Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi"

Transkriptio

1 Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi Duodecim 1996;112(18):1647 Tytti Solantaus, William Beardslee Katsaus Sisällys Ehkäisyn eettinen problematiikka ja tutkimusprosessi Riskiryhmän rajaaminen ja riskin toteaminen: vanhemman depressio ja Vaikuttavien tekijöiden ja dimensioiden identifiointi Intervention teoreettiset ja periaatteelliset lähtökohdat Intervention sisältö ja kulku Vertaileva tutkimus Tapausselostus Päätelmät Kirjallisuutta Lasten riski sairastua psyykkisesti on moninkertainen perheissä, joissa toinen tai kumpikin vanhemmista sairastaa vakavaa depressiota. Erityisesti murrosikä on altista aikaa vakavien psyykkisten häiriöiden puhkeamiselle. Isän tai äidin psyykkisen häiriön vaikutus lapseen välittyy sen kautta, miten häiriö vaikuttaa vanhemmuuteen. Artikkelissa esitellään perheinterventio, jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten sairastuminen. Sillä pyritään vaikuttamaan vanhemmuuteen ja tukemaan lasten itseymmärrystä ja itsenäisyyttä. Interventio on tarkoitettu toteutettavaksi kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Depressio on pitkään tunnettu mielenterveyden ongelma, ja se on noussut uudestaan psykiatrian polttopisteeseen viime vuosien aikana. Suomessa on jouduttu pohtimaan depressioiden merkitystä kansanterveydellisenä ongelmana. Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet lisäävät psyykkistä sairastavuutta ja depressiivisiä häiriöitä (Lehtinen ym. 1995) ja myös lasten vaikeuksia (Conger ym. 1992). Suurella osalla depressiivisistä aikuisista on lapsia. Äideillä esiintyy enemmän depressioita kuin väestössä yleensä (Weissman ym. 1987b). Isistä ei ole vastaavaa tietoa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on toistuvasti todettu eri tutkimuksissa, että vanhemman affektihäiriö altistaa lapsen psyykkiselle sairastumiselle ja erityisesti depressioille (Schwoeri ja Sholevar 1994). Lasten riski sairastua on moninkertainen perheissä, joissa toisella tai kummallakin vanhemmista on affektihäiriö (Downey ja Coyne 1990). Lapset, joiden vanhemmat sairastavat affektihäiriöitä, ovat siis selvä depression riskiryhmä - ja samalla selväpiirteinen ja tavoitettavissa oleva ryhmä ajatellen ehkäisyä. Tässä artikkelissa kuvataan perheinterventio, jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten psyykkisiä häiriöitä, kun isä tai äiti potee affektihäiriötä. Interventio on tarkoitettu perheisiin, joissa on kouluikäisiä tai murrosikäisiä lapsia. Se sopii kaikkien kliinikoiden käyttöön, myös esimerkiksi

2 terveyskeskuslääkäreiden. Artikkelissa selvitetään intervention teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat ja siihen liittyvä tutkimus. Lopuksi esitetään lyhyt tapausselostus, joka auttaa ymmärtämään intervention käytäntöä. Lasten depressioita ja kyseistä ehkäisyprojektia on tutkittu Judge Baker Children's Centerissä Yhdysvalloissa yli kymmenen vuoden ajan. Projektin johtajana on toinen kirjoittajista, professori William Beardslee Harvardin yliopistosta. Tytti Solantaus puolestaan tutustui projektiin "postdoctoral"-vuoden aikana Yhdysvalloissa. Ehkäisyn eettinen problematiikka ja tutkimusprosessi Nimensä mukaisesti ehkäisy tarkoittaa puuttumista sellaiseen ongelmaan, jota ei vielä ole. Yksilöllä tai perheellä ei ehkä ole ongelmasta tietoakaan. Tästä syystä ehkäisyyn liittyy aina eettisiä ongelmia, ja erityisesti niitä esiintyy silloin, kun toiminnan kohde yksilöidään eikä yksilö tai perhe ole itse hakenut kyseistä apua. Tämä koskee myös nyt kyseessä olevaa interventiotutkimusta. Tutkimuksen eettisyys täytyy turvata tiukoilla tieteellisillä kriteereillä. Price ym. (1989) ja Offord (1982) ovat määritelleet empiiriselle preventiotutkimukselle seuraavat kriteerit, joita on noudatettu tässäkin tutkimuksessa: 1) Intervention tulee kohdistua tiedettyyn, rajattuun riskipopulaatioon, 2) riskin tulee olla selvästi todettu, 3) intervention tulee kohdistua tiettyihin, nimettyihin tekijöihin tai dimensioihin, 4) interventiolla voidaan olettaa olevan pitkäaikaiset seuraukset, 5) tulos arvioidaan käyttäen tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja 6) intervention on oltava turvallinen. Riskiryhmän rajaaminen ja riskin toteaminen: vanhemman depressio ja lapsen psyykkinen terveys Tutkimukset osoittavat yhtenevästi, että ne lapset, joiden vanhemmista toinen tai kumpikin sairastaa affektihäiriöitä, ovat riskiryhmä sekä psyykkisten sairauksien että laajemmin sopeutumisongelmien suhteen. Diagnosoitavia psykiatrisia häiriöitä esiintyy %:lla näistä lapsista ja vakavaa depressiota %:lla (Schwoeri ja Sholevaar 1994). Hammen ym. (1990) arvioivat toteutumataulumenetelmän (life table) avulla, että heidän aineistossaan noin 80 % lapsista, joiden äidillä oli affektihäiriö, tulee sairastumaan psyykkisesti ennen 18 vuoden ikää. Isän depression merkityksestä on vähemmän tietoa. Lapsen riski on suurentunut huolimatta siitä, että vanhempi on hoidossa (Beardslee ym. 1988). Lasten ja vanhempien häiriöitten välillä ei välttämättä ole yhteneväisyyttä, mutta useimmiten kuitenkin myös lapset sairastavat affektihäiriöitä. Murrosikä on erityisesti altista aikaa vakavien psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle (Beardslee 1984, Beardslee ym. 1988). Ei ainoastaan psykiatrinen sairastuvuus ole lisääntynyt näillä lapsilla, vaan häiriöt ovat myös vaikeampia (Weissman ym. 1987a, Beardslee ym. 1993a). Depressiot ovat pitempikestoisia, alkavat nuoremmalla iällä ja ovat vakavampia kuin terveitten vanhempien lapsilla. Depressioiden rinnalla esiintyy myös muita psyykkisiä häiriöitä ja psykososiaalisia ongelmia enemmän kuin terveitten vanhempien lapsilla (Downey ja Coyne 1990, Beardslee ym. 1993). Itsemurhariski on suurentunut: Weissman ym. (1992) totesivat, että 7.8 % affektihäiriöistä kärsivien

3 vanhempien lapsista oli yrittänyt itsemurhaa 20 vuoden ikään mennessä, mikä oli yli viisinkertainen määrä verrattuna terveitten vanhempien lapsiin (1.4 %). Psykiatristen riskien ja riskiryhmien määrittäminen on usein vaikeaa ongelmien monitahoisuuden takia. Affektihäiriöistä kärsivien vanhempien lapsilla on kuitenkin todettu niin yhtenevästi niin monessa tutkimuksessa riski sairastua psyykkisesti, että tulos on otettava vakavasti. Tämän lapsiryhmän haavoittuvuutta ei ole aiemmin ymmärretty. Se, että vanhempi mahdollisesti saa hoitoa, ei vielä mitenkään takaa sitä, että lapsen tilannetta edes arvioitaisiin. Beardslee on todennut tämän Yhdysvalloissa, ja Suomessa tilanne on tuskin sen parempi. Vaikuttavien tekijöiden ja dimensioiden identifiointi Miksi jotkut lapset sairastuvat? Vaikka on saatu kiistaton näyttö siitä, että affektihäiriöisten vanhempien lapsilla on suurentunut riski sairastua psyykkisesti, ei vielä tiedetä tarkasti, miten vaikutus välittyy. Biologinen haavoittuvuus on yksi osatekijä, mutta se ei selitä riskiä kokonaan (Downey ja Coyne 1990). Psykososiaaliset tekijät ovat vahvasti mukana. Perheisiin, joissa on psyykkisesti sairas vanhempi, kasaantuu monia muitakin stressitekijöitä. Näitä ovat mm. taloudelliset vaikeudet, työttömyys, vanhempien väliset ristiriidat, avioero ja somaattiset sairaudet (Beardslee ja Podorefsky 1988). Vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa lapseen nimenomaan sen mukaan, miten se vaikuttaa vanhemmuuteen (Rutter 1990). Ylirasittuneen ja stressistä kärsivän tapa toimia vanhempana on monessa suhteessa samanlainen kuin depressiivisen vanhemman (Downey ja Coyne 1990). Depressiivisen vanhemman masentuneisuus ja vääristynyt kokemus omasta itsestä ja ympäristöstä ovat kuitenkin erityisiä ongelmia, ja ne ovat voimakkaasti läsnä perheen arkipäivässä. Beckin (1963) ja Seligmanin (1975) teoria depressiivisistä kognitioista auttaa ymmärtämään niitä ongelmia, joihin lapsi törmää vanhemman kärsiessä depressiosta. Kognitiivisten vääristymien takia vanhemman kokemus ja tulkinta maailmasta ja itsestä voivat olla eritasoisesti poikkeavia. Näitä kognitiivisia ongelmia ovat negatiivisten asioiden kokeminen ja tulkinta globaaleiksi, pysyviksi ja itsestä johtuviksi sekä positiivisten kokeminen rajoittuneiksi, tilapäisiksi ja ulkopuolisista syistä johtuviksi. Esimerkiksi, jos ruoka palaa pohjaan, voi depressiivisen isän tai äidin kokemus ja tulkinta olla tällainen: "Aina käy näin. Ei minusta ola ruoanlaittajaksi - eikä muutenkaan mihinkään!" Jos hän taas onnistuu, johtuu se sattumasta, hyvästä reseptistä tai muusta itsen ulkopuolisesta syystä, "eikä yksi onnistuminen mitään merkitse". Vanhempi arvioi myös lapsen toimintoja oman kognitiivisen siivilänsä kautta. Esimerkiksi jos lapsi on saanut huonon numeron kokeista, voi vanhempi ajatella, että nyt lapsi on epäonnistunut kokonaan, eikä koulunkäynnistä tule enää mitään. Jos taas lapsi näpistää suklaapatukan, saattaa depressiivinen vanhempi kokea sen merkiksi siitä, että lapsesta tulee rikollinen. Vanhempi reagoi tapahtumiin oman negatiivisen ja pessimistisen tulkintansa mukaan, mikä on hämmentävää lapselle. Lapsi ei välttämättä itse tunne olevansa lopullisesti epäonnistunut tai olevansa rikollisella tiellä. Depressioon liittyvä ylenmääräinen syyllisyys hämmentää myös perhesuhteita. Vanhempi kokee itsensä syypääksi lapsen näpistämiseen tai huonoon koenumeroon ja masentuu: "Olen ollut huono isä" tai "Ei minusta ole äidiksi." Jos lapsi ei tiedä vanhemman olevan sairas, saattaa hän syyttää itseään äidin tai isän masentumisesta ja kokea itsensä huonoksi lapseksi. Depressiiviset ajattelumallit ovat voimakkaita vääristyneitä tulkintoja jokapäiväisestä todellisuudesta. Toistuessaan päivien mittaan kerta toisensa jälkeen ne muovaavat perheen

4 todellisuutta. Ne säätelevät lapsen kokemusmaailmaa ja vaikuttavat kielteisesti lapsen kuvaan omasta itsestä. Depressiivisen vanhemman mielialojen vaihtelu, lisääntynyt ärtyvyys ja toisaalta apaattisuus voivat johtaa epäjohdonmukaisuuteen sekä rakkauden osoittamisessa että lapsen ohjaamisessa (Amanat ja Butler 1984, Blatt ja Homan 1992). Lapsen on vaikea ymmärtää, miksi vanhempi on niin helposti vihainen ja suuttuu niin mitättömistä asioista. Vanhemman masentuneisuus ja itkuisuus ovat myös ongelmallisia asioita lapselle, jos he eivät ymmärrä, mistä on kysymys. Depressioon usein liittyvä vanhemman kyvyttömyys hoitaa jokapäiväisiä tehtäviä on vaikeata lapselle. Arkipäivän sujuminen tavanmukaisesti on turvallisuutta tuottava tekijä lapsen elämässä. Kun arkipäivä kotona hajoaa, se on pelottavaa. Monet lapset pyrkivät silloin itse ottamaan vastuuta ja hoitamaan kotia ja vanhempiaan (Beardslee ja Podofresky 1988). Vastuun ottaminen ei ole sellaisenaan vaaratekijä lapsen kehitykselle, jos vastuu vastaa lapsen ikää ja toimintamahdollisuuksia, mutta siitä tulee ongelma, jos se on syyllisyyden värittämää ja tehtävä ylittää lapsen kapasiteetin. Beardsleen ja Podofreskyn (1988) tutkimuksessa lapset kuvasivat kokemustaan vanhemman sairastumisesta hämmentäväksi ja pelottavaksi. He kertoivat vanhemman muuttuneen väsyneeksi, surulliseksi ja ärtyneeksi. Jotkut vanhemmat alkoivat käyttää alkoholia. Lapset olivat tietoisia siitä, että vanhemmat yrittivät pitää ongelmansa salassa ja olla näyttämättä niitä. Lapset kokivat itsensä avuttomiksi ja neuvottomiksi. He olivat vihaisia ja turhautuneita, kun eivät tienneet mistä oli kysymys. On ymmärrettävää, että perheissä ei puhuta depressiosta. Depressiivinen vanhempi ei usein itsekään tiedä, miten depressio vaikuttaa isänä ja äitinä olemiseen - eihän ammatillisissa piireissäkään ole ymmärretty depressiivistä vanhemmuutta ennen kuin vasta aivan viime vuosina. Psyykkinen ongelma koetaan usein hävettäväksi, minkä takia siitä myös ollaan hiljaa. Puhumattomana ongelmana depressio tuottaa väärinkäsityksiä ja aiheuttaa ärtymystä, riitoja ja etäisyyttä perheenjäsenten välillä. Tämä näkyy mm. avioerojen lisääntymisenä (Merikangas 1984). Se saattaa aiheuttaa myös ahdistunutta kiintymystä lapsen ja vanhemman välille (Radke-Yarrow ym. 1985). Miksi jotkut lapset eivät sairastu? Vaikka monet affektihäiriöisten vanhempien lapsista sairastuvat psyykkisesti, eivät kuitenkaan kaikki. Näiden lasten avulla voidaan ymmärtää jotain siitä, mikä auttaa lapsia selviytymään vanhemman sairastuessa. Tämä on tärkeää ehkäisyä ajatellen. Seuratessaan opiskelijakohorttia myöhäiseen keski-ikään Vaillant ja Vaillant (1981) totesivat, että hyvää selviytymistä voi parhaiten ennustaa hyvään sopeutumiseen, eikä suinkaan psykopatologiaan liittyvillä tekijöillä. Tutkiakseen lasten selviytymistä Beardslee ja Podofresky (1988) tarkastelivat lapsia ja nuoria, jotka olivat selviytyneet hyvin huolimatta vanhempansa sairaudesta. Tyypillistä näille lapsille oli kyky itseymmärrykseen (self-understanding) ja aktiivisuus perheen ulkopuolella. Itseymmärrys voitiin jakaa kolmeen eri komponenttiin: 1) Oikea arvio vanhemman tilanteesta (että vanhempi on sairas). Arviointikyky kehittyy lapsen oman kehityksen myötä. Tutkimuksen lapset ja nuoret ymmärsivät, että vanhemman tulkinnat eri asioista olivat vääristyneitä ja johtuivat vanhemman omasta ongelmasta. 2) Realistinen arvio omista toimintamahdollisuuksista ja oman toiminnan seuraamuksista. Monet olivat aluksi yrittäneet muuttaa tai parantaa vanhempaansa mutta olivat sitten ymmärtäneet, että se oli heille mahdotonta ja että he eivät olleet syynä tai vastuussa

5 vanhemman sairaudesta. 3) Toiminta, joka heijastaa ymmärrystä vanhemman tilanteesta. Lapset etsivät kontakteja ja toimintoja perheen ulkopuolelta odottamatta vanhemman apua. He pystyivät ajattelemaan ja toimimaan erillään vanhemman sairaasta kokemus- ja tulkintamaailmasta. Näiden tulosten ohjaamina siirryttiin tutkimusprosessissa seuraavaan vaiheeseen. Kehitettiin perheinterventio tarkoituksena ehkäistä lasten psyykkistä sairastumista. Se kohdistettiin tukemaan lasten itseymmärrystä ja itsenäisyyttä sekä perheen keskinäistä ymmärrystä vanhemman depressiosta. Intervention teoreettiset ja periaatteelliset lähtökohdat Depressio psykiatrisena vuorovaikutuksellisenä häiriönä. Vakava depressio ymmärretään psykiatriseksi häiriöksi, jonka etiologia perustuu yksilön psyykkisten ja biologisten rakenteiden ja funktioiden sekä ympäristötekijöiden vuorovaikutukseen. Depression ymmärtämistä häiriöksi tai sairaudeksi käytetään interventiossa tietoisesti hyväksi. Sen avulla depressio pystytään ulkoistamaan, erottamaan se itsestä. Depressio voidaan näin ottaa tarkastelun kohteeksi, ja samalla tulee mahdolliseksi nähdä depression rajat ja sen kaikkialle tunkeutuva, globaali luonne mitätöityy. Depression vuorovaikutuksellisen luonteen ymmärtämisessä käytetään hyväksi psykodynaamista teoriaa, teoriaa perhesysteemeistä sekä Seligmanin (1975, 1979) ja Beckin (1963) teoriaa depressiivisistä kognitioista. Itseymmärrys on keskeinen käsite interventiossa. Sillä tarkoitetaan prosessia, jolla ihminen yhdistää ulkoisen tapahtuman omaan sisäiseen kokemukseensa ja omiin tunteisiinsa. Sen ymmärtämisessä käytetään psykoanalyyttistä (Hartman 1958) ja kognitiivista teoriaa (Beck 1963, Seligman 1975, 1979). Selmanin (1980) teoria keskinäisestä neuvottelusta (interpersonal negotiation) auttaa ymmärtämään, miten lapset ja nuoret käyttävät kognitiivisia kykyjään kehittäessään vastavuoroisia ihmissuhteita. Pärjäävyys ja elämänhallinta. Interventio perustuu pärjäävyyden (resilience) tukemiseen. Perheenjäseniä autetaan saamaan ote omaan elämäänsä, hallitsemaan sitä vaikeuksineen päivineen. Depressiiviset vanhemmat kokevat itsensä avuttomiksi ja kyvyttömiksi hoitamaan lapsiaan, vaikka ovat heistä huolissaan (Beardslee ja Podofresky 1988). Intervention puitteissa vanhemmille annetaan keinoja toimia lasten kanssa ja auttaa lapsia myös tulevaisuudessa. Lapsille taas annetaan keinoja erottaa depressiivisen vanhemman reaktio ja tulkinnat heidän omasta todellisuudestaan, ja heitä tuetaan kodin ulkopuolisiin suhteisiin ja toimintoihin. Vanhemmuuden kunnioittaminen. Affektihäiriöstä kärsivän vanhemman kunnioittaminen vanhempana kulkee punaisena lankana läpi intervention. Äidit ja isät pyrkivät olemaan hyviä vanhempia jopa keskellä omaa psyykkistä sairauttaan, mutta he ovat usein neuvottomia. He ovat usein kipeästi tietoisia omista vaikeuksistaan toimia samanlaisina luotettavina vanhempina kuin aikaisemmin, ovat siitä huolissaan ja kokevat helposti syyllisyyttä (Beardslee ym. 1993a). Ylenmääräinen itsensä syyttäminen omista teoista, tekemättä jättämisistä ja virheistä kuuluu depression ytimeen. Myös ulkopuolinen maailma syyttää usein depressiosta kärsivää ihmistä sekä depressiosta että sen vanhemmuuteen aiheuttamista puutteista. Depressiivisen lamaannuksen ajatellaan helposti olevan vain itsekurin puutetta. Psykiatriassa syyllistetään usein vanhemmat ja erityisesti äidit, jos vanhemmuudessa nähdään puutteita (Chess 1974, Caplan ja Hall- McCuorquodale 1985).

6 Interventiossa pyritään suorasanaisesti vapauttamaan depressiivinen vanhempi syyllisyydestä, joka kohdistuu omaan psyykkiseen tilaan, ja vaikeuksiin vanhemmuudessa. Tässä käytetään hyväksi analogiaa somaattiseen sairauteen, esimerkiksi sydäninfarktiin. Jos vanhempi olisi sairastunut sydäninfarktiin, kukaan ei olisi syyttänyt häntä sairaudesta. Kuten depressiota, myös infarktia voidaan ehkäistä, ja siitä kuntoutuminen vie aikaa. Kokemus on osoittanut, että infarktianalogia tavoittaa vanhemmat ja myös lapset. Se näyttää avaavan toisenlaisen näkökulman psyykkiseen häiriöön, näkökulman, joka ei ole ladattu häpeällä ja syyllisyydellä. Se on auttanut perheitä suhtautumaan avoimesti vanhemman depressioon myös perheen ulkopuolella (Beardslee ym. 1996). Intervention aikana pidetään tarkasti huolta siitä, että vanhempien vanhemmuutta ja päätöksiä kunnioitetaan eikä kokemus omasta avuttomuudesta ja ulkoisten tapahtumien armoilla olemisesta toistu intervention yhteydessä. Kansanterveydellinen lähtökohta. Interventiota voidaa parhaiten luonnehtia psykologisopetukselliseksi. Se perustuu enemmän kansanterveydelliseen ehkäisymalliin kuin mihinkään tiettyyn terapiakoulukuntaan. Sen puitteissa vähennetään väärinkäsityksiä ja lisätään ymmärrystä ja suoraa puhumista depressiosta sekä kehitetään konkreettisia suunnitelmia lasten kehityksen tukemiseksi. Tarkoitus on, että intervention suorittaa se kliinikko, joka ensimmäisenä kohtaa perheen - on hän sitten terveyskeskuslääkäri, lastenlääkäri, psykiatri tai lastenpsykiatri. Interventioon ei tarvita terapia- tai erikoislääkärikoulutusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että kliinikko ymmärtää depression olemusta ja seuraamuksia, ja hänen tulee olla tottunut keskustelemaan lasten kanssa. Interventio perustuu aina perheen omaan halukkuuteen. Intervention tavoitteena ei ole hoitaa sairasta vanhempaa, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi hoitona tilanteessa, jossa joku perheenjäsenistä tarvitsee välitöntä psykiatrista apua. Apua tarvitseva perheenjäsen ohjataan asianmukaiseen hoitopisteeseen. Interventio voidaan kuitenkin suorittaa rinnan yksilöhoitojen kanssa, kunhan terapeutti ja intervention suorittaja ovat hyvässä yhteistyössä keskenään. Tätä yhteistyötä on kuvattu Beardsleen ja MacMillanin (1993) tapausselostuksessa. Intervention voi suorittaa myös perheen oma lääkäri, ja hänellä on mahdollisuus seurata perheen selviytymistä intervention jälkeen. Tämä helpottaa ongelmien tunnistamista ja hoitoon hakeutumista myöhemmin. Intervention sisältö ja kulku Interventiossa käytetään apuna Eisenbergin (1981) korostamaa eroa ammattilaisen tekemän psykiatrisen diagnoosin ja henkilön oman kokemuksen välillä. Ammattilaisella on teoreettista ja yleistä kliinistä tietoa depressiosta ja ihmisellä itsellään on omat kokemuksensa. Interventio perustuu näiden kahden näkemyksen vuorovaikutukseen, kuitenkin niin, että pohjana ovat aina perheenjäsenten omat kokemukset. Intervention puitteissa kuullaan kaikkien perheenjäsenten kertomus (narratiivi) omasta, puolison tai vanhemman sairastumisesta, sairauden kulusta ja sen merkityksestä itselle ja muille perheenjäsenille. Kliinikon tehtävänä on auttaa perheenjäseniä ymmärtämään omia kokemuksiaan antamalla tietoja depressiosta: Kliinikko antaa perheenjäsenten kokemuksille mielen. Psyykkinen häiriö demystifioidaan.

7 Kertomusten avulla autetaan perhettä saavuttamaan yhteinen tapa ymmärtää vanhemman sairautta ja sen merkitystä; perhe luo yhteisen tarinansa. Samalla luodaan yhteinen kieli ja valmius keskustella depressiosta ja sen merkityksestä itselle ja muille, tuetaan itseymmärrystä ja avointa vuorovaikutusta. Perheenjäsenten eristäytymistä toisistaan puretaan. Antamalla arvo jokaisen perheenjäsenen omalle kokemukselle tuetaan yksilöitymistä ja vähennetään mahdollista identifioitumista sairaaseen vanhempaan. Prosessin avulla pyritään auttamaan lasta ymmärtämään vanhemman tilanne ja käytös sekä tieto- että tunnetasolla. Intervention osat ovat 1) arvio jokaisen perheenjäsenen tilanteesta ja jokaisen oman kertomuksen kuuleminen, 2) tiedon ja ymmärryksen lisääminen affektihäiriöistä ja näiden liittäminen perheenjäsenten omaan elämänkokemukseen, 3) lasten ymmärryksen lisääminen suhteessa vanhemman sairauteen ja 4) konkreettisten suunnitelmien tekeminen, millä turvataan lasten selviäminen tulevaisuudessa. Intervention puitteissa tavataan lapsia ja vanhempia erikseen ja lopuksi koko perhettä yhdessä. Vertaileva tutkimus Esitutkimusvaiheessa haluttiin erityisesti selvittää, miten perheet kokivat intervention ja olisiko siitä haittaa. Tulokset olivat myönteiset (Beardslee ym. 1992). Kaksikymmentä perhettä, joissa ainakin toinen vanhemmista kärsi vakavasta depressiosta, osallistui satunnaistetussa 3:2- tutkimusasetelmassa joko kliinikko- tai luentopohjaiseen interventioon (Beardslee ym. 1993a). Perheessä tuli olla ainakin yksi 8-14-vuotias lapsi, joka ei ollut intervention aikana hoidossa psykiatrisen syyn takia. Perheet arvioitiin ennen interventiota, sekä 4 kk, 1.5 v ja 3 v sen jälkeen. Luentoryhmä kuunteli kaksi tunnin mittaista luentoa depressiosta ja lasten riskeistä ja selviytyvyydestä. Luentojen jälkeen oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Molemmille ryhmille annettiin sama kirjallinen aineisto depressiosta. Kliinikkopohjainen interventio, johon osallistui 12 perhettä, perustui kliinikon vetämiin perhetapaamisiin, joissa tietoa depressiosta voitiin soveltaa perheenjäsenten omiin kokemuksiin. Ensimmäisessä seurannassa kävi ilmi, että molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä ja kokivat saaneensa apua. Molemmissa ryhmissä raportoitiin yhtä lailla tiedon lisääntymistä. Mitään haittaa ei todettu kummassakaan ryhmässä. Osallistujat eivät kertoneet intervention lisänneen heidän huoliaan. Kliinikkoryhmään osallistuneet olivat kuitenkin huomattavasti tyytyväisempiä ja raportoivat useampia käyttäytymis- ja asennemuutoksia. Seurantatutkimukset puolentoista vuoden (Beardslee ym. 1994) ja kolmen vuoden kuluttua (Beardslee ym. 1996) osoittivat, että positiiviset tulokset olivat olleet pysyviä ja johtaneet vielä laajempiin muutoksiin. Perheissä oli mm. alettu puhua avoimemmin myös muista ongelmista, kuten alkoholismista. Perheissä voitiin erottaa seuraavat kehityssuunnat: sairauden demystifikaatio, syyllisyyden väheneminen, usko tulevaisuuteen, luottamus omiin mahdollisuuksiin toimia, yhteinen ymmärrys depression merkityksestä ja vaikutuksesta perheeseen ja hyvän lääkäripotilassuhteen syntyminen perheen ja kliinikon välille.

8 Samanlaiset tulokset on saatu laajemmassa tutkimuksessa, jossa oli mukana noin 80 perhettä. Tästä tutkimuksesta on valmistumassa raportti. Vielä on ennenaikaista sanoa, ehkäiseekö interventio lasten psyykkisiä häiriöitä. Se vaikuttaa kuitenkin myönteisesti niihin tekijöihin, joiden tiedetään olevan yhteydessä lapsen sairastumiseen. Riskitekijöiden vähentämisen on todettu antavan riittävän oikeutuksen ehkäisylle (Coie ym. 1993, Institute of Medicine 1994). Tapausselostus Esimerkkiperheeseen kuuluivat äiti, isä ja kolme lasta, 15- ja 12- vuotiaat tytöt ja 11-vuotias poika, kutsuttakoon heitä vaikka nimillä Laura, Mary ja John. Isä oli ollut kroonisesti masentunut kymmenen vuoden ajan ja aloittanut depressiolääkityksen vasta aivan viime aikoina. Hänen mielialansa vaihteli masentuneisuudesta ärtyvyyteen ja vihamielisyyten. Mary oli ollut itsemurhavaarassa vuotta aikaisemmin, ja perhe oli ohjattu perheterapiaan. Isän depressio oli tällöin huomattu ja hänet oli ohjattu psykiatrille lääkitystä varten. Sitä ennen ei depressiota ollut diagnosoitu. Perheterapia oli kestänyt muutaman istunnon, ja sen jälkeen perheen ainoa hoitokontakti oli ollut isän lääkitystä valvova psykiatri. V a n h e m p i e n i s t u n n o t. Aluksi oli tärkeätä ymmärtää isän ongelman luonnetta. Isä kertoi olevansa usein hyvin ärtynyt, jolloin pienikin asia sai hänet suuttumaan. Joskus hän oli niin uhkaava, että lapset pelkäsivät häntä. Toisinaan hän oli taas kokonaan poissaoleva. Parisuhteessa oli etäisyyttä ja viestinnässä vaikeuksia. Keskustelun puitteissa kliinikko kertoi depression merkityksestä ihmissuhteissa. Lapsista vanhemmat kertoivat, että Marylla oli edelleen vaikeuksia ja että isän ja Maryn suhde oli kireä. Johnilla oli oppimisvaikeuksia ja taipumus reagoida ärtymyksellä ja kiukulla. Äiti kuvaili Johnin kiukkua vähän samanlaiseksi kuin isän. Vanhempien mukaan Lauralla meni hyvin. Molemmat vanhemmat olivat erittäin huolissaan sekä Marystä että Johnistä. Selvitettäessä isän depression vaikutusta lapsiin, isä kertoi: "Sillä on ollut valtava vaikutus, erityisesti ärtyvyydelläni ja vihaisuudellani ja sillä, että en ole pystynyt paneutumaan mihinkään. Lapset ovat nähtävästi saaneet osakseen suurimman osan kiukustani." Isä oli tietoinen siitä, että lapset välttivät häntä, kun hän oli vihainen. Hän ei kuitenkaan ollut väkivaltainen muita perheenjäseniä kohtaan. Äiti kertoi omista vaikeuksistaan ymmärtää isän käyttäytymistä ja selittää sitä lapsille. Vanhemmille painotettiin suoran keskustelun merkitystä. Oli tärkeätä selittää lapsille, mistä oli kysymys, jotta he eivät etsisi itsestään syitä isän vihanpuuskiin. Sen lisäksi lasten oli tärkeää tietää, että isä oli hakenut ongelmaansa apua ja että hän käytti lääkkeitä, joiden tarkoitus oli auttaa häntä. Vanhemmille kerrottiin, että affektihäiriöstä kärsivien vanhempien lapsilla on usein enemmän ongelmia kuin muilla, mutta painotettiin myös lasten selviytyvyyttä. Oli tärkeää osata tunnistaa lapsen oireet ja hakea niihin apua. Samalla oli tärkeää tukea ja kehittää niitä ominaisuuksia, jotka auttoivat lapsia selviämään. Depressiosta puhuttaessa painotettiin, ettei ketään voi vetää vastuuseen vanhemman depressiosta eikä kenenkään pitäisi tuntea siitä syyllisyyttä. Keskustelun tarkoituksena oli auttaa vanhempia ymmärtämään lasten kokemuksia ja antaa heille apua siinä, kuinka puhua lasten kanssa isän sairaudesta tulevassa perheistunnossa.

9 Oli selvää, että aviopari oli kamppaillut pitkään vaikean sairauden kanssa. Äidin vahvuus, sisukkuus ja paneutuminen lapsiin oli vaikuttavaa. Isä halusi aidosti auttaa perhettä ymmärtämään depressiivisen häiriön luonnetta, mutta oli avuton vaikeiden sairausjaksojen aikana. L a s t e n o m a t i s t u n n o t. Lasten tapaamiset järjestetään vasta sitten, kun vanhemmista tuntuu hyvältä, että kliinikko haastattelee lapsia ja keskustelee vanhemman sairaudesta lapsen kanssa. Ensin tavattiin Lauraa. Hän kuvaili isän vaikeuksia ja puhui omista huolistaan siskonsa suhteen. Lauralla itsellään meni hyvin ja äiti oli hänelle suuri tuki. Kysyttäessä Lauran tapoja selvitä isän sairausjaksoista hän vastasi: "Yritän tehdä mitä isä sanoo, tehdä kaiken mitä hän pyytää. Yritän jutella hänelle enemmän. Jos hän menettää malttinsa, yritän pysyä muualla ja olla riitelemättä siskon ja veljen kanssa." Eniten isän tilanteessa Lauraa vaivasivat isän vihanpurkaukset, pelko, että isä voisi olla väkivaltainen, ja epätietoisuus siitä, mitä voisi tapahtua. Kun Lauralta kysyttiin, mistä hän haluaisi keskustella perheistunnossa, hän otti heti esille depression periytyvyyden. Kuten vanhemmillekin, Lauralle annettiin selvitys depression syistä. Sitten Laura toi esille pelon, että John olisi depressiivinen. Hänelle kerrottiin, että huoli oli aiheellinen ja siitä oli keskusteltu vanhempien kanssa. Seuraavaksi tavattiin 12-vuotiasta Marya. Hänen kuvauksensa elämästä isän kanssa oli samanlainen kuin isonsiskon, paitsi että Mary kertoi erityisestä kireydestä suhteessa isään. Mary puhui avoimesti kokemuksistaan isän sairaudesta ja erityisesti isän äärimmäisestä vihaisuudesta. Käytiin myös läpi tilanteet ennen Maryn omaa hoitoon hakeutumista. Mary kertoi viiltäneensä itseään edellisenä kesänä ja ajatelleensa hypätä auton alle. Enää hänellä ei ollut näitä ajatuksia. Mary oli halukas aloittamaan uuden terapian, ja häneltä pyydettiin lupa saada puhua siitä vanhempien kanssa. Sen jälkeen keskityttiin Maryn tietoihin isän sairaudesta. Mary kertoi isän puhuneen depressiosta muutamia kuukausia sitten, koska tämä ajatteli sen olevan "tarttuvaa". Kysyttiin Maryn omista ajatuksista siitä, voisiko depressio olla tarttuvaa. Hän arveli saaneensa depression geeneissään. Marylle annettiin samanlainen selitys depression syistä kuin Laurallekin. Seuraavaksi tavattiin 11-vuotiasta Johnia. John vastaili lyhyesti ja niukasti ja olisi mieluummin keskittynyt vain urheiluun. Hän kielsi ensin tietävänsä mitään isän sairaudesta. Myöhemmin hän sitten puhui huolestaan, että isä voisi olla sairas ja että se saattaisi liittyä isän vihanpurkauksiin. Hän kertoi pelkäävänsä, että hän olisi isän kaltainen. Depression syistä kerrottiin tavalla, joka vastasi Johnin kehitystasoa. Lasten haastatteluissa selvisi, että kaikki lapset olivat tietoisia isän sairaudesta ja jokaisella oli huolia joko sisaruksen tai omasta sairastumisesta depressioon. Kaikki lapset olivat sopeuttaneet itsensä isän sairauteen ja kehittäneet tavat välttää yhteenottoja isän kanssa. Isän tilanne ajattelutti heitä, erityisesti isän ärtyvyys, vetäytyminen, epäjohdonmukaisuus ja kykenemättömyys hoitaa arkipäivän tehtäviä. P e r h e i s t u n t o. Ennen perheistuntoa pidettiin vanhempien kanssa lyhyt suunnittelukokous, kuten intervention kulkuun kuuluu. Siinä käytiin läpi tulevat keskustelun aiheet. Tärkeätä oli, että vanhemmat itse päättivät, mistä puhuttaisiin. Perheistunnon aikana kliinikko teki vanhempien pyynnöstä tiivistelmän siitä, mitä kaikkien kanssa erikseen oli puhuttu depressiosta. Hän sanoi, että depressio oli vakava sairaus, jota voi parhaiten ymmärtää vertaamalla sitä sydänkohtaukseen. Hän sanoi, että lapset eivät olleet aiheuttaneet isän

10 depressiota, että isä oli lääkehoidossa ja että oli monta syytä suhtautua toiveikkaasti isän hoitoon. Äiti kysyi, olivatko lapset ajatelleet, että isän ärtyisyys johtuisi heistä. Kaikki kolme nyökkäsivät. Isä puhui avoimesti omasta tilanteestaan. Hän teki selväksi, että hänellä oli "huonoja päiviä", jolloin hänestä tuli "tosi ärtyisä". Isä kertoi muutoksista, joita hän oli huomannut itsessään lopetettuaan lääkityksen ja kuinka tämä oli auttanut häntä tunnistamaan depression oireita. Hän sanoi, ettei hän halunnut menettää malttiaan ja että hän ymmärsi sitä pelkoa, mitä muut olivat kokeneet. Kliinikko piti huolta siitä, että isä sai tarvitsemansa tuen istunnon aikana. Istunnon lopuksi puhuttiin erilaisista toimintatavoista tulevaisuudessa. Lisääntynyt tieto ja ymmärrys eivät muuttaisi asioita heti mutta auttaisivat perheenjäseniä heidän keskinäisissä suhteissaan. S e u r a n t a i s t u n t o. Vanhemmat olivat kokeneet perheistunnon hyvin myönteisesti. Isä sanoi, että perheistunto ja sitä seuranneet keskustelut kotona olivat ensimmäinen kerta, kun hänellä ja vaimolla oli ollut pitkiä keskusteluja vuoteen. Äiti oli samaa mieltä ja sanoi asioiden olleen edellisenä vuonna niin huonosti, että he melkein hakivat eroa. Äidin toiveesta kirjoitettiin Johnille lähete psykiatrisiin tutkimuksiin. Marylle päätettiin järjestää terapia. Lauran asiat olivat kunnossa. Lopuksi puhuttiin tavoista toimia tulevissa tilanteissa. T a p a u k s e n p o h d i n t a. Perheen tarina kertoo omaa kieltään siitä, miten vaikeaa on saada apua depressioon. Isä oli kärsinyt depressiosta kymmenen vuotta ilman, että sitä olisi osattu diagnosoida. Isä ymmärsi jonkin verran omaa depressiotaan, mutta hän ei osannut liittää sitä käyttäytymiseensä perheensä parissa. Perheterapia ja käynnit omalla psykiatrilla eivät nekään olleet auttaneet häntä ja perhettä ymmärtämään, mistä depressioissa oli kysymys perhe-elämän kannalta. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi lapsen riski sairastua depressioon on suurentunut vanhemman hoidosta huolimatta (Beardslee ym. 1988). Kaikki lapset olivat tietoisia isän sairaudesta, ja he kantoivat sisässään suuria huolia, joista ei puhuttu. Jokainen pelkäsi, että hän itse tai sisar tai veli sairastuisi depressioon. Jokainen syytti itseään isän depressiosta. Istunnoissa oli tartuttava joihinkin kipeisiin kysymyksiin. Oli arvioitava jokaisen perheenjäsenen turvallisuus sekä itsemurhavaaran että isän kontrolloimattoman kiukun kannalta. Äiti tunsi olevansa ristiriitaisessa tilanteessa. Hän halusi tukea miestään mutta oli vihainen tämän sairaudesta ja huolissaan tämän suhteista lapsiin. Aviosuhteessa oli suuria vaikeuksia, mikä on tavallista toisen puolison kärsiessä affektihäiriöstä. Päätelmät Lapset, joiden äiti tai isä tai kumpikin sairastaa affektihäiriötä, tarvitsevat apua kehityksessään. Vanhemman psykiatrinen hoito ei yksin riitä, vaan on ajateltava myös lapsia. Aina kun hoidetaan depressiivistä vanhempaa, on lasten psykososiaalinen tilanne vähintäänkin arvioitava. Samalla aukeaa ovi myös ehkäisyyn, joka ei ole pelkästään suotavaa vaan lasten terveen kehityksen kannalta usein välttämätöntä. Edellä kuvattu interventiomalli on kehitetty Yhdysvalloissa, ja sitä on sovellettava harkiten muissa kulttuureissa. Sen periaatteet ovat kuitenkin yksinkertaiset ja tutut: elämänhallinnan ja pärjäävyyden tukeminen ja ammattitiedon yhdistäminen perheen kokonaisuuteen.

11 Avoimuus ja tiedon jakaminen potilaan kanssa ovat olleet jo jonkin aikaa osana lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä. Vielä 1950-luvulla katsottiin, että on parempi olla kertomatta potilaalle syövästä, jos hän ei siitä nimenomaan kysynyt. Sittemmin on opittu, että realistinen tieto omasta tilasta avaa mahdollisuudet rakentavien selviytymiskeinojen ja puolustusmekanismien käyttöön ja että avoimmuus on siksi suositeltavaa suhteessa sekä aikuisiin että lapsiin. Niinpä esimerkiksi vanhemman depression ottaminen yhteisen pohdinnan kohteeksi auttaa perhettä hallitsemaan arkielämää ja löytämään keinoja selviytyä siitä. Suomalaisessa kulttuurissa on kuitenkin muutamia erityispiirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon. Näitä ovat depressioon liittyvät itsemurhat, alkoholismi ja perheitten mahdollinen tottumattomuus puhua ihmissuhdekysymyksistä koko perheen ollessa läsnä. Suomalainen perhekulttuuri on vielä melko autoritaarinen ja keskustelematon, ja äitien ja isien voi olla vaikeata puhua omista vanhemmuuteen liittyvistä ongelmistaan yhdessä lasten kanssa. Perheen mahdollinen tottumattomuus puhua edellyttää kliinikolta erityistä herkkyyttä ja paneutumista. Vaikeutta puhua avoimesti saattaa esiintyä myös terveydenhuollon työntekijöillä. Itsemurhaajatuksista kysyminen ja alkoholismin ottaminen puheeksi voivat olla kynnyksen takana myös kliinikoille. Samoin väkivaltaisuus perheissä on usein tabu myös terveydenhuollossa. Intervention suorittaminen edellyttää perustietoja depression vaikutuksesta vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Intervention suorittamiseen ei kuitenkaan tarvita erikoislääkäritasoisia tietoja, koska varsinainen psykiatrinen hoito annetaan tarvittaessa asianmukaisessa hoitopisteessä. Interventio näyttää vievän aikaa useita istuntoja yhtä perhettä kohti ja ongelmassa, jota ei vielä edes ole. Kysymys on sama kuin kaikessa ehkäisyssä: kannattaako se vai ei, auttaako interventio vai ei. Jos siitä on hyötyä, ovat käytetyt tunnit mitättömän pieni uhraus sekä inhimillisesti että aineellisesti verrattuna psyykkisesti sairaan lapsen ja nuoren hoitoon. Yhdysvalloissa saatujen kokemusten mukaan perheet ovat pitäneet interventiota hyödyllisenä ja toiminta on johtanut myönteisiin muutoksiin perheissä. Työttömyyden ja taloudellisten vaikeuksien perheille aiheuttamat psyykkiset ongelmat ovat ajankohtaisia Suomessa. Beardslee on työryhmänsä kanssa paraikaa laajentamassa interventiota psykososiaalisiin ja erityisesti köyhyyden mukanaan tuomiin ongelmiin. - Olisiko Suomessa kiinnostusta liittyä mukaan? Kirjallisuutta Amanat E, Butler C: Oppressive behaviors in the families of depressed children. Family Ther 11: 65-77, 1984 Beardslee W R: Familiar influcences in childhood depression. Pediatr Ann 13: 31-36, 1984 Beardslee W R: The role of self-understanding in resilient individuals: The development of a perspective. Am J Orthopsychiatry 59: , 1989 Beardslee W R, Hoke L, Wheelock I, ym.: Initial findings on preventive intervention for families with parental affective disorders. Am J Psychiatry 149: , 1992 Beardslee W R, Keller M B, Lavori P W, ym.: Psychiatric disorder in adolescent offspring of parents with affective disorders in a non-referred sample. J Affect Disord 15: , 1988

12 Beardslee W R, Keller M B, Lavori P W, ym.: The impact of parental affective disorder on depression in offspring: A longitudinal follow-up in a nonreferred sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 32: , 1993(a) Beardslee W R, MacMillan H: Preventive intervention with the children of depressed parents. A case study. Psychoanal Study Child 48: , 1993(b) Beardslee W R, Podofresky D: Resilient adoslescents whose parents have serious affective and other psychiatric disorders: The importance of self-understanding and relationships. Am J Psychiatry 145: 63-69, 1988 Beardslee W R, Salt P, Porterfield K, ym.: Comparison of preventive intervention for families with parental affective disorder. J Am Acad Child Adoslesc Psychiatry 32: , 1993(b). Beardslee W R, Wright E, Rothberg P C, ym.: Response of families to two preventive intervention strategies: Long-term differences in behavior and attitude change. J Am Ac Child Adolesc Psychiatry 35: , 1996 Beck A T: Thinking and depression: idiosyncratic content and cognitive distortions. Arch Gen Psychiat 9: , 1963 Blatt S J, Homann E: Parent-child interaction in the etiology of dependent and self-critical depression. Cl Psychol Rev 12: 47-91, 1992 Caplan P J, Hall-McCorguodale J: Mother blaming in major clinical journals. Orthopsychiatry 5: , 1985 Chess S: The "blame the mother" ideology. Int J Ment Health 11: , 1982 Coie J D, Watt N F, West S G, ym.: The science of prevention: A conceptual framework and some directions for a national research program. Am Psychologist 48: , 1993 Conger R D, Conger K, Elder G H, ym.: A family process model of economic hardship and adjustment of early adolescent boys. Child Development 63: , 1992 Downey G, Coyne J C: Children of depressed parents: an interactive review. Psychol Bull 108: 50-76, 1990 Eisenberg L: A research framework for evaluating the promotion of mental health and prevention of mental illness. Pub Ment Health 96: 3-19, 1981 Hamen D, Burge D, Burney E, ym.: Longitudinal study of diagnoses in children of women with unipolar and bipolar affective disorder. Arch Gen Psychiatry 47: , 1990 Hartman H: Ego psychology and the problem of adaptation. International Universities Press, New York, 1958 Institute of Medicine: Reducing risks for mental disorders. Frontiers for preventive intervention research. National Academy Press, Washington D, 1994

13 Lehtinen V, Lindholm T, Puhakka P, ym.: Onko lama lisännyt mielenterveydenhäiriöiden esiintyvyyttä? Duodecim 111: , 1995 Merikangas K R: Divorce and assortative mating among depressed parents. Am J Psychiat 141: 74-76, 1984 Price R H, Cowan E L, Lorian R P, ym.: The search for effective prevention programs: What we learned along the way. Am J Orthopsychiatry 59: 49-58, 1989 Radke-Yarrow M, Cummings E, Kuczynski L, ym.: Patterns of attachment in two- and three-yearolds in normal families with parental depression. Child Dev 56: , 1985 Rutter M: Commentary: Some focus and process considerations regarding effects of parental depression on children. Dev Psych 26: 60-67, 1990 Schwoeri L, Sholevar G P: The family transition of depression. Kirjassa: The transmission of depression in families & children. Assessment and intervention, s Toim. Sholevaar. Jason Aronson, New Jersey 1994 Seligman M E P: Helplessness: On depression development and death. Freeman & Co, San Fransisco 1975 Seligman M, Abramson L, Semmel A, ym.: Depressive attributional style. J Abnorm Psychol 88: , 1979 Selman R L, Beardslee W R, Schultz L H, Krupa M, Podofresky D: Assessing adolescent interpersonal negotiation strategies: Toward the integration of structural and functional models. Dev Psychol 22: , 1986 Vaillant G, Vaillant C: Natural history of male psychological health, X: Work as a predictor of positive mental health. Am J Psychiatry 138: , 1981 Weissman M M, Fendrich M, Warner V, Wickrammarante P: Incidence of psychiatric disorder in offspring at high and low risk for depression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 31: , 1992 Weissman M M, Gammon G D, John K, ym.: Children of depressed parents: Increased psychopathology and early onset of major depression. Arch Gen Psychiatry 44: , 1987(a) Weissman M M, Leif P J, Bruce M L: Single parent women. A community study. Soc Psychiatry 22: 29-36, 1987(b) Kirjoittajat: Tytti Solantaus, LKT, lastenpsykiatri Lastenlinnan sairaala, Helsinki William Beardslee, professori Harvard University, Department of Psychiatry Judge Baker Children's Center 295 Longwood Ave Boston, MA 02115

14

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

"Toimiva lapsi ja perhe" - menetelmäperhe Strukturoidut menetelmät tukena perheiden kanssa työskentelyssä

Toimiva lapsi ja perhe - menetelmäperhe Strukturoidut menetelmät tukena perheiden kanssa työskentelyssä "Toimiva lapsi ja perhe" - menetelmäperhe Strukturoidut menetelmät tukena perheiden kanssa työskentelyssä Päivi Kyllönen Lastenhoitaja Sosiaaliohjaaja Kiikku-vauvaperhetyöntekijä, OYS TL&P -kouluttaja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot