LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI"

Transkriptio

1 LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2002 KARI VÄLIMÄKI

2 2 0 SAATTEEKSI TIIVISTELMÄ TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS TOIMIALA VERRATTUNA MUUHUN TEOLLISUUTEEN TOIMIALAN RAKENNE TOIMIPAIKAT JA HENKILÖSTÖ YRITYSKANTA ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET TOIMIPAIKKOJEN JAKAUTUMA TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSITTAIN ALAN SUURIMPIA YRITYKSIÄ MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS MARKKINOIDEN KOKONAISKUVA Elintarvikkeiden kulutusmenojen rakenne Elintarvikkeiden valintaperusteita Elintarvikkeiden hintakehitys KOTIMAAN MARKKINAT Kokonaistoimitukset Leipomoyritysten tärkeimmät markkina-alueet MARKKINAOSUUDET JA TÄRKEIMMÄT ASIAKASTOIMIALAT Leipomoteollisuuden myydyimmät tuotteet Tärkeimmät asiakastoimialat VIENTI TUONTI LEIPOMOTEOLLISUUS EU-MAISSA TOIMIALAN TYYPILLISET PIIRTEET YRITYSTEN TOIMINTATAPA JA TUOTANTOMENETELMÄT TOIMIALAN LOGISTIIKKARAKENNE TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA INVESTOINNIT JA KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE INVESTOINNIT KAPASITEETTITILANNE TALOUDELLINEN TILA KUSTANNUSRAKENNE KANNATTAVUUS JA TALOUDELLINEN ASEMA TUOTEKEHITYS, TUTKIMUS JA ALAN TRENDIT KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT JA ONGELMAT KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT KESKEISET ONGELMAT JA UHKAT Suuret leipomot Keskisuuret ja pienet leipomot KESKEISET KEHITTÄMISTARPEET TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA VISIO MARKKINOIDEN KEHITYS INNOVAATIOT JA TUOTTEISTAMINEN... 53

3 Tuotekehitys ja tutkimus KOULUTUS JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDEN YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN YHTEENVETOANALYYSI ( SWOT) LIITTEET INVESTOINTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN RAHOITUS LEIPOMOYRITYKSILLE TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSPALVELUITA LEIPOMOYRITYKSILLE YHTEYDET TEKESIIN: ELINTARVIKETEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJAT: HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ LÄHTEET... 60

4 4 0 SAATTEEKSI KTM Toimiala-infomedia-julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi Leipomoala on eräs tärkeimmistä elintarviketeollisuuden toimialoista, jossa ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Edellisestä leipomoalan toimialaraportin päivityksestä on kulunut yli kolme vuotta, minkä vuoksi raportti on päätetty päivittää v Tämän päivitetyn raportin alkuperäisenä lähteenä on Eija Pihlajan v laatima toimialaraportti Leipomoteollisuus. Päivityksen ovat laatineet KTM Toimialapalvelun toimeksiannosta v kehitysasiantuntija Eeva-Liisa Lehto ja tuotekehittäjä Virve Saarinen Foodwest Oy:stä. KTM Toimialapalvelu vastaa raportin sisällöstä kokonaisuudessaan. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin leipomoalalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita.

5 5 1 TIIVISTELMÄ Leipomoteollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2000 oli lähes 900 milj. euroa ja jalostusarvo 400 milj. euroa. Tuotannon bruttoarvosta muodostuu 87 % pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistuksesta (TOL 1581) ja loput näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistuksesta (TOL 1582). Leipomoteollisuus työllistää noin henkilöä, mikä on neljännes koko elintarviketeollisuuden työpaikoista. Alalla on hieman yli 900 toimipaikkaa, joista noin 85 % on pieniä, liikevaihdoltaan alle euron yrityksiä. Näiden pienten yritysten osuus henkilöstön kokonaismäärästä on noin kolmannes ja liikevaihdosta alle 10 %. Tyypillistä toimialalle onkin, että alalla on toisaalta lukuisia pieniä paikallisesti toimivia leipomoita ja toisaalta kaksi suurta leipomoyritystä, jotka alueleipomoineen toimivat valtakunnallisesti. Leipomoteollisuuden keskittyneisyyttä kuvaa se, että Fazer Leipomot Oy ja Vaasan & Vaasan Oy hallitsevat selvästi yli puolta markkinoista. Leipomoalan keskittyminen tuskin enää jatkuu, mutta toimialarakenteessa tapahtuu vielä sisäisiä muutoksia eli erityisesti pienistä leipomoista osa lopettaa mm. Sukupolvenvaihdostilanteessa, mutta uusiakin perustetaan. Leipomoteollisuus on hyvin pitkälle kotimarkkinateollisuutta tuotteiden tuoreusvaatimusten ja kuluttajien makutottumusten vuoksi. Tuonnin ja viennin osuus on pieni: tuonti oli vuonna ,4 milj. euroa ja vienti 26,1 milj. euroa. Tuontituotteissa on kuitenkin merkittäviä tuoteryhmiä kuten esimerkiksi pakastepuolivalmisteet, jotka ovat vaikuttaneet kotimaassa valmistettavien toisten tuoteryhmien, kuten tuoreen kahvileivän tuotantomääriin vähentävästi. Viennin osuus on pieni, mutta toisaalta suuret leipomoyhtiöt Fazer Leipomot Oy ja Vaasan & Vaasan Oy ovat etabloituneet lähimarkkina-alueille kuten Ruotsiin, Baltian maihin ja Venäjälle. Uusien tuoteryhmien, kuten pakastetuotteiden vienti kasvaa. Toimialalla on ylikapasiteettia ja kilpailu erityisesti hinnalla on voimakasta. Kaupan keskittyminen sekä keskusliiketasolla että vähittäiskaupassa yhä suurempiin yksikkökokoihin sekä ketjuuntuminen on vaikeuttanut varsinkin pienten leipomoiden mahdollisuuksia saada tuotteitaan kauppojen tuotevalikoimiin. Pienet leipomot ovat keskittyneet myymään omissa kahviloissa ja myymälöissä ja muutamassa paikallisessa myymälässä. Pienet ja keskisuuret leipomot ovat myös muodostaneet yhteistyöryhmittymiä, jotka pyrkivät työnjakoon tuotteiden valmistuksessa sekä yhteistyöhön mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa, jakelussa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Leipomotuotteet ovat peruselintarvikkeita, joiden kysyntä on varsin tasaista, mutta hienoista kulutuksen nousua on nähtävissä. Leipä- ja viljatuotteilla on positiivinen mielikuva ja niiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli lähes 17 % vuonna 1999, kun se vuonna 1996 oli 16 %. Leipomotuotteiden hintataso on noussut hieman: vuonna 2000 viljatuotteiden ja leivän hinta oli keskimäärin 1,7 % kalliimpi kuin edellisenä vuonna ja 4,1 % kalliimpi kuin vuonna Perustuotteiden hinnat ovat muuttuneet vähemmän kuin segmentoitujen erikoistuotteiden, joita on tullut markkinoille viime vuosina yhä enemmän. Lisäksi markkinoille on tullut aivan uusia tuoteryhmiä kuten pakasteleivonnaiset ja suojakaasuun pakatut tuotteet. Paistopisteet ovat tulleet jäädäkseen, mutta niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Tuotteen valinnassa vaikuttavia tekijöitä hinnan lisäksi ovat laatu, kotimaisuus, maku, tuoreus, terveellisyys ja luonnonmukaisuus sekä tuotteen yksilöllisyys tai uutuusarvo. Leipomoalalle on tyypillistä tuotevalikoiman runsaus ja kysynnän voimakas vaihtelu eri viikonpäivinä. Alan työvoimakustannukset ovat suuret yötyön vuoksi.

6 6 Isojen yritysten toiminta perustuu automatisoituun valmistukseen, suuriin volyymeihin, tehokkaaseen jakeluun ja valtakunnallisesti tunnettuihin tuotemerkkeihin. Pk-yritykset voivat parantaa omia toimintaedellytyksiään panostamalla tuotekehitykseen ja erikoistumalla kapeammalle tuotesegmentille. Myös yhteistyö alan muiden yritysten kanssa sekä alihankinta saattavat olla ratkaisuja kilpailukyvyn säilyttämiseen. Huolimatta kansainvälisestä suuntauksesta, jossa yrityskoko kasvaa ja ala keskittyy, löytyy leipomotuotemarkkinoilta tilaa myös pk-leipomoille, jotka tarjoavat kuluttajalle paikallista tai erikoistunutta tuotevalikoimaa.

7 7 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Tuotannon bruttoarvo vuonna 2000 oli 7,9 mrd. euroa (koko teollisuus 105,1 mrd. euroa), jalostusarvo 1,8 mrd. euroa (koko teollisuus 33,1 mrd. euroa) ja henkilökunnan määrä (koko teollisuus ). Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 95) mukaisesti toimiala TOL 15 elintarvikkeiden- ja juomien valmistus jakautuu seuraaviin luokkiin: Tuotannon brutto- ja jalostusarvo 2000 TOL 15 luokittain (elintarvikkeiden -ja juomien valmistus) Tuotannon Muutos-% bruttoarvo milj. e Tuotannon jalostusarvo milj. e Muutos-% 151 Teurastus, lihanjalostus jne. 2178,7-0,3 451,7 3,1 152 Kalan ja kalatuott. jalostus, säil. 85,2-9,3 21,2 7,9 153 Hedelmien jne. jalostus ja säilöntä 418,4-6,9 120,8-2,7 154 Kasvi- ja eläinölj. ja -rasv. valm. 179,7-16,7 17,3-58,5 155 Meijerituotteiden ja jäätelön valm. 1725,8-0,7 211,8-9,5 156 Myllytuott. ja tärkkelyksen valm. 302,7 14,1 51,3 11,3 157 Eläinten ruokien valmistus 416,8-12,6 62, Muu elintarvikkeiden valmistus 1742,4-7,5 565,7-10,1 159 Juomien valmistus 889,5 3,9 284,4 2,7 Yhteensä 7939,2 1786,5 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 95) mukaisesti toimiala TOL 158 muu elintarvikkeiden valmistus jakautuu seuraaviin luokkiin: Tuotannon brutto- ja jalostusarvo 2000 TOL 158 luokittain (muu elintarvikkeiden valmistus) Tuotannon bruttoarvo milj. e Muutos-% Tuotannon jalostusarvo milj. e Muutos-% 1581 Pehmeän leivän jne. valmistus 764,6-1,7 353,4 4, Näkkileivän, keksien jne. valmistus 118,9-2,3 43,6 17, Sokerin valmistus 158,1-42,2-25, Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus 316,7 3,6 114,4-0, Teen ja kahvin valmistus 254,9 0,1 43,7-10, Mausteiden ja maustekastikk. valmistus 65,9-21,2 14,8-18, Homogenoit. ravintovalm. jne. valmistus 1589 Muiden elintarvikkeiden valmistus 57-5,4 19, ,1588,1589 Makaronin ja muiden elintarv.valmistus 63,3-5,1 21,7 3,4 Yhteensä 1799,4 585,3 Lähde: Tilastokeskus Euroopan Unioniin liittyminen aiheutti suomalaiselle elintarviketeollisuudelle uudenlaisia haasteita. Vuoden 1995 jälkeinen aika onkin ollut elintarviketeollisuudelle sopeutumisen ja kansainvälistymisen aikaa. EU-jäsenyyden ensimmäinen vuosi 1995 oli kannattavuudeltaan vuosikymmenen paras.

8 8 Tuloksia kohensi rationalisointien ohella Venäjän vienti, raaka-aineiden hinnan lasku, laman päättyminen kotimarkkinoilla ja korkojen aleneminen. Vuoden 1995 jälkeen koko elintarviketeollisuuden käyttökate, liiketulos ja nettotulos alenivat jonkin verran. Sijoitetun pääoman tuotto aleni selvimmin vuonna 1998, jolloin vienti Venäjälle elokuussa lähes pysähtyi. Eniten tällä oli luonnollisesti vaikutusta yrityksiin, joilla oli merkittävässä määrin vientiä Venäjälle. Vilja-alan tuotteista mm. makaronien selvän tuotannon laskun syynä oli juuri Venäjän viennin romahdus. Tilanne Venäjällä alkoi kuitenkin normalisoitua 2000-luvulla ja tällä hetkellä viennin 1997 huippuluvut ollaankin saavutettu uudelleen. Vuonna 2001 vienti kasvoi 12 % ja oli yhteisarvoltaan 1 miljardi euroa. Elintarvikeviennin arvo tammi-heinäkuussa 2002 oli Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan 561 milj. euroa, eli prosentin suurempi kuin vuoden 2001 vastaavalla jaksolla. Merkittävimmät teollisuuden vientituotteet olivat juusto, sokerikemian tuotteet, voi, alkoholihuomat ja sianliha. Venäjän viennin arvo tammi-heinäkuussa oli 122 miljoonaa euroa, eli 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti voin ja juuston vienti kasvoi edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Venäjän osuus koko elintarvikeviennistä oli 22 prosenttia. Elintarviketuonnin arvo tammi-heinäkuussa oli milj. euroa eli kolme prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Toinen, erityisesti myös leipomoalalla tapahtunut rakennemuutos on ollut voimakas kansainvälistyminen toisaalta suomalaisten yritysten siirryttyä ulkomaiseen omistukseen ja toisaalta suomalaisten yritysten etabloiduttua ulkomaille, erityisesti Ruotsiin, Baltiaan ja Venäjälle. Elintarviketeollisuuden tuotannon kokonaisarvo on vuoden 1995 jälkeen ollut lievästi nousujohteinen lukuun ottamatta vuonna 1998 tapahtunutta notkahdusta. Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi-indeksi 1995= Trendi Lähde: Tilastokeskus 2.2 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Tässä raportissa tarkastellaan toimialoja TOL 1581 pehmeän ruokaleivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus ja TOL 1582 näkkileivän, keksien, säilyvien leivonnaisten valmistus sekä pakasteleivonnaisten valmistusta.

9 9 Leipomotuotteiden tuotannon bruttoarvo on vuoden 1996 arvosta 800 milj. euroa noussut 2000-luvulle tultaessa noin 900 miljoonaan euroon. Alalla työskentelevien määrän lasku on pysähtynyt ja on tällä hetkellä noin henkilöä. Leipomoteollisuuden tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo ovat kehittyneet alla olevan taulukon mukaisesti. Leipomoteollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvon kehitys (TOL 1581 ja 1582 yhteensä) milj. euroa Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Lähde: Tilastokeskus Leipomoteollisuus on hyvin pienyritysvaltaista, mitä kuvastaa se, että koko elintarviketeollisuuden toimipaikoista leipomoita on noin puolet. Leipomoteollisuuden pääosan muodostaa pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus (TOL 1581). Tämän sektorin tuotteita ovat: - pehmeät leivät - sämpylät - tuoreet leivonnaiset, kuten kakut, leivokset, piirakat ja tortut. Edellä mainitun sektorin osuus tuotannon bruttoarvosta ja jalostusarvosta on lähes 90 %. Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus (TOL 1582) muodostaa loppuosan tuotannosta. Tähän kuuluvia tuotteita ovat: - näkkileivät - korput - keksit, piparkakut, vohvelit, pikkuleivät ja muut säilyvät leivonnaiset - maustekakut - makeat ja suolaiset välipalatuotteet.

10 10 3 TOIMIALAN RAKENNE 3.1 Toimipaikat ja henkilöstö Leipomoteollisuus on henkilöstömäärällä mitattuna elintarviketeollisuuden suurin alatoimiala. Vuoden 2000 teollisuustilaston mukaan ala työllisti henkilöä eli noin neljänneksen elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa työskentelevästä henkilöstöstä. Luvuissa ovat mukana myös omistajat. Toimipaikkojen lukumäärät eri teollisuuden aloilla vuosina Koko Vuosi Koko teollisuus elintarviketeollisuus Leipomoteollisuus Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2000 Suomessa oli hieman alle 1000 leipomoksi luokiteltua toimipaikkaa. Valtaosa niistä on pieniä perheyrityksiä. Suuri osa niistä on muutaman henkilön työllistäviä kotileipomoita, joiden liikevaihto on alle euroa. Leipomoteollisuus on työvoimavaltaista, ja se työllistää koko toimialan henkilöstöstä noin neljänneksen. Sen tuotannon bruttoarvo muodostaa kuitenkin vain noin 10 % koko elintarviketeollisuuden bruttoarvosta. Leipomoteollisuuden henkilöstö Pehmeän leivän jne. valmistus 1582 Näkkileivän, keksien jne. valmistus Vuosi Henkilöstö Muutos-% Henkilöstö Muutos-% , , , , , , , , , ,7 Lähde: Tilastokeskus Työntekijöiden määrä näyttää vakiintuneen 2000-luvulle tultaessa noin henkilöön. Kauppa- ja teollisuusministeriön syksyn 2001 pk-yritysbarometrin osallistuneista yrityksistä viidennes odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja vajaat 20 % arvioi määrän laskevan. Suurin osa vastaajista (n. 60 %) arvioi määrän pysyvän ennallaan. Myös Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Leipuriliiton arvion mukaan leipomoalan työllisyys pysynee keskimäärin ennallaan.

11 Yrityskanta Leipomoteollisuus on tällä hetkellä voimakkaasti keskittynyttä. Alan suurimmat yritykset, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan & Vaasan Oy hallitsevat toimipaikoista 3,6 % ja markkinoista markkinaosuuksilla mitattuna 70 %. Nämä kaksi suurinta yritystä valmistavat siis muutamassa kymmenessä toimipaikassa suurimman osan Suomen leipomotuotteista. Muut leipomot ovat suureksi osaksi hyvin pieniä, joilla on vain yksi tai muutama paikallinen toimipiste. Lisäksi keskisuuria leipomoita toimii muutama eri puolilla Suomea. Pienillä ja keskisuurilla leipomoilla on suuri merkitys paikallisesti toimivina yrityksinä ja alan työllistäjinä. Leipuriliitolta ja yrityshaastattelussa saatujen tietojen mukaan yritykset voidaan jakaa työllistävyyden kannalta seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: Työllistävyyden kannalta leipomot voidaan ryhmitellä kolmeen kokonaisuuteen: 804 pientä leipomoa (liikevaihto alle euroa) työllistää n henkilöä 117 keskisuurta leipomoa (liikevaihto e 8,4 milj. euroa) työllistää n henkilöä 18 isoa leipomoa (liikevaihto yli 8,4 milj. euroa) työllistää n henkilöä Lähde: Leipuriliitto ja Linkosuon Leipomo Oy 3.3 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Leipomoalalla kilpailu on erittäin kovaa, minkä vuoksi alan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa eli osa yrityksistä lopettaa mutta uusiakin aloittaa niin, että yrityksien kokonaislukumäärä ei vähene paljon. Oheinen taulukko kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden leipomoyritysten määrää vuodesta 1996 vuoteen Aloittaneet, lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset leipomoteollisuudessa Vuosi Uusia aloittaneita yrityksiä Lopettaneet yritykset Konkurssit / kpl Lähde: KTM Toimiala Online Leipomoalalla yrityksiä lopettaa ja aloittaa suunnilleen yhtä paljon. Toisaalta sukupolvenvaihdostilanteessa yritykselle voi olla vaikea saada jatkajaa, toisaalta aivan uusiakin yrittäjiä tulee alalle. Pienen leipomon aloittaminen ei vaadi suuria investointeja eikä sellaista erikoisosaamista kuin monet muu toimialat. Viime vuosina lopettaneiden ja konkurssiin ajautuneiden määrä on kuitenkin ollut yhteensä suurempi kuin aloittaneiden, joten leipomoiden kokonaismäärä Suomessa on laskussa.

12 Toimipaikkojen jakautuma työvoima- ja elinkeinokeskuksittain Toimipaikkojen lukumäärä on laskenut 2000-luvulle tultaessa kaikkialla paitsi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa se on pysynyt ennallaan. Millään alueella toimipaikkojen lukumäärä ei ole kasvanut. Leipomoteollisuuden toimipaikkojen jakautuminen TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkojen lukumäärä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: KTM Toimiala Online 3.5 Alan suurimpia yrityksiä Leipomoteollisuus keskittyi 1990-luvun alussa ja nykyään alaa hallitsee kaksi suurta leipomoyritystä, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan & Vaasan Oy. Keskittyminen Suomessa on saatettu loppuun, koska kyseiset yritykset ovat laajentuneet siten, että ne kattavat maantieteellisesti koko Suomen merkittävimmät markkina-alueet. Sen sijaan 2000-luvulla on tapahtunut yritysostojen kautta laajentumista Ruotsiin, Venäjälle ja Baltian maihin. Fazer-konserniin kuuluvalla Fazer Leipomot Oy:llä on 16 leipomoa eri puolilla maata. Lisäksi Fazerin leipomotoimiala käsittää myös leipomot Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Vuonna 2001 Fazer laajensi toimintaansa Ruotsissa ostamalla rieskoja valmistavan Lövångerbröd AB:n sekä Baltiassa ostamalla joulukuussa 2001 enemmistön liettualaisen Gardesis-yhtiön osakekannasta ja latvialaisen Ogres Maiznieks-yhtiön koko osakekannan. Pietarissa Fazer omistaa kaupungin suurimman leipomon, Hlebnij Domin. Vaasan & Vaasan Oy on toinen Suomen johtavista leipomoalan yrityksistä. Vaasan & Vaasan - yrityskokonaisuuteen kuuluvat Suomessa Vaasan & Vaasan Oy, yhteensä 18 leipomoa eri paikkakunnilla, Virossa AS Leibur, Latviassa A/S Hanzas Maiznicas, Liettuassa UAB Vilniaus Duona

13 13 Plius ja Ruotsissa osakkuusyhtiö Delice Scandinavica AB. Vaasan & Vaasan Oy:n omistaa pohjoismainen EQT-Scandinavia-sijoitusrahastoyhtiö. Suuria muutoksia on tapahtunut myös keksiteollisuudessa, joka tällä hetkellä on pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Fazer Keksit Oy, josta englantilainen United Bisquits Plc. omisti jo 70 %, siirtyi kokonaan ranskalaisen Danone-konsernin omistukseen vuonna Yhtiö toimii nyt Suomessa nimellä LU Suomi Oy ja sen markkinaosuus oli vuonna 2001 omistajanvaihdoksen jälkeen 52 %. Hämeenlinnalaisen Kantolan Keksit Oy:n osti puolestaan vuonna 1999 ruotsalainen Göteborgs Kex, jonka omistaa norjalainen monialayritys Orkla ASA. Kantolan keksit valmistetaan nyt Ruotsissa ja niitä markkinoi Suomessa samaan konserniin kuuluva Felix Abba Oy. Kantolan keksien markkinaosuus vuonna 2001 oli 14 %. Loppuneljännes Suomen keksimarkkinoista jakautuu useamman koti- tai ulkomaisen valmistajan kesken. Hämeenlinnan entisellä keksitehtaalla toimii suomalaisomistuksessa toimiva Vanajan Korppu Oy, joka on erikoistunut korppujen valmistukseen. Yritys on korpuissa markkinajohtaja Kantolan korput - tuotteillaan, jota nimeä se saa käyttää ainakin muutaman vuoden ajan. Kuivaleivät -ryhmä käsittää näkkileivät, hapankorput ja varrasleivät ym. kuivat leivät. Näkkileipien suurin valmistaja on Vaasan & Vaasan Oy, jonka Kotkan tehdas on maailman kolmanneksi suurin näkkileivän valmistaja. Suurin on Barillaan omistama Wasabröd ja toiseksi suurin englantilainen Ryvita. Vaasan & Vaasan Oy on Suomen ainoa näkkileivän valmistaja. Hapankorppuja valmistavat Vaasan & Vaasan Oy sekä Fazer Leipomot Oy. Varrasleivän suurin valmistaja on Linkosuon Leipomo Oy. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimialan suurimmat yritykset liikevaihdon määrän mukaisessa järjestyksessä vuoden tietoihin perustuen.

14 14 LEIPOMOTEOLLISUUDEN SUURIMMAT YRITYKSET Yritys Kotipaikka Vuosi Liikevaihto / milj. e Muutos ed. vuoteen, % FAZER LEIPOMOT OY Vantaa ,5 6,0 VAASAN & VAASAN OY Helsinki ,3 12,5 LU SUOMI OY Vantaa ,8-2,0 LINKOSUON LEIPOMO OY Kangasala ,3-3,7 MOILAS OY Pieksamäen mlk ,2 3,3 PRIMULAN LEIPOMOT OY Helsinki ,7 9,9 BACO OY Vantaa ,2-8,6 MYLLYN PARAS OY PAKASTEET Hyvinkää ,8 2,8 SINUHE KY Lahti ,3 11,6 PORIN LEIPÄ OY Pori ,5 TALKION LEIPOMO OY (FAZER) Tampere ,9 1,8 LEIPOMO SALONEN OY Turku ,7 6,7 EHON LEIPOMO OY Helsinki ,6 6,3 RAAHEN LEIPÄTUOTE OY Pattijoki ,4 1,0 LEIPOMO ROSTEN OY Turku ,2-5,0 Lähde: Blue Book yritysrekisteri, yritysten kotisivut sekä vuosikertomukset.

15 15 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS 4.1 Markkinoiden kokonaiskuva Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö on perinteisesti ollut vakaa ja tuotteiden kotimainen kysyntä tasaista. Elintarvikkeet ovat perushyödykkeitä, joita hankintaan jatkuvasti. Suhdanne-vaihtelut eivät merkittävästi heilauta kysyntää, mutta kuitenkin siirtymiä tuotteista toisiin tapahtuu kuluttajien maku- ja ostotottumusten muuttuessa sekä uusien tuotetyyppien tullessa markkinoille. Ruokaskandaalit, kuten naudanlihaan liittyvät BSE-tapaukset muuttavat lyhyellä tähtäimellä suurestikin jonkun tuoteryhmän kysyntää. Tällaisilla laajoilla ja melko pitkäaikaisilla tapausketjuilla on pitemmälläkin tähtäimellä vaikutusta tuotteiden kysyntään. Vaikka naudanlihan kysyntä on jo palautunutkin, voidaan havaita pysyvää siirtymistä siipikarjanlihan kasvavaan käyttöön Elintarvikkeiden kulutusmenojen rakenne Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne vuonna 1998 (euroa/kotitalous) euroa/v % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 3 017,30 13,6 Alkoholijuomat 394,4 1,8 Tupakka 235 1,1 Vaatetus ja jalkineet 990,6 4,5 Asunto ja energia 6 032,70 27,3 Kodinkalusteet, koneet ja tarvikkeet 1 008,50 4,5 Terveydenhoito 795,5 3,6 Liikenne 3 593,80 16,2 Tietoliikenne 598,4 2,7 Virkistys, kulttuuri ja koulutus 2 278,40 10,3 Muut tavarat ja palvelut 3 194,70 14,5 Kulutusmenot , Lähde: Tilastokeskus

16 16 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne 1998 (%) Virkistys, kulttuuri ja koulutus 10 % Tietoliikenne 3 % Muut tavarat ja palvelut 14 % Liikenne 16 % Terveydenhoito 4 % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 14 % Kodinkalusteet, koneet ja tarvikkeet 4 % Alkoholijuomat 2 % Tupakka 1 % Vaatetus ja jalkineet 4 % Asunto ja energia 28 % Lähde: Tilastokeskus Kulutusmenot kotitaloutta kohti vuonna 1998 olivat euroa/ v, joista elintarvikkeisiin kului euroa (13,6 %). Kulutus henkilöä kohti oli euroa, ja siitä leipä- ja viljatuotteiden osuus oli 233 euroa. Leipää ja viljaa (jyvinä) kulutettiin vuonna 1998 henkilöä kohti 105 kg. Määrä oli suurempi kuin vuonna 1996, jolloin luku oli 94 kg. Elintarvikkeiden kulutuksessa on tapahtunut pieniä rakenteellisia muutoksia 1990-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppupuolelle. Lihan kulutus on hieman laskenut (alimmillaan punaisen lihan kulutus oli vuosina 1997 ja 1998) ja ryhmän sisällä erityisesti siipikarjanlihan kulutus on noussut. Samoin kalojen ja kalatuotteiden osuus on hieman laskenut. Rasvojen kulutus on edelleen myös pienentynyt ja kasvisten, hedelmien ja marjojen suhteellinen osuus on kasvanut. Leipä ja viljatuotteissa kulutuksen osuus on noussut hieman. Muutokset kulutustottumuksissa ovat kehittyneet edelleen positiivisesti ravitsemussuositusten suuntaan.

17 17 Kotitalouksien elintarvikemenojen rakenne 1995, 1998 ja 1999 (%) Leipä- ja viljatuotteet 16,2 16,5 16,7 Liha ja lihatuotteet 21,8 20,4 20,3 Kala ja kalatuotteet 4,1 3,9 3,9 Maito, juusto, munat 17,3 16,8 16,5 Rasvat ja öljyt 2,9 2,8 2,7 Hedelmät 7,2 7,8 7,8 Kasvikset 9,2 9,6 9,6 Sokeri, hillo, hunaja, suklaa ja makeiset 9,6 9,5 9,7 Alkoholittomat juomat 9,3 10,0 10,2 Muut 2,4 2,6 2,7 Yhteensä Lähde: Ruokatieto 2001 Kotitalouksien elintarvikemenojen rakenne 1999 (%) Sokeri, hillo, hunaja, suklaa ja makeiset 10 % Alkoholittomat juomat 10 % Kasvikset 10 % Muut 3 % Leipä- ja viljatuotteet 17 % Liha ja lihatuotteet 19 % Hedelmät 8 % Rasvat ja öljyt 3 % Maito, juusto, munat 16 % Kala ja kalatuotteet 4 % Lähde: Ruokatieto Elintarvikkeiden valintaperusteita Valtaosalle kuluttajista hinta on edelleen tärkein valintaperuste elintarvikkeiden hankinnassa. Kuitenkin laadun merkitys valinnoissa on korostunut viime vuosina. Suomalaisten laatukäsitykset -tutkimuksessa 2002 elintarvikkeiden tärkeimpiä laatutekijöitä olivat puhtaus ja hygieenisyys, 31 % vastaajista

18 18 kotimaisuus 28 % valvottu ja testattu 12 % hyvät raaka-aineet 11 %, turvallisuus ja terveellisyys 10 % sekä tuoreus 10 %. Leivän osalta tärkeitä valintaperusteita ovat tutkimuksen mukaan erityisesti maku, tuoreus, leivän sopivuus kaikille perheenjäsenille sekä terveellisyys. Kolme neljästä kuluttajasta pitää I.R.O. Researchin vuonna 2000 Finfoodin toimeksiannosta tekemän tutkimuksen mukaan tärkeänä, että leipä on leivottu kotimaisesta viljasta ja pitää kotimaisuutta valintakriteerinä. Ruisleivän kotimaisuutta korostetaan hieman enemmän kuin vaalean leivän. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että suurin osa kuluttajista kuvittelee ruisleivän leivotun jo nyt kotimaisesta raaka-aineesta. Todellisuudessa kotimaista ruista ei joka vuosi riitä kuin osaksi ruisleivän raaka-aineesta. Myös monien vaaleiden leipien raaka-aine on ainakin osin ulkomaista. Kuluttajat päättelevät leivän kotimaiseksi paitsi silloin kun pakkauksessa on käytetty joutsenlippua, myös jos leivän saa tuoreena lähileipomon pakkauksessa tai valmistaja on suomalainen. Joutsenlippua käyttää vain muutama kymmenen leipomoa. Käytännössä merkki puuttuu paitsi useimpien pienien myös suurimpien leipomoiden leivistä luomutuotteita lukuun ottamatta, sillä kotimaista leipäviljaa ei ole aina riittävästi saatavissa. Luomun merkitys valintakriteerinä on kasvanut. Luomubarometrin 8 / 2002 mukaan jo yli 80 % kuluttajista on vähintään kokeillut luomutuotteita, ja säännöllisesti niitä käyttää lähes joka neljäs suomalainen. Säännöllisesti luomua käyttävien osuus on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut 11 prosentista 23 prosenttiin. Luomun käyttäjäkunnan laajentuminen on muuttanut luomukuluttajan kuvaa. Tyypillistä luomukuluttajaa ei ole, vaan hän on tavallinen suomalainen, useimmiten perheen äiti, joka valitsee ostoskoriinsa säännöllisesti yhden tai useamman luomutuotteen. Luomutuotteiden säännöllisen käytön lisääntymisestä huolimatta niiden myynti ei viimeisen vuoden aikana ole kehittynyt enää yhtä suotuisasti kuin vuosi sitten. Muutamien tuoteryhmien osalta myynnin kasvu on pysähtynyt tai jopa laskenut. Leipomotuotteista luomuhiutaleiden, leivän ja makaronin myynti on notkahtanut jonkin verran alaspäin. Syynä tähän on luomun arkipäiväistyminen. Kun uutuusarvo on vähentynyt, kuluttajien kriittisyys kasvaa. Aletaan vaatia hyvää saatavuutta ja hinnan merkitys korostuu. Laatuvirheitä ei anneta anteeksi, vaan luomulta edellytetään vähintään yhtä hyvää laatua kuin normaalituotteilta. Suurin osa kuluttajista pitää luomutuotteita edelleen kalliina. Korkea hinta mainitaan usein syyksi siihen, että luomutuotetta ei osteta. Hintaero luomutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden välillä vaihtelee muutamasta prosentista yli sataan prosenttiin, ja eroja löytyy sekä tuoteryhmien että kauppaketjujen välillä. Luomumaito on tuoteryhmistä ainoa, jonka myynti on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt yli 60 %. Kasvua selittää tarjonnan lisääntyminen ja hyvä saatavuus. Vilja- ja leipomotuotteiden osalta luomutuotteiden kasvua voisivat vauhdittaa samat tekijät: saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Vilja- ja leipomotuotteista hiutaleilla on yhä korkein markkinaosuus tuoteryhmässään (6,8 %). Leivän terveelliset ominaisuudet ohjaavat kuluttajien valintoja yhä enemmän ja markkinoille on tullutkin terveysvaikutteisia tai terveellisiä ominaisuuksia omaavia ja esimerkiksi Sydänmerkillä varustettuja

19 19 leipiä. Suomen Sydänliiton v 2001 teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että yli viidennes suomalaiskuluttajista tekee ainakin satunnaisesti elintarvikevalintansa kaupassa sen perusteella löytyykö tuotteesta vähäisestä rasva- ja suolapitoisuudesta viestivä Sydänmerkki. Merkin myöntämisperusteena huomioidaan leipomotuotteissa myös kuitu. Erityisruokavaliota noudattaville tuotteen gluteenittomuus, laktoosittomuus tai tiettyjen allergeenien puuttuminen on tärkeä valintakriteeri. Myös lisäaineiden vähyys ja erityisesti säilöntäaineiden puuttuminen tai leivinhiivattomuus on joillekin kuluttajaryhmille tärkeää. Luomutuotteiden markkinaosuus ja myynnin kehitys edellisten 12 kk:n aikana Tuoteryhmä Luomun markkinaosuus % tuoteryhmän myynnin arvosta 8/2002 8/2001 Luomumyynnin kehitys ed. 12 kk:n aikana % Tuoteryhmän myynnin kehitys ed. 12 kk:n aikana % Hiutaleet 6,8 7,2-1,9 + 3,2 Jauhot 4,2 3,8 + 18,6 + 0,9 Tuoreet leivät 1,8 2,0 + 4,1 + 7,3 Makaronit ja pastat 4,0 4,4-4,4 + 4,5 Maidot 2,3 1,6 + 63,4 + 8,5 Jogurtit 1,0 1,0 + 13,9 + 9,3 Kananmunat 3,8 3,8-0,2-2,7 Lähde A.C. Nielsen/ ScanTrack-tutkimus 8/ Elintarvikkeiden hintakehitys Ruoan ja alkoholittomien juomien hintataso Suomessa on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2000 keskimäärin 2 %. Samalla aikavälillä kaikki kuluttajahinnat ovat kohonneet keskimäärin 8 %. Elintarvikkeet halpenivat EU-jäsenyyden myötä lähes 8 %, mutta vuoteen 1998 asti hintataso nousi hitaasti. Vuonna 1999 ruoan hinta laski keskimäärin 0,3 % edellisvuodesta, mutta vuonna 2000 suunta kääntyi nousuun. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat vuonna 2000 keskimäärin 1 %, kun kaikki kuluttajahinnat nousivat 3,4 %. Leipä- ja viljatuotteet kallistuivat 1,7 %.

20 20 Vilja- ja leipomotuotteiden kuluttajahinnat (Indeksi: 1995=100) 106,0 104,0 102,0 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 86, Viljatuotteet ja leipä Ruisjauhot Erikoisvehnäjauhot Ranskanleipä Pullapitko Lähde: Ruokatieto Kotimaan markkinat Kokonaistoimitukset Leipomoteollisuuden myyty tuotanto Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2000 Tuote Määrä milj. kg Arvo milj. e Määrä milj. kg Arvo milj. e Määrä milj. kg Arvo milj. e Tuoreet leivät 163,6 311,8 166,1 329,3 174,6 345,6 Wienerleivät, pullat, munkit 46,3 178,8 45,2 169,4 45,3 172,5 Näkkileipä, korput 19,1 39,3 18,3 42,1 19,0 40,2 Maustekakut, keksit, vohvelit 16,9 52,6 14,4 50,5 14,0 52,6 Muut leipomotuotteet 29,2 68,4 41,2 90,3 43,5 98,5 Yhteensä 275,1 650,9 285,2 681,6 296,4 709,4 Alla olevasta taulukosta havaitaan, että leipomoteollisuuden kokonaistoimituksissa on tapahtunut kasvua. Vuonna 2000 kokonaistoimitusten määrä oli n. 300 milj. kg ja toimitusten arvo noin 700 milj. euroa. Lähde: Tilastokeskus

21 21 Leipomoteollisuuden myyty tuotanto yhteensä (milj. euroa) 720,0 709,4 milj. euroa 700,0 680,0 660,0 640,0 650,9 681,6 620, Lähde: Tilastokeskus Leipomoteollisuuden myyty tuotanto tuoteryhmittäin (milj. kg) 200,0 180,0 milj. kg 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60, ,0 20,0 0,0 Tuoreet leivät Wienerleivät, pullat, munkit Näkkileipä, korput Maustekakut, keksit, vohvelit Muut leipomotuotteet Lähde: Tilastokeskus Tuoreiden leipien toimitusmäärät ovat nousseet, samoin muiden leipomotuotteiden. Wienerleipien, pullien ja munkkien ryhmässä toimitusmäärissä esiintyy vaihtelua eri vuosina. Yrityshaastatteluissa on käynyt ilmi, että erityisesti rasvaisten tuotteiden valmistus on vähentynyt, kun taas perinteisten pullien ja pitkojen määrät ovat nousseet. Näkkileipien ja muiden kuivien leipien määrät ovat nousseet hieman. Ryhmä maustekakut, keksit ja vohvelit on pysynyt määrissä mitattuna hieman laskenut. Yrityshaastatteluissa kävi ilmi useiden leipomoiden luopuneen kahvileivän valmistuksesta kokonaan tai lähes kokonaan. Muihin leipomotuotteisiin kuuluvat mm. lihapiirakat ja -pasteijat, karjalanpiirakat ja muut ns. leipomoeinekset, joiden määrä on kasvanut. Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkemmin muutaman tuoteryhmän myyntilukuja ja kehitystrendejä. Tämän taulukon luvut poikkeavat edellisten taulukkojen luvuista johtuen erilaisista

22 22 tilastointimenetelmistä. Pakattuja ruokaleipiä myytiin vuonna 2001 noin 476 milj. euron arvosta. Vaalean ruokaleivän osuus on tummaa leipää suurempi ja sen myyntiarvon kehitys on ollut myös suurempaa kuin tumman ruokaleivän. TUOTERYHMIEN KEHITYSTRENDEJÄ TUOTERYHMÄ Muutos % vol 01/00 Muutos % arvo 01/00 Arvo (eur1000) 2001 Hintaindeksi 2000=100 KUIVALEIPÄ 1,7 4, Näkkileivät 0,6 3, Hapankorput 5,5 7, Varras- ja pirttileivät 2,7 4, PAKATUT LEIPOMOTUOTTEET 2, Vaaleat ruokaleivät 3, Tummat ruokaleivät 0,3 5, RIISIKAKUT -0,5 0, Lähde: Markkinatrendit 2002/ Vaasan & Vaasan Oy Kuivan leivän markkinat on kuvattu seuraavassa kuvassa. Yhteensä kuivia leipiä myydään 32 milj. euron arvosta. Kuivan leivän markkinat Myynti 1000 euroa Myynti 1000 kiloa DRY BREAD NÄKKILEIVÄT HAPANKORPUT KUIVATUT LEIVÄT MUUT MUREAT LEIVÄT Lähde: AC Nielsen/ Vaasan & Vaasan Oy Leipomotuotteisiin on ilmaantunut myös täysin uusia tuoteryhmiä: leivonnaispakasteet ja suojakaasuun pakatut tuotteet. Kaikkiaan pakastetuotteet ovat yksi vähittäiskaupan nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä. Niitä kulutettiin vuonna 1991 henkilöä kohden vajaa 14 kiloa, kun kulutus viime vuonna oli noussut jo lähes 26 kiloon henkilöä kohti. Voimakkaimmin kasvaa leivonnais-, ruokaja vihannespakasteiden ryhmä. Leivonnaispakasteiden kasvu on ollut ainutlaatuista, lähes olemattomasta yli 30 miljoonan euron markkinoiksi kolmessa vuodessa. Kasvu jatkuu edelleen ja oli

23 23 A.C. Nielsenin tilastojen mukaan viime vuonna yli 40 %. Leivonnaispakasteet ovat nousseet toiseksi suurimmaksi pakastetuoteryhmäksi. Tuotteista noin % on kotimaista valmistusta ja loput tuodaan ulkomailta. Kulutusluvuin mitattuna leivonnaispakasteiden kulutus on kasvanut vuoden milj. kilosta vuoteen 2000 yli 45 milj. kiloon eli kolminkertaistunut. Leivonnaispakasteiden kulutus (milj. kg) milj. kg Lähde: Elintarviketalous Leipomoyritysten tärkeimmät markkina-alueet Leipomoteollisuus on tyypillisesti toimintaa, jossa tuotteet markkinoidaan erityisesti tuoreen ruoka- ja kahvileivän tuoreusvaatimusten ja myös paikallisten makutottumusten vuoksi hyvin usein leipomon lähipiiriin, omaan kuntaan tai lähikuntiin. KTM:n v pk-barometrin kyselyn mukaan 91 % pkleipomoista piti paikallisia markkinoita tärkeimpinä. Toisaalta alan suuryritykset markkinoivat tuotteitaan valtakunnallisesti, joskin tämä perustuu siihen, että Fazer Leipomot Oy:llä ja Vaasan & Vaasan Oy:llä on useita paikallisleipomoita. Näissä leipomoissa valmistetaan paitsi valtakunnallisia tuotemerkkejä myös paikallisia tuotteita. Lisäksi kyseiset leipomot ovat laajentaneet voimakkaasti viime vuosina markkina-aluettaan ulkomaille ja valmistavat lähialueilla (Ruotsissa, Venäjällä ja Baltiassa) sijaitsevissa leipomoissaan paikallisiin makutottumuksiin sopivia leipiä.

24 24 PK-leipomoiden merkittävimmät markkina-alueet 2001 KOTIMAA, paikallinen 61 % ULKOMAAT, vienti 0 % KOTIMAA, valtakunnallinen 9 % KOTIMAA, maakunnallinen 30 % Lähde Pk-yritysbarometri 2001 Suojakaasupakatuista tuotteista, joita ovat pääosin patongit ja sämpylät ei ole saatavissa tilastotietoja, mutta niiden markkinoiden arvioidaan oleva muutaman miljoonan euron arvoiset. Kotimaassa suojakaasupakattuja tuotteita valmistaa ainakin Vaasan & Vaasan Oy, Fazer Leipomot Oy ja Salosen Leipomo Oy Turussa. 4.3 Markkinaosuudet ja tärkeimmät asiakastoimialat Leipomoteollisuus on keskittynyttä, sillä alan kaksi suurta yritystä, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan Leipomot Oy, hallitsevat lähes 70 % markkinoista. Tämä tieto perustuu pakattujen leivonnaisten markkinaosuuksiin, jolloin pakkaamattomat tuotteet, joita erityisesti pienet leipomot valmistavat, jäävät arvion ulkopuolelle. Myöskään kuivaleivät ja keksit eivät ole tässä luvussa mukana. Perheleipurit Oy on vuoden 1997 lopulla perustettu neljän eri puolilla maata toimivan keskisuuren perheyrityksen markkinointiyhtiö, jolla on noin 6 %:n markkinaosuus tuoreleipämarkkinoista. Alueelliset Ykkösleipurit - ketju on toinen viiden keskisuuren leipomon yhteistyöketju, joka tekee yhteistyötä mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Ketjulla on n. 8 % markkinaosuus. Myös pienempien leipomoiden välille on syntynyt yhteistyöketjuja kuten konditoriatuotteita valmistavien leipomoiden Hyvä Konditoria-ketju sekä neljän leipomon ketju Lähileipomoiden Parhaat ry Pirkanmaalta.

25 25 Leipomotuotteiden markkinaosuudet 2001 muut leipomot 13 % tuonti 4 % Perheleipurit 6 % Fazer Leipomot Oy 38 % Ykkösleipurit 8 % Vaasan& Vaasan 31 % Lähde: AC Nielsen/ Fazer Leipomot Oy Kuvio ei sisällä näkkileipää eikä keksejä Kuivaleipien markkinajohtaja on Vaasan & Vaasan 53 % markkinaosuudella. Kuivaleipäryhmän sisällä Vaasan & Vaasan Oy on markkinajohtaja näkkileivissä, Fazer hapankorpuissa ja Linkosuon Leipomo Oy varrasleivissä. Kuivaleipien markkinaosuudet 2001 (% arvo) Vaasan & Vaasan 53 Fazer 12,1 Kesko Wasa Ryvita Linkosuo Muut 7,4 7,3 5,7 5,2 5,7 Tukospar Inex Partners 1,7 1, Markkinaosuus % (arvo) Lähde: AC Nielsen/ Vaasan & Vaasan Oy

26 26 Vähittäiskaupan leivonnaispakasteiden markkinaosuudet 2001 Muut 13 % Frodinge Mejeri 4 % Inex Partners 5 % Piiraskartano 5 % Vaasan & Vaasan Oy 39 % Kesko 13 % Moilasen leipomo 21 % Lähde: Vaasan & Vaasan Oy Pakasteleivonnaisten markkinoita hallitsee Vaasan & Vaasan Oy noin 40 % markkinaosuudella. Toinen suuri kotimainen valmistaja on Moilasen leipomo noin 20 % markkinaosuudella. Loput markkinoista on pääosin tuontituotteita Leipomoteollisuuden myydyimmät tuotteet Vuoden 2002 kolmannella neljänneksellä tummien ruokaleipien tuoteryhmissä myydyimmät tuotteet olivat AC. Nielsenin mukaan erilaiset palaleivät, joista kaksi markkinajohtajatuotetta ovat ylivoimaisia yhteensä n. 30 % markkinaosuudella. Muut johtavat tuotteet olivat myös erityyppisiä palaleipiä, poikkeuksena perinteinen jälkiuunileipä, joka on pitänyt asemansa kymmenen myydyimmän tuotteen joukossa. Myydyimpien tuotteiden joukossa oli myös yksi viipaloitu täysjyväruistuote sekä revitty leipä. Vaaleiden ruokaleipien ryhmässä hallitsevat valmiiksi viipaloidut leivät ja paahtoleivät (jotka nekin ovat valmiiksi viipaloituja). Kaksi johtavaa tuotetta olivat viipaloituja leipiä ja kolmantena tulee paahtoleipä. Ranskanleipä oli neljäntenä. Erilaiset paahtoleivät oli 5 erilaista kymmenen myydyimmän tuotteen joukossa. Joukkoon mahtui yksi palaleipätyyppi. Ensimmäinen kokonainen vaalea leipä löytyi vasta sijalta 12 ja ensimmäinen sämpylätuote sijalta 18. Tosin syksyn 2002 näyttävät suuret sämpylätuotelanseeraukset ovat todennäköisesti muuttaneet myydyimpien tuotteiden järjestystä. Kahvileivät -ryhmässä oli mittausajanjaksolla edelleen kärjessä donitsituote. Kymmenen myydyimmän tuotteen joukossa oli viisi pullapitkotuotetta ja kaksi korvapuustituotetta. Joukkoon mahtui myös yksi muffinssituote ja yksi piirastuote. Muista leipomotuotteista myydyimpiä olivat karjalanpiirakat. Yhdeksän myydyintä tuotetta olivat karjalanpiirakoita tai riisipiirakoita ja yksi lihapiirakka. Vasta myöhemmiltä sijoilta löytyivät muut tuotteet, kuten lihapasteijat ja muut piirakat, pitaleivät ja pizzat.

27 Tärkeimmät asiakastoimialat KTM:n Pk-toimialabarometrissa vuonna 2001 tiedusteltiin vastaajilta merkittävimpiä asiakastoimialoja (1 5). Luvuista nähdään, kuinka monella prosentilla haastatelluista on asiakkaana kukin kohderyhmä. Merkittävin asiakasryhmä pk-yrityksille on vähittäiskauppa. Tosin oman myymälän ja suurkeittiömyynnin merkitys on kasvanut johtuen siitä, että pienten leipomoiden on entistä vaikeampi päästä kauppojen valikoimiin valtakunnallisten toimittajien tilalle tai rinnalle. PK-leipomoiden merkittävimmät asiakastoimialat (suhdeluku) Vähittäiskauppa, K-kaupat 58 Vähittäiskauppa, S-kaupat Oma myymälä Suurkeittiöt Vähittäiskaupat, Tradeka/Elanto Vähittäiskauppa, Spar-kaupat Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut vähittäiskaupat Tukkukauppa Muut Muu teollisuus Elintarviketeollisuus Lähde: PK-barometri 1/2001 Seuraavassa taulukossa ja kuviossa on esitetty vähittäiskauppoihin tapahtuva myynti ja myynnin jakauma kaupparyhmittäin. Luvuissa ovat mukana kaikkien leipomoiden (sekä suurten että pkyritysten) EAN-koodatut leipomotuotteet. Eniten leipomotuotteita valtakunnallisesti myydään K-ketjun kaupoissa ( 38 %) ja toiseksi eniten S-ryhmän kaupoissa (reilut 34 %). Leipomotuotteiden myynnin jakautuma kaupparyhmittäin (milj. euroa) 2000 (m ilj. e) 2001 (m ilj. e) K-KAUPAT 222,9 227,5 T-KAUPAT 89,5 93,8 S-KAUPAT 182,8 205,5 TRADEKA/ELANTO 69,9 77,5 YHTEENSÄ 565,1 604,3 Lähde: AC Nielsen/ Linkosuon Leipomo Oy

28 28 Leipomotuotteiden myynnin jakauma kaupparyhmittäin ,4 12, ,3 34 TRADEKA/ELANTO S-KAUPAT % 40 15,8 15,5 T-KAUPAT K-KAUPAT 20 39,5 37, Lähde: AC Nielsen/ Linkosuon Leipomo Oy 4.4 Vienti Leipomotuotteiden valmistus on perinteisesti ollut kotimarkkinateollisuutta, ja ulkomaankaupan merkitys on ollut melko vähäinen. Vuonna 1998 Venäjän viennin romahdus vaikutti kaikkien elintarvikkeiden vientiin, koskien viljapohjaisten tuotteiden kohdalla erityisesti makaronin vientiä luvun alusta elintarvikkeiden vienti on jälleen kasvusuunnassa, viljapohjaisista tuotteista näkkileivän vienti on kasvanut. Vuonna 2001 viljatuotteita (kahvileipä, keksit, makaroni, näkkileipä, ruokaleipä, muut leipomovalmisteet ja muut viljavalmisteet) vietiin Suomesta 26,1 milj. euron arvosta. Se oli ainoastaan 2,6 % koko elintarviketeollisuuden viennistä, joka oli 995 milj. euroa vuonna 2001 ja vajaat 3 % leipomoteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Leipomotuotteiden vienti tuoteryhmittäin tn Kahvileipä K e ksit ja vo h ve lit Makaroni Nä kkile ip ä Ruokaleipä Muut leipomovalmisteet Muut viljavalmisteet Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry

29 29 Leipomotuotteiden vienti maittain 2001 (viennin kokonaisarvo n. 26,1 milj. euroa) Ruotsi 33,5 % Muut kuin EUmaat 35,4 % Alankomaat 5,2 % Kreikka 0,6 % Iso-Britannia 13,3 % Ranska 0,9 % Tanska 1,8 % Itävalta 1,0 % Saksa 8,1 % Lähde: Ultika (sis. leivät, kakut, keksit, pikkuleivät) 4.5 Tuonti Viljapohjaisten tuotteiden tuonnin arvo on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 vuoteen 2001 saakka. Vuonna 2001 viljatuotteiden tuonnin arvo oli 86,4 milj. euroa, ja se muodosti 4,3 % koko elintarvikkeiden tuonnista, joka oli 2006 milj. euroa vuonna 2001 ja vajaat 10 % leipomoteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Viljapohjaisten tuotteiden tuontilukuja kasvattaa erityisesti kahvileivän sekä seosten ja pakastepuolivalmisteiden tuonti Leipomotuotteiden tuonti tuoteryhmittäin tn Kahvileipä Keksit ja vohvelit Makaroni Näkkileipä Ruokaleipä Muut leipomovalmisteet Muut viljavalmisteet Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry

30 Leipomotuotteiden tuonti yhteensä e Lähde: Ultika Leipomotuotteiden tuonti maittain 2001 (tuonnin kokonaisarvo n. 86,4 milj. euroa) Ruotsi 24,2 % Muut kuin EU-maat 5,3 % Itävalta 0,3 % Portugali 0,4 % Belgia 15,5 % Alankomaat 5,4 % Italia 1,5 % Irlanti 0,3 % Iso-Britannia 11,7 % Ranska 11,2 % Tanska 4,7 % Espanja 1,9 % Saksa 17,7 % Lähde: Ultika (sis. leivät, kakut, keksit, pikkuleivät) 4.6 Leipomoteollisuus EU-maissa Euroopan leipomotuotteiden tuotannon arvioitiin olevan yhteensä 30,2 milj. tonnia vuonna 1999, arvoltaan noin 73 miljardia euroa. Leipomosektori on kooltaan yksi tärkeimpiä toimialoja Euroopan elintarviketeollisuudessa. Leipomotuotteista ruokaleipä on suurin tuoteryhmä (81 % kokonaismarkkinoista). Ruokaleipää myytiin 24,45 milj. tonnia vuonna Keksien myynti oli yhteensä 3,02 milj. tonnia ja niiden osuus leipomotuotteista oli 10 %. Muiden leipomotuotteiden osuus oli 9 % ja niitä myytiin 2,73 milj. tonnia. Vuonna 1999 Euroopassa toimi noin leipomoa, joista suurin osa on pieniä käsityövaltaisia leipomoita.

31 31 Käsityövaltaiset leipomot ja kaupan omat leipomot muodostivat vuonna % leipomotuotteiden valmistuksesta, joskin teollisten leipomoiden osuus (37 %) kasvaa kaikissa maissa voimakkaasti. Tuoreen leivän jakelukanavina pienet leipomot ovat merkittävässä asemassa mm. Italiassa, Portugalissa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Iso-Britanniassa ja Irlannissa tilanne on aivan toinen, sillä vähittäiskaupan ketjut myyvät 80 % kaikesta tuoreesta leivästä. Sielläkin kuluttajien odotukset ovat ohjaamassa vähittäiskauppoja perustamaan omia paistopisteitä. Iso-Britanniassa 1990-luvun loppupuolella leipomotuotteiden hinnat laskivat johtuen kiristyneestä kilpailusta. Vuodesta 2001 on kuitenkin nähtävissä hintatason nousua. Leipomotuotemarkkinoiden kasvu on ollut 2 prosentin luokkaa vuonna Perusleipämarkkinat ovat kyllästyneet, mutta erikoisleivät ja etniset leivät voivat tuoda lisämyyntiä leipomoille. Ruokaleivän valmistus on edelleen pienimuotoista toimintaa monissa Euroopan maissa, mutta pakattujen leipien valmistusta harjoittavat myös yhä enemmän suuret teolliset yritykset. Esimerkiksi Ranskassa pienten leipomoiden määrä on laskenut viime vuosikymmenen aikana leipomosta leipomoon ja markkinaosuus 79 prosentista 71 prosenttiin, kun suurten teollisuusyritysten markkinaosuus on noussut 15 prosentista 21 prosenttiin. Kaupassa sijaitsevien leipomoiden markkinaosuus on noussut 6 prosentista lähes 8 prosenttiin. Tosin Ranskassakin kaupan omien leipomoiden määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Kaupan keskittyminen ei Keski-Euroopassa ole yhtä pitkälle vietyä kuin Suomessa, mutta sielläkin yhä useampi kauppa kuuluu johonkin ketjuun. Esimerkiksi Ranskassa arvioidaan olevan 5000 myymälää, joista noin puolet kuuluu johonkin kauppaketjuun. Suurimmat kauppaketjut ovat ylikansallisia ja niillä on myymälöitä useammassa Euroopan maassa. Ulkomaisista kauppaketjuista saksalainen Lidl on perustanut vuonna 2002 toimintojaan myös Suomeen. Leipomotuotteiden kulutusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuosien 1998 tietojen mukaan Ruotsissa käytettiin viljatuotteita 106 kg, Saksassa 97, Ranskassa 114 kg ja Yhdysvalloissa 119 kg henkilöä kohti. Viljatuotteiden kulutus on kasvanut hieman kaikissa maissa vuodesta 1996, eniten Suomessa ja Ruotsissa. V iljan ja viljatu o tteid en ku lu tu s eri m aissa 1998 kg / hlö / vuosi Suomi Ruotsi Saksa Ranska Hollanti Belgia/ lu x Iso-Brit. USA Lähde: Ruokatieto 2001

32 32 Viime vuosina kysyntä on yhä enemmän suuntautunut hinnaltaan edullisiin leipiin ja esimerkiksi kaupan omiin tuotemerkkeihin. Toisaalta osa kuluttajista arvostaa suuresti tuotteiden terveellisiä ominaisuuksia, kuten vähärasvaisuutta, vähäsuolaisuutta, kuitupitoisuutta ja on valmiita maksamaan erikoistuotteista enemmän. Tällaiset uudet tuotetyypit valtaavat alaa Euroopassa. Vuoden 2001 suurilla leipomoalan IBA-messuilla esiteltiin mm. terveysvaikutteisia, kuituja, edullisia rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäis- ja hivenainelisiä sisältäviä tuotteita sekä erityisille kohderyhmille kuten urheilijoille ja lapsille suunnattuja tuotteita. Erikoistuotteiden myötä tuotemerkkien merkitys myös leipomotuotteissa korostuu. Kysynnän muutokset johtuvat Euroopassa muuttuneista elämäntyyleistä, uusista jakelukanavista sekä tieteen ja teknologian innovaatioista myös vilja- ja leipomoalalla. Growth Strategies in Bakery-raportti vuodelta 2000 kertoo, että Euroopassa on leipomotuotteissa voimakasta kasvua premium- ja hemmottelutuotteiden suuntaan sekä etnisiin, täysin uusiin pitemmälle jalostettuihin helppokäyttöisiin tuotteisiin ja luomutuotteisiin. Kuluttajat haluavat entistä enemmän laatua ja vaihtelua. Tuotteiden tulee sopia on-the-go -kulutukseen. Yksittäispakatut tai yhdelle hengelle tarkoitetut tuotteet lisääntyvät. Tuotteiden valintaan vaikuttavat kuluttajien mielialat ja käyttötilanteet, jotka vaihtelevat tilanteesta riippuen. 130 johtavan leipomoalan yrityksen johtajien haastattelututkimuksen mukaan kaupan merkit eivät häviä, mutta nekin muuttuvat kaupan premium -tuotteiksi. Voimakkainta kasvua nähdään premiummerkkituotteilla. Nämä tuotteet johtavat kasvua ja niiden merkitys kasvaa voimakkaasti seuraavan viiden vuoden aikana. Tässä nähdään leipomoyritysten parhaat kasvu- ja menestysmahdollisuudet. Matala TÄRKEYS Korkea Edulliset kaupan merkit Leipomotuotteiden trendit Euroopassa Premium kaupan merkit Edulliset merkkituotteet Premium merkkituotteet Vuonna 2000 Arvio 2005 Lähde: Growth Strategy in Bakery / Reuters Business Insight, 2000

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI

LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2003 KARI VÄLIMÄKI 2 0 SAATTEEKSI... 4 1 TIIVISTELMÄ... 5 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ... 7 2.1 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS... 7 2.2 TOIMIALAN KYTKENNÄT

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Leipomoteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2004 ARI GRÖNROOS 2 0 SAATTEEKSI...4 1 TIIVISTELMÄ...5 2

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Leipomoteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Leipomoteollisuus Toimialaraportti 4/2005 Ari Grönroos Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Leipomoteollisuus www.toimialaraportit.fi Leipomoteollisuus Toimialaraportti 1/2007 Kari Välimäki Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005 Minna Kantén Finfood Luomu 1 LUOMUMYYNNIN ( ) JAKAUTUMA hedelmät 9% vihannekset 24% muut 32% maito 17% jauhot/hiutaleet 7% tuoreet leipomotuotteet 11% Lähde: A.C.Nielsen, Kotitalouspaneeli,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Raisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi

Raisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi Raisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 18 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi 7.11.18 Raision Q3/18 lyhyesti Kalanrehujen vientikielto Venäjälle painoi kolmatta vuosineljännestä Raisioaquan liikevaihto

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

SATOJEN LEIPOMOIDEN SUOMI

SATOJEN LEIPOMOIDEN SUOMI TEM Toimialapalvelu SATOJEN LEIPOMOIDEN SUOMI Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaari 2017 Leena Hyrylä 13.12.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Leipomoteollisuuden rakenne Raportti perustuu

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta

Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Satakunnan Osuuskauppa Twitter: @jussi.kaartinen Osuuskauppa on lähiruoan puolestapuhuja Olemme luoneet

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot