RAY:n uudet avustuslinjaukset. Sosiaalisen tilinpidon hyödyt. Vapaaehtoinen on myötäeläjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n uudet avustuslinjaukset. Sosiaalisen tilinpidon hyödyt. Vapaaehtoinen on myötäeläjä"

Transkriptio

1 R A Y : N A V U S T U S T O I M I N N A N A S I A K A S L E H T I RAY:n uudet avustuslinjaukset Sosiaalisen tilinpidon hyödyt Vapaaehtoinen on myötäeläjä

2 Vapaaehtoistoiminnan vuoden projektisihteeri Karoliina Tikka: Vapaaehtoisena vaikutat NOIN KOLMASOSA suomalaisista aikuisista tekee vapaaehtoistyötä. He ovat mukana toi mimassa esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan parissa, keräämässä rahaa avustustoimintaan, vaikuttamassa ympäristöasioiden puolesta sekä kuuntelemassa ja antamassa aikaa ja tukea sitä tarvitseville. Vapaaehtoistyö on palkatonta, muttei ilmais ta. Toiminnan koordinoimiseen ja ihmis ten kouluttamiseen ja perehdytykseen tarvitaan resursseja. Riittävällä rahoituksella vapaaehtois toiminta saadaan järjestettyä niin hyvin, että Tunteja tarjolla! info Klikkaa sivuille tuntitili.fi ja kerro, kuinka monta tuntia sinä voisit luvata vapaaehtois toimintaan tänä vuonna. Sivustolla on helppo hakukone, josta löytyy ideoita näiden tuntien käyttöön. 2 Tukipotti 1/2011 se on mielekästä tekijälleen ja lisää yhteisön hyvinvointia. Sillä tavalla vapaaehtoistoiminnas ta saadaan myös eniten kerrannaishyötyä. Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden aikana halutaan nostaa esiin va paaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkitys tä ja kasvattaa sen arvostusta. Tavoitteena on uusien ihmisten innostaminen mukaan toimin taan ja nykyisten vapaaehtoisten kiittäminen. Vuosi tuo esiin vapaaehtoistoimintaa väylänä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta sekä oppimisen paikkana. Kuva: Jari Härkönen Pelitreffeillä

3 Kuva: Jari Härkönen Tässä numerossa: 7 Uusi strategiakausi starttaa 10 Klubitalo on ystävyyden talo 12 Vapaaehtoistyöstä vertaistukea 17 Järjestöt hakevat voimaa toisistaan 18 Sosiaalinen tilinpito tuo näkymättömän näkyväksi 20 Yritysyhteistyö hakee muotoaan 21 Talous kuntoon omin avuin 22 Avustusosaston uudet kasvot 10 Suomessa on yli 20 mielenterveyskuntoutujien klubitaloa, joita rahoittavat sekä kunnat että RAY. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 9 Kommentti 23 RAY tukee Tukipotti on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) , , TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Tommi Anttonen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa. Painos ISSN Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. Vapaaehtoistoiminnan päärahoittaja EU on nimennyt vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Vuotta juhlitaan näyttävästi kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa. Teemavuodella ei järjestäjien mukaan tavoitella rahaa vaan jotakin paljon arvokkaampaa: aikaa vapaaehtoistoimintaan. Näin järjestöt ja muut yhteisöt saavat uusia vapaaehtoisia, ja vapaaehtoinen itselleen elämänsisältöä ja elämyksiä. RAY teki viime vuonna mittavan selvityksen, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Moni hakeutuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Mukaan lähteneet aktiivit ovat hyvin sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön keskimäärin 1 20 tuntia kuukaudessa. Vapaaehtoistoimintaa uhkaa selvityksen mukaan kuitenkin aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivatkin erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi. Miehiä kiinnostaa tutkimuksen mukaan erityisesti toiminta ja sosiaali suus. Heille pitäisi siis tarjota mahdollisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä auttaminen sinänsä. Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Järjestöissä tiedetään paremmin kuin hyvin, että vaikka vapaaehtoistoiminta on maksutonta, se ei ole ilmaista. Tänäkin vuonna RAY tukee järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistoimintaa suoraan yli 17 miljoonalla eurolla, välillisesti arviolta 200 miljoonalla. Ilman suomalaista rahapelien yksinoikeusjärjestelmää tämä ei olisi mahdollista. Tätä viestiä haluamme teemavuonna pitää esillä ja kertoa ihmisille monin tavoin, että Suomi on täynnä RAY:n tukemaa vapaaehtoistoimintaa. Julkaisemme myös verkkosivuillamme läpi vuoden uutisia ja tarinoita RAY:n avustamasta vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöt haluamme haastaa teemavuonna miettimään, miten juuri teidän järjestönne saisi houkuteltua uusia ihmisiä mukaan, antamaan edes pienen palan ajastaan vapaaehtoistoimintaan. Marika Leed Viestintäpäällikkö Tukipotti 1/2011 3

4 Ajankohtaista Vapaaehtoisvuosi käynnistyy kampanjoiden Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vuoden rungon muodostaa maaliskuussa käynnistyvä kampanja, jossa haastetaan yksilöitä ja yhteisöjä kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Haastekampanjaan liittyy nettitesti, jolla voi etsiä itselleen sopivan vapaaehtoistoiminnan muodon. Lisäksi kampanjassa luodaan toimintaideoita oppilaitoksille sekä haastetaan työyhteisöt kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Järjestöille ja muille vapaaehtoistoimintaa tarjoaville haastekampanja on tilaisuus kertoa helpolla tavalla omista vapaaehtoistoiminnan paikoista sekä saada lisää vapaaehtoisia ja näkyvyyttä omalle toiminnalle. Munamies tilittää vapaapalokunnalle 42 tuntia. Montako sinä? Vuonna 2011 on vapaaehtoistoiminnassa munaa. Miksi pieni muna tilittää tuntejaan vapaaehtoistoimintaan? Jotkin asiat jäävät ihmisiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö ja ystävällisyys. Munamiehellä ei ole aiempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta. On pelkästään vapaista kanaloista. Vapaapalokuntatoiminta on tärkeää. Palomiehet ovat suuria ja tekevät hyvää työtä. Munana haluan ylittää itseni. tuntitili.fi Sijoita vapaaehtoistoimintaan. Tuntitili on helppo tapa sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Sijoituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta kaverisikin mukaan! Vapaaehtoistoiminnan vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja innostaa uu- sia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Myös RAY, vapaaehtoistoiminnan päärahoittaja Suomessa, osallistuu vuoden aikana monin tavoin vapaa- ehtoisteemavuoden toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminta2011.fi Musiikkiaiheinen opas vapaaehtois- ja ryhmätoimintaan Eläkeliitto on julkaissut musiikkiaiheisen oppaan vapaaehtois- ja ryhmätoimintaan. Oppaassa kerrotaan musiikin ja laulamisen merkityksestä ihmiselle, musiikkiryhmän perustamiseen ja ohjaamiseen liittyvistä asioista sekä vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Musiikki vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin kohentamalla mielialaa, lieventämällä stressiä ja tarjoamalla mielekästä tekemistä. Vapaaehtoistoiminnassa musiikki antaa iloa sekä auttajalle että autettavalle. 4 Tukipotti 1/2011 Sävel soikoon R musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan kohderyhmistä on nostettu esiin muistisairaat ja masentuneet, joiden on erityi- sesti todettu saavan apua musiikista. Oppaan harjoitusosio sisältää opastusta ja vinkkejä muun muassa musiikkituokion ohjaamiseen, musiikin ja liikkeen yhdistämiseen sekä viisikielisen kanteleen soittoon. Opas liittyy RAY:n rahoittamaan Sävel soikoon -hankkeeseen, jossa pyritään musiikin keinoin aktivoimaan palvelulaitoksissa, sairaaloissa tai kodeissaan yksin asuvia ihmisiä sekä antamaan virikkeitä ja uudenlaista sisältöä vapaaehtoistoimintaan. Elakeliitto.fi

