LIITE (Kirjalliset vastaukset)

Transkriptio

1 LIITE (Kirjalliset vastaukset) KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio vastaa yksin näistä vastauksista.) Kysymyksen nro 10 esittäjä Jacky Henin (H-0093/07) Työterveys ja työnantajien sosiaalinen vastuu Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on arvioinut äskettäisessä tutkimuksessaan, että työhön liittyvien terveysongelmien kustannuksiin kuluu yli kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Suurin osa näistä ongelmista johtuu stressistä, jota työmarkkinoiden joustavuus ja yleistynyt sosiaalinen epävarmuus vapaissa yhteisöissämme aiheuttaa. Monissa tieteellisissä tutkimuksissa onkin vahvistettu, että työperäinen stressi on syynä moniin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, masennukseen, nikotiiniriippuvuuteen, alkoholismiin jne. Mitä tehokkaita toimia neuvosto aikoo toteuttaa Lissabonin ohjelman yhteydessä, jotta työnantajat asetettaisiin sosiaaliseen vastuuseen työntekijöille aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja korvaamisesta? Aluksi haluan todeta, että puheenjohtajavaltio Saksa ja sen seuraajat Portugali ja Slovenia ovat yhteisessä puolentoista vuoden ohjelmassaan suunnitelleet toimia sen takaamiseksi, että nykyaikainen, sosiaalinen ja kestävä työlainsäädäntö kehittyy jatkuvasti joka puolella EU:ta. Oma osansa on myös komission vuosien yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa koskevan tiedonannon sekä komission äskettäin esittelemän työlainsäädännön tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan jatkotoimilla. On yleisesti tiedossa, että strategiassa vuosiksi otettiin huomioon työn luonteen muuttuminen ja uudet riskit, joita siitä aiheutuu ja joihin arvoisa jäsen viittasi täysin aiheellisesti kysymyksessään. Tulevassa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa näitä riskejä käsitellään yksityiskohtaisesti ja ne otetaan esille myös työllisyysneuvoston päätelmissä toukokuussa. Viime vuosien aikana on hyväksytty useita työoloja koskevia direktiivejä, ja arvoisa jäsen on varmasti tietoinen yhteisön voimassa olevasta lainsäädännöstä kysymyksessä työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta työnantajan vastuusta. Tuohon lainsäädäntöön kuuluu puitedirektiivi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä sekä nyt jo 19 yksittäistä direktiiviä, joissa säädetään tarkemmin määriteltyjen työsuojelun alojen vähimmäisvaatimuksista. On myös muistettava, että vastuu tämän lainsäädännön täytäntöönpanosta on jäsenvaltioilla ja että vain ne ovat vastuussa kaikista korvauksia koskevista säädöksistä. Työnantajien velvollisuus on noudattaa säädöksiä ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset valvovat niiden noudattamista. Komission tehtävä puolestaan on valvoa, että direktiivit saatetaan kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja sillä on oikeus aloittaa tarvittaessa perustamissopimuksia koskeva rikkomismenettely. Se valvoo myös direktiivien käytännön täytäntöönpanoa, mitä varten se saa jäsenvaltioilta säännöllisesti raportteja. Haluan huomauttaa, että komissio on juuri esitellyt uuden direktiivin tämän alan käytännön toimia koskevien raporttien yksinkertaistamisesta ja järkeistämisestä. Puheenjohtajavaltio Saksa tekee läheistä yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta tästä ehdotuksesta päästäisiin yksimielisyyteen mahdollisimman pian. Jos tilannetta tarkastellaan laajemmin, kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian näkökulmasta, voidaan todeta, että neuvosto on juuri nyt viimeistelemässä Euroopan työllisyysstrategian eri osa-alueiden vuosittaista arviointia. Tämän työn pohjalta työllisyysneuvosto muotoili kokouksessaan 22. helmikuuta 2007 useita tärkeitä vaatimuksia työmarkkinoiden rakenteellisista parannuksista ja vahvemmasta sosiaalisesta yhtenäisyydestä, ja ne annettiin käsiteltäviksi kevään Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea olivat aktiivisesti mukana muotoilemassa näitä tärkeitä vaatimuksia, joissa ilmaistaan kanta esimerkiksi työlainsäädännön nykyaikaistamiseen ja sopivaan sosiaalisen suojelun tasoon.

2 Voin siis vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että neuvosto toimii osaltaan, puheenjohtajavaltio Saksan johdolla, Euroopan unionin työntekijöiden työterveyden suojelun ja työturvallisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Kysymyksen nro 11 esittäjä Panagiotis Beglitis (H-0095/07) Tarve tarkistaa terroristijärjestöjä koskevan luettelon laadintamenettelyä Euroopassa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi hiljattain (12. joulukuuta 2006) tuomion iranilaista Kansan mujahedin -ryhmää koskevassa asiassa (asia T-228/02). Siinä tuotiin esiin avoimuutta koskeva tarve, oikeus tietää, minkä todisteiden perusteella poliittinen järjestö sisällytetään EU:n "terroristiluetteloon" sekä puolustusoikeus. Aikooko neuvosto noudattaa demokraattista EU:n lainsäädäntöä sekä panna täytäntöön Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion tarkistamalla menettelyä, jonka perusteella järjestöt on tähän asti luokiteltu terroristijärjestöiksi? Tänä vuonna on kulunut kuusi vuotta YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymästä terrorismin torjuntaa koskevasta päätöslauselmasta sekä sen sisällyttämisestä neuvoston 27. joulukuuta 2001 antamaan yhteiseen kantaan. Voiko neuvosto antaa arvion, miten tehokas EU:n "terroristiluettelon" laadintaa ja uudelleentarkastelua koskeva menettely on ollut? Neuvosto on parhaillaan toteuttamassa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimia, ja se on jo aloittanut työn parantaakseen menettelyjään terrorismiin sekaantuneita henkilöitä ja yhteisöjä koskevassa asetuksessa (EY) N:o 2580/2001 mainitun luettelon laatimisen osalta. Neuvoston tavoitteena on, aina kun se on mahdollista, esittää perustelut jokaiselle henkilölle tai yhteisölle, jonka varat jäädytetään, sekä selkeyttää menettelyjä ja lisätä niiden avoimuutta. Tämä antaa luettelossa oleville henkilöille ja yhteisöille mahdollisuuden pyytää tapaustaan käsiteltäväksi uudelleen. Neuvosto teki 21. joulukuuta 2006 päätöksen eräiden henkilöiden ja yhteisöiden lisäämisestä luetteloon, jossa on mainittu ne henkilöt, yhteisöt ja ryhmät, joiden varat jäädytetään (neuvoston päätös 3006/1008/EY, EUVL L 379, 28. joulukuuta 2006). Jo siinä yhteydessä neuvosto on antanut perusteluja, jotka on toimitettu kyseisille henkilöille ja yhteisöille. Neuvosto on myös ilmoittanut noille henkilöille ja yhteisöille, mihin toimiin ne voivat ryhtyä ilmaistakseen kantansa. Neuvosto päätti myös 30. tammikuuta panna täytäntöön tuomioistuimen tuomion Kansan mujahedin -ryhmää (PMOI) koskevassa asiassa, ilmoittaa PMOI:lle aikomuksestaan pitää sen luettelossa henkilöistä tai yhteisöistä, joiden varat jäädytetään, ja myös perustella tämän päätöksen sille. Neuvosto on kehottanut PMOI:tä esittämään huomautuksensa ja mahdolliset niitä tukevat todisteet kuukauden kuluessa. Kysymyksen nro 12 esittäjä Yiannakis Matsis (H-0096/07) Turkin uhkaukset Kyproksen tasavaltaa kohtaan Miten neuvosto aikoo tukea Kyproksen tasavaltaa EU:n jäsenvaltiota, joka on edelleen Turkin sotaisten uhkausten kohteena? Uhkausten tavoitteena on estää Kyproksen tasavaltaa tekemästä naapurimaidensa kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat niiden maakaasuvarojen käyttöä, joita Kyproksen suvereenilla talousalueella mahdollisesti on.

3 Neuvosto on tietoinen asiasta, johon arvoisa jäsen viittaa ja joka liittyy hyviin naapuruussuhteisiin ja Kyproksen kysymykseen. Hyvien naapuruussuhteiden osalta haluan viitata Eurooppa-neuvoston vuoden 1999 Helsingin kokouksen ja vuoden 2004 joulukuun Brysselin kokouksen tätä asiaa koskeviin päätelmiin, joissa vaaditaan yksiselitteistä sitoutumista hyviin naapuruussuhteisiin. Tämä merkitsee kaikkien sellaisten toimien välttämistä, jotka saattaisivat haitata erimielisyyksien rauhanomaista ratkaisemista. Tätä kantaa on tukenut myös yleisten asioiden neuvosto päätelmissään 11. joulukuuta Yleisemmin Kyproksen kysymyksestä toteaisin jälleen lyhyesti tämän: se, että Turkki tukee jatkossakin pyrkimistä Kyproksen tilanteen kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen YK:ssa, EU:n perusperiaatteita noudattaen, ja se, että Turkin ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisten suhteiden normalisoituminen edistyy, Kyproksen tasavalta mukaan lukien, kuuluvat vaatimuksiin, joiden noudattamisella mitataan edistymistä liittymisprosessissa. Edellä mainitut asiat kuuluvat myös neuvottelukehykseen ja uusitun Turkin assosiaatiosopimuksen lyhyen aikavälin ensisijaisiin tavoitteisiin, joita EU tuo järjestelmällisesti esiin käydessään poliittista vuoropuhelua tapaamisissa Turkin kanssa. Voin vakuuttaa teille, että pidämme näitä asioita erittäin tärkeinä ja seuraamme tarkkaan tilanteen kehittymistä, sillä edistyminen tässä asiassa vaikuttaa muun muassa liittymisneuvottelujen jatkoon. Kysymyksen nro 13 esittäjä Frank Vanhecke (H-0098/07) Euroopan ulkopuolisten maahanmuuttajien kotoutumissopimus Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Puolan ja Espanjan sisäministerit sopivat maaliskuussa 2006 pitämässään epävirallisessa huippukokouksessa tutkivansa mahdollisuutta ottaa käyttöön "eurooppalainen kotoutumissopimus" tai "Eurooppa-tutkinto" sellaisia maahanmuuttajia varten, jotka haluavat EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden. Saatujen tietojen mukaan kyseisellä "sopimuksella" on tarkoitus täydentää eri jäsenvaltioissa jo käytössä olevia kansalaisuustenttejä. Ministerit sopivat siitä, että ehdotus annetaan kansallisten asiantuntijoiden tutkittavaksi. Mitä tähän "eurooppalaiseen kotoutumissopimukseen" sisältyy? Mitä velvollisuuksia sopimuksessa luetellaan? Mikä on sopimuksen oikeudellinen asema? Miten sopimus suhtautuu muihin kansalaisuuden saamiselle vaadittuihin kokeisiin, joita eri jäsenvaltioissa sovelletaan? Eikö Belgian hyvin joustava kansalaisuuslainsäädäntö, jossa tuleville uusille Belgian kansalaisille ei aseteta minkäänlaisia velvollisuuksia, muodosta ongelmaa kyseisen sopimuksen käyttöönotolle? Puheenjohtajavaltio haluaa huomauttaa, ettei sillä ole toimivaltaa antaa lausuntoja niin kutsutun G6:n neuvotteluista. EU pyrkii tosiaan tiiviimpään yhteistyöhön kotouttamispolitiikan alalla. Vaikka kansallisten kotouttamisstrategioiden hyväksyminen ja täytäntöönpano kuuluu vastaisuudessakin jäsenvaltioiden toimivaltaan, EU jatkaa niiden tukemista muun muassa kannustamalla kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. EU:ssa käydyissä neuvotteluissa ei kuitenkaan tähän mennessä ole tuotu esiin kotouttamissopimuksen käsitettä. Lopuksi on huomattava, että Eurooppa-neuvosto on 14. ja 15. joulukuuta 2006 antamissaan päätelmissä päättänyt, että vuoden 2007 aikana edistetään kotoutumista ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumista jäsenvaltioissa ja EU:ssa, vahvistetaan kotouttamispolitiikkaa sekä päästään sopimukseen yhteisistä tavoitteista ja strategioista. Kotoutumista käsittelevä ministerikokous, joka järjestetään toukokuussa 2007, onkin siksi erityisen tärkeä. Kysymyksen nro 14 esittäjä Jörg Leichtfried (H-0100/07) Euroopan laajuinen tupakointikielto ravintoloissa Onko Euroopan laajuisen tupakointikiellon toteuttaminen kaikissa ravintoloissa neuvoston mielestä mahdollista?

4 Miksi tarvittava prosessi etenee niin hitaasti? Neuvoston totesi 2. joulukuuta 2002 antamassaan suosituksessa tupakoinnin ehkäisemisestä ja aloitteista tupakoinnin torjunnan tehostamiseksi 1, että passiivisen tupakoinnin riskien vuoksi jäsenvaltioiden on pyrittävä suojelemaan tupakoitsijoita ja tupakoimattomia tupakansavulta. Se suositteli, että ne laatisivat lainsäädäntöä tai muita tehokkaita toimia, joilla taataan suojelu tupakansavulta suljetuissa tiloissa työpaikalla, suljetuissa julkisissa tiloissa ja julkisessa liikenteessä. Tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitedirektiivin (FCTC) päämäärä on, että nykyisiä ja tulevia sukupolvia suojellaan tupakkatuotteiden käytöltä ja tupakansavun aiheuttama ilman saastuminen torjutaan. Komissio ja jäsenvaltiot (Italiaa ja Tšekin tasavaltaa lukuun ottamatta) ovat ratifioineet FCTC:n, jossa sopimuspuolet sitoutuvat täsmällisesti määriteltyyn velvollisuuteen suojella ihmisiä tupakansavun haitoilta. FCTC:n 8 artiklassa todetaan, että kaikkien sopimuspuolten on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin, joilla suojellaan passiiviselta tupakoinnilta suljetuissa iloissa työpaikoilla, julkisissa liikennevälineissä, suljetuissa julkisissa tiloissa ja tarvittaessa muissa julkisissa tiloissa. Komissio hyväksyi 30. tammikuuta 2007 vihreän kirjan "Tavoitteena savuton Eurooppa: EU:n toimintavaihtoehdot". Komission tavoitteena oli aloittaa kattava kuulemisprosessi (1. toukokuuta 2007 saakka) parhaasta tavasta estää passiivinen tupakointi ja tukea savuttomien alueiden yleistymistä EU:ssa. Puheenjohtajavaltio on jo kiinnittänyt neuvoston huomion tähän vihreään kirjaan. On suunniteltu, että neuvoston kokoukseen (työllisyys ja sosiaaliasiat) 31. toukokuuta 2007 sisältyy ministerien näkemystenvaihto vihreästä kirjasta. Kysymyksen nro 15 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0102/07) Pienten yritysten taakkojen vähentäminen Komissio esitti marraskuussa 2006 aloitteen eurooppalaisten yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Pk-yritysten liitto on viime viikkoina tavannut komission kanssa pyytääkseen pk-yrityksien tilastoraportointia koskevien vaatimusten vähentämistä seuraavan kolmen vuoden aikana 30 prosentilla ja ylisääntelykäytännön korjaamista kansallisesti. Tukeeko neuvosto tällaisia ehdotuksia? Jos tukee, mitä toimia se aikoo esittää nykyisen puheenjohtajakauden aikana, jotta komissiota tuetaan ja rohkaistaan panemaan täytäntöön tämä kiireellisesti tarvittava uudistus? Neuvoston kanta on, että yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollisten kulujen vähentäminen on tärkeää EU:n kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamisen kannalta. Neuvosto käsitteli 19. helmikuuta 2007 komission toimintaohjelmaa, jolla pyritään vähentämään hallintokuluja. Se päätyi siihen, että tarvitaan huomattavia yhteistoimia, jotta hallintokuluja voidaan vähentää EU:ssa merkittävässä määrin. Se yhtyi kantaan, jonka mukaan on saatava aikaan 25 prosentin vähennys EU:n sääntöjen täytäntöönpanon aiheuttamissa hallintokuluissa vuoteen 2012 mennessä, ja jäsenvaltioiden on asetettava itselleen kunnianhimoisia kansainvälisiä tavoitteita vuoteen 2008 mennessä. Neuvosto kehottaakin komissiota aloittamaan toimintaohjelmansa näistä lähtökohdista jäsenvaltioiden tukemana. Korostaakseen, kuinka tärkeänä se pitää edistymistä tällä alalla, neuvosto päätti antaa etusijan komission tiedonannossa suositelluille välittömille toimille heti, kun komissio on tehnyt asiaa koskevat ehdotukset. 1 EYVL L 22, , s.31.

5 Kysymyksen nro 16 esittäjä Åsa Westlund (H-0104/07) Syrjintä uskonnollisen vakaumuksen perusteella Saudi-Arabiassa Amnesty International on raportoinut useista tapauksista, joissa ihmisiä on otettu kiinni ja pakotettu poistumaan Saudi- Arabiasta ilman minkäänlaisia menettelytakeita kuten oikeudellista neuvontaa. Ilmeisesti syynä on ollut heidän todellinen tai epäilty yhteytensä itseään osana islamia pitävään uskonnolliseen Ahmadiyya-yhteisöön. Näyttää siltä, että tapauksissa on selvästi rikottu kieltoa syrjiä ketään uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Onko neuvosto toteuttanut mitään toimia tämän tilanteen suhteen tai aikooko se tehdä niin? Neuvosto seuraa Saudi-Arabian ihmisoikeustilannetta erittäin tarkasti. Yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun yhteydessä EU suosittelee vahvasti niille kaikille ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten ratifioimista, jos maat eivät ole sitä jo tehneet. Euroopan unioni ajaa voimakkaasti kaikkien syrjinnän ja suvaitsemattomuuden muotojen poistamista. Siksi se esitti YK:n yleiskokouksen 61. istunnossa päätöslauselmaehdotuksen, jossa vaaditaan kaikkien uskontoon tai uskoon perustuvien syrjinnän ja suvaitsemattomuuden muotojen poistamista. Päätöslauselman yksimielinen hyväksyminen oli osoitus sen sisällön yleismaailmallisuudesta. Euroopan unioni kehottaakin yhteisön ulkopuolisia maita toteuttamaan päätöslauselman periaatteet käytännössä. Päätöslauselman on tunnustettu olevan merkittävä väline jokaisen yksilön ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja uskonvapauden suojelemisessa. Kysymyksen nro 17 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0107/07): Jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n ulkorajojen suojeluun Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua tehokkaasti Euroopan unionin ulkorajojen valvontaan ja erityisesti Frontexin merirajojen valvontamekanismiin? Ulkorajojen valvonta on jäsenvaltioiden vastuulla. Rajatarkastukset eivät kuitenkaan palvele ainoastaan kyseisen jäsenvaltion etua, vaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden etua, jotka ovat luopuneet rajatarkastuksista sisärajoilla. Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston Frontexin perustaminen neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/ oli merkittävä edistysaskel jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden lisäämiseksi ulkorajojen suojelussa. Frontex koordinoi operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken sekä johtaa operaatioita ja pilottihankkeita maa-, ilmaja merirajoilla. Auttaakseen niitä jäsenvaltioita, joiden rajoihin kohdistuu äkillistä ja poikkeuksellista painetta, komissio on antanut ehdotuksen parlamentin ja neuvoston asetukseksi nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta. Neuvosto käsittelee parhaillaan tätä ehdotusta, ja se pyrkii pääsemään parlamentin kanssa yksimielisyyteen asiasta ensimmäisessä käsittelyssä. Jäsenvaltiot voivat myös osallistua ulkorajojen valvontaan tarjoamalla toisilleen teknistä kalustoa. Frontex on parhaillaan kokoamassa asetuksen (EY) N:o 2007/ artiklan mukaista keskitettyä luetteloa teknisestä kalustosta, jota jäsenvaltiot ovat halukkaita lainaamaan muille jäsenvaltioille (niin kutsuttu työkalulaatikko). Frontex esitteli luettelon neuvoston 2 EUVL L 349, , s. 1.

6 kokouksessa 15. helmikuuta 2007, ja niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä olleet osallistuneet aktiivisesti sen kokoamiseen, kehotettiin tekemään niin. Luettelon on tarkoitus olla käyttövalmiina kesästä 2007 lähtien. Frontex on myös tehnyt vuonna 2006 kaksi toteutettavuustutkimusta merirajojen suojelusta (BORTEC ja MEDSEA). Ne käsittelivät eurooppalaisen valvontajärjestelmän perustamista eteläisille merirajoille, joita pidetään ensisijaisen tärkeinä joulukuun 2006 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmien mukaisesti. Frontexia kehotetaan myös kehittämään mahdollisimman pian pysyvä rannikkovartioverkosto eteläisille merirajoille. Frontex tutkii parhaillaan, miten se perustaa tämän verkoston ja saa jäsenvaltiot mukaan siihen. Kysymyksen nro 18 esittäjä Robert Evans (H-0109/07) EU:n ulkorajat EU:n ulkorajat muodostuvat uusista valtioista nyt kun Romania ja Bulgaria liittyivät unioniin. Mitä keskusteluja neuvosto on käynyt kyseisten maiden viranomaisten kanssa rajaturvallisuudesta, kaupankäynnistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta? Kuinka EU voi turvata rajansa vaikuttamatta EU:n kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen? Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevassa yhteisön säännöstössä (Schengenin rajasäännöstö), jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 15. maaliskuuta 2006 yhteispäätösmenettelyllä 3, säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien henkilöiden rajatarkastuksista. Säännöstö sitoo kaikkia jäsenvaltioita, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, voimaantulopäivästään 13. lokakuuta 2006 lähtien sekä Bulgariassa ja Romaniassa niiden EU:hun liittymisen ajankohdasta lähtien. Rajojen suojelua koskevat vaatimukset ovat siten samat ja sitovat kaikissa näissä jäsenvaltioissa tosin vuoden 2003 liittymissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja vuoden 2005 liittymissopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan Schengenin säännöstö, joka on sisällytetty osaksi Euroopan unionia ja joka koskee henkilöiden tarkastamisen lopettamista sisärajoilla vuosina 2004 ja 2007 liittyneiden jäsenvaltioiden kanssa ja välillä, ei ole vielä tullut voimaan. Nämä säännökset koskevat kyseisiä jäsenvaltioita vasta, kun neuvosto on tehnyt päätöksen arvioinnin perusteella ja kuultuaan Euroopan parlamenttia. Schengenin arviointimenettelyn mukaisessa arvioinnissa selvitetään, ovatko Schengenin säännöstön kaikkien osien soveltamisen kannalta välttämättömät ehdot toteutuneet. Tarkastuksista Romanian ja Bulgarian sisärajoilla voidaan luopua vasta, kun Schengenin säännöstö (Schengenin tietojärjestelmä II) on pantu täytäntöön, ja erityisesti sillä ehdolla, että kyseisiä jäsenvaltioita koskevat arvioinnit ovat myönteisiä. Kaikki jäsenvaltiot, myös Bulgaria ja Romania, ovat neuvostossa kaikilla tasoilla mukana keskustelemassa rajojen suojelua koskevista kysymyksistä, ihmissalakuljetuksesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Rajojen valvontaa ja rajatarkastuksia on arvioitu tai arvioidaan parhaillaan kaikissa uusissa jäsenvaltioissa sen selvittämiseksi, täyttävätkö ne Schengenin säännöstön ehdot ja voidaanko henkilöiden rajatarkastuksista sisärajoilla siis luopua. Bulgarian ja Romanian arvioinnit suoritetaan heti, kun nämä maat ilmoittavat olevansa valmiita. Kysymyksen nro 19 esittäjä Danutė Budreikaitė (H-0111/07) Euroopan komission kokoonpano Nizzan sopimuksessa määrätään, että 27 valtion Euroopan unionissa Euroopan komission jäsenet nimetään tasapuolista vuorottelua soveltaen ja jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti sen suhteen, mikä on niiden kansalaisten 3 Asetus (EY) N:o 562/2006, EUVL L 105, , s. 1.

7 toimikauden määräytymisjärjestys ja kesto komissiossa ja että tätä järjestystä määrättäessä on otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden väestöllinen ja maantieteellinen moninaisuus. Sopimuksessa Euroopan perustuslaista on tarkoitus ottaa huomioon edellä luetellut periaatteet. Euroopan komission varapuheenjohtaja Günter Verheugen ilmoitti 3. tammikuuta 2007 saksalaisella ZDF-kanavalla, että Euroopan unionin pieni jäsenvaltio saattaa hyötyä enemmän edustajasta - varakomissaarista - Euroopan komission merkittävää alaa edustavan jäsenen kabinetissa kuin komission jäsenen paikasta marginaalisella alalla. Mikä on EU:n puheenjohtajavaltion kanta edustajansa, Euroopan komission varapuheenjohtajan, puheisiin? Onko kanta puheenjohtajavaltion näkemysten mukainen? Millaisia ehdotuksia komission kokoonpanoa koskevista kysymyksistä on suunnitteilla sopimukseen Euroopan perustuslaista? Vastauksena arvoisan jäsenen ensimmäiseen kysymykseen muistuttaisin häntä siitä, että neuvostolla ei ole tapana kommentoida komission jäsenten julkisia lausuntoja. Arvoisan jäsenen toiseen kysymykseen on todettava, ettei olisi järkevää ennakoida jäsenvaltioiden kanssa parhaillaan käytävien, perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuutta koskevien neuvottelujen tulosta. Kuten arvoisa jäsen varmasti tietää, näiden neuvottelujen pohjalta laaditaan raportti, jonka puheenjohtajavaltio Saksa luovuttaa Eurooppa-neuvostolle vuoden 2007 alkupuoliskolla. Päätöksiä uudistusprosessin jatkosta tehdään, kun neuvosto on käsitellyt tuon raportin. Kysymyksen nro 20 esittäjä Avril Doyle (H-0113/07) Tullivapaiden ostosten epäoikeudenmukainen takavarikointi Transitalueilla sijaitsevissa myymälöissä ja tullivapaissa myymälöissä tehtyjä ostoksia koskevien nykyisten sääntöjen harkinnanvarainen ja epäoikeudenmukainen tulkinta on johtanut siihen, että laillisia tuotteita ostaneiden kuluttajien luottamus on heikentynyt huomattavasti. Nykyisten sääntöjen epäoikeudenmukaisen soveltamisen vuoksi tuhansia litroja tuotteita on takavarikoitu viime kuukausina, ja transitalueilla sijaitsevien myymälöiden ja tullivapaiden myymälöiden myynti on laskenut huomattavasti sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. Onko neuvosto tietoinen tästä kriisistä, joka vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin ja satoihin yrityksiin Euroopan unionissa? Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa ratkaistakseen tämän ongelman? Entä pitääkö puheenjohtajavaltio huulipunapuikkoa mahdollisena turvallisuusriskinä? Jos näin on, antaisiko neuvosto selvityksen asiasta? Kysymyksen nro 21 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0167/07) Turvallisuussäännöt EU:n lentokentillä Aikooko neuvosto tarkistaa eurooppalaisilla lentokentillä voimassa olevia EU:n turvallisuussääntöjä? Säännöt aiheuttavat sekaannusta: Eurooppaan matkaavilta läpikulkumatkustajilta takavarikoidaan tällä hetkellä kaikki tax-free-juomat. Yhteinen vastaus

8 Turvatoimista, joihin jäsenet viittasivat, on säädetty komission asetuksessa (EY) N:o 1546/2006, joka on annettu 4. lokakuuta 2006 ja jolla muutettiin ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä perusvaatimuksia käsittelevää asetusta (EY) N:o 622/ Komission toimet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 2320/2002, joka on annettu 16. joulukuuta ja jossa säädetään yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä. Näin ollen puheenjohtajavaltio pyytää jäseniä esittämään kysymyksensä komissiolle, jolla on paremmat edellytykset vastata heidän epäilyksiinsä. Jäsenten olisi huomattava, että tässä mainittuihin toimiin kuuluvat nesteitä ja geelimäisiä aineita koskevat rajoitukset, ja niiden tarve arvioidaan uudelleen kuuden kuukauden kuluttua. Kysymyksen nro 22 esittäjä Alain Hutchinson (H-0115/07) Parlamenttivaalit ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Djiboutissa Komission jäsen Michel tunnusti vastikään Djiboutin tasavallassa vieraillessaan, että maan toiminta välittäjänä ja alueen vakauden ja rauhan edistäjänä on merkittävää. Samalla hän myös esitti presidentti Guellehille, että Djiboutin ja Euroopan unionin poliittisia suhteita olisi syvennettävä tasapainoisemmin, varsinkin kun EU on maan tärkeimpiä kehitysavun antajia. Vaikka Djiboutin tasavalta onkin eittämättä strategisesti kiinnostava sekä alueellisesti että kansainvälisesti, ei voida unohtaa, että maata hallitsee autoritaarinen presidentti. Vain muutama päivä komissaari Michelin Djiboutin-vierailun jälkeen useita toimittajia ja oppositiossa olevan Mouvement pour le Renouveau démocratique -puolueen edustajia pidätettiin mielivaltaisesti, mitä muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö kritisoi. Djiboutin hallitsijan tapa käsitellä poliittisia vastustajiaan on sitäkin kyseenalaisempaa, kun maassa on määrä pitää parlamenttivaalit tammikuussa Miten neuvosto aikoo valvoa ihmisoikeuksien jatkuvaa kunnioittamista Djiboutissa? Aikooko neuvosto tukea EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämistä tammikuun 2008 parlamenttivaaleihin? Neuvosto on tietoinen siitä, että Mouvement pour le renouveau démocratique -puolueen (MRD) jäseniä ja riippumattoman Le Renouveau -viikkolehden työntekijöitä pidätettiin äskettäin. Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukainen säännöllinen poliittinen vuoropuhelu Djiboutin kanssa on EU:lle oikea yhteys ilmaista huolensa maan ihmisoikeustilanteesta ja kun otetaan huomioon yhteisesti sovittu päämäärä, eli vakaan ja demokraattisen poliittisen ympäristön edistäminen tuoda esiin myös yleisiä kysymyksiä maan poliittisesta tilanteesta. Samasta syystä EU:n tavoitteisiin yhteistyössä Djiboutin kanssa kuuluu paikallisen demokratian ja vastuuntuntoisen valtionhallinnon edistäminen tukemalla hajautettujen hallintoelimien kehittämistä ja toimintaa, sillä ne toimivat demokratian tukipilareina. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan mahdollisesta lähettämisestä Djiboutin parlamenttivaaleihin tammikuussa 2008 voidaan todeta, että EU:n vaalitarkkailutoiminnan ensisijaisista tavoitteista vuodeksi 2008 ei ole vielä keskusteltu niissä neuvoston ryhmissä, joiden vastuulla asia on. Kysymyksen nro 23 esittäjä Gay Mitchell (H-0117/07) Vaihtoehtoinen energia Miten neuvosto pyrkii edistämään vaihtoehtoisen energian käyttöä kansallisissa liikennesuunnitelmissa? 4 EUVL L 286, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002, annettu 16. päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä (EYVL L 355, , s. 1).

9 Neuvosto on täysin tietoinen vaihtoehtoisten energianlähteiden tärkeydestä liikennealalla, ei vain energian toimitusvarmuuden vaan myös ilmastonmuutoksen hidastamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta. Komissio julkisti energia- ja ilmastopakettinsa 10. helmikuuta 2007, minkä jälkeen energiaministereiden neuvosto ilmoitti päätelmissään 15. helmikuuta 2007 sitovaksi biopolttoaineiden vähimmäistavoitteeksi, joka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä kaikissa jäsenvaltioissa, 10 prosenttia bensiinin ja dieselin kokonaiskulutuksesta liikenteessä. Tämä tavoite vahvistettiin kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Energiaministereiden neuvosto päätti, että tavoite on sitova sillä ehdolla, että tuotanto on kestävää, toisen sukupolven biopolttoaineita tulee markkinoille ja polttoaineen laatua koskevaa direktiiviä muutetaan sopivalla tavalla, jotta soveltuvien sekoitusten käyttö on mahdollista. Päätelmissään neuvosto pyrki myös yhtenäiseen kehykseen uusiutuville energianlähteille. Siihen kuuluu tuleva komission vuoden 2007 ehdotus, joka koskee uutta kattavaa direktiiviä kaikkien uusiutuvien energianlähteiden käytöstä. Lisäksi se sisältää niiden toimien kattavan ja nopean täytäntöönpanon, joita neuvosto on suositellut päätelmissään; ne liittyvät biomassaa koskevaan komission toimintasuunnitelmaan kesäkuulta 2006, erityisesti toisen sukupolven biopolttoaineiden demonstraatiohankkeiden osalta. Neuvosto pitää tätä asiaa erityisen tärkeänä ja seuraa tilannetta tarkasti, kun komissio antaa ehdotuksensa. Neuvosto toivoo myös, että Euroopan parlamentti voi antaa ehdotukselle yhtä paljon tukea ja siten helpottaa sen hyväksymistä. Kysymyksen nro 24 esittäjä Simon Coveney (H-0119/07) Yhteinen kanta Burmasta Euroopan unionin Burmaa koskevan yhteisen kannan tullessa taas arvioinnin kohteeksi, voiko puheenjohtajavaltio ilmoittaa, aikooko se antaa tukensa yhteisen kannan uusimiselle, ja selittää syyt myönteiselle tai kielteiselle näkemykselleen? Jos puheenjohtajavaltio kannattaa yhteisen kannan uusimista, vahvistaisiko se yhteistä kantaa sisällyttämällä siihen esimerkiksi tuen Kansainväliselle työjärjestölle sen kantelussa Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvostoa vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa ja/tai lisäämällä Euroopan unionin taloudellista ja poliittista tukea maassa ja sen ulkopuolella toimiville hallituksista riippumattomille järjestöille? Onko puheenjohtajavaltio tietoinen siitä, että nykyinen yhteinen kanta ei mainitse lainkaan etnisiä ryhmiä, jotka muodostavat noin 40 prosenttia väestöstä, eikä se sisällä yhtään viittausta EU:n tukeen Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvoston, Kansallisen demokratialiiton ja etnisten ryhmien välisille kolmikantakeskusteluille, vaikka sekä Kansallinen demokratialiitto että etniset ryhmät ovat toistuvasti ilmoittaneet, että ne ovat ainoa laillinen keino Burman poliittiselle muutokselle? Sitoutuuko puheenjohtajavaltio vaatimaan, että Euroopan unionin yhteisessä kannassa ilmaistaan Euroopan unionin tuki kolmikantakeskusteluille ja tunnustetaan etnisten ryhmien ratkaiseva rooli? Koska kyseisessä maassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, neuvosto aikoo pitää yhteisen kannan ennallaan lukuun ottamatta mahdollisia teknisiä tarkistuksia. Puheenjohtajavaltion mielestä yhteinen kanta on edelleen sopiva yhdistelmä tavoitteena olevia rajoittavia toimia ja humanitaarista apua erään maailman köyhimmän maan väestölle. EU ilmaisee yhteisen kannan perusteella säännöllisin väliajoin kantansa hallitukselle ja alueellisille kumppaneille, jotka pystyvät vaikuttamaan maahan, ja ajaa muutoksia Burmaan/Myanmariin. Tämän prosessin yhteydessä tuodaan säännöllisesti esiin sellaisia kysymyksiä kuin ihmisoikeusrikkomukset, pakkotyö mukaan lukien, Daw Aung San Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttaminen sekä se, ettei maassa ole aitoa ja kattavaa siirtymäprosessia kohti legitiimiä demokraattista hallitusta.

10 Neuvosto on tukenut aktiivisesti Kansainvälisen työjärjestön ILOn pyrkimyksiä käsitellä valituksia pakkotyöstä Burmassa/Myanmarissa. Burman/Myanmarin hallitus pääsi tämän vuoden helmikuun lopulla ILOn kanssa sopimukseen näihin valituksiin vastaamisesta. EU käyttää jo yhteisön varoja aktiivisten kansalaisjärjestöjen tukemiseen sekä Burmassa/Myanmarissa että sen ulkopuolella. Kokonaisrahoitus Burmassa/Myanmarissa toteutettaville ohjelmille on lisääntynyt huomattavasti, ja komissio aikoo lisätä rahoitusta entisestään vuodesta 2007 alkaen. Maantieteellisen jaon ohella rahoitusta jaetaan jatkossa myös temaattisin perustein, ja tuki kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisoikeuksien kunnioitukselle on olennainen osa näitä temaattisia kokonaisuuksia. EU on toistuvasti kehottanut Burman/Myanmarin hallitusta ryhtymään kattavaan siirtymäprosessiin, johon kaikkien maan osapuolten, myös yksittäisten etnisten ryhmien, on osallistuttava. Lisäksi EU on sitä mieltä, että maan vakauttaminen pitkällä aikavälillä on mahdollista vain kansallisen sovinnon avulla, ja se vaatii maan kaikkien etnisten ryhmien osallistumista. Kysymyksen nro 25 esittäjä Nils Lundgren (H-0121/07) Itämeren saksalais-venäläinen kaasuputki Saksan entinen liittokansleri ja Nord Stream -yrityksen hallituksen puheenjohtaja Gerhard Schröder on sanonut Ruotsin televisiossa (SVT Rapport, ) neuvostossa kokoontuneiden ministereiden päättäneen, että jäsenvaltiot ovat velvollisia helpottamaan ja tukemaan Euroopan laajuisten TEN-verkkojen rakentamista. Schröder päättelee, että Itämeren saksalais-venäläisellä kaasuputkella olisi täten neuvoston tuki. Asiasta olisi päätetty energia-asioiden neuvostossa 17. kesäkuuta Yhtyykö neuvosto Schröderin ilmaisemaan näkemykseen? Onko neuvosto hyväksynyt Itämeren alitse kulkevan saksalais-venäläisen kaasuputken rakentamisen? Kysymyksen laatijalle huomautetaan, ettei Gerhard Schröder ole Nord Stream AG:n hallituksen puheenjohtaja, vaan yrityksen osakkeenomistajien komitean puheenjohtaja. Ensimmäisen kysymyksen osalta puheenjohtajavaltio haluaa tehdä selväksi, ettei se kommentoi tiedotusvälineissä esiintyneitä tietoja. Toisen kysymyksen osalta puheenjohtajavaltio toteaa, että kuten arvoisa jäsen varmasti tietää Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta sekä päätöksen 96/391/EY ja päätöksen N:o 1229/2003/EY kumoamisesta 6 viitataan Venäjän ja Saksan väliseen kaasuputkeen, joka kulkisi Itämeren kautta tai "rannikon ulkopuolista reittiä". Viittaukset ovat seuraavissa kolmessa kohdassa: Liitteessä I "Päätöksen 7 ja 8 artiklassa määritellyt ensisijaiset hankekokonaisuudet, myös Euroopan etua koskevien hankkeiden sijaintipaikat", NG.1 kohdassa. Liitteessä II "Lisäperusteet 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyä varten", otsikon "Kaasuverkostot" alla olevassa 9 kohdassa. Liitteessä III "Liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyt yhteistä etua koskevat hankkeet ja niiden eritelmät", 9 kohdassa "Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen", kolmas tässä mainituista hankkeista: "Pohjois-Euroopan kaasuputki: Venäjä, Itämeri, Saksa". Kuten arvoisa jäsen varmasti tietää, neuvosto ja parlamentti ovat päätöksen liitteessä I määritelleet Pohjois-Euroopan kaasuputken "Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi" tuo termi viittaa hankkeisiin, joita pidetään "kaikkein tärkeimpinä ensisijaisina hankkeina" (katso johdanto-osan 8 kappale). 6 EUVL L 262, , s. 1.

11 Tämän aseman saaneita hankkeita koskevien tarkempien säännösten osalta (esimerkiksi mahdollisuus yhteisön osarahoitukseen, jäsenvaltioiden velvollisuudet näiden hankkeiden suhteen ja eurooppalaisen koordinaattorin toiminta vakavien viivästysten tai täytäntöönpano-ongelmien sattuessa) neuvosto kehottaa arvoisaa jäsentä tutustumaan edellä mainittuun parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyllä hyväksymään päätökseen. Kysymyksen nro 26 esittäjä Marie Anne Isler Béguin (H-0123/07) Malin hallituksen ja tuareg-kansan välinen sopimus Tuareg-kansan 23. toukokuuta 2006 tekemän kapinan johdosta Malin hallitus ja Toukokuun 23. päivän demokraattinen liitto muutoksen puolesta (Alliance démocratique du 23 mai pour le changement) allekirjoittivat 4. heinäkuuta 2006 sopimuksen, joka tunnetaan nimellä Algerin sopimus, ja jolla konflikti pyritään ratkaisemaan. Sopimuksessa määrätään keskustelufoorumin, johon tuareg-kansa osallistuu, käynnistämisestä Pohjois-Malissa sijaitsevan Kidalin alueen kehittämiseksi. Malin hallitus aikoo järjestää foorumin ensi maaliskuussa, mutta ilman, että Toukokuun 23. päivän demokraattisen liiton muutoksen puolesta jäsenet osallistuvat. Malin valtio on pyytänyt Euroopan unionia osallistumaan foorumin järjestämiseen. Mitä Eurooppa-neuvosto aikoo tehdä varmistaakseen tuareg-kansan osallistumisen foorumiin ja edistääkseen Kidalin alueen kehitystä? Kuten arvoisa jäsen toteaa kysymyksessään, Pohjois-Malin kehitysfoorumi pidetään viimeisimpien tietojen mukaan 23. maaliskuuta. Tuo on viimeisin sovittu päivämäärä tapahtuman useiden lykkäysten jälkeen. EU:n lähetystöt saivat 15. helmikuuta Toukokuun 23. päivän demokraattinen liitto muutoksen puolesta -järjestöltä kirjeitä, joissa tuotiin esiin kysymys sen osallistumisesta foorumiin. EU:n Bamakon lähetystön päälliköt neuvottelevat parhaillaan asiasta ja pyrkivät saamaan tarkempaa tietoa Malin hallitukselta. Kysymyksen nro 27 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0125/07) Kuvantallennusjärjestelmä FADO Mikä on tämän järjestelmän, joka on ymmärtääkseni suunniteltu korvaamaan paperilla toteutettava jäsenvaltioiden hallitusten välinen tiedonvaihto aidoista ja vääristä asiakirjoista, nykytila? Kuten arvoisa jäsen tietää, eurooppalainen kuvantallennusjärjestelmä (FADO) perustettiin yhteisellä toiminnalla, jonka neuvosto hyväksyi 3. joulukuuta EYVL L 333,

12 Järjestelmän tarkoitus on, että jäsenvaltiot voivat sähköisesti hyvin nopeasti vaihtaa tietoa aidoista ja väärennöksiksi havaituista asiakirjoista. FADO on nyt täysin toimintavalmis, sitä käytetään neuvoston pääsihteeristöön perustetussa sähköisessä järjestelmässä, kuten edellä mainitun yhteisen toiminnan liitteessä on todettu, ja se toimii verkostona yhteydenpidossa jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja niiden välillä. Kysymyksen nro 28 esittäjä Glyn Ford (H-0129/07) Kuusikantaneuvottelut ja EU:n osuus Kun otetaan huomioon Pekingin kuusikantaneuvottelujen tulokset, millaisena neuvosto pitää EU:n osuutta prosessiin? Harkitaanko troikan vierailun mahdollisuutta? EU pitää 13. helmikuuta päättyneissä viimeisimmissä kuusikantaneuvotteluissa saavutettua sopimusta myönteisenä. Kuten puheenjohtajavaltio totesi14. helmikuuta antamassaan tiedotteessa, se toivoo, että sopimus pannaan ripeästi täytäntöön ja että neuvottelujen osapuolet jatkavat keskusteluja kaikista 19. syyskuuta 2005 annetussa yhteisessä lausumassa sovituista sitoumuksista. EU lupasi tiedotteessa myös tukea jatkossakin poliittisesti Korean niemimaan rauhaa ja vakautta sekä toi esiin mahdollisuuden troikan lähettämisestä Pohjois-Koreaan. Viimeksi mainittu on sittemmin tehty: troikka vieraili maassa maaliskuuta. Kysymyksen nro 29 esittäjä Georgios Karatzaferis (H-0135/07) Imian kalliosaari Neuvosto ei ole antanut vastausta kysymykseeni H-0046/07 8, joten joudun esittämään sen uudelleen pyytäen, että saan siihen selvän ja täsmällisen vastauksen: Onko Itä-Egeanmerellä sijaitseva Imian kalliosaari osa EU:n aluetta? Neuvostolla ei ole mitään lisättävää vastaukseen, jonka se on jo antanut arvoisan jäsenen kysymykseen H-0046/07. Se voi vain viitata asiaa koskevissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitettyihin kantoihin, jotka arvoisa jäsen varmasti tuntee. Kysymyksen nro 30 esittäjä Adamos Adamou (H-0138/07) Ehdotus Prümin sopimuksen sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön 8 Kirjallinen vastaus

13 Prümin sopimus johtaa kansalaisten henkilötietojen (epäilyksenalaisten sormenjälki- ja DNA-tiedot mukaan lukien) keräämiseen, tallessa pitämiseen ja käyttöön sekä vaihtoon ja sallii paikallisten ja ulkomaisten erityisyksiköiden läsnäolon ja toiminnan jäsenvaltioiden alueella. Lisäksi siinä määrätään kahden tai useampien valtioiden poliisien ja erityisjoukkojen yhteisten toimien toteuttamisesta kansainvälisesti merkittävissä tapauksissa. Tunnustaako neuvosto, että sellaisten termien käytön kuten "laajamittainen kerääminen" tai "vastaavanlaiset tärkeät tapahtumat" kautta synnytetään ennennäkemätön seuranta- ja torjuntamenettely? Eikö neuvostoa huolestuta, että vetoamalla yleisiin käsitteisiin kuten "hätätilanteet", "terroriteot", "yleisen järjestyksen turvaaminen", hyväksytään poliisien ja muiden torjunnasta vastaavien viranomaisten pääseminen käsiksi kansalaisten henkilötietoihin ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, ilman että nämä viranomaiset ovat tilintekovelvollisia riippumattomalle lailliselle vallankäytön valvontaelimelle? Eikö kansalaisten oikeuksien ja vapauksien loukkaamisen laillistamisesta kanneta huolta; sopimuksellahan toteutetaan tällainen laillistaminen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden, johon vain rajoitettu määrä henkilöitä syyllistyy, torjumisen nimissä? Alla esitettyjen syiden vuoksi puheenjohtajavaltio on eri mieltä arvoisan jäsenen kanssa, vaikka kunnioittaakin hänen näkökulmaansa. Neuvoston päätösluonnoksen, joka koskee rajatylittävän yhteistyön tehostamista erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi, 18 artiklassa käytetyt termit "joukkotapahtumat" ja "vastaavat suurtapahtumat" eivät millään tavoin synnytä "ennennäkemätöntä seuranta- ja torjuntamenettelyä" eivätkä edistä sellaisen syntymistä. Neuvosto haluaa huomauttaa arvoisalle jäsenelle, että mainitun päätösluonnoksen 18 artiklassa todetaan ainoastaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on avustettava toisiaan joukkotapahtumissa ja vastaavissa suurtapahtumissa sekä vakavissa onnettomuuksissa artiklassa määritellyllä tavalla. Kyseinen 18 artikla ei kuitenkaan luo oikeusperustaa valvontatoimille, jotka eivät aiemmin ole olleet sallittuja. Terrorismirikosten suhteen neuvoston päätösluonnoksen 16 artikla velvoittaa ainoastaan tietojen toimittamiseen silloin, "kun tiettyjen tosiseikkojen perusteella voidaan olettaa, että rekisteröidyt tulevat syyllistymään sellaisiin rikoksiin, joita terrorismin torjunnasta 13. päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 3 artiklassa tarkoitetaan". Tässäkään ei aseteta lisävalvontaan tai tutkintaan liittyviä velvoitteita, vaan velvoite koskee ainoastaan yhteistyötä. Arvoisan jäsenen pelko siitä, että poliisi ja muut rikosten torjunnasta vastaavat viranomaiset sekaantuvat kansalaisten yksityisasioihin ja siten rajoittavat ilmaisunvapautta ilman että nämä viranomaiset ovat tilintekovelvollisia demokraattiselle valvontaelimelle, on perusteeton. Yleisen järjestyksen ylläpito on aina kuulunut poliisin tärkeimpiin tehtäviin jäsenvaltioissa, eikä tätä tehtävää voida johtaa tästä neuvoston päätösluonnoksesta. Poliisivoimien on vastattava kansallisen lainsäädännön mukaisesti poliisin toimintaa valvoville viranomaisille kaikista toimista, joihin ne ryhtyvät tämän päätöksen perusteella. Päätösluonnos sisältää tietosuojaa koskevia erityisen tiukkoja ohjeita artiklassa, jotka koskevat kaikkea tämän päätöksen nojalla jaettavaa tietoa. Kysymyksen nro 31 esittäjä Michael Cashman (H-0140/07) Saman sukupuolen väliset suhteet, avioliiton jne. tuomitsevan lain hyväksyminen Nigeriassa Olemme huolissamme siitä, että Nigeria aikoo hyväksyä lain, jonka nimenä on "laki säännöksistä, jotka koskevat samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden, avioliiton ja muiden tähän liittyvien asioiden kieltämistä". Tällaisella lailla itse asiassa kriminalisoitaisiin Nigerian seksuaalivähemmistöjen yhteisö, ja sen motiivina on uskoaksemme pelko ja viha eikä asiallinen oikeuskäsitys. Ehdotettu laki on selvästi YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastainen ja se rikkoo myös Cotonoun sopimuksen 1 artiklaa, jossa tuetaan "yksilön oikeuksien kunnioittamista", ja 8 artiklaa, jossa edellytetään poliittista vuoropuhelua, jossa ihmisoikeuksien ja demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä hallintotapa ovat sopimuksen pätevyyden olennaisia edellytyksiä. Aikooko neuvosto ottaa tämän lain esille keskusteluissaan Nigerian hallituksen kanssa, ja mitä kiireellisiä toimia neuvosto aikoo toteuttaa sen varmistamiseksi, että EU tekee Nigerialle selväksi EU:n kannan ihmisoikeuksista? Aikooko neuvosto toistaa, että EU on sitoutunut saman sukupuolen välisten suhteiden kriminalisoinnin poistamiseen YK:n ihmisoikeustoimikunnan päätösten mukaisesti? Mitä neuvosto aikoo tehdä Cotonoun sopimuksen 1 ja 8 artiklan noudattamisen varmistamiseksi, jos kyseinen laki edelleen aiotaan hyväksyä?

14 EU ja Nigerian viranomaiset ovat itse asiassa keskustelleet samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisiä suhteita koskevasta lakiluonnoksesta. EU:n lähetystön päälliköt ovat seuranneet tätä asiaa tarkasti vuodesta 2006 lähtien ja keskustelleet siitä lakia vastustavien kansalaisjärjestöjen kanssa. EU on huomauttanut, että toteutuessaan laki olisi loukkaus yleismaailmallisia ihmisoikeusnormeja kohtaan, kuten arvoisa jäsen perustellusti totesi. EU:n lähetystön päälliköiden toimien lisäksi nigerialainen senaattori, joka johtaa asiasta vastaavaa valiokuntaa (oikeuden, ihmisoikeuksien ja lakiasioiden valiokunta) on suostunut tarkastelemaan lakiluonnosta uudelleen ja pyrkii varmistamaan, että se on kansainvälisen yhteisön hyväksyttävissä ja sopusoinnussa Nigerian perustuslain kanssa. Neuvottelut lakiluonnoksesta jatkuvat, ja kun otetaan huomioon lähestyvät parlamenttivaalit ja presidentinvaalit, on erittäin epätodennäköistä, että laki ehditään hyväksyä tällä vaalikaudella. EU seuraa edelleen tilannetta, kun uusi parlamentti on valittu. Kysymyksen nro 32 esittäjä Ivo Belet (H-0141/07) "Ilmastonmuutosmatkaliput" - päästöjen korvaamista koskeva vaihtoehto lentolippujen varaamisen yhteydessä Neuvosto vahvisti 20. helmikuuta 2007 antamissaan päätelmissä tiukan sitoutumisensa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Neuvosto oli myös tyytyväinen komission ehdotukseen siviili-ilmailun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen mukaan ottamisesta EU:n päästökauppajärjestelmään. Parhaillaan käsiteltävänä olevan direktiivin on kuitenkin määrä tulla voimaan vasta vuonna Komission tästä aiheesta järjestämä sidosryhmien kuuleminen osoitti, että lentoliikenteen päästöistä ja ympäristövaikutuksista suoritettavaa reittimaksua pidettiin toiseksi tehokkaimpana keinona vähentää lentoliikenteen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Koska lentoyhtiöt ja lentotoiminnan harjoittajat saattaisivat suhtautua torjuvasti pakolliseen järjestelmään (sen matkalippujen hintoja korottavan vaikutuksen vuoksi), olisi syytä harkita vapaaehtoisiin maksuihin perustuvan järjestelmän käyttöönottoa. Tällainen vapaaehtoinen maksu saisi olla korkeintaan 2 5 prosenttia lipun hinnasta. Kyseisten maksujen tuotto käytettäisiin metsänistutukseen tai uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin kehitysmaissa. Voisiko neuvosto harkita lentoliikenteen päästöhaitoista suoritettavan vapaaehtoisen maksun käyttöönottoa matkalippujen varaamisen yhteydessä, jotta myös neuvoston virkamiehet voisivat kantaa vastuunsa ja korvata lentojensa aiheuttamat päästöt? Kuten arvoisan jäsenen kysymyksestä käy selväksi, parhaillaan on meneillään komission aloittama keskustelu, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, onko ilmastonmuutoksen rajoittamistoimien parasta olla vapaaehtoisia vai pakollisia. Mikäli keskustelu johtaa siihen, että komissio tuo tämän asian neuvoston käsiteltäväksi, neuvosto antaa asialle kaiken sen ansaitseman huomion. Jos tuon käsittelyn päätteeksi neuvosto päättää ryhtyä lainsäädäntötoimiin komission ehdotuksen pohjalta kuultuaan ensin Euroopan parlamenttia, neuvosto huolehtii tietenkin siitä, että se toimii tarvittavalla tavalla, jotta kyseisen lainsäädännön täytäntöönpano helpottuu EU:n toimielimissä. Neuvosto ei voi tässä vaiheessa ennustaa mahdollisen lainsäädännön sisältöä tai laajuutta.

15 Arvoisaa jäsentä neuvotaan myös tutustumaan voimassa oleviin säädöksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarvioihin liittyvistä kysymyksistä. Kysymyksen nro 33 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0143/07) Laittomat maahanmuuttajat ja eurooppalainen politiikka Viime kuukausien aikana Kreikassa, itäisen Egeanmeren saarilla, on ollut havaittavissa huolestuttava Turkista tulevien laittomien maahanmuuttajien määrän kasvaminen. Vuonna 2006 pidätetyistä laittomista maahanmuuttajista 20 prosenttia oli kotoisin Turkista (kun vastaava osuus oli 15,5 prosenttia vuonna 2004 ja 11,9 prosenttia vuonna 2005). Kreikan ja Turkin välillä on voimassa takaisinottamista koskeva sopimus (huhtikuu 2002), ja koko tänä aikana kreikkalaiset viranomaiset ovat toimittaneet Turkille pidätettyä laitonta maahanmuuttajaa koskevaa pyyntöä, mutta näistä henkilöistä vain on viety takaisin. Turkin edistymistä liittymisvalmisteluissa koskevassa kertomuksessa (marraskuu 2006) komissio huomauttaa neuvotteluluvun 24 kohdalla (oikeus, vapaus ja turvallisuus), että ehdokasvaltiossa on edistytty hyvin vähän laittoman maahanmuuton torjunnassa ja että on toteutettava valtavia ponnisteluja yhteisön säännöstöön mukautumiseksi. Aikooko neuvosto toteuttaa aloitteita, jotta ehdokasvaltio nopeuttaisi välttämättömiä uudistuksia ja panisi ne asianmukaisesti täytäntöön kyseisellä alalla? Merkittävän ongelman aiheuttavat myös laittomien maahanmuuttajien kuljettamiskustannukset. Katsooko neuvosto, että Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintavirasto perustamistaan koskevan asetuksen (EY) N:o 2007/ artiklan perusteella (palauttamista koskeva yhteistyö) voisi käyttää yhteisön varoja kyseisten ongelmien hoitamiseen? On selvää, että neuvosto pitää erittäin tärkeänä, että ehdokasvaltiona Turkki pyrkii torjumaan laitonta maahanmuuttoa, ja siksi tämä asia otettiin mukaan lyhyen aikavälin ensisijaisiin tavoitteisiin, jotka sisältyvät neuvoston 23. tammikuuta 2006 tekemään päätökseen Turkin tarkistetun liittymiskumppanuuden periaatteista. Siinä yhteydessä viitataan yksiselitteisesti vaatimukseen takaisinottosopimuksen tekemisestä kiireellisesti EU:n kanssa. Tätä asiaa tarkastellaan myös neuvotteluluvun 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) arviointikertomuksessa, jota neuvosto käsittelee parhaillaan. EU on todennut toistuvasti, että nämä neuvottelut on saatava päätökseen nopeasti, ja tätä korostetaan varmasti edelleen kaikilla tasoilla, erityisesti assosiaatiosopimuksen nojalla perustetuissa foorumeissa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamista koskevan neuvoston asetuksen 9 9 artiklan mukaisesti virasto antaa tarvittavaa apua jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämisessä. Saman artiklan nojalla virasto voi myös käyttää yhteisön rahoituskeinoja, jotka ovat käytettävissä palauttamiseen. Puheenjohtajavaltion kanta onkin, että virasto voi hyödyntää palauttamiseen käytettävissä olevia yhteisön rahoituskeinoja jäsenvaltioiden yhteisten palauttamisoperaatioiden tukemiseen yhteisön palautuspolitiikan mukaisesti. On huomattava, että tämä koskee ainoastaan yhteisiä operaatioita laittomien maahanmuuttajien palauttamiseksi. Neuvostossa keskustellaan parhaillaan Frontexin osallistumisesta ja tehtävästä ilmateitse järjestettävien yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestämisessä. Aihetta käsiteltiin myös 27. huhtikuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä, jotka koskivat tiiviimpää operationaalista yhteistyötä ilmateitse järjestettävissä yhteisissä palauttamisoperaatioissa. Kysymyksen nro 34 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0148/07) Fasisti Ion Antonescun vapauttaminen syytteistä kuoleman jälkeen 9 Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu (EUVL L 349, , s. 1).

16 Romanian oikeusviranomaiset ovat vapauttaneet "pääministeri Ion Antonescun", fasistisen Rautakaartin johtajan ja Natsi- Saksan kumppanin toisessa maailmansodassa, sekä 19 "hallituksen" jäsentä sotarikollissyytteistä. Oikeusistuin kumosi Antonesculle Romanian vapauttamisen vuonna 1944 jälkeen langetetun tuomion ja antoi hänelle synninpäästön Romanian hyökkäyksestä Neuvostoliittoa vastaan Hitlerin Saksan rinnalla ja natsien rikoksista ihmiskuntaa kohtaan. Tämä päätös on provokaatio miljoonia sodassa kuolleita kohtaan sekä kaikkia niitä kohtaan, jotka kaikkialla maailmassa asettuivat vastustamaan fasismia kaikin voimin. Se on myös provokaatio Romanian kansaa kohtaan, joka vastusti merkittävällä tavalla fasismia ja puolusti demokratiaa ja rauhaa ennen Antonescun kaatumista ja sen jälkeen. Samalla se heikentää tärkeimpiä kansainvälisiä yleissopimuksia ja vaarantaa vakavalla tavalla demokraattiset perusvapaudet. Mikä on neuvoston kanta tähän epädemokraattiseen ja taantumukselliseen päätökseen? Neuvosto ei ole keskustellut tästä asiasta. Neuvosto haluaa huomauttaa, että sopimuksen Euroopan unionista 6 artiklan 1 kohdan mukaan "Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin." Kysymyksen nro 35 esittäjä Johan Van Hecke (H-0149/07) Herran vastarinta-armeijan (LRA) johtajien pidättäminen Ugandan hallitus on käynyt jo pitkän aikaa neuvotteluita Herran vastarinta-armeijan kanssa. Kyseessä on joukko, joka on jo vuosien ajan terrorisoinut Pohjois-Ugandaa sekä käyttänyt erittäin epäinhimillisellä tavalla hyväkseen lapsia. Osapuolet allekirjoittivat 26. elokuuta 2006 tulitaukosopimuksen, jonka voimassaoloaika päättyy helmikuun lopussa. LRA ei ilmestynyt sovitulle paikalle, ja vaikuttaa siltä, että se siirtyy kohti Keski-Afrikan tasavaltaa. Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut LRA:n johtajasta Konysta sekä neljästä muusta sen komentajasta kansainvälisen pidätysmääräyksen. Mitä toimia neuvosto toteuttaa, jotta Kongon demokraattisen tasavallan ja Keski-Afrikan tasavallan hallitukset pidättävät LRA:n johtajat? Neuvosto on todennut 15. toukokuuta 2006 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen pidättää hyvin nopeasti Herran vastarinta-armeijan (LRA) johtajat ja tuoda heidät kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) vastaamaan heitä vastaan nostettuihin syytteisiin. Neuvosto on vedonnut sekä Ugandan hallitukseen että Ugandan naapurivaltioihin, jotta ne huolehtisivat yhdessä siitä, että heistä annetut pidätysmääräykset pannaan täytäntöön. Neuvosto myös seuraa tarkasti ja tukee vahvasti LRA:n ja Ugandan hallituksen välistä rauhanprosessia. Se on kannustanut tuon prosessin osapuolia jatkamaan työskentelyä yhdessä, jotta rauhan ja oikeuden vakiinnuttamiseksi maahan saadaan aikaan kestävä rauhansopimus, joka on sopusoinnussa kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, myös ICC:n Rooman perussäännön kanssa. Neuvosto on myös kehottanut painokkaasti kaikkia alueellisten eturyhmien edustajia suhtautumaan rauhanprosessiin myönteisesti. Kysymyksen nro 36 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0153/07)

17 Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävien neuvottelujen vauhti Joulukuussa 2005 neuvosto ehdotti ehdokasvaltion aseman myöntämistä entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle (EJTM). Eikö Bulgarian ja Romanian tulo EU:n jäseniksi muuta neuvoston kantaa, mitä tulee Skopjen ja Brysselin välisten neuvottelujen aikatauluun ja vauhtiin? Bulgarian ja Romanian liittyminen saattoi viidennen laajentumiskierroksen päätökseen. Eurooppa-neuvosto totesi jälleen joulukuussa 2006, että EU pitää kiinni Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ja Turkille antamistaan lupauksista ehdokasvaltion asemasta. Eurooppa-neuvosto teki myös selväksi, että liittymisprosessin nopeus riippuu uudistusten tuloksista maissa, joiden kanssa neuvotteluja käydään, ja että jokaista maata arvioidaan tapauskohtaisin perustein. Euroopan unioni on jälleen korostanut Länsi-Balkanin valtioille, että niiden jokaisen kehitys kohti Euroopan unionin jäsenyyttä riippuu niiden omasta työstä Kööpenhaminan kriteerien sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtojen täyttämiseksi. On itsestään selvää, että nämä yleiset periaatteet pätevät myös entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan. Eurooppaneuvosto halusi antaa erityistä tunnustusta maan edistymiselle vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa, kun se myönsi joulukuussa 2005 maalle ehdokasvaltion aseman. Vaikka entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia on edelleen edistynyt, on sanottava kuten komissio totesi viime seurantakertomuksessaan marraskuussa 2006 että sen edistyminen on ollut hitaampaa. Ratkaisemattomiin kysymyksiin on nyt tartuttava mahdollisimman nopeasti. Niihin lukeutuvat Eurooppa-kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet ja mainitun sopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen. Hallituksen on ratkaistava suuria haasteita erityisesti poliisivoimien ja oikeuslaitoksen uudistamisessa sekä korruption torjumisessa. Niinpä liittymisprosessin vauhti riippuu ensisijaisesti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian omista toimista ja saavutuksista, joita tarkastellaan komission seuraavassa seurantakertomuksessa. EU tukee maata jatkossakin aktiivisesti sen pyrkiessä tähän päämäärään. Kysymyksen nro 37 esittäjä Georgios Toussas (H-0155/07) Irania koskevat hyökkäyssuunnitelmat Viime päivinä kansainvälisissä ja kansallisissa tiedotusvälineissä on julkaistu tietoja, joiden mukaan Irania vastaan on laadittu hyökkäyssuunnitelmia. Näissä tiedoissa mainitaan, että Yhdysvallat on laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman Iranin ydinlaitoksia ja muita laitoksia vastaan suunnattavista ilmaiskuista. Samanaikaisesti Israelin ilmavoimissa on havaittavissa suunnilleen samanlaiseen skenaarioon liittyvää intensiivistä toimintaa. Onko Yhdysvallat kertonut neuvostolle näistä suunnitelmista? Onko Yhdysvallat pyytänyt apua tai palveluita EU:n jäsenvaltioilta? Mikä on neuvoston kanta niihin? Neuvosto tukee edelleen pyrkimyksiä saavuttaa pitkän aikavälin neuvotteluratkaisu Iranin ydinohjelmaa koskevassa kysymyksessä. IAEA:n johtajan 22. helmikuuta YK:n turvallisuusneuvostolle esittämän raportin seurauksena neuvosto keskusteli Iranin ydinohjelmasta 5. maaliskuuta. Neuvoston kanta voidaan tiivistää toteamalla, että EU pitää jatkossakin kiinni kaksitahoisesta lähestymistavastaan Iraniin. EU panee täytäntöön toimia, joihin viitataan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1737 ja jotka kohdistuvat Iranin ydin- ja ohjusohjelman haavoittuvimpiin osiin. Samaan aikaan neuvosto tukee jatkossakin pyrkimistä pitkän aikavälin neuvotteluratkaisuun, joka viitoittaisi tietä uudelle, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja laajaan yhteistyöhön perustuvalle suhteelle Iraniin. Tämän osalta neuvosto muistuttaa laaja-alaisista ehdotuksista, jotka EU:n korkea edustaja esitteli Iranille 6. kesäkuuta 2006.

18 Kysymyksen nro 38 esittäjä Leopold Józef Rutowicz (H-0156/07) Tutkimustulosten levittämisen ja soveltamisen nopeuttaminen Yhdysvallat on muutamassa vuodessa tullut merkittäväksi biopolttoaineiden tuottajaksi. Sinne on ilmestynyt tuhansittain biopolttoainetta myyviä huoltoasemia, ja biopolttoaineita käyttäviä ajoneuvoja on valmistettu miljoonia. Euroopan kaupungistuminen jatkuu pahentaen entisestään liikenneongelmia. Haasteet on ratkaistava, ja se edellyttää tutkimusta ja uusien teknologioiden nopeaa soveltamista sekä ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämistä. Eurooppa käyttää suurimman osan energiastaan valaistukseen. Tutkimuksella voidaan luoda uusia, tehokkaampia ja edullisempia valaistusjärjestelmiä, jotka on saatava nopeasti käyttöön. Euroopan yhteiskunnat katsovat, että tässä työssä ei ole edistytty riittävästi. Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa nopeuttaakseen tutkimustiedon leivittämistä ja soveltamista tällä alalla? Kuten arvoisa jäsen varmasti tietää, parlamentti ja neuvosto ovat vastikään hyväksyneet päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta ( ) 10 ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ( ) perustamisesta 11. Nämä kaksi ohjelmaa ovat pääasialliset toimet; ne on tarkoitus toteuttaa kaikilla niillä aloilla, joilla niitä tarvitaan kirimään umpeen Euroopan unionin ja sen kilpailijoiden välimatka kansainvälisillä markkinoilla. Tämä onnistuu siten, että teollisuus, poliittisen vastuun kantajat ja yhteiskunta ottavat paremmin ja nopeammin käyttöön tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia. Tarkoituksena on, että nämä kaksi ohjelmaa auttavat myös saavuttamaan erään EU:n tärkeimmistä päämääristä, nimittäin Euroopan taloudellisen kasvun mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn lisäämisen investoimalla tietoon, innovointiin ja inhimilliseen pääomaan. Vaikka ohjelmat ovat erilaisia, ne eivät sulje toisiaan pois. Niiden odotetaan johtavan parempaan yhtenäisyyteen ja täydentävyyteen sekä synergiaetuihin monien jo nyt toteutettavien edistämistoimien yhteydessä, eikä ainoastaan yhteisön tasolla vaan myös jäsenvaltioissa, yhteisön ulkopuolisissa maissa ja osana hallitustenvälisiä aloitteita, kuten rakennerahastojen, Costin ja Eurekan toimia. Energia kuuluu EU:ssa seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvän Yhteistyö-erityisohjelman 12 tavoitteen joukkoon. kymmenen ensisijaisen Älykäs energiahuolto Euroopassa 13 puiteohjelmasta. -ohjelman toimet rahoitetaan myös suoraan kilpailukyvyn ja innovoinnin Kysymyksessä esitettyjen erityisesti EU:n energiantarvetta koskevien näkökohtien osalta arvoisaa jäsentä kehotetaan tutustumaan neuvoston 15. helmikuuta 2007 antamiin päätelmiin Euroopan energiapolitiikasta 14, Euroopan energiapolitiikkaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, jossa on määritelty painopisteet ja jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan 8. ja 9. maaliskuuta 2007, ja niin kutsuttuun energiapakettiin, jonka komissio hyväksyi 10. tammikuuta joulukuuta 2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 412, s marraskuuta 2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 310, s marraskuuta 2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 400, s marraskuuta 2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 310, s. 30 (III luku Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma) /07 (Presse 24) 15 Paketin tärkeimmät tavoitteet on hahmoteltu komission tiedonannossa "Energiapolitiikka Euroopalle", annettu 10. tammikuuta 2007, KOM(2007)1.

19 Kysymyksen nro 39 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0161/07) EU:n rahoitustuen palauttaminen palestiinalaishallinnolle Myös EU keskeytti rahallisen tuen palestiinalaishallinnolle Israelin ja USA:n hallitusten julistettua sen Palestiinan vaalien jälkeen tammikuussa anteeksiantamattomalla tavalla boikottiin. Boikotointi merkitsee todellisuudessa Palestiinan kansan rankaisemista, sillä se on johtanut palestiinalaisten jo ennestään vaikean humanitaarisen tilanteen pahenemiseen ja pysäyttänyt Palestiinan julkisten elinten, erityisesti julkishallinnon toiminnan. On mahdotonta ymmärtää, että EU on tähän asti asettanut palestiinalaishallinnolle suhteiden palauttamisen ja myös rahoitustuen uudelleen aloittamisen ehdoksi "sitoutumisen väkivallattomuuteen", kun juuri Israel miehittää sotilaallisesti Palestiinan alueita ja sortaa Palestiinan asukkaita, "Israelin tunnustamisen", kun käytännössä juuri Israel kieltäytyy tunnustamasta Palestiinan kansan oikeutta suvereeniin ja itsenäiseen valtioon, ja "aiempien sopimusten ja velvoitteiden, myös rauhansuunnitelman, noudattamisen", vaikka nimenomaan Israel rikkoo YK:n päätöslauselmia, Oslon sopimuksia ja rauhansuunnitelmaa ja muiden sietämättömien esimerkkien ohella jatkaa laittoman muurin rakentamista ja siirtokuntapolitiikkaansa palestiinalaisalueilla. Milloin unioni aikoo palauttaa suhteet palestiinalaishallintoon ja käynnistää uudelleen taloudellisen avun? Kysymyksen nro 40 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0171/07) Palestiinan asukkaista 46 prosentilla riski kuolla nälkään Länsirantaa ja Gazan aluetta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien raportissa kerrotaan ahdingosta, jossa alueen asukkaat ovat jatkuvien yhteenottojen sekä palestiinalaishallintoon kohdistetun saarron johdosta. Raportin mukaan 46 prosenttia kotitalouksista ei kykene hankkimaan tarpeeksi ruokaa, ja nälkäkuoleman riski palestiinalaisilla johtuu poliittisen tilanteen aiheuttamista rajallisista taloudellisista mahdollisuuksista hankkia ruokaa. Aikooko neuvosto poistaa kiellon rahoituksen antamisesta palestiinalaishallinnolle ja pyytää kansainvälistä yhteisöä poistamaan saarron, jota ei voida hyväksyä? Yhteinen vastaus Euroopan parlamentin jäsenet käsittelevät kysymyksissään palestiinalaisille annettavaa tukea. EU ja muut Lähi-idän kvartetin jäsenet ovat onnitelleet Palestiinan kansaa vaaliprosessista, jonka tuloksena pidettiin vapaat, oikeudenmukaiset ja turvalliset lakia säätävän neuvoston vaalit 25. tammikuuta Vaalituloksen seurauksena korkea edustaja Solana korosti puhuessaan Euroopan parlamentissa Strasbourgissa 5. huhtikuuta 2006, ettei EU:lla ole varsinaista syytä toivoa Hamasin hallituksen epäonnistuvan. Neuvosto totesi päätelmissään 12. helmikuuta 2007 pitävänsä myönteisenä Mekassa 8. helmikuuta saavutettua sopimusta kansallisen yhtenäisyyden palestiinalaishallituksen muodostamisesta. EU on valmis työskentelemään yhdessä Palestiinan laillisen hallituksen kanssa, joka hyväksyy yksimielisesti kvartetin periaatteet, nimittäin väkivallasta luopumisen, Israelin olemassaolon oikeuden tunnustamisen ja aiempien sopimusten ja velvoitteiden noudattamisen. EU on myös korostanut olevansa sitoutunut jatkamaan Palestiinan kansan perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavan avun antamista avun kokonaismäärä oli yli 650 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja se on myös huolehtinut siitä, että nämä toimet tulevat Palestiinan kansan tietoon. EU jatkaa työtä sellaisen neuvotteluratkaisun saavuttamiseksi Israelin ja Palestiinan selkkaukseen, että päädytään rauhaan ja turvalliseen tilanteeseen, jossa kaksi demokraattista valtiota elää rinta rinnan. Neuvosto on, kuten ennenkin, valmis tekemään kaiken voitavansa auttaakseen pääsemään tähän päämäärään.

20 Kysymyksen nro 41 esittäjä Antonis Samaras (H-0162/07) Korkeakoulututkintojen tunnustaminen Bolognan prosessin sekä Norjan Bergenissä allekirjoitetun Euroopan yliopistotutkintojen vastavuoroista tunnustamista koskevan pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioiden olisi laadittava luettelo yliopistoista, joiden tutkintoja ei tunnusteta ilman täydentäviä toimia. Tällaisia luetteloita ei ole vieläkään laadittu. Euroopan parlamentille on osoitettu asiasta monia vetoomuksia, ja kansalaiset ovat huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Voiko neuvosto ilmoittaa, mitä toimia toteutetaan yhteisön tasolla ja mitä jäsenvaltioiden on tehtävä Euroopan unionia koskevien velvoitteiden noudattamiseksi? Aikooko neuvosto ehdottaa lisätoimia asiasta? Neuvoston tietojen mukaan vuoden 2005 Bergenin konferenssin lopuksi annetussa julkilausumassa, johon arvoisa jäsen viittaa, sen enempää kuin ylipäätään koko Bolognan prosessissa ole viittausta minkäänlaisen luettelon kokoamiseen yliopistoista, joiden tutkintoja ei tunnusteta. Sen sijaan ministerit kyllä vaativat julkilausumassa tutkintojen tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen ratifioimista ja kehottivat osanottajamaita puuttumaan ENIC/NARIC-verkostojen paikantamiin tunnustamisongelmiin sekä laatimaan kansalliset toimintasuunnitelmat ulkomaisten tutkintojen tunnustamisprosessin laadun parantamiseksi. Neuvosto muistuttaa, että joitakin säänneltyjä ammatteja lukuun ottamatta EU:n voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole EU:n kattavia yhteisön säädöksiä tutkintojen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Tosin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklassa todetaan, että yhteisön toiminnalla pyritään rohkaisemaan tutkintotodistusten ja opintojaksojen tunnustamista, ja tätä tarkoitusta varten komission alaisuuteen on perustettu tiedotuskeskusten verkosto, joka tarjoaa tietoa ja neuvoja jäsenvaltioissa saatavan akateemisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen sisällöstä ja laadusta. Neuvosto haluaa lopuksi todeta muista tällä alalla toteutettavista toimista, että se on jo kertonut niiden yleispiirteistä vastauksena komission ehdotukseen Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta, ja odottaa nyt parlamentin ilmaisevan kantansa siihen. Vaikka tämä viitekehys ei ole sitova, toivomme, että kun se on perustettu, se edistää merkittävästi erilaisten tutkintojen tunnustamista riippumatta niiden tasosta tai siitä, missä päin Eurooppaa ne on suoritettu. Kysymyksen nro 42 esittäjä Liam Aylward (H-0163/07) Tukien täydentäviä ehtoja koskevat säännökset Aikooko EU:n neuvosto tarkistaa erittäin tiukkaa lainsäädäntöä, jonka vaatimukset Irlannin ja muiden jäsenvaltioiden maataloustuottajien on täytettävä ennen maatilatuen käyttöönsä saamista? Onko EU:n neuvosto tietoinen siitä, että ilman ennakkoilmoitusta tehtävät tarkastukset aiheuttavat huomattavaa ärtymystä maatalousyhteisöissä ja erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöiden keskuudessa? Neuvosto on täysin tietoinen ongelmista, joita tukien täydentäviä ehtoja koskevien säännösten täytäntöönpanosta aiheutuu maataloustuottajille, myös Irlannissa. Ministerit ovat usein tuoneet tämän asian esiin neuvostossa.