Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2009

2 2 Jäsenlehti 1/2009 Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3 Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4 Käymme aina rinnakkain? Tuula Grandell 8 Siltojen ylittäminen mitä on toisella puolella? Irma Soilanne 12 Yksinäisyys ja senioripysäkki Susan Kuusisto 15 Psykoterapiakoulutukset yliopistoihin ja korkeakouluihin Rauno Tuikka 16 Kiinnostava kirja Hanneli Pyhältö 17 Tom Hamroquen muistolle Ulrika Segercranz 19 Tapahtumakalenteri ja ajankohtaista 20 Jäsenlehden julkaisija : Ryhmäanalyysisyhdistys ry Föreningen föf Gruppanalysis rf Toimituskunta: Irma Soilanne ja Risto Räsänen.

3 NAUDANKASVATUSKULTTUUREITA! 3 Kuuntelin radiosta Miina Äkkijyrkän haastattelua. Hänen näkemyksensä maapallosta oli hykerryttävä: on erilaisia naudankasvatuskulttuureita! Voisiko tuota osuvammin sanoa. Ryhmäihmisinä voimme puolestaan todeta, että on erilaisia ryhmäkulttuureita. Kysymys kuuluukin, voivatko eri naudankasvatuskulttuurien ihmiset oppia jotain toisiltaan? Voimmeko jotenkin kiinnostua toisenlaisuudesta? Rohkenemmeko ja onko tilaa tuoda tutkittavaksi toiseen kulttuuripiiriin sitä, mikä itselle on tärkeää. Olen kuluneen vuoden aikana pohtinut sitä, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on toisia, itselleen tärkeitä viitekehyksiä. Ryhmäanalyysi yhdistää meitä mutta sen lisäksi jokaisen muut tärkeät oppimisen, kasvun, työnteon ja elämisen kentät ovat suuri rikkaus. Tuomme kuitenkin varsin vähän yhteiseen keskusteluun ja pohdintaa näitä näkymättömiä kulttuureita. Häivytämmekö erilaisuutemme, oman naudankasvatuskulttuurimme? Käsittääkseni ryhmäanalyysi syntyi ja sitä on kehitetty juuri siksi, että erilaisuudet, vähitellen kehittyvän ja kasvavan dialogin kautta, voisivat tulla yhteiseksi rikkaudeksi eivätkä erottaviksi tekijöiksi. Kuinka paljon samanlaisuutta tarvitaan, että ihmiset voivat kokea kuuluvansa yhteen? Kuinka paljon samanlaisuutta ryhmä voi kestää tukehtumatta, latistumatta henkisesti? Kuinka voimme kunnioittaa toista ihmistä ja hänen elinkulttuuriaan, ellemme edes ole kiinnostuneita, mistä siinä on kysymys? Makrokulttuurin sisällä Suomessa on monia mikrokulttuureita. Äidinkielenä on suomi, ruotsi, saame, venäjä ja monia muita kieliä. Eri uskonnolliset suuntaukset, poliittiset viitekehykset, muut elämän- ja maailmakatsomukselliset maailmat, seksuaalinen suuntautuneisuus, yksineläjyys tai erilaiset perhemuodot elämisenpaikkoina muodostavat omat mikrokulttuurinsa. Ryhmäanalyyttisen koulutuksen hankkineet jäsenemme tekevät töitä eri kentillä soveltaen ja integroiden oppimaansa muuhun koulutukseensa ja työnsä käytäntöihin. Harva tekee puhdasoppista terapiatyötä. Terapiatyössä, konsultoinnissa ja työnohjaustyössä yksilö ja ryhmä eivät sulje toisiaan pois. Puheenjohtajakauteni kaksi vuotta alkaa olla täysi ja tässä vaiheessa kyselen sitä, voisimmeko lähteä kehittämään ryhmäanalyysiyhdistystä foorumiksi, jossa voidaan uskaltautua, sallia ja kestää keskustelua erilaisista tärkeistä asioista ja aihepiireistä ilman, että tuhoamme, torjumme tai mitätöimme. Kun on puhe kielestä, seksuaalisuudesta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta, poliittisesta näkemyksestä ja muista isoista elämänarvoista, olemme herkkiä ja arkojakin, koska olemme kasvaneet ja elämme kulttuurissa, joka ei tue rehellistä, suoraa, toista kunnioittavaa keskustelua näistä aihepiireistä. Ryhmäanalyysiyhdistyksen hallitus on valinnut talvityöpajojen aiheet siten, että keskustelun on hyvä jatkua. Vuoden 2010 aiheena on Ryhmät seksi energia ja vuoden 2011 Trauma sukupolvisiirtymät kulttuuri. Perjantairyhmien alustusten aiheet on valittu viemään näitä teemoja eteenpäin. Lopuksi: kuinka paljon turvallisuutta tarvitaan, että keskustelija rohkenee mielestään erilaisten keskellä kertomaan siitä, mitä on kokenut, oppinut ja tärkeäksi havainnut, tai siitä, mikä omaa elämää on kantanut? Kuinka keskustelija voisi rikastua pohtiessaan oman mikromaailmansa ongelmia, kipeyksiä ja haasteita samalla, kun ryhmä kannattelisi ja tarvitsematta pelätä, että oma tärkeä mikromaailma tulee ylikävellyksi? Aila Kauranen

4 4 Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Artikkeli perustuu ryhmäanalyysiyhdistyksen perjantaiseminaarissa pidettyyn alustukseen. Taru Kaivola Laskelmieni mukaan olen ohjannut ryhmiä yli kymmenen eri henkilön kanssa. Kokemukseni ovat olleet kovin vaihtelevia. Joskus olen tuntenut, että kaikki vastuu jää minulle ja joskus taas olen miettinyt omaa rooliani siitä, mihin minua tarvitaan. Useimmiten olen kuitenkin kokenut miellyttävää yhdessä tekemistä. Parhaimmillaan ohjaaminen on ollut virtaavaa flowta. Kahden ohjaajan vaikutuksista ryhmään on kirjoitettu jonkin verran, mutta vähemmän on tarkasteltu kahden ohjaajan keskinäistä suhdetta. Roller ja Nelson ovat kirjassaan The Art of Cotherapy (1990) painottaneet kahden ohjaajan tai terapeutin välistä suhdetta ennen kaikkea ihmissuhteena. Parityöskentely ei ole vain tekninen ja ammatillinen yhteistyötapa, vaan myös ihmissuhde, jossa kaksi terapeuttia/ohjaajaa samanaikaisesti sekä sanallisesti että sanattomasti ilmaisee tunteitaan, arvostaa itseään ja kykenee selkeään ja suoraan kommunikaatioon. Tuon tässä artikkelissa esille joitakin juuri tähän ihmissuhteeseen liittyviä tekijöitä. Suhteen vaikeudet Foulkesin (1975) mielestä kaksi ohjaajaa voi olla hyvä koulutuksellisessa mielessä eli koulutettava oppii kokeneemmalta. Hänen mielestään on kuitenkin parempi, että ryhmällä on yksi ohjaaja. Jos ryhmässä on kaksi ohjaajaa, toisen täytyy ottaa ohjaajan tehtävä ja toisen täytyy hyväksyä assistentin rooli. Foulkes varoittelee myös siitä tosiasiasta, että kahden ohjaajan ryhmässä ryhmä pyrkii herättämään konflikteja ohjaajien välille. Tätä pitäisi pyrkiä välttämään. Kahden ohjaajan keskinäinen suhde ei ole helppo. Ryhmän ohjaajat voivat joutua samanlaisiin tiloihin ja tunteisiin, joita ryhmässä liikkuu. Joskus ohjaajien on vaikea hyväksyä, että he ovat samanlaisten tiedostamattomien prosessien kohteita kuin ryhmän jäsenet. Ryhmä pyrkii helposti luomaan konfliktin tai splitin ohjaajien välille. Silloin toista idealisoidaan ja toisen arvo kielletään. Tämän seurauksena idealisoitu ohjaaja alkaa ottaa enemmän tilaa ja toinen vetäytyy hiljaisuuteen tuntien, ettei osaa mitään. Ohjaajat voivat olla hyvin riippuvaisia toisistaan, jolloin erilaisuudelle ja erillisyydelle ei jää tilaa. Silloin ohjaajat unohtavat ryhmän ja alkavat puhua toisilleen toisistaan innostuen. Silloin esimerkiksi tulkinnat ketjuuntuvat. Miriam Bergerin (2002) havaintojen mukaan suurin osa kahden ohjaajan välisistä hankaluuksista liittyy kilpailuun, valtataisteluihin ja kontrolliin, tai persoonallisuuden ja teoreettisen viitekehyksen yhteensopimattomuuteen. Sitolahti (1996) toteaa, että mahdollisuus ajautua ylitsepääsemättömiin ristiriitoihin on suuri, jos ohjaaja (tai kummatkin) on helposti ahdistuva ja jäykkä puolustusmekanismeiltaan, kyvytön itsetutkiskeluun ja luoviin johtopäätöksiin. Mikäli riippuvuusongelmat ovat keskiössä, ohjaajien keskinäisestä suhteesta voi muodostua toistensa psyykkisen hyödyntämisen ja hyväksikäytön areena. Dugo ja Beck (1991) ovat todenneet, että ryhmä ei voi koskaan saavuttaa korkeampaa kehitysastetta, kuin mihin ohjaajien välinen suhde on päässyt.

5 5 Robin Skynner (1976) jakaa terapeutit: niihin, joilla on syvät oraaliset riippuvuuden tarpeet ja jotka tuntevat olonsa hyväksi/ tyydyttäväksi jättäessään johdon ja hallinnan toiselle tai päinvastoin - ottaessaan haltuunsa kokonaan ja yksinoikeudella terapeutin roolin niihin, joiden vahvat anaaliset piirteet pakottavat taistelemaan valvonnasta ja hallinnasta - heillä on korostunut piirre pitää teoriansa ja asenteensa ikään kuin niistä luopuminen merkitsisi oman henkilökohtaisen tai ammatillisen minuuden menettämistä niihin, joiden fallisen tason kiinnittymät saavat aikaan kilpailevuutta ja pyrkimystä taistella seksuaalisen roolinsa puolesta toisen kustannuksella niihin, joiden toiminta määräytyy genitaalisen kehitysvaiheen tasolta ja tuottaa tehokasta tyydytystä tuottavaa yhteistyötä Kateuden kasvualusta Ohjaajien keskinäinen suhde on aina julkinen esitys. Ohjaajat ovat ryhmässä kaikenlaisen vertailun kohteena. Ryhmällä voi olla oman kehityksensä kannalta tarve löytää hyvä ja paha. Jos ryhmä jakaa ohjaajat hyvään ja pahaan, se aikaansaa jännitteen ohjaajien välille ja ruokkii keskinäistä kateutta. Ryhmä on myös kateellinen ohjaajien keskinäiselle yhteydelle ja helposti ryhmä tai yksittäinen jäsen haluaisi tuhota sen. Ohjaajat edustavat toisilleen superegoa ja ammatillista egoideaalia. Omat taidot, luonteenpiirteet, vahvuudet ja heikkoudet tulevat toiselle näkyväksi (Berger 2002). Erilaisuus nostaa pintaan sen mitä itseltä puuttuu ja mitä toivoisi itsellä olevan. Kateellinen mielentila altistaa ohjaajat erilaisille projektiivisille vääristymille - esimerkiksi kumpikin on vuoron perään rähmällään toiselle ja tuntee omaa huonouttaan. Kateutta on vaikea tunnistaa. Usein kateus kielletään tai kätketään, millä se ei kuitenkaan poistu. Kateus kahlitsee ja kuristaa. Kateus voidaan myös nähdä vain toisen ohjaajan ominaisuutena, jolloin toinen on kokonaan kateudesta vapaa. Kateuden ja kilpailun vallassa toimivat ohjaajat näivettävät ryhmää, mistä voi seurauksena olla poisjääntejä ja lopettamista tai ryhmä tulee varovaiseksi. Ohjaajien huomio siirtyy pois ryhmästä ja heidän keskinäinen suhteensa vie huomion. Kateus voi toimia itseään toteuttavana ennustuksena ja ajaa ohjaajat etäälle toisistaan avuttomuuden ja toivottomuuden tilaan, jolloin he eivät enää usko itseensä, toisiinsa eivätkä ryhmän mahdollisuuksiin (Berger 2002). Kateuden ja kilpailun ennakointi ja tunnistaminen pelastavat sekä ryhmän että ohjaajat. Ohjaajien välisen kateuden työstäminen auttaa ryhmän jäseniä selviämään omien kateuden tunteiden kanssa. Kateuden tiedostaminen vaatii hyväksymään oman avuttomuuden, turvattomuuden, heikkouden, sisäisten resurssien vajavuuden, arvottomuuden ja keskinkertaisuuden (Berger 2002). Näiden ilmiöiden tunnistaminen ja sietäminen vaatii ohjaajilta vahvaa keskinäistä tukea ja luottamusta. Antelias mieli, vieraanvaraisuus ja suurpiirteisyys suhteessa itseen ja muihin auttavat kateuden käsittelyssä. Transferensseista Parityöskentelyssä työntekijöiden oma perhehistoria aktivoituu. Sen lisäksi ryhmään itsessään kuuluu erilaisia transferenssi- ja vastatransferenssitunteita. Luottamuksellisessa ja rehellisessä suhteessa voi rauhassa tutkia näitä tunteita ja sitä, ovatko ne ohjaajan omasta historiasta nousevia vai ryhmässä liikkuvia ilmiöitä.

6 6 Sitolahti (1990) varoittaa kuitenkin harkitsevuuteen. Transferenssin ja vastatransferenssin käsittelystä voi muodostua väkivaltainen itsensä paljastamisen vaatimus ja pakko. Samalla syntyy kokemus valheellisesta läheisyydestä, jossa ei tunneta todellista vastuuta toisesta. Myös Kernberg (1980) puhuu valeläheisyydestä esimerkiksi työyhteisöryhmissä. Tapahtumien psykologisen tutkimisen varjolla harrastetaan emotionaalista riisuutumistanssia, mikä tyydyttää ryhmän narsistisia jäseniä, mutta saa aikaan muissa vähitellen kasvavan tunneperäisen ja ruumiillisen uupumistilan. Kumppanuus Robi Friedman (2002) on kirjoittanut kahden ohjaajan välisestä suhteesta kumppanuutena. Kumppaniksi kasvaminen on prosessi, joka on ennen kaikkea henkilökohtaisen kasvun matka. Ennen kuin voi alkaa ymmärtää mitä hyötyä kumppanuudesta on ja miten kumppanuuteen päästään, täytyy hyväksyä, että matka kumppanuuteen on täynnä pelkoja ja estoja. Kumppanuus vaatii myönnytyksiä. Jakaminen on aina myös omistajuudesta luopumista. Kumppanuuden kehittyminen vaatii säilömisen ja sisällyttämisen (containment) kykyä. Eli kykyä prosessoida jotakin vaikeaa toiselle. Kumppanin kehittyminen riippuu minun säiliökyvystäni (container). Friedmanin mukaan psyykkinen kehittyminen tapahtuu kaksivaiheisesti. Yksin pääsee johonkin asti esimerkiksi lukemalla alan kirjallisuutta, mutta kun matka ei enää etene, tarvitaan toisen apua. Tätä kohtaa matkassa hän vertaa depressiivisen position tilaan, missä todellinen mentaalinen kanssakäyminen tulee mahdolliseksi kumppanin kanssa. Kumppanuus tuo esille myös sen tosiasian, että kumppani on myös epätäydellinen ja erilainen kuin minä. Jos erilaisuus kielletään, ohjaajien välille syntyy skitsoparanoidinen tila. Jos ohjaajat eivät kykene erillisyyteen, he joutuvat kantamaan ryhmän vaikeita tunteita ja ryhmäläisten on silloin vaikea löytää omaa erillisyyttä. Ohjaajat eivät kykene kolmiosuhteeseen ryhmän kanssa. Vasta kun primäärit vahvat tunteet, esim. rakkaus, viha ja riippuvuus, antavat tietä muille erillisille ja kypsille emotionaalisille yhdessäolon muodoille, erilaisuudesta tulee käyttövoima (Friedman 2002). Jos toinen ohjaaja omistaa ryhmän tai osaamisen, syntyy taistelu-pako tilanne, mikä lukkiuttaa tai estää dialogia ja todellista ajattelua. Missä väkivalta voittaa, siellä ei ole ajattelijaa paikalla ja siksi transformoiva kumppanuus ei ole mahdollista (Friedman 2002). Miten löydämme flown Vaikka parityöskentelyyn voi liittyä monenlaisia hankalia ilmiöitä, niiden vangiksi ei tarvitse jäädä. Parityöskentely on monesti ryhmän kannalta hyödyllisempää kuin yksintyöskentely, mutta myös ryhmänohjaajalle sillä on paljon annettavaa. Yhteistyö antaa aina mahdollisuuksia oppia toinen toisiltaan. Se auttaa sietämään ja kantamaan raskaita tunteita, jotka väistämättä liittyvät terapiaja konsultaatiotyöhön. Parityöskentely lieventää terapiatyöhön liittyvää yksinäisyyttä, kun asioita voi jakaa toisen kanssa. Kuten parisuhteessakin parityöskentelyssä puhuminen ja yhteinen jakaminen on välttämätöntä. Suurin osa työstä tehdäänkin varsinaisten ryhmäistuntojen ulkopuolella. Yhteistä aikaa tulisi olla riittävästi ryhmää suunniteltaessa ja jokaisen istunnon jälkeen. Ryhmän lisäksi tulisi puhua myös yhteisestä työskentelystä ja keskinäisestä suhteesta. Hyvä foorumi yhteistyön tutkimisille on yhteinen työnohjaus.

7 7 Kaikissa ihmissuhteissa rehellisyys ja luottamus ovat suhteen perusta. On tärkeää että tosiasioista voidaan puhua avoimesti ilman liiallista hienotunteisuutta. Joskus ohjaajat joutuvat näyttämään peiliä tai puhumaan järkeä toinen toisilleen, vaikka tietävätkin, ettei se tunnu toisesta hyvältä. Ohjaajien on kuitenkin hyvä muistaa, että he ja heidän keskinäinen suhteensa ovat ryhmää varten. Parhaimmillaan toisiinsa tutustumisen ja kivuliaidenkin keskustelujen myötä keskinäinen suhde muuttuu, kehittyy ja syvenee. Tämä puolestaan vaikuttaa myös omaan ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Kun lähtee parityöskentelyyn, täytyy pystyä kohtaamaan omat rajoitteet; kateuden, haavoittuvuuden ja ammatilliset tarpeet. Omia näkökantoja täytyy kyetä tutkimaan kriittisesti ja hyväksyä, että omia mielipiteitään saa ja voi muuttaa. Tarvitaan jonkin verran joustavuutta, mutta myös vakautta. Lähtökohtana parityöskentelyssä tulisi olla toisen persoonallisuuden, erilaisuuden ja ammattitaidon arvostaminen. Vaikka ammattinimikkeet ovatkin erilaiset, ohjaajien tulisi tuntea tasavertaisuutta. Täytyy olla valmis uskomaan ja luottamaan toiseen. Parityöskentelyssä tarvitaan vahvaa uskoa myös omiin kykyihin ja siihen, että yhteinen työskentely rikastuttaa kumpaakin. Antaminen ja saaminen on molemminpuolista, vaikka ei aina yhtäaikaista. Yhteinen työ tulisi olla yhteinen leikkikenttä, mieluummin kuin taistelutanner. Leikki josta kumpikin nauttii. Out beyond ideas of right doing and wrong doing there is a field I will meet your there (Jelaluddin Rumin ) Lähteet: Berger M. (2002) Envy and Generosity Betwwe Co-therapists. Group Vol 26, No 1 March 2002 Dugo J.M. & Beck A.P. (1991) Phases of Co-therapy Team Developement. Teoksessa Roler B. & Nelson V. The Art of Co-therapy. Guilford Press. New York. Foulkes S.H. (1975) Group analytic psychotherapy. Karnac. London. Friedman R. (2002) Developing Partnership Promotes Peace: Group Psychotherapy Experiences. CMJ 43(2) 2002 Kernberg O. (1980) Internal World and External Reality. Jason Aronson. New York. Roler B. & Nelson V. The Art of Co-therapy. Guilford Press. New York. Sitolahti T. (1996) Kahden terapeutin yhteistyö ryhmäpsykoterapiassa sen mahdollisuudet ja umpikujat. Kirjassa Arppo, Pölönen, Sitolahti (toim.) Ryhmäpsykoterapian perusteet Yliopistopaino. Helsinki. Skynner R. (1976) One Flesh, Separate Persons. Constable Company Limited. Uusi painos London.

8 8 Käymme aina rinnakkain.? - ryhmäanalyytikon pohdintoja psykodraaman maailmassa Viimeisen kahden vuoden aikana ovat ryhmäanalyytikko ja psykodraamaohjaaja minussa käyneet vuoropuhelua suhteessa erilaisiin ryhmiin, koulutuksessa, kuntoutuksessa ja terapiassa. Ryhmäanalyytikon kokemuksesta ja vertailevista pohdinnoistani tahdon jakaa teille tässä kehitykseni vaiheessa muutaman rivin. Otan johtolangakseni Foulkesin kuvauksen ryhmäanalyytikosta ja peilaan ajatuksiani siihen: Foulkes kuvaa ryhmäanalyytikkoa mm. näin: Todellinen terapeutti omaa samantapaista luovuutta kuin taiteilija, tiedemies tai kuin kasvattaja. Jos hän osaa välttää haluamasta kasvattaa ihmisiä oman mielikuvansa mukaisesti, hän on kykenevä auttamaan heitä luovasti tulemaan itsekseen. 1. välttää haluamasta kasvattaa. oman mielikuvansa mukaisesti Mielikuvia voi olla monenlaisia. Yksi mahdollisuus toimintaa ohjaavasta mielikuvasta on käsitys, joka meille syntyy ihmisestä, joka on edessämme, tässä en nyt fokusoi siihen. Minua mietityttää mielikuva, joka voi kehittyä yleisestä kulttuurista jonkinlaiseksi tavoiteltavaksi ideaaliksi. Psykodraaman maailmassa olisi tarjolla nopeasti mm. kuva ideaalista, ihmisestä, joka kykenee virittymään luovaksi ja spontaaniksi ja joka osaa tai on jo vapaa valitsemaan tietoisesti toimintatapansa tilanteeseen ja vastapäätä olevaan henkilöön nähden tarkoituksenmukaisesti. Hänellä on ehkä ns. laaja roolirepertuaari. Ehkä joku voisi jopa kantaa mielikuvaa myös karismaattisesta ja ekstrovertista Morenosta esikuvana, jota kohti itse pyrkii tai yrittää saada muut tätä tavoittelemaan. Näiden esimerkkien ja pelkistettyjen kuvien mukainen toiminta johtaisi mielestäni siihen, että psykodraama toimisi ensisijaisesti egon rakentamiseksi joko ryhmän ohjaajan tai ryhmään osallistujan narsismia palvellen ja samalla vastaisi ehkä markkinatalouden tuottamaan ihanteeseen joustavasta, suorituskeskeisestä työntekijästä, joka virittyy aina uuteen energiaan ja luovuuteen tietenkin tarkoituksenmukaisesti juuri yrityksensä hyväksi. Huomaan, että kärjistän ja pelkistän enkä ole väittämässä tätä mielikuvaa siis psykodraaman kentällä tapahtuvaa toimintaa ohjaavaksi yleiseksi mielikuvaksi. Yksi asia on selvittää, mitä mielikuvaa itse kukin sisässään kantaa hyvästä ihmisestä, onnellisesta elämästä tai terveestä tavasta toimia. Onko siinä kulttuurissa, jossa on kasvanut ja oppinut jokin ideaali mielikuva? Toinen juttu on sitten käsitellä sitä, miten välttää haluamasta kasvattaa tietyn mielikuvan mukaisesti? Nämä lienevät työnohjauksellisia kysymyksiä kohti omaa käyttöteorian tutkimista. Toivoisi, että itse kukin meistä saisi riittävästi kokemusta siitä, mitä tarkoittaa kontaktin syntyminen itseen tavalla, joka virittää luomaan elämäänsä ja toimintaansa itsensä näköiseksi eikä sen näköiseksi, mikä on jonkun muun käsitys tai mikä on kulloinkin markkinoilla kysytty katuuskottava look tuullakseen hyväksytyksi (myös psykoterapian maailmaan sijoitettuna). Onhan sen kontaktin löytyminen toki pelottavaakin, koko elämä tai ammatillinen suuntaus voi mennä jopa uusiksi.

9 9 Hyvä on ehkä myös selvittää psykodraaman maailmaan liittyen, mitä nuo käsitteet todella pitävät sisällään ennen kuin antautuu ensimmäisen niistä syntyvän, toimintaa ohjaavan mielikuvan valtaan. Tällainen kapea mielikuva toiminnan johtotähtenä joka tapauksessa veisi yhä kauemmaksi siitä, mistä Foulkes kirjoittaa: auttamaan heitä luovasti tulemaan itsekseen 2. heitä Ryhmäpsykoterapiassa korostuvat suhteet, ja työskentely ryhmässä kehittää toimintatapoja ja selviytymisen keinoja suhteessa ulkoiseen todellisuuteen. Tässä mielessä voin hyvin ymmärtää myös psykodraaman mahdollisuudet toimivan egon rakentamisen palveluksessa. Sekä ryhmäanalyysin että psykodraaman teorioissa on yhteistä käsitys siitä, että kehitymme ja synnymme suhteissa muihin ihmisiin. Tämä tausta elänee siinä, että toivomme vuorovaikutuksen työryhmissä, perheessä ja harrasteryhmissä kehittyvän ja olevan mahdollisimman helposti sujuvaa, hyväntahtoista ja palvelevan yhteistä tehtävää, mutta törmäämme yhä uudelleen realiteetteihin ja hankauksiin muiden kanssa. Itsenään toimiminen sosiaalisissa suhteissa voisi tarkoittaa niitä hetkiä, joissa kykenisi olemaan ja toimimaan toisen mielipidettä kunnioittaen joutumatta ns. uhraamaan tai nielemään omaa näkökulmaa ja kokemusta tavoitteena tulla hyväksytyksi. Ryhmässä työskentely vaikuttaa siis luonnolliselta Itsen löytymisen ja korjaavien kokemusten kehdolta tai syliltä. Se, kuinka asetun suhteeseen, virittyy kuitenkin sekä siitä, mitä tai kuka on minua vastapäätä, että itse tilanteesta kokonaisuudessaan, mutta myös ajatuksistani ja tunteistani ja mielikuvistani. Voisi ehkä myös kuvata, että mielessä kantamani tietoinen ja tiedostamaton kuva itsestäni sekä sisäinen henkilögalleria ja siihen liittyviin henkilöihin sidotut tunteet ja mielikuvat heräävät suhteessa eloon ja muokkaavat sitä. Suhde omaan sisäisyyteen ja tiedostamattomaan tulee siis myös merkittäväksi lähteeksi matkalla kohti itseä. 3. luovasti Foulkes vertaa ryhmäanalyytikon luovuutta taiteilijan, tiedemiehen tai kasvattajan luovuuteen. Mitä luovuus tarkoittaa ryhmässä, josta ryhmäanalyytikko tai psykodraamaohjaaja on aina osa? Psykodraaman kehittäjä Moreno ymmärsi luovuuden siten, että se voi kehittyä käyttöön spontaaniuden kautta, sitä kuvataan luovuuden katalysaattorina. Spontaanius on valmiustila, jonka syntymiseen tarvitaan viritystä ja myös tahtoa. Yksi sen oleellisista edellytyksistä on ryhmässä syntynyt turvallinen ilmapiiri. Ryhmäanalyytikko virittää asenteellaan, olemuksellaan ja toiminnallaan ryhmässä myös spontaanin valmiustilan luomalla tilan ryhmälle puhua, mitä mielen juolahtaa. Ryhmäkokonaisuuden kuuleminen toimii mielestäni myös spontaaniuden virittäjänä sekä ohjaajassa itsessään että ryhmässä. Näkisin, että uutta luova muutos lähtee tältä pohjalta hetkittäin virtaamaan ryhmän matriksissa yksilöstä toiseen. Omassa toiminnassani sekä psykodraamamenetelmien koulutusryhmissä että terapeuttisissa ryhmissä on ryhmäanalyyttisen koulutuksen myötä lisääntynyt vapaan keskustelun tila. Vaikuttava kokemus on ollut, kun ryhmässä on syntynyt yhteistä oivallusta yhteisestä tiedostamattoman virrasta. Ryhmään laskeutuu merkitystä kantava hiljaisuus ja hetkeksi ajan pysähtymisen tunnelma, mitä kokemusta Jung ehkä kuvaisi numinositeetin käsitteellä. Tämä näyttäytyy minulle koke-

10 10 muksena, joka ravitsee ihmisyyden syvempiä tarpeita ja tasoja, joihin ei suorituspaineisen yhteiskunnan odotusten mukaan toimiessa löydy kontaktia, kun ei löydy ajallista tyhjää eikä hiljaista tilaa riittävästi. Antoisaa on ollut myös kokemus siitä, kun ryhmäläiset alkavat toimia todella toisilleen terapeutteina ja ryhmä alkaa kantaa eikä ole enää niin ohjaajakeskeinen. Ryhmäanalyyttinen asenne, jos näin voisi sanoa, on saanut minut ainakin vapautumaan ohjaajakeskeisyyden paineista ja suuntautumaan enemmän kohti ryhmäkokonaisuutta. Tämä ehkä on kuitenkin kohta, joka psykodraamaryhmässä päähenkilötyöhön siirryttäessä jollain tavalla minun kokemuksessani rikkoutuu. Ohjaajasta tulee päähenkilötyön ajaksi keskeinen auktoriteetti, aktiivinen toimija ja tuottaja vaikkakin yhteistyössä ns. päähenkilön ja ryhmän kanssa ja vaikkakin päähenkilötyön teema palvelisi ryhmäkokonaisuuden yhteistä teemaa ja ymmärrän apuhenkilöiden palvelevan ja toimivan edelleen terapeutteina toisilleen. Työskentelyn jälkeinen ryhmäläisten jakaminen päähenkilölle auttaa minua selvästi ohjaajana asettautumaan taas ryhmäanalyyttisemmalle paikalle suhteessa ryhmään mutta tässä on jotain, jonka koen itselleni vaikeaksi ja jota joudun itsessäni yhä reflektoimaan ja työstämään. Olen rohjennut antaa ryhmissä yhä enemmän vapaata tilaa myös näkyvästä vuorovaikutuksesta eli puhumatonta tilaa, oppinut itse sitä kuuntelemaan, nauttimaan yhteisestä hengittämisestä kuten yksi ryhmäläinen nämä hetket ryhmässä kuvasi. Yhä helpommin voin siirtyä taustalle ja antaa ryhmälle tilaa olla tai toimia siihen puuttumatta. Tämä on em. vapaan keskustelun tilan rinnalla mielestäni mahdollistanut myös siirtymisen yhä enemmän pois egon tarpeista lähemmäksi jotain sellaista sisäisyyden kohtaa, johon ei varsinkaan vilkkaana soljuvan keskustelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kentässä aina saa eikä ehdi saada kontaktia, ainakaan kaikki eivät tähän kovin helposti pysty. Kuvaan tätä vaihetta ryhmässä mielelläni itseensä asettautumisena. Siinä luodaan kontaktia hiljaisuudesta kumpuaviin mielikuviin, uniin, musiikkiin ja symboleihin tai kuviin ja oloihin tässä ja nyt kehossa mieleen eivät tällöin välttämättä nouse edes hahmot henkilögalleriasta ja menneet tapahtumat. Joskus toki voivat. Ehkä tämä jokin, johon saamme näin kontaktia, on sitten jotain siitä, mitä Foulkes kutsuu itseksi, joksi autamme ihmistä kasvamaan. 4..tulemaan itsekseen. Mikä ihme tämä Itse nyt sitten on? Jung on minulle Foulkesin ja Morenon rinnalla koplan kolmas, joka auttaa hahmottamaan sitä, mitä ihmisen mielessä on meneillään ja miten kasvaminen tai Jungin käsitteitä käyttäen, yksilöityminen, voi tapahtua. Tuntuu hyvältä sekä ohjaajana ja terapeuttina ajatella, että muiden ja omien odotusten mukaisen ideaalimielikuvan takana on ehkä jotain vielä muuta, joka on osaltaan jo tunnettua mutta suurelta osaltaan tiedostamatonta ja tuntematonta niin hyvässä kuin pahassa. Ajatus viehättää ja pelottaa yhtä aikaa. Mitä, jos löytö voi olla pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä juuri teen, missä ja miten toimin ja millaiseksi elämäni voisi rakentua, jos voisin todentaa edes osan siitä, mitä minussa potentiaalina onkin olemassa? Lohdulliseksi minulle on tullut kuitenkin tajuta ihmisen ja itseni keskeneräisyys. Jos tätä Itseä ei saa hahmotetuksi kokonaisuutena, voin todella yrittää luoda edes kontaktin ja pysyä sen kanssa ehkä vuoropuhelussa, niin hyvin kuin vain on mahdollista - oppimalla kuuntelemaan ja ymmärtämään unia esimerkiksi. Ehkä tätä sisäistä vuorovaikutusta ja kontaktia voisi kuvata itselle vähitellen kehittyväksi kompassiksi tai sisäiseksi matkakumppaniksi, jota yritysten ja erehdystenkin kautta oppii kuuntelemaan. Ehkä tietoinen puolemme egoa jonain päivänä oppii käyttämään sitä mahdollisuutena tehdessään ratkaisuja suhteessa ulkoisen elämän vaatimuksiin.

11 11 Voisiko tämä olla siis se lähde, josta syntyvä kuva tai tuntuma voisi toimia todellisempana johtolankana sille, mitä kohti auttaa kutakin ryhmässä. Ehkä juuri tämän oivaltaminen vapauttaisi päästämään irti omasta mielikuvasta, jota ryhmäanalyytikkona tai psykodraaman ohjaajana mielessäni mahdollisesti kannan. Sitä ennen olkaamme armollisia itsellemme ja ryhmäläisillemme kaiken inhimillisen keskeneräisyyden keskellä, kun huomaamme, että meitä joskus viedään kuin pässiä narussa eikä tiedä, mistä se nyt sitten taas tuli Joudun lopettamaan vapaana soljuvien pohdintojeni kirjoittamisen nyt tällä kertaa tähän. Huomaan, että kirjoittaminen on palvellut myös liittymistä taas tuttuun joukkoon, mielikuvat ja muistot tutuista kasvoista koulutuksen ajalta ja suurryhmissä ovat vilahtaneet mielessä. Ryhmäanalyyttisiin tapahtumiin on ollut kehä III ulkopuolella asuvana kovin vaikea saada organisoitua aikaa ja tilaa varsinkaan ehtiä iltatilaisuuksiin ja illaksi taas takaisin. Eli yhdistykselle tiedoksi ja kentälle, että tervetuloa joskus tänne koulutustiloihini Toijalaan, joka sijaitsee Tampereen ja Hämeenlinnan puolivälissä. Terveisin Tuula Grandell Ryhmäanalyytikko ja psykodraamakouluttaja

