Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi"

Transkriptio

1 Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi Duodecim 1996;112(18):1647 Tytti Solantaus, William Beardslee Katsaus Sisällys Ehkäisyn eettinen problematiikka ja tutkimusprosessi Riskiryhmän rajaaminen ja riskin toteaminen: vanhemman depressio ja Vaikuttavien tekijöiden ja dimensioiden identifiointi Intervention teoreettiset ja periaatteelliset lähtökohdat Intervention sisältö ja kulku Vertaileva tutkimus Tapausselostus Päätelmät Kirjallisuutta Lasten riski sairastua psyykkisesti on moninkertainen perheissä, joissa toinen tai kumpikin vanhemmista sairastaa vakavaa depressiota. Erityisesti murrosikä on altista aikaa vakavien psyykkisten häiriöiden puhkeamiselle. Isän tai äidin psyykkisen häiriön vaikutus lapseen välittyy sen kautta, miten häiriö vaikuttaa vanhemmuuteen. Artikkelissa esitellään perheinterventio, jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten sairastuminen. Sillä pyritään vaikuttamaan vanhemmuuteen ja tukemaan lasten itseymmärrystä ja itsenäisyyttä. Interventio on tarkoitettu toteutettavaksi kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Depressio on pitkään tunnettu mielenterveyden ongelma, ja se on noussut uudestaan psykiatrian polttopisteeseen viime vuosien aikana. Suomessa on jouduttu pohtimaan depressioiden merkitystä kansanterveydellisenä ongelmana. Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet lisäävät psyykkistä sairastavuutta ja depressiivisiä häiriöitä (Lehtinen ym. 1995) ja myös lasten vaikeuksia (Conger ym. 1992). Suurella osalla depressiivisistä aikuisista on lapsia. Äideillä esiintyy enemmän depressioita kuin väestössä yleensä (Weissman ym. 1987b). Isistä ei ole vastaavaa tietoa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on toistuvasti todettu eri tutkimuksissa, että vanhemman affektihäiriö altistaa lapsen psyykkiselle sairastumiselle ja erityisesti depressioille (Schwoeri ja Sholevar 1994). Lasten riski sairastua on moninkertainen perheissä, joissa toisella tai kummallakin vanhemmista on affektihäiriö (Downey ja Coyne 1990). Lapset, joiden vanhemmat sairastavat affektihäiriöitä, ovat siis selvä depression riskiryhmä - ja samalla selväpiirteinen ja tavoitettavissa oleva ryhmä ajatellen ehkäisyä. Tässä artikkelissa kuvataan perheinterventio, jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten psyykkisiä häiriöitä, kun isä tai äiti potee affektihäiriötä. Interventio on tarkoitettu perheisiin, joissa on kouluikäisiä tai murrosikäisiä lapsia. Se sopii kaikkien kliinikoiden käyttöön, myös esimerkiksi

2 terveyskeskuslääkäreiden. Artikkelissa selvitetään intervention teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat ja siihen liittyvä tutkimus. Lopuksi esitetään lyhyt tapausselostus, joka auttaa ymmärtämään intervention käytäntöä. Lasten depressioita ja kyseistä ehkäisyprojektia on tutkittu Judge Baker Children's Centerissä Yhdysvalloissa yli kymmenen vuoden ajan. Projektin johtajana on toinen kirjoittajista, professori William Beardslee Harvardin yliopistosta. Tytti Solantaus puolestaan tutustui projektiin "postdoctoral"-vuoden aikana Yhdysvalloissa. Ehkäisyn eettinen problematiikka ja tutkimusprosessi Nimensä mukaisesti ehkäisy tarkoittaa puuttumista sellaiseen ongelmaan, jota ei vielä ole. Yksilöllä tai perheellä ei ehkä ole ongelmasta tietoakaan. Tästä syystä ehkäisyyn liittyy aina eettisiä ongelmia, ja erityisesti niitä esiintyy silloin, kun toiminnan kohde yksilöidään eikä yksilö tai perhe ole itse hakenut kyseistä apua. Tämä koskee myös nyt kyseessä olevaa interventiotutkimusta. Tutkimuksen eettisyys täytyy turvata tiukoilla tieteellisillä kriteereillä. Price ym. (1989) ja Offord (1982) ovat määritelleet empiiriselle preventiotutkimukselle seuraavat kriteerit, joita on noudatettu tässäkin tutkimuksessa: 1) Intervention tulee kohdistua tiedettyyn, rajattuun riskipopulaatioon, 2) riskin tulee olla selvästi todettu, 3) intervention tulee kohdistua tiettyihin, nimettyihin tekijöihin tai dimensioihin, 4) interventiolla voidaan olettaa olevan pitkäaikaiset seuraukset, 5) tulos arvioidaan käyttäen tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja 6) intervention on oltava turvallinen. Riskiryhmän rajaaminen ja riskin toteaminen: vanhemman depressio ja lapsen psyykkinen terveys Tutkimukset osoittavat yhtenevästi, että ne lapset, joiden vanhemmista toinen tai kumpikin sairastaa affektihäiriöitä, ovat riskiryhmä sekä psyykkisten sairauksien että laajemmin sopeutumisongelmien suhteen. Diagnosoitavia psykiatrisia häiriöitä esiintyy %:lla näistä lapsista ja vakavaa depressiota %:lla (Schwoeri ja Sholevaar 1994). Hammen ym. (1990) arvioivat toteutumataulumenetelmän (life table) avulla, että heidän aineistossaan noin 80 % lapsista, joiden äidillä oli affektihäiriö, tulee sairastumaan psyykkisesti ennen 18 vuoden ikää. Isän depression merkityksestä on vähemmän tietoa. Lapsen riski on suurentunut huolimatta siitä, että vanhempi on hoidossa (Beardslee ym. 1988). Lasten ja vanhempien häiriöitten välillä ei välttämättä ole yhteneväisyyttä, mutta useimmiten kuitenkin myös lapset sairastavat affektihäiriöitä. Murrosikä on erityisesti altista aikaa vakavien psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle (Beardslee 1984, Beardslee ym. 1988). Ei ainoastaan psykiatrinen sairastuvuus ole lisääntynyt näillä lapsilla, vaan häiriöt ovat myös vaikeampia (Weissman ym. 1987a, Beardslee ym. 1993a). Depressiot ovat pitempikestoisia, alkavat nuoremmalla iällä ja ovat vakavampia kuin terveitten vanhempien lapsilla. Depressioiden rinnalla esiintyy myös muita psyykkisiä häiriöitä ja psykososiaalisia ongelmia enemmän kuin terveitten vanhempien lapsilla (Downey ja Coyne 1990, Beardslee ym. 1993). Itsemurhariski on suurentunut: Weissman ym. (1992) totesivat, että 7.8 % affektihäiriöistä kärsivien

3 vanhempien lapsista oli yrittänyt itsemurhaa 20 vuoden ikään mennessä, mikä oli yli viisinkertainen määrä verrattuna terveitten vanhempien lapsiin (1.4 %). Psykiatristen riskien ja riskiryhmien määrittäminen on usein vaikeaa ongelmien monitahoisuuden takia. Affektihäiriöistä kärsivien vanhempien lapsilla on kuitenkin todettu niin yhtenevästi niin monessa tutkimuksessa riski sairastua psyykkisesti, että tulos on otettava vakavasti. Tämän lapsiryhmän haavoittuvuutta ei ole aiemmin ymmärretty. Se, että vanhempi mahdollisesti saa hoitoa, ei vielä mitenkään takaa sitä, että lapsen tilannetta edes arvioitaisiin. Beardslee on todennut tämän Yhdysvalloissa, ja Suomessa tilanne on tuskin sen parempi. Vaikuttavien tekijöiden ja dimensioiden identifiointi Miksi jotkut lapset sairastuvat? Vaikka on saatu kiistaton näyttö siitä, että affektihäiriöisten vanhempien lapsilla on suurentunut riski sairastua psyykkisesti, ei vielä tiedetä tarkasti, miten vaikutus välittyy. Biologinen haavoittuvuus on yksi osatekijä, mutta se ei selitä riskiä kokonaan (Downey ja Coyne 1990). Psykososiaaliset tekijät ovat vahvasti mukana. Perheisiin, joissa on psyykkisesti sairas vanhempi, kasaantuu monia muitakin stressitekijöitä. Näitä ovat mm. taloudelliset vaikeudet, työttömyys, vanhempien väliset ristiriidat, avioero ja somaattiset sairaudet (Beardslee ja Podorefsky 1988). Vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa lapseen nimenomaan sen mukaan, miten se vaikuttaa vanhemmuuteen (Rutter 1990). Ylirasittuneen ja stressistä kärsivän tapa toimia vanhempana on monessa suhteessa samanlainen kuin depressiivisen vanhemman (Downey ja Coyne 1990). Depressiivisen vanhemman masentuneisuus ja vääristynyt kokemus omasta itsestä ja ympäristöstä ovat kuitenkin erityisiä ongelmia, ja ne ovat voimakkaasti läsnä perheen arkipäivässä. Beckin (1963) ja Seligmanin (1975) teoria depressiivisistä kognitioista auttaa ymmärtämään niitä ongelmia, joihin lapsi törmää vanhemman kärsiessä depressiosta. Kognitiivisten vääristymien takia vanhemman kokemus ja tulkinta maailmasta ja itsestä voivat olla eritasoisesti poikkeavia. Näitä kognitiivisia ongelmia ovat negatiivisten asioiden kokeminen ja tulkinta globaaleiksi, pysyviksi ja itsestä johtuviksi sekä positiivisten kokeminen rajoittuneiksi, tilapäisiksi ja ulkopuolisista syistä johtuviksi. Esimerkiksi, jos ruoka palaa pohjaan, voi depressiivisen isän tai äidin kokemus ja tulkinta olla tällainen: "Aina käy näin. Ei minusta ola ruoanlaittajaksi - eikä muutenkaan mihinkään!" Jos hän taas onnistuu, johtuu se sattumasta, hyvästä reseptistä tai muusta itsen ulkopuolisesta syystä, "eikä yksi onnistuminen mitään merkitse". Vanhempi arvioi myös lapsen toimintoja oman kognitiivisen siivilänsä kautta. Esimerkiksi jos lapsi on saanut huonon numeron kokeista, voi vanhempi ajatella, että nyt lapsi on epäonnistunut kokonaan, eikä koulunkäynnistä tule enää mitään. Jos taas lapsi näpistää suklaapatukan, saattaa depressiivinen vanhempi kokea sen merkiksi siitä, että lapsesta tulee rikollinen. Vanhempi reagoi tapahtumiin oman negatiivisen ja pessimistisen tulkintansa mukaan, mikä on hämmentävää lapselle. Lapsi ei välttämättä itse tunne olevansa lopullisesti epäonnistunut tai olevansa rikollisella tiellä. Depressioon liittyvä ylenmääräinen syyllisyys hämmentää myös perhesuhteita. Vanhempi kokee itsensä syypääksi lapsen näpistämiseen tai huonoon koenumeroon ja masentuu: "Olen ollut huono isä" tai "Ei minusta ole äidiksi." Jos lapsi ei tiedä vanhemman olevan sairas, saattaa hän syyttää itseään äidin tai isän masentumisesta ja kokea itsensä huonoksi lapseksi. Depressiiviset ajattelumallit ovat voimakkaita vääristyneitä tulkintoja jokapäiväisestä todellisuudesta. Toistuessaan päivien mittaan kerta toisensa jälkeen ne muovaavat perheen

4 todellisuutta. Ne säätelevät lapsen kokemusmaailmaa ja vaikuttavat kielteisesti lapsen kuvaan omasta itsestä. Depressiivisen vanhemman mielialojen vaihtelu, lisääntynyt ärtyvyys ja toisaalta apaattisuus voivat johtaa epäjohdonmukaisuuteen sekä rakkauden osoittamisessa että lapsen ohjaamisessa (Amanat ja Butler 1984, Blatt ja Homan 1992). Lapsen on vaikea ymmärtää, miksi vanhempi on niin helposti vihainen ja suuttuu niin mitättömistä asioista. Vanhemman masentuneisuus ja itkuisuus ovat myös ongelmallisia asioita lapselle, jos he eivät ymmärrä, mistä on kysymys. Depressioon usein liittyvä vanhemman kyvyttömyys hoitaa jokapäiväisiä tehtäviä on vaikeata lapselle. Arkipäivän sujuminen tavanmukaisesti on turvallisuutta tuottava tekijä lapsen elämässä. Kun arkipäivä kotona hajoaa, se on pelottavaa. Monet lapset pyrkivät silloin itse ottamaan vastuuta ja hoitamaan kotia ja vanhempiaan (Beardslee ja Podofresky 1988). Vastuun ottaminen ei ole sellaisenaan vaaratekijä lapsen kehitykselle, jos vastuu vastaa lapsen ikää ja toimintamahdollisuuksia, mutta siitä tulee ongelma, jos se on syyllisyyden värittämää ja tehtävä ylittää lapsen kapasiteetin. Beardsleen ja Podofreskyn (1988) tutkimuksessa lapset kuvasivat kokemustaan vanhemman sairastumisesta hämmentäväksi ja pelottavaksi. He kertoivat vanhemman muuttuneen väsyneeksi, surulliseksi ja ärtyneeksi. Jotkut vanhemmat alkoivat käyttää alkoholia. Lapset olivat tietoisia siitä, että vanhemmat yrittivät pitää ongelmansa salassa ja olla näyttämättä niitä. Lapset kokivat itsensä avuttomiksi ja neuvottomiksi. He olivat vihaisia ja turhautuneita, kun eivät tienneet mistä oli kysymys. On ymmärrettävää, että perheissä ei puhuta depressiosta. Depressiivinen vanhempi ei usein itsekään tiedä, miten depressio vaikuttaa isänä ja äitinä olemiseen - eihän ammatillisissa piireissäkään ole ymmärretty depressiivistä vanhemmuutta ennen kuin vasta aivan viime vuosina. Psyykkinen ongelma koetaan usein hävettäväksi, minkä takia siitä myös ollaan hiljaa. Puhumattomana ongelmana depressio tuottaa väärinkäsityksiä ja aiheuttaa ärtymystä, riitoja ja etäisyyttä perheenjäsenten välillä. Tämä näkyy mm. avioerojen lisääntymisenä (Merikangas 1984). Se saattaa aiheuttaa myös ahdistunutta kiintymystä lapsen ja vanhemman välille (Radke-Yarrow ym. 1985). Miksi jotkut lapset eivät sairastu? Vaikka monet affektihäiriöisten vanhempien lapsista sairastuvat psyykkisesti, eivät kuitenkaan kaikki. Näiden lasten avulla voidaan ymmärtää jotain siitä, mikä auttaa lapsia selviytymään vanhemman sairastuessa. Tämä on tärkeää ehkäisyä ajatellen. Seuratessaan opiskelijakohorttia myöhäiseen keski-ikään Vaillant ja Vaillant (1981) totesivat, että hyvää selviytymistä voi parhaiten ennustaa hyvään sopeutumiseen, eikä suinkaan psykopatologiaan liittyvillä tekijöillä. Tutkiakseen lasten selviytymistä Beardslee ja Podofresky (1988) tarkastelivat lapsia ja nuoria, jotka olivat selviytyneet hyvin huolimatta vanhempansa sairaudesta. Tyypillistä näille lapsille oli kyky itseymmärrykseen (self-understanding) ja aktiivisuus perheen ulkopuolella. Itseymmärrys voitiin jakaa kolmeen eri komponenttiin: 1) Oikea arvio vanhemman tilanteesta (että vanhempi on sairas). Arviointikyky kehittyy lapsen oman kehityksen myötä. Tutkimuksen lapset ja nuoret ymmärsivät, että vanhemman tulkinnat eri asioista olivat vääristyneitä ja johtuivat vanhemman omasta ongelmasta. 2) Realistinen arvio omista toimintamahdollisuuksista ja oman toiminnan seuraamuksista. Monet olivat aluksi yrittäneet muuttaa tai parantaa vanhempaansa mutta olivat sitten ymmärtäneet, että se oli heille mahdotonta ja että he eivät olleet syynä tai vastuussa

5 vanhemman sairaudesta. 3) Toiminta, joka heijastaa ymmärrystä vanhemman tilanteesta. Lapset etsivät kontakteja ja toimintoja perheen ulkopuolelta odottamatta vanhemman apua. He pystyivät ajattelemaan ja toimimaan erillään vanhemman sairaasta kokemus- ja tulkintamaailmasta. Näiden tulosten ohjaamina siirryttiin tutkimusprosessissa seuraavaan vaiheeseen. Kehitettiin perheinterventio tarkoituksena ehkäistä lasten psyykkistä sairastumista. Se kohdistettiin tukemaan lasten itseymmärrystä ja itsenäisyyttä sekä perheen keskinäistä ymmärrystä vanhemman depressiosta. Intervention teoreettiset ja periaatteelliset lähtökohdat Depressio psykiatrisena vuorovaikutuksellisenä häiriönä. Vakava depressio ymmärretään psykiatriseksi häiriöksi, jonka etiologia perustuu yksilön psyykkisten ja biologisten rakenteiden ja funktioiden sekä ympäristötekijöiden vuorovaikutukseen. Depression ymmärtämistä häiriöksi tai sairaudeksi käytetään interventiossa tietoisesti hyväksi. Sen avulla depressio pystytään ulkoistamaan, erottamaan se itsestä. Depressio voidaan näin ottaa tarkastelun kohteeksi, ja samalla tulee mahdolliseksi nähdä depression rajat ja sen kaikkialle tunkeutuva, globaali luonne mitätöityy. Depression vuorovaikutuksellisen luonteen ymmärtämisessä käytetään hyväksi psykodynaamista teoriaa, teoriaa perhesysteemeistä sekä Seligmanin (1975, 1979) ja Beckin (1963) teoriaa depressiivisistä kognitioista. Itseymmärrys on keskeinen käsite interventiossa. Sillä tarkoitetaan prosessia, jolla ihminen yhdistää ulkoisen tapahtuman omaan sisäiseen kokemukseensa ja omiin tunteisiinsa. Sen ymmärtämisessä käytetään psykoanalyyttistä (Hartman 1958) ja kognitiivista teoriaa (Beck 1963, Seligman 1975, 1979). Selmanin (1980) teoria keskinäisestä neuvottelusta (interpersonal negotiation) auttaa ymmärtämään, miten lapset ja nuoret käyttävät kognitiivisia kykyjään kehittäessään vastavuoroisia ihmissuhteita. Pärjäävyys ja elämänhallinta. Interventio perustuu pärjäävyyden (resilience) tukemiseen. Perheenjäseniä autetaan saamaan ote omaan elämäänsä, hallitsemaan sitä vaikeuksineen päivineen. Depressiiviset vanhemmat kokevat itsensä avuttomiksi ja kyvyttömiksi hoitamaan lapsiaan, vaikka ovat heistä huolissaan (Beardslee ja Podofresky 1988). Intervention puitteissa vanhemmille annetaan keinoja toimia lasten kanssa ja auttaa lapsia myös tulevaisuudessa. Lapsille taas annetaan keinoja erottaa depressiivisen vanhemman reaktio ja tulkinnat heidän omasta todellisuudestaan, ja heitä tuetaan kodin ulkopuolisiin suhteisiin ja toimintoihin. Vanhemmuuden kunnioittaminen. Affektihäiriöstä kärsivän vanhemman kunnioittaminen vanhempana kulkee punaisena lankana läpi intervention. Äidit ja isät pyrkivät olemaan hyviä vanhempia jopa keskellä omaa psyykkistä sairauttaan, mutta he ovat usein neuvottomia. He ovat usein kipeästi tietoisia omista vaikeuksistaan toimia samanlaisina luotettavina vanhempina kuin aikaisemmin, ovat siitä huolissaan ja kokevat helposti syyllisyyttä (Beardslee ym. 1993a). Ylenmääräinen itsensä syyttäminen omista teoista, tekemättä jättämisistä ja virheistä kuuluu depression ytimeen. Myös ulkopuolinen maailma syyttää usein depressiosta kärsivää ihmistä sekä depressiosta että sen vanhemmuuteen aiheuttamista puutteista. Depressiivisen lamaannuksen ajatellaan helposti olevan vain itsekurin puutetta. Psykiatriassa syyllistetään usein vanhemmat ja erityisesti äidit, jos vanhemmuudessa nähdään puutteita (Chess 1974, Caplan ja Hall- McCuorquodale 1985).

6 Interventiossa pyritään suorasanaisesti vapauttamaan depressiivinen vanhempi syyllisyydestä, joka kohdistuu omaan psyykkiseen tilaan, ja vaikeuksiin vanhemmuudessa. Tässä käytetään hyväksi analogiaa somaattiseen sairauteen, esimerkiksi sydäninfarktiin. Jos vanhempi olisi sairastunut sydäninfarktiin, kukaan ei olisi syyttänyt häntä sairaudesta. Kuten depressiota, myös infarktia voidaan ehkäistä, ja siitä kuntoutuminen vie aikaa. Kokemus on osoittanut, että infarktianalogia tavoittaa vanhemmat ja myös lapset. Se näyttää avaavan toisenlaisen näkökulman psyykkiseen häiriöön, näkökulman, joka ei ole ladattu häpeällä ja syyllisyydellä. Se on auttanut perheitä suhtautumaan avoimesti vanhemman depressioon myös perheen ulkopuolella (Beardslee ym. 1996). Intervention aikana pidetään tarkasti huolta siitä, että vanhempien vanhemmuutta ja päätöksiä kunnioitetaan eikä kokemus omasta avuttomuudesta ja ulkoisten tapahtumien armoilla olemisesta toistu intervention yhteydessä. Kansanterveydellinen lähtökohta. Interventiota voidaa parhaiten luonnehtia psykologisopetukselliseksi. Se perustuu enemmän kansanterveydelliseen ehkäisymalliin kuin mihinkään tiettyyn terapiakoulukuntaan. Sen puitteissa vähennetään väärinkäsityksiä ja lisätään ymmärrystä ja suoraa puhumista depressiosta sekä kehitetään konkreettisia suunnitelmia lasten kehityksen tukemiseksi. Tarkoitus on, että intervention suorittaa se kliinikko, joka ensimmäisenä kohtaa perheen - on hän sitten terveyskeskuslääkäri, lastenlääkäri, psykiatri tai lastenpsykiatri. Interventioon ei tarvita terapia- tai erikoislääkärikoulutusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että kliinikko ymmärtää depression olemusta ja seuraamuksia, ja hänen tulee olla tottunut keskustelemaan lasten kanssa. Interventio perustuu aina perheen omaan halukkuuteen. Intervention tavoitteena ei ole hoitaa sairasta vanhempaa, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi hoitona tilanteessa, jossa joku perheenjäsenistä tarvitsee välitöntä psykiatrista apua. Apua tarvitseva perheenjäsen ohjataan asianmukaiseen hoitopisteeseen. Interventio voidaan kuitenkin suorittaa rinnan yksilöhoitojen kanssa, kunhan terapeutti ja intervention suorittaja ovat hyvässä yhteistyössä keskenään. Tätä yhteistyötä on kuvattu Beardsleen ja MacMillanin (1993) tapausselostuksessa. Intervention voi suorittaa myös perheen oma lääkäri, ja hänellä on mahdollisuus seurata perheen selviytymistä intervention jälkeen. Tämä helpottaa ongelmien tunnistamista ja hoitoon hakeutumista myöhemmin. Intervention sisältö ja kulku Interventiossa käytetään apuna Eisenbergin (1981) korostamaa eroa ammattilaisen tekemän psykiatrisen diagnoosin ja henkilön oman kokemuksen välillä. Ammattilaisella on teoreettista ja yleistä kliinistä tietoa depressiosta ja ihmisellä itsellään on omat kokemuksensa. Interventio perustuu näiden kahden näkemyksen vuorovaikutukseen, kuitenkin niin, että pohjana ovat aina perheenjäsenten omat kokemukset. Intervention puitteissa kuullaan kaikkien perheenjäsenten kertomus (narratiivi) omasta, puolison tai vanhemman sairastumisesta, sairauden kulusta ja sen merkityksestä itselle ja muille perheenjäsenille. Kliinikon tehtävänä on auttaa perheenjäseniä ymmärtämään omia kokemuksiaan antamalla tietoja depressiosta: Kliinikko antaa perheenjäsenten kokemuksille mielen. Psyykkinen häiriö demystifioidaan.

7 Kertomusten avulla autetaan perhettä saavuttamaan yhteinen tapa ymmärtää vanhemman sairautta ja sen merkitystä; perhe luo yhteisen tarinansa. Samalla luodaan yhteinen kieli ja valmius keskustella depressiosta ja sen merkityksestä itselle ja muille, tuetaan itseymmärrystä ja avointa vuorovaikutusta. Perheenjäsenten eristäytymistä toisistaan puretaan. Antamalla arvo jokaisen perheenjäsenen omalle kokemukselle tuetaan yksilöitymistä ja vähennetään mahdollista identifioitumista sairaaseen vanhempaan. Prosessin avulla pyritään auttamaan lasta ymmärtämään vanhemman tilanne ja käytös sekä tieto- että tunnetasolla. Intervention osat ovat 1) arvio jokaisen perheenjäsenen tilanteesta ja jokaisen oman kertomuksen kuuleminen, 2) tiedon ja ymmärryksen lisääminen affektihäiriöistä ja näiden liittäminen perheenjäsenten omaan elämänkokemukseen, 3) lasten ymmärryksen lisääminen suhteessa vanhemman sairauteen ja 4) konkreettisten suunnitelmien tekeminen, millä turvataan lasten selviäminen tulevaisuudessa. Intervention puitteissa tavataan lapsia ja vanhempia erikseen ja lopuksi koko perhettä yhdessä. Vertaileva tutkimus Esitutkimusvaiheessa haluttiin erityisesti selvittää, miten perheet kokivat intervention ja olisiko siitä haittaa. Tulokset olivat myönteiset (Beardslee ym. 1992). Kaksikymmentä perhettä, joissa ainakin toinen vanhemmista kärsi vakavasta depressiosta, osallistui satunnaistetussa 3:2- tutkimusasetelmassa joko kliinikko- tai luentopohjaiseen interventioon (Beardslee ym. 1993a). Perheessä tuli olla ainakin yksi 8-14-vuotias lapsi, joka ei ollut intervention aikana hoidossa psykiatrisen syyn takia. Perheet arvioitiin ennen interventiota, sekä 4 kk, 1.5 v ja 3 v sen jälkeen. Luentoryhmä kuunteli kaksi tunnin mittaista luentoa depressiosta ja lasten riskeistä ja selviytyvyydestä. Luentojen jälkeen oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Molemmille ryhmille annettiin sama kirjallinen aineisto depressiosta. Kliinikkopohjainen interventio, johon osallistui 12 perhettä, perustui kliinikon vetämiin perhetapaamisiin, joissa tietoa depressiosta voitiin soveltaa perheenjäsenten omiin kokemuksiin. Ensimmäisessä seurannassa kävi ilmi, että molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä ja kokivat saaneensa apua. Molemmissa ryhmissä raportoitiin yhtä lailla tiedon lisääntymistä. Mitään haittaa ei todettu kummassakaan ryhmässä. Osallistujat eivät kertoneet intervention lisänneen heidän huoliaan. Kliinikkoryhmään osallistuneet olivat kuitenkin huomattavasti tyytyväisempiä ja raportoivat useampia käyttäytymis- ja asennemuutoksia. Seurantatutkimukset puolentoista vuoden (Beardslee ym. 1994) ja kolmen vuoden kuluttua (Beardslee ym. 1996) osoittivat, että positiiviset tulokset olivat olleet pysyviä ja johtaneet vielä laajempiin muutoksiin. Perheissä oli mm. alettu puhua avoimemmin myös muista ongelmista, kuten alkoholismista. Perheissä voitiin erottaa seuraavat kehityssuunnat: sairauden demystifikaatio, syyllisyyden väheneminen, usko tulevaisuuteen, luottamus omiin mahdollisuuksiin toimia, yhteinen ymmärrys depression merkityksestä ja vaikutuksesta perheeseen ja hyvän lääkäripotilassuhteen syntyminen perheen ja kliinikon välille.

8 Samanlaiset tulokset on saatu laajemmassa tutkimuksessa, jossa oli mukana noin 80 perhettä. Tästä tutkimuksesta on valmistumassa raportti. Vielä on ennenaikaista sanoa, ehkäiseekö interventio lasten psyykkisiä häiriöitä. Se vaikuttaa kuitenkin myönteisesti niihin tekijöihin, joiden tiedetään olevan yhteydessä lapsen sairastumiseen. Riskitekijöiden vähentämisen on todettu antavan riittävän oikeutuksen ehkäisylle (Coie ym. 1993, Institute of Medicine 1994). Tapausselostus Esimerkkiperheeseen kuuluivat äiti, isä ja kolme lasta, 15- ja 12- vuotiaat tytöt ja 11-vuotias poika, kutsuttakoon heitä vaikka nimillä Laura, Mary ja John. Isä oli ollut kroonisesti masentunut kymmenen vuoden ajan ja aloittanut depressiolääkityksen vasta aivan viime aikoina. Hänen mielialansa vaihteli masentuneisuudesta ärtyvyyteen ja vihamielisyyten. Mary oli ollut itsemurhavaarassa vuotta aikaisemmin, ja perhe oli ohjattu perheterapiaan. Isän depressio oli tällöin huomattu ja hänet oli ohjattu psykiatrille lääkitystä varten. Sitä ennen ei depressiota ollut diagnosoitu. Perheterapia oli kestänyt muutaman istunnon, ja sen jälkeen perheen ainoa hoitokontakti oli ollut isän lääkitystä valvova psykiatri. V a n h e m p i e n i s t u n n o t. Aluksi oli tärkeätä ymmärtää isän ongelman luonnetta. Isä kertoi olevansa usein hyvin ärtynyt, jolloin pienikin asia sai hänet suuttumaan. Joskus hän oli niin uhkaava, että lapset pelkäsivät häntä. Toisinaan hän oli taas kokonaan poissaoleva. Parisuhteessa oli etäisyyttä ja viestinnässä vaikeuksia. Keskustelun puitteissa kliinikko kertoi depression merkityksestä ihmissuhteissa. Lapsista vanhemmat kertoivat, että Marylla oli edelleen vaikeuksia ja että isän ja Maryn suhde oli kireä. Johnilla oli oppimisvaikeuksia ja taipumus reagoida ärtymyksellä ja kiukulla. Äiti kuvaili Johnin kiukkua vähän samanlaiseksi kuin isän. Vanhempien mukaan Lauralla meni hyvin. Molemmat vanhemmat olivat erittäin huolissaan sekä Marystä että Johnistä. Selvitettäessä isän depression vaikutusta lapsiin, isä kertoi: "Sillä on ollut valtava vaikutus, erityisesti ärtyvyydelläni ja vihaisuudellani ja sillä, että en ole pystynyt paneutumaan mihinkään. Lapset ovat nähtävästi saaneet osakseen suurimman osan kiukustani." Isä oli tietoinen siitä, että lapset välttivät häntä, kun hän oli vihainen. Hän ei kuitenkaan ollut väkivaltainen muita perheenjäseniä kohtaan. Äiti kertoi omista vaikeuksistaan ymmärtää isän käyttäytymistä ja selittää sitä lapsille. Vanhemmille painotettiin suoran keskustelun merkitystä. Oli tärkeätä selittää lapsille, mistä oli kysymys, jotta he eivät etsisi itsestään syitä isän vihanpuuskiin. Sen lisäksi lasten oli tärkeää tietää, että isä oli hakenut ongelmaansa apua ja että hän käytti lääkkeitä, joiden tarkoitus oli auttaa häntä. Vanhemmille kerrottiin, että affektihäiriöstä kärsivien vanhempien lapsilla on usein enemmän ongelmia kuin muilla, mutta painotettiin myös lasten selviytyvyyttä. Oli tärkeää osata tunnistaa lapsen oireet ja hakea niihin apua. Samalla oli tärkeää tukea ja kehittää niitä ominaisuuksia, jotka auttoivat lapsia selviämään. Depressiosta puhuttaessa painotettiin, ettei ketään voi vetää vastuuseen vanhemman depressiosta eikä kenenkään pitäisi tuntea siitä syyllisyyttä. Keskustelun tarkoituksena oli auttaa vanhempia ymmärtämään lasten kokemuksia ja antaa heille apua siinä, kuinka puhua lasten kanssa isän sairaudesta tulevassa perheistunnossa.

9 Oli selvää, että aviopari oli kamppaillut pitkään vaikean sairauden kanssa. Äidin vahvuus, sisukkuus ja paneutuminen lapsiin oli vaikuttavaa. Isä halusi aidosti auttaa perhettä ymmärtämään depressiivisen häiriön luonnetta, mutta oli avuton vaikeiden sairausjaksojen aikana. L a s t e n o m a t i s t u n n o t. Lasten tapaamiset järjestetään vasta sitten, kun vanhemmista tuntuu hyvältä, että kliinikko haastattelee lapsia ja keskustelee vanhemman sairaudesta lapsen kanssa. Ensin tavattiin Lauraa. Hän kuvaili isän vaikeuksia ja puhui omista huolistaan siskonsa suhteen. Lauralla itsellään meni hyvin ja äiti oli hänelle suuri tuki. Kysyttäessä Lauran tapoja selvitä isän sairausjaksoista hän vastasi: "Yritän tehdä mitä isä sanoo, tehdä kaiken mitä hän pyytää. Yritän jutella hänelle enemmän. Jos hän menettää malttinsa, yritän pysyä muualla ja olla riitelemättä siskon ja veljen kanssa." Eniten isän tilanteessa Lauraa vaivasivat isän vihanpurkaukset, pelko, että isä voisi olla väkivaltainen, ja epätietoisuus siitä, mitä voisi tapahtua. Kun Lauralta kysyttiin, mistä hän haluaisi keskustella perheistunnossa, hän otti heti esille depression periytyvyyden. Kuten vanhemmillekin, Lauralle annettiin selvitys depression syistä. Sitten Laura toi esille pelon, että John olisi depressiivinen. Hänelle kerrottiin, että huoli oli aiheellinen ja siitä oli keskusteltu vanhempien kanssa. Seuraavaksi tavattiin 12-vuotiasta Marya. Hänen kuvauksensa elämästä isän kanssa oli samanlainen kuin isonsiskon, paitsi että Mary kertoi erityisestä kireydestä suhteessa isään. Mary puhui avoimesti kokemuksistaan isän sairaudesta ja erityisesti isän äärimmäisestä vihaisuudesta. Käytiin myös läpi tilanteet ennen Maryn omaa hoitoon hakeutumista. Mary kertoi viiltäneensä itseään edellisenä kesänä ja ajatelleensa hypätä auton alle. Enää hänellä ei ollut näitä ajatuksia. Mary oli halukas aloittamaan uuden terapian, ja häneltä pyydettiin lupa saada puhua siitä vanhempien kanssa. Sen jälkeen keskityttiin Maryn tietoihin isän sairaudesta. Mary kertoi isän puhuneen depressiosta muutamia kuukausia sitten, koska tämä ajatteli sen olevan "tarttuvaa". Kysyttiin Maryn omista ajatuksista siitä, voisiko depressio olla tarttuvaa. Hän arveli saaneensa depression geeneissään. Marylle annettiin samanlainen selitys depression syistä kuin Laurallekin. Seuraavaksi tavattiin 11-vuotiasta Johnia. John vastaili lyhyesti ja niukasti ja olisi mieluummin keskittynyt vain urheiluun. Hän kielsi ensin tietävänsä mitään isän sairaudesta. Myöhemmin hän sitten puhui huolestaan, että isä voisi olla sairas ja että se saattaisi liittyä isän vihanpurkauksiin. Hän kertoi pelkäävänsä, että hän olisi isän kaltainen. Depression syistä kerrottiin tavalla, joka vastasi Johnin kehitystasoa. Lasten haastatteluissa selvisi, että kaikki lapset olivat tietoisia isän sairaudesta ja jokaisella oli huolia joko sisaruksen tai omasta sairastumisesta depressioon. Kaikki lapset olivat sopeuttaneet itsensä isän sairauteen ja kehittäneet tavat välttää yhteenottoja isän kanssa. Isän tilanne ajattelutti heitä, erityisesti isän ärtyvyys, vetäytyminen, epäjohdonmukaisuus ja kykenemättömyys hoitaa arkipäivän tehtäviä. P e r h e i s t u n t o. Ennen perheistuntoa pidettiin vanhempien kanssa lyhyt suunnittelukokous, kuten intervention kulkuun kuuluu. Siinä käytiin läpi tulevat keskustelun aiheet. Tärkeätä oli, että vanhemmat itse päättivät, mistä puhuttaisiin. Perheistunnon aikana kliinikko teki vanhempien pyynnöstä tiivistelmän siitä, mitä kaikkien kanssa erikseen oli puhuttu depressiosta. Hän sanoi, että depressio oli vakava sairaus, jota voi parhaiten ymmärtää vertaamalla sitä sydänkohtaukseen. Hän sanoi, että lapset eivät olleet aiheuttaneet isän

10 depressiota, että isä oli lääkehoidossa ja että oli monta syytä suhtautua toiveikkaasti isän hoitoon. Äiti kysyi, olivatko lapset ajatelleet, että isän ärtyisyys johtuisi heistä. Kaikki kolme nyökkäsivät. Isä puhui avoimesti omasta tilanteestaan. Hän teki selväksi, että hänellä oli "huonoja päiviä", jolloin hänestä tuli "tosi ärtyisä". Isä kertoi muutoksista, joita hän oli huomannut itsessään lopetettuaan lääkityksen ja kuinka tämä oli auttanut häntä tunnistamaan depression oireita. Hän sanoi, ettei hän halunnut menettää malttiaan ja että hän ymmärsi sitä pelkoa, mitä muut olivat kokeneet. Kliinikko piti huolta siitä, että isä sai tarvitsemansa tuen istunnon aikana. Istunnon lopuksi puhuttiin erilaisista toimintatavoista tulevaisuudessa. Lisääntynyt tieto ja ymmärrys eivät muuttaisi asioita heti mutta auttaisivat perheenjäseniä heidän keskinäisissä suhteissaan. S e u r a n t a i s t u n t o. Vanhemmat olivat kokeneet perheistunnon hyvin myönteisesti. Isä sanoi, että perheistunto ja sitä seuranneet keskustelut kotona olivat ensimmäinen kerta, kun hänellä ja vaimolla oli ollut pitkiä keskusteluja vuoteen. Äiti oli samaa mieltä ja sanoi asioiden olleen edellisenä vuonna niin huonosti, että he melkein hakivat eroa. Äidin toiveesta kirjoitettiin Johnille lähete psykiatrisiin tutkimuksiin. Marylle päätettiin järjestää terapia. Lauran asiat olivat kunnossa. Lopuksi puhuttiin tavoista toimia tulevissa tilanteissa. T a p a u k s e n p o h d i n t a. Perheen tarina kertoo omaa kieltään siitä, miten vaikeaa on saada apua depressioon. Isä oli kärsinyt depressiosta kymmenen vuotta ilman, että sitä olisi osattu diagnosoida. Isä ymmärsi jonkin verran omaa depressiotaan, mutta hän ei osannut liittää sitä käyttäytymiseensä perheensä parissa. Perheterapia ja käynnit omalla psykiatrilla eivät nekään olleet auttaneet häntä ja perhettä ymmärtämään, mistä depressioissa oli kysymys perhe-elämän kannalta. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi lapsen riski sairastua depressioon on suurentunut vanhemman hoidosta huolimatta (Beardslee ym. 1988). Kaikki lapset olivat tietoisia isän sairaudesta, ja he kantoivat sisässään suuria huolia, joista ei puhuttu. Jokainen pelkäsi, että hän itse tai sisar tai veli sairastuisi depressioon. Jokainen syytti itseään isän depressiosta. Istunnoissa oli tartuttava joihinkin kipeisiin kysymyksiin. Oli arvioitava jokaisen perheenjäsenen turvallisuus sekä itsemurhavaaran että isän kontrolloimattoman kiukun kannalta. Äiti tunsi olevansa ristiriitaisessa tilanteessa. Hän halusi tukea miestään mutta oli vihainen tämän sairaudesta ja huolissaan tämän suhteista lapsiin. Aviosuhteessa oli suuria vaikeuksia, mikä on tavallista toisen puolison kärsiessä affektihäiriöstä. Päätelmät Lapset, joiden äiti tai isä tai kumpikin sairastaa affektihäiriötä, tarvitsevat apua kehityksessään. Vanhemman psykiatrinen hoito ei yksin riitä, vaan on ajateltava myös lapsia. Aina kun hoidetaan depressiivistä vanhempaa, on lasten psykososiaalinen tilanne vähintäänkin arvioitava. Samalla aukeaa ovi myös ehkäisyyn, joka ei ole pelkästään suotavaa vaan lasten terveen kehityksen kannalta usein välttämätöntä. Edellä kuvattu interventiomalli on kehitetty Yhdysvalloissa, ja sitä on sovellettava harkiten muissa kulttuureissa. Sen periaatteet ovat kuitenkin yksinkertaiset ja tutut: elämänhallinnan ja pärjäävyyden tukeminen ja ammattitiedon yhdistäminen perheen kokonaisuuteen.

11 Avoimuus ja tiedon jakaminen potilaan kanssa ovat olleet jo jonkin aikaa osana lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä. Vielä 1950-luvulla katsottiin, että on parempi olla kertomatta potilaalle syövästä, jos hän ei siitä nimenomaan kysynyt. Sittemmin on opittu, että realistinen tieto omasta tilasta avaa mahdollisuudet rakentavien selviytymiskeinojen ja puolustusmekanismien käyttöön ja että avoimmuus on siksi suositeltavaa suhteessa sekä aikuisiin että lapsiin. Niinpä esimerkiksi vanhemman depression ottaminen yhteisen pohdinnan kohteeksi auttaa perhettä hallitsemaan arkielämää ja löytämään keinoja selviytyä siitä. Suomalaisessa kulttuurissa on kuitenkin muutamia erityispiirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon. Näitä ovat depressioon liittyvät itsemurhat, alkoholismi ja perheitten mahdollinen tottumattomuus puhua ihmissuhdekysymyksistä koko perheen ollessa läsnä. Suomalainen perhekulttuuri on vielä melko autoritaarinen ja keskustelematon, ja äitien ja isien voi olla vaikeata puhua omista vanhemmuuteen liittyvistä ongelmistaan yhdessä lasten kanssa. Perheen mahdollinen tottumattomuus puhua edellyttää kliinikolta erityistä herkkyyttä ja paneutumista. Vaikeutta puhua avoimesti saattaa esiintyä myös terveydenhuollon työntekijöillä. Itsemurhaajatuksista kysyminen ja alkoholismin ottaminen puheeksi voivat olla kynnyksen takana myös kliinikoille. Samoin väkivaltaisuus perheissä on usein tabu myös terveydenhuollossa. Intervention suorittaminen edellyttää perustietoja depression vaikutuksesta vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Intervention suorittamiseen ei kuitenkaan tarvita erikoislääkäritasoisia tietoja, koska varsinainen psykiatrinen hoito annetaan tarvittaessa asianmukaisessa hoitopisteessä. Interventio näyttää vievän aikaa useita istuntoja yhtä perhettä kohti ja ongelmassa, jota ei vielä edes ole. Kysymys on sama kuin kaikessa ehkäisyssä: kannattaako se vai ei, auttaako interventio vai ei. Jos siitä on hyötyä, ovat käytetyt tunnit mitättömän pieni uhraus sekä inhimillisesti että aineellisesti verrattuna psyykkisesti sairaan lapsen ja nuoren hoitoon. Yhdysvalloissa saatujen kokemusten mukaan perheet ovat pitäneet interventiota hyödyllisenä ja toiminta on johtanut myönteisiin muutoksiin perheissä. Työttömyyden ja taloudellisten vaikeuksien perheille aiheuttamat psyykkiset ongelmat ovat ajankohtaisia Suomessa. Beardslee on työryhmänsä kanssa paraikaa laajentamassa interventiota psykososiaalisiin ja erityisesti köyhyyden mukanaan tuomiin ongelmiin. - Olisiko Suomessa kiinnostusta liittyä mukaan? Kirjallisuutta Amanat E, Butler C: Oppressive behaviors in the families of depressed children. Family Ther 11: 65-77, 1984 Beardslee W R: Familiar influcences in childhood depression. Pediatr Ann 13: 31-36, 1984 Beardslee W R: The role of self-understanding in resilient individuals: The development of a perspective. Am J Orthopsychiatry 59: , 1989 Beardslee W R, Hoke L, Wheelock I, ym.: Initial findings on preventive intervention for families with parental affective disorders. Am J Psychiatry 149: , 1992 Beardslee W R, Keller M B, Lavori P W, ym.: Psychiatric disorder in adolescent offspring of parents with affective disorders in a non-referred sample. J Affect Disord 15: , 1988

12 Beardslee W R, Keller M B, Lavori P W, ym.: The impact of parental affective disorder on depression in offspring: A longitudinal follow-up in a nonreferred sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 32: , 1993(a) Beardslee W R, MacMillan H: Preventive intervention with the children of depressed parents. A case study. Psychoanal Study Child 48: , 1993(b) Beardslee W R, Podofresky D: Resilient adoslescents whose parents have serious affective and other psychiatric disorders: The importance of self-understanding and relationships. Am J Psychiatry 145: 63-69, 1988 Beardslee W R, Salt P, Porterfield K, ym.: Comparison of preventive intervention for families with parental affective disorder. J Am Acad Child Adoslesc Psychiatry 32: , 1993(b). Beardslee W R, Wright E, Rothberg P C, ym.: Response of families to two preventive intervention strategies: Long-term differences in behavior and attitude change. J Am Ac Child Adolesc Psychiatry 35: , 1996 Beck A T: Thinking and depression: idiosyncratic content and cognitive distortions. Arch Gen Psychiat 9: , 1963 Blatt S J, Homann E: Parent-child interaction in the etiology of dependent and self-critical depression. Cl Psychol Rev 12: 47-91, 1992 Caplan P J, Hall-McCorguodale J: Mother blaming in major clinical journals. Orthopsychiatry 5: , 1985 Chess S: The "blame the mother" ideology. Int J Ment Health 11: , 1982 Coie J D, Watt N F, West S G, ym.: The science of prevention: A conceptual framework and some directions for a national research program. Am Psychologist 48: , 1993 Conger R D, Conger K, Elder G H, ym.: A family process model of economic hardship and adjustment of early adolescent boys. Child Development 63: , 1992 Downey G, Coyne J C: Children of depressed parents: an interactive review. Psychol Bull 108: 50-76, 1990 Eisenberg L: A research framework for evaluating the promotion of mental health and prevention of mental illness. Pub Ment Health 96: 3-19, 1981 Hamen D, Burge D, Burney E, ym.: Longitudinal study of diagnoses in children of women with unipolar and bipolar affective disorder. Arch Gen Psychiatry 47: , 1990 Hartman H: Ego psychology and the problem of adaptation. International Universities Press, New York, 1958 Institute of Medicine: Reducing risks for mental disorders. Frontiers for preventive intervention research. National Academy Press, Washington D, 1994

13 Lehtinen V, Lindholm T, Puhakka P, ym.: Onko lama lisännyt mielenterveydenhäiriöiden esiintyvyyttä? Duodecim 111: , 1995 Merikangas K R: Divorce and assortative mating among depressed parents. Am J Psychiat 141: 74-76, 1984 Price R H, Cowan E L, Lorian R P, ym.: The search for effective prevention programs: What we learned along the way. Am J Orthopsychiatry 59: 49-58, 1989 Radke-Yarrow M, Cummings E, Kuczynski L, ym.: Patterns of attachment in two- and three-yearolds in normal families with parental depression. Child Dev 56: , 1985 Rutter M: Commentary: Some focus and process considerations regarding effects of parental depression on children. Dev Psych 26: 60-67, 1990 Schwoeri L, Sholevar G P: The family transition of depression. Kirjassa: The transmission of depression in families & children. Assessment and intervention, s Toim. Sholevaar. Jason Aronson, New Jersey 1994 Seligman M E P: Helplessness: On depression development and death. Freeman & Co, San Fransisco 1975 Seligman M, Abramson L, Semmel A, ym.: Depressive attributional style. J Abnorm Psychol 88: , 1979 Selman R L, Beardslee W R, Schultz L H, Krupa M, Podofresky D: Assessing adolescent interpersonal negotiation strategies: Toward the integration of structural and functional models. Dev Psychol 22: , 1986 Vaillant G, Vaillant C: Natural history of male psychological health, X: Work as a predictor of positive mental health. Am J Psychiatry 138: , 1981 Weissman M M, Fendrich M, Warner V, Wickrammarante P: Incidence of psychiatric disorder in offspring at high and low risk for depression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 31: , 1992 Weissman M M, Gammon G D, John K, ym.: Children of depressed parents: Increased psychopathology and early onset of major depression. Arch Gen Psychiatry 44: , 1987(a) Weissman M M, Leif P J, Bruce M L: Single parent women. A community study. Soc Psychiatry 22: 29-36, 1987(b) Kirjoittajat: Tytti Solantaus, LKT, lastenpsykiatri Lastenlinnan sairaala, Helsinki William Beardslee, professori Harvard University, Department of Psychiatry Judge Baker Children's Center 295 Longwood Ave Boston, MA 02115

14

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot