Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3. Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2009

2 2 Jäsenlehti 1/2009 Naudankasvatuskulttuureita! Puheenjohtaja Aila Kauranen 3 Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Taru Kaivola 4 Käymme aina rinnakkain? Tuula Grandell 8 Siltojen ylittäminen mitä on toisella puolella? Irma Soilanne 12 Yksinäisyys ja senioripysäkki Susan Kuusisto 15 Psykoterapiakoulutukset yliopistoihin ja korkeakouluihin Rauno Tuikka 16 Kiinnostava kirja Hanneli Pyhältö 17 Tom Hamroquen muistolle Ulrika Segercranz 19 Tapahtumakalenteri ja ajankohtaista 20 Jäsenlehden julkaisija : Ryhmäanalyysisyhdistys ry Föreningen föf Gruppanalysis rf Toimituskunta: Irma Soilanne ja Risto Räsänen.

3 NAUDANKASVATUSKULTTUUREITA! 3 Kuuntelin radiosta Miina Äkkijyrkän haastattelua. Hänen näkemyksensä maapallosta oli hykerryttävä: on erilaisia naudankasvatuskulttuureita! Voisiko tuota osuvammin sanoa. Ryhmäihmisinä voimme puolestaan todeta, että on erilaisia ryhmäkulttuureita. Kysymys kuuluukin, voivatko eri naudankasvatuskulttuurien ihmiset oppia jotain toisiltaan? Voimmeko jotenkin kiinnostua toisenlaisuudesta? Rohkenemmeko ja onko tilaa tuoda tutkittavaksi toiseen kulttuuripiiriin sitä, mikä itselle on tärkeää. Olen kuluneen vuoden aikana pohtinut sitä, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on toisia, itselleen tärkeitä viitekehyksiä. Ryhmäanalyysi yhdistää meitä mutta sen lisäksi jokaisen muut tärkeät oppimisen, kasvun, työnteon ja elämisen kentät ovat suuri rikkaus. Tuomme kuitenkin varsin vähän yhteiseen keskusteluun ja pohdintaa näitä näkymättömiä kulttuureita. Häivytämmekö erilaisuutemme, oman naudankasvatuskulttuurimme? Käsittääkseni ryhmäanalyysi syntyi ja sitä on kehitetty juuri siksi, että erilaisuudet, vähitellen kehittyvän ja kasvavan dialogin kautta, voisivat tulla yhteiseksi rikkaudeksi eivätkä erottaviksi tekijöiksi. Kuinka paljon samanlaisuutta tarvitaan, että ihmiset voivat kokea kuuluvansa yhteen? Kuinka paljon samanlaisuutta ryhmä voi kestää tukehtumatta, latistumatta henkisesti? Kuinka voimme kunnioittaa toista ihmistä ja hänen elinkulttuuriaan, ellemme edes ole kiinnostuneita, mistä siinä on kysymys? Makrokulttuurin sisällä Suomessa on monia mikrokulttuureita. Äidinkielenä on suomi, ruotsi, saame, venäjä ja monia muita kieliä. Eri uskonnolliset suuntaukset, poliittiset viitekehykset, muut elämän- ja maailmakatsomukselliset maailmat, seksuaalinen suuntautuneisuus, yksineläjyys tai erilaiset perhemuodot elämisenpaikkoina muodostavat omat mikrokulttuurinsa. Ryhmäanalyyttisen koulutuksen hankkineet jäsenemme tekevät töitä eri kentillä soveltaen ja integroiden oppimaansa muuhun koulutukseensa ja työnsä käytäntöihin. Harva tekee puhdasoppista terapiatyötä. Terapiatyössä, konsultoinnissa ja työnohjaustyössä yksilö ja ryhmä eivät sulje toisiaan pois. Puheenjohtajakauteni kaksi vuotta alkaa olla täysi ja tässä vaiheessa kyselen sitä, voisimmeko lähteä kehittämään ryhmäanalyysiyhdistystä foorumiksi, jossa voidaan uskaltautua, sallia ja kestää keskustelua erilaisista tärkeistä asioista ja aihepiireistä ilman, että tuhoamme, torjumme tai mitätöimme. Kun on puhe kielestä, seksuaalisuudesta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta, poliittisesta näkemyksestä ja muista isoista elämänarvoista, olemme herkkiä ja arkojakin, koska olemme kasvaneet ja elämme kulttuurissa, joka ei tue rehellistä, suoraa, toista kunnioittavaa keskustelua näistä aihepiireistä. Ryhmäanalyysiyhdistyksen hallitus on valinnut talvityöpajojen aiheet siten, että keskustelun on hyvä jatkua. Vuoden 2010 aiheena on Ryhmät seksi energia ja vuoden 2011 Trauma sukupolvisiirtymät kulttuuri. Perjantairyhmien alustusten aiheet on valittu viemään näitä teemoja eteenpäin. Lopuksi: kuinka paljon turvallisuutta tarvitaan, että keskustelija rohkenee mielestään erilaisten keskellä kertomaan siitä, mitä on kokenut, oppinut ja tärkeäksi havainnut, tai siitä, mikä omaa elämää on kantanut? Kuinka keskustelija voisi rikastua pohtiessaan oman mikromaailmansa ongelmia, kipeyksiä ja haasteita samalla, kun ryhmä kannattelisi ja tarvitsematta pelätä, että oma tärkeä mikromaailma tulee ylikävellyksi? Aila Kauranen

4 4 Kahden ryhmänohjaajan keskinäinen suhde Artikkeli perustuu ryhmäanalyysiyhdistyksen perjantaiseminaarissa pidettyyn alustukseen. Taru Kaivola Laskelmieni mukaan olen ohjannut ryhmiä yli kymmenen eri henkilön kanssa. Kokemukseni ovat olleet kovin vaihtelevia. Joskus olen tuntenut, että kaikki vastuu jää minulle ja joskus taas olen miettinyt omaa rooliani siitä, mihin minua tarvitaan. Useimmiten olen kuitenkin kokenut miellyttävää yhdessä tekemistä. Parhaimmillaan ohjaaminen on ollut virtaavaa flowta. Kahden ohjaajan vaikutuksista ryhmään on kirjoitettu jonkin verran, mutta vähemmän on tarkasteltu kahden ohjaajan keskinäistä suhdetta. Roller ja Nelson ovat kirjassaan The Art of Cotherapy (1990) painottaneet kahden ohjaajan tai terapeutin välistä suhdetta ennen kaikkea ihmissuhteena. Parityöskentely ei ole vain tekninen ja ammatillinen yhteistyötapa, vaan myös ihmissuhde, jossa kaksi terapeuttia/ohjaajaa samanaikaisesti sekä sanallisesti että sanattomasti ilmaisee tunteitaan, arvostaa itseään ja kykenee selkeään ja suoraan kommunikaatioon. Tuon tässä artikkelissa esille joitakin juuri tähän ihmissuhteeseen liittyviä tekijöitä. Suhteen vaikeudet Foulkesin (1975) mielestä kaksi ohjaajaa voi olla hyvä koulutuksellisessa mielessä eli koulutettava oppii kokeneemmalta. Hänen mielestään on kuitenkin parempi, että ryhmällä on yksi ohjaaja. Jos ryhmässä on kaksi ohjaajaa, toisen täytyy ottaa ohjaajan tehtävä ja toisen täytyy hyväksyä assistentin rooli. Foulkes varoittelee myös siitä tosiasiasta, että kahden ohjaajan ryhmässä ryhmä pyrkii herättämään konflikteja ohjaajien välille. Tätä pitäisi pyrkiä välttämään. Kahden ohjaajan keskinäinen suhde ei ole helppo. Ryhmän ohjaajat voivat joutua samanlaisiin tiloihin ja tunteisiin, joita ryhmässä liikkuu. Joskus ohjaajien on vaikea hyväksyä, että he ovat samanlaisten tiedostamattomien prosessien kohteita kuin ryhmän jäsenet. Ryhmä pyrkii helposti luomaan konfliktin tai splitin ohjaajien välille. Silloin toista idealisoidaan ja toisen arvo kielletään. Tämän seurauksena idealisoitu ohjaaja alkaa ottaa enemmän tilaa ja toinen vetäytyy hiljaisuuteen tuntien, ettei osaa mitään. Ohjaajat voivat olla hyvin riippuvaisia toisistaan, jolloin erilaisuudelle ja erillisyydelle ei jää tilaa. Silloin ohjaajat unohtavat ryhmän ja alkavat puhua toisilleen toisistaan innostuen. Silloin esimerkiksi tulkinnat ketjuuntuvat. Miriam Bergerin (2002) havaintojen mukaan suurin osa kahden ohjaajan välisistä hankaluuksista liittyy kilpailuun, valtataisteluihin ja kontrolliin, tai persoonallisuuden ja teoreettisen viitekehyksen yhteensopimattomuuteen. Sitolahti (1996) toteaa, että mahdollisuus ajautua ylitsepääsemättömiin ristiriitoihin on suuri, jos ohjaaja (tai kummatkin) on helposti ahdistuva ja jäykkä puolustusmekanismeiltaan, kyvytön itsetutkiskeluun ja luoviin johtopäätöksiin. Mikäli riippuvuusongelmat ovat keskiössä, ohjaajien keskinäisestä suhteesta voi muodostua toistensa psyykkisen hyödyntämisen ja hyväksikäytön areena. Dugo ja Beck (1991) ovat todenneet, että ryhmä ei voi koskaan saavuttaa korkeampaa kehitysastetta, kuin mihin ohjaajien välinen suhde on päässyt.

5 5 Robin Skynner (1976) jakaa terapeutit: niihin, joilla on syvät oraaliset riippuvuuden tarpeet ja jotka tuntevat olonsa hyväksi/ tyydyttäväksi jättäessään johdon ja hallinnan toiselle tai päinvastoin - ottaessaan haltuunsa kokonaan ja yksinoikeudella terapeutin roolin niihin, joiden vahvat anaaliset piirteet pakottavat taistelemaan valvonnasta ja hallinnasta - heillä on korostunut piirre pitää teoriansa ja asenteensa ikään kuin niistä luopuminen merkitsisi oman henkilökohtaisen tai ammatillisen minuuden menettämistä niihin, joiden fallisen tason kiinnittymät saavat aikaan kilpailevuutta ja pyrkimystä taistella seksuaalisen roolinsa puolesta toisen kustannuksella niihin, joiden toiminta määräytyy genitaalisen kehitysvaiheen tasolta ja tuottaa tehokasta tyydytystä tuottavaa yhteistyötä Kateuden kasvualusta Ohjaajien keskinäinen suhde on aina julkinen esitys. Ohjaajat ovat ryhmässä kaikenlaisen vertailun kohteena. Ryhmällä voi olla oman kehityksensä kannalta tarve löytää hyvä ja paha. Jos ryhmä jakaa ohjaajat hyvään ja pahaan, se aikaansaa jännitteen ohjaajien välille ja ruokkii keskinäistä kateutta. Ryhmä on myös kateellinen ohjaajien keskinäiselle yhteydelle ja helposti ryhmä tai yksittäinen jäsen haluaisi tuhota sen. Ohjaajat edustavat toisilleen superegoa ja ammatillista egoideaalia. Omat taidot, luonteenpiirteet, vahvuudet ja heikkoudet tulevat toiselle näkyväksi (Berger 2002). Erilaisuus nostaa pintaan sen mitä itseltä puuttuu ja mitä toivoisi itsellä olevan. Kateellinen mielentila altistaa ohjaajat erilaisille projektiivisille vääristymille - esimerkiksi kumpikin on vuoron perään rähmällään toiselle ja tuntee omaa huonouttaan. Kateutta on vaikea tunnistaa. Usein kateus kielletään tai kätketään, millä se ei kuitenkaan poistu. Kateus kahlitsee ja kuristaa. Kateus voidaan myös nähdä vain toisen ohjaajan ominaisuutena, jolloin toinen on kokonaan kateudesta vapaa. Kateuden ja kilpailun vallassa toimivat ohjaajat näivettävät ryhmää, mistä voi seurauksena olla poisjääntejä ja lopettamista tai ryhmä tulee varovaiseksi. Ohjaajien huomio siirtyy pois ryhmästä ja heidän keskinäinen suhteensa vie huomion. Kateus voi toimia itseään toteuttavana ennustuksena ja ajaa ohjaajat etäälle toisistaan avuttomuuden ja toivottomuuden tilaan, jolloin he eivät enää usko itseensä, toisiinsa eivätkä ryhmän mahdollisuuksiin (Berger 2002). Kateuden ja kilpailun ennakointi ja tunnistaminen pelastavat sekä ryhmän että ohjaajat. Ohjaajien välisen kateuden työstäminen auttaa ryhmän jäseniä selviämään omien kateuden tunteiden kanssa. Kateuden tiedostaminen vaatii hyväksymään oman avuttomuuden, turvattomuuden, heikkouden, sisäisten resurssien vajavuuden, arvottomuuden ja keskinkertaisuuden (Berger 2002). Näiden ilmiöiden tunnistaminen ja sietäminen vaatii ohjaajilta vahvaa keskinäistä tukea ja luottamusta. Antelias mieli, vieraanvaraisuus ja suurpiirteisyys suhteessa itseen ja muihin auttavat kateuden käsittelyssä. Transferensseista Parityöskentelyssä työntekijöiden oma perhehistoria aktivoituu. Sen lisäksi ryhmään itsessään kuuluu erilaisia transferenssi- ja vastatransferenssitunteita. Luottamuksellisessa ja rehellisessä suhteessa voi rauhassa tutkia näitä tunteita ja sitä, ovatko ne ohjaajan omasta historiasta nousevia vai ryhmässä liikkuvia ilmiöitä.

6 6 Sitolahti (1990) varoittaa kuitenkin harkitsevuuteen. Transferenssin ja vastatransferenssin käsittelystä voi muodostua väkivaltainen itsensä paljastamisen vaatimus ja pakko. Samalla syntyy kokemus valheellisesta läheisyydestä, jossa ei tunneta todellista vastuuta toisesta. Myös Kernberg (1980) puhuu valeläheisyydestä esimerkiksi työyhteisöryhmissä. Tapahtumien psykologisen tutkimisen varjolla harrastetaan emotionaalista riisuutumistanssia, mikä tyydyttää ryhmän narsistisia jäseniä, mutta saa aikaan muissa vähitellen kasvavan tunneperäisen ja ruumiillisen uupumistilan. Kumppanuus Robi Friedman (2002) on kirjoittanut kahden ohjaajan välisestä suhteesta kumppanuutena. Kumppaniksi kasvaminen on prosessi, joka on ennen kaikkea henkilökohtaisen kasvun matka. Ennen kuin voi alkaa ymmärtää mitä hyötyä kumppanuudesta on ja miten kumppanuuteen päästään, täytyy hyväksyä, että matka kumppanuuteen on täynnä pelkoja ja estoja. Kumppanuus vaatii myönnytyksiä. Jakaminen on aina myös omistajuudesta luopumista. Kumppanuuden kehittyminen vaatii säilömisen ja sisällyttämisen (containment) kykyä. Eli kykyä prosessoida jotakin vaikeaa toiselle. Kumppanin kehittyminen riippuu minun säiliökyvystäni (container). Friedmanin mukaan psyykkinen kehittyminen tapahtuu kaksivaiheisesti. Yksin pääsee johonkin asti esimerkiksi lukemalla alan kirjallisuutta, mutta kun matka ei enää etene, tarvitaan toisen apua. Tätä kohtaa matkassa hän vertaa depressiivisen position tilaan, missä todellinen mentaalinen kanssakäyminen tulee mahdolliseksi kumppanin kanssa. Kumppanuus tuo esille myös sen tosiasian, että kumppani on myös epätäydellinen ja erilainen kuin minä. Jos erilaisuus kielletään, ohjaajien välille syntyy skitsoparanoidinen tila. Jos ohjaajat eivät kykene erillisyyteen, he joutuvat kantamaan ryhmän vaikeita tunteita ja ryhmäläisten on silloin vaikea löytää omaa erillisyyttä. Ohjaajat eivät kykene kolmiosuhteeseen ryhmän kanssa. Vasta kun primäärit vahvat tunteet, esim. rakkaus, viha ja riippuvuus, antavat tietä muille erillisille ja kypsille emotionaalisille yhdessäolon muodoille, erilaisuudesta tulee käyttövoima (Friedman 2002). Jos toinen ohjaaja omistaa ryhmän tai osaamisen, syntyy taistelu-pako tilanne, mikä lukkiuttaa tai estää dialogia ja todellista ajattelua. Missä väkivalta voittaa, siellä ei ole ajattelijaa paikalla ja siksi transformoiva kumppanuus ei ole mahdollista (Friedman 2002). Miten löydämme flown Vaikka parityöskentelyyn voi liittyä monenlaisia hankalia ilmiöitä, niiden vangiksi ei tarvitse jäädä. Parityöskentely on monesti ryhmän kannalta hyödyllisempää kuin yksintyöskentely, mutta myös ryhmänohjaajalle sillä on paljon annettavaa. Yhteistyö antaa aina mahdollisuuksia oppia toinen toisiltaan. Se auttaa sietämään ja kantamaan raskaita tunteita, jotka väistämättä liittyvät terapiaja konsultaatiotyöhön. Parityöskentely lieventää terapiatyöhön liittyvää yksinäisyyttä, kun asioita voi jakaa toisen kanssa. Kuten parisuhteessakin parityöskentelyssä puhuminen ja yhteinen jakaminen on välttämätöntä. Suurin osa työstä tehdäänkin varsinaisten ryhmäistuntojen ulkopuolella. Yhteistä aikaa tulisi olla riittävästi ryhmää suunniteltaessa ja jokaisen istunnon jälkeen. Ryhmän lisäksi tulisi puhua myös yhteisestä työskentelystä ja keskinäisestä suhteesta. Hyvä foorumi yhteistyön tutkimisille on yhteinen työnohjaus.

7 7 Kaikissa ihmissuhteissa rehellisyys ja luottamus ovat suhteen perusta. On tärkeää että tosiasioista voidaan puhua avoimesti ilman liiallista hienotunteisuutta. Joskus ohjaajat joutuvat näyttämään peiliä tai puhumaan järkeä toinen toisilleen, vaikka tietävätkin, ettei se tunnu toisesta hyvältä. Ohjaajien on kuitenkin hyvä muistaa, että he ja heidän keskinäinen suhteensa ovat ryhmää varten. Parhaimmillaan toisiinsa tutustumisen ja kivuliaidenkin keskustelujen myötä keskinäinen suhde muuttuu, kehittyy ja syvenee. Tämä puolestaan vaikuttaa myös omaan ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Kun lähtee parityöskentelyyn, täytyy pystyä kohtaamaan omat rajoitteet; kateuden, haavoittuvuuden ja ammatilliset tarpeet. Omia näkökantoja täytyy kyetä tutkimaan kriittisesti ja hyväksyä, että omia mielipiteitään saa ja voi muuttaa. Tarvitaan jonkin verran joustavuutta, mutta myös vakautta. Lähtökohtana parityöskentelyssä tulisi olla toisen persoonallisuuden, erilaisuuden ja ammattitaidon arvostaminen. Vaikka ammattinimikkeet ovatkin erilaiset, ohjaajien tulisi tuntea tasavertaisuutta. Täytyy olla valmis uskomaan ja luottamaan toiseen. Parityöskentelyssä tarvitaan vahvaa uskoa myös omiin kykyihin ja siihen, että yhteinen työskentely rikastuttaa kumpaakin. Antaminen ja saaminen on molemminpuolista, vaikka ei aina yhtäaikaista. Yhteinen työ tulisi olla yhteinen leikkikenttä, mieluummin kuin taistelutanner. Leikki josta kumpikin nauttii. Out beyond ideas of right doing and wrong doing there is a field I will meet your there (Jelaluddin Rumin ) Lähteet: Berger M. (2002) Envy and Generosity Betwwe Co-therapists. Group Vol 26, No 1 March 2002 Dugo J.M. & Beck A.P. (1991) Phases of Co-therapy Team Developement. Teoksessa Roler B. & Nelson V. The Art of Co-therapy. Guilford Press. New York. Foulkes S.H. (1975) Group analytic psychotherapy. Karnac. London. Friedman R. (2002) Developing Partnership Promotes Peace: Group Psychotherapy Experiences. CMJ 43(2) 2002 Kernberg O. (1980) Internal World and External Reality. Jason Aronson. New York. Roler B. & Nelson V. The Art of Co-therapy. Guilford Press. New York. Sitolahti T. (1996) Kahden terapeutin yhteistyö ryhmäpsykoterapiassa sen mahdollisuudet ja umpikujat. Kirjassa Arppo, Pölönen, Sitolahti (toim.) Ryhmäpsykoterapian perusteet Yliopistopaino. Helsinki. Skynner R. (1976) One Flesh, Separate Persons. Constable Company Limited. Uusi painos London.

8 8 Käymme aina rinnakkain.? - ryhmäanalyytikon pohdintoja psykodraaman maailmassa Viimeisen kahden vuoden aikana ovat ryhmäanalyytikko ja psykodraamaohjaaja minussa käyneet vuoropuhelua suhteessa erilaisiin ryhmiin, koulutuksessa, kuntoutuksessa ja terapiassa. Ryhmäanalyytikon kokemuksesta ja vertailevista pohdinnoistani tahdon jakaa teille tässä kehitykseni vaiheessa muutaman rivin. Otan johtolangakseni Foulkesin kuvauksen ryhmäanalyytikosta ja peilaan ajatuksiani siihen: Foulkes kuvaa ryhmäanalyytikkoa mm. näin: Todellinen terapeutti omaa samantapaista luovuutta kuin taiteilija, tiedemies tai kuin kasvattaja. Jos hän osaa välttää haluamasta kasvattaa ihmisiä oman mielikuvansa mukaisesti, hän on kykenevä auttamaan heitä luovasti tulemaan itsekseen. 1. välttää haluamasta kasvattaa. oman mielikuvansa mukaisesti Mielikuvia voi olla monenlaisia. Yksi mahdollisuus toimintaa ohjaavasta mielikuvasta on käsitys, joka meille syntyy ihmisestä, joka on edessämme, tässä en nyt fokusoi siihen. Minua mietityttää mielikuva, joka voi kehittyä yleisestä kulttuurista jonkinlaiseksi tavoiteltavaksi ideaaliksi. Psykodraaman maailmassa olisi tarjolla nopeasti mm. kuva ideaalista, ihmisestä, joka kykenee virittymään luovaksi ja spontaaniksi ja joka osaa tai on jo vapaa valitsemaan tietoisesti toimintatapansa tilanteeseen ja vastapäätä olevaan henkilöön nähden tarkoituksenmukaisesti. Hänellä on ehkä ns. laaja roolirepertuaari. Ehkä joku voisi jopa kantaa mielikuvaa myös karismaattisesta ja ekstrovertista Morenosta esikuvana, jota kohti itse pyrkii tai yrittää saada muut tätä tavoittelemaan. Näiden esimerkkien ja pelkistettyjen kuvien mukainen toiminta johtaisi mielestäni siihen, että psykodraama toimisi ensisijaisesti egon rakentamiseksi joko ryhmän ohjaajan tai ryhmään osallistujan narsismia palvellen ja samalla vastaisi ehkä markkinatalouden tuottamaan ihanteeseen joustavasta, suorituskeskeisestä työntekijästä, joka virittyy aina uuteen energiaan ja luovuuteen tietenkin tarkoituksenmukaisesti juuri yrityksensä hyväksi. Huomaan, että kärjistän ja pelkistän enkä ole väittämässä tätä mielikuvaa siis psykodraaman kentällä tapahtuvaa toimintaa ohjaavaksi yleiseksi mielikuvaksi. Yksi asia on selvittää, mitä mielikuvaa itse kukin sisässään kantaa hyvästä ihmisestä, onnellisesta elämästä tai terveestä tavasta toimia. Onko siinä kulttuurissa, jossa on kasvanut ja oppinut jokin ideaali mielikuva? Toinen juttu on sitten käsitellä sitä, miten välttää haluamasta kasvattaa tietyn mielikuvan mukaisesti? Nämä lienevät työnohjauksellisia kysymyksiä kohti omaa käyttöteorian tutkimista. Toivoisi, että itse kukin meistä saisi riittävästi kokemusta siitä, mitä tarkoittaa kontaktin syntyminen itseen tavalla, joka virittää luomaan elämäänsä ja toimintaansa itsensä näköiseksi eikä sen näköiseksi, mikä on jonkun muun käsitys tai mikä on kulloinkin markkinoilla kysytty katuuskottava look tuullakseen hyväksytyksi (myös psykoterapian maailmaan sijoitettuna). Onhan sen kontaktin löytyminen toki pelottavaakin, koko elämä tai ammatillinen suuntaus voi mennä jopa uusiksi.

9 9 Hyvä on ehkä myös selvittää psykodraaman maailmaan liittyen, mitä nuo käsitteet todella pitävät sisällään ennen kuin antautuu ensimmäisen niistä syntyvän, toimintaa ohjaavan mielikuvan valtaan. Tällainen kapea mielikuva toiminnan johtotähtenä joka tapauksessa veisi yhä kauemmaksi siitä, mistä Foulkes kirjoittaa: auttamaan heitä luovasti tulemaan itsekseen 2. heitä Ryhmäpsykoterapiassa korostuvat suhteet, ja työskentely ryhmässä kehittää toimintatapoja ja selviytymisen keinoja suhteessa ulkoiseen todellisuuteen. Tässä mielessä voin hyvin ymmärtää myös psykodraaman mahdollisuudet toimivan egon rakentamisen palveluksessa. Sekä ryhmäanalyysin että psykodraaman teorioissa on yhteistä käsitys siitä, että kehitymme ja synnymme suhteissa muihin ihmisiin. Tämä tausta elänee siinä, että toivomme vuorovaikutuksen työryhmissä, perheessä ja harrasteryhmissä kehittyvän ja olevan mahdollisimman helposti sujuvaa, hyväntahtoista ja palvelevan yhteistä tehtävää, mutta törmäämme yhä uudelleen realiteetteihin ja hankauksiin muiden kanssa. Itsenään toimiminen sosiaalisissa suhteissa voisi tarkoittaa niitä hetkiä, joissa kykenisi olemaan ja toimimaan toisen mielipidettä kunnioittaen joutumatta ns. uhraamaan tai nielemään omaa näkökulmaa ja kokemusta tavoitteena tulla hyväksytyksi. Ryhmässä työskentely vaikuttaa siis luonnolliselta Itsen löytymisen ja korjaavien kokemusten kehdolta tai syliltä. Se, kuinka asetun suhteeseen, virittyy kuitenkin sekä siitä, mitä tai kuka on minua vastapäätä, että itse tilanteesta kokonaisuudessaan, mutta myös ajatuksistani ja tunteistani ja mielikuvistani. Voisi ehkä myös kuvata, että mielessä kantamani tietoinen ja tiedostamaton kuva itsestäni sekä sisäinen henkilögalleria ja siihen liittyviin henkilöihin sidotut tunteet ja mielikuvat heräävät suhteessa eloon ja muokkaavat sitä. Suhde omaan sisäisyyteen ja tiedostamattomaan tulee siis myös merkittäväksi lähteeksi matkalla kohti itseä. 3. luovasti Foulkes vertaa ryhmäanalyytikon luovuutta taiteilijan, tiedemiehen tai kasvattajan luovuuteen. Mitä luovuus tarkoittaa ryhmässä, josta ryhmäanalyytikko tai psykodraamaohjaaja on aina osa? Psykodraaman kehittäjä Moreno ymmärsi luovuuden siten, että se voi kehittyä käyttöön spontaaniuden kautta, sitä kuvataan luovuuden katalysaattorina. Spontaanius on valmiustila, jonka syntymiseen tarvitaan viritystä ja myös tahtoa. Yksi sen oleellisista edellytyksistä on ryhmässä syntynyt turvallinen ilmapiiri. Ryhmäanalyytikko virittää asenteellaan, olemuksellaan ja toiminnallaan ryhmässä myös spontaanin valmiustilan luomalla tilan ryhmälle puhua, mitä mielen juolahtaa. Ryhmäkokonaisuuden kuuleminen toimii mielestäni myös spontaaniuden virittäjänä sekä ohjaajassa itsessään että ryhmässä. Näkisin, että uutta luova muutos lähtee tältä pohjalta hetkittäin virtaamaan ryhmän matriksissa yksilöstä toiseen. Omassa toiminnassani sekä psykodraamamenetelmien koulutusryhmissä että terapeuttisissa ryhmissä on ryhmäanalyyttisen koulutuksen myötä lisääntynyt vapaan keskustelun tila. Vaikuttava kokemus on ollut, kun ryhmässä on syntynyt yhteistä oivallusta yhteisestä tiedostamattoman virrasta. Ryhmään laskeutuu merkitystä kantava hiljaisuus ja hetkeksi ajan pysähtymisen tunnelma, mitä kokemusta Jung ehkä kuvaisi numinositeetin käsitteellä. Tämä näyttäytyy minulle koke-

10 10 muksena, joka ravitsee ihmisyyden syvempiä tarpeita ja tasoja, joihin ei suorituspaineisen yhteiskunnan odotusten mukaan toimiessa löydy kontaktia, kun ei löydy ajallista tyhjää eikä hiljaista tilaa riittävästi. Antoisaa on ollut myös kokemus siitä, kun ryhmäläiset alkavat toimia todella toisilleen terapeutteina ja ryhmä alkaa kantaa eikä ole enää niin ohjaajakeskeinen. Ryhmäanalyyttinen asenne, jos näin voisi sanoa, on saanut minut ainakin vapautumaan ohjaajakeskeisyyden paineista ja suuntautumaan enemmän kohti ryhmäkokonaisuutta. Tämä ehkä on kuitenkin kohta, joka psykodraamaryhmässä päähenkilötyöhön siirryttäessä jollain tavalla minun kokemuksessani rikkoutuu. Ohjaajasta tulee päähenkilötyön ajaksi keskeinen auktoriteetti, aktiivinen toimija ja tuottaja vaikkakin yhteistyössä ns. päähenkilön ja ryhmän kanssa ja vaikkakin päähenkilötyön teema palvelisi ryhmäkokonaisuuden yhteistä teemaa ja ymmärrän apuhenkilöiden palvelevan ja toimivan edelleen terapeutteina toisilleen. Työskentelyn jälkeinen ryhmäläisten jakaminen päähenkilölle auttaa minua selvästi ohjaajana asettautumaan taas ryhmäanalyyttisemmalle paikalle suhteessa ryhmään mutta tässä on jotain, jonka koen itselleni vaikeaksi ja jota joudun itsessäni yhä reflektoimaan ja työstämään. Olen rohjennut antaa ryhmissä yhä enemmän vapaata tilaa myös näkyvästä vuorovaikutuksesta eli puhumatonta tilaa, oppinut itse sitä kuuntelemaan, nauttimaan yhteisestä hengittämisestä kuten yksi ryhmäläinen nämä hetket ryhmässä kuvasi. Yhä helpommin voin siirtyä taustalle ja antaa ryhmälle tilaa olla tai toimia siihen puuttumatta. Tämä on em. vapaan keskustelun tilan rinnalla mielestäni mahdollistanut myös siirtymisen yhä enemmän pois egon tarpeista lähemmäksi jotain sellaista sisäisyyden kohtaa, johon ei varsinkaan vilkkaana soljuvan keskustelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kentässä aina saa eikä ehdi saada kontaktia, ainakaan kaikki eivät tähän kovin helposti pysty. Kuvaan tätä vaihetta ryhmässä mielelläni itseensä asettautumisena. Siinä luodaan kontaktia hiljaisuudesta kumpuaviin mielikuviin, uniin, musiikkiin ja symboleihin tai kuviin ja oloihin tässä ja nyt kehossa mieleen eivät tällöin välttämättä nouse edes hahmot henkilögalleriasta ja menneet tapahtumat. Joskus toki voivat. Ehkä tämä jokin, johon saamme näin kontaktia, on sitten jotain siitä, mitä Foulkes kutsuu itseksi, joksi autamme ihmistä kasvamaan. 4..tulemaan itsekseen. Mikä ihme tämä Itse nyt sitten on? Jung on minulle Foulkesin ja Morenon rinnalla koplan kolmas, joka auttaa hahmottamaan sitä, mitä ihmisen mielessä on meneillään ja miten kasvaminen tai Jungin käsitteitä käyttäen, yksilöityminen, voi tapahtua. Tuntuu hyvältä sekä ohjaajana ja terapeuttina ajatella, että muiden ja omien odotusten mukaisen ideaalimielikuvan takana on ehkä jotain vielä muuta, joka on osaltaan jo tunnettua mutta suurelta osaltaan tiedostamatonta ja tuntematonta niin hyvässä kuin pahassa. Ajatus viehättää ja pelottaa yhtä aikaa. Mitä, jos löytö voi olla pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä juuri teen, missä ja miten toimin ja millaiseksi elämäni voisi rakentua, jos voisin todentaa edes osan siitä, mitä minussa potentiaalina onkin olemassa? Lohdulliseksi minulle on tullut kuitenkin tajuta ihmisen ja itseni keskeneräisyys. Jos tätä Itseä ei saa hahmotetuksi kokonaisuutena, voin todella yrittää luoda edes kontaktin ja pysyä sen kanssa ehkä vuoropuhelussa, niin hyvin kuin vain on mahdollista - oppimalla kuuntelemaan ja ymmärtämään unia esimerkiksi. Ehkä tätä sisäistä vuorovaikutusta ja kontaktia voisi kuvata itselle vähitellen kehittyväksi kompassiksi tai sisäiseksi matkakumppaniksi, jota yritysten ja erehdystenkin kautta oppii kuuntelemaan. Ehkä tietoinen puolemme egoa jonain päivänä oppii käyttämään sitä mahdollisuutena tehdessään ratkaisuja suhteessa ulkoisen elämän vaatimuksiin.

11 11 Voisiko tämä olla siis se lähde, josta syntyvä kuva tai tuntuma voisi toimia todellisempana johtolankana sille, mitä kohti auttaa kutakin ryhmässä. Ehkä juuri tämän oivaltaminen vapauttaisi päästämään irti omasta mielikuvasta, jota ryhmäanalyytikkona tai psykodraaman ohjaajana mielessäni mahdollisesti kannan. Sitä ennen olkaamme armollisia itsellemme ja ryhmäläisillemme kaiken inhimillisen keskeneräisyyden keskellä, kun huomaamme, että meitä joskus viedään kuin pässiä narussa eikä tiedä, mistä se nyt sitten taas tuli Joudun lopettamaan vapaana soljuvien pohdintojeni kirjoittamisen nyt tällä kertaa tähän. Huomaan, että kirjoittaminen on palvellut myös liittymistä taas tuttuun joukkoon, mielikuvat ja muistot tutuista kasvoista koulutuksen ajalta ja suurryhmissä ovat vilahtaneet mielessä. Ryhmäanalyyttisiin tapahtumiin on ollut kehä III ulkopuolella asuvana kovin vaikea saada organisoitua aikaa ja tilaa varsinkaan ehtiä iltatilaisuuksiin ja illaksi taas takaisin. Eli yhdistykselle tiedoksi ja kentälle, että tervetuloa joskus tänne koulutustiloihini Toijalaan, joka sijaitsee Tampereen ja Hämeenlinnan puolivälissä. Terveisin Tuula Grandell Ryhmäanalyytikko ja psykodraamakouluttaja

12 Siltojen ylittäminen mitä on toisella puolella? 12 EFPP:n (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in the Public sector) ryhmäjaoksen konferenssi järjestettiin Prahassa Konferenssin teema oli Bridging Identities, identiteettien kohtaaminen ja siltojen luominen niiden tavoittamiseksi. Kyse oli yksilöiden, ryhmien, viitekehysten ja kansojen kohtaamisesta. Siltoja rakennettiin psykoanalyysin, ryhmäanalyysin, sosiologian ja sosiaalipsykologian välillä. Earl Hopper totesi, että ryhmäanalyysi on jo itsessään eräänlainen silta tai siltojen rykelmä. Samalla, kun sillat tuovat identiteetit kohtaamaan toisensa, ne myös luovat uusia identiteettejä, sillä identiteetti on joustava ja sopeutuva, ei jäykkä ja asettunut, sanoi Hopper. Siltoja yritettiin rakentaa eri kieliryhmien välille, konferenssin viralliset kielet olivat englanti, ranska ja tsekki. Entisten Itä- ja Länsi-Euroopan maiden välille rakennetulla sillalla käveltiin myös, kun Prahan tapahtumat vuonna 1968 nousivat väistämättä keskusteluun. Minua koskettivat tarinat perheistä, joiden elämään Prahan kevät ja Neuvostoliiton miehitys olivat vaikuttaneet esim. niin, että perhe hajosi tai joutui muuttamaan ulkomaille. Konferenssissa tuntui olevan monia tsekkejä, jotka eivät asuneet kotimaassaan. Osanottajia oli n. 250 ja he tulivat Euroopan lisäksi myös muiden maanosien maista, mm. Etelä- Afrikasta, Venezuelasta, Japanista ja USA:sta. Suomalaisia oli kolme, kaksi osanottajaa Suomen Ryhmäpsykoterapiayhdistyksestä ja minä Ryhmäanalyysiyhdistyksestä. Konferenssin rakenne oli tuttu muista konferensseista: varhain aamulla oli kokemuksellinen ryhmä, aamupäivällä alustukset plenumissa, sitten keskusteluryhmät. Iltapäivällä jakaannuttiin pienryhmiin, joissa alustettiin ja keskusteltiin eri aiheista ja lopuksi illalla oli suurryhmä. Tsekkiläiset onnistuivat konferenssin järjestelyissä hyvin, kaikki toimi. Konferenssiin oli saatu kiinnostavia alustajia, kuten Earl Hopper, Rene Kaës, Rudolf Balmer, Ulrich Schultz-Venrath, Morris Nitsun ja Gila Ofer. Viimeksi mainittujen alustuksista kirjoitan hieman lisää artikkelin loppupuolella. Earl Hopperin avausluentoa en ehtinyt kuuntelemaan, kun saavuin Prahaan vasta torstai-iltana. Ulrich Schultz-Venrath käsitteli alustuksessaan mentalisaatiota eräänä tehokkaimmista persoonallisuushäiriöisten hoitotavoista. Terapeutin työssä on olennaista esittää potilaan mentalisaatiota edistäviä eikä estäviä kysymyksiä. Esimerkki mentalisaatiota edistävästä kysymyksestä: "Voitko selittää, mikä johti sinut tähän?" Estävä kysymys tai pikemminkin lausuma olisi: Mitä sinä todella tunnet on Eräs osanottajista kertoi, että hänen koulutusterapeuttinsa esitti poikkeuksetta jälkimmäisen kaltaisia kysymyksiä. Rudolf Balmerin teema oli ryhmäanalyyttinen lähestymistapa sosiaalisiin fobioihin. Sosiaaliset fobiat ovat lisääntymässä, sillä elämme visuaalisessa maailmassa, jossa meitä katsellaan jatkuvasti. Balmerin mukaan sosiaalinen fobia merkitsee paitsi pelkoa siitä, ettei ole normaali, myös pelkoa olla toisen henkilön katseen kohteena. Sosiaalisten fobioiden hoitaminen lääkkeillä on merkinnyt sosiaalisten ongelmien siirtämistä lääketieteelliseen systeemiin. Rene Kaës puhui tiedostamattomista liittoumista, jotka ovat puolustautuvia, hyökkääviä tai psyyken rakenteeseen perustuvia, oidipaalisia tai narsistisia sopimuksia. Kaësin mukaan tiedostamattomat liittoumat ovat sen psyykkisen materiaalin sementtiä, joka sitoo meidät yhteen pareina, perheinä, ryhminä tai instituutioina. Hän kertoi omakohtaisen esimerkin psykoanalyytikkoryhmän ohjaamasta ryhmästä ja ohjaajaryhmän tiedostamattomista sopimuksista. Keskusteluryhmät kokoontuivat alustusten jälkeen ja tarkoitus oli pohtia niiden antia. Jonkin verran niin tehtiinkin, mutta ensimmäisen keskusteluryhmän keskustelu alkoi kuitenkin lauseella:

13 13 Olen todella ärtynyt, puhujana eräs ruotsalainen osanottaja. Alustajana oli ollut Rene Kaës, joka puhui ranskaa. Alustus heijastettiin englanniksi valkokankaalle, mutta esitystä oli vähän raskas seurata. Konferenssissa ei ollut tulkkausta, ja se vaikeutti joidenkin osallistumista keskusteluihin pienryhmissä. On tylsää istua kolme päivää ryhmässä voimatta sanoa juuri mitään. Ryhmäläiset kuitenkin tulivat pääsääntöisesti paikalle. Virtuaaliterapiaa ja psykoanalyyttista psykodraamaa Iltapäivän pienryhmien valinnassa onnistuin vaihtelevasti. Valitsin ensin ryhmän, jonka aihe oli virtuaaliset kokemukset ryhmistä. Pienryhmän virtuaalinen kokemus jäi vajavaiseksi, sillä tekniikkaa ei saatu toimimaan koko session aikana. Keskusteluun piti osallistua myös ryhmän jäsenen, joka oli fyysisesti Lontoossa, mutta se ei oikein onnistunut. Virtuaaliterapian onnistuminen, ja erityisesti ryhmässä syntyneiden ongelmien käsittelytavat, jäivät edelleen kiinnostamaan. Toisen pienryhmäni teema oli psykoanalyyttinen psykodraama. Minulta oli jäänyt kiireessä huomaamatta, että ryhmän kieli oli ranska, jota en lainkaan puhu. Mennessäni ryhmätilaan paikalla oli ohjaajan lisäksi kolme henkilöä, joista yksi puhui vain ranskaa. Hämmennyksen jälkeen päätin kuitenkin jäädä ryhmään, sillä sovimme, että myös englantia voi puhua. Kokemus oli hauska. Teimme pienimuotoisen sosiodraaman, jossa osa puhui ranskaa ja osa englantia. Ymmärsimme toisiamme jotenkin ja luulen, että kaksikielinen ja puoliksi ymmärretty keskustelumme kuvasi hyvin koko konferenssia. Toiset ymmärsivät toisiaan paremmin kuin toiset. Silti ryhmästä jäi kokemus siltojen rakentamisesta. Olin ainoa, joka ei puhunut lainkaan ranskaa, mutta tunsin tulleeni kuulluksi ja mukaan otetuksi. Lauantain pienryhmien aikana katselin kaupunkia, sillä viime vierailustani Prahaan oli jo lukuisia vuosia. Sää oli sateinen, mutta me turistit kansoitimme vanhan kaupungin sateenvarjoinemme. Praha on kaunis. Aina kiinnostavat suurryhmät Konferenssin aikana oli kaksi suurryhmää. Pääsin seuraamaan, miten identiteettien väliset sillat rakentuivat eurooppalaisessa suurryhmässä. Se ei ollut helppoa. Prahan konferenssissa oli sovittu, että suurryhmien kieli on englanti. Ensimmäisen suurryhmän puolessa välissä joku ranskalaisista alkoi puhua ranskaa, ei siksi, etteikö hän olisi osannut englantia vaan siksi, että hänellä omasta mielestään oli oikeus puhua omaa äidinkieltään. Tämä herätti ärtymystä monissa ryhmäläisissä. Taas päästiin keskustelemaan kielikysymyksistä! Ryhmän ohjaaja totesi selkeästi, että sopimuksen mukaan kieli on englanti ja englannilla jatkettiin. Koitti toisen suurryhmän aika. Hämmästys oli suuri, sillä ranskalaiset eivät tulleet ryhmään lainkaan. Onko eurooppalaisten kielialueiden välisten siltojen rakentaminen näin vaikeaa? Olemme kyllä tienneet, että ranskalaiset vastustavat englannin ylivaltaa maailmassa, mutta että näin näkyvästi konferenssissa, jossa tietoisesti pyritään rakentamaan siltoja. Tilannetta seuranneessa keskustelussa identiteetit alkoivat hajaantua aika lailla. Kysyttäessä, onko ranskalaisia paikalla, eräs portugalilainen ilmoittautui ranskalaiseksi! Toinen portugalilainen ilmoitti, ettei hän ole eurooppalainen. Kolmas portugalilainen ilmoitti olevansa tästä kaikesta hämmentynyt... Omaksi tunnelmakseni jäi, että ehkä kuitenkin korostettiin omaa identiteettiä ennemmin kuin rakennettiin siltoja toisten identiteettien luo. Jäin myös miettimään, mistä kaikesta oli kyse. Eurooppalaisten kansojen kansallistunteen korostumisesta tässä ajassa, kun taantuma lisää protektio-

14 14 nismia? Eri terapiasuuntausten erojen ylittämisen vaikeudesta? Vai jostain muusta tai peräti kaikesta muusta? Morris Nitsun: keskustelu seksuaalisuudesta puuttuu Konferenssin alustuksista otan hieman tarkemmin esille seksuaalisuuden teeman, sillä se tulee olemaan Ryhmäanalyysiyhdistyksen talvityöpajan teema ensi tammikuussa. Sekä Morris Nitsun että Gila Ofer alustivat aiheesta Prahassa näkökulmanaan seksuaalinen moninaisuus. Nitsun aloitti toteamalla, että keskustelu seksuaalisuudesta on loistanut poissaolollaan ryhmäpsykoterapian piirissä. Ryhmäpsykoterapiassa seksuaalisuus ylipäätään ja seksuaalinen moninaisuus erityisesti on suorastaan marginalisoitu. Keskustelun puute on johtanut seksuaalista moninaisuutta koskevien ulkoisten arvojen ja normien kritiikittömään omaksumiseen, sanoi Nitsun. Nitsun toivoi, että psykoterapeuttien käsitys normaalista seksuaalisuudesta vapautuisi lopullisesti freudilaisesta, 1900luvun alun normimaailmasta. Normaalia oli miehen ja naisen välinen yhdyntä, lähes kaikki muu perversiota. Naisten ja homoseksuaalien vapautusliikkeet 60- ja 70-luvuilla kyseenalaistivat nämä käsitykset ja vähitellen ne alkoivat muuttua ja monipuolistua. Sekä Nitsun että Ofer painottivat seksuaalista moninaisuutta sekä ihmisten välillä että yksilöiden sisällä. Ofer haastoi Freudin anatomia on kohtalo -lausuman ja nosti esiin Simone de Beauvoirin kirjoitukset. De Beauvoirin mukaan luonto ei määritä sukupuolta vaan ihminen itse määrittelee itsensä sosiaalisten kokemustensa kautta. Ofer korosti myös sitä, että terapeutilla tulisi olla kontakti omaan biseksuaalisuutensa, jotta hän voi olla sekä isään että äitiin liittyvien transferenssien kohteena. Nitsun otti esille internetin merkityksen seksuaalisen monimuotoisuuden näyttämönä. Internet on paljastanut monimuotoisuuden koko maiseman avatessaan laajan kommunikaation ihmisten välillä. Internet mahdollistaa myös virtuaalisten identiteettien, ns. avattarien, luomisen Second Life ympäristössä. Tämä virtuaalinen universumi, jota käyttää monta miljoonaa ihmistä, mahdollistaa täydentävien seksuaalisten elämien elämisen. Kiinnostavasti Nitsun korosti nonverbaalisuutta ja ruumiin kieltä ryhmissä ja kehotti kiinnittämään enemmän huomiota kehojen kommunikaatioon. Ryhmissä istutaan lähekkäin ja voidaan nähdä, tuntea ja koskea. Kehot ovat yhteydessä toisiinsa, vaikka eivät koskettaisikaan. Ryhmäpsykoterapia ei ole vain verbaalista vuorovaikutusta mielten välillä. Mielestäni on hyvä, että sanattoman vuorovaikutuksen merkitys tuodaan esiin, varsinkin nyt, kun aivojen kuvantamistekniikan avulla on voitu tehdä näkyväksi tunteiden välittyminen sanattomasti aivoista toisiin. Seksuaalisuuteen liittyvä keskustelu jatkuu Ryhmäanalyysiyhdistyksen talvityöpajassa Irma Soilanne

15 15 Yksinäisyys ja Senioripysäkki Kukaan ei katso päin - kuin olisin ilmaa. on ollut yksi monista mieleen painuvista puheenvuoroista työskennellessäni HelsinkiMission Senioripysäkillä. Ihminen, jonka päivä täydentyy työelämän ja yksityiselämän vaatimusten ristipaineista, harvoin ehtii pysähtymään olennaisuuksien äärelle, tai kadulla kävellessään samaistumaan edellä mainitun ihmisen kokemusmaailmaan. Ikääntyneen kokema kohtaamisen tyhjyys. Raastava, syvältä kumpuava kipu vuorovaikutuksen puutteesta toiseen ihmiseen. Tämä ikääntyneen kokema tunnemaailma yhdistää kaikkia ikääntyneiden parissa työskenteleviä ollen ytimenä myös Senioripysäkin valtakunnallistamisprojektin synnyssä. Helsingin Sörnäisten Senioripysäkillä terapeuttiset keskusteluryhmät ovat toimineet jo vuodesta 2001 vastaten osaltaan ikääntyneiden psyykkisestä hyvinvoinnista. Senioripysäkin isä Ari Marjovuo halusi vaikuttaa ikääntyneiden syrjäytymis- ja itsemurhariskeihin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Senioripysäkki oli yhtenä palvelujen tuottajana Vanhustyön keskusliiton tutkimuksissa, jotka varmistivat myös tieteellisen näytön terapeuttisten ryhmien hyödystä ikääntyneiden yksinäisyyden ja masentuneisuuden lievenemiseen. Jo olemassa olevasta Senioripysäkkimallista luotiin Senioripysäkin ryhmäsovellus vuosina , kun rahoitus varmistui RAY:lta. Tavoitteena oli kevyempi, terapeuttinen keskusteluryhmä, jossa ryhmän ohjaajalla on peruskoulutus sosiaali- tai terveydenhuoltoalalta ja lisäksi Senioripysäkki-ryhmäohjaajan valmiudet. Vuonna 2007 aloitettiin ensimmäiset Senioripysäkki-ryhmäohjaajan koulutukset. Koulutusta suunniteltaessa tärkeänä ohjenuorana olivat ns. teemat, jotka määräytyivät Helsingissä jo toimineen Senioripysäkin monista ryhmien mukanaan tuomista kokemuksista. Teemat käsittelevät ikääntyneen elämään kuuluvia keskeisiä kokemuksia. Helsingin Senioripysäkin viitekehyksenä on ryhmäanalyysi ja sen pohjalta oli luonnollista, että uusi kevyempi ryhmämalli rakentuu joiltain osin myös sille. Opiskelijoiden peruskoulutus on ollut monialainen; sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosionomi, terveydenhoitaja, lehtori, pappi, psykoterapeutti jne. Täten koulutus rakentuu jokaisen ryhmän ympärille hieman eri tavalla. Kouluttajat joutuvatkin alinomaa kysymyksen äärelle Miten hyödynnän ryhmäanalyysia särkemättä sen tärkeimpiä rajapintoja suhteessa teemoitettuun ryhmään? Pohdiskelu on ainakin allekirjoittaneelle antanut hieman enemmän vapautta ryhmän ohjaukseen (Valmistumisen jälkeen -07 vehreää ammattitaitoa korvasi tiukka struktuurista kiinni pitäminen J ) Pohjoisin Senioripysäkki on tällä hetkellä Posiolla (lisätietoja ryhmistä Tällä hetkellä Senioripysäkki-ryhmiä on 21 paikkakunnalla ja koulutettuja ohjaajia yli 90. Koulutus kestää yhteensä 22 päivää sisältäen etätehtäviä ja oman Senioripysäkki-ryhmän ohjausta koulutuksen aikana. Ohjaajilla on mahdollisuus saada tukea Senioripysäkin kouluttajilta myös valmistumisensa jälkeen. Yhä enemmän Senioripysäkin ryhmissä näkyy suurten ikäluokkien vanheneminen, jolloin myös ryhmään tulon syyt ovat moninaisia. Eläkkeelle siirtyminen, oma tai läheisen sairastuminen, ristiriitaiset suhteet omiin aikuisiin lapsiin, leskeys ja avioerot nostattavat monenlaisia tunteita ryhmän tasolle. Niille kaikille löytyy usein yhteinen nimittäjä eli yksinäisyys. Itseäni on viime aikoina kiehtonut ikääntyneen eksistentiaalisen yksinäisyyden aikaansaama sietämätön levottomuus, joka saa ilmiasunsa kauhunsekaisena pelkona ihmisen ollessa tyhjässä kodissaan. Miten lähestyä ryhmätasolla jotain, jolle ei ole ehkä sanoja vain ahdistus rinnassa, minuuden menettämisen pelko? Miten kauas voin/uskallan ikääntynyttä oman elämänsä tarkaste-

16 16 lussa viedä? Työni Senioripysäkillä on havahduttanut minut henkilökohtaisesti useasti ajatukseen yksin tänne tullaan, yksin täältä lähdetään. Miten rakentaa minuuttaan sellaiseksi, että ikääntymisen myötä yksinäisyys ei tukahduttaisi ja lamaannuttaisi, vaan olisi pikemminkin elämää pulppuava lähde? Vastaukset ja kysymykset eivät varmasti saavuta päätepistettä tässäkään asiassa. Lainaan tähän alle ex-mieheni tekstiä eräästä artikkelista, joka kaikessa tragikoomisuudessaan minua huvittaa, sillä se on niin totta: Suuri osa (melkein kaikki) pelkäävät ja pakenevat eksistentiaalisen yksinäisyyden kokemusta. Sitä varten on viihdeteollisuus, juoruilu, lakkaamaton musiikki, huumeet, työnarkomania, uskonnot tai jokin intensiivinen tekeminen yksinäisyyden ja sen pelon puuduttamiseksi. Eksistentiaalista yksinäisyyttä on paettava loppumattomiin, silti se seuraa aina mukana. Vaihtoehtona on pysähtyä ja todeta eksistentiaalisen yksinäisyyden (=elämän ja kuoleman/erillisyyden/rajallisuuden) istuvan hartioilla. Sen kanssa ei voi ystävystyä, mutta siitä ei pääse mitenkään eroon. Se on asia, johon ei voi vaikuttaa (jollei valehtele itselleen) - joten ainoa jäljelle jäävä mahdollisuus on ratkaista oma suhtautuminen/asenne - eräänlainen tietoisuus, johon on herättävä joka päivä. Nykyinen kulttuuri ja kulutusyhteiskunta tarjoavat lähinnä eksistentialistisen yksinäisyyden puudutusaineita ja hyvinhän ne menevät kaupaksi. Mutta se musta korppi ilmestyy hartioillemme aina kun viihde ja humu alkavat kyllästyttää. Susan Kuusisto Psykoterapiakoulutukset yliopistoihin ja korkeakouluihin Olin mukana Tampereella pidetyssä neuvottelu- ja kuulemistilaisuudessa EFPP:n ja tarkemmin ryhmäanalyysiyhdistyksen edustajana. Tuolloin paikalle olivat kokoontuneet psykodynaamisten terapioiden kouluttajat, kaikkiaan noin 15. Tilaisuutta johti lastenpsykiatrian professori Jorma Piha Turun yliopistosta. Hän on toiminut ison konsortion "työrukkasen" puheenjohtajana. Hän kertoi mm. seuraavaa: Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat pallotelleet muutossuunnitelmaa vuosikausia toinen toisilleen. Asia ei edennyt ennen kuin Tampereen yliopisto haki 3-vuotista määrärahaa hankkeen suunnittelua ja valmistelua varten. Määrärahaa loppuu nyt vuoden vaihteessa. Tarkoituksena on ollut luoda alustavia koulutusten sisältö- ja laadunvarmistuskriteereitä. Tämän pohjalta luotaisiin ennakkotarkastuslautakunta, joka asetetaan terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseen. Lautakunta siis hyväksyisi psykoterapiakoulutuksen ennakkoon - eikä siis jälkikäteen kuten nyt on tehty TEO:ssa, mikä on aiheuttanut paljon ongelmia. Valituksia on tullut paljon psykoterapiakoulutuksiin osallistuneilta. Suomessa psykoterapiakoulutusten järjestäminen ei ole ollut kenenkään velvollisuus tähän asti. Yhteiskunta ja esim. Kela ovat tarvinneet päteviä psykoterapeutteja ilman, että olisivat olleet vastuussa heidän kouluttamisestaan. Opetusministeriö on katsonut, ettei psykoterapiasta tulisi tutkintoon johtava koulutus vaan se olisi täydennyskoulutusta. Tällä hetkellä STM:llä on "tahtotila". Tilaisuudessa jokaisen yhdistyksen edustaja käytti puheenvuoron, jossa edustaja kertoi tärkeiksi kokemiaan asioita. Esiin tuli jokaisessa puheenvuorossa halu säilyttää ET-taso ja kouluttajataso

17 17 (VET), mikä toteutuneekin. Alkuun kouluttajat tulevat luonnollisesti kouluttajayhdistyksistä. Kouluttajakoulutus on kentällä varsin kirjavaa. Näiden kommenttien pohjalta keskusteltiin. Myös psykodynaamisten terapioiden erityispiirteet tulivat hyvin esiin. Eli että pelkkä "tieto ja järki" eivät riitä terapeutille, vaan tarvitaan paljon muutakin. Esim. transferenssi-ilmiöiden vuoksi terapeutin oma hoito on erityisen tärkeää - tämä ei samassa määrin koske kognitiivisia terapioita. Pelkkä tieteellinen yliopistollinen koulutus/tutkinto ei siis myöskään tee kenestäkään pätevää kouluttajaa. Tampereen yliopiston työryhmän työ siis päättyy vuoden vaihteessa, mutta sitä jatkaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitos (tai ainakin se on hakenut työhön määrärahaa). Tarkempi siirtosuunnitelman tulevaisuus on vielä auki. Ei tiedetä, saavatko yliopistot rahaa opetusministeriöltä rahaa ja kuinka paljon. On siis mahdollista, että tulevatkin psykoterapia-koulutukset ovat kalliita. Se miten turvataan eri teoriamuotojen edustuksellisuus tai alueellinen tasa-arvo, ei ole tiedossa. Kuitenkin esiin tuli, että jo nyt kouluttajatahot voivat olla yhteydessä alueen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja ehdottaa omia näkemyksiään ja suunnitelmiaan. Siirtosuunnitelmaa käsiteltiin myös EFPP:n järjestämässä koulutuspäivässä Helsingissä. Siellä esiin tulivat suunnilleen samat asiat. Kovasti tuntui siltä, että paljon on vielä tehtävää. Rauno Tuikka Kiinnostava kirja Kirja-alennusmyynti oli jo lopuillaan, kun käteeni osui sivupöydältä viimeisten kirjojen pinosta Azar Nafisin kirjalliset muistelmat Lolita Teheranissa. Luin kirjan nopeasti, mutta päällimmäiseksi jäi hämmennys, en oikein päässyt selville ensimmäisellä lukukerralla kirjoittajan pyrkimyksestä. Kirjalliset muistelmat ovat kuitenkin harvinaista herkkua, ja otin kirjan uudelleen luettavaksi kynän ja ajatuksen kanssa. Kirjoittaja on iranilainen kirjallisuuden professori, joka on opiskellut Englannissa ja Yhdysvalloissa ennen yliopistouraansa Teheranissa. Hänen perheensä naiset ovat eläneet Iranissa hunnutettuina ja ilman huntua. Kirjoittajan isoäidin aikana Persian shaahin uudistuspolitiikka kielsi hunnun käytön. Tämä kouluja käynyt, valistunut nainen protestoi kieltäytymällä liikkumasta kaupungilla ilman huntua ja linnoittautui kodin seinien suojaan. Khomeinin valtaan tulon jälkeen islamilainen Iranin tasavalta otti käyttöön uusia elämää sääteleviä lakeja, ja muun muassa hunnun käyttö tuli pakolliseksi. Sensuuri yliopistolla tiukkeni, opetussuunnitelmia muutettiin ja luennoilla istui valvojia. Azar Nafisi vastusti uusia määräyksiä ja erosi vuonna 1995 opettajan virastaan. Virasta eroamisen jälkeen hän päätti hemmotella itseään toteuttamalla erään unelmansa. Hän valitsi seitsemän lahjakasta naisopiskelijaa ja kokoontui heidän kanssaan kahden vuoden ajan joka torstaiaamu kodissaan keskustelemaan Persian klassisesta kirjallisuudesta ja länsimaisen kirjallisuuden klassikoista. Länsimaisten kirjojen hankkiminen oli käynyt hankalaksi ja opiskelun järjestäminen vaaralliseksi. Osa nuorista opiskelijoista pääsi mukaan ryhmään vain verukkeilla tai perheen miespuolisen jäsenen saattamana. Hunnun käyttöpakko toteutettiin asteittain. Ensin työpaikoilla, sitten kaupoissa, joissa palveltiin vain hunnun käyttäjiä. Rangaistukset tiukkenivat: sakot, enintään 76 raipaniskua, vankilarangaistus. Valvontaa suorittivat siveyspartiot, jotka liikkuivat valkoisilla Toyota-autoillaan kaduilla. Autossa oli neljä aseistettua miestä ja naista. Ruumiintarkastukset muistuttivat seksuaalista ahdistelua. Kirjakaupat suljettiin ja länsimaisen kirjallisuuden julkaisemista ja levitystä tarkkailtiin. Suljettavista kirjakaupoista kirjailija kantoi kotiinsa kaiken mahdollisen ja kirjoja lainattiin ja monistettiin lukupiirin käyttöön.

18 18 Kirja avaa länsimaisen lukijan silmät näkemään sen, miten yhteiskunnallinen mullistus vähitellen tunkeutuu arkielämään. Hunnun käyttö lisää tunnetta omasta merkityksettömyydestä. Tunne oman ruumiin katoamisesta johtaa monitasoiseen vieraantumisen tunteeseen. Kirjoittaja kuvaa, miten hänen miehensä jatkaa työtään arkkitehtitoimistossa uusien projektien parissa. Hänen käsityksensä oli, että työtä on tehtävä maansa palvelemiseksi siitä huolimatta, kuka maata hallitsi. Mitä jäi siis naiselle, jonka työ yliopistossa päättyi. Muutuin takaisin siksi ihmiseksi, joka olin ollut lapsena. Tartuin valikoimatta ja hetken mielijohteesta kirjaan, käperryin lähimpään nurkkaan ja luin. Luin kuin alkoholisti, joka hukuttaa sanattoman surunsa juomiseen. Lukupiirissä luetaan ja keskustellaan esimerkiksi Nabokovin Lolitasta, Austenin, Jamesin ja Fitzgeraldin romaanihenkilöistä. Ne toimivat uusien näköalojen aukaisijoina tilanteessa, jossa he itse kokivat joutuneensa loukkuun. He eivät etsineet valmiita ratkaisuja tai tehneet selkeitä toimintasuunnitelmia, vaan toivoivat löytävänsä yhdyssiteen romaanien tarjoamien aukkojen ja niiden tilojen välille, joihin heidät oli suljettu. On hämmentävää, miten pienestä rakosesta voi aueta suuri mahdollisuus juuri kun ihmisestä tuntuu, että häneltä on riistetty kaikki mahdollisuudet. Nabokovin Lolitan lauseet kuvaavat lukupiirin tyttöjen kokemusmaailmaa: Ja itse ajattelin perhosta yhä useammin; se, mikä niin voimakkaasti yhdisti meitä, oli uhrin ja vangitsijan luonnoton läheisyys. Tyttöjen tuntema seksuaalisen häirinnän ja hämmennyksen tunteet saavat sanallisen muodon. Heillä kaikilla oli tunne, että heidän elämänsä oli varastettu. Eräs Fitzgeraldin romaanihenkilö kuvaa tilannetta, jossa unelmat romahtavat. Moni pyrkii toteuttamaan unelmansa toistamalla menneisyyttä, ja lopulta huomaa että menneisyys on kuollut, nykyisyys on petosta ja tulevaisuutta ei ole. Lukupiirissä pohditaan, miten se vallankumous, joka muutti heidän elämänsä vastasi tätä ajatuskulkua. Henry Jamesin romaanihenkilö opetti, kirjailijan omiin sotakokemuksiinsa nojaten, miten kestää sodan mielettömyys. Hän tajusi, millaisen veron sodan julmuus vaatii ihmisen tunne-elämältä ja miten julmat tapahtumat vaikuttavat säälin ja myötätunnon kokemiseen. Jonkinlainen tunteettomuus on eloonjäämisen edellytys. Mutta James kehottaa kaikkia sotaan osallistuvia heidän läheisiään tuntemaan ne tunteet, jotka sota ja menetykset heissä herättävät, sillä tunteminen herättää myötätuntoa ja on muistutus siitä, että elämä on elämisen arvoista. James ei opeta juuri mitään onnesta. Austenin romaaneissa onnella ja sen saavuttamisella on keskeinen osa. Jamesin henkilöille onnen saavuttamista tärkeämpää on saada takaisin itsekunnioitus. Kirjan viehätys on sen kyky avata kirjallisuuden kautta uusia näkymiä yhä ahtaamaksi muuttuvassa elämänpiirissä eläville nuorille. Kirjoittaja on muuttanut henkilöiden nimet, ja hänen oman käsityksensä mukaan he tuskin tunnistavat itseään kirjan sivuilta. Ryhmäanalyysiin perehtyneille kirja on kiinnostava lukukokemus, sillä ei voi olla ajattelematta sen terapeuttista vaikutusta jokaiselle ryhmän jäsenelle. Kirjoittaja pohtii samalla myös omaa perhettään, suhdetta mieheensä ja lapsiinsa. Äiti vaistoaa tyttärensä alakulon, ja pikku tyttö arvelee, ettei äiti ymmärrä hänen suruaan. Hän kysyy äidiltään, onko sinua lapsena rangaistu siitä, että käytit värillisiä kengännauhoja, juoksit koulun pihalla ja nuolit jäätelöä julkisella paikalla. Lolita Teheranissa on harvinaisen monitasoinen kirja ja se kestää useamman lukukerran. Tuntuu siltä, että vieraan kulttuurin tuntemusta tarvitaan yhä enemmän, kun miltei päivittäin maailmalta kantautuu uutisia, joissa yksilön vapautta pyritään rajoittamaan. Rajoitukset koskevat usein naisten pukeutumista ja tyttöjen koulunkäyntiä. On myös hyödyllistä palata uudelleen länsimaisen kulttuurin kirjallisiin klassikoihin. Lukupiirin yhteinen tunne oli: Saimme kokea, miten tavallisen elämän tuiki tavallinen pikku kivi muuttui jalokiveksi kirjallisuuden taikasilmän voimalla. Opiskelijaryhmä oli oma tila samassa merkityksessä kuin Virginia Woolfin käyttämä käsite oma huone. Hanneli Pyhältö

19 19 Tom Hamroquen muistolle Tom Hamrogue on kuollut. Hän kuoli monille kollegoille yllättäen. Muistamme hänet vielä hyvinkin elävänä ja vilkkaana viime vuoden ryhmäanalyysin konferenssista Dublinissa. Siellä hän oli aktiivinen osallistuja monissa yhteyksissä kuten aina, mutta muistan erityisesti miten innokkaasti hän tanssi konferenssin isossa juhlatilaisuudessa jazzin tahdissa. Silloin ei kukaan osannut aavistaa, että hän kuolisi melkein tasan vuosi sen jälkeen. En ole varma, tiesikö hän edes itse sairaudestaan siinä vaiheessa. Luulen että en ole ainoa, joka haluaa muistaa hänet juuri niin elävänä ja innokkaana kuin hän oli sinä iltana. Tom Hamrogue kuoli kesällä aivosyöpään, joka oli edennyt nopeasti. Hän oli syntynyt Irlannissa, mutta viettänyt suuren osa aikuisesta elämästään Lontoossa, missä hän työskenteli terapeuttina ja työnohjaajana. Tom oli kuollessaan kuusissakymmennissä. Tarkkaa ikää en tiedä, enkä usko, että sen tietäminen on meille tai hänelle tärkeä enää tässä vaiheessa. Tom oli huumoritajuinen ja lämmin henkilö, jolla oli suuri kyky eläytyä toisen ihmseen tilanteeseen ja maailmaan. Hän oli ryhmäanalyysin asianajaja ja matkusti ympäri maailmaa kouluttamassa ihmisiä. Sen myötä hänelle tuli monta tuttavaa, oppilasta ja hyvää ystävää eri puolille maanpalloa. Hän tuli myös Suomeen 80-luvulla ja toi niin sanottuihin Hauhon seminaareihin ryhmäanalyysin ajattelua. Varsinainen koulutus ei silloin kuitenkaan alkanut. Kun Suomen Mielenterveysseuran aloitteesta yli kymmenen vuotta myöhemmin alettiin kouluttaa ryhmäanalyytikkoja, oli Tom itsestään selvä valinta kouluttajaksi, joka kutsuttiin ohjaamaan nimenomaan suuryhmiä, mutta myös työnohjaamaan silloin toimineita kouluttajia. Heihin kuuluivat Heimo Salminen, Raili Rinne, Heidi Lindroos, Marja-Liisa Lassila, Sinikka Arhovaara, Natalia Novitski ja allekirjoittanut. Mutta varmaan moni muukin hänen vetämiinsä suuryhmiin osallistunut muistaa hänet oivaltavana, tulkitsevana ja analyyttisena henkilönä, jonka työnote oli vaativa, mutta kokemuksellisesti palkitseva. Tom Hamroguen poismenon myötä olemme menettäneet hyvän älykkään ihmisen, joka taisteli ryhmäanalyysin puolesta maailmassa, missä konkreettiset, lyhytkestoiset hoitomallit saavat yhä enemmän jalansijaa. Tom Hamroguen kuolema muistutti minua uudestaan siitä, että ryhmäanalyysin keskeisin sanoma tässä ja nyt on hyvinkin todellinen, varteenotettava ja ajankohtainen. Unohtakaa murheenne ja nauttikaa elämästä tässä ja nyt, elämme vain hetken. Kiitos että muistutit meitä siitä ja kiitos myös kaikesta muusta, Tom. Long live Groupanalysis! kuten kirjoitin viimeisessä viestissäni hänelle. Ulrika Segercrantz

20 20 TAPAHTUMAKALENTERI JA AJANKOHTAISTA Perjantaiseminaarit syksyllä Talon rakentamiseen tarvitaan muutakin kuin naula ja vasara - erilaisten teorioiden ja viitekehysten integrointi ryhmäanalyytikon työssä, Irma Soilanne Ryhmä Hiljaisuus ryhmässä, Hanneli Pyhältö Ryhmä Marraskuussa 2009 ilmestyy kirjatyöryhmän kirja Yksilöksi ryhmässä, jonka Gaudeamus kustantaa. Let the culture speak - jatkuva ryhmä Tukholmassa seuraavan kerran (neljä kertaa/vuosi) Talvityöpaja Teema: RYHMÄT-SEKSI-ENERGIA Balder-sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Ilmoittautumiset Osallistumismaksu 150 euroa. Perjantaiseminaarit keväällä 19.2., 26.3., ja Kevään 2010 suomenkielinen suurryhmäseminaari Seminaarissa tutkitaan ryhmäilmiöitä pien- ja suurryhmissä, ohjaajana Heidi Lindroos. Syksyn 2010 suurryhmäseminaari Ohjaaja toistaiseksi avoin.

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot