InnoTietoa-hankkeen matkaraportti huhtikuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "InnoTietoa-hankkeen matkaraportti huhtikuu 2013"

Transkriptio

1 InnoTietoa-hankkeen matkaraportti huhtikuu 2013 Maiju Pesonen, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioinen Latokartanonkaari Helsinki Silmäjärventie Kannus Lönnrotinkatu Mikkeli Toivonlinnantie Piikkiö Tutkimusasemantie Ruukki Antinniementie Vihtavuori Alapääntie Ylistaro Vaihde Tervamäentie Hyvinkää Halolantie 31 A Maaninka PL 413 (Rakentajantie 3) Oulun yliopisto Eteläranta Rovaniemi Kipinäntie Sotkamo Vakolantie Vihti Opistontie 10 A Ypäjä

2 NOVA 2 PhD-course: Sustainable beef and lamb production systems in an international perspective Ajankohta: Department of Animal Environment and Health, SLU Skara Opettajat seuraavista organisaatioista: SLU, Eurofins, SAC Select Services, Aarhus University, University of Copenhagen & French National Institute for Agricultural Research Kurssilla yhteensä 20 osaanottajaa: 14 jatko-opiskelijaa, 4 perustutkinto-opiskelijaa ja 2 neuvojaorganisaation edustajaa. Osanottajat olivat edustettuina kaikista pohjoismaista (Islanti 1, Norja 1, Ruotsi 7, Suomi 8, Saksa 1 sekä Kiinasta 1 ja Ghanasta 1). Yli puolet opiskelijoista opiskelee Helsingin Yliopistossa. Opiskelijakaarti oli hyvin laaja-alaista, kahdellatoista oli joko kotieläintieteen- tai eläinlääketieteenopinnot. Muilla opinnot käsittelivät yhteiskuntatieteistä aina ympäristön suojeluun ja bioenergiatuotantoon. Taustojen erilaisuus oli sekä haaste ja voimavara kurssille. Juuri erilaisista lähtökohdista johtuen kurssi ei itse asiassa eli naudan- ja lampaanlihantuotannossa ja sen kestävyydessä kovin syvälle päässyt. Maanantai Sustainable feed production Maanantain ohjelma pyöri biodiversiteetin ympärillä. Minkälainen naudan- ja lampaanlihantuotantojärjestelmä puoltaa parhaiten luonnonmonimuotoisuutta ja kuormittaa vähiten ympäristöä. Itävalta Saksa Ruotsi Espanja Slovakia Portugali Luxemburg Liettua Irlanti Kreikka Suomi Tanska Belgia % maatalousmaasta laidunta Kuva 1. Laidunalan osuus (%) maatalousmaasta maittain.

3 Merkittäviä luonnonlaidunnus ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttämiskohteita Euroopassa on kaikkien muiden valtioiden alueella paitsi Suomessa. Suomessa ei ole jäljellä luonnonmonimuotoisuutta parantavia laidunnuskohteita. Suomalainen tuotanto ei ole pystynyt ylläpitämään laiduntamista. Tätä Dr. Urban Emanuelsson, SLU:sta piti suomalaisena epäonnistumisena verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa luonnonlaidunnuskohteita yhteensä noin ha. Paras hyödynnys laiduntamisesta saavutetaan eri eläinlajien yhteislaidunnuksella. Syöntikäyttäytyminen, syöntijälki ja kasvilajipreferenssi vaihtelee eläinlajeittain. Nauta epätarkin laiduntaja, lisää luonnonmonimuotoisuutta eniten. Lammas ja hevonen tiettyihin olosuhteisiin jopa liian tarkkoja laiduntajia. Lopputuloksena muodostui pohjoismaisiin olosuhteisiin luonnonmonimuotoisuutta parantava laidunnusjärjestelmä. Hehtaarilla tulisi olla 20 % puuta luonnonmonimuotoisuuden säilyttämiseksi. Puiden lukumäärä olisi myös sopiva naudanlihan lihantuotannon hiilijalanjäljen minimoimiseksi, jos eläin yksikkömäärä hehtaarille pidetään matalana. 20 % puita vähentää eläinten lukumäärän/ha saman prosenttiosuuden verran. Ruotsalaisen tuotannon ylpeytenä esiteltiin ns. hakamaita, joilla kasvoi erittäin vanhoja tammia (Kuva 2.) Kuva 2. Luonnonmonimuotoisuutta lisäävää laidunnusta Ruotsin vanhimmassa tammimetsässä. Jokainen puu on numeroitu metallilaatoin. Vanhimmat puut ovat yli 300 vuotta.

4 Muut maanantaipäivän aiheet käsittelivät perusrehuntuotantoa märehtijöille. Käytiin läpi karkearehun- ja väkirehuntuotanto pellolta ruokintapöydälle. Lisäksi esiteltiin märehtijöiden kivennäistarpeiden perusteet. Luennoitsijoina Anne-Maj Gustavsson ja Elisabet Nadeau SLU:sta sekä Lena Engström Eurofinsistä. Päivän päätteeksi ryhmätöissä eri ryhmät esittelivät omat ideansa kestävästä naudan- ja lampaanlihantuotantomallista pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ideat hyödynsivät mm. eläköityneet lintukoirat linnuston säilyttämiseksi, erilaisten rotujen ominaisuudet parhaan tuotannon saavuttamiseksi, mutta myös kyseenalaistettiin koko tuotannon tarpeellisuus. Tiistai Sustainable beef and lamb production Peruskatsaus eurooppalaisiin naudanlihantuotantojärjestelmiin. Käsiteltiin maidontuotannon sivutuotteena syntyvä naudanliha ja erikoistunut emolehmiin perustuva naudanlihantuotanto. Samat otsikot käytiin läpi karitsanlihan osalta. Lisäksi käsiteltiin naudan- ja karitsanlihantuotannon kannattavuuden haasteellisuutta koko Euroopan alueella. Merkittävämmäksi kannattavuutta lisääväksi tekijäksi on osoittautunut yksikkökoon kasvattaminen ja kiinteiden kustannusten minimoiminen. Kaikkialla Euroopassa yksiköt ovat liian pieniä hyvän kannattavuuden saavuttamiseksi. Tuet tulevat vähenemään. Eikä maataloustuotannon kannattavuutta tulisi perustaa pelkkien tukien varaan. Tuottajille voidaan antaa hyvinkin yksinkertainen ohjepaletti, kuinka toimia tulevaisuuden suhteen oli sitten kysymys naudasta tai lammastuotannosta. Vaihtoehdot tuotannossa pysymiseen: A) Jos haluat pysyä maatalousyrittäjänä niin, ettet tarvitse sivutulovirtoja Laajenna tuotantosi mahdollisimman suureksi, ole tehokas ja tavoittele tehokkuutta. Tee tämä mahdollisimman nopeasti! B) Jos haluat olla maatalousyrittäjä, mutta tyydyt sivutoimiseksi Hyväksy tosiasia, ettei tuotantosi ole taloudellisesti kestävällä pohjalla Hanki toinen tulonlähde maataloustuotannon rinnalle (mökit, urakointi yms.) Hanki tilan ulkopuolinen työ C) Jos osa-aikainen maatalousyrittäjyys ei ole vaihtoehto Tee suunnitelma, kuinka poistut tuotannosta taloudellisesti voitollisesti Toimi viivyttelemättä! Älä jää odottamaan, että taloudellisesti kannattamaton tuotanto syö pääomasi Tuotannon kannattavuuden avain kohtina pidettiin seuraavia: 1) Tuottajien on hyväksyttävä seikka, ettei Euroopassa viljellä enää suorien tukien aikakaudella 2) Tavoittele kustannustehokkuutta (esim. alhainen yksikkökustannus) Kustannustehokkuus sekä muuttuvissa että kiinteissä kustannuksissa 3) Paranna tuottoa! 4) Tee sitä, missä olet paras. Ja päätä se, missä olet parempi kuin muut. 5) Kehitä tuotantosi vastaamaan markkinoiden tarvetta! Viimeisenä päivän luennointi otsikkona oli naudan- ja karitsanlihan tuotannon kasvihuonepäästöjen minimoiminen. Taloudellisen kannattavuuden ja kasvihuonepäästöjen kannalta toimenpiteet ovat samoja. Tehokas tuotanto (hyvin ja nopeasti kasvavat eläimet =

5 nopea kierto) on edellytys sekä vähäisille ympäristöpäästöille että taloudelliselle kannattavuudelle. Luennoitsijana PhD Jimmy Hislop, SAC (Scottish Agricultural Collage, Beef Specialist and Sheep Consultant). Tilavierailu charolaisemolehmätilalla. Backgårdens Charolais Tilalla on charolais-jalostuskarja. Peltoa 65 ha ja metsää 35 ha. Pellot ovat nurmentuotannossa ja laitumina. Nurmisatoja pyritään saamaan kolme vuosittain. Rehujen tulee olla mahdollisimman hyviä sekä ravintoarvoltaan että säilönnälliseltä laadultaan. Ostorehuina viljaa ja täysrehua mm. vasikoille erikoisrehuja. Uusi pihatto on valmistunut viime vuonna. Pihatto investoinnin lisäksi oli investoitu uusiin laakasiiloihin, jotka eivät olleet vielä käytössä ja viime viikolla tulleeseen uuteen apevaunuun. Kuva 3. Lämmin pihatto 60 emolle ja 35 nuorkarjaa. Rakennuskustannus 4,5 milj. SEK. Poikimakausi alkaa tilalla jo tammikuun alusta. Sonnivasikat menevät kasvatukseen Gismestadiin, siitossonnikasvatusasemalle. Lehmävasikat joko omalle tilalle uudistukseen tai muihin jalostuskarjoihin. Myös lehmiä myytiin paljon eloon muihin karjoihin. Teuraaksi lähti vain poistoemot. Charolais-rotu oli osittain valittu siksi, että poistolehmän hinta oli kohtuullisen korkea. Tilalla oli tällä hetkellä Ruotsin toiseksi paras charolaissonni. Emäntä oli sonnin hankkinut Kanadasta alkiona. Eli sonni oli syntynyt tilalla, mutta sittemmin myyty ja

6 nyt ostettu takasin. Tilan jalostustavoitteisiin kuului mahdollisimman laaja-alainen charolaiskasvatus: paljon eri sukulinjoja ja monta eri tyyppiä, josta ostaja voisi valita mieleisensä ja omaan karjaan parhaiten sopivan tyypin. Tilalla oli eläinainesta Kanadasta, Ranskasta, Norjasta ja Suomesta. Näiden eri tyyppien kautta pyrittiin muodostamaan optimaalisia yhdistelmiä ruotsalaiseen charolais-tarpeeseen. Pääjalostustavoitteet olivat hyvä kasvu ja lihakkuus sekä helpot poikimiset. Rakennuskustannus pihaton osalta oli 4,5 miljoonaa Ruotsin kruunua (Kuva 3.). Tästä puuttuu mm. laakasiilot ja lantala. Tilan kehittämispäätös oli tehty myyntitarkoitusta varten. Uusi rakennus oli päätetty rakentaa, jotta tila on mahdollista myydä seuraavan 10 vuoden sisään (Kuva 4.). Kuva 4. Pihaton hulppeat sisämaisemat. Keskiviikko Production systems for beef and sheep in reality Tilavierailu lammastilalla. Vierailukohteessa uuhia oli Peltoa 35 ha. Tila ei saanut yhtään peltotukia. Peltotuet menivät naapurille, joka korjasi rehut. Tila osti kaikki karkearehut korjaajalta ja lisäksi viljan. Ei koneita, vanhat rakennukset, minimaaliset investoinnit ja paljon käsityötä. Esimerkiksi lampoloiden kuivikepohjat tyhjennettiin käsin.

7 Uuhet olivat kahden rodun risteytyksiä (Kuva 5.). Suomenlampaasta haluttiin hedelmällisyyttä ja maidontuotantoa. Dorset-rodusta hieman parempaa lihakkuutta ja kasvua. Pässirotuna käytettiin joko texeliä, dorsetia tai suomenlammasta. Uuhikaritsoista parhaat valittiin itselle uudistukseen, pässikaritsat menivät teuraaksi teurastamon kautta. Teurasikä oli noin 9-10 kuukautta. Vuoniminen oli kerran vuodessa keväällä. Yhtä uuhta kohden syntyi keskimäärin 2-3 karitsaa. Kaksi karitsaa/uuhi oli optimaalinen määrä. Karitsoiden kasvu ei tällöin kärsi, eivätkä karitsat vaadi lisähoitoa. Karkearehun laadussa tila oli erittäin tarkka. Nurmi tuli korjata aikaisin ja riittävän kuivana. Nyt käytettävä esikuivattu säilöheinä oli erittäin kuivaa, sisälsi raakavalkuaista 180 g/kg ka ja energiaa 11,5 MJ/kg ka. Nurmikasveina suosittiin natoja, timoteita ja valkoapilaa. Korjuu oli tehty kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tilan emäntä piti tärkeänä, että uuhet saavat riittävän korkealaatuista säilöheinää. Tiineysajan ruokinnalliset ongelmat ovat tällöin vähäisempiä ja uuhien lisäruokinta maidontuotantokaudella on alhaisempi. Haasteen aiheutti, että korjuun suoritti naapuri, jolla oli myös omat karkearehukiireensä. Tilalle ei kuitenkaan olla hankkimassa omaa nurmen korjuu kalustoa, ei edes traktoria. Ainoa kone, joka tilalla on käytössä, on traktorimönkijä. Tänä vuonna kevät oli 2,5 viikkoa myöhässä tavanomaisesta. Tilan kaikki eläimet laidunsivat sekä luonnonlaidunalueita että peltolaitumia. Kuva 5. Tilan uuhet ovat suomenlampaan ja dorset-rodun risteytyksiä. Tilan emännälle oli tärkeää löytää mahdollisimman toimivia ja helppoja toimintatapoja. Yksi helpottava toimenpide oli sijoittaa parikymmentä uuhta kahteen kaarisuojaan (Kuva 6.).

8 Kaarisuojat oli sijoitettu maapohjalle. Suojat oli ankkuroitu maahan, jotta tuuli ei pyöräyttäisi suojaa katolleen. Sisällä oli runsaasti olkikuiviketta. Ruokintajärjestelmä oli emännän itse kehittelemä. Säilöheinä tuotiin traktorimönkijällä. Kovalevyrakennetta ja erityisesti kantta emäntä piti erittäin tärkeänä, etteivät rehut kastu ja toisaalta, ettei heinä leviä tuulen mukana pitkin pihoja. Vuoniminen oli tilan työllistävin tuotantovaihe. Emäntä valvoi jokaisen uuhen vuonimisen. Ongelmia vuonimisessa ei ollut paljoa, mutta jokaista elossa olevaa karitsaa pidettiin tuotannon säilymisen ehtona. Pässin valinta oli vuonimisen helppouden kannalta olennainen seikka. Pässin tuli olla hyvärakenteinen ja tuotettava riittävää lihakkuutta karitsoihin, vaikeuttamatta vuonimista. Lomitusjärjestelmää ei ollut mahdollista käyttää tällä tilalla. Naapurissa oli riittävän luotettava henkilö hoitamaan lampaat, jos siihen oli tarvetta. Päivän päätteeksi Dr. Karl-Ivar Kumm SLU Skarasta piti luennon taloudellisesta kannattavuudesta ruotsalaisilla emolehmä ja lammastiloilla. Luennon punaisena lankana kulki seikka, että emolehmätuotanto on hyvin harvoin taloudellisesti kestävällä pohjalla Ruotsissa. Jos rakennuksiin ei ole investoitu ja pellot on luomutuotannossa, taloudellinen kannattavuus on mahdollista saavuttaa jo melko pienellä karjalla (noin 30 emoa). Jos tila on tehnyt rakennusinvestointeja, emojen lukumäärän tulee nousta yli 150, jotta tila pystyy nousemaan tuloksen kautta edes nolla tasolle. Dr. Kummin tutkimusten mukaan Pohjoismaissa biologisilla tuottavuustekijöillä (mm. eläinten kasvu, rehunhyötysuhde, lihakkuus, poikimahelppous yms.) ei ole taloudellista merkitystä tilan menestykselle. Taloudellinen kannattavuus on saavutettavissa ainoastaan pitämällä investoinnit mahdollisimman maltillisina. Ruotsissa on laillista pitää emot nk. talvilaitumilla ilman kiinteää suojaa, jos tietyt ehdot toteutuvat: maaston muoto tarjoaa tuulen suojaa ja puustoa riittävästi, maapohja on läpäisevää, ruokintapaikkaa siirretään säännöllisesti sekä pinta-alaa/emo on enemmän kuin 0,3 ha. Tällä järjestelmällä kustannuksia on mahdollisuus pienentää, mutta työvoimavaltaisuus on kohtuullisen korkea.

9 Kuva uuhta karitsoineen oli sijoitettu kahteen kaarisuojaan. Lopuksi opiskelijat pohtivat, onko nykytuotanto kannattavaa pohjoismaissa. Kannattaako edes ajatella, että naudan- tai karitsanlihaa tulisi tuottaa näillä leveysasteilla. Mielipiteet ymmärrettävästi vaihtelivat omavaraisuuden tavoittelemisesta, tehokkuuden lisäämisestä, aina eläintuotannon kokonaan lopettamiseen. Yllättävän moni oli kannalla, ettei pohjoismaissa kannata tällaisiin tuotantomuotoihin panostaa vaan siirtää tuotanto suosiolla halvemman tuotannon maihin. Ruotsalaisen tuotannon taloudellisen kestävyyden haasteet naudan- ja karitsanlihantuotannossa: A. Lyhyt laidunkausi B. Halvat, vanhat rakennukset ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia ja vaativat toimiakseen erikoisratkaisuja C. Pienet karjat D. Laidunalueet pinta-alaltaan pieniä ja sijoittuneet hajalleen E. Kalliit uudet rakennukset F. Työvoiman korkea palkkataso Torstai Energy partitioning in the transition period of suckler cows and ewes for sustainable production

10 Torstai alkoi lypsylehmien energia-aineenvaihdunnan ja tuotannon vaatimusten yhteen sovittamisen haasteiden käsittelemisellä (Kaavio 1.). Syönti, kg ka/pv Ravintoaineiden saanti Ravintoaineiden jakautuminen Maito, kasvu Kehon varastot (rasva, lihas) Mobilisaatiotaso Terveys Lisääntyminen Sairastuminen Lisääntymisongelmat Hyvinvointi Kestävyys Pitkäikäisyys Kaavio 1. Lypsylehmän energia-aineenvaihdunnan haaste. Energiavarastojen määrä ja hyödynnys vaikuttaa koko tuotantoon. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa tuotannon rajoitukset ovat käsillä hedelmällisyyden puolesta. Lypsylehmien hedelmällisyysongelmat ovat tuotannossa hälyttäviä. Lisääntyminen on hyvinvointitekijä, joka vaikuttaa kestävyyteen ja pitkäikäisyyteen. Tehokkuutta ei saavuteta, jos lypsylehmien tuotantoikää ei pystytä nostamaan. Alkutekijöissään kyse on aina, kuinka lehmä pystyy syömään sille tarjottuja rehuja. Energia tasapaino ja kehon varastojen mobilisaatio tai kerääminen on myös geneettisesti ohjattu toiminto. Tiineyden aikainen varastojen kerääminen pyritään purkamaan maidontuotannon alkaessa. Pääsääntöisesti eläimet pyrkivät samaan kehon tasapainoon kuin ennen tiineyttä. Luennon yhteyteen liittyi usean tunnin dataharjoitus, jossa piti laskea lehmän energiatase (EBal). Seuraavalla kaavalla: EBalance = EIntake Emilk +EGrowth + EPregnancy + EMaintenance

11 + EActivity Negatiivinen EBal = kehon varastojen mobilisointi Positiivinen EBal = kehon varastojen kerääminen Luennoitsijana Dr. Nicolas Friggens, INRA. Kuva 7. SLU Götalan pellot ovat sijoittuneet tutkimusaseman ympärille. Päivä jatkui tutkimusasemavierailulla SLU Götalassa. Tutkimusasema sijaitsee noin 10 min ajomatkan päässä Skaran kaupungin ulkopuolella. Tutkimusasemalla on noin 100 ha peltoa, joka sijoittuu tutkimusaseman ympärille (Kuva 7.). Pelloilla tuotetaan tutkimuksiin tarvittavat karkearehut (nurmi, kokovilja, maissi), vilja ja valkuaisrehut. Karkearehut korjataan pääsääntöisesti pyöröpaaleihin, koska tutkimussiilot ovat mitoiltaan liian pienet. Tutkimusasemalla tutkitaan naudanlihantuotantoa ja lammastuotantoa. Rakennus on jaettu pituussuunnassa puoliksi. Toisella puolella on tällä hetkellä emotuotannon tutkimuksia (Kuva 8.) ja toisella lammastuotantoon liittyviä pässitutkimuksia (Kuva 9.). Kuivitus tapahtuu olkikuivituksena nk. parvelta luukuista kummallekin tutkimusnavettaa. Koetoiminnan ruokinta toteutetaan seosrehuruokinnalla. Emolehmillä oli sisäruokintakaudella tutkittu kolmen eri ruokinnan vaikutusta syöntiin ja tuotantoon. Rotuina oli hereford-emot ja charolais-emot. Hereford-emot olivat tutkimustilalla

12 ja charolais-emot yhteistyötilaolosuhteissa. Syöntimäärä määritettiin karsinan yhteissyöntinä. Rehuina käytettiin myöhään korjattua ruokohelpikasvustoa, myöhään korjattua nurmisäilörehua ja heinää. Tuloksia ei oltu vielä laskettu. Tutkija oli yllättynyt siitä, kuinka vähän syöntimäärä erosi roduittain. Rodut pystyvät syömään suurin pirtein saman verran charolais-emot enemmän kuin hereford-emot. NDF-kuidun määrä oli rajoittava tekijä. Myöhään korjatut karkearehut riittävät ylläpitämään emojen kuntoluokan ja tuotannon tason poikimiseen saakka hyvin. Joissain tapauksissa emot tuppasivat jopa lihomaan liikaa. Tarkkoja tuloksia ei ollut saatavilla, joten jäämme niitä odottelemaan. Seuraavaksi oli suunnitteilla maissisäilörehukoe emoille yhdessä markkeriaineen kanssa, jolla pystytään laskemaan emojen yksilölliset syöntimäärät. Lisäksi kokeen suunniteltiin syönti- ja märehtimiskäyttäytymisen tutkimusta. Nyt emotuotannon koetta ei ollut menossa. Poikimakausi oli lopuillaan. Kuva 8. Tutkimuskarjana on 40 hereford-emolehmää. Pässeillä oli menossa usean eri karkearehun koe. Yhtä pässiä kohden oli kokeilussa yksi rehu. Testattavat karkearehut olivat nurmisäilörehu, apilasäilörehu, väkiheinä, säilöheinä aikainen korjuuaste ja maissisäilörehu korjattuna kahdella eri korjuuajankohtana. Pässeillä mitattiin yksilöllinen syöntimäärä ja rehujen sulavuudet.

13 Kuva 9. Ruotsissa tutkitaan sekä uuhien että pässien tuotanto-ominaisuuksia. Iltaluennoitsija oli Konstantinos Zaralis, SLU. Hän kertoi viimeisimmistä uuhitutkimuksista. Tutkimusryhmä oli tutkinut valkuaisrehujen syötön ja geneettisen tuotantopotentiaalin

14 vaikutusta uuhien vastustuskykyyn ja jälkeläisten menestymiseen. Tutkimuksissa oli saatu selville, että valkuaisrehujen syöttö parantaa sisäloisimmuniteettia. Toisaalta matalamman geneettisen tuotantopotentiaalin uuhet olivat rehustusmallista riippumatta vastustuskykyisempiä sisäloisille kuin korkeamman tuotantopotentiaalin omaavat uuhet. Jälkeläisten osalta tulos oli saman suuntainen. Perjantai Energy supply for growth of beef cattle and lambs Luennoitsijoina Peder Nøgaard, University of Copenhagen ja Mogens Vestergaard, Aarhus University. Kummatkin Tanskasta. Perjantaina oli kahden tanskalaisen professorin luentopaketti syönnin vaikutuksesta kasvuun ja eri rotujen tuotantopotentiaalin vaikutus tuotannolliseen tulokseen. Syönti on olennainen osa energian saantia ja kasvua. Rehujen tulee olla ravintoarvoltaan ja sulavuudeltaan hyviä, jotta eläimet pystyvät syömään riittävästi ja tuotantopotentiaali saadaan täytettyä. Toisaalta voidaan hyödyntää ns. kompensatorista kasvua. Eläinten kasvu hidastuu, kun rehujen laatu rajoittaa syöntiä ja energian saantia. Kasvu otetaan kiinni, kun rehujen laatua parannetaan. Eläinten syönti muodostuu korkeammaksi ja kasvu palautuu takaisin geneettiselle tasolle. Jos kasvun rajoittaminen tapahtuu liian varhain eläimen eliniässä, se ei koskaan pysty ottamaan kasvua kiinni. Yleensä on kyse alle puolivuotiaista eläimistä. Sama negatiivinen vaikutus kasvun rajoittamisella saadaan aikaiseksi, jos eläimet kasvavat alle 0,5 kg/päivässä. Tällöin pääsääntöisesti nauta ei pysty ottamaan kasvua kiinni, vaan vaikutukset ovat olleet liian rajuja. Rotujen ominaisuudet ovat huomattavan erilaisia sekä loppukasvatuksessa että emotuotannossa. Rodut ovat muuttuneet vuosien saatossa. Tuotantopotentiaali on eri roduilla lähentynyt, mutta eroja on edelleen havaittavissa. Varsinkin lihan syöntilaatu on erilainen eri roduilla. Maitorotuiset esimerkiksi jersey, tuottaa syöntilaadultaan usein parasta lihaa, sen jälkeen brittirodut ja vasta viimeisenä ranskalaiset isot liharodut. Toisaalta ruhon laatu menee juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Haaste muodostuu EUROP-luokituksesta, jossa lihan laadusta ei makseta. Toisaalta erilaiset brändäykset ovat saaneet paljon jalan sijaa Tanskassa. Brändeillä pyritään tuottamaan jollain tavalla tasaisempaa syöntilaatua esimerkiksi vasikan liha, angus brändi, limousin brändi, luomubrändi yms. Rotujen ominaisuuksia hyödyntämällä suunnitelmallisella risteytyksellä voidaan parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta, tulosta ja saada ympäristöhyötyjä. Mitä jäi käteen? Kannattavuus haasteellista kaikkialla Euroopassa. Jos tila haluaa menestyä, tulee tuotantoa kehittää väsymättä. Kustannusrakenne tulee olla terve. Liikoja investointeja (esim. rakennus) tulee välttää. Naudanlihantuotantomme ja painotukset siinä ovat hyvin erilaisia jo naapurimaihimme verrattuna. Meillä käytetään enemmän karkearehua dieeteissä. Toisaalta kasvatusaikamme on pitempiä ja teuraspainot hyvin paljon korkeampia. Keskiteuraspaino Ruotsissa ja Tanskassa oli sekä maito että liharotuisilla keskimäärin 360 kg. Meillä liharotuisilla tavoitellaan yli 400

15 kg teuraspainoa ja maitorotuisilla vähintään 360 kg teuraspainoa. Sonnien kasvatus on myös tietynlainen erikoisuus. Härkien osuus kasvatuksesta muissa pohjoismaissa on huomattava. Risteytyksien hyödynnys sekä maidontuotannon sivutuotteena tulevan naudanlihan että emotuotannon tuloksen parantamiseksi koettiin erittäin varteen otettavaksi vaihtoehdoksi. Jostain syystä asian käytäntöön vieminen ei ole oikein ottanut tuulta siipien alle pohjoismaissa. Kummassakin tapauksessa hyöty muodostuisi paremmin luokittuvien ruhojen puolesta, mutta myöskin paremman kasvun ja rehujen hyödynnyksen kautta. Kurssi ei ollut anniltaan avain sitä, mitä odotin. Oletin syvemmälle menevää analysointia ja luotausta. Nyt liikuttiin perusasioissa. Hyötyä lienee kuitenkin laajan omanalansa asiantuntijoiden tapaaminen ja tutuksi tuleminen koko Euroopan alueella. Muutama tutkijakontakti olisi hyvin kiinnostunut tulemaan Suomeen.

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Miten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista

Miten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista Miten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista EDF Benchmarks 2019 Henna Mero, Maitoyrittäjät ry STEFFI WILLE-SONK, Email: steffi.willesonk@dairyfarmer.net

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015. 137/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015. 137/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015 137/2015 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta

Lisätiedot

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala Lammastalous esitys Eemeli Piesala Tarvaala 8.5.2019 Taustani Petäjävedeltä Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa (Agronomi) Aikaisemmin myös biotekniikkaa Piesalantila SPV 2016 v. alussa

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

RUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta. Nostetta Naaraista! Loppuseminaari Turkka Rantanen

RUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta. Nostetta Naaraista! Loppuseminaari Turkka Rantanen RUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta Nostetta Naaraista! Loppuseminaari 4.4.2013 Turkka Rantanen Lihan kulutus kg/hlö, +75% 40 vuodessa Ylituotannosta nettotuojaksi Emolehmätuotannon räjähdys

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT. Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Markkinakehityksestä yleensä

Markkinakehityksestä yleensä Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt Rovaniemi 20.11.2013 Veikko Maijala Kuva Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

Lapin maatalouden rakennetta

Lapin maatalouden rakennetta Lapin maatalouden rakennetta 30.11.2017 Levi Rauno Kuha Luonnonvarakeskus Lapin maatalouden tunnuslukuja Kaikki tilat 1514 kpl Keskipinta-ala peltoa 29,95 ha Keski-ikä 52,05 vuotta Lypsykarja 335 kpl Keskipinta-ala

Lisätiedot