaan koulumenestyksen kannalta tarkoituksenmukaisesti, joko oppilaan työjärjestyksessä olevien oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Alakoulussa tukiopetusta antavat luokanopettajat tai erityisopettajat. Yläkoulussa tukiopetusta antaa pääasiassa aineenopettaja. 3.5 huolto huollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka varsinaisen opetuksen ohella tukevat oppilaan koulunkäyntiä. huolto pyrkii siihen, että oppimisvaikeudet ja muut ongelmat tunnistetaan riittävän ajoissa ja niihin puututaan. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka keskeisenä tehtävänä on pyrkiä auttamaan oppilasta, kotia, opettajaa ja opetusryhmää mahdollisissa ongelmatilanteissa. huoltoryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka koordinoi oppilashuoltotyötä tapauskohtaisesti. 3.6 kerhot Koulun kasvatus- ja opetustyön tueksi voidaan oppilaille järjestää vapaaehtoisia kerhoja. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden sosiaalista kasvua ja monipuolista kehittymistä. Kerhotoiminta sisällytetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

14 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 12 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Yleistä Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa on tärkeää eri hallintokuntien välinen yhteistyö. Tällä yhteistyöllä on erityisen suuri merkitys varsinkin varhaiskasvatuksen alkuvaiheessa, toisen asteen opiskeluihin siirryttäessä sekä yksittäisissä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kasvatus- ja opetusratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Alueemme koulut osallistuvat aktiivisesti eri hallintokuntien, järjestöjen ja huoltajien kanssa toteutettaviin laajempiinkin lasten ja nuorten tukemishankkeisiin. Koulut suunnittelevat yhteisesti erityisopetuksen toteutuksen ja arvioivat tuloksen. Kouluilla on yhteinen erityisopettaja, joka keskittyy nuoren tukemiseen ala- ja yläkoulujen nivelvaiheessa. Näin alueen erityisopetus muodostaa sekä ala- että yläkoulun kattavan jatkumon. Resursseja suunnataan runsaasti koulunkäynnin alkuvaiheeseen. Tällä halutaan turvata lukemisen, kirjoittamisen ja puheen perusvalmiuksien kehittyminen. Erityisopetuksen tehtävänä on puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oppilaan koulunkäyntivaikeuksiin. Vaikeiden kriisitilanteiden varalta koulut laativat yhdessä eri hallintokuntien kanssa toimintasuunnitelman. Sillä turvataan sekä kriisitilanteessa olevan oppilaan että koulun muiden oppilaiden mahdollisuus turvalliseen kasvuun ja oppimiseen. Suunnitelmassa kartoitetaan kaikki käytettävissä olevat resurssit sekä etsitään myös ratkaisuja tilanteisiin, joissa tavanomainen toimintamallit eivät ole riittävän nopeasti käytettävissä. 4.2 Eri tukimuodot Alueen kouluissa pidetään tärkeänä, että oppimisen ongelmat tunnistetaan varhain ja tukitoimet aloitetaan ajoissa. Näin voidaan ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteiset vaikutukset oppilaan kehitykselle. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat otetaan huomioon opetusta järjestettäessä: 1. Yleisopetusta voidaan eriyttää eri opetusryhmiin (esimerkiksi oppiaineiden jakotunnit ja palkittaminen), jolloin on mahdollista käyttää eriyttävää oppimateriaalia. 2. Oppilaalle annetaan tukiopetusta samanaikaisopetuksena tai eriytettynä. 3. Jos yleisopetuksen tukitoimet eivät riitä, oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Opetus annetaan yleisopetuksen ohessa samanaikaisesti, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 4. Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, että osa-aikainen erityisopetus ei riitä, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Tällöinkin tavoitteena on auttaa ja tukea lasta niin, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Erityisopetus voidaan toteuttaa joko oman alueen kouluissa tai muilla kuntakohtaisilla järjestelyillä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus toteutetaan alueellamme joko yleisopetuk-

