VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Jyväskylä Pauliina Juntunen Psykologi, psykoterapeutti

Transkriptio

1 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Jyväskylä Pauliina Juntunen Psykologi, psykoterapeutti

2 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? EI?

3 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? VERTAISTUEN MERKITYS KOROSTUNUT (korvaa ammattiavun) PRO-ANA -ILMIÖ

4 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? PALJON NEGAT. KOKEMUKSIA AMMATTILAISISTA, MM. VÄHÄTTELYÄ, PELOTTELUA SEKÄ SAIRAUTTA VAHVISTAVIA KOMMENTTEJA JA NEUVOJA -> kynnys hakea apua

5 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? PALJON ASIAKKAITA, JOTKA KOKENEET SAMAA ERIKOISTUNEESSA HOIDOSSA

6 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? KROONISTUMINEN JA KUOLLEISUUS SUURTA (20-50%)

7 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? KYLLÄ?

8 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? TOIMIVA HOITOKONTAKTI TOIMII (paraneminen 50-80%)

9 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? ERITYISOSAAMINEN/ERITYISYKSIKÖT LISÄÄNTYMÄSSÄ (toipumista edesauttavat käytänteet ja suhtautuminen opittavissa)

10 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? YKSILÖLLISYYDEN JA LUOVUUDEN PAINOTTAMINEN (erilaisia hoitoja erilaisille ihmisille)

11 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? KAIKKEA EI TARVITSEKAAN YMMÄRTÄÄ!

12 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? TOISAALTA VAIKEUDET YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ ALTISTAVAT ASIAKKAAN AHDISTUKSELLE SEKÄ VAHVISTAVAT SAIRASTA AJATTELUA JA TOIMINTAA

13 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? SAIRAS MIELI ON TÄTÄ: Yliherkkyys Subjektiivisuus Täydellisyyteen pyrkiminen Itseinho/viha Vaikeus tehdä päätöksiä Mielialavaihtelut Tunteiden ja tarpeiden kieltäminen/hämärtyminen Takertuminen ulkoisiin ihanteisiin ja sääntöihin Syyllisyyden ja häpeän tunteet Arvottomuuden tunteet Toivottomuuden tunteet

14 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Voimakkaat pelot Ahdistuneisuus Keskittymiskyvyttömyys Eristäytyminen Pakonomainen ajattelu ja käyttäytyminen Itsen rankaiseminen ja itsetuhoinen käytös Oman itsen (kehon) kokeminen hyvin vääristyneesti (vs. järki) Mielen jakautuminen realistiseen (terveeseen) ja kielteiseen (sairaaseen) puoleen Manipulointi, valehtelu

15 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Yliherkkyys Täydellisyteen pyrkiminen Subjektiivisuus -> vahvistavat kielteistä minäkuvaa Validoinnin puute (tarpeet, tunteet) Paha olo (kielteinen minäkuva -> kehonkuvan vääristyminen) Tarpeiden ja tunteiden kieltäminen (Identiteetin epämääräisyys) Ahdistuneisuus Tunnemieli Sääntömieli Tahto? Syömishäiriö Viisas mieli, mitä minä tarvitsen?

16 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Yliherkkyys -> herkkä ja voimakas reagointi sekä tunteisiin juuttuminen Pyrkimys täydellisyyteen (keino välttää kielteisiä tunteita) -> kielteinen minäkuva (kielteistä palautetta mahdotonta välttää) Subjektiivisuus -> syyllisyys, häpeä -> kielteinen minäkuva Kielteinen minäkuva konkretisoituu kielteisessä suhtautumisessa omaan kehoon Tarpeet ja tunteet ovat sairastuneen mielestä vähäpätöisiä, kiellettyjä tai vaarallisia -> kieltäminen -> turvautuminen ulkoisiin ihanteisiin ja sääntöihin

17 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Identiteetin kehityksen pysähtyminen -> riippuvuus ulkopuolelta tulevasta palautteesta ja tuesta (säännöt) Oireet ovat keino helpottaa kielteisiä tunteita, mutta aiheuttavat enenevässä määrin ahdistusta ja pysäyttävät kehityksen -> jatkuva ristiriita, tunne ansassa olemisesta Informaation prosessointikyvyn kapeutuminen tukee kielteistä ajattelua (tunteenomainen päättely, mustavalkoajattelu, älyllistäminen jne.) -> negat. tulkinnat Sairastuneen on vaikeaa ottaa vastaan ja varsinkin sisäistää terveyttä tukevaa informaatiota ( lyhyt muisti, mitätöinti) Sairastunut kykenee ajattelemaan ja toimimaan rakentavasti ainoastaan toisen, terveen ihmisen

18 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Sairastunut on emotionaalisesti pikkulapsen tasolla, älyllisesti usein ikäistään kypsempi -> uhma, kapina, kiukuttelu yms. Oireiden merkitys on usein moninainen: - keino helpottaa psyykkistä pahaa oloa (joskus rankaisun kautta) - saada tarpeet ja tunteet kuulluiksi (avunhuuto), - ratkaista ongelmia - pysäyttää itsenäistymisprosessi ja toisaalta pyrkiä kohti itsenäisyyttä - joskus myös epäsuora itsemurha (keino muuttua näkymättömäksi arvottomuuden tunteen seurauksena)

19 MITÄ PITÄISI YMMÄRTÄÄ? Oireista luopuminen on vaikeaa, koska: - sairastunut kokee ne hallitsemattomiksi - taustalla on voimakkaita pelkoja, kuten hallinnan menettämisen pelkoa, tyhjän päälle jäämisen pelkoa, epävarmuutta hyväksytyksi tulemisesta, tunteiden pelkoa, alkuperäisten ongelmien palaamisen pelkoa jne. Usein jonkin oireen poisjääminen johtaa uuden ilmaantumiseen/toisen voimistumiseen

20 MITÄ TÄMÄ KAIKKI MERKITSEE HOIDON KANNALTA? Sairastunut vastustaa hoitoa/hoitavia henkilöitä (ennen kaikkea muutosehdotuksia ja muutoksia) Sairastunut ei kykene pitämään kiinni sovituista asioista silloin, kun se herättää voimakasta ahdistusta Sairastunut ei kykene luopumaan oireistaan sovitussa tahdissa Sairastunut ei kykene luottamaan hoitaviin henkilöihin Sairastunut pyrkii kontrolloimaan hoitoa/ottamaan vastuun omasta hoidostaan Sairastunut valehtelee ja manipuloi, eli testaa henkilökuntaa

21 MITÄ TÄMÄ KAIKKI MERKITSEE HOIDON KANNALTA? Sairastunut karkailee ja oireilee myös hoidossa ollessaan Sairastunut kiukuttelee ja saa raivokohtauksia Sairastunut pyrkii saamaan vahvistusta kielteiselle ajattelulleen (kommentit, turhautuminen jne.) Sairastunut projisoi hoitaviin henkilöihin omia riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita sekä pyrkii vakuuttamaan hoitohenkilökunnan omasta arvottomuudestaan saamalla henkilökunnan turhautumaan, rankaisemaan häntä tai keskeyttämään hoidon -> kielteinen minäkuva vahvistuu

22 KOHTAAMISESSA HUOMIOITAVAA Avun pyytäminen ja vastaanottaminen vaikeaa, usein sairastuneella jokin muu ongelma tai vähättelee oireita/kaunistelee tilannetta Ambivalenssin ymmärtäminen ja validointi Asiallinen tieto (psykoedukaatio), realisointi ja toistot Ulkoistaminen -> kontrolli Kielteisen ajattelun vahvistamisen välttäminen (esim. ulkonäön kommentointi tai turhautuminen) Hoitomotivaation luominen ja luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on hoitavien henkilöiden tehtävä (ei asiakkaan ominaisuus) Liiallinen vastuu altistaa epäonnistumisen kokemuksille -> kielteinen minäkuva vahvistuu (esim. lomat)

