TASEKIRJA 2008 TILINPÄÄTÖS. Uudistunutta toria. Kuva: Maija Anttila

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2008 TILINPÄÄTÖS Kuva: Maija Anttila Uudistunutta toria.

2 TASEKIRJA Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan...4 kehittymiseen vaikuttavista seikoista 1.7. Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapinottamistoimenpiteet...13 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Käyttötalous Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen...95 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset 1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Tilastoja Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastusmerkintä...134

3 Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 2 vuoteen, jolloin alijäämä oli 3,2 milj.. Yhteenlaskettu alijäämä on vuoden 2008 jälkeen 3,6 milj.. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 1,9 milj. eli 6,3 %. Valtionosuuksien kasvu oli 3,1 milj., sisältäen harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,1 milj.. Käyttömenot kasvoivat 2,0 milj. eli 3,3 % edellisvuodesta. Yksistään palkkamenojen kasvu oli 0,5 milj. eli 2,9 %. Korkotason noususta johtuen rahoituskulut kasvoivat selvästi. Vuosikatetta kertyi 1,6 milj. ja poistojen kokonaismäärä oli n. 2,3 milj.. Investointien bruttomäärä oli n. 3,3 milj., mikä vastaa edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Vuoden lopussa kaupungin lainakanta oli 19,7 milj. ja se kasvoi edellisvuodesta n. 1 milj.. Asukaskohtainen lainamäärä on /asukas ja se vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Vuoden 2008 lopussa kassavarojen määrä oli 3,3, milj. ja se kasvoi vuodesta 2007 n. 1,2 milj.. Suurimmat investoinnit olivat jäteveden puhdistamon saneeraus 0,7 milj., kunnallistekniikka 0,4 milj. ja liikenneväylät 0,2 milj.. Konsernirakennetta ei muutettu vuoden aikana. Konsernitaseen loppusumma oli 108,2 milj.. Konsernin lainamäärä oli tilinpäätöshetkellä 46,0 milj. ja se kasvoi edellisvuodesta 4,4 milj. ollen /asukas. Tulevaisuuden näkymät Yleinen taloudellinen tilanne kääntyi selvästi huonompaan suuntaan vuoden 2008 loppupuolella. Kankaanpään työttömyyden lasku pysähtyi ja kääntyi nousuun, niin että vuoden lopussa työttömyysaste oli 11,6 %. Yritystoiminnan tilanne säilyi yleisesti ottaen varsin hyvänä, joskin erityisesti rakentaminen väheni merkittävästi vuoden loppupuolella. Kaupungin väkiluvun lievä laskusuunta jatkui. Kaupungin palvelut ja talous Kaupungin palvelutuotannon taso voitiin säilyttää kiristyvistä talouden näkymistä huolimatta vuoden aikana entisellään. Talouden tasapainottamisohjelmassa elokuussa 2008 hyväksytyt ensimmäiset toimenpiteet tulevat vaikuttamaan vasta vuoden 2009 aikana. Ohjelmalla tavoitellaan kertyneiden alijäämien kattamista ja tasapainotilaa vuoteen 2014 mennessä. Palvelutuotannon merkittävin muutos eli Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perustaminen varmistui ja yhtymä aloittaa Kaupungilta siirtyy n. 100 henkeä sosiaalitoimen tehtävistä uuden yhtymän palvelukseen. Vuoden aikana varmistui, että keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa muodostetaan yhdessä Kokemäenjokilaakson kanssa n asukkaan väestöpohjalla toimiva Satakunnan koulutuskuntayhtymä, joka aloittaa Kaupunki oli mukana energiatehokkaan rakentamisen ennakoinnissa Pitkämäen uudella asuntoalueella, joskin rakentamisen pysähtyminen lopetti tonttikysynnän. Vuosi 2008 oli taloudelliselta tulokseltaan alijäämäinen n.0,7 milj.. Tuloksessa saatiin selvä parannus edelliseen Tulevaisuus on erittäin vaikeasti ennakoitavissa. Eri ennustelaitokset arvioivat Suomen talouden supistuvan 2009 ja vielä Kuntataloudesta ennakoidaan tämän seurauksena tulevan vahvasti alijäämäisen 2009 ja jo alkuvuodesta monet kunnat ovat avaamassa talousarvioitaan tulopohjan pettäessä. Kankaanpäässä talouden tasapainottaminen ja toiminnallisten muutosten hakeminen on jatkuva prosessi kaikilla toimialoilla. Rahoituksen saatavuudesta ennakoidaan myös kunnissa tulevan jatkossa ongelma. Pankkien marginaalit nousevat ja kaikki luotottajat eivät välttämättä ole enää kiinnostuneita ainakaan kaikkien kuntien luototuksesta. Palvelutuotannossa PoSa:n kuntayhtymän ja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen hallinta ja palvelutuotannon kehittäminen ovat avaintekijöitä myös Kankaanpään niin talouden kuin palveluidenkin kannalta. Toimintojen ja talouden yhteensovittaminen kestävällä tavalla on haasteellinen tehtävä lähivuosina. Yleinen pyrkimys työurien pidentämiseen edellyttää myös kaupungilta toimenpiteitä työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin eteen. Kuntayhteistyön laajentaminen perusturvan ulkopuolelle ja mahdolliset ratkaisut kuntarakenteessa edellyttävät luottamuksellista ja avointa yhteistyötä kuntien ja päättäjien kesken. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille vuodesta Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

4 Yleistietoja Kankaanpään kaupungista 3 Etäisyydet Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku Pinta-ala 986,,83 km 2, vettä 15,22 km 2 yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys as/km 2 17,48 Tulovero 19,0 2008, 19, Turku Helsinki Tampere Pori Jämijärvi Parkano 200 km, läänin pääkaupunki 270 km 100 km 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama 21 km, lähin pienlentokenttä 50 km, lähin rautatieasema Valtuuston voimasuhteet Hallinnollinen asema Suomen keskusta 13 SDP 9 Kokoomus 6 Vas 4 Vihr 2 Krist.dem. 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia Suomen keskusta 11 SDP 7 Kokoomus 6 PS 5 Vas 4 Vihr 1 Krist.dem. 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 11 Lääni Länsi-suomen Hovioikeuspiiri Turku Käräjäoikeus Ikaalinen Kihlakunta Kankaanpää Maaoikeuspiiri Etelä-Suomi Vesioikeuspiiri Länsi-Suomi Sotilaslääni Turun ja Porin Veropiiri Kankaanpää Satakunnan maaseutuelinkeinop. Pori Tiepiiri Turku Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku Sairaanhoitopiiri Satakunta Erityishuoltopiiri Satakunta Työvoimapiiri Satakunta Toimielinorganisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS Kanslia Taloushallinto ATK-palvelut Tukipalvelut TARKASTUS- LAUTAKUNTA MAASEUTULK Maaseutupalvelut SOSIAALILK Vanhusten huolto Vammaispalvelu Sosiaalitoimi Kansanterveystyö Erikoissairaaanhoito KOULUTUSLK Opetustoimen hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus YMPÄRISTÖLK Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi KULTTUURI- ASIANLK Kulttuuripalvelut VAPAA-AIKALK Vapaa-aikapalvelut TEKNINEN LK Rakentaminen Liikelaitokset Pelastustoimi 1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuonna 2008 hallinnossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kunnallisvaalit syksyllä muuttivat valtuuston poliittisia voimasuhteita. Vuoden aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista uutta organisaatiota. Vuoden 2009 alussa käynnisti toimintansa viiden kunnan (Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi, Honkajoki ja Siikainen) yhdessä muodostama Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä PoSa. Kuntien yhdessä muodostama perusturvalautakunta, joka kuuluu Kankaanpään kaupungin organisaatioon, tilaa kuntien asukkaille sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut PoSalta tilaa-tuottaja -mallilla. Vuoden 2009 alusta kulttuurilautakunta ja vapaa-aikalautakunta yhdistettiin yhdeksi toimielimeksi, jonka nimeksi tuli kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Sen seurauksena pankkien keskinäinen jo ennestään heikentynyt luottamus romahti, mikä uhkasi halvaannuttaa pankkien väliset lainamarkkinat ja horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Julkisen vallan poikkeuksellisten toimenpiteiden johdosta finanssikriisin toistaiseksi kriittisin vaihe on saatu selvitettyä. Pankkien välisten lainamarkkinoiden toiminta onkin asteittain parantunut. Kokonaistuotantomme supistuu 2009 vuonna 3-4 % ja seuraavana vuonna kasvu jää parhaimmillaankin hyvin vaisuksi. Työttömyys kohoaa ja voi olla vuonna 2010 keskimäärin jopa yhdeksän prosenttia. Inflaatio hidastuu vuodesta 2008 merkittävästi ja on noin 1,5 % vuonna Paineet kuluttajahintojen kohoamiseen ovat vähäiset, mutta kotimaisista tekijöistä merkittävin vaikuttava tekijä liittyy työehtosopimusten kustannusvaikutuksiin. Kuluttajahinnat kohonnevat Suomessa 2009 vuonna 1-2 %. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2008 yli seitsemän prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 % Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota muutamilta osin niin, että talousarvio muutosten jälkeen muodostui alijäämäiseksi. Edellisen vuoden heikosta tilinpäätöksestä ja taseessa vuoden 2007 lopussa olleesta 2,9 milj. euron alijäämästä johtuen valmisteltiin kesän aikana talouden tervehdyttämisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Kaupunki haki myös harkinnanvaraista rahoitusavustusta, jota saatiin 1,13 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui 0,69 milj. euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden tulosalueiden suurimmat määrärahojen ylitykset olivat tulosalueilla erikoissairaanhoito (0,66 milj. euroa), kansanterveystyö (0,55 milj. euroa), vammaishuolto (0,28 milj. euroa), perusopetus (0,13 milj. euroa) ja yleishallinto (0,13 milj. euroa). Toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - ylittyi talousarviosta toteutumaprosentin ollessa 102,73%. Vuosikate oli 1,57 milj. euroa ja poistot 2,26 milj. euroa. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille 1,0 milj. euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tuloutusta ei kuitenkaan ole voitu kirjata kehittämisrahastoon, koska tilikauden tulos on negatiivinen. Tilikauden alijäämäksi muodostui 0,69 milj. euroa. Edellisten tilikausien yhteenlasketut alijäämät ovat yhteensä 2,91 milj. euroa. Näin ollen kumulatiivinen eli yhteenlaskettu alijäämä on tilivuoden 2008 lopussa 3,61 milj. euroa Kaupungin henkilöstö Henkilöstötilinpäätös on liitteenä. Merkittävin muutos kaupungin henkilössä tapahtui vuoden 2009 alussa, jolloin noin 100 henkilöä siirtyi Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Yleismaailmallinen taantuma heijastui vuoden 2008 loppupuoliskolla myös kaupungin toimintaan. Taantuman vaikutukset näkyvät yhä voimakkaammin vuoden 2009 aikana ja jatkunevat vielä vuonna Kaupunginvaltuusto korotti tuloveroprosenttia 0,75 %-yksikköä 19,75:een. Verotulokertymät näyttävät kuitenkin vuoden 2009 alkukuukausina siltä, että vuoden 2009 talousarvioon arvioitu varovainen verotulokohta ei tule täyttymään. Tulopohja on pettämässä ja talouden tervehdyttämistoimia valmistellaan jatkuvasti. Taseessa olevien alijäämien kattaminen tällä valtuustokaudella on erittäin haasteellista. Ensimmäisenä tavoitteena on välttää alijäämän kasvaminen vuonna Ympäristötekijät Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin jäteveden puhdistamon saneeraus, jonka valmistuttua prosessien tehostumisen myötä vesistöön kohdistuva kuormitus pienenee. Saneeraus valmistuu vuoden 2009 aikana. 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen on perustunut kaupunginhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty talousarviossa. Kaupungin hallintosäännön uusiminen on työn alla. Erityinen peruste tähän on Parashankkeen edellyttämän sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen lukien. Hyvän hallinnon edellyttämää laadukasta valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa voidaan valvoa mm. sillä että toimielinten esityslista/pöytäkirjoissa näkyy asian valmistelija ja täytäntöönpano. Kaupungin strategia valmistui valtuustokauden alussa ja sen toteutumista arvioitiin viimeksi marraskuussa pidetyssä valtuustoseminaarissa. Talousarvion toteutumista raportoidaan neljännesvuosittain kaupunginvaltuustolle ja kuukausittain kaupunginhallitukselle. Jokaisen tarkastuslautakunnan kokouksen alussa kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri raportoivat ajankohtaisista asioista tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle. Lisäksi lautakunta ja tilintarkastaja kuulevat säännöllisesti muita viranhaltijoita.

6 5 Kaupunginjohtajan johtoryhmää on valmennettu tehtäväänsä ja se kokoontuu säännöllisesti. Kokouksista laatii muistion johdon sihteeri. Palvelukeskusten johtoryhmät kokoontuvat palvelukeskusten johtajien johdolla ja niiden muistiot toimitetaan kaupunginjohtajalle. Riskien kartoitusta ja hallintaa on käsitelty johtoryhmissä ja kaupunginkamreeri on neuvotellut tarpeellisesta vakuutusturvasta vakuutusyhtiön kanssa. 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate e/as Asukasluku - muutos ed. v:sta 14,6 % 69,4 % ,8 % -36,1 % ,6 % 44,3 % ,3 % 73,2 % ,2 % 125,0 % ,1 % 104,8 % Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 1,57 milj. euroa jääden 0,69 milj. euroa tavoitetasosta eli poistojen määrästä (poistot olivat 2,26 milj. euroa). Vuosikate ei täyttä kriteeriä "tasapainossa oleva talous" vaan osoittaa heikkenevää taloutta. Viiden viimeisen vuoden vuosikate%:n keskiarvo (53,0 %) alittaa sadan ja osoittaa "heikkenevää taloutta" pitkällä aikavälillä. Heikkeneminen on jatkunut vuosien ajan jyrkästi hidastuen vasta vuonna 2008; tähän vaikutti merkittävästi 1,13 milj. euron harkinnanvarainen rahoitusavustus.

7 3.2. Toiminnan rahoitus 6 Rahoituslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassavarat milj e Kassan riittävyys, pv 54,5 % 19,1 % 0,42 3, ,2 % -14,9 % -0,10 2, ,6 % 15,3 % 0,45 2, ,4 % 36,0 % 0,68 3, ,0 % 62,0 % 1,04 4, ,7 % 51,1 % 0,79 5, Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Tunnusluku on melko alhaisella tasolla, jolloin pääosa investoinneista ja lainojen lyhennyksistä rahoitettiin lainanotolla. Lainanhoitokate oli alle 1:n, joka osoittaa, että vieraan pääoman hoitoon joudutaan ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 3,26 milj. euroa, joka on edellisvuotta enemmän. Maksuvalmius oli koko vuoden ajan riittävä, vuoden lopussa 18 päivää. Lyhytaikaista lainaa ei vuoden lopussa ollut.

8 4. Rahoitusasema ja sen muutokset 7 Tase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Tietokoneohjelmistot 3. Muut pitkävaikutteiset menot 4. Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet 5. Ennakkomaksut ja keskener hank. III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1.Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahast.:n erityiskatteet 3. Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2. Keskeneräiset tuotteet 3. Valmiit tuotteet/tavarat 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 2. Sijoitukset rahamarkkinainstr. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset I Peruspääoma II Arvonkorotusrahasto III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

9 8 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli/alijäämä milj. e Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj e Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e Asukasluku 35,2 % 42,0 % -3, , , ,2 % 42,9 % -2, , , ,1 % 38,2 % 0, , , ,1 % 39,1 % 2, , , ,2 % 41,0 % 2, , , ,6 % 46,9 % 0, , , Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä 5. Kokonaistulot ja -menot Omavaisuusaste laski edelleen 2 %-yksikköä edellisvuodesta. Tunnusluku on selvästi maan keskiarvon alapuolella. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta sekä suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on edellisvuoden tasolla ja on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kertynyt alijäämä 3,61 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 293 euroa, on suuri. Alijäämän kattamiseen menee useita vuosia. Lainakanta kasvoi 1,0 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 93 euroa euroon per asukas ollen hieman valtakunnan tason alapuolella (1.652 e/as.) Kaupungin kokonaistulot ja -menot x 1000 TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä x MENOT Toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten var. lis (+) väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä x Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot Muut maksuv. muut. - Rahavar.muutos

10 6. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konserniohjaus ja valvonta perustuvat kuntalakiin ja kaupungin hallintosääntöön. Konserniohjaus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan vastuulla. Kaupunginhallitus käsittelee tytäryhtiöiden yhtiökokouskutsut ja evästää yhtiökokousedustajia. Tytäryhtiöiden hallitusten esityslistat/pöytäkirjat toimitetaan kaupunginjohtajalle. Tytäryhtiöiden merkittävimpiä asioita käsitellään tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Kaupungilla ja konserniin kuuluvilla tytäryhtiöillä on sama tilintarkastaja.

11 10 Konsernituloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x 1000 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate e/as Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä % 116 % Konsernin rahoituslaskelma x 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassavarat milj e Kassan riittävyys, pv ,7 % 51,6 % 1, Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

12 Konsernitase 11 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener hank. II Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma Osuus ky:ien opon lisäyksestä II Arvonkorotusrahasto III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET I Poistoero II Vapaaehtoiset varaukset D PAKOLLISET VARAUKSET I Eläkevaraukset II Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄ- OMAT F VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen korollinen vieras po II Pitkäaikainen koroton vieras po III Lyhytaikainen korollinen vieras po IV Lyhytaikainen koroton vieras po VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli/alijäämä milj. e Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj e Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e Asukasluku 30,1 % 0,1 % -1, , , ,6 % -6, , ,

13 Tytäryhteisöjen toimintaa kuvaavien tunnuslukujen toteutuminen 12

14 13 7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,52 euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu ,52 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,18 euroa. Tilikauden alijäämä ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,70 euroa Talouden tasapinottamistoimenpiteet Vuoden 2008 talousarvio oli laadittu alunperin tilikauden tuloksen osalta euroa ylijäämäiseksi. Tilivuoden aikana valtuusto muutti talousarviota siten, että muutettu talousarvio muodostui tuloksen osalta euroa alijäämäiseksi. Taloussuunnitelman vuosi 2009 oli tuloksen osalta euroa ylijäämäinen ja vuosi 2010 tuloksen osalta euroa ylijäämäinen. Toteutunut vuoden 2008 tilinpäätös osoittaa, että taloussuunnitelmakauden tulokset ovat tuloksen suuruuden osalta riittämättömät. Vuosien taloussuunnitelman osalta vuoden 2009 ylijäämäksi on arvioitu 135 euroa, vuoden 2010 ylijäämäksi euroa ja vuoden 2011 ylijäämäksi euroa. Taloussuunnitelmakauden arvioidut ylijäämät eivät riitä kattamaan vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaista taseessa olevaa euron alijäämää ja ovat siten tuloksen suuruuden osalta riittämättömät. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma sisälsi mm. vuoden 2009 tuloveroprosentin korottamisen 0,5 %-yksiköllä. Yleisen taloustilanteen heikettyä nopeasti vuoden 2008 loppupuoliskolla, valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,75 %-yksikköä 19,75 prosenttiin. Vuoden 2009 alussa kaupunginhallitus nimesi talouden tasapainottamistyöryhmän, joka on käynnistänyt tasapainottamisohjelman laatimistyön. Tasapainottamisohjelma valmistuu viimeistään kesäkuussa 2009.

15 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. 14 YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisesta johtamisesta. Valtuusto asettaa keskeisimmät tavoitteet, myöntää resurssit ja päättää organisaation. Valtuusto seuraa tavoitteiden toteutumista ja hyväksyy tilinpäätöksen. Kaupunginhallitus vastaa operatiivisesta johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, johtaa operatiivista toimintaa myös konsernitasolla ja vastaa sisäisestävalvonnasta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2008 toimitettiin kunnallisvaalit ja Kainuun maakuntavaalit; vaalipäivä oli sunnuntai Toiminnalliset tavoitteet vaalien virheettömästä ja tehokkaasta hoitamisesta toteutuivat. Talouden toteutuminen Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman korvaussumman. Kunnallisvaalien osalta valtio ei suorita korvauksia kunnille. Tulosalueen menot ylittyvät n euroa toteutumaprosentin ollessa 104,7 %. TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2008 painopistealueina ovat olleet kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2008 tarkastus jatkuu vuoden 2009 kevääseen ja toukokuussa 2009 tarkastuslautakunta antaa vuoden 2008 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja. Tulosalueen menot ylittyivät arvioidusta n euroa toteutumaprosentin ollessa 125,4 %. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto Vuonna 2008 kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa. Kokouk-sissa käsiteltiin 87 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2008 Autio Johanna puheenjohtaja 9 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 8 Koivumäki Pertti II varapuheenjohtaja 9 Anttila Arto valtuutettu 9 Elomaa Irmeli valtuutettu 9 Hemminki Heikki valtuutettu 8 Hietaoja Tapio valtuutettu 10 Juhantalo Kauko valtuutettu 7 Jussila Annikki valtuutettu 10 Jussila Kauko valtuutettu 10 Kivelä Antti valtuutettu 9 Koivisto Jari valtuutettu 8 Koivumäki Jouko valtuutettu 10 Kortteus Jorma valtuutettu 10 Korvala Seppo valtuutettu 10 Koskela Arno valtuutettu 9 Kujanpää Katri valtuutettu 10 Kunnaspuro Raili valtuutettu 10 Laiho Nina valtuutettu 10 Lehtilä Jarmo valtuutettu 10 Loukkaanhuhta Tapiovaltuutettu 8 Mäkelä Markku valtuutettu 7 Mäkipää Jarmo valtuutettu 10 Mäntysalo Rauno valtuutettu 9 Päivike Pekka valtuutettu 9 Rajamäki Nina valtuutettu 9 Rosenberg Irmeli valtuutettu 9 Sainala Jenni valtuutettu 2 Suonpää Leila valtuutettu 9 Tuomala Helena valtuutettu 7 Uusitalo Mikko valtuutettu 10 Vuorenmaa Marko valtuutettu 9 Vähäkoski Anja valtuutettu 9 Välisalo Kalevi valtuutettu 9 Ylinen Tapio valtuutettu 8 Kallama Susanna varavaltuutettu 5 Kangas Anne-Marja varavaltuutettu 1 Karjalainen Maire varavaltuutettu 9

16 Kulmala Antti varavaltuutettu 1 Lammi Tarja varavaltuutettu 1 Lanne Pauli varavaltuutettu 1 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 8 Merilaita Hannu varavaltuutettu 4 Mäenpää Kauko varavaltuutettu 2 Nevala Juha varavaltuutettu 3 Palmu Matti varavaltuutettu 1 Piittala Antti varavaltuutettu 1 Saimala Kari varavaltuutettu 2 Suoranta Helena varavaltuutettu 1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 10 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 9 Laiho Pekka pöytäkirjanpitäjä /johtoryhmän jäsen 1/9 Anttila Maija johtoryhmän jäsen 9 Isohannu Heli johtoryhmän jäsen 7 Kiviniemi Heikki johtoryhmän jäsen 10 Liimu Erkki johtoryhmän jäsen 10 Kaupunginhallitus Vuonna 2008 kaupunginhallitus kokoontui 25 kertaa ja käsitteli 441 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2008 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 24 Vähäkoski Anja varapuheenjohtaja /puheenjohtaja 22/1 Kivelä Antti jäsen 20 Koivisto Jari jäsen 24 Lehtilä Jarmo jäsen 22 Mäntysalo Rauno jäsen 23 Rajamäki Nina jäsen 23 Rosenberg Irmeli jäsen 24 Tuomala Helena jäsen 21 Anttila Arto varajäsen 5 Jussila Kauko varajäsen 1 Koivumäki Hilkka varajäsen 3 Koskela Arno varajäsen 1 Kujanpää Katri varajäsen 1 Laiho Nina varajäsen 2 Peltola Tarja varajäsen 1 Vuorenmaa Marko varajäsen 3 Autio Johanna KV:n puheenjohtaja 16 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 18 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 23 Karttunen Paavo esittelijä 24 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä /esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 24/1 Laiho Pekka kaupunginkamreeri HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielinten päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen - Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman valmistuminen. - Kaupungin uusi graafinen ilme - Kuntaviskuri Kaupunginhallitus hyväksyi markkinointi- ja viestintäsuunnitelman sekä uuden graafisen ilmeen. Kuntaviskurin ensipainos eli kaupunkilehti Lähde ilmestyi kesäkuussa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli noin euroa toteutumaprosentin ollessa 100,4 %. Tulosalueen määrärahaa korotettiin tilikauden aikana euroa. Työterveyshuollon menot ylittivät arvion. Lisäksi avustuksia myönnettiin arvioitua enemmän. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kehittämistoimenpiteillä ja pidempikestoisilla hankkeilla pyritään turvaamaan kaupungin kehittyminen asetetun strategian mukaan. Keskeisiä tavoitteita ovat: - kaupungin vetovoiman vahvistaminen - valmiudet kuntaliitoksiin ja seudulliseen yhteistoimintaan ja - yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet ja niihin kohdennetut resurssit on esitelty tarkemmin ao. tulosalueen kehittäminen kohdalla. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteumaprosentin ollessa 123,1 %. Tulosalueen määrärahaa alennettiin tilivuoden aikana euroa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 89,4 %.

17 TUKIPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille toimistotyöhön tarvittava työvoima, siivous- ja ruokahuoltopalvelut sekä tietohallintopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Palvelujen tuottaminen perustuu vuosittain asiakkaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen, jossa määritellään hinta, määrä ja laatu palvelukohtaisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös palvelupisteen toimintamenot, joita ei vyörytetty muille tulosalueille. Tukipalveluyksikön toimintajärjestelmällä on SFS- EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti. 16 Palvelupisteessä hoidetaan myös matkailuneuvonta sekä kaupungin, aikuiskoulutuskeskuksen ja kehittämiskeskuksen puhelinvaihde. Tietohallintopalvelut Tietohallintopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa Kankaanpään kaupungin palvelutuotannossa olevien tietojärjestelmien käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Tietohallintopalvelut tuottaa työasemien ylläpitopalvelua myös Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymälle (Posa). Palvelupiste Laatusertifikaatin luovutus. Vas. laatupäällikkö Margit Mantila, kaupunginsihteeri Mika Hatanpää ja myyntipäällikkö Juha Hytti, Bureau veritas. Kuva: Jukka Ehto Kaupungin palvelupiste toimii ns. yhteispalvelupisteenä. Palvelupisteessä työskentelee kolme palvelusihteeriä. Palvelupiste toimii mm: neuvontapisteenä ja valtakunnallisena i-pisteenä lomakkeiden noutopaikkana hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanotto paikkana kaupungin ja terveyskeskuksen laskujen maksu paikkana Pohjois-Satakunnan alueopiston opiskelijapalve luissa: kurssimaksujen vastaanotto ja aktiivikort tien myynti Lippupalvelun lippukauppana ja Lippupisteen myyntipisteenä eräiden julkaisujen myyntipaikkana Tietotekniikan ylläpito on ulkoistettu ja palvelutuotantoa valvoo kaupungin palveluksessa oleva tietohallintopäällikkö, joka vastaa myös tietotekniikkaan liittyvistä kehitystoimista. Ylläpidossa on n tietokonetta, joista 750 on kaupungin ja 250 Posa:n omistuksessa. Kaupungin lähiverkossa on 40 toimipistettä. Toimistopalvelut Toimistopalveluyksikkö huolehtii kaupungin toimistotehtävistä välittämällä toimistohenkilöitä palvelukeskuksille. Toimistohenkilöitä voidaan välittää myös tytäryhteisöille ja muille kunnille. Toimistopalveluyksikköön kuuluu palvelupäällikkö ja 52 vakituista toimistohenkilöä. Toimistohenkilökuntaan kuuluu lisäksi yksi kahden vuoden oppisopimuksella palkattu henkilö. Toimistohenkilökunnan määrä (53) vastaa 50,7 henkilön työpanosta, koska viisi henkilöä on osa-aikaeläkkeellä.

18 Siivouspalvelut Siivoustoimi huolehtii kaupungin kiinteistöjen puhtaanapidosta 23,5 työntekijän voimin. Suurin osa kiinteistöistä hoidetaan omana työnä, mutta osassa kiinteistöistä toimii ulkoistettu siivous. Siivoussopimus käsittää ylläpitosiivouksen 1-5 kertaa viikossa, toiminnasta riippuen sekä perussiivouksen kerran vuodessa. Ruokapalvelut Ruokahuolto valmistaa aterioita koululaisille, päiväkoteihin, vanhuksille ja kaupungin työntekijöille. Lounas annoksia valmistetaan noin 2500:lle. Lisäksi valmistetaan koululaisille maksullista välipalaa, päiväkoteihin aamu- ja välipalaa ja tietysti vanhainkodilla tarjotaan aamupalasta iltapalaan. Ruokahuollossa työskentelee 22,5 henkilöä. Ateriat valmistetaan suomalaisia ravitsemissuosituksia noudattaen, erikoisruokavaliot huomioiden. Valmistuskeittiöitä on 4 kappaletta ja jakelukeittiöitä on 8 kappaletta. Tilapalvelut siirtyi alkaen teknisen keskuksen alaisuuteen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalvelua koskevana tavoitteena oli laatutyön jatkaminen. Laatutyön aloittamista valmisteltiin jo vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 aikana toteutettiin laadunohjaajakoulutus ns. laaturyhmälle yhteistyössä Kankaanpään Opiston kanssa. Vuoden 2006 aikana laadun kehittäminen jatkui. Kankaanpään Opiston laatupäällikön ohjauksessa tehtiin valmiiksi osa prosessikuvauksista, sekä toimintaohjeista. ISO standardin mukainen laatujärjestelmän laadintatyö jatkui tältä pohjalta vuonna Tukipalveluyksikössä järjestettiin Sisäinen auditoija - koulutus, josta valmistui 30 pätevää sisäistä auditoijaa. Tukipalveluyksikön laatupäällikkö osallistui vuoden kestävään laadunohjaajasta laatupäälliköksi - koulutukseen Kankaanpään opistolla. Koulutuksen myötä tavoitteena ollut sertifiointivalmiuden saavuttaminen vuoden 2007 loppuun mennessä toteutui pääpiirteissään. Vuoden 2008 aikana koko toimintajärjestelmä koottiin laatukäsikirjaksi, joka on myös sähköisessä muodossa henkilöstön käytössä. Prosessit auditoitiin sisäisesti. Vuosikellon mukaisesti pidettiin kaksi johdon katselmusta joissa käsiteltiin toimintaohjeen mukaiset asiat. Tarjouskilpailun tuloksena sertifiointiauditoinnin suorittajaksi valittiin Bureau Veritas. Esiarviointi suoritettiin syyskuussa ja varsinainen pääarviointi lokakuussa. Neljän vuoden projekti, laatujärjestelmän rakentaminen tukipalveluyksikköön, saatiin määräajassa päätökseen. SFS EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatin luovutustilaisuus järjestettiin joulukuun 14. pv, sertifikaatin luovutti Sales Manager Juha Hytti, Bureau Veritas Certification. Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen kaupungin oman organisaation lisäksi tytäryhteisöille ja Satakunnan pelastuslaitokselle. Palvelua on myyty tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuoden alussa toimistopalveluyksikköön tuli yksi oppisopimustyöntekijä ja sijoituspaikkana oli sivistystoimisto. Tavoitteena oli myös 17 asiakaspalvelun tarjoaminen palvelupisteessä normaalia virastoaikaa laajemmin. Palvelupisteen aukioloaika laajeni entisestään, kun saatiin toinen klo 8-17 päivä. Palvelupiste on talviaikaan avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Muina arkipäivinä ja kesäaikaan aukioloaika on Ruokapalveluissa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset e/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Keskittäminen keskuskeittiölle on jatkunut, Lyseolta lähetetyt ateriat siirrettiin keskuskeittiölle. Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Elintarvikerahaa nostettiin ja porrastettiin vuodelle 2007, joka osoittautui hyväksi, koska saatiin panostettua enemmän lounasateriaan huomioiden eri-ikäisten tarpeet. Portaita tuli kolme; päiväkoti ja ala-aste 0,8, yläaste 0,9 ja Lukio 1. Tasalaatuisuus keittiöiden välillä on parantunut; yhtenäisiä reseptejä ja toimintatapaohjeita on tehty. Siivouspalveluiden tehokkuutta on parannettu valitsemalla kevyempiä menetelmiä ja välineitä sekä koulutuksella ja opastuksella. Laatutasoa ja työssä jaksamista on ylläpidetty ammattitaitoisen henkilöstön avulla, myös sijaisilta on vaadittu koulutus. Tietohallintopalveluiden tavoitteena oli kaupunkiorganisaatiolle ja Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymälle tarjottavien tietotekniikan ylläpitopalveluiden tehostaminen ja laadun parantaminen sekä tietoverkon kehittäminen. Palveluiden tehokkuutta ja laatua parannettiin kehittämällä atk-palveluiden prosessikuvausten menettelyjä ja soveltamalla niitä käytännön toimintaan. Tietoverkkoa kehitettiin uusimalla vanhentuneita ja riskialttiita verkon aktiivilaitteita sekä palvelintietokoneita. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 93,9 %.

19 TALOUSKESKUS TALOUSPALVELUT Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 18 sallisesta tuesta oli saatu aikaan neuvottelutulos. Sen mukaan vielä vuonna 2008 sika- ja siipikarjatalouden tuet maksettiin tuotantoon sidottuina. Uutena kansallisin varoin rahoitettuna tukimuotona tuli kotieläintilan hehtaarituki. Kasvintuotannolta (lukuun ottamatta sokerijuurikasta) aiemmat pienetkin kansalliset tuet poistettiin. Tilivuoden tavoitteena oli taloushallintopalvelujen yksikköhintojen kohtuullisuus. Kohtuullisuutta voidaan verrata toimialan yksikköhintoihin, joissa ei ole suurta eroa. Vertailussa tulee huomioida tuotteiden sisällöt, jotka poikkeavat toisistaan toimijasta riippuen. Yksikköhinnat / kpl TP 2007 TP 2008 palkkalaskelma 13,95 15,76 vientirivi 0,53 0,41 ostolasku 2,14 3,50 maksuliikennetapahtuma 0,41 0,46 myyntilasku 1,54 1,68 Toisena tavoitteena oli riittävä seuranta ja raportointi. Tilivuoden aikana otettiin käyttöön uusi raportointijärjestelmä "Talgraf", jolla tuotettiin kuukausittaisia raportteja tilivelvollisille. Järjestelmä myös ennustaa tilinpäätöstä ja ennusteet osoittautuivat - vaikka ovatkin vain suuntaa antavia - melko hyvin paikkansa pitäviksi. Raportit toimitetaan sähköpostin välityksellä. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 98,1 %. MAASEUTUPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa maaseutuun, maatalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen kuuluvia viranomais-, hallinto- ja kehittämistehtäviä. Näistä merkittävimmät ovat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät maatalouden harjoittamiseen liittyvien tukiasioiden hoitamisessa. Komission asetuksen mukaan yksikään virkailija ei voi vastata useammasta kuin yhdestä maataloustukirahastolta tai maaseuturahastolta veloitettavien summien hyväksymiseen, maksamiseen tai kirjanpitoon liittyvästä tehtävästä eikä yksikään virkailija voi suorittaa mitään näistä tehtävistä ilman toisen virkailijan valvontaa. Maaseutuvirasto vaatii eriytettäväksi myös hallinto- ja maksajaviranomaistehtävät. Näiden eriyttämisvaatimusten vuoksi vuonna 2008 tehtiin sopimus Jämijärven kunnan kanssa maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnan yhteistyöstä. Maaseutulautakunta kokoontui kaksi kertaa. Vuoden 2007 alusta alkaneen rahastokauden toisena vuotena otettiin käyttöön uutena tukimuotona Eu:n osarahoitteinen eläinten hyvinvoinnin tuki. Etelä-Suomen kan- Talvi oli leudoin yli sataan vuoteen. Samoin kevät oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja kylvötöihin päästiin jo huhtikuun lopulla. Toukokuu oli poikkeuksellisen kuiva ja puolivälissä toukokuuta oli ankaraa hallaa useana yönä peräkkäin, joten viljelykasvien kasvu hidastui. Kasvustot olivat pienikokoisia ja harvoja kesän alkaessa. Kun sitten kesä puolestaan oli sääsuhteiltaan tavallista viileämpi ja sateisempi, oli selvää että huippusatoja ei saavutettu. Syksy oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Normaaliin kylvöaikaan toukokuun alussa kylvetyt viljakasvustot saatiin puiduksi ilman suuria vaikeuksia. Sen sijaan myöhästyneiden kylvöjen osalta kasvustot eivät ehtineet tuleentua ja sadonkorjuu oli vaikeaa jatkuvien sateiden pehmittäessä pellot. Syysviljojen kylvöalat jäivät pieniksi. Maataloustuotteiden tuottajahinnat olivat nousseet myös Suomessa, mutta syksyllä viljojen hinnat taas laskivat selvästi. Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Lannoitteet olivat syksyllä 2008 yli kaksi kertaa kalliimpia kuin edellissyksynä. Maataloudessa käytettävän energian hinta nousi n. 30 prosenttia. Alkuvuoden ennätyskorkeista tuottajahinnoista huolimatta tuotantopanosten hintojen raju nousu ja syksyn viimevuotista huonompi viljasato vetävät maatalouden yrittäjätulon lähes 40 prosenttia alaspäin, laskee Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Yrittäjätulo on koko Eu-ajan alhaisin ja heikoin 30 vuoteen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2008 Kankaanpäässä oli yhteensä n hehtaaria käytössä olevaa peltomaata. Tilojen keskipeltoala oli 30 hehtaaria. Yleisin viljelykasvi oli kaura (n ha). Velvoitekesannoinnista oli luovuttu vuodeksi 2008, koska maailman viljavarastot olivat huvenneet ja Eu:n interventiovarastot oli purettu. Maataloustukia hakevien tilojen lukumäärässä ei tapahtunut vähennystä. Tukia haki 320 tilaa. Neljällä tilalla jatkoi toteutetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen nuori viljelijä. Lisäksi kolme uutta viljelijää aloitti tilanpidon. Tilojen yleisin tuotantosuunta on kasvinviljely. Maidontuotanto oli päätuotantosuuntana 56 tilalla. Maitokiintiöitä tiloilla oli 10,4 miljoonaa litraa. Sikataloutta harjoitettiin 11 tilalla. Kananmunia tuotettiin yhdellä tilalla. Yksittäisiä tukihakemuksia toimitettiin 1662 kpl ja eri lomakkeita jätettiin 1862 kpl. Tukioikeuksien omistuksen/hallinnan siirtohakemuksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä 40 kpl. Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston valvonnoissa oli 53 tilaa. Huonot sääsuhteet edesauttoivat hukkakauran kasvua. Hukkakauran saastuttamia tiloja on yhteensä 71 kpl (n. 840 ha). Maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksellä maksettiin

20 maataloustukia yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Maaseutuosaston maksatukset (mm. luomutuki) Kankaanpäähän olivat n euroa. Maatilatalouden rahoituslain mukaisessa toiminnassa tapahtui muutoksia. Investointituet olivat pitkään hakukiellossa. Uudistuksen myötä investointituille tulee erilliset hakuajat ja suunniteltua investointia ei voi aloittaa ennen tukipäätöstä. Tuotannollisiin investointeihin rahoitustukea myönnettiin 13 kohteeseen yhteensä euroa avustuksia ja euroa korkotukilainoja. Pienyritystoiminnan tukea haettiin kymmeneen yritykseen. Talouden toteutuminen 19 Tulosalueella ei ollut lainkaan tuloja. Tulosalueen menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 96,3 %. Viistokuva Kuninkaanlähteenkadun suunnasta ydinkeskustaan. Suunnittelun käyttöön hankittiin tuoreet ilmakuvat keskustasta lievealueineen sekä viisto- että pystykuvina. Kuva Lentokuva Vallas Oy. Kankaanpään Taidekehä ja arkkitehtuuri saivat osakseen huomiota: Kaupunginarkkitehti väitteli tekniikan tohtoriksi kaupunkisuunnittelun alaan kuuluvalla väitöskirjallaan "Taidekehän tarina. Kankaanpään kulttuurinen ja fyysinen muutos taidekaupungiksi diskurssien valossa" Otaniemessä Kuva Maija Anttila YMPÄRISTÖKESKUS Yleistä Ympäristölautakunnan alainen palvelukeskus, ympäristökeskus, luo edellytyksiä hyvään elinympä-ristöön ja kaupungin kehittämiseen tuottamalla alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamiseen liit-tyviä palveluja. Toimialaan kuuluvat kaavoitus, mittaus- ja kiinteistötoimi sekä rakennusvalvonta. Ympäristölautakunnan toimialan kannalta voidaan vuoden 2008 toimintaa ja tuloksia pitää hyvinä huolimatta henkilöresurssien vajauksesta, kun esim. kaupungingeodeetin virka oli täyttämättä lähes koko vuoden. Asuntorakentaminen hiljeni vähitellen verrattuna edellisiin vuosiin. Liikerakentami-nen ja siihen valmistautuminen oli edelleen vilkasta: Halpa-Halli valmistui, Hesburger toteutti torirakennuksen ja Kesko saattoi vireille K-marketin laa-jennussuunnittelun Citymarketiksi. Leppäsen korttelin varausta Konte Oy:lle ja Kulmaloille jatket-tiin. Yritysalueiden kehittämistä edistettiin sekä kaavoituksen että maanhankinnan keinoin. Yrityspuis-ton ja Kankaanpää Worksin väliseltä alueelta hankittiin loputkin rakentamattomat maa-alueet kau-pungin omistukseen ympäristöministeriön myöntämän lunastusluvan turvin. Metalliky-läklusterin kehittämiselle avautuivat näin hyvät näkymät. Kaupungin tonttitarjontaa ja Pitkämäki-projektia esiteltiin Asu viihtyisämmin -messuilla Porissa Perinteiseen tapaan järjestettiin lautakunnan ja ympäristökeskuksen yhteinen sekä eri sidosryhmille avoin tutustumismatka Vaasan asuntomessuille Ympäristökeskus tutustui myös Porin Reposaaressa järjestettyihin loma-asuntomessuihin.