15 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 13 sen yhteydessä integraatioryhmässä / luokassa tai kokonaan tai osittain erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta ja ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. 4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Alueemme jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämän suunnitelman laatimista koskeva tarkempi ohjeistus löytyy Opetushallituksen määräyksestä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 sekä Vantaan erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen tueksi laaditusta suunnitelmasta (VERSO). Suunnitelma laaditaan koulujen yhdessä sopiman mallin mukaisesti. Suunnitelmaa tehtäessä korostuu kodin, koulun sekä muiden asiantuntijoiden yhtenäinen kasvatusvastuu. Suunnitelma tarkistetaan yhteispalaverissa ainakin kerran vuodessa. HOJKS:a koskevassa suunnitelmassa sovitaan, asetetaanko tavoitteet ja arvioidaanko niiden mukaisesti oppilas yleisen vai yksilöllisen oppimäärän mukaan. 4.4 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan kehitysvammaisuuden vuoksi toteuttaa oppiaineittain, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Valtakunnallinen opetussuunnitelma määrittelee, miten opetus tulee tapauskohtaisesti toteuttaa.

16 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 14 5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Koulussa tulee olla erilaiset kulttuurit ja ihmiset hyväksyvä sekä kulttuurienväliseen kommunikointiin rohkaiseva ilmapiiri. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppilailla on oikeus oman äidinkielen opetukseen. Jos opetusta ei ole järjestetty Vantaalla, voi oppilas osallistua siihen muualla (esim. Helsingissä) Pääkaupunkiseudun yhteisesti sovittujen päätösten mukaisesti. Yhdessä suomen kielen opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen arviointi annetaan todistuksen liitteenä erillisellä lomakkeella. Saamelaiset Koulu antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen, niin että oppilas säilyttää saamelaisen identiteetin. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä. Saamelaisoppilaiden opetuksessa huomioidaan, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Romanit Romanioppilaiden opetuksessa otetaan huomioon, että romanit asuvat Suomessa etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Perusopetuksessa pyritään säilyttämään romanikieleen ja -perinteisiin liittyvät keskeiset seikat. Opetuksen tavoitteena on innostaa romanioppilaita aktiivisiksi oppijoiksi ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Viittomakieliset Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Valmistava opetus Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten ja edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppilaalla on oikeus saada valmistavaa opetusta 1-3 vuoden ajan tarpeidensa ja valmiuksiensa mukaan. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen aikana integrointi yleisopetuksen luokkaan tapahtuu oppilaan henkilökohtaisten valmiuksien mukaan esim. taito- ja taideaineiden tunneille. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää.

17 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 15 Yleisopetus Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten oma äidinkieli ja Suomessa oloaika. Opetus tukee oppilaan kasvamista sekä oman että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajaoppilaalle opetetaan suomea toisena kielenä joustavasti sen mukaan, mikä hänen suomen kielen tasonsa on. Maahanmuuttajaoppilas on oikeutettu koulun tarjoamiin tukitoimiin ja oppilashuoltoon hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi ja turvallisen koulunkäynnin takaamiseksi. Hänelle voidaan laatia oppimisen tueksi oma oppimissuunnitelma. Kodin ja koulun välillä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön.

18 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 16 6 OPPIMIS JA OPETUKSEN KESKEISET 6.1 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ihmisenä kasvaminen oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja vaaran tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. TOTEUTUS Kaikki oppiaineet ja luokanvalvojatyö. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. TOTEUTUS Uskonto, Historia, Maantieto, Äidinkieli, Kielet, Taito- ja taideaineet. Viestintä ja mediataito oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä

19 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 17 osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä. TOTEUTUS Äidinkieli, Kuvaamataito, Yhteiskuntaoppi, Ilmaisutaito. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. TOTEUTUS Maantieto, Yhteiskuntaoppi, Oppilaanohjaus, Kaupalliset, kuntatyö. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. TOTEUTUS Fysiikka, Kemia, Biologia, Liikunta, Kielet, Uskonto, Oppilaanohjaus, Terveystieto.

20 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 18 Turvallisuus ja liikenne oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. TOTEUTUS Fysiikka, Kemia, Terveystieto, Tekninen työ, Tekstiilityö, Kotitalous, Liikunta, Oppilaanohjaus. Ihminen ja teknologia oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. TOTEUTUS Fysiikka, Kemia, Biologia. 6.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys; tekstit ovat sekä puhuttuja että kirjoitettuja. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Kaikkien aihekokonaisuuksien opetuksessa hyvä äidinkielen taito on yksi tärkeimmistä hyvän oppimisen edellytyksistä, viestintä- ja mediataidossa se on tärkein. Myös kulttuuriidentiteetin ja kansainvälisyyskasvatuksen opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden asema on korvaamaton.

21 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 19 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen alkuvaiheessa keskeisenä tehtävänä on jatkaa kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Myöhemmin lisätään oppilaan tietoisuutta kielestä ja vastuuta kielenkäyttäjänä. Oppilaan viestintä- ja mediataitoja kartutetaan jatkuvasti. VUOSILUOKKA 1 kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä ymmärtää harjoittelun, säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä harjaantuu kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta niin, että hän sen avulla rikastuttaa mielikuvitustaan sekä sana- ja ilmaisuvarastoaan. Puhuminen ja kuunteleminen Suullista ilmaisua erilaisissa luokan viestintätilanteissa, omien kokemuksien työstämistä kerronnan, leikin ja draaman keinoin keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua. Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen monipuolista päivittäistä harjoittelua sanavaraston jatkuvaa kartuttamista. Kirjallisuus Lastenkirjallisuuden lukemista ja käsittelyä siten, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen kirjastonkäytön harjoittelua. VUOSILUOKKA 2 osallistuu keskusteluun enenevässä määrin kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla tietojaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemaan melko sujuvasti ja ymmärtää lukemansa kehittää medialukutaitoaan ja viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.

22 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 20 Puhuminen ja kuunteleminen Ilmaisutaidon, draaman ja improvisoinnin monipuolista harjoittelua kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista eri taideaineisiin integroiden. Lukeminen ja kirjoittaminen Sujuvan ja ymmärtävän lukemisen jatkuvaa harjoittelua oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla sekä niiden käytön alustavaa harjoittelua omassa kirjoituksessa omien tekstien kirjoittamista siten, että päähuomio on tekstin sisällössä ja luomisen ilossa. Kirjallisuus Monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista ensin opettajan lukemista kuunnellen, myöhemmin itse lukien keskusteluhetkiä luettujen kirjojen sisällöstä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

23 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 21 VUOSILUOKKA 3 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittyy aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin opettelee etsimään tietoa ikäkaudelleen sopivista tietolähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy uskaltaa ja osaa laatia erilaisia tekstejä oppii ilmaisemaan itseään ja hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy oppii tuottamaan lyhyitä kirjoitelmia käsin ja tekstinkäsittelyohjelmia käyttäen. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee sekä lukee että osaa valita ikäkaudelleen sopivaa kirjallisuutta havaitsee ympäristössään puhutut eri kielet. Vuorovaikutustaidot Tutustumista viestinnän eri alueisiin puhumisen ja kuuntelemisen monipuolista harjoittelua. Tiedonhankintataidot Tietokirjojen käytön harjoittelua kirjaston käytön jatkuvaa harjoittelua. Tekstin ymmärtäminen Pääasioiden erottamista yksityiskohdista luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista. Suullisten esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Tutun asian selostamista ja kuvailua sekä juonellisten kertomusten kirjoittamista selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista yleiskielen käytön harjoittelua. Kielen tehtävät ja rakenne Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella oikeinkirjoituksen jatkuvaa harjoittelua. Kirjallisuus Erilaisten tekstien runsasta lukemista.

24 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 22 VUOSILUOKKA 4 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat rohkaistuu entistä enemmän osallistumaan erilaisiin viestintätilanteisiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy kehittyy lukijana ja ymmärtää paremmin lukemaansa tekstiä hakee tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista vahvistaa tekstinkäsittelytaitojaan. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee säilyttää positiivisen asenteensa lukemiseen kiinnostuu kielen eri ilmiöistä ja oppii ymmärtämään kieliopillisia rakenteita oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää tavoitteellisesti viestintävälineitä. Vuorovaikutustaidot Viestinnän taitojen jatkuvaa harjoittelua omien mielipiteiden esittämistä ja asiointia. Tiedonhankintataidot Tietokirjojen käytön syventämistä erilaisiin tietoteksteihin perehtymistä kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista. Tekstinymmärtäminen Tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten sekä ennakkotietojen perusteella erilaisten tekstityyppien vertailua. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Äänenkäytön selkeyttämistä ja kontaktin ottamista yleisöön hankittujen tietojen kokoamista mielipiteen ilmaisua ja perustelemista kirjoitelmien otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua. Kielen tehtävät ja rakenne Kielentuntemusta sanojen taivutuksen tarkastelua sanojen merkityksen tarkastelua ja vertailua teksteissä oikeinkirjoituksen jatkuvaa harjoittelua.

25 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 23 Kirjallisuus Kokonaisteoksen ja erilaisten lyhyempien tekstien lukemista vapaavalintaisten kirjojen lukemista tai kuuntelemista ja lukukokemusten jakamista monin tavoin. VUOSILUOKKA 5 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osallistuu luontevasti ikäisilleen soveltuviin keskusteluihin ja pyrkii omassa viestinnässään ottamaan huomioon erilaiset vastaanottajat oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja toimivat vuorovaikutuksessa. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy lukee varsin sujuvasti monenlaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja oppii käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan erilaisten tekstien herättämiä ajatuksia ja osaa rinnastaa niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä erilaisiin tarkoituksiin kehittyy osaa laatia kirjoitelmia ja suullisia esityksiä osaa arvioida omaa ilmaisutaitoaan kirjoittaa erityyppisiä tekstejä käsin tai tekstinkäsittelyohjelmalla oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee paljon ja monipuolisesti ikäisilleen sopivaa kirjallisuutta kiinnostus kieleen kasvaa; hän oppii ymmärtämään kieliopillisia ilmiöitä ja antamaan arvoa ympäristössään puhutuille kielille osaa käyttää mediaa ja viestintävälineitä hyväkseen eri oppimistilanteissa. Vuorovaikutustaidot Ilmaisutaitojen monipuolista kehittämistä ja rikastuttamista kysymysten ja keskustelupuheenvuorojen käyttämistä. Tiedonhankintataidot Tietokirjojen käytön enenevää harjoittelua kirjaston tarjoamien tietojen lisääntyvää käyttöä ja tarvittavien kirjojen varausta tietojen hakemista tietoverkoista ja ohjattua tiedonhaun eri vaiheiden harjoittelua.

26 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 24 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Tukisanalistan laatimista ja käyttöä, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelemistä saadun palautteen pohjalta oikeinkirjoituksen jatkuvaa harjoittelua. Kirjallisuus Monipuolista tekstien lukemista ja tutustumista kirjallisuuden lajeihin keskeisiin kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä kirjallisuuden kriittistä tarkastelua ja arviointia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

27 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 25 osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKKA 6 kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja harjaantuu lukemaan erilaisia tekstejä totuttelee lukemaan monipuolisesti kirjallisuutta kykenee laatimaan asiatekstin syventää kielentuntemustaan. Vuorovaikutustaidot Puheen harjoittelemista, viestintävalmiuksien ja tilannetajun kehittämistä. Tiedonhankintataidot Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua ja lähdekritiikkiä. Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelemisen ja lukemisen kehittämistä erilaisten lukutapojen ja prosessien harjoittelemista Tekstitieto Eri tekstityyppien tarkastelua asiateksteissä ja kaunokirjallisuudessa tekstien verbaalisiin, visuaalisiin ja auditiivisiin keinoihin tutustumista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Erilaisten omien tekstien laatimista sekä käsin että tietokoneella

28 Rajakylän, Pallastunturintien ja Länsimäen koulun opetussuunnitelma 26 omien tekstien analysointia puhe-esitysten pitämistä. Yleiskielen käyttö Tutustumista suomen kielen murteisiin yleispuhekielen kuulijan huomioonottavaa harjoittelua kirjoitetun kielen kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista. Kirjallisuustieto Kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista, tietoa keskeisistä kirjailijoista ja merkittävistä teoksista kokonaisteosten ja lyhyiden tekstikatkelmien lukemista kirjallisten tekstien analysointia teatteri- ja elokuvakäyntejä. VUOSILUOKKA 7 lukee kokonaisia nuortenkirjoja syventää kielentuntemustaan osaa hankkia kirjastosta tieto- ja kaunokirjallisuutta totuttelee suunnittelemaan kirjoittamiaan tekstejä osaa antaa palautetta toisille esitelmistä. 1. kurssi Kirjallisuuden peruskäsitteet tiedon hankkiminen lähteistä: kirjasto kertomuksen kirjoittaminen prosessina. 2. kurssi Sanaluokat sijamuodot kirjallisuuden lajeja. 3. kurssi Aikamuodot asiatekstin kirjoittaminen nuortenkirja sarjakuvat. VUOSILUOKKA 8 osaa arvioida omia mediankäyttötottumuksiaan syventää verbintuntemustaan osaa lauseenjäsenet