12 Siltojen ylittäminen mitä on toisella puolella? 12 EFPP:n (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in the Public sector) ryhmäjaoksen konferenssi järjestettiin Prahassa Konferenssin teema oli Bridging Identities, identiteettien kohtaaminen ja siltojen luominen niiden tavoittamiseksi. Kyse oli yksilöiden, ryhmien, viitekehysten ja kansojen kohtaamisesta. Siltoja rakennettiin psykoanalyysin, ryhmäanalyysin, sosiologian ja sosiaalipsykologian välillä. Earl Hopper totesi, että ryhmäanalyysi on jo itsessään eräänlainen silta tai siltojen rykelmä. Samalla, kun sillat tuovat identiteetit kohtaamaan toisensa, ne myös luovat uusia identiteettejä, sillä identiteetti on joustava ja sopeutuva, ei jäykkä ja asettunut, sanoi Hopper. Siltoja yritettiin rakentaa eri kieliryhmien välille, konferenssin viralliset kielet olivat englanti, ranska ja tsekki. Entisten Itä- ja Länsi-Euroopan maiden välille rakennetulla sillalla käveltiin myös, kun Prahan tapahtumat vuonna 1968 nousivat väistämättä keskusteluun. Minua koskettivat tarinat perheistä, joiden elämään Prahan kevät ja Neuvostoliiton miehitys olivat vaikuttaneet esim. niin, että perhe hajosi tai joutui muuttamaan ulkomaille. Konferenssissa tuntui olevan monia tsekkejä, jotka eivät asuneet kotimaassaan. Osanottajia oli n. 250 ja he tulivat Euroopan lisäksi myös muiden maanosien maista, mm. Etelä- Afrikasta, Venezuelasta, Japanista ja USA:sta. Suomalaisia oli kolme, kaksi osanottajaa Suomen Ryhmäpsykoterapiayhdistyksestä ja minä Ryhmäanalyysiyhdistyksestä. Konferenssin rakenne oli tuttu muista konferensseista: varhain aamulla oli kokemuksellinen ryhmä, aamupäivällä alustukset plenumissa, sitten keskusteluryhmät. Iltapäivällä jakaannuttiin pienryhmiin, joissa alustettiin ja keskusteltiin eri aiheista ja lopuksi illalla oli suurryhmä. Tsekkiläiset onnistuivat konferenssin järjestelyissä hyvin, kaikki toimi. Konferenssiin oli saatu kiinnostavia alustajia, kuten Earl Hopper, Rene Kaës, Rudolf Balmer, Ulrich Schultz-Venrath, Morris Nitsun ja Gila Ofer. Viimeksi mainittujen alustuksista kirjoitan hieman lisää artikkelin loppupuolella. Earl Hopperin avausluentoa en ehtinyt kuuntelemaan, kun saavuin Prahaan vasta torstai-iltana. Ulrich Schultz-Venrath käsitteli alustuksessaan mentalisaatiota eräänä tehokkaimmista persoonallisuushäiriöisten hoitotavoista. Terapeutin työssä on olennaista esittää potilaan mentalisaatiota edistäviä eikä estäviä kysymyksiä. Esimerkki mentalisaatiota edistävästä kysymyksestä: "Voitko selittää, mikä johti sinut tähän?" Estävä kysymys tai pikemminkin lausuma olisi: Mitä sinä todella tunnet on Eräs osanottajista kertoi, että hänen koulutusterapeuttinsa esitti poikkeuksetta jälkimmäisen kaltaisia kysymyksiä. Rudolf Balmerin teema oli ryhmäanalyyttinen lähestymistapa sosiaalisiin fobioihin. Sosiaaliset fobiat ovat lisääntymässä, sillä elämme visuaalisessa maailmassa, jossa meitä katsellaan jatkuvasti. Balmerin mukaan sosiaalinen fobia merkitsee paitsi pelkoa siitä, ettei ole normaali, myös pelkoa olla toisen henkilön katseen kohteena. Sosiaalisten fobioiden hoitaminen lääkkeillä on merkinnyt sosiaalisten ongelmien siirtämistä lääketieteelliseen systeemiin. Rene Kaës puhui tiedostamattomista liittoumista, jotka ovat puolustautuvia, hyökkääviä tai psyyken rakenteeseen perustuvia, oidipaalisia tai narsistisia sopimuksia. Kaësin mukaan tiedostamattomat liittoumat ovat sen psyykkisen materiaalin sementtiä, joka sitoo meidät yhteen pareina, perheinä, ryhminä tai instituutioina. Hän kertoi omakohtaisen esimerkin psykoanalyytikkoryhmän ohjaamasta ryhmästä ja ohjaajaryhmän tiedostamattomista sopimuksista. Keskusteluryhmät kokoontuivat alustusten jälkeen ja tarkoitus oli pohtia niiden antia. Jonkin verran niin tehtiinkin, mutta ensimmäisen keskusteluryhmän keskustelu alkoi kuitenkin lauseella:

13 13 Olen todella ärtynyt, puhujana eräs ruotsalainen osanottaja. Alustajana oli ollut Rene Kaës, joka puhui ranskaa. Alustus heijastettiin englanniksi valkokankaalle, mutta esitystä oli vähän raskas seurata. Konferenssissa ei ollut tulkkausta, ja se vaikeutti joidenkin osallistumista keskusteluihin pienryhmissä. On tylsää istua kolme päivää ryhmässä voimatta sanoa juuri mitään. Ryhmäläiset kuitenkin tulivat pääsääntöisesti paikalle. Virtuaaliterapiaa ja psykoanalyyttista psykodraamaa Iltapäivän pienryhmien valinnassa onnistuin vaihtelevasti. Valitsin ensin ryhmän, jonka aihe oli virtuaaliset kokemukset ryhmistä. Pienryhmän virtuaalinen kokemus jäi vajavaiseksi, sillä tekniikkaa ei saatu toimimaan koko session aikana. Keskusteluun piti osallistua myös ryhmän jäsenen, joka oli fyysisesti Lontoossa, mutta se ei oikein onnistunut. Virtuaaliterapian onnistuminen, ja erityisesti ryhmässä syntyneiden ongelmien käsittelytavat, jäivät edelleen kiinnostamaan. Toisen pienryhmäni teema oli psykoanalyyttinen psykodraama. Minulta oli jäänyt kiireessä huomaamatta, että ryhmän kieli oli ranska, jota en lainkaan puhu. Mennessäni ryhmätilaan paikalla oli ohjaajan lisäksi kolme henkilöä, joista yksi puhui vain ranskaa. Hämmennyksen jälkeen päätin kuitenkin jäädä ryhmään, sillä sovimme, että myös englantia voi puhua. Kokemus oli hauska. Teimme pienimuotoisen sosiodraaman, jossa osa puhui ranskaa ja osa englantia. Ymmärsimme toisiamme jotenkin ja luulen, että kaksikielinen ja puoliksi ymmärretty keskustelumme kuvasi hyvin koko konferenssia. Toiset ymmärsivät toisiaan paremmin kuin toiset. Silti ryhmästä jäi kokemus siltojen rakentamisesta. Olin ainoa, joka ei puhunut lainkaan ranskaa, mutta tunsin tulleeni kuulluksi ja mukaan otetuksi. Lauantain pienryhmien aikana katselin kaupunkia, sillä viime vierailustani Prahaan oli jo lukuisia vuosia. Sää oli sateinen, mutta me turistit kansoitimme vanhan kaupungin sateenvarjoinemme. Praha on kaunis. Aina kiinnostavat suurryhmät Konferenssin aikana oli kaksi suurryhmää. Pääsin seuraamaan, miten identiteettien väliset sillat rakentuivat eurooppalaisessa suurryhmässä. Se ei ollut helppoa. Prahan konferenssissa oli sovittu, että suurryhmien kieli on englanti. Ensimmäisen suurryhmän puolessa välissä joku ranskalaisista alkoi puhua ranskaa, ei siksi, etteikö hän olisi osannut englantia vaan siksi, että hänellä omasta mielestään oli oikeus puhua omaa äidinkieltään. Tämä herätti ärtymystä monissa ryhmäläisissä. Taas päästiin keskustelemaan kielikysymyksistä! Ryhmän ohjaaja totesi selkeästi, että sopimuksen mukaan kieli on englanti ja englannilla jatkettiin. Koitti toisen suurryhmän aika. Hämmästys oli suuri, sillä ranskalaiset eivät tulleet ryhmään lainkaan. Onko eurooppalaisten kielialueiden välisten siltojen rakentaminen näin vaikeaa? Olemme kyllä tienneet, että ranskalaiset vastustavat englannin ylivaltaa maailmassa, mutta että näin näkyvästi konferenssissa, jossa tietoisesti pyritään rakentamaan siltoja. Tilannetta seuranneessa keskustelussa identiteetit alkoivat hajaantua aika lailla. Kysyttäessä, onko ranskalaisia paikalla, eräs portugalilainen ilmoittautui ranskalaiseksi! Toinen portugalilainen ilmoitti, ettei hän ole eurooppalainen. Kolmas portugalilainen ilmoitti olevansa tästä kaikesta hämmentynyt... Omaksi tunnelmakseni jäi, että ehkä kuitenkin korostettiin omaa identiteettiä ennemmin kuin rakennettiin siltoja toisten identiteettien luo. Jäin myös miettimään, mistä kaikesta oli kyse. Eurooppalaisten kansojen kansallistunteen korostumisesta tässä ajassa, kun taantuma lisää protektio-

14 14 nismia? Eri terapiasuuntausten erojen ylittämisen vaikeudesta? Vai jostain muusta tai peräti kaikesta muusta? Morris Nitsun: keskustelu seksuaalisuudesta puuttuu Konferenssin alustuksista otan hieman tarkemmin esille seksuaalisuuden teeman, sillä se tulee olemaan Ryhmäanalyysiyhdistyksen talvityöpajan teema ensi tammikuussa. Sekä Morris Nitsun että Gila Ofer alustivat aiheesta Prahassa näkökulmanaan seksuaalinen moninaisuus. Nitsun aloitti toteamalla, että keskustelu seksuaalisuudesta on loistanut poissaolollaan ryhmäpsykoterapian piirissä. Ryhmäpsykoterapiassa seksuaalisuus ylipäätään ja seksuaalinen moninaisuus erityisesti on suorastaan marginalisoitu. Keskustelun puute on johtanut seksuaalista moninaisuutta koskevien ulkoisten arvojen ja normien kritiikittömään omaksumiseen, sanoi Nitsun. Nitsun toivoi, että psykoterapeuttien käsitys normaalista seksuaalisuudesta vapautuisi lopullisesti freudilaisesta, 1900luvun alun normimaailmasta. Normaalia oli miehen ja naisen välinen yhdyntä, lähes kaikki muu perversiota. Naisten ja homoseksuaalien vapautusliikkeet 60- ja 70-luvuilla kyseenalaistivat nämä käsitykset ja vähitellen ne alkoivat muuttua ja monipuolistua. Sekä Nitsun että Ofer painottivat seksuaalista moninaisuutta sekä ihmisten välillä että yksilöiden sisällä. Ofer haastoi Freudin anatomia on kohtalo -lausuman ja nosti esiin Simone de Beauvoirin kirjoitukset. De Beauvoirin mukaan luonto ei määritä sukupuolta vaan ihminen itse määrittelee itsensä sosiaalisten kokemustensa kautta. Ofer korosti myös sitä, että terapeutilla tulisi olla kontakti omaan biseksuaalisuutensa, jotta hän voi olla sekä isään että äitiin liittyvien transferenssien kohteena. Nitsun otti esille internetin merkityksen seksuaalisen monimuotoisuuden näyttämönä. Internet on paljastanut monimuotoisuuden koko maiseman avatessaan laajan kommunikaation ihmisten välillä. Internet mahdollistaa myös virtuaalisten identiteettien, ns. avattarien, luomisen Second Life ympäristössä. Tämä virtuaalinen universumi, jota käyttää monta miljoonaa ihmistä, mahdollistaa täydentävien seksuaalisten elämien elämisen. Kiinnostavasti Nitsun korosti nonverbaalisuutta ja ruumiin kieltä ryhmissä ja kehotti kiinnittämään enemmän huomiota kehojen kommunikaatioon. Ryhmissä istutaan lähekkäin ja voidaan nähdä, tuntea ja koskea. Kehot ovat yhteydessä toisiinsa, vaikka eivät koskettaisikaan. Ryhmäpsykoterapia ei ole vain verbaalista vuorovaikutusta mielten välillä. Mielestäni on hyvä, että sanattoman vuorovaikutuksen merkitys tuodaan esiin, varsinkin nyt, kun aivojen kuvantamistekniikan avulla on voitu tehdä näkyväksi tunteiden välittyminen sanattomasti aivoista toisiin. Seksuaalisuuteen liittyvä keskustelu jatkuu Ryhmäanalyysiyhdistyksen talvityöpajassa Irma Soilanne

15 15 Yksinäisyys ja Senioripysäkki Kukaan ei katso päin - kuin olisin ilmaa. on ollut yksi monista mieleen painuvista puheenvuoroista työskennellessäni HelsinkiMission Senioripysäkillä. Ihminen, jonka päivä täydentyy työelämän ja yksityiselämän vaatimusten ristipaineista, harvoin ehtii pysähtymään olennaisuuksien äärelle, tai kadulla kävellessään samaistumaan edellä mainitun ihmisen kokemusmaailmaan. Ikääntyneen kokema kohtaamisen tyhjyys. Raastava, syvältä kumpuava kipu vuorovaikutuksen puutteesta toiseen ihmiseen. Tämä ikääntyneen kokema tunnemaailma yhdistää kaikkia ikääntyneiden parissa työskenteleviä ollen ytimenä myös Senioripysäkin valtakunnallistamisprojektin synnyssä. Helsingin Sörnäisten Senioripysäkillä terapeuttiset keskusteluryhmät ovat toimineet jo vuodesta 2001 vastaten osaltaan ikääntyneiden psyykkisestä hyvinvoinnista. Senioripysäkin isä Ari Marjovuo halusi vaikuttaa ikääntyneiden syrjäytymis- ja itsemurhariskeihin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Senioripysäkki oli yhtenä palvelujen tuottajana Vanhustyön keskusliiton tutkimuksissa, jotka varmistivat myös tieteellisen näytön terapeuttisten ryhmien hyödystä ikääntyneiden yksinäisyyden ja masentuneisuuden lievenemiseen. Jo olemassa olevasta Senioripysäkkimallista luotiin Senioripysäkin ryhmäsovellus vuosina , kun rahoitus varmistui RAY:lta. Tavoitteena oli kevyempi, terapeuttinen keskusteluryhmä, jossa ryhmän ohjaajalla on peruskoulutus sosiaali- tai terveydenhuoltoalalta ja lisäksi Senioripysäkki-ryhmäohjaajan valmiudet. Vuonna 2007 aloitettiin ensimmäiset Senioripysäkki-ryhmäohjaajan koulutukset. Koulutusta suunniteltaessa tärkeänä ohjenuorana olivat ns. teemat, jotka määräytyivät Helsingissä jo toimineen Senioripysäkin monista ryhmien mukanaan tuomista kokemuksista. Teemat käsittelevät ikääntyneen elämään kuuluvia keskeisiä kokemuksia. Helsingin Senioripysäkin viitekehyksenä on ryhmäanalyysi ja sen pohjalta oli luonnollista, että uusi kevyempi ryhmämalli rakentuu joiltain osin myös sille. Opiskelijoiden peruskoulutus on ollut monialainen; sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosionomi, terveydenhoitaja, lehtori, pappi, psykoterapeutti jne. Täten koulutus rakentuu jokaisen ryhmän ympärille hieman eri tavalla. Kouluttajat joutuvatkin alinomaa kysymyksen äärelle Miten hyödynnän ryhmäanalyysia särkemättä sen tärkeimpiä rajapintoja suhteessa teemoitettuun ryhmään? Pohdiskelu on ainakin allekirjoittaneelle antanut hieman enemmän vapautta ryhmän ohjaukseen (Valmistumisen jälkeen -07 vehreää ammattitaitoa korvasi tiukka struktuurista kiinni pitäminen J ) Pohjoisin Senioripysäkki on tällä hetkellä Posiolla (lisätietoja ryhmistä Tällä hetkellä Senioripysäkki-ryhmiä on 21 paikkakunnalla ja koulutettuja ohjaajia yli 90. Koulutus kestää yhteensä 22 päivää sisältäen etätehtäviä ja oman Senioripysäkki-ryhmän ohjausta koulutuksen aikana. Ohjaajilla on mahdollisuus saada tukea Senioripysäkin kouluttajilta myös valmistumisensa jälkeen. Yhä enemmän Senioripysäkin ryhmissä näkyy suurten ikäluokkien vanheneminen, jolloin myös ryhmään tulon syyt ovat moninaisia. Eläkkeelle siirtyminen, oma tai läheisen sairastuminen, ristiriitaiset suhteet omiin aikuisiin lapsiin, leskeys ja avioerot nostattavat monenlaisia tunteita ryhmän tasolle. Niille kaikille löytyy usein yhteinen nimittäjä eli yksinäisyys. Itseäni on viime aikoina kiehtonut ikääntyneen eksistentiaalisen yksinäisyyden aikaansaama sietämätön levottomuus, joka saa ilmiasunsa kauhunsekaisena pelkona ihmisen ollessa tyhjässä kodissaan. Miten lähestyä ryhmätasolla jotain, jolle ei ole ehkä sanoja vain ahdistus rinnassa, minuuden menettämisen pelko? Miten kauas voin/uskallan ikääntynyttä oman elämänsä tarkaste-

16 16 lussa viedä? Työni Senioripysäkillä on havahduttanut minut henkilökohtaisesti useasti ajatukseen yksin tänne tullaan, yksin täältä lähdetään. Miten rakentaa minuuttaan sellaiseksi, että ikääntymisen myötä yksinäisyys ei tukahduttaisi ja lamaannuttaisi, vaan olisi pikemminkin elämää pulppuava lähde? Vastaukset ja kysymykset eivät varmasti saavuta päätepistettä tässäkään asiassa. Lainaan tähän alle ex-mieheni tekstiä eräästä artikkelista, joka kaikessa tragikoomisuudessaan minua huvittaa, sillä se on niin totta: Suuri osa (melkein kaikki) pelkäävät ja pakenevat eksistentiaalisen yksinäisyyden kokemusta. Sitä varten on viihdeteollisuus, juoruilu, lakkaamaton musiikki, huumeet, työnarkomania, uskonnot tai jokin intensiivinen tekeminen yksinäisyyden ja sen pelon puuduttamiseksi. Eksistentiaalista yksinäisyyttä on paettava loppumattomiin, silti se seuraa aina mukana. Vaihtoehtona on pysähtyä ja todeta eksistentiaalisen yksinäisyyden (=elämän ja kuoleman/erillisyyden/rajallisuuden) istuvan hartioilla. Sen kanssa ei voi ystävystyä, mutta siitä ei pääse mitenkään eroon. Se on asia, johon ei voi vaikuttaa (jollei valehtele itselleen) - joten ainoa jäljelle jäävä mahdollisuus on ratkaista oma suhtautuminen/asenne - eräänlainen tietoisuus, johon on herättävä joka päivä. Nykyinen kulttuuri ja kulutusyhteiskunta tarjoavat lähinnä eksistentialistisen yksinäisyyden puudutusaineita ja hyvinhän ne menevät kaupaksi. Mutta se musta korppi ilmestyy hartioillemme aina kun viihde ja humu alkavat kyllästyttää. Susan Kuusisto Psykoterapiakoulutukset yliopistoihin ja korkeakouluihin Olin mukana Tampereella pidetyssä neuvottelu- ja kuulemistilaisuudessa EFPP:n ja tarkemmin ryhmäanalyysiyhdistyksen edustajana. Tuolloin paikalle olivat kokoontuneet psykodynaamisten terapioiden kouluttajat, kaikkiaan noin 15. Tilaisuutta johti lastenpsykiatrian professori Jorma Piha Turun yliopistosta. Hän on toiminut ison konsortion "työrukkasen" puheenjohtajana. Hän kertoi mm. seuraavaa: Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat pallotelleet muutossuunnitelmaa vuosikausia toinen toisilleen. Asia ei edennyt ennen kuin Tampereen yliopisto haki 3-vuotista määrärahaa hankkeen suunnittelua ja valmistelua varten. Määrärahaa loppuu nyt vuoden vaihteessa. Tarkoituksena on ollut luoda alustavia koulutusten sisältö- ja laadunvarmistuskriteereitä. Tämän pohjalta luotaisiin ennakkotarkastuslautakunta, joka asetetaan terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseen. Lautakunta siis hyväksyisi psykoterapiakoulutuksen ennakkoon - eikä siis jälkikäteen kuten nyt on tehty TEO:ssa, mikä on aiheuttanut paljon ongelmia. Valituksia on tullut paljon psykoterapiakoulutuksiin osallistuneilta. Suomessa psykoterapiakoulutusten järjestäminen ei ole ollut kenenkään velvollisuus tähän asti. Yhteiskunta ja esim. Kela ovat tarvinneet päteviä psykoterapeutteja ilman, että olisivat olleet vastuussa heidän kouluttamisestaan. Opetusministeriö on katsonut, ettei psykoterapiasta tulisi tutkintoon johtava koulutus vaan se olisi täydennyskoulutusta. Tällä hetkellä STM:llä on "tahtotila". Tilaisuudessa jokaisen yhdistyksen edustaja käytti puheenvuoron, jossa edustaja kertoi tärkeiksi kokemiaan asioita. Esiin tuli jokaisessa puheenvuorossa halu säilyttää ET-taso ja kouluttajataso

17 17 (VET), mikä toteutuneekin. Alkuun kouluttajat tulevat luonnollisesti kouluttajayhdistyksistä. Kouluttajakoulutus on kentällä varsin kirjavaa. Näiden kommenttien pohjalta keskusteltiin. Myös psykodynaamisten terapioiden erityispiirteet tulivat hyvin esiin. Eli että pelkkä "tieto ja järki" eivät riitä terapeutille, vaan tarvitaan paljon muutakin. Esim. transferenssi-ilmiöiden vuoksi terapeutin oma hoito on erityisen tärkeää - tämä ei samassa määrin koske kognitiivisia terapioita. Pelkkä tieteellinen yliopistollinen koulutus/tutkinto ei siis myöskään tee kenestäkään pätevää kouluttajaa. Tampereen yliopiston työryhmän työ siis päättyy vuoden vaihteessa, mutta sitä jatkaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitos (tai ainakin se on hakenut työhön määrärahaa). Tarkempi siirtosuunnitelman tulevaisuus on vielä auki. Ei tiedetä, saavatko yliopistot rahaa opetusministeriöltä rahaa ja kuinka paljon. On siis mahdollista, että tulevatkin psykoterapia-koulutukset ovat kalliita. Se miten turvataan eri teoriamuotojen edustuksellisuus tai alueellinen tasa-arvo, ei ole tiedossa. Kuitenkin esiin tuli, että jo nyt kouluttajatahot voivat olla yhteydessä alueen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja ehdottaa omia näkemyksiään ja suunnitelmiaan. Siirtosuunnitelmaa käsiteltiin myös EFPP:n järjestämässä koulutuspäivässä Helsingissä. Siellä esiin tulivat suunnilleen samat asiat. Kovasti tuntui siltä, että paljon on vielä tehtävää. Rauno Tuikka Kiinnostava kirja Kirja-alennusmyynti oli jo lopuillaan, kun käteeni osui sivupöydältä viimeisten kirjojen pinosta Azar Nafisin kirjalliset muistelmat Lolita Teheranissa. Luin kirjan nopeasti, mutta päällimmäiseksi jäi hämmennys, en oikein päässyt selville ensimmäisellä lukukerralla kirjoittajan pyrkimyksestä. Kirjalliset muistelmat ovat kuitenkin harvinaista herkkua, ja otin kirjan uudelleen luettavaksi kynän ja ajatuksen kanssa. Kirjoittaja on iranilainen kirjallisuuden professori, joka on opiskellut Englannissa ja Yhdysvalloissa ennen yliopistouraansa Teheranissa. Hänen perheensä naiset ovat eläneet Iranissa hunnutettuina ja ilman huntua. Kirjoittajan isoäidin aikana Persian shaahin uudistuspolitiikka kielsi hunnun käytön. Tämä kouluja käynyt, valistunut nainen protestoi kieltäytymällä liikkumasta kaupungilla ilman huntua ja linnoittautui kodin seinien suojaan. Khomeinin valtaan tulon jälkeen islamilainen Iranin tasavalta otti käyttöön uusia elämää sääteleviä lakeja, ja muun muassa hunnun käyttö tuli pakolliseksi. Sensuuri yliopistolla tiukkeni, opetussuunnitelmia muutettiin ja luennoilla istui valvojia. Azar Nafisi vastusti uusia määräyksiä ja erosi vuonna 1995 opettajan virastaan. Virasta eroamisen jälkeen hän päätti hemmotella itseään toteuttamalla erään unelmansa. Hän valitsi seitsemän lahjakasta naisopiskelijaa ja kokoontui heidän kanssaan kahden vuoden ajan joka torstaiaamu kodissaan keskustelemaan Persian klassisesta kirjallisuudesta ja länsimaisen kirjallisuuden klassikoista. Länsimaisten kirjojen hankkiminen oli käynyt hankalaksi ja opiskelun järjestäminen vaaralliseksi. Osa nuorista opiskelijoista pääsi mukaan ryhmään vain verukkeilla tai perheen miespuolisen jäsenen saattamana. Hunnun käyttöpakko toteutettiin asteittain. Ensin työpaikoilla, sitten kaupoissa, joissa palveltiin vain hunnun käyttäjiä. Rangaistukset tiukkenivat: sakot, enintään 76 raipaniskua, vankilarangaistus. Valvontaa suorittivat siveyspartiot, jotka liikkuivat valkoisilla Toyota-autoillaan kaduilla. Autossa oli neljä aseistettua miestä ja naista. Ruumiintarkastukset muistuttivat seksuaalista ahdistelua. Kirjakaupat suljettiin ja länsimaisen kirjallisuuden julkaisemista ja levitystä tarkkailtiin. Suljettavista kirjakaupoista kirjailija kantoi kotiinsa kaiken mahdollisen ja kirjoja lainattiin ja monistettiin lukupiirin käyttöön.

18 18 Kirja avaa länsimaisen lukijan silmät näkemään sen, miten yhteiskunnallinen mullistus vähitellen tunkeutuu arkielämään. Hunnun käyttö lisää tunnetta omasta merkityksettömyydestä. Tunne oman ruumiin katoamisesta johtaa monitasoiseen vieraantumisen tunteeseen. Kirjoittaja kuvaa, miten hänen miehensä jatkaa työtään arkkitehtitoimistossa uusien projektien parissa. Hänen käsityksensä oli, että työtä on tehtävä maansa palvelemiseksi siitä huolimatta, kuka maata hallitsi. Mitä jäi siis naiselle, jonka työ yliopistossa päättyi. Muutuin takaisin siksi ihmiseksi, joka olin ollut lapsena. Tartuin valikoimatta ja hetken mielijohteesta kirjaan, käperryin lähimpään nurkkaan ja luin. Luin kuin alkoholisti, joka hukuttaa sanattoman surunsa juomiseen. Lukupiirissä luetaan ja keskustellaan esimerkiksi Nabokovin Lolitasta, Austenin, Jamesin ja Fitzgeraldin romaanihenkilöistä. Ne toimivat uusien näköalojen aukaisijoina tilanteessa, jossa he itse kokivat joutuneensa loukkuun. He eivät etsineet valmiita ratkaisuja tai tehneet selkeitä toimintasuunnitelmia, vaan toivoivat löytävänsä yhdyssiteen romaanien tarjoamien aukkojen ja niiden tilojen välille, joihin heidät oli suljettu. On hämmentävää, miten pienestä rakosesta voi aueta suuri mahdollisuus juuri kun ihmisestä tuntuu, että häneltä on riistetty kaikki mahdollisuudet. Nabokovin Lolitan lauseet kuvaavat lukupiirin tyttöjen kokemusmaailmaa: Ja itse ajattelin perhosta yhä useammin; se, mikä niin voimakkaasti yhdisti meitä, oli uhrin ja vangitsijan luonnoton läheisyys. Tyttöjen tuntema seksuaalisen häirinnän ja hämmennyksen tunteet saavat sanallisen muodon. Heillä kaikilla oli tunne, että heidän elämänsä oli varastettu. Eräs Fitzgeraldin romaanihenkilö kuvaa tilannetta, jossa unelmat romahtavat. Moni pyrkii toteuttamaan unelmansa toistamalla menneisyyttä, ja lopulta huomaa että menneisyys on kuollut, nykyisyys on petosta ja tulevaisuutta ei ole. Lukupiirissä pohditaan, miten se vallankumous, joka muutti heidän elämänsä vastasi tätä ajatuskulkua. Henry Jamesin romaanihenkilö opetti, kirjailijan omiin sotakokemuksiinsa nojaten, miten kestää sodan mielettömyys. Hän tajusi, millaisen veron sodan julmuus vaatii ihmisen tunne-elämältä ja miten julmat tapahtumat vaikuttavat säälin ja myötätunnon kokemiseen. Jonkinlainen tunteettomuus on eloonjäämisen edellytys. Mutta James kehottaa kaikkia sotaan osallistuvia heidän läheisiään tuntemaan ne tunteet, jotka sota ja menetykset heissä herättävät, sillä tunteminen herättää myötätuntoa ja on muistutus siitä, että elämä on elämisen arvoista. James ei opeta juuri mitään onnesta. Austenin romaaneissa onnella ja sen saavuttamisella on keskeinen osa. Jamesin henkilöille onnen saavuttamista tärkeämpää on saada takaisin itsekunnioitus. Kirjan viehätys on sen kyky avata kirjallisuuden kautta uusia näkymiä yhä ahtaamaksi muuttuvassa elämänpiirissä eläville nuorille. Kirjoittaja on muuttanut henkilöiden nimet, ja hänen oman käsityksensä mukaan he tuskin tunnistavat itseään kirjan sivuilta. Ryhmäanalyysiin perehtyneille kirja on kiinnostava lukukokemus, sillä ei voi olla ajattelematta sen terapeuttista vaikutusta jokaiselle ryhmän jäsenelle. Kirjoittaja pohtii samalla myös omaa perhettään, suhdetta mieheensä ja lapsiinsa. Äiti vaistoaa tyttärensä alakulon, ja pikku tyttö arvelee, ettei äiti ymmärrä hänen suruaan. Hän kysyy äidiltään, onko sinua lapsena rangaistu siitä, että käytit värillisiä kengännauhoja, juoksit koulun pihalla ja nuolit jäätelöä julkisella paikalla. Lolita Teheranissa on harvinaisen monitasoinen kirja ja se kestää useamman lukukerran. Tuntuu siltä, että vieraan kulttuurin tuntemusta tarvitaan yhä enemmän, kun miltei päivittäin maailmalta kantautuu uutisia, joissa yksilön vapautta pyritään rajoittamaan. Rajoitukset koskevat usein naisten pukeutumista ja tyttöjen koulunkäyntiä. On myös hyödyllistä palata uudelleen länsimaisen kulttuurin kirjallisiin klassikoihin. Lukupiirin yhteinen tunne oli: Saimme kokea, miten tavallisen elämän tuiki tavallinen pikku kivi muuttui jalokiveksi kirjallisuuden taikasilmän voimalla. Opiskelijaryhmä oli oma tila samassa merkityksessä kuin Virginia Woolfin käyttämä käsite oma huone. Hanneli Pyhältö

19 19 Tom Hamroquen muistolle Tom Hamrogue on kuollut. Hän kuoli monille kollegoille yllättäen. Muistamme hänet vielä hyvinkin elävänä ja vilkkaana viime vuoden ryhmäanalyysin konferenssista Dublinissa. Siellä hän oli aktiivinen osallistuja monissa yhteyksissä kuten aina, mutta muistan erityisesti miten innokkaasti hän tanssi konferenssin isossa juhlatilaisuudessa jazzin tahdissa. Silloin ei kukaan osannut aavistaa, että hän kuolisi melkein tasan vuosi sen jälkeen. En ole varma, tiesikö hän edes itse sairaudestaan siinä vaiheessa. Luulen että en ole ainoa, joka haluaa muistaa hänet juuri niin elävänä ja innokkaana kuin hän oli sinä iltana. Tom Hamrogue kuoli kesällä aivosyöpään, joka oli edennyt nopeasti. Hän oli syntynyt Irlannissa, mutta viettänyt suuren osa aikuisesta elämästään Lontoossa, missä hän työskenteli terapeuttina ja työnohjaajana. Tom oli kuollessaan kuusissakymmennissä. Tarkkaa ikää en tiedä, enkä usko, että sen tietäminen on meille tai hänelle tärkeä enää tässä vaiheessa. Tom oli huumoritajuinen ja lämmin henkilö, jolla oli suuri kyky eläytyä toisen ihmseen tilanteeseen ja maailmaan. Hän oli ryhmäanalyysin asianajaja ja matkusti ympäri maailmaa kouluttamassa ihmisiä. Sen myötä hänelle tuli monta tuttavaa, oppilasta ja hyvää ystävää eri puolille maanpalloa. Hän tuli myös Suomeen 80-luvulla ja toi niin sanottuihin Hauhon seminaareihin ryhmäanalyysin ajattelua. Varsinainen koulutus ei silloin kuitenkaan alkanut. Kun Suomen Mielenterveysseuran aloitteesta yli kymmenen vuotta myöhemmin alettiin kouluttaa ryhmäanalyytikkoja, oli Tom itsestään selvä valinta kouluttajaksi, joka kutsuttiin ohjaamaan nimenomaan suuryhmiä, mutta myös työnohjaamaan silloin toimineita kouluttajia. Heihin kuuluivat Heimo Salminen, Raili Rinne, Heidi Lindroos, Marja-Liisa Lassila, Sinikka Arhovaara, Natalia Novitski ja allekirjoittanut. Mutta varmaan moni muukin hänen vetämiinsä suuryhmiin osallistunut muistaa hänet oivaltavana, tulkitsevana ja analyyttisena henkilönä, jonka työnote oli vaativa, mutta kokemuksellisesti palkitseva. Tom Hamroguen poismenon myötä olemme menettäneet hyvän älykkään ihmisen, joka taisteli ryhmäanalyysin puolesta maailmassa, missä konkreettiset, lyhytkestoiset hoitomallit saavat yhä enemmän jalansijaa. Tom Hamroguen kuolema muistutti minua uudestaan siitä, että ryhmäanalyysin keskeisin sanoma tässä ja nyt on hyvinkin todellinen, varteenotettava ja ajankohtainen. Unohtakaa murheenne ja nauttikaa elämästä tässä ja nyt, elämme vain hetken. Kiitos että muistutit meitä siitä ja kiitos myös kaikesta muusta, Tom. Long live Groupanalysis! kuten kirjoitin viimeisessä viestissäni hänelle. Ulrika Segercrantz

20 20 TAPAHTUMAKALENTERI JA AJANKOHTAISTA Perjantaiseminaarit syksyllä Talon rakentamiseen tarvitaan muutakin kuin naula ja vasara - erilaisten teorioiden ja viitekehysten integrointi ryhmäanalyytikon työssä, Irma Soilanne Ryhmä Hiljaisuus ryhmässä, Hanneli Pyhältö Ryhmä Marraskuussa 2009 ilmestyy kirjatyöryhmän kirja Yksilöksi ryhmässä, jonka Gaudeamus kustantaa. Let the culture speak - jatkuva ryhmä Tukholmassa seuraavan kerran (neljä kertaa/vuosi) Talvityöpaja Teema: RYHMÄT-SEKSI-ENERGIA Balder-sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Ilmoittautumiset Osallistumismaksu 150 euroa. Perjantaiseminaarit keväällä 19.2., 26.3., ja Kevään 2010 suomenkielinen suurryhmäseminaari Seminaarissa tutkitaan ryhmäilmiöitä pien- ja suurryhmissä, ohjaajana Heidi Lindroos. Syksyn 2010 suurryhmäseminaari Ohjaaja toistaiseksi avoin.

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot