SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO Reportaasi erilaisista käsityksistä alkoholihaittojen pienentämisestä Asiantuntija-, vaikuttaja- ja asianosaishaastatteluja syksyllä 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi KIELTOLAIN TENHO Reportaasi ristiriitaisista käsityksistä alkoholihaittojen pienentämisestä. Asiantuntija-, vaikuttaja- ja asianosaishaastatteluja syksyllä ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 Toinen ryhmä korostaa sitä, että valtaosa alkoholijuomia käyttävistä osaa ja haluaa käyttää niitä kohtuullisesti. Toinen ryhmä on vakuuttu- nut siitä, että alkoholiongelmat ovat riistäytyneet käsistä ja niiden hal- lintaan vaaditaan tiukkaa valtiojohtoista alkoholipolitiikkaa, jonka kei- not ovat hinta ja saatavuus. Näiden käyttö on kuitenkin menettänyt osin merkityksensä koska EU- Viron halvan alkoholin hana on EU- Suomessa auki ja tarjoaa halukkaille laillisen keinon kiertää kotimaisia rajoituk- sia. Tämä johtaa hankalaan tilanteeseen, jossa suurkuluttajat saavat mitä haluavat mutta kohtuukäyttäjiä rangaistaan alkoholihaitoista. Newsbrokers, toimitus Kokonaiskulutuksen valuminen haittakulutukseen on uskomus. Jos ko- konaiskulutus laskee 10 %, miten todistetaan että haittakulutus laskee sen saman, vai väheneekö vain kohtuukäyttäjien kulutus, kun he eivät priorisoi viinaa syömisen edelle kuten alkoholisti? Professori Paul Lillarank, Aalto- yliopisto Olisiko suomalainen elinkeinoelämä terveempi, jos kaikki suomalaiset panimoyritykset ja alkoholin kulutus olisi nolla? Sitä voisi kysyä myös alan yrityksiltä itseltään. Jos he ajattelevat objektiivisesti, että jos heidän tuottamansa hyödyke ei olisi markkinoilla ollenkaan, ja heitä ei olisi olemassa, olisiko yhteiskunta parempi ja elinkeinoelämä tuottavampi? Minun vastaukseni on kyllä. Mutta se oli siis kuviteltu esimerkki. Hallitusneuvos Ismo Tuominen, Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 Ongelmajuomisen hoitaminen on yksilöprojekti... 9 Sääntelyn tiukentajat Sääntelyn kriitikot Mielummin kohdennettuja toimia Verotuksen vaikutus Päihtymisen valvonta Saatavuuden rajoitukset Myyntiajan leikkaus ei purisi kulutukseen vaan kaupan työllisyyteen Keskiolutvahvuisten juomien vetäminen Alkoon Kohtuukäytön terveellisyys ALKOHOLINKULUTUKSEN RAJOITTAMISYRITYSTEN HISTORIAA Sallitun alkoholin sääntely HAASTATTELUT Kimmo Jouhki, psykiatrinen sairaanhoitaja Verotuksen erot eri maissa Alkoholin veronkorotukset tukevat siirtymistä muihin huumeisiin Kalliimpi viina on pois juopon lapsen leivästä Professori Paul Lillrank Enemmistön elämää ei saa rajoittaa ongelmavähemmistön takia Moraalipaniikki ja poliitikot Intiaanireservaatti Kettil Bruunin haamu Miksei ongelmaryhmiä segmentoida sen sijaan että hutkitaan syyttömiä Saatavuusrajoitukset loukkaavat enemmistön normaalielämää Eija Nyman- Janatuinen, Balance Management Oy Avun hakemista ei pidä hävetä, vaan kännissä olemista Rajoitukset tarpeellisempia kuin hinnankorotukset Nyman- Janatuinen kieltäisi matkatuonnin Ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A- Klinikkasäätiö Verotuksella ei oikein voi ohjata Alkoholikulttuurin merkitys Kohtuukäytöstä puhutaan liian vähän Kohtuus ei ole vain määrällinen suure Sosiaaliset leimat Juokoon kunhan hoitaa työnsä on vaarallinen asenne Hoidon ongelmakenttä Hallitusneuvos Ismo Tuominen, Sosiaali- ja terveysministeriö Kieltolaki lopetettiin valtiontaloudellisin perustein Debatin takana on aito intressiristiriita

5 Tuominen ei usko juomiskulttuurin muutokseen Varauksellista tiukkuutta AA- veteraani Eino Alkoholistille hinnoilla ja sääntelyllä ei ole paljon merkitystä Valomerkki voisi tulla aikaisemmin Alkoholismi LIITTEET Liite Liite HS ja Talouselämä Liite HS mielipide Karri Kunnas Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä

6 6

7 JOHDANTO Hiljainen reportaasi Kieltolain tenho on ollut avartava projekti. Tämä on keskeisesti johtunut siitä, että alkoholi ja sen käyttö ovat Suomessa niin kiis- tanalaisia aiheita. Viimeisimpien tilastojen mukaan noin 10 prosenttia suo- malaista juo 43 prosenttia maassa kulutetusta alkoholista. Karkeasti yleistä- en väestön voidaan siis katsoa jakautuvan raskaasti alkoholia kuluttavaan vähemmistöön ja kohtuutta noudattavaan enemmistöön. Keskeinen alkoho- lipoliittinen kiistakysymys on se, onko ongelmajuomista tehokkaammin vä- hennettävissä kohdistamalla rajoittavia toimenpiteitä koko väestöön mm. suitsimalla alkoholin saatavuutta ja korottamalla sen verotusta vai onko te- hokkaampaa kohdistaa toimenpiteet suoraan alkoholin ongelmakäyttäjiin ja liikajuomisen yksilöllisiin syihin. Kieltolain tenho on Suomen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton kesällä 2013 tilaama Hiljainen reportaasi siitä, miten erilaiset tavat ehkäistä alko- holihaittojen syntymistä toimivat historian, alan asiantuntijoiden, vaikuttaji- en ja asianosaisten käsitysten mukaan. Hiljaisten reportaasien toimitusta- van mukaan tämän tiedonhankintaprojektin tilaajan osuus on rajoittunut ai- heen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tie- donhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Tasapuolisuuden vuoksi haastattelut ovat tässä reportaasissa sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Reportaasiin haastatellut ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Mika Horelli, Jukka Keitele ja Pekka Paunio. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimi- tuksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. PDF- reportaasi on ladattavissa osoitteesta tiedostot/. Se julkaistaan myös Newsbrokersin nettijulkaisussa FactFinders: Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Ongelmajuomisen hoitaminen on yksilöprojekti Reportaasin tehtävänasettelussa pohdittiin, onko alkoholipolitiikalla ollut vaikutusta ongelmajuomiseen. Loppujen lopuksi kaikki haastatellut ja lähdeaineisto päätyvät sii- hen, että ne jotka addiktion vuoksi tai muu- ten haluavat juoda ollakseen humalassa, pystyvät pitämään itsensä humalassa mil- laisen alkoholiregiimin oloissa tahansa. Mukaan lukien kieltolaki. Sama koskee huumausaineiden käyttöä. Juomisen kohtuullistaminen tai alkoholistin raitistuminen edel- lyttää aina omaa päätöstä ja motivaatiota. Jokainen on poh- jimmiltaan itse vastuussa juo- misestaan. Kukaan ei raitistu sillä että häneltä estetään al- koholin saaminen. Hän on rai- tis silloin kun osaa olla juomat- ta, vaikka alkoholia on tarjolla. Alkoholin saatavuuskatkokset aukiolo- ja myyntiaikoja rajoittamalla saattavat joissakin tapauksissa muodostaa sel- viämisikkunan sellaisille juopottelijoille, jotka eivät krapularyypyllä pääse jat- kamaan putkea. Tällainen kuitenkin tuntuu enemmän anekdoottitiedolta kuin merkitsevältä tilastosuureelta. Lääkärien puheissa ero alkoholismin ja juoppouden eli omaehtoisen ja ei- pakonomaisen liikajuomisen välillä tuntuu liukuvalta. Sen sijaan esimerkiksi AA:n kautta toipuneet alkoholistit kuten reportaasiin haastateltu Eino ajattelevat pikemminkin kaavalla alkoholismi on sairaus, juoppous on synti. Ihminen voi juoda liikaa ja generoida ongelmia ilman pakonomaista riippuvuutta ja pa- konomaisesti juovan alkoholistin juomat määrät voivat olla pitkällä aikavälillä pieniä, mutta aina kun hän juo, mopo karkaa käsistä ja seurauksena voi olla myös väkivaltaista käytöstä. Kohtuukäyttöä on vaikea määritellä muuten kuin katsomalla, syntyykö haittaa itselle tai muille. Se on sairauskäsitteenkin perustana, sanoo puolestaan A- Klinikkalääkäri Kaarlo Simojoki. Hän kuten muutkin päihdetyön ammattilaiset nostavat esiin samat päänäkökohdat: Lähiympäristön pitäisi puuttua ongelmajuomiseen, mutta se vaatii asennemuu- tosta. Ongelmajuojat ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisen yksilöllisen lähestymistavan hoitotyössä, ja se on taas pitkälti resurssikysymys. Liikaa juova voi päästä kohtuukäyttöön, ellei hän ole varsinainen alkoholisti, jon- ka aivotoiminnoissa on tapahtunut sellaisia muutoksia että vain täysraittius on vaihtoehto itsetuhoiselle juomiselle. Kohtuuskin on jossain määrin yksilöllinen asia. Vertaistukiryhmät kuten AA ovat osoittautuneet hyväksi tueksi juomisen lopet- tamisessa. 9

10 Juomisen kohtuullistaminen tai alkoholistin raitistuminen edellyttää aina omaa päätöstä ja motivaatiota. Jokainen on pohjimmiltaan itse vastuussa juomisestaan. Kukaan ei raitistu sillä että häneltä estetään alkoholin saaminen. Hän on raitis sil- loin kun osaa olla juomatta, vaikka alkoholia on tarjolla. Alkoholin ongelmakäyttö on siis yksilökohtainen asia, johon ja jonka hoitoon al- koholiregiimillä (saatavuus ja hinta) ei tunnu löytyvän korrelaatiota. Jos alkoholia ylipäänsä teknisesti ottaen saa, voiko sen väärinkäytön tai liikakäy- tön estää? Maailmasta ei tunneta yhtään ainoaa alkoholiregiimiä, kieltolait mu- kaan lukien, jonka puitteissa ei olisi esiintynyt alkoholin ongelmakäyttöä. Reportaasissa haastateltujen mielipiteet jakautuvat selvästi kahteen ryhmään. Toinen ryhmä korostaa sitä, että valtaosa alkoholijuomia käyttävistä osaa ja ha- luaa käyttää niitä kohtuullisesti. Toinen ryhmä on vakuuttunut siitä, että alkoho- liongelmat ovat riistäytyneet käsistä ja niiden hallintaan vaaditaan tiukkaa valtio- johtoista alkoholipolitiikkaa, jonka keinot ovat hinta ja saatavuus. Näiden käyttö on kuitenkin menettänyt osin merkityksensä koska EU- Viron halvan alkoholin hana on EU- Suomessa auki ja tarjoaa halukkaille laillisen keinon kiertää kotimai- sia rajoituksia. Tämä johtaa hankalaan tilanteeseen, jossa suurkuluttajat saavat mitä haluavat mutta kohtuukäyttäjiä rangaistaan alkoholihaitoista. Sääntelyn tiukentajat Kuten Newsbrokersin edellisessä alkoholikulttuuria käsittelevässä Hiljaisessa reportaasissa Onnellisten kapakka 1 kerrottiin, Tampereen yliopiston sosiologi- an professori Pertti Alasuutari näki kapakkavihan ja kieltolakiliikkeen takana se- kä protestantismin vaikutusta että paternalistista holhousmentaliteettia. Suo- messa ruotsinkielinen säätyläistö, seurahuoneen sosieteetti, oli luvulla va- kuuttunut siitä, että suomenkielinen rahvas ei kestä viinaa eikä osaa käyttää sitä. Joillakin oli ajatuksia rodullisista ominaisuuksista. Suomalaisuusliike ja rahvaan poliittiset virtaukset kuten sosialismi ja alkiolaisuus omaksuivat paradoksaalises- ti tämän halventavan ajattelumallin. Työväestö juo itsensä kuoliaaksi jos sen an- netaan juoda. Raittiuspolitiikka siirtyi valtion agendaksi ja on sitä edelleen. Hallitusneuvos Ismo Tuominen Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) uskoo va- kaasti kokonaiskulutusteoriaan, jonka mukaan alkoholihaittoja ja kansanterve- yskustannuksia pitää hoitaa kokonaiskulutusta väkisin pudottamalla. Tämä Kettil Bruunin luvulla esittämä doktriini perustuu sille, että segmentoidut ja koh- dennetut toimet jotka kohdentuisivat ongelmajuojiin ovat käytännössä mahdot- tomia ja alkoholipolitiikan ainoat aseet ovat hinta ja saatavuus. 1 ISBN (PDF), ladattavissa content/uploads/2013/10/ Onnellisten- Kapakka.pdf 10

11 Tuominen lukee Suomen viinan kanssa väkivaltaiseksi Pohjoisen vodkavyöhyk- keen maaksi kuten Venäjän. Tästä poiketen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitok- sen (THL) tutkimus ja tilastot kertovat, että vuonna 2012 sataprosenttisen alko- holin kulutuksesta mietojen juomien eli oluen, long drink - juomien ja siiderien osuus oli 56,3 prosenttia, väkevien ja mietojen viinien 20,5 prosenttia ja väkevien 23,2 prosenttia. THL kuten WHO lukee Suomen olutvyöhykkeeseen. Vodka- vyöhykemyyttiä käytetään tästä huolimatta tiu- kan alkoholipolitiikan yhtenä perusteena. Tuominen on julkisuudessa (HS ) puoltanut joitakin lainsäädäntöä liberalisoivia muutoksia, kuten yhteisanniskelualueiden sal- limista. Muuten hän vaatii sekä veroaseen että saatavuuden rajoittamisaseen käyttöä. On huonoa alkoholipolitiikkaa jäädä odottamaan kulttuurista muutosta, jota ei tulekaan. Kulttuu- rinen muutos ei korvaa tai ole vaihtoehto hin- noille ja saatavuudelle. Parhaassa tapauksessa Valtiovallan tulee siis perinteisen konsensuskä- sityksen mukaan antaa alkoholijuomien suhteen aktiivisesti kielteisiä sig- naaleja: vaikka ne eivät vaikuta juomiseen, voitai- siin ainakin estää ihmisiä nauttimasta siitä ja luoda pelkoja ja syyllisyyttä. meillä on molemmat, kulttuurinen muutos ja hinnat ja saatavuus. Huonommassa meillä on ainakin hinnat ja saatavuus. Opponentit voisivat tietenkin kysyä, ovatko Tuominen ja muut tutkijat todella varmat että kokonaiskulutuksen alentaminen ei iske juuri kohtuukäyttöön ja jätä jäljelle kännijuomisen, joka on ollut keskuudessamme myös tiukimman sääntelyn ja kovimpien hintojen aikana. Tuominen ei kannata kieltolakia ja ilmoittautuu itsekin alkoholijuomien normaa- likäyttäjäksi. Silti hän on sitä mieltä, että Suomi olisi parempi yhteiskunta jos al- koholia ei käytettäisi lainkaan. Tuominen ei näe ongelmaa siinä, että EU:n puit- teissa alkoholiongelmakokouksen osanottajat sääntelyn tiukentamista vaadittu- aan nauttivat isäntälaitoksen buffetissa normaalit ruokajuomat laitoksen budje- tista veronmaksajien rahoilla, samaan aikaan kun Suomessa on yrityksiltä tule- vaisuudessa kielletty alkoholin lisäksi jo muidenkin edustuskulujen verovähen- nysoikeus. Tuominen on pitänyt tärkeänä (HS ), että alkoholijuomapulloissa olisi varoitustekstit terveyshaitoista kuten tupakkatuotepakkauksissa. Hän myönsi it- se, ettei se vaikuttaisi kulutukseen juuri mitään, mutta se on periaatteellisesti tär- keää. Valtiovallan tulee siis perinteisen konsensuskäsityksen mukaan antaa alko- holijuomien suhteen aktiivisesti kielteisiä signaaleja: vaikka ne eivät vaikuta juomiseen, voitaisiin ainakin estää ihmisiä nauttimasta siitä ja luoda pelkoja ja syyllisyyttä

12 Avopäihdeklinikan omistaja Eija Nyman- Janatuinen kannattaa puolestaan kaikkia mahdollisia saatavuuden rajoituksia paitsi ei itse kieltolakia. Hänen mielestään Suomessa on käynnissä kansanterveydellinen katastrofi, suomalaiset juovat it- sensä kuoliaaksi. Elinikätilastot eivät tue käsitystä. Suomi on länsieurooppalai- nen pitkäikäisten terveiden vanhusten maa, joka eroaa radikaalisti esimerkiksi Venäjästä. Nyman- Janatuinen ei usko veroaseeseen. Hinnalla ei hänen käsityksensä mukaan ole vaikutusta ongelmajuojien juomiseen, mutta saatavuuden rajoituksilla olisi. Hän korostaa monessa yhteydessä, miten nimenomaan tässä maassa ei pitäisi sallia sellaisia vapauksia kuin muissa maissa. Nyman- Janatuinen haluaisi kieltää matkatuonnin kokonaan ja esittää, että Suo- men pitäisi neuvotella EU:ssa poikkeus tavaran vapaaseen liikkuvuuteen sillä pe- rusteella, että suomalaiset juovat itsensä kuoliaaksi. Jos tämä ei onnistu, olisi erottava EU:sta. Tämä käsityskanta on ilmeisesti suhteellisen harvinainen alko- holipoliittinen ääripää. Sääntelyn kriitikot Professori Paul Lillrank vastustaa enemmis- tön elämän rajoittamista ongelmavähemmis- tön takia. Hänen empiirihavaintojensa mu- kaan alkoholikulttuuri opiskelija- ja tutkija- piireissä on muuttunut voimakkaasti luvulta. Sosiaalinen paine humalajuomiseen on vähentynyt. Liike- elämässä alkoholinkäyt- tö on supistunut olemattomiin. Alkoholipoliittinen establishmentti ei halua tunnistaa että juomiskulttuurin muutos on todellinen ja että suomalainen viinapää ja suomalaisten erilaisuus on myytti, kritisoi Lillrank. Valtion pitää puuttua enemmistön elämään jon- kin vähemmistön takia vain erittäin hyvin perustein. Sen pitää hoitaa marginaa- liryhmien ongelmia täsmä- toimilla. Mutta se on tieten- kin vaivalloista. Ja hyvin- vointivaltiossa ei ole lupaa segmentoida, koska se kat- sotaan leimaavaksi ja tasa- arvon vastaiseksi. Paul Lillarank Kun media käynnistää moraalipaniikin, josta saa tietenkin hyviä lööppejä, poliitikot valtaa Action Bias eli pakko tehdä jota- kin, jotta näyttäisi siltä että ollaan puikoissa, sanoo Lillrank. Kaikki esittävät kilvan uusia kieltoja ja tiukennuksia. Kun tilannetta vertaa EU:n tarmoon kieltää menthol savukkeista ja mausteet piipputupakasta, samaan aikaan kun ollaan neuvottomia suurten ja todellisten ongelmien edessä joista ei saada otetta, tar- monpuuskissa on sijaistoiminnon makua. Uskotaan, että jos kokonaiskulutusta voidaan jotenkin leikata, vaikutus valuu ongelmajuomiseen ja vähentää alkoholismia. Se on hyvin tylppä ase, kun ongel- 12

13 majuojia on ehkä joka kymmenes ja niistäkin vain pieni vähemmistö ryyppää to- della hirveästi, Lillrank sanoo. Ei esimerkiksi mietitä kiristystoimien aiheuttamaa haittaa syyttömille, siis koh- tuukäyttäjille, verrattuna hyötyyn jota ei voi verifioida, Lillrank sanoo. Valtion pitää puuttua enemmistön elämään jonkin vähemmistön takia vain erittäin hyvin perustein. Sen pitää hoitaa marginaaliryhmien ongelmia täsmätoimilla. Mutta se on tietenkin vaivalloista. Ja hyvinvointivaltiossa ei ole lupaa segmentoida, koska se katsotaan leimaavaksi ja tasa- arvon vastaiseksi. Päihde- ja mielenterveystyön sairaanhoitaja Kimmo Jouhkin mielestä alkoholin maahantuonnin lisääntyminen, korvikealkoholien nauttiminen tietyissä kansan- ryhmissä sekä kannabistuotteiden käytön lisääntyminen varsinkin nuorten kes- kuudessa on kasvanut veronkorotusten takia. Itse olen työssäni nähnyt ja kokenut selkeän muutoksen päihdekulttuurissa, varsinkin nuorten keskuudessa. Alkoholi on jäämässä sen kalleuden ja vaikean saavutettavuuden vuoksi alakynteen, suhteessa lääkkeisiin ja kannabistuotteisiin, sienistä puhumattakaan, sanoo Jouhki. Hinnankorotukset lisäävät alkoholin vää- rinkäyttöperheissä lasten kurjuutta, kun viina on viimeinen mistä tingitään. AA- veteraani Einon mielestä ei ole niinkään olennaista, montako litraa henkeä kohti Suomessa juodaan, vaan miten kukin sen juo ja millaisilla seurauksilla itsel- le ja muille. Alkoholisti hankkii viinansa joka tapauksessa, myös myynti- ja anniskeluaikojen ulkopuolella. Jos laillista alkoholia ei saanut silloin kun minä join, ostettiin kadul- ta. Trokareilta sai aina viinaa. Jotkut käyttivät korvikkeita. THL:n tutkimusten mukaan trokaaminen ja korvikkeet sekä niihin liittyneet metanolimyrkytykset katosivat Suomesta jokseenkin kokonaan liberalisoinnin ja vuoden 2004 suuren veronalennuksen yhteydessä. Alkoholistien määrä ja juominen ei kokemusten mukaan tuntuisi juurikaan ole- van kiinni siitä, mikä alkoholin luvallinen saatavuus tai virallinen hinta on. Alko- holistin raitistumiseen eivät myöskään riitä vain muiden toimet, vaan hänen on itse haluttava raitistua, sanoo Eino. Hänen mielestään kuitenkin tarvitaan joita- kin sellaisia rajoituksia, joilla on käyttäytymistä ohjaava viesti, rajoituksia jotka määrittävät millaista olisi fiksu alkoholinkäyttö. Hänen mielestään voisi harkita anniskeluravintoloiden aukioloaikoja uudestaan, kun sellaiset joka tapauksessa on suunnilleen kaikkialla maailmassa määritelty. Valomerkki saisi tulla aikai- semmin, esimerkiksi pääsääntöisesti kello 01. Vuorokausirytmi palautuisi vähän terveemmäksi. 13

14 Mielummin kohdennettuja toimia Ylilääkäri Kaarlo Simojoki (A- klinikkasäätiö) pitää mahdottomana määritellä on- gelmajuomista senttilitroina. Jos juomisesta seuraa ongelmia, se on ongelmakäyt- töä. Jos ei seuraa niin ei ole. Näen suurimmaksi kompastuskiveksi, että ongelmakäyttäjiä ajatellaan yhtenä blokkina. Ajatellaan että kaikki keinot ovat kaikille aina samat, sanoo Simojoki. Tässäkin ihmisjoukossa joka meille hoitoon tulee, korostuvat erilaisten ihmis- ryhmien ääripäät, ja eri ryhmille pitää valita eri keinot. Minua häiritsee tässä keskustelussa että on joko- tai, eikä ymmärretä monimuotoisuutta ja pirstalei- suutta ja segmenttejä eri käyttäjäryhmissä ja maan eri alueilla. Siitä saattaa seu- rata virheellisiä ja yksipuolisia tulkintoja, ja edelleen toimenpiteitä, jotka eivät täytä tarkoitustaan. Kaikessa muussa on tunnistettu, että kulttuuri on pirstaloitunut alakulttuureiksi, mutta alkoholiasioissa käsitellään kaikkia yhtenä massana, kritisoi Simojoki. Simojoki ei selvästikään usko kokonaiskulutusmalliin, joka tunnistaa vain kaikkia alkoholin käyttäjiä samalla tavalla kohtaavat toimet, verotuksen ja saatavuuden. Myös professori Paul Lillrank vaatii kohdennettuja toimia ongelmaryhmien aut- tamiseksi. Mutta hänen mielestään Suomessa vallitsee harhautunut tasa- arvoajattelu, joka kieltää ihmisten segmentoinnin, koska se on leimaavaa. Sitten käytetään ohjaustoimia, jotka lyövät sivullisia eivätkä auta itse ongelmakohdissa lainkaan. Verotuksen vaikutus EU:n asettamaa viinin valmisteveron minimiverotasoa soveltavat Ranskaa lu- kuun ottamatta kaikki merkittävät viinintuottajamaat eli esimerkiksi Italia, Es- panja, Portugali, Kreikka, Itävalta ja Saksa. Oluen alkoholiverotus euroa / litra puhdasta alkoholia: Suomi 29,90 Saksa 1,97 Miedot viinit Suomi 28,36 Saksa 0,00 Väkevät alkoholijuomat Suomi 43,40 Saksa 13,03 14

15 Miten Saksan terveysviranomaiset voivat tukea heidän alkoholipolitiikkaansa, jos verotuksen kautta saatu hyöty päihdehaittojen vähentämisellä on niin selkeää kuin Suomen vastaavat viranomaiset antavat jatkuvasti ymmärtää? kysyy mie- lenterveyssairaanhoitaja Kimmo Jouhki. Olen työskennellyt päihde- psykiatrisella työotteella yli 20 vuotta lastensuojelus- sa, huumevieroituksessa sekä aikuissosiaalityössä ja olen nähnyt, niin Suomessa kuin Ruotsissa, mitä veronkorotukset aiheuttavat tavallisissa suomalaisperheis- sä, jossa käytetään alkoholia viikoittain, Jouhki sanoo. Tavallinen duunariperhe joutuu tinkimään peruselintarvikkeista tai muusta perheen hyvinvointiin liitty- västä kustannuksesta, koska alkoholista ei tingitä, maksoi mitä maksoi. Nämä so- siaaliset vaikutukset kirjataan tilastoihin alkoholihaittoina, vaikka todellisuudes- sa on kyse alkoholiverojen korotuksista johtuvista sosiaalisista haitoista. Suurkuluttajat ovat eräiden ulkomailla tehtyjen selvitysten mukaan vähemmän hintasensitiivisiä kuin maltilliset ja pienkuluttajat. Toisaalta matkatuonti on tun- netusti aiheuttanut veroaseen käyttöön melkoisen vuodon joka sai jo hallituksen loiventamaan syksyn 2013 veronkiristystä. Päihtymisen valvonta Alkoholipoliittisessa keskustelussa eri eturyhmät käyttävät asiaansa sopivia ar- gumentteja. Ravintola- ala, jonka alkoholimyynti on supistunut 16 vuotta yhtäjak- soisesti, haluaisi että alkoholi nautitaan valvotuissa olosuhteissa eikä kotona. Ravintolayhtiön johtaja Antti Raunio kirjoitti avoimessa kirjeessä ministeri Gu- zenina- Richardsonille : Uskon, että ravintoloiden aikaisemmalla sul- kemisella on todellisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, mutta valitettavasti sii- hen huonompaan suuntaan. Kaikki tutkimustulokset viittaavat siihen, että alko- holin saatavuudella on suora vaikutus kulutettavaan määrään. Väistämätön to- siseikka tutkimusten mukaan on myös se, että suurin osa asiakkaista vähentäisi ulkona käymistä ja alkaisi useammin järjestää juhlia valvomattomissa tiloissa. Ti- loissa, joissa alkoholia saa mielin määrin, ei annos kerralla kuten ravintoloissa. Tiloissa, joissa liian humalaiselle anniskelua ei keskeytetä. Tiloissa, joihin on ha- ettu riittävä määrä, usein verovapaata alkoholia, seuraavan parin kuukauden tarpeisiin. Tiloissa, missä tappeluita ei keskeytä järjestyksenvalvojat ja minne po- liisin tulo kestää niin kauan, ettei uhri välttämättä selviä. Todellisuudessa au- kioloajojen supistaminen saattaa monissa kodeissa uhata myös kotirauhaa! Myös ravintola- ala pelottelee, että suomalaiset eivät osaa juoda hallitusti missään muualla kuin valvotussa ravintolassa. Kun päihtymistä on valvottu ja valvotettu ihmisiän ajan, miten on mahdollista et- tä humalaisia sitten on tavattu jopa ravintoloissa? Jos päihtymisen valvominen lopetettaisiin, paljonko humalaisia olisi lisää? Vai onko se vain periaatekysymys kuten varoitustekstit joita Tuominen edellyttää. 15

16 Saatavuuden rajoitukset Melkein kaikki haastatellut myöntävät, että viinanhimoinen alkoholisti pystyy pi- tämään itsensä jatkuvasti humalassa riippumatta anniskelu- ja myyntiajoista. Vain Nyman- Janatuinen uskoo, että jos vuorokaudessa olisi riittävä jakso jona viinaa ei saa, moni ehtii selvitä tai viinanhimo ehtii mennä ohi. Professori Lillrank vastustaa holhousta ja vaatii, että anniskelu- ja aukioloajat on jätettävä markkinoiden huomaan. Normaalin kulutushyödykkeen saatavuutta ei pidä normaali- ihmisiltä rajoittaa. Entisajan tiukan myynti- ja anniskeluregii- minkin aikana ja hinnasta riippumatta oli pennittömiä rappioalkoholisteja, jotka pystyivät pitämään itsensä jatkuvassa humalassa vuosikausia. Eivät he selvinneet käsiin, vaikka viinaa ei periaatteessa saanut 01 ja kello 12 välillä. STM esittää kaiken alkoholin vähittäismyynnin lopettamista perjantaisin ja lau- antaisin kello 18 ja kieltämistä sunnuntaisin. Alkot suljettaisiin ja ruokakauppo- jen sikäli kun niissä ylipäänsä saisi enää myydä keskiolutvahvuisia juomia juomahyllyt lukittaisiin. Myyntiajan leikkaus ei purisi kulutukseen vaan kaupan työllisyyteen Päivittäistavarakauppayhdistys teetti Iikko B. Voipiolla selvityksen myyntiaikojen merkityksestä. Sen mukaan (HS ) suurin osa alkoholijuomista myy- dään perjantaina ja lauantaina nytkin jo ennen kuutta. Myynti on perjantaisin puolet ja lauantaisin neljännes myynnistä kello Voipion selvityksen mukaan se myynti, joka tapahtuu kello välillä ei ole ku- lutuksessa suurta, mutta kauppojen kannattavuudessa sen verran tärkeää, että varsinkaan pienten kauppojen ei leikkauksen jälkeen kannattaisi olla muuten- kaan auki. Joillekin pienille myymälöille, joiden marginaalit ovat hyvin tiukat, se merkitsisi lopettamista kokonaan. Sama koskee R- kioskeja. Voipio laskee, että noin työpaikkaa olisi vaarassa. Hallitusneuvos Ismo Tuominen pitää arvio- ta uskottavana. Hänen mielestään se olisi pieni hinta hänelle itsestään selvästä kansanterveysvoitosta. Myyntiajan leikkaajat eivät oleta, että ihmiset osaisivat ostaa ennen kuuttakin sen alkoholin jonka he ostaisivat kuuden jälkeen

17 Keskiolutvahvuisten juomien vetäminen Alkoon Jos keskiolutvahvuiset juomat vietäisiin kokonaan Alkoon, se Voipion selvitykses- tä ekstrapoloituna merkitsisi sitä, että suuri määrä pieniä ruokakauppoja ja R- kioskeja lopetettaisiin kokonaan. Tämä johtuu siitä, että niiden kannattavuus on muutenkin tiukalla suurten markettien puristuksessa. Suositun tuoteryhmän lo- pettaminen tekisi niiden toiminnan mahdottomaksi. työllisyysvaikutus olisi väis- tämättä paljon suurempi kuin myyntiajan rajoituksessa. Optiossa N:o 15/2013 Alkon pääjohtaja Hille Korhonen kertoo, että Alko olisi valmis ottamaan keskiolutvahvuiset juomat monopolikseen ja vakuuttaa, että Al- ko selviytyisi urakasta ja olisi halukas investoimaan siihen. Muiden lehtitietojen mukaan se merkitsisi jopa sataa uutta Alkoa, jolloin ruokamarketin viereisiä Al- koja kaivannut Lidlkin olisi varmasti tyytyväinen. Nythän Alkot ovat K- ja S- markettien yhteydessä eli viinaostokset tehdään ruokakauppakäynnillä, vaikka niitä ei saa Saksan tavoin ruokakaupassa tehdäkään. Alko on viime vuosina sulkenut paljon myymälöitä, osaksi matkatuonnin takia. Sille uusi monopolituoteryhmä olisi tervetullut. Onhan vahvempien oluiden me- nekki jo nykyään jokseenkin olematonta. Alkon laajenemisen työllisyysvaikutus ei kuitenkaan mitenkään saisi kiinni vähittäiskaupan työllisyysmenetyksiä. Kun Alkojen tiheys taas kasvaisi, jää kysyttäväksi, vaikuttaisiko keskiolutvahvuis- ten juomien poistaminen ruokakaupoista lainkaan niiden kulutukseen, vai lisäi- sikö se kertaostojen määrää, vai lisäisikö se halua matkatuontiin ja sitä tietä kulu- tuksen väkevöitymiseen. Kohtuukäytön terveellisyys Kansanterveystieteen dosentti Kari Poikolainen, joka on toiminut THL:n alaisen Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana sekä A- klinikkatyössä, on useissa yh- teyksissä julkisuudessa kertonut kohtuullisen alkoholinkäytön olevan terveellis- tä. Vuonna 2000 kirjoittamassaan Duodecim- aikakauskirjan artikkelissa hän sanoo: Alkoholin kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden yhteyden kuvaaja on J- kirjaimen muotoinen. Kohtuullisesti alkoholia käyttävien kuolleisuus on pienin, raittiiden hieman suurempi ja runsaasti juovien tuntuvasti suurempi. Poikolaisen mukaan näyttö kohtuullisen alkoholinkäytön myönteisistä vaikutuk- sista terveyteen on niin vankka, että sitä on vaikea sivuuttaa, kun lääkäriltä kysy- tään neuvoa. Terveyden kannalta edullisin alkoholimäärä näyttää olevan tutki- muksien mukaan suurin piirtein yksi lasillinen (10 12 g alkoholia) päivässä. Tut- kimuksissa raportoidut alkoholimäärät ovat aliarvioita, joiden todellinen optimi voi olla kaksin- tai kolminkertainenkin. 17

18 Poikolainen huomauttaa yksilöllisistä eroista. Vaikka määrä on pieni, sekin voi ol- la joillekin liikaa. Humaltuminen tai muu alkoholin rankka käyttö ei ole terveellistä. Humalajuo- minen on yksi tärkeimmistä terveyttä vaarantavista elintavoista Suomessa. Maassamme yleisesti markkinoitu»turvallisen kertajuomisen raja» seitsemän keskiolutpullollista miehelle ja viisi naiselle on järkyttävästi ylimitoitettu, koska se nopeasti juotuna johtaa keskimäärin noin 1.5 promillen humalaan. Tämä tu- kee muiden asiantuntijoiden käsitystä, että suomalaiset viralliset riskirajat ovat todellisen ja todennäköisen riskin rajoja. ALKOHOLINKULUTUKSEN RAJOITTAMISYRITYSTEN HISTORIAA luvun raittiusliike alkoi protestanttisten he- rätysliikkeiden parista. Alkoholikysymyksestä oli jo luvulla käyty debattia Ruotsin ( Ruotsi- Suomen ) politiikassa ja kieltolakejakin kokeiltiin. Ruotsalais- suomalainen alkoholipolitiikka sai pe- ruslinjakseen pyrkimyksen suojella alempia yhteis- kuntaluokkia, jotka eivät osaa hallita juomistaan kuten koulutettu eliitti. Tämän väitteen perustele- miseksi ei koskaan esitetty kovia faktoja vaan mie- likuvia. Kieltolait kumottiin aina pian, pääasiassa Suomen kansan uskot- tiin oleman juomassa itseään kuoliaaksi, vaikka sen tilastoitu alkoholinkulutus oli länsimaiden pienin kieltolain tullessa voi- maan. fiskaalisista syistä. Välillä koetettiin kieltää alemmalta rahvaalta viinanpoltto jot- ta heidän olisi ostettava viinansa pappiloista ja kartanoista, joille poltto sallittiin. Tätä pidettiin relevanttina kontrollin muotona, eikä ylempien säätyjen taloudel- lista näkökulmaa juuri tuotu esille. Kustaa III palautti talonpojille poltto- oikeuden saadakseen poliittista tukea. Suomen Suuriruhtinaskunnassa kotipoltto kiellettiin 1866 ja siitä pitäen Suomel- la on aina ollut virallinen alkoholipolitiikka. Ennen kieltolakia (hyväksytty Edus- kunnassa 1908 ja tullut voimaan 1919) anniskelua pyrittiin rajoittamaan muun muassa kunnallisten anniskeluyhtiöiden piiriin. Suomen kansan uskottiin oleman juomassa itseään kuoliaaksi, vaikka sen tilastoitu alkoholinkulutus oli länsimai- den pienin kieltolain tullessa voimaan. Kieltolaki aiheutti Suomessa kuten muis- sakin maissa rikollisuuden kasvua. Se kumottiin 1932 fiskaalisista syistä. Kieltolakeja on ollut luvulla voimassa seuraavissa ei- islamilaisissa maissa: Prince Edward Island, ja lyhyempiä aikoja eräissä muissa Kanadan provinsseissa Färsaarilla; rajoitettu tuonti emämaasta Tanskasta omaan käyttöön sallittiin

19 Venäjän keisarikunnassa ja Neuvosto- Venäjällä. Kun I maailmansota syttyi, Venäjällä säädettiin kieltolaki jonka seurauksena valtiontalous romahti val- misteverojen ehdyttyä. Tästä seuranneen vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen palattiin valtion vodkamonopoliin ja valtiollistettiin myös muu alkoholituotanto ja kauppa. Tiettävästi alkoholinkäyttö ei kieltolain aikana sanottavasti vähentynyt Islanti ( vain olut kiellettynä) Norjassa kiellettyjä tislatut viinat, myös muut alkoholijuomat 1919 Unkarin lyhytaikainen neuvostotasavalta toteutti kieltolakia Suomi USA Islannissa ansanäänestyksen enemmistö kannatti 1908 kieltolakia, joka tuli voi- maan Kun Espanja boikotoi islantilaista kalaa jonka suurin ostaja se oli, ell- ei viinintuontia sallittaisi, sallittiin viinit Väkevät sallittiin kansanäänestyk- sen perusteella 1935, mutta olut (yli 2,25 %) pysyi kiellettynä 1989 saakka. Rait- tiuslobby perusteli olutkieltoa sillä, että viinaa halvempana se turmelisi kansaa pahimmin. Tämän argumentin tueksi ei koskaan ollut esittää kovaa dataa, vaan se oli puhdas mielikuvaperuste. Oluen sallimisen jälkeen se syrjäytti nopeasti viinan suosituimpana alkoholi- juomana. Islanti on hyvä esimerkki pohjoisen vodkavyöhykkeen myytistä. Sallitun alkoholin sääntely Alkoholijuomien kauppaa ja anniskelua on jossakin määrin säännelty aina ja kaikkialla, mutta sääntely ei välttämättä ole ollut valtiollista tai alkoholipolitiikas- ta johtuvaa. Sitä ovat harjoittaneet kunnat järjestyssääntöperusteisesti sekä kes- kiajan porvarilliset korporaatiot kilpailunrajoitusmielessä. Uskonnollisin perustein alkoholin sääntelyä ovat harjoittaneet islamilaisen maa- ilman ulkopuolella protestantit ja jossakin määrin buddhalaiset. Katolisella kir- kolla ja katolisten maiden kulttuureilla sekä juutalaisuudella on myönteinen suh- tautuminen viiniin, ja alkoholin käyttötavasta vastuun katsotaan olevan yksilöillä ja perheillä. Joissakin maissa alkoholin kauppa ja anniskelu on kielletty tiettyinä juhlapäivinä ja äänestyspäivinä (Thaimaa, Sri Lanka ja muutamat Intian osavaltiot). Nykyaikana tyypillisimpiä sääntelytapoja ovat olleet anniskeluaikojen rajoituk- set. Tiukimmat anniskelusäädökset olivat pitkään UK:ssa (kello 12-23), ja annis- keluajat vapautettiin siellä vasta

20 Anniskelusäännöksiin liittyy yleensä periaate, että päihtyneelle ei saa anniskella eikä anniskelua saa jatkaa, jos on ilmeistä että se johtaa päihtymiseen. Tämä pe- riaate on Suomessa ollut voimassa 1932 lähtien. On arvoitus, miksi kapakoista on koko ajan tullut kadulle päihtyneitä asiakkaita. Säädöstä on pidetty periaatteelli- sesti tärkeänä, kuten monia muitakin säädöksiä joilla ei ole ollut vaikutusta todel- lisuuteen. Alkoholipolitiikan uskottavuudesta tässä mielessä ei juuri keskustella Uusimpia periaatteellisesti tärkeitä yrityksiä vähentää juomista ovat pullojen etiketteihin vaaditut varoitus- ja pelottelutekstit, jollaisia on jo pitkään ollut tu- pakkatuotepakkauksissa. Alkoholipoliittista keskustelua käydään tällä hetkellä Suomen ohella vahvimmin Brittiläisen Kansainyhteisön maissa, joissa keskustelunalainen vero- ja hintataso on olennaisesti alempi kuin Suomessa. Kansanterveyteen ja yleiseen järjestyk- seen liittyvä argumentointi kulkee melko samalla tavalla kuin Suomessa. Näissä maissa, kuten Suomessakin, kysytään myös, onko kokonaiskulutusteoriasta poli- tiikan pohjaksi. Uuden Seelannin alkoholipoliittisesta keskustelusta Luke Malpass, Alcohol Policy and the Politics of Moral Panic (2011) monographs/pm- 118.pdf Uudessa Seelannissa liberalisoitiin alkoholiregiimi perusteellisesti luvulla. Kulutus henkeä kohti on luvulla alempi kuin ennen liberalisointia. Kuiten- kin maassa on syntynyt viime vuosina poliittinen moraalipaniikki ja alkoholihait- tojen hintalappua on laskettu hyvin vaihtelevin menetelmin suurella haarukalla. Jopa kieltolakiliike on syntynyt. Uusi Seelanti on viime vuosikymmeninä profiloitunut viinimaana ja oluen kulutus on romahtanut 40 vuodessa puoleen. Tisleet käytetään jo voittopuolisesti keski- oluen vahvuisissa drinkeissä. Kun naisten alkoholinkäyttö on tänä aikana kasva- nut, miesten alkoholinkäyttö on siis olennaisesti vähentynyt. Kokonaiskulutusteoriaa vastaan on esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan hin- nankorotukset vaikuttavat kaikkein huonoimmin suurkuluttajien ja ongelma- juojien kulutukseen. Siten veronkiristykset ja myös saatavuusrajoitukset kuritta- vat kohtuukäyttäjiä eivätkä pure ongelmasegmentteihin. UK:n keskustelusta issues- for- the- new- parliament/social- reform/alcohol- policy/ Alkoholipoliittisia kiristystoimia on arvosteltu siitä, että ne vaarantavat brittiläi- sen pubikulttuurin, joka on hillittyä ja häiriövapaata, ynnä perinteiset juomateol- lisuudet (viski ja oluet), mutta eivät vaikuta häiriköiden häiriökäyttäytymiseen. Häiriökäyttäytymisen hallinnassa järjestyssäännöt ja järjestyksenpito ovat pur- reet paremmin. 20

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). VALITUSOSOITUS,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus Alkoholijuomien hinnat ja kulutus VILLE VEHKASALO Virosta tulee näillä näkymin EU:n jäsen vuoden 2004 vappuna. Tämän jälkeen kuka tahansa voi tuoda omaan käyttöönsä edullista alkoholia Virosta vaikka pakettiautolla.

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 2/2013 1 Yhteistyötoimikunta 28.08.2013 Aika 28.08.2013 klo12:05-13:50 Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu Käsitellyt

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Alkoholilakiesitys

Alkoholilakiesitys KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Alkoholilakiesitys 15.12.2016 KUVA (korkeus voi vaihdella) Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

YHTEISÖ JA INTERVENTIO. Alkoholihaittojen paikallinen ennaltaehkäisy 97A15666

YHTEISÖ JA INTERVENTIO. Alkoholihaittojen paikallinen ennaltaehkäisy 97A15666 MARJA H OLMI LA (TOIM.) YHTEISÖ JA INTERVENTIO Alkoholihaittojen paikallinen ennaltaehkäisy SUB Göttlngon 206 239 890 97A15666 Sisällys Taulukot Kuviot 1 Johdanto 1. Ennalta ehkäisevä terveystyö muuttuvissa

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 Kunnanhallitus 54 15.02.2016 Kunnanvaltuusto 16 22.02.2016 Kunnanhallitus 179 20.06.2016 MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 KHALL 54 Forssassa pidetään vuoden tauon jälkeen Ra ken na-si sus ta-asu -messut

Lisätiedot