23 KOHTAAMISESSA HUOMIOITAVAA Toimivan hoitosuhteen keskeisiä elementtejä: läsnäolo, lempeys, johdonmukaisuus, varmuus, turvallisuus, validointi, syyllistämisen ja rangaistusten välttäminen, taitojen harjoittelu Pois painokeskeisyydestä - yksi oire muiden, ehkä vakavampien joukossa - ei tueta asiakkaan painokeskeisyyttä - rehellisyys - reiluus/epäonnistumisen kokemusten väheneminen -> Tavoitteena syömiskäyttäytymisen normalisoiminen ja oireiden väheneminen/psyyken muutokset sekä omannäköinen, mielekäs elämä (identiteetti, itsetunto, itsenäistyminen) -> vaatii pitkän ja tiiviin tuen

24 VARO NÄITÄ OLET NYT PALJON PAREMMAN NÄKÖINEN!

25 VARO NÄITÄ APUA, OLEN LIHONUT/LÄSKI! TAI APUA, EN NÄYTÄ ENÄÄ SAIRAALTA!

26 VARO NÄITÄ ONPA SINULLA KIVA HAME!

27 VARO NÄITÄ APUA, MINULLA ON OLLUT TÄHÄN ASTI TOSI KAMALAT VAATTEET!

28 VARO NÄITÄ EN MINÄKÄÄN LAITA RASVAA LEIVÄN PÄÄLLE!

29 VARO NÄITÄ RASVAN LAITTAMINEN LEIVÄN PÄÄLLE ON KIELLETTYÄ/VÄÄRIN/ LIHOTTAVAA/EPÄTERVEELLISTÄ!

30 VARO NÄITÄ MITEN SAIRAS MIELI TOIMII? 1 Jos paino laskee alle x kg, joudut sairaalaan! 2 Syöt sen minkä pystyt, ei paineita! 3 Ihan hyvinhän sinä saat syötyä! (potilas syö puolet siitä, mitä pitäisi) 4 Hoitava hlö: En tiedä, mitä sinun kanssasi pitäisi tehdä! 5 Et sinä täällä (hoidossa) parane! 6 Tule takaisin hoitoon, jos et pysty syömään kotona mitään!

31 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? TOISAALTA AMMATTILAISET PELKÄÄVÄT AHDISTUSTA YHTÄ PALJON KUIN SAIRASTUNEET -> VÄLTTELY -> SH- LOGIIKAN VAHVISTUMINEN (Vitousek)

32 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Syömishäiriön erityislaadun ymmärtäminen (vs. esim. paniikkihäiriö, sos. fobia tai masennus): - tahdonalaista (syöminen ja muuttuminen on mahdollista) - sääntöjen/kielen ohjaamaa (sairastuneet murehtivat mahd. unohtamista ja ponnistelevat muistaakseen) - ruokaan yms. liittyvät uskomukset ovat työn/opettelun tulosta, ja niitä ylläpidetään negat. sisäisen puheen avulla - taustalla selkeä logiikka/järki - suurin osa oireista aliravitsemustilan aiheuttamia -> eivät vaadi terapiaa/puuttuminen voi olla epäinhimillistä

33 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? - sairastuneiden suurin pelko on totta : aliravitsemustilan korjaantuminen tarkoittaa painon nousemista ja joskus jopa kontrollin menettämistä; kehon muuttuminen ja kontrollin menettäminen on stressaavaa kenelle tahansa - syöminen ei saa voimaan paremmin, vaan siitä seuraa turvotusta, tunnesäätelyn ongelmia jne. - sairastuneet pelkäävät, että heistä tulee vähemmän pelokkaita! - oireita arvostetaan -> motivointi - pitkäkestoisen työn tulosta, ei takuuta uudesta onnistumisesta vs. mania, alkoholismi

34 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Pelkäävätkö ammattilaiset asiakkaiden ahdistusta yhtä paljon kuin asiakkaat itse? - esim. pakko-oireista kärsivä altistetaan toistuvasti pahimmalle pelolle (and beyond) - altistaminen syömishäiriöiden kohdalla on hyvin varovaista/ahdistusta vältetään (jopa mielikuvatasolla) - opetetaan syömään normaalisti (vs. ylittämään rajoja) - opetetaan ympäristöä mukautumaan sairastuneeseen sen sijaan, että sairastunutta opetettaisiin toimimaan ympäristössä (esim. kommentit) - rauhoitellaan lihomisen pelkoja vs. altistetaan niille

35 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Paniikki! Sopiva ahdistus Turva-alue

36 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? TOISAALTA JA TOISAALTA ELI??? OLENNAISTA ON SE, MISSÄ VAIHEESSA ASIAKAS/HOITO ON AKUUTTI VAIHE ERI ASIA KUIN PITKÄLLE EDENNYT TOIPUMINEN -> RAKENTAVA SUHTAUTUMINEN VAATII MIELEN YMMÄRTÄMISTÄ!

37 VOIKO AMMATTILAINEN YMMÄRTÄÄ SAIRASTA MIELTÄ? Terapeuttien toivottavia ominaisuuksia (Gulliksen et al.; Int. Journal of EDs 2012): - hyväksyntä (lämpö, huolenpito, ymmärrys yms.), kunnioitus ja kärsivällisyys -> turvallisuuden ja arvostuksen tunne, luottamus, yksilöllisyyden ja tasa-arvoisuuden kunnioittaminen - aktiivinen kiinnostus ja huumori - haastaminen (voimavarioihin keskittyminen ja vaikeissa tilanteissa tukeminen) - pätevyys (erikoistuminen ja (itse)varmuus)

38 AUTISMI/ASPERGERIN OIREYHTYMÄ YHTEYS SYÖMISHÄIRIÖÖN 18-24%:lla anoreksiaa sairastavista autismin kirjon häiriö (Berkman et al.; Eating Disorder Review 2007) Asperger-keskustelupalstan galluppi: n. 50%:lla epätyypillinen syömishäiriö Syömishäiriöissä paljon samoja piirteitä (-> voi johtaa ylidiagnosointiin), toisaalta tyttöjen/naisten asperger tunnistetaan huonosti (stereotypiat -> alidiagnosointi) - oirekuva osin erilainen (esim. ei erityisiä mielenkiinnon kohteita) - tytöt/naiset oppivat peittämään oireet paremmin (esim. empatiaongelma, sos. ongelmat) - diagnoosina usein kaksisuuntainen mielialahäiriö, persoonallisuushäiriö (epävakaa, estynyt, vaativa, narsistinen) tai joskus myös psykoottinen häiriö

39 AUTISMI/ASPERGERIN OIREYHTYMÄ YHTEYS SYÖMISHÄIRIÖÖN UUDET AUTISMIN KIRJON DG-KRITEERIT: Pysyviä puutteita sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa 1. Puutteet sosioemotionaalisessa vuorovaikutuksessa (esim. lähestyminen, vuorottelu, jakaminen, reagointi) 2. Puutteet ei-kielellisessä kommunikaatiokäyttäytymisessä (kehonkielen käyttö ja ymmärtäminen) 3. Puutteet kehitysikään sopivien suhteiden kehittymisessä ja ylläpitämisessä (käyttäytymisen mukauttaminen, mielikuvitus, ystävyyssuhteet) Rajoittuneet, toistavat mallit käyttäytymisessä, kiinnostuksissa ja aktiviteeteissa (2 seuraavista) 1. Puhe, motoriikka, esineiden käyttö 2. Rutiinit ja rituaalit sekä muutosten vastustaminen 3. Rajoittuneet ja voimakkaat tai kohteeltaan epätavalliset kiinnostuksen kohteet 4. Yli- tai alireagoivuus sensorisille ärsykkeille tai epätavallinen kiinnostus ymäristön sensorisiin puoliin

40 AUTISMI/ASPERGERIN OIREYHTYMÄ YHTEYS SYÖMISHÄIRIÖÖN Yhteisiä piirteitä: - aistiyliherkkyydet (erot AS vs. SH) - rutiinit/rituaalit, juuttuminen (yksityiskohtiin) - puutteet sos. taidoissa/sos. ongelmat (erot AS vs. SH) - hyvä systeemiajattelu ( systemizing ) - vaikeudet mentalisaatiossa (toisen mielen lukemisessa/ymmärtämisessä) - aleksitymia (vaikeudet tunteiden tunnistamisessa, kokemisessa ja käsittelemisessä) - älyllisyys, mustavalkoisuus - itsekeskeinen ajattelu/empatiavaje (30% syömishäiriöstä kärsivistä) Toisaalta syömishäiriöön sairastuneet usein sosiaalisesti taitavia (mikä sulkee aspergerin pois, jos ei matkimista/näyttelemistä) ja muut piirteet lievenevät/häviävät paranemisen myötä

41 AUTISMI/ASPERGERIN OIREYHTYMÄ YHTEYS SYÖMISHÄIRIÖÖN Onko dg tärkeä? Kyllä varsinkin, jos dg-kriteerit täyttyvät -> erityispiirteiden huomioon ottaminen, hoidon kohdentaminen, itsetuntemuksen lisääminen (itsetunto ja identiteetti), erilaiset kuntoutusmahdollisuudet (neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia yms.) Diagnoosia varten tarvitaan tutkimusjakso (mieluiten taho/henkilö, joka perehtynyt AS-diagnostiikkaan) Netissä olevat testit/lomakkeet antavat vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia, mutta käyttökelpoisia oireluetteloina/asian käsittelyn apuvälineinä Miten erotusdiagnostiikka onnistuu? Kiinnitä huomio seuraaviin: - onko sos. ongelmia/erikoisuuksia ollut jo lapsena/ennen syömishäiriöön sairastumista - vuorovaikutuksen ongelmat (sos. tunnetaidot puutteelliset, mikä näkyy esim. reagoinnin vähäisyytenä, vaikeutena pyytää apua, suorasanaisuutena sekä vaikeutena vastaanottaa kritiikkiä ja selvittää erimielisyyksiä -> 75% syyllistää ongelmatilanteissa systemaattisesti toista osapuolta, SH: itsen syyllistäminen), eivät tule välttämättä esiin terapiasuhteessa!

42 AUTISMI/ASPERGERIN OIREYHTYMÄ YHTEYS SYÖMISHÄIRIÖÖN - katsekontakti - small talkin puute/vähäisyys - onko tunne, että ko henkilöä pitää opettaa (AS) vai kannatella? - tehoaako hoito? - onko henkilöllä ystäviä (saattavat pärjätä hyvin työelämässä/ pinnallisissa ihmissuhteissa, mutta ystävyyssuhteet eivät onnistu) - poikkeuksellisen visuaalinen ja asiakeskeinen tapa hahmottaa maailmaa (vs. tunne/ihmiskeskeisyys, joka tyypillisempää SHhenkilöille) -> puhuu vähän tunteista ja ihmissuhteista - SH-henkilön sos. ongelmat usein jämäkkyyden/rajojen asettamisen puutteeseen, miellyttämiseen ja omista tarpeista/tunteista kertomiseen liittyviä - mielikuvituksen ja suunnitelmallisuuden puute (esim. tulevaisuuden suunnittelu) -> SH-henkilöillä ongelma päinvastainen - kiusaamistausta - huono itsereflektiokyky (15% AS-henkilöistä hahmottaa itsensä realistisesti/kuten muut)