5 Vapaaehtoistyö urheilun ja liikunnan parissa kiinnostaa Kuva: Shutterstock Liikunnan ja urheilun parissa toimivien vapaaehtoisten määrä on säilynyt ennallaan, mutta samat ihmiset toimivat monessa eri roolissa: huoltajina, valmentajina, seurajohdossa ja monissa muissa tehtävissä. Tämä käy ilmi kansallisesta liikuntatutkimuksesta. Vapaaehtoistyö luo pohjan suomalaiselle liikunta- ja seuratoiminnalle. Sitä tehdään keskimäärin kymmenen tuntia kuukaudessa, Vapaaehtoisia on yhtä paljon kuin ennenkin. Kasvavan harrastajamäärän valmentamiseen, ohjaamiseen ja uusien seurojen hallintotehtäviin tarvitaan lisää vapaaehtoisia, muuten seuroihin kohdistuviin toiveisiin vastaaminen on haastavaa, SLU:n kehitysjohtaja Rainer Anttila kommentoi. Palkattujen työntekijöiden määrä seuratoiminnassa on viime vuosina lisääntynyt ja kasvu tulee jatkumaan. Tästä huolimatta vapaaehtoiset ovat edelleen seuratoiminnan kivijalka. Slu.fi/liikuntatutkimus Strategiaseminaarit kiertävät Suomea Saadaanko yhteistyöllä aikaan enemmän hyvinvointia? Tästä teemasta keskustellaan maaliskuussa seminaarikiertueella, jolla julkistetaan RAY:n avustusstrategia Seminaarikierroksella kerrotaan, miksi hyvinvointia ja tukipolkuja kannattaa rakentaa yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken, ja miksi järjestöjen kannattaa tehdä kehittämistyötä yhdessä kuntien kanssa hakea myös rahoitusta siihen yhdessä. Mukana kiertueella ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kaste-ohjelma. Seminaaripaikkakunnat: Helsinki 8.3. Turku Rovaniemi Oulu Kuopio Seinäjoki Jyväskylä Tampere Ray.fi > Tapahtumat RAY myöntää avustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustusten hakeminen vuodelle 2012 RAY:n voittovaroista jaettavat avustukset vuodelle 2012 ovat haettavissa. Rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille. RAY käynnistää vuonna 2012 kaksi avustusohjelmaa: Lapsen turvallinen elämä ja Ikääntyneiden hyvä arki. Lisätietoja ohjelmista löytyy huhtikuussa RAY:n verkkosivuilta. Yleisavustuksia (Ay) myönnetään valtakunnallisten, kansallisesti merkittävien järjestöjen sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon nettomenoihin. Investointiavustuksia (B) myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Projektiavustuksia (Ci, Ck) myönnetään uusien toimintamallien tai -prosessien kehittämiseen tähtääviin innovatiivisiin projekteihin (Ci) sekä kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin ja muihin määräaikaista rahoitusta tarvitseviin erillisprojekteihin (Ck). Hakuajat ovat maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Avustustenjakoa linjaavan avustusstrategian , strategian toimeenpanosuunnitelman, vuoden 2011 hakuoppaan ja ajantasaiset lomakkeet löydät RAY:n verkkosivuilta. Ray.fi. Tukipotti 1/2011 5

6 Ajankohtaista Diabeetikon kohentunut hoito vähentää sydän- ja verisuoni tauteja Netissä jo pelaajaa Kuva: Shutterstock Suomen kansallinen diabetesohjelma Dehko on runsaan kymmenen vuoden ajan ehkäissyt aikuistyypin diabetesta ja edistänyt diabeetikoiden hoitoa. Vuodenvaihteessa päättynyt Dehko-ohjelma on vaikuttanut neljännesmiljoonan diabeetikon hoitotuloksiin parantavasti. Diabetesohjelma Dehkon ansiosta sydän- ja veri suonisairastavuus ja amputaatiot ovat vähentyneet selvästi. Dehkoa koordinoi Suomen Diabetesliitto ja sitä toteuttivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, sairaanhoitopiirit. Dehkon päärahoittajana toimi RAY, joka rahoitti ohjelmaa yhteensä 3,7 miljoonalla eurolla. pelinurkka RAY:n nettipelit ovat lähteneet odotuksia paremmin liikkeelle. Marraskuun lopussa avattuun pelipalveluun on rekisteröitynyt jo suomalaista ja Suomessa asuvaa. Nettipeleistä selvästi suosituin on Texas Hold em -pokeri, noin neljä viidesosaa palvelun pelaajista pelaa pääasiassa pokeria. Muista peleistä suosituimpia ovat olleet fyysisestäkin pelimaailmasta tutut Tuplapotti, Tähti ja Black Jack. RAY:n nettipeleissä on jaettu voittoja kaikkiaan 55 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen voitto on ollut euroa, joka voitettiin Tähti-hedelmäpelistä 20 sentin panoksella. Vuonna 2011 RAY tavoittelee nettipeleillä 28 miljoonan euron tuottoa. Ray.fi Pelikentällä Hannes Manninen Kuka olet? Olen kansanedustaja, hallintotieteiden lisensiaatti ja toiminut ennen eduskuntaa noin 25 vuotta kaupunginjohtajana. RAY:n hallituksen puheenjohtajana olen toiminut syksystä 2009 alkaen. Tärkein viesti sosiaali- ja terveysjärjestöille vaalien alla? Valistakaa ehdokkaita oman järjestönne ja koko kolmannen sektorin suuresta merkityksestä yhteiskunnassa sekä tulevista haasteistanne. STKL, Tekry ja YTY yhdistyivät. Onko yhdistyminen ajan trendi? Voimien yhdistäminen on ajan muoti ja varmasti siihen liittyy monia etuja kuten oheispalvelujen rationalisointi. Rahapeli joka olisit? Vanha kilisevä pajatso. Siinä on nostalgiaa. Mottosi? Työ tekijänsä palkitsee. Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. 6 Tukipotti 1/2011 Laillista jännitystä kilpailu luoville nuorille Laillista jännitystä on Nuorten Akatemian ja RAY:n kilpailu vuotiaille nuorille. Kilpailussa tehtävänä on pohtia, millaista laillista jännitystä haluaisi kokea, ja suunnitella sen pohjalta mainos. Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille RAY:n viestintäkampanjassa. Kilpailun tarkoituksena on muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun alusta saa pelata RAY:n rahapelejä. Kilpailu on hyvä keino saada tietoa ikärajojen muuttumisesta nuorille, erityisesti vuotiaille joita muutos koskee. Pelaamista käsitellään myös kouluissa koulutettujen vierailijoiden ohjaamana, kertoo RAY:n tiedottaja Tiina Nurmi. Kilpailuaika on Kilpailussa on neljä kategoriaa: printti, video, tunnus ja sosiaalisen median suunnitelma. Kilpailun pääpalkintona on MacBook Pro. homma.fi/kilpailu

7 Uusi strategiakausi starttaa RAY linjaa tuoreessa avustusstrategiassa, mihin rahoitusta vuosina suunnataan. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla terveysja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan. Teksti: Mika Pyykkö RAY EDISTÄÄ hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Järjestöjen merkitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin aiemmin. Edellisen avustusstrategiakauden peruslinjauksiin ei siis ole ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia; uudistamisen sijaan kyse on ennemminkin strategian päivittämisestä. Avustusstrategian tarkastelujakso on nelivuotiskausi Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla sosioekonomisten terveysja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan. Päämääränä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Yksi haasteista on löytää keinoja terveys- ja hyvinvointierojen kasvun taittumiseen. Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. Terveys ja hyvinvointi ovat yleisesti ottaen kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat terveyteemme ja hyvinvointiimme. Yksi keskeisimmistä on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Yhteiskuntaa muokkaavat voimakkaasti myös kuntarakenteen muutokset ja ikärakennemuutos. Lisäksi Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten kahdeksankertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Tukipotti 1/2011 7

8 Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. Tavoitteena tuloksellinen järjestötoiminta RAY:n tavoite on, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyisillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kanssaihmistemme osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Toinen tärkeä tavoite on löytää keinoja, joilla tuetaan ihmisten Tavoitteena on löytää keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa. Strategiset päälinjat Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on RAY:n avustusstrategiassa jäsennetty kolmeksi päälinjaksi. Tärkeitä teemoja ja päämääriä kaikissa strategialinjoissa ovat järjestölähtöisen toiminnan niveltyminen virallisiin palvelu- ja etuusjärjestelmiin ja palveluiden sekä palvelujärjestelmien kehittäminen sopivilta osin yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken. Koska palveluiden lakisääteinen järjestämisvelvollisuus on kunnilla, kehittämistyön vaikutusten ja tulosten juurruttamisen edistämiseksi korostetaan yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kesken sekä hankkeiden ja toimintojen suunnittelussa että toteuttamisessa ja tulosten juurruttamisessa. 1) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä, muodostaa terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toiminta kohdentuu laajasti järjestöjen toimintapiirissä oleviin ihmisiin ja perheisiin, eri ikäryhmiin ja erilaisiin väestöryhmiin. Hyvinvointiin kuuluvia tärkeitä ulottuvuuksia terveyden lisäksi ovat muun muassa toimintakyky ja elämän hallinta, sosiaalinen turvallisuus, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvin olennainen haaste ja päämäärä on luoda sellaiset olosuhteet, joissa mahdollisimman moni ihminen voi tehdä terveydelle ja hyvinvoinnille suotuisia valintoja. 2) Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Avustuksilla tuetaan toimintaa ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista ja suojata ihmisiä tällaisilta riskitekijöiltä. Tärkeänä kehittämisalueena on riskitekijöiden varhainen toteaminen ja tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen. Ehkäisevän toiminnan tuloksellisuudelle tärkeitä edellytyksiä ovat niiden ongelmien tunnistaminen ja määrittely, joihin halutaan vaikuttaa, sekä ongelmien synty- ja kehitysmekanismeihin liittyvä asiantuntemus. Ehkäisevän toiminnan päälinjalla strategisesti tärkeitä painoalueita ovat merkittävien terveysongelmien ja kansansairauksien ehkäiseminen sekä eri syistä johtuvan sosiaalisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 3) Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Avustuksia suunnataan järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen apua ja tukea tarvitseville väestöryhmille. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella eikä toiminta ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua vaan sen lähtökohdat nousevat yleishyödyllisen järjestötoiminnan piiristä. Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet kasaantuvat. 8 Tukipotti 1/2011

9 itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan RAY:n näkemyksen mukaan vain, mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. Tavoitteena on, että järjestötoiminnan eri muotojen ja yhteiskunnallisten tehtävien kokonaisuus ja kohderyhmien kirjo säilyy jatkossakin moniulotteisena ja rikkaana. Kirjoittaja on avustustoiminnan osastopäällikkö. Kommentti Muutoksen siemeniä Uuden avustusstrategian perusteella RAY:ssa arvostetaan jatkuvuutta suhteessa aikaisempaan strategiaan ja avustusten kohdentumiseen. Tämä on luontevaa, sillä RAY:n rooli järjestöjen rahoittajana vaihtelee paljon sektoreittain. Lisäksi avustusjärjestelmässä itsessään on paljon jatkuvuutta, mikä näkyy eri vuosien avustusten välisistä voimakkaista korrelaatioista. Strategia kantaa kuitenkin mukanaan myös muutoksen siemeniä. Muutoksen ydin on lauseessa, jonka mukaan toivotaan, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Tämänkaltaisten mekanismien innovatiivinen analysointi voi tuottaa lisäarvoa RAY:n kokonaan tai osin rahoittaman toimintaan. Samalla se kuitenkin edellyttää tätä kriteeriä täyttämättömien toimintamallien kriittistä arviointia. Ylipäätään se siirtäisi painopistettä kohti tietoperustaista päätöksentekoa. Terveyden osalta tähän on myös työvälineitä (esim. STM julkaisuja 2008:1), mutta sosiaalisessa hyvinvoinnissa tämänkaltaista arviota ei ole tehty mille olisi ilmeistä kysyntää. Vastaavasti strategiassa linjattu tavoite, terveys- ja hyvinvointierojen supistaminen, edellyttäisi loppukäyttäjäanalyysien systemaattista tekemistä: missä määrin RAY- rahoitteiset toiminnot kohdentuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille nyt avustettavien ryhmien sisällä nyt ja vaikkapa kolmen vuoden päästä. Nämä tavoitteet ovat pieniä askelia, joilla voi toimeenpantuna olla merkittäviä vaikutuksia järjestöjen toimintaan. Nähtäväksi jää, onko järjestöissä syiden takana olevien syiden analysointiin valmiutta, ja kuinka pitkälle järjestötoiminnan vaikuttavuutta eri sosioekonomisiin ryhmiin voidaan tai tulee voida arvioida. Sama koskee järjestöjen tarkastelua kokonaisuuden osana ja suhteessa julkiseen palvelujärjestelmään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää eri strategianlinjoille sijoittuvien yhdistysten yhteistoiminnan ja työnjaon kriittistä tarkastelua. Keskeistä RAY:n avustusstrategiassa on edelleen järjestölähtöinen auttamistyö, joka käsitteenä oli mukana jo aikaisemmassa strategiassa, mutta jonka rooli on edelleen korostunut. Käsitteenä se on poliittisesti kätevä, mutta en ole toistaiseksi vakuuttunut sen kestävyydestä oikeudellisessa punninnassa. Ainakin EU-oikeuden kannalta käsitteen lisäarvo jää epäselväksi. Strategiaa ei olisi heikentänyt se, että siinä olisi otettu kantaa erityistä rahoitusta edellyttävinä nousevina teemoina esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöjen aseman vakiinnuttamiseen tai informaatioteknologian hyödyntämiseen. Nämä ovat alkavan strategiakauden keskeisiä kysymyksiä. Viime kädessä strategian onnistuneisuus voidaan arvioida sen mukaan, missä määrin sen avulla voidaan suunnata toimintaa, tässä tapauksessa avustusten kohdentumista, mikä puolestaan edellyttää priorisointien julkituomista. Edellisestä strategiasta ei ole tehty arviota, mikä tekee sen vaikuttavuuden arvioinnin haasteelliseksi. RAY:n avustustoimintaa jykevöittäisivät myös suuntaa-antavat, mieluusti määrälliset tavoitteet. Mutta ehkäpä näihin palataan strategiassa mainitussa toimeenpanosuunnitelmissa. Juho Saari Sosiologian professori, Itä-Suomen yliopisto Tukipotti 1/2011 9

10 Ystävyyden talo Klubitalotoiminta tuo mielenterveyskuntoutujan päivään mielekkyyttä, sisältöä ja rytmiä, joiden avulla voi selvitä elämän solmukohdista. Teksti: Maarit Seeling Kuvat: Jari Härkönen ja Shutterstock HELSINGIN SÖRNÄISTEN metroaseman kupeessa, kuuluisalla Kurvin kulmalla sijaitseva Helsingin Klubitalo ei erotu millään lailla viereisistä liikehuoneistoista. Sisään pääsee ovisummeria painamalla. Tuloaulassa vallitsee aamuinen hyörinä, kun ihmiset kiirehtivät kukin omiin tehtä viinsä. Meillä on lähes 1000 jäsentä, joista aktiivikävijöitä on noin 300. Säännöllisesti päivittäin täällä käy noin mielenterveyskuntoutujaa, Helsingin Klubitalon johtaja Kaiju Yrttiaho selvittää. Klubitalo tarjoaa mielenterveyskuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Talon päivittäiset toiminnot aamukahdeksasta iltapäivän neljään hoituvat käytännössä lähes täysin jäsenten eli mielenterveyskuntoutujien voimin. Tarjolla on erilaisia tehtäviä kuten ruuan laittoa, siivousta, hallinnollisia töitä ja tietokoneiden ohjelmointia. Klubitalo tarjoaa kuntoutujille myös koulutusta, sosiaalista neuvontaa sekä tukee työllistymistä erityis- Johtaja Kaiju Yrttiahon mukaan klubitalo ei pyörisi ilman jäsenten omaa panosta. Mikon mielestä yhteisöllisyys ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ovat hyvän elämän keskeisiä tekijöitä. 10 Tukipotti 1/2011

11 ten siirtymä- ja tuetun työn mallien avulla. Ohjaajia on sen verran vähän, ettemme pärjäisi ilman jäsenten panosta. Talon voima on yhteisöllisyydessä. Täällä ei ole erikseen auttajia ja autettavia, on vain erilaisia ihmisiä, joilla jokaisella on jotain annettavaa toisilleen, Yrttiaho tiivistää. Irti sairaalakierteestä Liisa on käynyt Klubitalolla nyt viitisen vuotta lähes päivittäin. Hänelle yhteisön tuki on On parempi vaihtoehto tulla tänne kuin jäädä kotiin. ollut tärkeää kuntoutumisen kannalta. Klubitalolta Liisa on saanut 2 3 ystävää, joita tapaa myös muuna vapaa-aikanaan. Minulle Klubitalosta on tullut työssäkäynnin korvike. Se tarjoaa hyvän syyn ylipäänsä lähteä ihmisten ilmoille. Parempi vaihtoehto on tänne tulla kuin jäädä kotiin. Muuten olisin varmaan helposti eristäytynyt muusta maailmasta. Täällä pääsee pois sairaan roolista. Itse olen nyt nämä viisi vuotta selvinnyt ilman sairaalahoitoa. Sitä ennen suorastaan asuin sairaalassa, Liisa pohtii. Klubitalon alakerran komentokeskuksen, kuten talon vakioväki tilaa nimittää, näyttöpäätteet ovat aamuyhdeksältä jo varattuja. Niille kirjataan talon päivittäiseen toimintaan liittyviä kävijä- ja jäsentietoja. Vastapäisen seinän peittävälle ilmoitustaululle on listattu aamun työnjaossa jaetut tehtävät. Työnjakotaulukosta ihmiset valitsevat kaksi kertaa päivässä, mitä kukin ottaa päivän mittaan hoidettavakseen. Ketään ei pakoteta tekemään vain tekemisen vuoksi. Kukin hoitaa sen, minkä haluaa ja tuntee jaksavansa. Mielenterveyskuntoutujalla päivät voivat olla hyvin erilaisia. Jollain mystisellä tavalla kaikki työt on silti aina tullut päivän mittaan tehtyä. Pointti on se, että jokaiselle löytyy mielekästä työtä, Yrttiaho toteaa. Joku joka välittää Klubitalon yläkerrassa on lisää työpisteitä, vaatehuoltotila pesutorneineen ja kahvio-ravintola, jossa jäsenillä on mahdollisuus ruokailla omakustannehintaan. Lounaan ja myytävien pikkupurtavien valmistus, samoin kuin kahvilan ja kassan hoito, tapahtuu luonnollisesti omin voimin. Yksi klubitalon vakiokävijöistä, pitkän työuran elinkeinoelämässä tehnyt Mikko, kertoo osallistumisen päivittäiseen toimintaan tuoneen elämään taas rytmiä. Sitä ennen Mikko ei kahteen vuoteen edes avannut tietokonetta. Klubitalon tarjoamalla tietokonekurssilla hän kuitenkin oppi uusien ohjelmien käytön, ja nykyään Mikko toimii klubitalon hallituksessa ja avustaa suhteiden hoitamisessa kansainväliseen klubitaloverkostoon. Mikko muistuttaa, että mielenterveyskuntoutujalle yhteisöllisyys ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ovat hyvän elämän keskeisiä tekijöitä. Klubitalolla jokainen tukee toistaan kuntoutumaan. Täällä ketään ei jätetä yksin. Jos itse olen pari päivää poissa, niin heti joku soittaa perään ja kyselee vointia. On ihana tietää, että on joku joka välittää silloin kun on vaikeaa. Lähiomaisetkin saattavat olla jo liian väsyneitä tarttumaan asiaan, Mikko sanoo. Klubitalotoiminnassa on hyvää vertaistuki sekä se, että kuntoutujat ja henkilökunta ovat tasavertaisessa asemassa. Verkostovoimaa kuntoutuville RAY on avustanut Suomen mielenterveyskuntoutujien klubitalotoimintaa vuodesta 1996 lähtien. Tämän vuoden alusta klubitalojen avustussuunnitelmat muutettiin pääsääntöisesti jatkuvaluonteisiksi. Toiminnassa on hyvää muun muassa kuntoutujien saama vertaistuki ja se, että kuntoutujat ovat henkilökunnan kanssa tasavertaisessa asemassa. RAY:n avustuksen edellytyksenä kuitenkin on, että kunta on mukana klubitalon rahoituksessa noin prosentin osuudella. Suomessa on eri puolilla maata jo runsaat 20 mielenterveyskuntoutujien klubitaloa, joiden jäseninä on yli mielenterveyskuntoutujaa. Niistä ensimmäinen perustettiin Tampereelle vuonna Verkosto kasvaa edelleen. Klubitalotoiminta perustuu kansainväliseen Fountain House -klubitalomalliin, joka syntyi Yhdysvalloissa vuonna Nykyään klubitaloverkosto on levittäytynyt jo yli 30 maahan. Tukipotti 1/

12 Sitä ajattelee, että on yksin maailmassa, eikä kukaan muu voi tehdä näin tyhmiä asioita kuin minä. Kun sen saa sanottua, elämä alkaa helpottaa, Rauno Pöyhönen kertoo. Pöyhönen on ollut vapaa ehtoisena Laukaan A-killassa jo seitsemän vuotta. Hän, kuten moni muukin alkoholisti, on tullut mukaan toimintaan sairaalan katkolta. Teksti: Anne Repo Kuvat: Tommi Anttonen 12 Tukipotti 1/2011

13 Toipuvalle alkoholistille vapaaehtoistyöstä vertaistukea RAUNO PÖYHÖNEN odottaa laukaalaisen, jo parhaat päivänsä nähneen kerrostalon pihamaalla. Talon kellarikerroksessa toimii Laukaan A-Kilta, toipuvien alkoholistien vertaistukiryhmä. A-kilta tarjoaa jäsenilleen tekemistä ja kuuntelevia korvia. Pöyhönen on toiminut A-Killan vapaaehtoistyöntekijänä jo seitsemän vuotta. Hän on itsekin entinen alkoholisti. Tuolta sairaalalta tulin päihdetyöntekijän kanssa ensimmäisen kerran A-kiltaan, Pöyhönen selvittää viittilöiden viereisellä mäellä sijaitsevan sairaalan suuntaan. Sairaalan katkolta on moni muukin löytänyt A-Killan toiminnan. Tiloissa käy päivittäin ihmistä juttelemassa, kahvilla, katsomassa telkkaria, pelaamassa korttia tai biljardia. Kymmenen euron jäsenmaksun maksaneita jäseniä on 38. Viime vuonna oli käyntikertaa. Laukaan kunta on palkannut A-Killalle työvoimatoimistosta tukityöllistetyn, jonka tehtävänä on muun muassa tarkastaa, että tulijat ovat selvin päin, sekä myös hoitaa käytännön asioita. Myös Rauno Pöyhönen tulee tiloihin päivittäin, yleensä aamukym- meneltä. Tilat ovat auki maanantaista perjantaihin kello Miten Pöyhönen jaksaa tehdä tätä päivittäin ja palkatta? Vastaus tulee nopeasti. Saan tästä itsekin tukea, kun voin jutella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Vertaistuki on tärkeä apu toipuvalle holistille. Kuuntelemalla saan selviytymisjyviä omaankin pussiini, Pöyhönen kuvailee. Tukipotti 1/

14 Huolet ja murheet eivät ole elämästäni hävinneet, mutta osaan käsitellä ne ja nauttia elämästä. Joka aamu aloitetaan alusta Pöyhönen sairastui alkoholismiin jäätyään työttömäksi vuonna Töissä käydessään hän pystyi sinnittelemään viikot ilman viinaa, mutta viikonloput menivät huurussa. Aina maanantaikrapulassa päätin, että ensi perjantaina en varmasti osta pulloa, mutta jo keskiviikkona odotin perjantaita, jotta pääsisin ryyppäämään, Pöyhönen muistelee. Kun hän vertaa nykyistä elämäänsä entiseen, ero on suuri. Nyt tunnen olevani onnellinen. Aiemmin ryyppäsin sekä iloon että suruun. Huolet ja murheet eivät ole elämästäni kuitenkaan minnekään hävinneet, mutta osaan käsitellä ne ja nauttia elämän pienistä hetkistä. Myös persoonaltani olen palaamassa yhä enemmän omaan itseeni, vaikka olen tällainen showmies edelleen. Ja elän nyt vaimoni kanssa avioliittomme parhaita vuosia, 36 vuotta aviossa ollut Pöyhönen iloitsee. Pöyhösen mukaan jokainen aamu on kuitenkin aloitettava alusta. Olen sanonut täällä käyville kavereille, ettei pidä heti aamusta lähteä ajattelemaan kielteisesti ja murehtimaan. Asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä viinalla saisi vielä huonommaksi, nykyisin selkänsä takia sairaseläkkeellä oleva vapaaehtoistyöntekijä tiivistää. Myötäeläjä ja ohjaaja Vapaaehtoistyöntekijän päivärutiineihin kuuluu keskustelun lisäksi myös tietynlainen ajattelun ohjaaminen. Tänne ei tietenkään saa tulla kännissä, mutta myös kuivaryyppääminen on kielletty. Kuivaryyppäämiseksi Pöyhönen kuvaa tilannetta, jossa kehua retostellaan vaikka edellisviikon juomareissulla, mitä kaikkea on tullut humalapäissään toikkaroitua tai miten hauskaa ryyppyremmissä olikaan. Sellainen saattaa houkutella toipuvaa alkoholistia takaisin ryyppy porukoihin. Tänä tiistai-iltapäivänä paikalla on neljän hengen porukka. Esko Kautto on ollut mukana toiminnassa kauan. Hän on toiminut vuosia muun muassa A-Killan hallituksessa. Täällä on mukava käydä, näistä ihmisistä olen tykännyt, Kautto kertoo. Pöyhönen ja Kautto miettivät kahvia juodessaan yhteisiä keskusteluja. 14 Tukipotti 1/2011

15 Joskus juttelussa mennään niin syvälle, että itku tulee. Sillä tavalla ihmisen sisällä olevia möykkyjä saa purettua eivätkä ne enää paina. Puhuminen on iso ja tärkeä asia, mutta kaikki eivät sitä osaa. Saman kokeneet ymmärtävät Rauno Pöyhönen näkee, että toinen alkoholisti ymmärtää parhaiten esimerkiksi häpeän tunnetta. Sitä ajattelee, että on yksin maailmassa, eikä kukaan muu voi tehdä näin tyhmiä asioita kuin minä. Kun sen saa sanottua ja toinen on kokenut saman ja myötäelää mukana, elämä alkaa helpottaa. Kun ensimmäisen kerran kävin AA:ssa, en ollut kertonut mitään itsestäni muille ryhmäläisille. Sitten kuunnellessani toisten kertomuksia, ihmettelin, miten he osaavat puhua minun elämästäni, Rauno Pöyhönen nauraa vuosien takaiselle muistolle. Kohtalotoverit ovat käyneet myös A-Killan kursseilla, joissa on avattu alkoholismista toipumisen keinoja. Heidi Jylhä on tullut A-Kiltaan puolisonsa kanssa pelaamaan korttia töiden jälkeen. Näin on tapahtunut joka päivä jo kaksi vuotta. Välillä on tullut retkahduksia, mutta ei niin pahoja. Tuo mies minut nosti takaisin ja toi tänne, hän kiittää vierellään istuvaa Veskua. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Nyt ystävärinki pelaa laistokasinoa. Jylhän ääni kuuluu miesvaltaisesta peliporukasta päällimmäisenä. Auta Rauno vähän, nainen huikkaa pelipöydän yli. Mutta en kyllä rupea sitten imuroimaan sinun toimistoasi, hän sanoo topakasti. Vapaaehtoistoiminnan moniottelija Pöyhöselle A-Kilta ei ole ensimmäinen vapaaehtoistyöpaikka, vaan hän innostui talkoista sekä järjestö- ja harrastustyöstä jo nuorena. Hän Toinen alkoholisti ymmärtää parhaiten esimerkiksi häpeän tunnetta. on ollut mukana muun muassa nuorten urheilutoiminnassa aikaan, jolloin omat lapset olivat pieniä. Savion tanssilavalla Pöyhönen on ollut tuttu näky järjestysmiehen roolissa. Myös naapuritalkoisiin mies on mennyt mielellään mukaan. Nuorempana hän toimi aktiivisesti kesäteatterissa näyttelijänä. A-Killan kokopäiväisen vapaa ehtoistoiminnan takia muut talkootyömuodot ovat nykyisin jääneet vähemmälle. A-Killassa hän kokee tekevänsä tärkeää työtä. Jos muutaman ihmisen saisi tällä toiminnalla eroon keskustan juopporemmistä, on vapaaehtoistyöntekijän toive. Tukipotti 1/

16 Suomi on vapaaehtoistoiminnan kärkikastia KULUVA VUOSI on nimetty EU:n vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. Teemavuoden avulla halutaan tuoda näkyville vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä työn arvostusta ja houkutella uusia vapaaehtoisia mukaan. Suomella on pitkät perinteet vapaaehtoistoiminnasta. Ensimmäiset organisoidut ryhmät syntyivät 1840-luvulla, jolloin ylhäisönaiset kokoontuivat yhteen ja ryhtyivät auttamaan vähäosaisia. Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi sekä tutkija ja HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund toteavat, että vapaaehtoistoiminta on ollut Suomessa vahvaa kulttuurisen homogeenisuuden ja yhteisten kokemusten ( kaveria ei jätetä ) sekä vahvan hyvinvointivaltioperinteen vuoksi. Myös talkooperinne on korostunut Suomen historiassa. Toisaalta julkinen sektori on turvannut tietyt palvelut, eikä kulttuurissosiaalisia normeja ole syntynyt. Sen takia toiminta on painottunut harrastuksiin ja urheiluun. Sosiaalisektorin vapaaehtoisuus on korostunut erityisesti 1990-luvun laman julkisten palveluiden leikkaamisen jälkeen ja myös tuoreimman laman seurauksena, tutkijat kertovat. Suomi on hyvää eurooppalaista keskitasoa; kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa. He käyttävät vapaaehtoistyöhön aikaa keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa, mikä on kansainvälisesti kova luku. Urheilu suosituin kohde Vapaaehtoistyö on kasvanut vuosikymmenen aikana. Aktiivisinta toiminta on Länsi-Suomessa sekä maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, kun taas vähäisintä Etelä-Suomessa ja suurkaupungeissa. Tutkijat toteavat kuitenkin, että kaupungissa asuva yksittäinen vapaaehtoinen käyttää enemmän aikaa toimintaan kuin maaseudulla asuva. Isoissa kaupungeissa toiminta painottuu järjestöihin ja organisoituun toimintaan, kun taas maaseudulla harrastetaan talkoita ja naapuriapua. Vapaaehtoistyötä tehdään eniten urheilun parissa. EU:n vertailussa Suomi on urheilun osalta aktiivisin valtio. Seuraavaksi sijoittuvat työ sosiaali- ja terveysjärjestöissä, lasten ja nuorten kasvatuksessa sekä kirkon piirissä. Vapaaehtoisista hyötyvät runsaasti myös kulttuuri ja taide, pelastusja puolustustoimi sekä ammattiyhdistykset ja yhteisöt. Suomalaisia vapaaehtoisia yhdistää työssäkäynti ja korkeakoulutus. Miehet ovat mukana eniten urheilussa ja pelastustoiminnassa. Naiset ovat aktivoituneet sosiaali- ja kasvatustehtävissä. Uskonnollisissa tehtävissä toimivat ovat yleisimmin iäkkäämpiä. Nuorimmat ovat asenteiltaan auttamishaluisimpia. He haluavat auttaa vaikeita avun kohteita, kuten päihdeongelmaisia, kaduilla kerjääviä ihmisiä ja kaukana olevia kehittyvien maiden ihmisiä, tutkijat listaavat. Niinikään työ vanhusten, vammaisten ja huono-osaisten parissa kiinnostaa nuoria, samoin kuin työ nuorten ja lasten kanssa, esimerkkinä seurakunnan isostoiminta. Myös idealistiset kohteet, kuten ihmisoikeusasiat ja eläinsuojelu, koetaan kiinnostavina. Tutkijoiden mukaan julkinen keskustelu vanhusten asemasta on herättänyt myös nuorten ikäryhmien auttamishalun. Esimerkiksi HelsinkiMission SeniorTrainer-toiminnassa autetaan vanhuksia arjen askareissa keikkatyyppisesti. Vapaaehtoisten keski-ikä on 35 vuotta. Auttamishalu motivoijana Auttamishalu on merkittävin suomalaisten vapaaehtoisten motivoija (40 %). Tutkijat toteavat, että myös ajatus siitä, että auttaminen on oikein, tuo ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Myös halu olla hyödyksi ja saada järkevää tekemistä on yksi motivoija (16 %). Vajaa kymmenesosa lähti mukaan ystävän tai perheenjäsenen innostamana, oppiakseen uutta tai tavatakseen ihmisiä. Naiset motivoituvat erityisesti auttamisenhalusta. Miehet tulevat mukaan saadakseen tekemistä tai ystävien innostamana. Nuoria motivoivat eniten ystävät ja uuden oppiminen, ja ikääntyneet lähtevät mukaan tavatakseen uusia ihmisiä. Lähteinä myös: Volunteering in the European Union 2/2010, Country Report Finland 16 Tukipotti 1/2011

17 Järjestöt hakevat voimaa toisistaan Vaikuttamistoiminta tiivistyy, kun kolme sosiaali- ja terveysalan valta kunnallista keskus järjestöä yhdistyy ensi vuoden alusta. Yhdistymishankkeita on meneillään myös loma- ja päihde järjestöissä. Teksti: Pirjo Kupila Kuva: Shutterstock SOSIAALI- JA terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) perustivat tammikuussa uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Kolme samantyyppistä työtä tekevää keskusjärjestöä ei ole enää tehokasta edunvalvontaa, uutta järjestöä perustamassa ollut STKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Raimo Lindberg sanoo. YTY:n puheenjohtaja Pirkko Karjalainen muistuttaa, että yhteiskunnallinen kehitys suosii suurempia yksiköitä ja edellyttää myös järjestöiltä entistä vahvempaa edustusta. Yhden toimijan kanssa yhteistyö tulee olemaan helpompaa myös sidosryhmille, lisää Tekryn puheenjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen. Kaikkien kolmen mielestä uuden keskusjärjestön yksi tärkeimmistä tehtävistä on vaikuttaa sosiaali- ja terveyspolitiikan sisältöön ja asemaan yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveyssektori on jäämässä jalkoihin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Lindberg muistuttaa. Väkisin runnominen ei onnistu vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestötoiminnassa. Uuden keskusjärjestönkin edellytyksiä selvitettiin etukäteen jäsenten, sidosryhmien ja henkilöstön keskuudessa, eikä soraääniä ilmennyt. Sosten perustajajärjestöjen, YTY:n STKL:n ja Tekryn jäseninä on yli 500 valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. Niistä noin 60 kuuluu kaikkiin kolmeen järjestöön. Vanhat jäsenjärjestöt eivät siirry automaattisesti uuden keskusjärjes- tön jäseniksi, vaan sen jäsenyyttä on haettava. Sosten hallitusta johtaa kevääseen 2012 saakka Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman. Seuraavaksi uudelle keskusjärjestölle haetaan toiminnanjohtaja. Kolme keskisuurta päihdejärjestöä, Elämäntapaliitto, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry, lisäävät yhdistymällä vaikuttavuuttaan ja varmistavat toimintaedellytyksiään. Suunnitteilla oleva uusi järjestö tarjoutuu myös kaikkein päihdejärjestöjen koordinaattoriksi. Lomajärjestöissä on meneillään kaksi yhdistymishanketta, joihin osallistuu yhteensä seitsemän järjestöä. RAY avustaa liittofuusioita RAY tukee valtakunnallisten järjestöjen fuusioita enintään euron kerta-avustuksella. Tänä vuonna tuetaan neljää yhdistymishanketta, joissa on mukana yhteensä 13 järjestöä. Mistään buumista ei voi vielä puhua, mutta yhteis työstä ja toimintojen yhdistämisestä keskustellaan järjes töissä nyt vilkkaasti, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. Hän sanoo, että yhdistymisillä ei haeta säästöjä, vaan tuloksellisen järjestötoiminnan kannalta järkevää rakennetta. Pyykön mukaan yhdistyminen ei vaikuta RAY-avus tuksen tasoon, vaan sen lähtökohtana on yhdistyville järjestöille edellisenä vuonna myönnettyjen avustusten yhteissumma. Avustustasoa harkitaan uudestaan 2 3 vuoden päästä, kun uusi järjestö on vakiinnuttanut paikkansa. RAY ei avusta alustavia selvityksiä. Fuusiosta pitää olla perustajärjestöjen hallitusten päätökset ja hyväk sytty toimintasuunnitelma. Tukipotti 1/

18 Sosiaalinen tilinpito tuo näkymättömän näkyväksi Sosiaalinen tilinpito auttaa, kun toiminnan tulos ei ole osoitettavissa taloudellisin mittarein. Teksti: Pirjo Kupila Kuvat: Shutterstock SOSIAALISTEN tavoitteiden toteutumiselle on vähän mittareita ja raportointivälineitä. Arviointitieto jää usein tekemisen mittaamisen ja raportoinnin tasolle. Sosiaalinen tilinpito tarjoaa sosiaalisia hyötyjä korostaville yhteisöille välineen tulosten osoittamiseen. Sosiaalisessa tilinpidossa tavoitteiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti ja tulosten raportointi tarkastetaan ulkoisesti kuten taloudellisessa kirjanpidossa. Menetelmässä on paljon taloudesta lainattuja käsitteitä: budjetti, tilikau- si, kirjanpito, tililuokat, tilinpäätös ja -tarkastus. Toisin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, sosiaalisessa tilinpidossa arviointialueet, indikaattorit ja mittausvälineet ovat kuitenkin yhteisön itsensä määriteltävissä. Sosiaalinen tilinpito esitellään yhtenä toiminnanohjauksen ja seurannan menetelmänä RAY:n Tavoitteista tuloksiin -kou lutuksissa, joita pidetään kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla. Sosiaalinen tilinpito haastaa selkiyttämään tavoitteet. Sosiaalinen tilinpito haastaa jo budjetointivaiheessa selkiyttämään yhteisön tavoitteet. Tavoitteille on myös määriteltävä oikeat tunnusmerkit eli indikaattorit, joilla todistetaan, miten tavoitteisiin on päästy. Lisäksi on valittava mittausvälineet eli päätettävä siitä, miten tieto kerätään ja saadaan todennettua. Tavoitteiden ja tekemisen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Jos tilinpäätöksessä on paljon tekemisen mit- 18 Tukipotti 1/2011

19 tareita, todistetaan tekemistä eikä sen tuloksia, sanoo sosiaalista tilinpitoa Suomessa kehittänyt toimitus johtaja Tytti Siltanen Develooppi Oy:stä. Osa päätöksentekoa Sosiaalinen tilinpito on tarkoitettu ensi sijaisesti kertomaan tuloksista organisaation sidosryhmille toisin kuin esimerkiksi tuloskortti, joka on tarkoitettu pääasiassa organisaation sisäiseen käyttöön. Ensimmäiset maininnat sosiaalisesta tilinpidosta löytyvät 1950-luvulta Skotlannista, jossa yhteiskunnallisella yrittäjyydellä on vahvat juuret. Metodiikka kehittyi ja kansainvälistyi voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 2001 perustettiin kansainväliseksi yhteistyöelimeksi Social Audit Network (SAN), jonka kotipaikka on Skotlannissa. Suomeen sosiaalinen tilinpito rantautui 2000-luvun puolivälissä. SoTyhdistys (Sosiaalisen vastuun ja tilinpidon kehittäjät ry) perustettiin vuonna 2005 sosiaalisten tilintarkastajien kouluttajaksi ja auktorisoijaksi. SoT-yhdistyksen puheenjohtaja Tytti Siltanen on Pohjoismaiden ainoa SAN-koulutuksen suorittanut sosiaa- linen tilintarkastaja. Hänen mukaansa sosiaalista tilinpitoa on Suomessa toteuttanut noin 50 yhdistystä. Siltanen tähdentää, että sosiaalinen budjetti ja tilinpäätös kuuluvat yhdistyksissä vuosikokoukselle siinä missä yhdistyslain edellyttämät toiminnan ja talouden suunnittelu ja raportointikin. Hän kehottaa laatimaan ensimmäisen sosiaalisen budjetin yhdessä sidosryhmien kanssa. Se voi tarkoittaa haastatteluja, keskustelutilaisuuksia, kyselyjä tai muita keinoja, joilla varmistutaan siitä, että myös sidosryhmät pitävät tavoiteltuja tuloksia oikeina ja tärkeinä. Ensimmäisen sosiaalisen tilinpäätöksen pitäisi olla yhteisölle aina vakava pysähtymisen ja arvioinnin paikka. Silti useimmat posottavat eteenpäin ensimmäisellä luomallaan rakenteella, sanoo Siltanen. Potkua kehittämistyöhön Koskelan Setlementin toiminnanjohtajan Paula Nieminen-Lehdon mielestä sosiaalisessa tilinpäätöksessä on kyettävä tuomaan esille myös heikkouksia. Meitä kannustettiin rohkeaan tavoitteenasetteluun eikä vain varmojen tapauksien mittaamiseen, jotka imartelevat järjestöämme. Sosiaalinen tilinpito on myös kehittämistyötä ja järjestöjen on kyettävä uudistumaan, hän huomauttaa. Äänekoskella toimiva Koskelan Setlementti on seitsemän muun setlementtiyhdistyksen ja Suomen Setlementtiliiton kanssa mukana RAY:n rahoittamassa sosiaalisen tilinpidon verkostohankkeessa. Koskelan toinen sosiaalinen tilikausi päättyi viime vuoden lopussa. Nieminen-Lehdon mukaan työläintä oli tavoitteiden asettaminen ja niistä päättäminen. Mutta indikaattoreiden asettaminen se vasta onkin loputtoman saivartelun valtakunta, hän nauraa. Sosiaalinen tilinpito kannusti Koskelassa myös uusiin, luoviin tapoihin osoittaa toiminnan tulosta, kuten tunnelma-asteikko, joka mittaa viihtyvyyttä koululaisten kerhotoiminnassa. Sosiaalinen tilinpito on edistänyt monin tavoin kehittämistyötämme. Sen innoittamana uudistin myös toimintasuunnitelmaamme. Halusin siihen lisää jämäkkyyttä ja täsmällisyyttä, kertoo Nieminen-Lehto. Verkkotyökalu vie askelta pidemmälle Yhteiskunnallinen yritys Syfo Oy on kehittänyt verkkotyökalun sosiaalisen tilinpidon ja SROI:n eli investoinnin yhteisötuoton yhdistävälle menetelmälleen. Menetelmä esittää tulokset eri sidosryhmien näkökulmasta myös euroina sekä huomioi toiminnan panokset, kertoo toimitusjohtaja Jaana Merenmies. Verkkotyökalu vähentää teknistä työtä ja säästää aikaa sisältöjen miettimiseen. Tiedot viedään suoraan tietokantaan, jossa voi myös vertailla tuloksia. Järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden kokemusten vaihtoon muiden käyttäjien kanssa. Työkalu sopii kaikenkokoisille järjestöille. Tuloksia voi seurata yksiköittäin ja projekteittain, mutta ne saadaan ulos myös koko järjestön tasolla. Verkkotyökalu julkaistaan helmikuussa ja se on maksullinen. Tekes on rahoittanut työkalun taustalla olevan yhteismittamenetelmän kehittämistä. Tukipotti 1/

20 Vain suurimmat kansalaisjärjestöt tekevät järjestelmällisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä kävi ilmi RAY:n selvityksestä, jossa kartoitettiin järjestöjen ja yritysten tekemää yhteistyötä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Teksti: Marika Leed Kuva: Shutterstock Yritysyhteistyö hakee muotoaan YRITYKSET TUOTTAVAT monenlaisia palveluja ja tuotteita, joilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuullisuuden vaatimukset ovat tehneet kansalaisjärjestöistä niille kiinnostavia kumppaneita, mutta Suomessa yritysten ja järjestöjen välinen syvempi yhteistyö on vasta hakemassa muotoaan. Haluamme selvityksellä herättää keskustelua siitä, että yritysten rooli voisi olla yhteiskunnassa paljon syvempikin kuin pelkkä verojen maksaminen ja työpaikkojen tarjoaminen, RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykkö toteaa. Yhteistyö kiinnostaa Termi yhteisövastuu viittaa yrityksen kantamaan vastuuseen sitä yhteisöä ja sen jäsenten hyvinvointia kohtaan, missä yritys toimii. Järjestöyhteistyö voi tuoda yritykselle monenlaisia hyötyjä. Työntekijöiden työmotivaatio ja -hyvinvointi lisääntyvät ja yrityksen myönteinen työnantajamielikuva vahvistuu. Järjestöiltä yritys saa käyt töönsä myös uudenlaista asiantuntemusta, selvityksen tekijä, yhteiskuntavastuun asiantuntija Sari Kuvaja kertoo. Suuret kansalaisjärjestöt ovat jo aloittaneet syvemmän yhteistyön etsimisen yritysten kanssa. Ne näkevät yhteis työn motiiveina esimerkiksi uusien kohderyhmien tavoittamisen (yritysten työntekijät, asiakkaat), yhteiskunnallisen muutoksen edistämisen sekä viestintä- ja markkinointiosaamisen kartuttamisen. Lahjoitusten aika on ohi Pienissä järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä yrityksiä lähestytään edelleen lähinnä siksi, että niiltä saataisiin toimintaan rahaa tai tavaralahjoituksia. Kuvajan mukaan myös paikallistasolla olisi mahdollisuus kehittää vuoropuhelua ja yhteistyötä esimerkiksi koulutusyhteistyöhön ja asiantuntija vaihtoon. Vastikkeettomien rahalahjoitusten aika näyttää olevan ohi tai ainakin niiden merkitys on selvästi vähenemässä. Yrityksissä on pikemminkin kiinnostusta strategiseen, pitkäkestoiseen yhteistyöhön muutaman kumppanin kanssa kerrallaan, Kuvaja toteaa. Tehdään yhdessä hyvää. Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Avustustoiminnan raportteja 25. RAY, Raportti löytyy sähköisenä RAY:n verkkosivuilta ja sitä voi tilata maksutta painettuna os. Toukokuussa eläkkeelle jäävä valvontapäällikkö Raimo Hakola kehottaa järjestöjä reagoimaan talousongelmiinsa rivakasti ja ratkaisemaan ne itse, koska ulkopuolinen tuki on useimmiten vain tekohengitystä. Teksti: Pirjo Kupila Kuva: Juuso Paloniemi RAY:N valvontapäällikkö Raimo Hakola muistuttaa, että kova velkataakka yhdistettynä kilpailutuksen johdosta vähentyneisiin asiakas- ja tulovirtoihin on kuolettava yhdistelmä kelle tahansa. Silti järjestöt näyttävät uskovan katkeraan loppuun saakka suoranaisiin ihmeisiin, hän huokaa. Toukokuussa eläköityvän Hakolan pitkään uraan mahtuu silti useita pelastautumistarinoitakin. Varsinkin 1990-luvun lamavuodet menivät häneltä lähes tyystin konsultoidessa järjestöjä talousongelmissa. Viimeinen senaikaisista rahoitusjärjestelyistä saatiin onnelliseen loppuun vasta pari vuotta sitten. Järjestöjen varallisuus- ja tuloerojen voimakas kasvu 2000-luvulla on asettanut RAY:n avustustoiminnalle uuden haasteen. Lihavina vuosina pörssiosakkeita omistavien järjestöjen varallisuus lisääntyi jopa siinä määrin, että RAY lopetti niiltä toiminta-avustukset. Vuosikymmenen lopussa korko- ja osinkotulot kuitenkin romahtivat ja sijoitusomaisuuden arvo aleni tuntuvasti. Varallisuusseurantamme osoittaa, että vähänkin aktiivisemmalla omaisuuden hoidolla monen järjestön talous olisi nyt paljon parempi. Aktiivisimmat järjestöt ovat myyneet osakkeitaan oikeaan aikaan ja sijoittaneet varat toimintaedellytystensä parantamiseen, millä on ollut positiivinen vaikutus ko- 20 Tukipotti 1/2011

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvustusstrATegia 2012 2015. RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen... 5. Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä NÄKY Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutus OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON Björk & Siltanen 2009 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke 2008

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia kohtaamisesta

Hyvinvointia kohtaamisesta Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 9.-10.2.2009 Turku Hyvinvointia kohtaamisesta Ilkka Repo avustusvalmistelija 09 4370 2798 ilkka.repo@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Ilkka Repo, 10.2.2009

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

A v u s t u s s t r a t e g i a. Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet

A v u s t u s s t r a t e g i a. Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet A v u s t u s s t r a t e g i a Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet sisällys 1 LUKIJALLE 3 2 JÄRJESTÖT JA KANSALAISYHTEISKUNTA 4 3 AVUSTUSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET 6 4 STRATEGISET LINJAUKSET

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot