Verkkotoimikunta Kilpilahti Haikko

Transkriptio

1 Verkkotoimikunta Kilpilahti Haikko

2 Agenda Tiistai Kilpilahden esittely ja turvallisuus alueella / Jyrki Havukainen Lounas Kilpilahden teollisuusalueeseen tutustuminen / Jyrki Havukainen Kahvi Fingridin ajankohtaiset / Petri Parviainen Ajankohtaiset kantaverkkopalvelut / Petri Parviainen Bussikuljetus Kilpilahdelta Malmgårdin Kartanolle Kahvi Panimovierailu Bussikuljetus Malmgårdista Haikon Kartanolle Majoittuminen Illallinen Kartanoravintolassa

3 Ajankohtaista Asta Sihvonen-Punkka on nimitetty Fingridin uudeksi sähkömarkkinajohtajaksi ja hän aloittaa Fingridissä Fingrid ja Helen Oy tutkivat Suvilahden sähkövaraston käyttöä taajuudensäätöön kolmivuotisessa tutkimusprojektissa. Suvilahden sähkövarasto on valmistuessaan pohjoismaiden suurin (syöttöteho 1,2 MW, akkukapasiteetti 600 kwh) HVDC asemien kunnossapitosopimukset vuosille Rauman Fenno-Skan ja EstLink1 yhteydet, ABB Oy Power Systems Anttilan EstLink2 yhteys, Siemens Osakeyhtiö Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta varten tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy Yhteispohjoismaisen taseselvityksen (Nordic Balance Settlement, NBS) käyttöönotto lykkääntyy alkuvuodesta syksyyn 2016 Fingrid järjestää tarjouskilpailun taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin ylläpidosta ajanjaksolle Tasepalvelun uudet hinnat alkaen

4 Investoinnit ( jälkeen) Hankintasopimukset Kolme uutta päämuuntajaa, Hyosung Corporation Kiikanlahden 110 kv sähköasema, Caverion Industria Oy Lieto-Forssa kv voimajohto, Dalekovod Hankintapäätökset Alajärven, Seinäjoen, Petäjäveden ja Mäntän johtojärjestelyt, Eltel Networks Oy Melon 110 kv sähköaseman perusparannus ja kondensaattorin lisääminen, Vattenfall Nordic Oy Investointipäätökset Kristenestadin sähköaseman laajennus Nurmijärven 400/110 kv muuntoaseman perusparannus ja Loviisan 400 kv laitevaihto Vantaa Länsisalmen sähköaseman kehittäminen Uusi 400/110 kv muuntaja ja 400 kv kytkinlaitos, sekä tarvittavat johtojärjestelyt Melon sähköasema Nurmijärven 400/110 kv muuntoasema

5 Lieto Forssa voimanjohtourakka käynnistyy Hikiä-Forssa voimajohtotyömaa ja Forssan sähköaseman laajennus valmistuu maaliskuussa 2016 Syksyllä 2015 käynnistetään kv Hikiä Orimattila ja 110 kv Koria- Yllikkälä voimajohtojen yleissuunnittelu Lieto-Forssa kv voimajohdon rakennustyöt käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella voimajohtopylväiden perustustöillä Uusi voimajohto on pituudeltaan 68 km Valmistuu kokonaisuudessaan 2018

6 Kantaverkkosopimus > Verkkotoimikunta 9_2015 Petri Parviainen

7 Kantaverkkosopimus 2016, rakenne Liite 1 Kantaverkkosopimus Sopijapuolet ja sopimuksen tarkoitus 2. Sopimuksen voimassaolo, toistaiseksi Kantaverkkosopimus 3. Sopimuksen ehdot, sovellettavat liitteet 4. voimassa Sopimuksen toistaiseksi muutokset 5. Salassapito 6. Sopimuksen siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen 7. Erimielisyydet 8. Muut sopimusehdot 9. Allekirjoitukset Liite 2 Liite 3 Lisäksi sovellusohjeet ja liittymisehdot (YLE ja VJV) LIITE 1, Kantaverkkopalveluehdot Ehtojen soveltaminen 2. Kantaverkon kehittäminen 3. Asiakkaan kantaverkkoliitynnät 4. Järjestelmävastuu 5. Kantaverkkopalvelun laatu, rajoitukset ja keskeytykset 6. Loissähkö ja loistehoeservi 7. Laskutusmittaukset ja sähköntuotantoilmoitukset 8. Maksut ja niiden määräytyminen 9. Maksuehdot 10. Maksujen ja ehtojen tarkistukset 11. Vahingonkorvaukset 12. Ylivoimainen este LIITE 2, Asiakkaan liittymispisteet sekä mittaus- ja laskutustiedot LIITE 3, Palveluhinnoittelu 1. Pätö- ja loissähköenergian toimituksen hinnoittelurakenne 2. Sovellettavat yksikköhinnat 3. Päivitetään vuosittain

8 8 Keskeiset muutokset 1. Sopimusrakenteen muutos Voimassa toistaiseksi Palveluehdot, hinnoittelu ja mittaus/laskutustiedot omilla liitteillään 2. Hinnoittelurakenne Askel tehopohjaisempaan suuntaan; kulutus ja tuotanto Tuotannon maksuosuuden kasvattaminen Maksuja kohdistetaan osin myös liittymispisteen takaiselle tuotannolle 3. Loissähkö ja loistehoreservi Liittymispistekohtaiset loistehon otto ja antorajat, päivitys vuosittain Seuranta ja laskutus liittymispisteittäin Loisreservi jatkossa velvoitepohjainen Pyydetystä jännitetuesta maksetaan 4. Tarkennuksia maksuehtoihin Sähkövero ja siihen liittyvät pankkitakuut koskien verovelvollisia Maksuvelvollisuuden laiminlyönti; maksumuistutus, pankkitakuut, palvelun keskeyttäminen 5. Haarajohtojen seuranta Kantaverkko 2016

9 Sovellettavat ohjeet ja ehdot 1. Yleiset liittymisehdot (YLE) 2. Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV) 3. Reaaliaikaisen tiedonvaihdon sovellusohje 4. Loissähkön toimituksen ja loisreservin ylläpidon sovellusohje 5. Suurhäiriöohje 6. Tehopulaohje kv verkon sähkönlaatu-raportti 8. Sähkökaupan tiedonvaihdon menettelyohje (Energiateollisuus) 9. Netotussopimus malli 10. Pankkitakuu -malli

10 Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 1(5) 1. Energiavirasto on välittänyt Fingridille syyskuun alussa 2015 kommentteja ja korjausehdotuksia 11 asiakkaalta 1. Sopimuksen ehdot: 1. Sopimusta ei pitäisi voida muuttaa yksipuolisesti 2. Salassapito kohtaa täsmennettävä 3. Fingridillä ei pitäisi olla oikeutta irtisanoa sopimusta 2. Palveluehdot: 1. Ehtoja täsmennettävä kantaverkon laajuuden muutoksissa 2. Voimalaitosten huolto- ja vikatilanteiden ilmoittamisesta Remit asetuksen mukaiset velvoiteet pitäisi riittää 3. Keskeytyksistä tuli sopia kaikkien osapuolten kesken 4. Vahingonkorvausten emimmäiskorvaus tulisi olla 12 M /asiakas 5. Ylivoimainen este myös asiakkaille (maksusuorituksen estyminen)

11 Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 2(5) 6. Uudessa sopimuksessa esitettyihin loissähkön toimitusehtoihin on tullut useita muutosehdotuksia (ml.sovellusohje): liittymispistekohtainen seuranta lisää kohdekohtaista kompensointitarvetta lähekkäin sijaitsevien liittymispisteiden loisteho pitäisi voida netottaa raideliikenteen syöttöasemien kompensointi huomioitava vähentävänä tekijänä voimalaitosten syöttämästä loistehosta jännitteensäädön tukena ei pidä laskuttaa loissähkötariffi ja nykyiset ehdot yhdessä johtaa liian suureen laskutukseen 3. Palveluiden hinnoittelu 1. Tariffin aikajaotuksen olisi noudatettava valtakunnallista harmonisointitavoitetta

12 Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 3(5) 1. Fingrid laatii vastineen Energiavirastolle mennessä 1. Sopimuksen ehdot: 1. Sopimukseen tehdään muutamia täsmennyksiä kommenttien perusteella 2. Muutosoikeus ja irtisanomisoikeus tulee säilyttää, muuten sopimus joudutaan aina kokonaisuudessaan uusimaan. Vähänkin merkitykselliset muutokset käsitellään aina ensin Energiaviraston kanssa 2. Palveluehdot: 1. Sopimukseen tehdään muutamia täsmennyksiä kommenttien perusteella mm. laajuuden muutos ja ylivoimainen este -kohtiin 2. Nykyinen käytäntö huolto-, vika- ja keskeytystilanteiden hallinnassa on toimiva, eikä ole aiheuttanut ongelmia kenellekään 3. Vahingonkorvausvelvoitteen muuttaminen asiakaskohtaiseksi lisäisi Fingridin riskiä satakertaiseksi, ei voida hyväksyä (hintavaikutus?)

13 Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 4(5) 4. Loissähkön toimitusehtoja sekä sovellusohjetta päivitetään. Tehdyt muutokset ovat kaikki luonteeltaan esitettyjä ehtoja lieventäviä, joiden myötä asiakkaiden investointitarve pienenee oleellisesti: 1. Sekä otto- että antopuolen loistehorajojen laskennassa käytetään liittymispisteen takaisten voimalaitosten tehojen summaa 2. Kuukaudessa sallitaan 50 maksutonta ylitystä 3. Ylityksen ovat maksuttomia, vaikka raja ylittyisi kaksinkertaisesti tai enemmän 4. Loistehorajojen minimiarvot kaksinkertaistetaan 5. Pienennetään annon tehomaksua > Loistehomaksuja ei peritä v Raideliikenteen syöttöasemien kompensoinnin huomiomisessa tapauskohtaista harkintaa

14 Kantaverkkosopimus 2016, Tilanne 9_2015 4(5) 3. Palveluiden hinnoittelu 1. Aikajaotusta ei ole syytä muuttaa, koska: Tarkoittaisi nykyisen aikajaotuksen noudattamista Tavoite siirtyä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti nykyistä tehopohjaisempaan hinnoitteluun (talviaika 3600h -> 900h) Korkeamman hinnan kytkeytymisajan aikaistamisella tavoitellaan ohjausvaikutusta talven kulutuspiikin hillitsemiseksi Muutos ei aiheuta käytännössä ongelmia kuluttajien siirtomaksujen tariffointiin, koska kantaverkkojen maksuosuus loppuhinnasta on noin neljännes. Kj-tariffeihin saattaa tulla jollain asiakkailla tarvetta muutoksiin, koska kantaverkkotariffin osuus maksusta on merkittävä.

15 Eteneminen syksyllä Fingridin vastine Energiavirastolle vastineet asiakkaiden kommenteihin liitteenä päivitetty kantaverkkosopimus liitteineen hyväksyttäväksi 2. Loissähkön toimitusehtojen simulointia ja valmistelua 10_ Kantaverkkopalveluiden yksikköhintojen julkistaminen Kantaverkkopäivässä Asiakastapaamiset 11_2015 Helsinki, Oulu, Seinäjoki, Kuopio 5. Sopimukset toimitetaan asiakkaille 12_ Sopimuksen soveltaminen alkaa

16 16 Uuden liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen (luonnos 9_2015) Loistehoikkuna määritellään liittymispistekohtaisesti Ikkuna määritelty erikseen pätötehon kulutukselle ja tuotannolle Potto (MW) W otto = verkosta otettu vuosienergia t k = huipunkäyttöaika prosessiteollisuus 7000 h muu kulutus 5000 h P netto = liittymispisteen takaisen voimalaitosten nettosähkötehojen (MW) summa P otto = verkosta otettu/annettu pätöteho l = Q D1 + P otto x (Q G1 Q D1 ) / P min P otto = verkkoon annettu pätöteho (Pm, Qm) Q (MVAr) anto QD1 P (MW) Q G QD Laskutettava loistehoylitys Q (MVAr) otto

17 17 Uuden liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen Kulutuksen ikkunan muoto säilyy lähes entisenä Q D = W otto /t k x 0,16 + 0,1 x P netto /0,9 Q D1 = -0,25 x Q D Lisäksi otto- ja antoraja kasvavat pätötehon oton kasvaessa Q D = 0,16 x P otto Q D1 = -0,04 x P otto Loistehoikkunalle minimiraja Q Dmin = 1 MVAr (voimajohtoliityntä) Q Dmin = 2 MVAr (sähköasemaliityntä) Pätötehon tuotantopuolella loisrajat Q G = 0,1 x P netto / 0,9 Q G1 = -Q G Antorajassa siirtymä kulutuspuolelta tuotantopuolelle l = Q D1 + P otto x (Q G1 Q D1 ) / P min W otto = verkosta otettu vuosienergia t k = huipunkäyttöaika prosessiteollisuus 7000 h muu kulutus 5000 h P netto = liittymispisteen takaisen voimalaitosten nettosähkötehojen (MW) summa P otto = verkosta otettu/annettu pätöteho

18 Pätöteho (MW) Esimerkki sekapisteestä 45 Poistetaan 50 suurinta ylitystä kuukausittain Loisteho (MVAr)

19 19 Kantaverkkohinnoittelun uusi rakenne Tarriffirakenteen komponentti Yksikköhinnat ***) Häviöt kohdistetaan antoenergialle ja reservit voimalaitosten liittymistehoon Talvijakson pituus Kulutus, talvi/talviarki Kulutus, muu aika Kantaverkosta otto Kantaverkkoon anto Tuotanto *) Tuotannon keskihinta **) Tuotannon osuus kantaverkkotulosta /MWh 3 kk, joulu helmikuu talviarkipäivän pituus klo 7-21, ma - pe 900 h 6,9 2,3 0,9 0, /MW,a 0,7 14 % *) Tuotannon nettopätöteholle, MW (komission asetuksen (EU) 543/2013 mukainen ilmoitus) **)Tuotannon keskihinta laskettu koko Suomen sähköntuotannolle ***) Yksikköhinnat laskettu vuoden 2015 tariffitason mukaisina Neuvottelukunta

20 20 Tarkennetun hinnoittelurakenteen vaikutuksia eri tyyppiasiakkaille Tyyppiasiakkaiden muutos ( /MWh), hintataso 2015 Asiakas Profiili 2015 yksikköhinnat /MWh Muutosvaikutus Häviöt kohdistetaan antoenergialle ja reservit voimalaitosten liittymistehoon /MWh Teollisuuskuluttaja Pitkä käyttöaika 3,81-0,20 Teollisuuskuluttaja Myös vastapainetuotantoa 3,54-0,07 Tuulivoimatuottaja Kantaverkkoliityntä 0,90 +0,24 Sähkön tuottaja Pitkä käyttöaika 0,90-0,11 Kaupunki jakeluyhtiö Alueellinen jakeluyhtiö Omavarainen 3,31 +0,19 Ei tuotantoa 4,00-0,11 Lauhdetuottaja Osallistuu säätöön 0,90 +0, Neuvottelukunta

21 Lyhyen käyttöajan voimalaitoksien maksu Lyhyen käyttöajan voimalaitoksille on mahdollista sopia tehomaksun sijaan energiaperustainen maksu Maksun suuruus on 3 /MWh (arvio) maksun perustana on kantaverkkotariffin mukainen tuotannolle kohdistettu maksu (alustava 1500 /MW,a) ja 500 tunnin vuotuinen käyttöaika (IED direktiivi) maksu kohdistetaan laitoksen nettotuotannolle Niistä lyhyen käyttöajan voimalaitoksista, joihin sovelletaan seuraavalle vuodelle energiaperusteista maksua tehomaksun sijaan, tulee sopia erikseen vuosittain joulukuussa teholtaan pieniä varavoimageneraattoreita, jotka on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön ja häiriöiden hallintaan, ei huomioida laskutuksessa

22 Agenda Keskiviikko Organisaatiouudistus Teollisuuden voima Oyj / Jaakko Tuomisto Petäjäskoski / Jarmo Henttinen Kahvi / Kahvibuffet kokouskahviossa HVDC-tiimin ja kehitystyön esittely / Tuomas Rauhala PAS 55 / Tuomas Maasalo Lounasbuffet Kartanoravintolassa Siirtyminen Anttilan sähköasemalle (omilla autoilla) Anttilan turvallisuus ja EstLink-2 esittely / Tuomas Rauhala

23 Petäjäskosken 400/220 kv muunto ja 220 kv kytkinlaitoksen uusiminen Verkkotoimikunta Jarmo Henttinen

24 Hankkeen taustaa Petäjäskosken hanke on osa Lapin verkon kehittämissuunnitelmaa Lapin sähkön kulutus ja tuotanto ovat kasvussa, joten alueella tarvitaan lisää muuntokapasiteettiä Lapin pääasialliset yhteydet kantaverkkoon ovat Pirttikosken ja Petäjäskosken 400/220 kv kaksi muuntajaa. Verkko ei kestä muuntajien vikoja eikä varamuuntajaa käytännössä ole. 220 kv asema on rakennettu lukujen vaiheessa, aseman laitteita on vaihdettu ja modifioitu vuosien mittaan kytkinlaitoksen käytön jatkamiseksi. Vanhan aseman laajentaminen ei ole järkevää

25 Hankkeen laajuus Uusi 400/220 kv muunto (toimitus 2016 lopussa, Hyundai Heavy Industries CO.LTD) Kaksi reaktoria, valmistaja Coil Innovation. Vanha 220 kv kytkinlaitos korvataan kaasueristeiseksi 400 kv asemaa laajennetaan yhdellä duplex-kentällä Toteutetaan tarvittavat johtojärjestelyt Hankkeen kustannukset yhteensä 21 M Asemaurakka, 15M 400/220 kv muuntaja, 3M Reaktorit, 450k Voimajohtourakka, 1,5M Muut kulut noin 1M (tontin hankinta, rahoituskustannukset, FG:n omat kustannukset)

26 Petäjäskoski ennen projektia Muuntaja, reaktorit ja valvomo ovat vesivoimalaitoksen tiloissa. Vesivoimalaitoksen ja Fingridin muunnot. Poikkeuksellisesti yksi muuntaja muodostuu kolmesta erillisestä 1- vaihemuuntajasta. Petäjäskosken 182 MW voimalaitos on Kemijoen suurin Purettu entinen 400 kv kytkinlaitos kenttä 220 kv kytkinlaitos on rakennettu luvun lopulla. Uusi 400 kv kytkinlaitos valmistui 2009.

27 220 kv GIS kytkinlaitos rakennuksineen Puretaan 220 kv avokytkinlaitos ja sen tilalle rakennetaan muuntajabunkkeri sekä reaktorilaitos 400/220 kv muuntajalta asennetaan uusi johto 400 kv asemalle 400 kv johto käännetään uuteen kenttään (LETSI) 400 kv asemalle lisätään duplex-kenttä

28 Hankkeen toteutus, Fingrid Esisuunnittelu valmistunut helmikuussa Investointipäätös hankkeesta /220 kv muuntaja hankittu osana 400 kv muuntajasopimusta jolla ostettu yhteensä kuusi muuntajaa. Sopimus Hyundain kanssa Asemaurakan kilpailutus kesällä 2014 Urakkasopimus asemaurakasta Infratek Finland Oy:n kanssa , 11,1M. Urakka valmistuu 2016 lopussa. Voimajohtourakan kilpailutus loppuvuodesta 2014 Urakkasopimus voimajohtojärjestelyistä Destia Oy:n kanssa Urakka valmistuu 2016 syksyllä. 400/220 kv muuntaja ja reaktorit toimitetaan asemalle vuoden 2016 lopussa

29 Urakoiden toteutus Asemaurakka Infratek Finland toimii projektissa pääurakoitsijana (vastuussa työmaajärjestelyistä myös voimajohto- ja muuntajaurakoitsijalle) Toteutus KVR (kokonaisvastuurakentaminen)-urakkana Toteutukseen kuuluu uusi 700 m 2 GIS-rakennus, 220 kv 5 kenttäinen 2-kisko GIS, 220 kv kaapelointi, 400 kv laajennus, 220 kv purku, 400/220/20 kv muuntajainfrastruktuurin rakentaminen kuljetusteineen, reaktorilaitosten rakentaminen. Lisäksi haastavat purkutyöt Kemijoen voimalaitoksen tiloista. Voimajohtourakka Urakoitsijana Destia, urakkaan sisältyy 400 sekä 220 kv uudet pylväät perustuksineen sekä johtimien käännöt. Muuntajatoimitus Muuntaja hankittu asennettuna varusteltuna paikoilleen.

30 HVDC-tiimin ja kehitystyön esittely Verkkotoimikunnan kokous Tuomas Rauhala

31 Esityksen rakenne Lyhyesti suurjännitteisestä tasasähkön siirtojärjestelmästä (HVDC) Fingridin HVDC-järjestelmät HVDC-järjestelmien merkitys Suomen voimajärjestelmän kannalta HVDC-järjestelmien luotettavuudesta Fingridin HVDC-järjestelmien käytettävyyden varmistaminen

32 Vaihtosähköyhteyden ja tasasähköyhteyden rakenne-erot 4 kpl 400 kv HVAC-johtolähtöjä (duplex) Anttilan sähköasema Vaihtosähkösiirtoyhteys 4 HVDC siirtoyhteys 1 EstLink 2 Anttilan HVDC -suuntaaja-asema ("1 kpl HVDC-johtolähtö")

33 33 Fingridin HVDC-yhteydet Fenno-Skan 1 (FI: Rauma, SE: Dannebo) käytössä vuodesta 1989, automaatiouusinta kv, 500 MW LCC (tyristoriteknologia) käyttö 320 kv, 400 MW, syynä DC-kaapelin tekninen kunto Fenno-Skan 2 (FI: Rauma, SE: Finnböle) käytössä vuodesta kv, 800 MW LCC (tyristoriteknologia) EstLink 1 (FI: Espoo, EE: Harku) käytössä vuodesta 2006, vuodesta 2013 kantaverkkoyhtiöiden omistama +/- 150 kv, 350 MW VSC (transistoriteknologia) H. Nurminen EstLink 2 (FI: Anttila, EE: Püssi) käytössä vuodesta kv, 650 MW LCC (tyristoriteknologia)

34 Rajasiirtoyhteyksien käytettävyyden parantaminen strateginen hanke Aluehinnat < 30 /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh > 50 /MWh F SYS 47, SYS 29, Pääsiirtosuunnat (TWh/a) D K 1 D K 1 2 Rajasiirtoyhteyksien käytettävyydellä välitön ja suora vaikutus järjestelmän ja markkinoiden toimintaan

35 HVDC-järjestelmien osuus Suomen rajasiirtokapasiteeteista Fenno-Skan 1 ja 2 noin puolet Suomen ja Ruotsin välisestä siirtokapasiteetista EstLink1 ja 2 Suomen ja Eestin välinen siirtokapasiteetti kokonaisuudessaan lisäksi Venäjän ja Ahvenanmaan yhteydet kokonaisuudessaan Rajakapasiteetit ja siirrot: Keski-Ruotsi - Suomi 0&showChart=1&showTable=0

36 HVDC-järjestelmien luotettavuus Pohjoismainen tilasto vuodelta Baltic Cable Estlink Fenno- Skan Fenno- Skan 2 Overview of each HVDC link in unavailable technical capacity Number of disturbance outages Number of maintenance outages Number of other outages Number of limitations Kontek Konti-Skan 1 Konti-Skan NorNed Skagerrak 1 Skagerrak 2 Skagerrak Storebaelt SwePol Vyborg link Nordic Lähde:

37 HVDC-järjestelmien rooli osana voimajärjestelmiä Perinteinen malli investointeja ja käyttöä ohjaavana tekijänä usein selkeä, ennalta sovittu energiakauppa ratkaisu voimansiirtoon tilanteissa, joissa vaihtosähköyhteys ei ole mahdollinen tai kannattava projekteja maailman laajuisesti muutamia vuosittain voimakkaasti kehittyvä teknologia Nykytilanne sähkömarkkinoiden tarpeet ohjaavat investointeja ja käyttötapaa ratkaisu myös tuotannon, ennen kaikkea tuulivoiman verkkoon liittämiseen projekteja vuosittain useita kymmeniä voimakkaasti kehittyvä teknologia

38 Fingridin HVDC-yhteyksien käytettävyyden varmistaminen toimintamallin muuttaminen yhden HVDC-järjestelmän aikakauden toimintamallin perusteellinen päivittäminen vastaamaan neljän HVDC:n järjestelmä- ja markkinavaikutusten asettamiin haasteisiin HVDC-kunnonhallintasopimukset HVDCpalvelutoimittajien kanssa häiriöselvityksen tehostaminen päivystys HVDC-asiantuntijoiden toimesta käytettävyyttä parantavat hankkeet omakäyttösähköjärjestelmän laajentaminen todennäköisyyspohjainen luotettavuusanalyysi HVDC-toimittajien parhaat käytännöt

39 PAS 55 Hyötyjä sertifioidusta omaisuuden hallinnasta Tuomas Maasalo

40 40 40 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 ja omaisuuden hallinta - taustat? Havaintoesimerkkejä PAS55 auditoinnista Toiminnan kehittäminen Hyödyt sertifiointiprosessista PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

41 41 Publicly Available Specification 55 (PAS 55) British Standardin julkaisema julkinen spesifikaatio rakenteeltaan ja käyttötarpeiden osalta samanlainen kuin standardi Standardi (spesifikaatio), joka on kehitetty omaisuusvaltaisen alan kysyntään omaisuuden hallinnan standardista Laadittu tarkoituksella yleiselle tasolle ja soveltaminen vaatii tulkintaa soveltuu organisaatiolle, jolle fyysisen omaisuuden merkitys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on huomattava Alulle panevat voimat: Fyysisen omaisuuden hallinnan (Asset Management) määritteleminen Infraa omistavien yhtiöiden tarve osoittaa sidosryhmille että julkista omaisuutta hoidetaan hyvin Regulaattorien tarve varmistaa hyvää omaisuuden hallintaa infrayhtiöissä Blackoutit ja junaonnettomuudet Briteissä, jotka johtuivat huonosta omaisuuden hallinnasta Alkuperäiset tekijät/kirjoittajat olivat pääasiassa brittiläisiä infra-alan yrityksiä ja regulaattoreita sekä Institute of Asset Management Ensimmäinen versio julkaistu 2004, päivitys 2008 Julkaistu ISO standardi PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

42 42 PAS 55 = "Asset Management Corporate Governance" PAS 55 on sekä omaisuuden hallinnan johtamisjärjestelmä että omaisuuden hallinnan prosessin laatujärjestelmä PAS 55 asettaa vaatimuksia prosessille ja toimintatavoille "mitä pitää tehdä, että varmistetaan omaisuuden hyvä hoito" Standardi kertoo laadukkaan ja kustannustehokkaan omaisuuden hallinnan rakenteen ja sisällön, mutta ei ota kantaa toteutukseen Käytössä tällä hetkellä, Briteissä, Keski-Euroopassa, Australiassa, Pohjoismaissa ja Aasiassa käyttäjinä ovat sähkö-, kaasu-, rautatie-, kuljetus ja öljy-yhtiötä, lentokenttiä sekä viranomaisia kiinnostus standardia kohden kasvaa voimakkaasti näillä alueilla ISO55000 standardi pohjautuu pitkälle PAS55:een PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

43 43 Fyysisen omaisuuden määritelmä ja laajuus Taloudellinen omaisuus Aineeton omaisuus Kantaverkko-omaisuus PAS 55 laajuus Informaatio omaisuus Inhimillinen omaisuus Voimajohdot Sähköasemat Varavoimalaitokset Tietojärjestelmät PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

44 44 Fingridin PAS 55 matka Ensisijainen tavoite oli: Löytää toimintaan parannuskohteita 2006 tutustuminen PAS55 standardiin 2008 PAS55 referenssien kerääminen, koulutukset ja seminaarit 2008 Ylimmän johdon ja avainpäälliköiden valmennus ja koulutus 2009 PAS55 auditoijien referenssien vertailu, yritys vierailut 2009 PAS55 kuiluanalyysi, sisäinen + konsultti 2010 PAS55 arviointi osa yksi "Onko prosessit olemassa?" maaliskuu, 2010 osa kaksi "Toimitaanko niin kuin on kuvattu?", toukokuu 2010 Sertifiointi kesäkuu 2010 Tarkastuskäynnit 2011, 2012, 2014 Uudelleen sertifiointi 2013, PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

46 46 PAS 55 Fyysisen omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

47 47 Omaisuuslajien hallinta elinkaaren eri vaiheissa Act Kehittämine n Plan Suunnittelemi nen Check Seuraamin en Do Toteuttamin en PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

49 49 Toimintaa ohjaavan ohjeistuksen hierarkia Yhtiön toiminta-ajatus: visio, missio, arvot Verkon kehittämisen, rakentamisen ja kunnonhallinnan periaatteet Verkon kehittämispolitiikka Verkon rakentamispolitiikka Verkon kunnonhallintapolitiikka Verkon käyttöpolitiikka Ympäristöpolitiikka Voimajohdot ohjeet Sähköasemat ohjeet Suojaus/tele ohjeet HVDC, rakenteeet ym. erikoisjärjestelmät ohjeet Tekniset eritelmät Kaupalliset malliasiakirjat PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

50 Optimoitu elinkaariajattelu varmistettu Kantaverkko-ryhmä Prosessien kehitysryhmä Kunnonhallintaryhmä Verkon suunnittelu Rakentaminen Kunnonhallinta Verkon kehittäminen

51 51 Riskienhallinta rakentuu neljän näkökulman ympärille ja tarkistetaan kahdesti vuodessa Talous/rahoitus riskit Strategiset riskit yhtiön ja yhteiskunnan kannalta Taloudellinen näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten prosessien näkökulma Yrityskuva/maine riskit Henkilöstön ja osaamisen näkökulma Operatiiviset riskit Henkilö- ja osaamisriskit PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

52 52 Operatiivinen ja strateginen riskienhallinta Toimintamalli Yhtenäinen tapa neljä näkökulmaa Vastuutus eri johtamisen tasoilla Seuraa Johda Johtoryhmä Strateginen taso Toteuta Toiminnot Suunnittele Yksiköt Kommunikoi Tunnista Asiantuntijat Operatiivinen taso PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

53 Riskien hallinnassa löydettiin kehitettävää Esimerkki 1 53 Riskien keruumenetelmän ja prosessi parantaminen Yhdenmukainen keruumenetelmä, jäännösriskin määritteleminen Riskirekisterin ylläpidon systemaatisuus Seuranta ja raportointi Riskirekisterin hyödyntäminen suunnittelussa Toimenpiteiden kohdistaminen 4) Risk management Whilst it is apparent that risk is measured and monitored at all levels within Fingrid, the various different methodologies make an overall view difficult. Fingrid should adopt a consistent approach to risk measurement etc PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

54 54 Muutama muu esimerkki havainnoista Johdon katselmus holistinen ja systemaattinen toiminta Laadun varmistaminen lopputuotteen laatu Koulutuksien hallinnointi laadun varmistus Yhtenäisempi ja täydellisempi elinkaaren hallinta kaikille omaisuuslajeille ja kaikkeen tekemiseen Auditointien hallinta auditointien koordinointi ja varmistetaan että koko prosessi auditoidaan Sidosryhmäviestintä varmistetaan että koko tarina ylhäältä (pitkän ajan strategia) alas (esim. työtehtävä kentällä) kerrotaan sidosryhmille PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

55 55 Fingridin omaisuuden hallinta on testattu PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

57 57 PAS55 matkasta saatuja hyötyjä Sertifikaatti sidosryhmät "Uusi kulttuuri" missä enemmän fokusta sisäisiin asioihin Säännöllinen sisäinen arviointi Ohjeistus ja päivittäinen tekeminen linjassa Sisäisen työn laatu ja toistettavuus Koskee koko yhtiötä useat PAS55 toimintavaatimukset laajennettu myös talous, HR ja käyttöpuolelle Prosessit ja toimintatavat yhdenmukaisemmiksi Sertifikaatti "pakottaa" jatkuvan kehittämiseen, riskien minimointiin ja laadun varmistamiseen Ulkoinen auditoija on mahtava resurssi kun itse maksaa auditoijan palkan ;-) PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

58 58 Muiden yhtiöiden kokemuksia sertifiointiprosessista Kaikki muutokset mitä tehtiin olisi kuitenkin pitänyt tehdä hyvä syy kuilujen poistamiseksi Saatiin ulkopuolisen näkemys meidän toiminnasta (hyvä osaava auditoija jolla oli jalat maassa) Vaihto ISO9001 PAS55 oli meille hyödyllinen PAS 55 on luotu omaisuusvaltaiselle alalle Ulkopuolinen auditoija '... meitä ei kiinnosta teetkö jos se tehdään kerran vuodessa vai kerran kolmessa vuodessa, vaan teetkö sen niin kuin olet suunnitellut" '... tiesimme kyllä että prosessi oli putteellinen, mutta nyt se tuli korjatuksi' '...on parempi että straegia ja politiikka mitä voidaan saavutta, kun toivelista." PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

59 59 Kohti ISO sertifiointia Tavoitteena vuoden 2016 aikana sertifioida ISO Erot PAS 55 ja ISO välillä ovat pieniä Tiettyjä painotuseroja mm. sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen sekä talouden/resurssien hallinta Ehdotettu SFS:lle kansallista ISO ryhmää, missä vaihdetaan kokemuksia omaisuuden hallinnasta Sisäinen ISO kuiluanalyysi vuoden vaihteessa PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta

60 Fingrid välittää. Varmasti.