SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE KIELTOLAIN TENHO Reportaasi erilaisista käsityksistä alkoholihaittojen pienentämisestä Asiantuntija-, vaikuttaja- ja asianosaishaastatteluja syksyllä 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi KIELTOLAIN TENHO Reportaasi ristiriitaisista käsityksistä alkoholihaittojen pienentämisestä. Asiantuntija-, vaikuttaja- ja asianosaishaastatteluja syksyllä ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 Toinen ryhmä korostaa sitä, että valtaosa alkoholijuomia käyttävistä osaa ja haluaa käyttää niitä kohtuullisesti. Toinen ryhmä on vakuuttu- nut siitä, että alkoholiongelmat ovat riistäytyneet käsistä ja niiden hal- lintaan vaaditaan tiukkaa valtiojohtoista alkoholipolitiikkaa, jonka kei- not ovat hinta ja saatavuus. Näiden käyttö on kuitenkin menettänyt osin merkityksensä koska EU- Viron halvan alkoholin hana on EU- Suomessa auki ja tarjoaa halukkaille laillisen keinon kiertää kotimaisia rajoituk- sia. Tämä johtaa hankalaan tilanteeseen, jossa suurkuluttajat saavat mitä haluavat mutta kohtuukäyttäjiä rangaistaan alkoholihaitoista. Newsbrokers, toimitus Kokonaiskulutuksen valuminen haittakulutukseen on uskomus. Jos ko- konaiskulutus laskee 10 %, miten todistetaan että haittakulutus laskee sen saman, vai väheneekö vain kohtuukäyttäjien kulutus, kun he eivät priorisoi viinaa syömisen edelle kuten alkoholisti? Professori Paul Lillarank, Aalto- yliopisto Olisiko suomalainen elinkeinoelämä terveempi, jos kaikki suomalaiset panimoyritykset ja alkoholin kulutus olisi nolla? Sitä voisi kysyä myös alan yrityksiltä itseltään. Jos he ajattelevat objektiivisesti, että jos heidän tuottamansa hyödyke ei olisi markkinoilla ollenkaan, ja heitä ei olisi olemassa, olisiko yhteiskunta parempi ja elinkeinoelämä tuottavampi? Minun vastaukseni on kyllä. Mutta se oli siis kuviteltu esimerkki. Hallitusneuvos Ismo Tuominen, Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 Ongelmajuomisen hoitaminen on yksilöprojekti... 9 Sääntelyn tiukentajat Sääntelyn kriitikot Mielummin kohdennettuja toimia Verotuksen vaikutus Päihtymisen valvonta Saatavuuden rajoitukset Myyntiajan leikkaus ei purisi kulutukseen vaan kaupan työllisyyteen Keskiolutvahvuisten juomien vetäminen Alkoon Kohtuukäytön terveellisyys ALKOHOLINKULUTUKSEN RAJOITTAMISYRITYSTEN HISTORIAA Sallitun alkoholin sääntely HAASTATTELUT Kimmo Jouhki, psykiatrinen sairaanhoitaja Verotuksen erot eri maissa Alkoholin veronkorotukset tukevat siirtymistä muihin huumeisiin Kalliimpi viina on pois juopon lapsen leivästä Professori Paul Lillrank Enemmistön elämää ei saa rajoittaa ongelmavähemmistön takia Moraalipaniikki ja poliitikot Intiaanireservaatti Kettil Bruunin haamu Miksei ongelmaryhmiä segmentoida sen sijaan että hutkitaan syyttömiä Saatavuusrajoitukset loukkaavat enemmistön normaalielämää Eija Nyman- Janatuinen, Balance Management Oy Avun hakemista ei pidä hävetä, vaan kännissä olemista Rajoitukset tarpeellisempia kuin hinnankorotukset Nyman- Janatuinen kieltäisi matkatuonnin Ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A- Klinikkasäätiö Verotuksella ei oikein voi ohjata Alkoholikulttuurin merkitys Kohtuukäytöstä puhutaan liian vähän Kohtuus ei ole vain määrällinen suure Sosiaaliset leimat Juokoon kunhan hoitaa työnsä on vaarallinen asenne Hoidon ongelmakenttä Hallitusneuvos Ismo Tuominen, Sosiaali- ja terveysministeriö Kieltolaki lopetettiin valtiontaloudellisin perustein Debatin takana on aito intressiristiriita

5 Tuominen ei usko juomiskulttuurin muutokseen Varauksellista tiukkuutta AA- veteraani Eino Alkoholistille hinnoilla ja sääntelyllä ei ole paljon merkitystä Valomerkki voisi tulla aikaisemmin Alkoholismi LIITTEET Liite Liite HS ja Talouselämä Liite HS mielipide Karri Kunnas Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä

6 6

7 JOHDANTO Hiljainen reportaasi Kieltolain tenho on ollut avartava projekti. Tämä on keskeisesti johtunut siitä, että alkoholi ja sen käyttö ovat Suomessa niin kiis- tanalaisia aiheita. Viimeisimpien tilastojen mukaan noin 10 prosenttia suo- malaista juo 43 prosenttia maassa kulutetusta alkoholista. Karkeasti yleistä- en väestön voidaan siis katsoa jakautuvan raskaasti alkoholia kuluttavaan vähemmistöön ja kohtuutta noudattavaan enemmistöön. Keskeinen alkoho- lipoliittinen kiistakysymys on se, onko ongelmajuomista tehokkaammin vä- hennettävissä kohdistamalla rajoittavia toimenpiteitä koko väestöön mm. suitsimalla alkoholin saatavuutta ja korottamalla sen verotusta vai onko te- hokkaampaa kohdistaa toimenpiteet suoraan alkoholin ongelmakäyttäjiin ja liikajuomisen yksilöllisiin syihin. Kieltolain tenho on Suomen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton kesällä 2013 tilaama Hiljainen reportaasi siitä, miten erilaiset tavat ehkäistä alko- holihaittojen syntymistä toimivat historian, alan asiantuntijoiden, vaikuttaji- en ja asianosaisten käsitysten mukaan. Hiljaisten reportaasien toimitusta- van mukaan tämän tiedonhankintaprojektin tilaajan osuus on rajoittunut ai- heen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tie- donhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Tasapuolisuuden vuoksi haastattelut ovat tässä reportaasissa sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Reportaasiin haastatellut ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Mika Horelli, Jukka Keitele ja Pekka Paunio. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimi- tuksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. PDF- reportaasi on ladattavissa osoitteesta tiedostot/. Se julkaistaan myös Newsbrokersin nettijulkaisussa FactFinders: Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Ongelmajuomisen hoitaminen on yksilöprojekti Reportaasin tehtävänasettelussa pohdittiin, onko alkoholipolitiikalla ollut vaikutusta ongelmajuomiseen. Loppujen lopuksi kaikki haastatellut ja lähdeaineisto päätyvät sii- hen, että ne jotka addiktion vuoksi tai muu- ten haluavat juoda ollakseen humalassa, pystyvät pitämään itsensä humalassa mil- laisen alkoholiregiimin oloissa tahansa. Mukaan lukien kieltolaki. Sama koskee huumausaineiden käyttöä. Juomisen kohtuullistaminen tai alkoholistin raitistuminen edel- lyttää aina omaa päätöstä ja motivaatiota. Jokainen on poh- jimmiltaan itse vastuussa juo- misestaan. Kukaan ei raitistu sillä että häneltä estetään al- koholin saaminen. Hän on rai- tis silloin kun osaa olla juomat- ta, vaikka alkoholia on tarjolla. Alkoholin saatavuuskatkokset aukiolo- ja myyntiaikoja rajoittamalla saattavat joissakin tapauksissa muodostaa sel- viämisikkunan sellaisille juopottelijoille, jotka eivät krapularyypyllä pääse jat- kamaan putkea. Tällainen kuitenkin tuntuu enemmän anekdoottitiedolta kuin merkitsevältä tilastosuureelta. Lääkärien puheissa ero alkoholismin ja juoppouden eli omaehtoisen ja ei- pakonomaisen liikajuomisen välillä tuntuu liukuvalta. Sen sijaan esimerkiksi AA:n kautta toipuneet alkoholistit kuten reportaasiin haastateltu Eino ajattelevat pikemminkin kaavalla alkoholismi on sairaus, juoppous on synti. Ihminen voi juoda liikaa ja generoida ongelmia ilman pakonomaista riippuvuutta ja pa- konomaisesti juovan alkoholistin juomat määrät voivat olla pitkällä aikavälillä pieniä, mutta aina kun hän juo, mopo karkaa käsistä ja seurauksena voi olla myös väkivaltaista käytöstä. Kohtuukäyttöä on vaikea määritellä muuten kuin katsomalla, syntyykö haittaa itselle tai muille. Se on sairauskäsitteenkin perustana, sanoo puolestaan A- Klinikkalääkäri Kaarlo Simojoki. Hän kuten muutkin päihdetyön ammattilaiset nostavat esiin samat päänäkökohdat: Lähiympäristön pitäisi puuttua ongelmajuomiseen, mutta se vaatii asennemuu- tosta. Ongelmajuojat ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisen yksilöllisen lähestymistavan hoitotyössä, ja se on taas pitkälti resurssikysymys. Liikaa juova voi päästä kohtuukäyttöön, ellei hän ole varsinainen alkoholisti, jon- ka aivotoiminnoissa on tapahtunut sellaisia muutoksia että vain täysraittius on vaihtoehto itsetuhoiselle juomiselle. Kohtuuskin on jossain määrin yksilöllinen asia. Vertaistukiryhmät kuten AA ovat osoittautuneet hyväksi tueksi juomisen lopet- tamisessa. 9

10 Juomisen kohtuullistaminen tai alkoholistin raitistuminen edellyttää aina omaa päätöstä ja motivaatiota. Jokainen on pohjimmiltaan itse vastuussa juomisestaan. Kukaan ei raitistu sillä että häneltä estetään alkoholin saaminen. Hän on raitis sil- loin kun osaa olla juomatta, vaikka alkoholia on tarjolla. Alkoholin ongelmakäyttö on siis yksilökohtainen asia, johon ja jonka hoitoon al- koholiregiimillä (saatavuus ja hinta) ei tunnu löytyvän korrelaatiota. Jos alkoholia ylipäänsä teknisesti ottaen saa, voiko sen väärinkäytön tai liikakäy- tön estää? Maailmasta ei tunneta yhtään ainoaa alkoholiregiimiä, kieltolait mu- kaan lukien, jonka puitteissa ei olisi esiintynyt alkoholin ongelmakäyttöä. Reportaasissa haastateltujen mielipiteet jakautuvat selvästi kahteen ryhmään. Toinen ryhmä korostaa sitä, että valtaosa alkoholijuomia käyttävistä osaa ja ha- luaa käyttää niitä kohtuullisesti. Toinen ryhmä on vakuuttunut siitä, että alkoho- liongelmat ovat riistäytyneet käsistä ja niiden hallintaan vaaditaan tiukkaa valtio- johtoista alkoholipolitiikkaa, jonka keinot ovat hinta ja saatavuus. Näiden käyttö on kuitenkin menettänyt osin merkityksensä koska EU- Viron halvan alkoholin hana on EU- Suomessa auki ja tarjoaa halukkaille laillisen keinon kiertää kotimai- sia rajoituksia. Tämä johtaa hankalaan tilanteeseen, jossa suurkuluttajat saavat mitä haluavat mutta kohtuukäyttäjiä rangaistaan alkoholihaitoista. Sääntelyn tiukentajat Kuten Newsbrokersin edellisessä alkoholikulttuuria käsittelevässä Hiljaisessa reportaasissa Onnellisten kapakka 1 kerrottiin, Tampereen yliopiston sosiologi- an professori Pertti Alasuutari näki kapakkavihan ja kieltolakiliikkeen takana se- kä protestantismin vaikutusta että paternalistista holhousmentaliteettia. Suo- messa ruotsinkielinen säätyläistö, seurahuoneen sosieteetti, oli luvulla va- kuuttunut siitä, että suomenkielinen rahvas ei kestä viinaa eikä osaa käyttää sitä. Joillakin oli ajatuksia rodullisista ominaisuuksista. Suomalaisuusliike ja rahvaan poliittiset virtaukset kuten sosialismi ja alkiolaisuus omaksuivat paradoksaalises- ti tämän halventavan ajattelumallin. Työväestö juo itsensä kuoliaaksi jos sen an- netaan juoda. Raittiuspolitiikka siirtyi valtion agendaksi ja on sitä edelleen. Hallitusneuvos Ismo Tuominen Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) uskoo va- kaasti kokonaiskulutusteoriaan, jonka mukaan alkoholihaittoja ja kansanterve- yskustannuksia pitää hoitaa kokonaiskulutusta väkisin pudottamalla. Tämä Kettil Bruunin luvulla esittämä doktriini perustuu sille, että segmentoidut ja koh- dennetut toimet jotka kohdentuisivat ongelmajuojiin ovat käytännössä mahdot- tomia ja alkoholipolitiikan ainoat aseet ovat hinta ja saatavuus. 1 ISBN (PDF), ladattavissa content/uploads/2013/10/ Onnellisten- Kapakka.pdf 10

11 Tuominen lukee Suomen viinan kanssa väkivaltaiseksi Pohjoisen vodkavyöhyk- keen maaksi kuten Venäjän. Tästä poiketen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitok- sen (THL) tutkimus ja tilastot kertovat, että vuonna 2012 sataprosenttisen alko- holin kulutuksesta mietojen juomien eli oluen, long drink - juomien ja siiderien osuus oli 56,3 prosenttia, väkevien ja mietojen viinien 20,5 prosenttia ja väkevien 23,2 prosenttia. THL kuten WHO lukee Suomen olutvyöhykkeeseen. Vodka- vyöhykemyyttiä käytetään tästä huolimatta tiu- kan alkoholipolitiikan yhtenä perusteena. Tuominen on julkisuudessa (HS ) puoltanut joitakin lainsäädäntöä liberalisoivia muutoksia, kuten yhteisanniskelualueiden sal- limista. Muuten hän vaatii sekä veroaseen että saatavuuden rajoittamisaseen käyttöä. On huonoa alkoholipolitiikkaa jäädä odottamaan kulttuurista muutosta, jota ei tulekaan. Kulttuu- rinen muutos ei korvaa tai ole vaihtoehto hin- noille ja saatavuudelle. Parhaassa tapauksessa Valtiovallan tulee siis perinteisen konsensuskä- sityksen mukaan antaa alkoholijuomien suhteen aktiivisesti kielteisiä sig- naaleja: vaikka ne eivät vaikuta juomiseen, voitai- siin ainakin estää ihmisiä nauttimasta siitä ja luoda pelkoja ja syyllisyyttä. meillä on molemmat, kulttuurinen muutos ja hinnat ja saatavuus. Huonommassa meillä on ainakin hinnat ja saatavuus. Opponentit voisivat tietenkin kysyä, ovatko Tuominen ja muut tutkijat todella varmat että kokonaiskulutuksen alentaminen ei iske juuri kohtuukäyttöön ja jätä jäljelle kännijuomisen, joka on ollut keskuudessamme myös tiukimman sääntelyn ja kovimpien hintojen aikana. Tuominen ei kannata kieltolakia ja ilmoittautuu itsekin alkoholijuomien normaa- likäyttäjäksi. Silti hän on sitä mieltä, että Suomi olisi parempi yhteiskunta jos al- koholia ei käytettäisi lainkaan. Tuominen ei näe ongelmaa siinä, että EU:n puit- teissa alkoholiongelmakokouksen osanottajat sääntelyn tiukentamista vaadittu- aan nauttivat isäntälaitoksen buffetissa normaalit ruokajuomat laitoksen budje- tista veronmaksajien rahoilla, samaan aikaan kun Suomessa on yrityksiltä tule- vaisuudessa kielletty alkoholin lisäksi jo muidenkin edustuskulujen verovähen- nysoikeus. Tuominen on pitänyt tärkeänä (HS ), että alkoholijuomapulloissa olisi varoitustekstit terveyshaitoista kuten tupakkatuotepakkauksissa. Hän myönsi it- se, ettei se vaikuttaisi kulutukseen juuri mitään, mutta se on periaatteellisesti tär- keää. Valtiovallan tulee siis perinteisen konsensuskäsityksen mukaan antaa alko- holijuomien suhteen aktiivisesti kielteisiä signaaleja: vaikka ne eivät vaikuta juomiseen, voitaisiin ainakin estää ihmisiä nauttimasta siitä ja luoda pelkoja ja syyllisyyttä

12 Avopäihdeklinikan omistaja Eija Nyman- Janatuinen kannattaa puolestaan kaikkia mahdollisia saatavuuden rajoituksia paitsi ei itse kieltolakia. Hänen mielestään Suomessa on käynnissä kansanterveydellinen katastrofi, suomalaiset juovat it- sensä kuoliaaksi. Elinikätilastot eivät tue käsitystä. Suomi on länsieurooppalai- nen pitkäikäisten terveiden vanhusten maa, joka eroaa radikaalisti esimerkiksi Venäjästä. Nyman- Janatuinen ei usko veroaseeseen. Hinnalla ei hänen käsityksensä mukaan ole vaikutusta ongelmajuojien juomiseen, mutta saatavuuden rajoituksilla olisi. Hän korostaa monessa yhteydessä, miten nimenomaan tässä maassa ei pitäisi sallia sellaisia vapauksia kuin muissa maissa. Nyman- Janatuinen haluaisi kieltää matkatuonnin kokonaan ja esittää, että Suo- men pitäisi neuvotella EU:ssa poikkeus tavaran vapaaseen liikkuvuuteen sillä pe- rusteella, että suomalaiset juovat itsensä kuoliaaksi. Jos tämä ei onnistu, olisi erottava EU:sta. Tämä käsityskanta on ilmeisesti suhteellisen harvinainen alko- holipoliittinen ääripää. Sääntelyn kriitikot Professori Paul Lillrank vastustaa enemmis- tön elämän rajoittamista ongelmavähemmis- tön takia. Hänen empiirihavaintojensa mu- kaan alkoholikulttuuri opiskelija- ja tutkija- piireissä on muuttunut voimakkaasti luvulta. Sosiaalinen paine humalajuomiseen on vähentynyt. Liike- elämässä alkoholinkäyt- tö on supistunut olemattomiin. Alkoholipoliittinen establishmentti ei halua tunnistaa että juomiskulttuurin muutos on todellinen ja että suomalainen viinapää ja suomalaisten erilaisuus on myytti, kritisoi Lillrank. Valtion pitää puuttua enemmistön elämään jon- kin vähemmistön takia vain erittäin hyvin perustein. Sen pitää hoitaa marginaa- liryhmien ongelmia täsmä- toimilla. Mutta se on tieten- kin vaivalloista. Ja hyvin- vointivaltiossa ei ole lupaa segmentoida, koska se kat- sotaan leimaavaksi ja tasa- arvon vastaiseksi. Paul Lillarank Kun media käynnistää moraalipaniikin, josta saa tietenkin hyviä lööppejä, poliitikot valtaa Action Bias eli pakko tehdä jota- kin, jotta näyttäisi siltä että ollaan puikoissa, sanoo Lillrank. Kaikki esittävät kilvan uusia kieltoja ja tiukennuksia. Kun tilannetta vertaa EU:n tarmoon kieltää menthol savukkeista ja mausteet piipputupakasta, samaan aikaan kun ollaan neuvottomia suurten ja todellisten ongelmien edessä joista ei saada otetta, tar- monpuuskissa on sijaistoiminnon makua. Uskotaan, että jos kokonaiskulutusta voidaan jotenkin leikata, vaikutus valuu ongelmajuomiseen ja vähentää alkoholismia. Se on hyvin tylppä ase, kun ongel- 12

13 majuojia on ehkä joka kymmenes ja niistäkin vain pieni vähemmistö ryyppää to- della hirveästi, Lillrank sanoo. Ei esimerkiksi mietitä kiristystoimien aiheuttamaa haittaa syyttömille, siis koh- tuukäyttäjille, verrattuna hyötyyn jota ei voi verifioida, Lillrank sanoo. Valtion pitää puuttua enemmistön elämään jonkin vähemmistön takia vain erittäin hyvin perustein. Sen pitää hoitaa marginaaliryhmien ongelmia täsmätoimilla. Mutta se on tietenkin vaivalloista. Ja hyvinvointivaltiossa ei ole lupaa segmentoida, koska se katsotaan leimaavaksi ja tasa- arvon vastaiseksi. Päihde- ja mielenterveystyön sairaanhoitaja Kimmo Jouhkin mielestä alkoholin maahantuonnin lisääntyminen, korvikealkoholien nauttiminen tietyissä kansan- ryhmissä sekä kannabistuotteiden käytön lisääntyminen varsinkin nuorten kes- kuudessa on kasvanut veronkorotusten takia. Itse olen työssäni nähnyt ja kokenut selkeän muutoksen päihdekulttuurissa, varsinkin nuorten keskuudessa. Alkoholi on jäämässä sen kalleuden ja vaikean saavutettavuuden vuoksi alakynteen, suhteessa lääkkeisiin ja kannabistuotteisiin, sienistä puhumattakaan, sanoo Jouhki. Hinnankorotukset lisäävät alkoholin vää- rinkäyttöperheissä lasten kurjuutta, kun viina on viimeinen mistä tingitään. AA- veteraani Einon mielestä ei ole niinkään olennaista, montako litraa henkeä kohti Suomessa juodaan, vaan miten kukin sen juo ja millaisilla seurauksilla itsel- le ja muille. Alkoholisti hankkii viinansa joka tapauksessa, myös myynti- ja anniskeluaikojen ulkopuolella. Jos laillista alkoholia ei saanut silloin kun minä join, ostettiin kadul- ta. Trokareilta sai aina viinaa. Jotkut käyttivät korvikkeita. THL:n tutkimusten mukaan trokaaminen ja korvikkeet sekä niihin liittyneet metanolimyrkytykset katosivat Suomesta jokseenkin kokonaan liberalisoinnin ja vuoden 2004 suuren veronalennuksen yhteydessä. Alkoholistien määrä ja juominen ei kokemusten mukaan tuntuisi juurikaan ole- van kiinni siitä, mikä alkoholin luvallinen saatavuus tai virallinen hinta on. Alko- holistin raitistumiseen eivät myöskään riitä vain muiden toimet, vaan hänen on itse haluttava raitistua, sanoo Eino. Hänen mielestään kuitenkin tarvitaan joita- kin sellaisia rajoituksia, joilla on käyttäytymistä ohjaava viesti, rajoituksia jotka määrittävät millaista olisi fiksu alkoholinkäyttö. Hänen mielestään voisi harkita anniskeluravintoloiden aukioloaikoja uudestaan, kun sellaiset joka tapauksessa on suunnilleen kaikkialla maailmassa määritelty. Valomerkki saisi tulla aikai- semmin, esimerkiksi pääsääntöisesti kello 01. Vuorokausirytmi palautuisi vähän terveemmäksi. 13

14 Mielummin kohdennettuja toimia Ylilääkäri Kaarlo Simojoki (A- klinikkasäätiö) pitää mahdottomana määritellä on- gelmajuomista senttilitroina. Jos juomisesta seuraa ongelmia, se on ongelmakäyt- töä. Jos ei seuraa niin ei ole. Näen suurimmaksi kompastuskiveksi, että ongelmakäyttäjiä ajatellaan yhtenä blokkina. Ajatellaan että kaikki keinot ovat kaikille aina samat, sanoo Simojoki. Tässäkin ihmisjoukossa joka meille hoitoon tulee, korostuvat erilaisten ihmis- ryhmien ääripäät, ja eri ryhmille pitää valita eri keinot. Minua häiritsee tässä keskustelussa että on joko- tai, eikä ymmärretä monimuotoisuutta ja pirstalei- suutta ja segmenttejä eri käyttäjäryhmissä ja maan eri alueilla. Siitä saattaa seu- rata virheellisiä ja yksipuolisia tulkintoja, ja edelleen toimenpiteitä, jotka eivät täytä tarkoitustaan. Kaikessa muussa on tunnistettu, että kulttuuri on pirstaloitunut alakulttuureiksi, mutta alkoholiasioissa käsitellään kaikkia yhtenä massana, kritisoi Simojoki. Simojoki ei selvästikään usko kokonaiskulutusmalliin, joka tunnistaa vain kaikkia alkoholin käyttäjiä samalla tavalla kohtaavat toimet, verotuksen ja saatavuuden. Myös professori Paul Lillrank vaatii kohdennettuja toimia ongelmaryhmien aut- tamiseksi. Mutta hänen mielestään Suomessa vallitsee harhautunut tasa- arvoajattelu, joka kieltää ihmisten segmentoinnin, koska se on leimaavaa. Sitten käytetään ohjaustoimia, jotka lyövät sivullisia eivätkä auta itse ongelmakohdissa lainkaan. Verotuksen vaikutus EU:n asettamaa viinin valmisteveron minimiverotasoa soveltavat Ranskaa lu- kuun ottamatta kaikki merkittävät viinintuottajamaat eli esimerkiksi Italia, Es- panja, Portugali, Kreikka, Itävalta ja Saksa. Oluen alkoholiverotus euroa / litra puhdasta alkoholia: Suomi 29,90 Saksa 1,97 Miedot viinit Suomi 28,36 Saksa 0,00 Väkevät alkoholijuomat Suomi 43,40 Saksa 13,03 14

15 Miten Saksan terveysviranomaiset voivat tukea heidän alkoholipolitiikkaansa, jos verotuksen kautta saatu hyöty päihdehaittojen vähentämisellä on niin selkeää kuin Suomen vastaavat viranomaiset antavat jatkuvasti ymmärtää? kysyy mie- lenterveyssairaanhoitaja Kimmo Jouhki. Olen työskennellyt päihde- psykiatrisella työotteella yli 20 vuotta lastensuojelus- sa, huumevieroituksessa sekä aikuissosiaalityössä ja olen nähnyt, niin Suomessa kuin Ruotsissa, mitä veronkorotukset aiheuttavat tavallisissa suomalaisperheis- sä, jossa käytetään alkoholia viikoittain, Jouhki sanoo. Tavallinen duunariperhe joutuu tinkimään peruselintarvikkeista tai muusta perheen hyvinvointiin liitty- västä kustannuksesta, koska alkoholista ei tingitä, maksoi mitä maksoi. Nämä so- siaaliset vaikutukset kirjataan tilastoihin alkoholihaittoina, vaikka todellisuudes- sa on kyse alkoholiverojen korotuksista johtuvista sosiaalisista haitoista. Suurkuluttajat ovat eräiden ulkomailla tehtyjen selvitysten mukaan vähemmän hintasensitiivisiä kuin maltilliset ja pienkuluttajat. Toisaalta matkatuonti on tun- netusti aiheuttanut veroaseen käyttöön melkoisen vuodon joka sai jo hallituksen loiventamaan syksyn 2013 veronkiristystä. Päihtymisen valvonta Alkoholipoliittisessa keskustelussa eri eturyhmät käyttävät asiaansa sopivia ar- gumentteja. Ravintola- ala, jonka alkoholimyynti on supistunut 16 vuotta yhtäjak- soisesti, haluaisi että alkoholi nautitaan valvotuissa olosuhteissa eikä kotona. Ravintolayhtiön johtaja Antti Raunio kirjoitti avoimessa kirjeessä ministeri Gu- zenina- Richardsonille : Uskon, että ravintoloiden aikaisemmalla sul- kemisella on todellisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, mutta valitettavasti sii- hen huonompaan suuntaan. Kaikki tutkimustulokset viittaavat siihen, että alko- holin saatavuudella on suora vaikutus kulutettavaan määrään. Väistämätön to- siseikka tutkimusten mukaan on myös se, että suurin osa asiakkaista vähentäisi ulkona käymistä ja alkaisi useammin järjestää juhlia valvomattomissa tiloissa. Ti- loissa, joissa alkoholia saa mielin määrin, ei annos kerralla kuten ravintoloissa. Tiloissa, joissa liian humalaiselle anniskelua ei keskeytetä. Tiloissa, joihin on ha- ettu riittävä määrä, usein verovapaata alkoholia, seuraavan parin kuukauden tarpeisiin. Tiloissa, missä tappeluita ei keskeytä järjestyksenvalvojat ja minne po- liisin tulo kestää niin kauan, ettei uhri välttämättä selviä. Todellisuudessa au- kioloajojen supistaminen saattaa monissa kodeissa uhata myös kotirauhaa! Myös ravintola- ala pelottelee, että suomalaiset eivät osaa juoda hallitusti missään muualla kuin valvotussa ravintolassa. Kun päihtymistä on valvottu ja valvotettu ihmisiän ajan, miten on mahdollista et- tä humalaisia sitten on tavattu jopa ravintoloissa? Jos päihtymisen valvominen lopetettaisiin, paljonko humalaisia olisi lisää? Vai onko se vain periaatekysymys kuten varoitustekstit joita Tuominen edellyttää. 15

16 Saatavuuden rajoitukset Melkein kaikki haastatellut myöntävät, että viinanhimoinen alkoholisti pystyy pi- tämään itsensä jatkuvasti humalassa riippumatta anniskelu- ja myyntiajoista. Vain Nyman- Janatuinen uskoo, että jos vuorokaudessa olisi riittävä jakso jona viinaa ei saa, moni ehtii selvitä tai viinanhimo ehtii mennä ohi. Professori Lillrank vastustaa holhousta ja vaatii, että anniskelu- ja aukioloajat on jätettävä markkinoiden huomaan. Normaalin kulutushyödykkeen saatavuutta ei pidä normaali- ihmisiltä rajoittaa. Entisajan tiukan myynti- ja anniskeluregii- minkin aikana ja hinnasta riippumatta oli pennittömiä rappioalkoholisteja, jotka pystyivät pitämään itsensä jatkuvassa humalassa vuosikausia. Eivät he selvinneet käsiin, vaikka viinaa ei periaatteessa saanut 01 ja kello 12 välillä. STM esittää kaiken alkoholin vähittäismyynnin lopettamista perjantaisin ja lau- antaisin kello 18 ja kieltämistä sunnuntaisin. Alkot suljettaisiin ja ruokakauppo- jen sikäli kun niissä ylipäänsä saisi enää myydä keskiolutvahvuisia juomia juomahyllyt lukittaisiin. Myyntiajan leikkaus ei purisi kulutukseen vaan kaupan työllisyyteen Päivittäistavarakauppayhdistys teetti Iikko B. Voipiolla selvityksen myyntiaikojen merkityksestä. Sen mukaan (HS ) suurin osa alkoholijuomista myy- dään perjantaina ja lauantaina nytkin jo ennen kuutta. Myynti on perjantaisin puolet ja lauantaisin neljännes myynnistä kello Voipion selvityksen mukaan se myynti, joka tapahtuu kello välillä ei ole ku- lutuksessa suurta, mutta kauppojen kannattavuudessa sen verran tärkeää, että varsinkaan pienten kauppojen ei leikkauksen jälkeen kannattaisi olla muuten- kaan auki. Joillekin pienille myymälöille, joiden marginaalit ovat hyvin tiukat, se merkitsisi lopettamista kokonaan. Sama koskee R- kioskeja. Voipio laskee, että noin työpaikkaa olisi vaarassa. Hallitusneuvos Ismo Tuominen pitää arvio- ta uskottavana. Hänen mielestään se olisi pieni hinta hänelle itsestään selvästä kansanterveysvoitosta. Myyntiajan leikkaajat eivät oleta, että ihmiset osaisivat ostaa ennen kuuttakin sen alkoholin jonka he ostaisivat kuuden jälkeen

17 Keskiolutvahvuisten juomien vetäminen Alkoon Jos keskiolutvahvuiset juomat vietäisiin kokonaan Alkoon, se Voipion selvitykses- tä ekstrapoloituna merkitsisi sitä, että suuri määrä pieniä ruokakauppoja ja R- kioskeja lopetettaisiin kokonaan. Tämä johtuu siitä, että niiden kannattavuus on muutenkin tiukalla suurten markettien puristuksessa. Suositun tuoteryhmän lo- pettaminen tekisi niiden toiminnan mahdottomaksi. työllisyysvaikutus olisi väis- tämättä paljon suurempi kuin myyntiajan rajoituksessa. Optiossa N:o 15/2013 Alkon pääjohtaja Hille Korhonen kertoo, että Alko olisi valmis ottamaan keskiolutvahvuiset juomat monopolikseen ja vakuuttaa, että Al- ko selviytyisi urakasta ja olisi halukas investoimaan siihen. Muiden lehtitietojen mukaan se merkitsisi jopa sataa uutta Alkoa, jolloin ruokamarketin viereisiä Al- koja kaivannut Lidlkin olisi varmasti tyytyväinen. Nythän Alkot ovat K- ja S- markettien yhteydessä eli viinaostokset tehdään ruokakauppakäynnillä, vaikka niitä ei saa Saksan tavoin ruokakaupassa tehdäkään. Alko on viime vuosina sulkenut paljon myymälöitä, osaksi matkatuonnin takia. Sille uusi monopolituoteryhmä olisi tervetullut. Onhan vahvempien oluiden me- nekki jo nykyään jokseenkin olematonta. Alkon laajenemisen työllisyysvaikutus ei kuitenkaan mitenkään saisi kiinni vähittäiskaupan työllisyysmenetyksiä. Kun Alkojen tiheys taas kasvaisi, jää kysyttäväksi, vaikuttaisiko keskiolutvahvuis- ten juomien poistaminen ruokakaupoista lainkaan niiden kulutukseen, vai lisäi- sikö se kertaostojen määrää, vai lisäisikö se halua matkatuontiin ja sitä tietä kulu- tuksen väkevöitymiseen. Kohtuukäytön terveellisyys Kansanterveystieteen dosentti Kari Poikolainen, joka on toiminut THL:n alaisen Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana sekä A- klinikkatyössä, on useissa yh- teyksissä julkisuudessa kertonut kohtuullisen alkoholinkäytön olevan terveellis- tä. Vuonna 2000 kirjoittamassaan Duodecim- aikakauskirjan artikkelissa hän sanoo: Alkoholin kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden yhteyden kuvaaja on J- kirjaimen muotoinen. Kohtuullisesti alkoholia käyttävien kuolleisuus on pienin, raittiiden hieman suurempi ja runsaasti juovien tuntuvasti suurempi. Poikolaisen mukaan näyttö kohtuullisen alkoholinkäytön myönteisistä vaikutuk- sista terveyteen on niin vankka, että sitä on vaikea sivuuttaa, kun lääkäriltä kysy- tään neuvoa. Terveyden kannalta edullisin alkoholimäärä näyttää olevan tutki- muksien mukaan suurin piirtein yksi lasillinen (10 12 g alkoholia) päivässä. Tut- kimuksissa raportoidut alkoholimäärät ovat aliarvioita, joiden todellinen optimi voi olla kaksin- tai kolminkertainenkin. 17

18 Poikolainen huomauttaa yksilöllisistä eroista. Vaikka määrä on pieni, sekin voi ol- la joillekin liikaa. Humaltuminen tai muu alkoholin rankka käyttö ei ole terveellistä. Humalajuo- minen on yksi tärkeimmistä terveyttä vaarantavista elintavoista Suomessa. Maassamme yleisesti markkinoitu»turvallisen kertajuomisen raja» seitsemän keskiolutpullollista miehelle ja viisi naiselle on järkyttävästi ylimitoitettu, koska se nopeasti juotuna johtaa keskimäärin noin 1.5 promillen humalaan. Tämä tu- kee muiden asiantuntijoiden käsitystä, että suomalaiset viralliset riskirajat ovat todellisen ja todennäköisen riskin rajoja. ALKOHOLINKULUTUKSEN RAJOITTAMISYRITYSTEN HISTORIAA luvun raittiusliike alkoi protestanttisten he- rätysliikkeiden parista. Alkoholikysymyksestä oli jo luvulla käyty debattia Ruotsin ( Ruotsi- Suomen ) politiikassa ja kieltolakejakin kokeiltiin. Ruotsalais- suomalainen alkoholipolitiikka sai pe- ruslinjakseen pyrkimyksen suojella alempia yhteis- kuntaluokkia, jotka eivät osaa hallita juomistaan kuten koulutettu eliitti. Tämän väitteen perustele- miseksi ei koskaan esitetty kovia faktoja vaan mie- likuvia. Kieltolait kumottiin aina pian, pääasiassa Suomen kansan uskot- tiin oleman juomassa itseään kuoliaaksi, vaikka sen tilastoitu alkoholinkulutus oli länsimaiden pienin kieltolain tullessa voi- maan. fiskaalisista syistä. Välillä koetettiin kieltää alemmalta rahvaalta viinanpoltto jot- ta heidän olisi ostettava viinansa pappiloista ja kartanoista, joille poltto sallittiin. Tätä pidettiin relevanttina kontrollin muotona, eikä ylempien säätyjen taloudel- lista näkökulmaa juuri tuotu esille. Kustaa III palautti talonpojille poltto- oikeuden saadakseen poliittista tukea. Suomen Suuriruhtinaskunnassa kotipoltto kiellettiin 1866 ja siitä pitäen Suomel- la on aina ollut virallinen alkoholipolitiikka. Ennen kieltolakia (hyväksytty Edus- kunnassa 1908 ja tullut voimaan 1919) anniskelua pyrittiin rajoittamaan muun muassa kunnallisten anniskeluyhtiöiden piiriin. Suomen kansan uskottiin oleman juomassa itseään kuoliaaksi, vaikka sen tilastoitu alkoholinkulutus oli länsimai- den pienin kieltolain tullessa voimaan. Kieltolaki aiheutti Suomessa kuten muis- sakin maissa rikollisuuden kasvua. Se kumottiin 1932 fiskaalisista syistä. Kieltolakeja on ollut luvulla voimassa seuraavissa ei- islamilaisissa maissa: Prince Edward Island, ja lyhyempiä aikoja eräissä muissa Kanadan provinsseissa Färsaarilla; rajoitettu tuonti emämaasta Tanskasta omaan käyttöön sallittiin

19 Venäjän keisarikunnassa ja Neuvosto- Venäjällä. Kun I maailmansota syttyi, Venäjällä säädettiin kieltolaki jonka seurauksena valtiontalous romahti val- misteverojen ehdyttyä. Tästä seuranneen vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen palattiin valtion vodkamonopoliin ja valtiollistettiin myös muu alkoholituotanto ja kauppa. Tiettävästi alkoholinkäyttö ei kieltolain aikana sanottavasti vähentynyt Islanti ( vain olut kiellettynä) Norjassa kiellettyjä tislatut viinat, myös muut alkoholijuomat 1919 Unkarin lyhytaikainen neuvostotasavalta toteutti kieltolakia Suomi USA Islannissa ansanäänestyksen enemmistö kannatti 1908 kieltolakia, joka tuli voi- maan Kun Espanja boikotoi islantilaista kalaa jonka suurin ostaja se oli, ell- ei viinintuontia sallittaisi, sallittiin viinit Väkevät sallittiin kansanäänestyk- sen perusteella 1935, mutta olut (yli 2,25 %) pysyi kiellettynä 1989 saakka. Rait- tiuslobby perusteli olutkieltoa sillä, että viinaa halvempana se turmelisi kansaa pahimmin. Tämän argumentin tueksi ei koskaan ollut esittää kovaa dataa, vaan se oli puhdas mielikuvaperuste. Oluen sallimisen jälkeen se syrjäytti nopeasti viinan suosituimpana alkoholi- juomana. Islanti on hyvä esimerkki pohjoisen vodkavyöhykkeen myytistä. Sallitun alkoholin sääntely Alkoholijuomien kauppaa ja anniskelua on jossakin määrin säännelty aina ja kaikkialla, mutta sääntely ei välttämättä ole ollut valtiollista tai alkoholipolitiikas- ta johtuvaa. Sitä ovat harjoittaneet kunnat järjestyssääntöperusteisesti sekä kes- kiajan porvarilliset korporaatiot kilpailunrajoitusmielessä. Uskonnollisin perustein alkoholin sääntelyä ovat harjoittaneet islamilaisen maa- ilman ulkopuolella protestantit ja jossakin määrin buddhalaiset. Katolisella kir- kolla ja katolisten maiden kulttuureilla sekä juutalaisuudella on myönteinen suh- tautuminen viiniin, ja alkoholin käyttötavasta vastuun katsotaan olevan yksilöillä ja perheillä. Joissakin maissa alkoholin kauppa ja anniskelu on kielletty tiettyinä juhlapäivinä ja äänestyspäivinä (Thaimaa, Sri Lanka ja muutamat Intian osavaltiot). Nykyaikana tyypillisimpiä sääntelytapoja ovat olleet anniskeluaikojen rajoituk- set. Tiukimmat anniskelusäädökset olivat pitkään UK:ssa (kello 12-23), ja annis- keluajat vapautettiin siellä vasta

20 Anniskelusäännöksiin liittyy yleensä periaate, että päihtyneelle ei saa anniskella eikä anniskelua saa jatkaa, jos on ilmeistä että se johtaa päihtymiseen. Tämä pe- riaate on Suomessa ollut voimassa 1932 lähtien. On arvoitus, miksi kapakoista on koko ajan tullut kadulle päihtyneitä asiakkaita. Säädöstä on pidetty periaatteelli- sesti tärkeänä, kuten monia muitakin säädöksiä joilla ei ole ollut vaikutusta todel- lisuuteen. Alkoholipolitiikan uskottavuudesta tässä mielessä ei juuri keskustella Uusimpia periaatteellisesti tärkeitä yrityksiä vähentää juomista ovat pullojen etiketteihin vaaditut varoitus- ja pelottelutekstit, jollaisia on jo pitkään ollut tu- pakkatuotepakkauksissa. Alkoholipoliittista keskustelua käydään tällä hetkellä Suomen ohella vahvimmin Brittiläisen Kansainyhteisön maissa, joissa keskustelunalainen vero- ja hintataso on olennaisesti alempi kuin Suomessa. Kansanterveyteen ja yleiseen järjestyk- seen liittyvä argumentointi kulkee melko samalla tavalla kuin Suomessa. Näissä maissa, kuten Suomessakin, kysytään myös, onko kokonaiskulutusteoriasta poli- tiikan pohjaksi. Uuden Seelannin alkoholipoliittisesta keskustelusta Luke Malpass, Alcohol Policy and the Politics of Moral Panic (2011) monographs/pm- 118.pdf Uudessa Seelannissa liberalisoitiin alkoholiregiimi perusteellisesti luvulla. Kulutus henkeä kohti on luvulla alempi kuin ennen liberalisointia. Kuiten- kin maassa on syntynyt viime vuosina poliittinen moraalipaniikki ja alkoholihait- tojen hintalappua on laskettu hyvin vaihtelevin menetelmin suurella haarukalla. Jopa kieltolakiliike on syntynyt. Uusi Seelanti on viime vuosikymmeninä profiloitunut viinimaana ja oluen kulutus on romahtanut 40 vuodessa puoleen. Tisleet käytetään jo voittopuolisesti keski- oluen vahvuisissa drinkeissä. Kun naisten alkoholinkäyttö on tänä aikana kasva- nut, miesten alkoholinkäyttö on siis olennaisesti vähentynyt. Kokonaiskulutusteoriaa vastaan on esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan hin- nankorotukset vaikuttavat kaikkein huonoimmin suurkuluttajien ja ongelma- juojien kulutukseen. Siten veronkiristykset ja myös saatavuusrajoitukset kuritta- vat kohtuukäyttäjiä eivätkä pure ongelmasegmentteihin. UK:n keskustelusta issues- for- the- new- parliament/social- reform/alcohol- policy/ Alkoholipoliittisia kiristystoimia on arvosteltu siitä, että ne vaarantavat brittiläi- sen pubikulttuurin, joka on hillittyä ja häiriövapaata, ynnä perinteiset juomateol- lisuudet (viski ja oluet), mutta eivät vaikuta häiriköiden häiriökäyttäytymiseen. Häiriökäyttäytymisen hallinnassa järjestyssäännöt ja järjestyksenpito ovat pur- reet paremmin. 20

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen

Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen Tiedetäänkö mitä ollaan tekemässä? Käsiteltävänä oleva uudistus toteutettaisiin tietoisena sen vaikutuksista. Alkoholilainsäädännön uudistusten

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua Ravintolassa vai kadulla? vastuullista anniskelua Miten alkoholipolitiikka on muuttanut suomalaisten alkoholinkäyttöä? Alkoholin saatavuutta ja matkustajatuontia on vapautettu, ravintola-anniskelua tiukennettu.

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 Riippuvuuksien teoriaa ja käytk Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa:

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö/ Johtaja Kari Paaso Hallitusneuvos Ismo Tuominen kirjaamo.stm@stm.fi Lausuntopyyntö STM075:00/2011 LAUSUNTO 30.9.2013 Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus Alkoholijuomien hinnat ja kulutus VILLE VEHKASALO Virosta tulee näillä näkymin EU:n jäsen vuoden 2004 vappuna. Tämän jälkeen kuka tahansa voi tuoda omaan käyttöönsä edullista alkoholia Virosta vaikka pakettiautolla.

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä?

Alkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä? Alkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä? - osaammeko tehdä tutkimuksen merkitykselliseksi? Pia Mäkelä 4.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimus Lähde: Nature Politiikka/

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017

Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiili- ja muotialan vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Tekstiilin

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot