TOURETTEN OIREYHTYMÄN KANSSA ELÄVÄ ASIAKAS JA HYVINVOINTIONGELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOURETTEN OIREYHTYMÄN KANSSA ELÄVÄ ASIAKAS JA HYVINVOINTIONGELMAT"

Transkriptio

1 TOURETTEN OIREYHTYMÄN KANSSA ELÄVÄ ASIAKAS JA HYVINVOINTIONGELMAT Opinnäytetyö Jyväskylän ammattiopisto Sosiaali- ja terveysala Lähihoitajakoulutus Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Niko Romo

2 TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa mahdollisia hyvinvointiongelmia, joita on aiemmin kutsuttu sosiaalisiksi ongelmiksi, kuten päihteiden väärinkäyttöä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta Touretten oireyhtymää sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä elämässä. Tarkoituksena oli selvittää, onko oireyhtymä aiheuttanut näitä ongelmia tai vaikuttanut ongelmien syntyyn. Halusin tehdä tämän opinnäytetyön kahdesta syystä: koin, että tutustuminen itseeni oireyhtymän kautta auttaa minua oman elämäni hallinnassa sekä kasvattaa minua ammatillisesti ja opettaa minua kohtaamaan ja käsittelemään myös muiden ihmisten erilaisuutta. Toinen syy tehdä opinnäytetyö Touretten oireyhtymään liittyvistä hyvinvointiongelmista oli pyrkimys omalla panoksellani ennaltaehkäistä ja helpottaa mahdollisia ongelmia toureetikkojen elämässä tiedottamalla itse oireyhtymästä ja sen ilmenemisestä, jakaa omia ja toisten toureetikkojen kokemuksia, sekä herättää ajatuksia erilaisuudesta ja sen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä. Kerron tässä työssäni teoriatiedon lisäksi omasta elämästäni Touretten oireyhtymän parissa oman kokemuksen muodossa. Opinnäytetyöni toiminnallinen osuus oli pitämäni luento Helsingin yliopistolla pidetyillä Autismin talvipäivillä 2012 kokemusosaajan näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä keskeistä on muiden Tourette-henkilöiden ja heidän läheistensä kertomukset omista kokemuksistaan oireyhtymästä ja sen synnyttämistä tai kehittämistä ongelmista elämässään. Tein sähköisen kyselyn Touretten oireyhtymän kanssa eläville ihmisille. Sain kyselyni pohjalta ihmisiltä vapaamuotoisia tekstejä, joita käsittelen tässä työssäni. Liitin opinnäytetyöhön myös omia pohdintojani ja ajatuksiani Touretten oireyhtymään liittyen. Toivon, että tämän opinnäytetyön lukija löytää tekstistä inhimillisen ja ihmisen eheytymiseen viittaavan näkökulman sekä jakaa tietoa Tourettesta eteenpäin. Se voisi auttaa ja helpottaa meidän loistavien Tourette-henkilöiden elämää. Opinnäytetyön asiasanat: Touretten oireyhtymä, hyvinvointiongelmat

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOURETTEN OIREYHTYMÄ Oireyhtymän historiaa Touretten oireyhtymään liittyviä muita oireita ja häiriöitä Touretten oireyhtymän hoito ja hallinta Tourette-henkilön vahvuuksia ja tulevaisuus HYVINVOINTIONGELMAT Hyvinvointiongelmien määrittelyä Hyvinvointiongelmia Päihteiden väärinkäyttö Syrjäytyminen Syrjäytymisen ehkäisy Eriarvoisuus Touretten oireyhtymä ja hyvinvointiongelmat OMA KOKEMUS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN JA ETENEMINEN Opinnäytetyöni kirjallinen osuus Opinnäytetyön toiminnallinen osuus POHDINTA KIITOKSET LÄHTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

4 1 JOHDANTO Päädyin valitsemaan opinnäytetyöni aiheeksi Touretten oireyhtymän, koska minulla on aiheesta henkilökohtaisia kokemuksia ja näkökulmia sekä aihe kiinnostaa minua ammatillisesti. Lähihoitajakoulutukseni koulutusohjelma on mielenterveys- ja päihdetyö, joten oli aika selvää, että käsittelisin Touretten oireyhtymää mielenterveysja päihdetyön näkökulmasta. Toinen syy opinnäytetyöni aiheeseen kokonaisuutena oli henkilökohtaiset kokemukseni elämäni varrelta. Koen, että olen ollut kosketuksissa tässä käsittelemiini ongelmiin omasta Touretten oireyhtymästä johtuen. En ole koskaan ollut varsinaisesti päihteiden väärinkäyttäjä, vaikkakin olen joskus lääkinnyt oireiluani alkoholilla. Olen kokenut, että nousuhumalassa oireeni ovat lieventyneet. En myöskään ole ollut syrjäytynyt, mutta olen ollut syrjäytymisuhan alla joskus menneisyydessäni, varsinkin aikoina, jolloin minulla ei ole ollut töitä tai olen ollut sairauslomalla oireiluni vuoksi. Touretten oireyhtymä on osittain ollut syy elämässäni olleisiin työttömyysjaksoihin. Olen kokenut elämässäni eriarvoisuutta. Olen aiemmin mieltänyt oireyhtymäni kiusalliseksi sairaudeksi, joka on vaikuttanut henkiseen hyvinvointiini. Olen kokenut, että en ole samalla tasolla terveydellisesti ns. perusterveiden ihmisten kanssa. Tällainen ajattelu on saanut minut säälimään itseäni ajoittain. Olen kokenut myös eriarvoisuutta, koska luulen, että oireyhtymällä on osuus ajattelumalliini, kun vertaan itseäni muihin ihmisiin. Touretten oireyhtymä on aina osaltaan ohjannut elämäni kulkua ja varsinkin nuorempana tämä oli hyvin konkreettista. Ehkä osittain tästä johtuen työ- ja koulutusmahdollisuuteni ovat olleet rajallisia, ja kokemukseni koostuu pääosin ns. hanttihommista, koska en uskaltanut tai minulla ei ollut voimavaroja kouluttautua enempää nuorempana. Onneksi nyt asiat ovat hieman toisin ja olen kouluttautumassa ammattiin, josta uskon pitäväni ja jossa koen onnistuvani. Aloittaessani opinnäytetyöni tekemistä, ajattelin että muillakin toureetikoilla saattaa olla kosketuspintaa tällaisiin ongelmiin elämässään ja halusin kartoittaa, kuinka yleisesti ja millä tavoin ongelmat ovat heidän elämässään näyttäytyneet ja onko oireyhtymä vaikuttanut ongelmien muodostumiseen.

5 Touretten oireyhtymä voi näyttäytyä hyvin voimakkaasti sosiaalisissa tilanteissa. Motoriset ja vokaaliset nykimisoireet voivat olla toureetikolle itselleen niin häpeällisiä, traumatisoivia ja invalidisoivia, etten yhtään ihmettele, jos henkilö jolla on Touretten oireyhtymä, on kokenut edellä mainittuja ongelmia elämässään. Oireyhtymästä ja sen monimuotoisesta ilmenemisestä ei kuitenkaan moni tiedä. Joidenkin ihmisten on helppo leimata toureetikko mielessään ilkeäksi, pahatapaiseksi tai mieleltään sairaaksi, jos hän esimerkiksi huutelee hävyttömyyksiä kadunkulmassa. Joidenkin ihmisten on myös vaikea ymmärtää, että tic-oireet ovat tahdosta riippumattomia eikä toureetikko välttämättä pysty ollenkaan hillitsemään oireidensa ilmenemistä. Mielestäni opinnäytetyöni aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Uskon, että opinnäytetyölläni voisi olla ennaltaehkäiseviä vaikutuksia ongelmien syntyyn ja niiden kanssa selviämiseen. Koen, että tämän opinnäytetyön tekemisestä on minulle ammatillisesti hyötyä, koska Touretten oireyhtymää ilmenee kaikissa ikäluokissa ja väestöryhmissä. Olen oppinut opinnäytetyötä tehdessäni teoriatietoa itse oireyhtymästä ja siihen liittyvistä ongelmista sekä kohtaamaan toisia Touretten oireyhtymää sairastavia ihmisiä. Lisäksi opinnäytetyön tekeminen on saanut minut ajattelemaan toureetikkojen yhteiskunnallista asemaa Suomessa ja samalla itseäni tulevana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena, lähihoitajana, jonka tarkoitus on auttaa ongelmista kärsivää ihmistä ja olla hänen tukenaan.

6 6 2 TOURETTEN OIREYHTYMÄ Touretten oireyhtymä on neuropsykiatrinen sairaus, jossa ilmenee motorisia ja äänellisiä nykimisoireita eli tic-oireita. Oireet saattavat johtua aivojen kemiallisesta epätasapainosta ja hermoston poikkeavasta toiminnasta. Touretten oireyhtymä saattaa myös esiintyä ilmiönä sairauksissa, joissa hermojärjestelmän välittäjäaineiden, esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin, aineenvaihdunta on häiriintynyt. (Gillberg, 2001, 53, Touretten oireyhtymä) Touretten oireyhtymään liittyviä motorisia oireita voi ilmetä raajoissa, kasvoissa, hartioiden seudulla ja niskassa. Kyseessä ovat tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, jotka voivat ilmetä silmien räpyttelynä, silmien kiinni puristamisena, sierainten levittämisenä ja nenänrypistelynä, suun aukomisena ja irvistelynä, huulten nuolemisena ja erilaisina kielen ja suupielten liikutteluna. Oireyhtymään liittyy usein myös toisten ihmisten eleiden, ilmeiden ja liikkeiden matkimista eli ekopraksiaa (Gillberg, 2001, 27, 29) Muita motorisia tic-oireita voivat olla päänpudistukset, olkapäiden kohauttelut, sormien napsuttelu, raajojen heiluttelu ja venyttely ja käsien haistelu. Motorisia nykimisoireita ehkä huomattavasti häiritsevämpiä ja huomattavampia ovat oireyhtymään liittyvät äänelliset eli vokaaliset nykimisoireet. Oireita voi olla mm. rykiminen, yskiminen, maiskuttaminen, tuhahteleminen ja sihautteleminen, huokaileminen ja viheltely. Joillakin toureetikoilla esiintyy myös voimakkaampia oireita, kuten huutamista ja karjumista, korkeita kimeitä ääniä, ulvomista ja eläinten matkimisääniä. Vokaalisiin oireisiin liittyy myös omien eri sanojen ja lauseiden toistelua eli palilaliaa sekä muiden ihmisten sanojen ja lauseiden toistelua, ekolaliaa. Vokaaliset nykimisoireet voivat ilmetä myös kiroiluna ja rumien sanojen toisteluna eli koprolaliana. (Gillberg, 2001, 29 30) Motoriset ja vokaaliset oireet voivat ilmetä hyvinkin yksilöllisesti ja monimuotoisesti sekä kehittyä ja muuttaa ilmenemistään ajan myötä. Nykimisoireita voivat lisätä stressi ja toisaalta rentoutuminen, väsyminen ja kyllästyminen sekä kylmä ja lämpö. Monet sosiaaliset tilanteet ja jännittäminen sekä vuorokaudenajat voivat myös lisätä oireita. Oireita voi ilmetä myös nukkuessa kaikkien univaiheiden aikana. Nämä asiat ilmenevät

7 7 toki yksilöllisesti. (Gillberg, 2001, 26) Nykimisoireet ovat henkilön tahdosta riippumattomia ja niiden hallitseminen voi olla erittäin haastavaa. Useat toureetikot ovat kylläkin oppineet tapoja, joilla he pystyvät pidättelemään oireita ja jalostamaan niitä johonkin huomaamattomampaan muotoon. 2.1 Oireyhtymän historiaa Touretten oireyhtymä nimettiin ranskalaisen neurologin mukaan, joka kuvasi vuonna 1884 erikoisen motoristen ja äänellisten nykimisoireiden yhdistelmän. Neurologi oli Georges Gilles de la Tourette. Tourette kuvaili oireyhtymää tahdosta riippumattomina liikkeinä ja ääntelyinä. Hän havaitsi, että oireiden vaikeus ja esiintymismuodot vaihtelivat eri ihmisillä. Tourette uskoi oireyhtymän olevan perinnöllinen ja että sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla. Tourette oivalsi, että kyseessä on oireyhtymä, joka kosketti monia ihmisiä, eikä vain yksittäisiä henkilöitä. (Gillberg, 2001, 13) 1900-luvun alussa Touretten oireyhtymää kuvailtiin usein vaikeaksi ja erittäin invalidisoivaksi tilaksi sekä mainittiin, että kyseessä oleva neurologinen sairaus etenee, ja sen oireet lisääntyvät koko elämän ajan luvulta lähtien käsitys oireyhtymästä on muuttunut. Sitä on alettu tutkia enemmän ja järjestelmällisesti useilla eri tahoilla. Vaikka oireyhtymää on tutkittu jo yli sata vuotta, sen esiintyvyyttä ei ole pystytty selvittämään. (Gillberg, 2001, 13) On arvioitu, että oireyhtymää sairastaa n. 1-3 % väestöstä, ja että luvut ovat samankaltaiset myös Suomessa. (Gillberg, 2001, 7 ). Touretten oireyhtymästä ei vielä tänä päivänä tiedetä kovin paljon ja useat ihmiset eivät ole kuulleetkaan koko oireyhtymästä. Tutkiminen on kuitenkin lisääntynyt ja kehittyy koko ajan, ja sitä tutkitaan nykyisin myös osana muita nk. kehityspoikkeavuuksia, joiden yhteydessä oireita ilmenee.

8 8 2.2 Touretten oireyhtymään liittyviä muita oireita ja häiriöitä On olemassa oireita ja häiriöitä, jotka liittyvät Touretten oireyhtymään, joita oireyhtymän diagnoosin saaminen ei kuitenkaan edellytä. Jotkut tutkijat kuitenkin arvelevat, että toureetikoilla ilmenevä impulsiivisuus, aggressiivinen käyttäytyminen, ylivilkkaus ja keskittymisvaikeudet ovat niin olennainen osa oireyhtymää, että niiden tulisi kuulua sairauden diagnostisiin kriteereihin. (Gillberg, 2001, 34 36) Pakko-oireinen häiriö on hyvin yleinen Touretten oireyhtymän yhteydessä. On arveltu että nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö ovat saman taustalla olevan aivojen toimintahäiriön erilaisia kliinisiä ilmenemismuotoja. Pakko-oireiseen häiriöön liittyy erilaisia pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja, kuten pakonomaista käsien pesemistä. (Gillberg, 2001, 38 39) Toureetikoilla voi ilmetä impulsiivista ja poikkeavaa seksuaalikäyttäytymistä. Tämä voi ilmetä motoristen nykimisoireiden kohdistumisella omiin tai toisten ihmisten sukupuolielimiin. Lisäksi esiintyy pakonomaista itsetyydytystä ja itsensäpaljastelua. Joillakin nuorilla toureetikoilla ilmenee päällekäyvää seksuaalista käyttäytymistä ja halua harrastaa itsetyydytystä julkisesti sekä työntää vieraita esineitä kehon eri aukkoihin. (Gillberg, 2001, 40-41) Toureetikoilla esiintyy usein myös erilaisia uniongelmia kuten vähentynyttä unentarvetta ja katkonaista nukkumista. Toisaalta lisääntynyt unentarvekin saattaa olla ongelmana. Joillakin lapsilla, joilla on Touretten oireyhtymä, esiintyy yöllisiä kauhukohtauksia, joihin liittyy hysteeristä huutoa ja eripituisia sekavuustiloja. Myös unissakävelyä saattaa esiintyä. Aiemmin luultiin, että nykimisoireita ei ilmene nukkuessa, mutta nykyisen tiedon mukaan vaikeista oireista kärsivillä henkilöillä esiintyy myös unen aikana nykimisoireita. Toureetikoille tavallista on myös vuorokausirytmin poikkeavuudet. (Gillberg, 2001, 37 38) Tourette-henkilöillä esiintyy empatian kokemisen ja eläytymiskyvyn puutetta, sosiaalisia käyttäytymishäiriöitä, ja Tourette-lapsilla uhmakkuutta. Touretten oireyhtymän kanssa samanaikaisesti voi ilmetä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä

9 9 (ADHD) ja DAMP-oireyhtymää. Autismia ja Aspergerin oireyhtymää ilmenee myös samanaikaisesti Touretten oireyhtymän kanssa päällekkäisesti. (Gillberg, 2001, 41 42, 44 45) Tutkijoiden mukaan toureetikoilla saattaa esiintyä myös persoonallisuushäiriöitä, erilaisia oppimisvaikeuksia, masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja migreeniä. Monesti nämä Touretten oireyhtymään liittyvät lisäoireet ovat yhtä merkittäviä ja jopa invalidisoivampia, kuin itse varsinaiset nykimisoireet. (Gillberg, 2001, 34, 43, 47 48) 2.3 Touretten oireyhtymän hoito ja hallinta Nykimishäiriöissä avuntarpeen määrittelevät oireileva henkilö ja hänen läheisensä. Monet eivät tarvitse tai hae koskaan apua vaivaansa. Avuntarve tuleekin esille usein silloin, kun oireet ovat voimakkaita ja henkilö ei kykene hallitsemaan niitä tai jos nykimisoireiden lisäksi ilmenee liitännäisongelmia tai -häiriöitä. Monesti henkilön auttamiseen tarvitaankin moniammatillinen työryhmä. (Gillberg, 2001, 75 76) Touretten oireyhtymän diagnosointi ja tiedottaminen sen sisällöstä on olennainen osa hoitoa. Tässä tulee ottaa huomioon myös muut oireet ja ongelmat, jotka voivat liittyä itse oireyhtymään. Tärkeä osa hoitoa on keskustelu henkilön kanssa siitä, kerrotaanko diagnoosista tuttaville, sukulaisille, ystäville ja työtovereille, sekä mitä kerrotaan ja kuinka paljon. Jos toureetikko kertoo itse oireyhtymästään ihmisille, vaikuttaa se usein myönteisesti ja rauhoittavasti häneen ja ihmisiin, joille asiasta kerrotaan. (Gillberg, 2001, 76) Tiedottaminen voi myös estää virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä, kuten että toureetikkoa pidetään esimerkiksi psyykkisesti sairaana tai ilkeänä hänen oireistaan johtuen. Toureetikolle tulee tiedottaa potilasyhdistyksistä ja järjestöistä, jotka keskittyvät oireyhtymään liittyviin tuki- ja tiedotusasioihin. Tällaisia ovat mm. Suomen Tourette-yhdistys sekä Autismi- ja Aspergerliitto. Nuorille sekä aikuisille Touretten oireyhtymästä kärsiville on usein tärkeää kuulua ryhmään, joka ajaa heidän asioitaan ja jossa on mahdollisuus tavata muita toureetikkoja sekä aktivoitua kuntouttavaan toimintaan. Vertaisryhmät ja toiminta ovat todella tärkeitä ja hyödyllisiä toureetikoille ja heidän läheisilleen. Myös Tourette-lasten vanhemmille tarkoitetut ryhmät, mihin kuuluu vanhempia, joilla on samanlaisia kokemuksia, ovat tärkeitä. (Gillberg, 2001, 77)

10 10 Kognitiivisen käyttäytymisen säätelyä pidetään tärkeänä ns. itsehoitomenetelmänä. Jotkut toureetikot voivat säädellä oireitaan estämällä niiden esilletulon monissa arkielämän tilanteissa ja pidätellä oireita esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Yksi tapa on pyrkiä kokoamaan oireet yhteen ja sallia niiden esilletulon vaikkapa tiettyihin aikoihin vuorokaudessa, tilanteissa, jolloin ne eivät häiritse tai vaivaannuta toureetikkoa tai muita ihmisiä. Tällaisen toimintamallin opettelu on haastavaa, muttei mahdotonta. Usein oireet lisääntyvät psyykkisen ja fyysisen stressin aikana sekä vähäisen unen yhteydessä. Toisaalta oireilua voi lisätä myös rentoutuminen ja lepo. Jos henkilö tiedostaa nämä oireisiinsa vaikuttavat tekijät, hän voi oppia paremmin hallitsemaan oireitaan ja elämään niiden kanssa. (Gillberg, 2001, 78) Useat nykimisoireista kärsivät lapset ja nuoret tarvitsevat jonkinlaisia opetuksellisia erityisjärjestelyjä. Touretten oireyhtymä voi monin tavoin vaikeuttaa sopeutumista ja oppimista koulussa. Koulun henkilökunnalla tulisi olla tietoa oireyhtymästä ja siihen liittyvistä asioista. (Gillberg, 2001, 83 84) Monilla lääkkeillä on vaikutuksia varsinaisiin nykimisoireisiin, mutta oireyhtymän liitännäisoireisiin vaikutus on miltei olematon. Juuri liitännäisoireet ovat usein syy lääkityksen tarpeelle. Nykimisoireisiin tarkoitetut lääkkeet tulisi yhdistää lääkitykseen, joka vaikuttaa myös liitännäisoireisiin. Sanotaan, että noin joka toinen Tourette-potilas tarvitsee lääkehoitoa tai hyötyy siitä. (Gillberg 2001, 78 79) Touretteen käytettäviä lääkkeitä ovat mm. neuroleptit, esim. haloperidoli ja pimotsidi. Nämä lääkkeet ovat usein tehokkaita nykimisoireiden hoidossa. Neurolepteja tulisi käyttää lääkityksenä vain voimakkaiden ja vammauttavien oireiden pitkäaikaishoidossa, koska lääkkeet saattavat aiheuttaa vakavia neurologisia ja hormonaalisia haittavaikutuksia. (Gillberg, 2001, 79 80) Klonidiini on lääke, jota käytettiin alun perin verenpainetta alentavana lääkkeenä. Myöhemmin huomattiin, että lääke vaikuttaa myös nykimisoireisiin sekä tarkkaavaisuuden puutteeseen ja ylivilkkauteen. Myös tällä lääkkeellä voi olla ikäviä haittavaikutuksia, kuten väsymistä, kognitiivista tylsistymistä sekä verenpaineen kohoamisen vaara. (Gillberg, 2001, 79)

11 11 Touretten oireyhtymän liitännäisongelmiin, kuten pakko-oireisiin, masentuneisuuteen ja paniikkiahdistukseen on käytetty serotoniinin takaisinoton estäjiä. Lääkkeitä ovat esimerkiksi sitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sertaliini. Näillä lääkkeillä on melko vähän vakavia haittavaikutuksia. Painonnousua ja seksuaalitoimintojen häiriöitä voi kuitenkin ilmetä. (Gillberg, 2001, 80 81) Keskushermoa stimuloivia lääkkeitä, kuten amfetamiini ja metylfenidaatti lieventävät tarkkaavaisuus- ylivilkkaushäiriön oireita. Näitä lääkkeitä saavat määrätä vain lääkärit, joilla on siihen erityinen lupa. (Gillberg, 2001, 81 82) Touretten oireyhtymän ja sen liitännäisoireiden hoidossa on alettu paremmin hyväksyä myös yhdistelmälääkitys. Näin tullaan paremmin toimeen useiden eri oireiden kanssa. Lääkkeitä voi olla käytössä yhtä aikaa useampia. Kaikissa yhdistelmälääkkeissä voi olla negatiivisia yhteisvaikutuksia, joista lääkärin tulee ottaa selvää. Lääkkeen annostukseen on myös suhtauduttava varovasti kokeillen ja hitaasti edeten. Useimmat nykimisoireisiin ja niiden liitännäisoireisiin käytettävät lääkkeet voivat tehostaa alkoholin vaikutusta. Muidenkin haittavaikutusten vuoksi on tärkeää tutustua lääkkeen pakkausselosteeseen. (Gillberg, 2001, 82 83) 2.4 Tourette-henkilön tulevaisuudennäkymiä Sanotaan, että Tourette-lapset ja nuoret ovat usein joillakin alueilla hyvin lahjakkaita. Järjestelmällistä tutkimusta aiheesta ei toistaiseksi kuitenkaan ole. Toureetikolla voi olla ideointikykyä, mielikuvitusta ja luovuutta. Estottomuus on toureetikkojen piirre, joka on lähellä impulsiivisuutta. Estottomuuden negatiivisesta sävystä huolimatta, siinä voi olla paljon positiivisia elementtejä. Estotonta ihmistä saatetaan pitää spontaanimpana, hauskempana ja jännittävämpänä kuin henkilöä, joka on reaktioissaan estynyt tai pidättyväinen. Joskus tarkkuus ja pedanttisuus ovat positiivisia piirteitä. Touretten oireyhtymän kanssa elävä henkilö voi hyödyntää suurta pikkutarkkuutta vaadittavissa tehtävissä.

12 12 Toureetikoille tyypillinen vuorokausirytmin kääntyminen voi olla etu harjoitettaessa tiettyjä ammatteja, kuten yöhoitajan tai taksinkuljettajan ammattia. (Gillberg, 2001, 51) Ei ole tehty tutkimusta, miten nykimishäiriöisillä lapsilla tai nuorilla sujuu myöhemmässä elämässään. Vaikka onkin epätavallista, että oireet häviäisivät täysin, enemmistön ennuste on melko hyvä. Touretteen kuuluvat liitännäisongelmat voivat kuitenkin ajaa ihmistä tuhoisampaan kehityskulkuun, johon voi liittyä syrjäytymistä, päihteidenkäyttöä tai rikollisuutta. Kaikkien toureetikkojen ennusteet kuitenkin poikkeavat toisistaan. Vaihtelevan ennusteen taustalla voi olla useita eri tekijöitä; onko kyseisellä henkilöllä motorisia vai vokaalisia oireita vai molempien yhdistelmä, ovatko oireet selviä vai hyvin heikosti havaittavissa ja onko henkilöllä muita samanaikaisia häiriöitä kuten Asperger, ADHD tai psyykkisiä häiriöitä (Gillberg, 2001, 72 74) Yleensä oireet esiintyvät nousevasti ja laskevasti. Oireet saattavat tulla ja mennä sekä toisinaan niitä on vähemmän ja toisinaan enemmän. Enemmistö henkilöistä, joilla on kohtuullisen vaikea Touretten oireyhtymä, selviävät elämässään hienosti. He elävät kaikille ihmisille tavanomaista elämää. Heillä on työpaikka ja perhe, ja heidän elämänlaatunsa on kohtuullinen tai hyvä (Liite 1.) Toureetikot ovat usein omia vahvoja persooniaan, oireineen, jotka ilmenevät heidän elämässään yksilöllisesti, mutta ovat harvoin todella invalidisoivia. (Gillberg, 2001, 72 73)

13 13 3 HYVINVOINTIONGELMAT 3.1 Hyvinvointiongelmien määrittelyä Hyvinvointiongelma on yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen liittyvä yhteiskunnassa vallitsevien arvojen tai normien vastainen ilmiö, jota esiintyy suhteellisen paljon ja jolla on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Hyvinvointiongelmiksi käsitetään erilaisia ilmiöitä eri aikakausina. Hyvinvointiongelma voi olla esimerkiksi köyhyys, työttömyys, syrjäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö. (Stakes 2002) Hyvinvointiongelmat heikentävät sosiaalista toimintakykyä, joka on määritelty kyvyksi tulla toimeen yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja normien mukaisesti. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä niistä rooleista, jotka hänellä on omassa toimintaympäristössään. Sosiaalista toimintakykyä pyritään lisäämään sosiaalityön menetelmillä, jotka ovat mm. yhdyskuntatyö, asiakaskohtainen sosiaalityö, palveluohjaus, verkostotyö, ratkaisukeskeinen työote ja läheisneuvonpito. (Stakes 2002) Hyvinvointiongelmat voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, taloudellista toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita koskeviin. Kummassakin tapauksessa taustatekijöinä voivat olla yksilölliset tai yhteisölliset seikat. Hyvinvointiongelmat ovat keskeiseltä osin yksilöiden yhteiskunnallisissa kontakteissa kohtaamia ongelmia. (Oulun ammattikorkeakoulu) Hyvinvointiongelmat ovat sellaisia yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka aiheuttavat ihmisryhmille kärsimyksiä heidän sosiaalisessa elämässään ja jotka vaatisivat tai edellyttäisivät vastatoimia. Samat yhteiskunnalliset arvot, jotka määrittävät sosiaalihuollon tavoitteet, määrittävät myös, minkälaiset asiat on katsottava sosiaalisiksi ongelmiksi. Sellaisiksi voidaan ymmärtää kaikki tekijät, jotka vaarantavat yksilön tai perheen hyvinvoinnin. (Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaaliturvan keskusliitto) Hyvinvointiongelmat ovat haitallisia olosuhteita yksilön hyvinvoinnin kannalta tarkasteltuina, ne kohdistuvat laajoihin joukkoihin ja syyt liittyvät yksilön ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin. Sosiaaliset ongelmat ovat tyypiltään seuraavia;

14 14 A. Selviytymisongelmia eli köyhyys ja avuttomuus B. Sopeutumisongelmia eli poikkeavuutta, joko epäsosiaalista käyttäytymistä, kuten rikollisuus tai päihteiden käyttö, tai passiivista häiriintymistä kuten mielenterveyshäiriöt tai itsemurhat tms. Selviytymisongelmista ja sopeutumisongelmista voi seurata syrjäytyminen. Toisaalta syrjäytyminen voi myös aiheuttaa sekä selviytymisongelmia että sopeutumisongelmia. (Sipilä 1979) 3.2 Hyvinvointiongelmia Päihteiden väärinkäyttö Päihdyttävien aineiden tai lääkkeiden väärinkäytölle on tyypillistä aineen toistuva käyttö tavalla, josta on erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Henkilön käyttämät aineet ja niiden vaikutuksen alaisuudessa oleminen aiheuttaa tapaturmariskejä, työkyvyn heikentymisen tai menettämisen, kykenemättömyyttä ottaa vastuuta lasten vanhempana, ristiriitoja ihmissuhteissa, rattijuopumusta ja muita lainrikkomuksia. (Huttunen, 2011) Kun diagnoosina käytetään termiä "alkoholin tai muiden aineiden väärinkäyttö", päihteen käyttö ei ole vielä johtanut lisääntyneen sietokyvyn (toleranssin) kehittymiseen eikä aineen käytön lopettaminen aiheuta ohimenevää krapulaa voimakkaampia vierotusoireita. Pelkässä väärinkäytössä päihdyttävän aineen käyttö ei myöskään ole välttämättä päivittäistä eikä henkilöllä ilmene pakonomaista ja addiktiivista tarvetta käyttää alkoholia tai päihdettä päivittäin. (Huttunen, 2011) Vaikka alkoholin suurkulutukseen ei välttämättä liity erilaisia sosiaalisia haittoja, alkoholin suurkulutukseen sisältyy pitkällä aikavälillä sekä monia terveydellisiä riskejä että alkoholin väärinkäytön ja alkoholiriippuvuuden kehittymisen vaara. (Huttunen, 2011)

15 15 Alkoholin suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 7:ää ja naisilla 5:tä tai useampaa ravintola-annosta kerralla tai viikossa miehillä yli 24 ravintola-annosta ja naisilla yli 16 ravintola-annosta. Suurkulutuksen ja siten alkoholin ongelmakäytön merkkinä ovat myös suuret kerta-annokset (miehillä yli 7 ja naisilla yli 5 ravintola-annosta illassa). Yksi ravintola-annos on 4 cl väkevää, 12 cl viiniä tai 0,33 l keskiolutta, jotka kaikki sisältävät 12 grammaa puhdasta alkoholia. (Huttunen, 2011) Suuri osa alkoholin tai päihteiden väärinkäyttäjistä ajautuu vähitellen alkoholi-, päihdetai huumeriippuvaisiksi. Jotkut kuitenkin voivat käyttää vuosiakin ja tiheästi toistuen alkoholia tai päihteitä väärin ilman, että heille kehittyy varsinainen aineriippuvuus. (Huttunen, 2011) Alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö liittyy käytetyn aineen ahdistusta ja pelkoja lievittävään tai humalluttavaan vaikutukseen. Päihtymyksen seurauksena henkilön arvostelukyky ja kyky kontrolloida käytöstään heikkenevät. Jos henkilöllä on osin perinnöllisyyteen perustuva vaikeus tunnistaa humaltumistaan, hän on erityisen altis käyttämään päihdyttävää ainetta liiallisesti. Hyvään alkoholin sietokykyyn liittyy selvästi kohonnut riski myöhemmin kehittyvään alkoholiriippuvuuteen tai alkoholismiin. Myös vaikeuteen tunnistaa oman humalatilansa astetta ja siihen liittyvä alttius humaltua ja sammua liittyy selvästi kohonnut riski myöhemmin kehittyvään alkoholismiin. (Huttunen, 2011)

16 Syrjäytyminen Mikään yksittäinen ongelma ei sinänsä aiheuta syrjäytymistä, vaan kyse on kasaantuvista ja tiivistyvistä ongelmista ja eräänlaisen huono-osaisuuden kehän muodostumisesta (Forssén 2006, Liite 2). Syrjäytyminen määritellään varsin yleisesti yksilöä yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin yhdistävien siteiden heikkoudeksi. Syrjäytyneinä henkilöitä voidaan ajatella sellaisiksi, jotka eivät kykene osallistumaan täysipainoisesti talous-, yhteiskunta- ja siviilielämään ja/tai joiden tulot ja muut resurssit (henkilökohtaiset, perheen ja kulttuuriset) ovat niin riittämättömiä, että he eivät kykene ylläpitämään elintasoa, jota heitä ympäröivässä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä. Syrjäytyminen voidaan näin ollen ajatella taloudellisten resurssien puutteen, yhteiskunnasta eristymisen sekä sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajallisuuden yhdistelmäksi. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) Syrjäytyminen voi olla yksilöllistä, ryhmiä koskevaa tai aluetta koskevaa ja sitä voivat pahentaa ongelmat, jotka liittyvät työntekoon, opetukseen ja elintasoon, terveyteen, kansallisuuteen, huumeidenkäyttöön, sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja väkivaltaan. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) Uudenlaisena syrjäytymisen muotona on viime aikoina noussut esiin eräänlainen verkkosyrjäytyminen, jossa reaalimaailman yhteisöllisyys korvataan verkkoyhteisöllisyydellä ja kiinteillä suhteilla kansainvälisiin sosiaalisiin verkostoihin ja medioihin internetissä. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) Henkilö, jolla ei ole muuta menetettävää kuin välinpitämätön asenne ja alituisesti paha olo, on pelottavan usein vakava uhka muiden tai omalle hyvinvoinnilleen (Lehto 2009). Syrjäytyneiden reagointitavasta riippuen yksilön pahoinvointi suuntautuu joko sisään tai ulospäin. "Acting out" -syrjäytyneet kääntävät pahan olon itsestään ulospäin ja uhkaavat lähiyhteisön rauhaa sekä turvallisuutta. "Acting in" -syrjäytyneet kääntävät pahanolonsa

17 17 sisäänpäin ja käyttäytyvät itsetuhoisesti. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) Syrjäytymisen mahdollisia oireita ovat esimerkiksi aloitekyvyttömyys, arvottomuuden tunne, elämänilon väheneminen, epäluulot, epäsiisteys, eristyminen, harrastusten puute, ihmissuhteiden puute, innostuksen puute, itsekeskeisyys, itsetuhoisuus, kiinnostuksen puute, laiskuus, negatiivisuus, oppositioasennoituminen, passivoituminen, piittaamattomuus normeista ja muista ihmisistä, päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö, sitoutumisen vaikeus, tarkoituksettomuuden tunne, vahva ulkopuolisuuden tunne, voimattomuuden tunne, välinpitämättömyys sekä yksinäisyyden kokemus. (Lehto 2009) Syrjäytymisen ehkäisy Yksilö ja perhe voivat hyvin kun kodissa riittää työtä, toimeentuloa ja terveyttä. Kun parisuhde, vanhemmuus sekä yksilöiden sosiaalinen verkosto ovat kunnossa ja asuminen mallillaan sekä kaikista perheenjäsenistä pidetään yksilöllisesti ja yhdenvertaisesti huolta, on syrjäytymisvaara vähentynyt. Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytymistä syventävien riskitekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen jo havaittuihin ongelmiin, katkeamattoman palveluketjun ja riittävän pitkälle aikavälille laaditun toimintaohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutumisen seurantaa, arviointia ja kehittämistä. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi jo varhain puuttua oppimisesta tai poikkeavuudesta johtuviin epäonnistumisen tunteisiin ja negatiivisiin palautteisiin sekä näiden johtamaan itsetunnon heikkenemiseen ja sen aikaansaamaan välttämiskäytökseen, luovuttamiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva henkilö voidaan palauttaa osaksi yhteiskunnan tasavertaista jäsenyyttä poistamalla ongelmia, jotka liittyvät työntekoon, asumiseen, opetukseen, elintasoon, terveyteen, kansallisuuteen, päihteiden käyttöön, sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, sekä henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan ja viranomaisten

18 18 byrokratiaan. (Helsingin kaupungin hallintokeskus, Turvallisuus- ja valmiusosasto, 2009) 3.3 Eriarvoisuus Suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti parantunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 2012) Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan yleensä sekä hyvinvoinnin aineellisia ulottuvuuksia että aineellisten voimavarojen hankkimiseen tarvittavia edellytyksiä. Tällaisia aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus ja asumistaso. Niiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä. Kaikilla näillä sosioekonomisilla tekijöillä on johdonmukainen ja selvä yhteys hyvinvointiin, terveyteen ja niiden määrittäjiin. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 2012) Koulutus muokkaa ihmisen tietoja, taitoja ja arvoja sekä vaikuttaa hänen ammatilliseen asemaansa. Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä asuu, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa. Ihmisen taloudellinen tilanne puolestaan säätelee muun muassa hänen kulutusmahdollisuuksiaan ja asumisolojaan. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 2012) Vaikutusketju kulkee myös toiseen suuntaan, jossa terveys vaikuttaa sosiaaliseen asemaan. Tällöin puhutaan valikoitumisesta. Ne, joilla on hyvä terveys, pärjäävät paremmin koulutuksessa ja työmarkkinoilla, kun taas terveysongelmien kanssa kamppailevat ihmiset ovat suuremmassa vaarassa päätyä heikkoon sosiaaliseen asemaan. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 2012)

19 Touretten oireyhtymä ja hyvinvointiongelmat (saamieni kirjoitusten pohjalta) Halusin opinnäytetyössäni kartoittaa mahdollisia hyvinvointiongelmia Tourettehenkilöiden ja heidän läheistensä elämässä. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia yhteyksiä oireyhtymällä on hyvinvointiongelmiin ja niiden syntyyn Tourettehenkilöiden ja heidän läheistensä elämässä. Tein kyselykirjeen, jonka Suomen Tourette-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja postitti sähköisesti Tourette-yhdistyksen jäsenille joulukuussa (liite 4) Sain ensimmäisiä kirjoituksia sähköpostiini jo samalla viikolla, mutta en oikeastaan tuossa vaiheessa sen enempää. Laadin joulupyhien jälkeen uuden ilmoituksen muistutuksen muodossa, jonka Tuula Savikuja jälleen postitti yhdistyksen jäsenille. Kirjoituksia alkoi tulla lisää ja niitä tuli aina helmikuun 2012 puoliväliin saakka, yhteensä n. 10 kpl. Kirjoituksia saapui aikuisilta toureetikoilta ja myös Tourette-lasten ja nuorten vanhemmilta. Ensimmäisenä esitän kaksi suoraan lainattua kirjoitusta aikuisilta toureetikoilta, koska mielestäni ne kuvastavat erittäin hyvin hakemiani asioita Tourette-henkilöiden elämästä: Kaipasit siis tietoja touretteen liittyvistä sosiaalisista ongelmista. Kerron nyt hieman omasta kokemuksestani. Olen vähän yli 40-vuotias mies ja eriasteisia touretten oireita minulla on ollut lapsesta asti. Peruskoulun ja lukion aikana en muista kokeneeni juuri koulukiusaamista. Mutta Yo-kirjoituksia ennen rehtori kysyi minulta, pystynkö tekemään kokeet häiritsemättä muita, koska äänelliset ticsit olivat haitanneet joitain. Kokeet sujuivat kuitenkin kohtalaisen hyvin ja kirjoitin B:n yo-paperit. Myöhemmällä iällä yksi työsuhde purettiin heti ensimmäisillä viikoilla koeajan puitteissa touretten vuoksi. En tosin saanut purkamisen oikeaa syytä tietää kuin vasta kuukausia myöhemmin ja välikäden kautta. Minua perehdyttänyt vanhempi henkilö oli kuulemma pelästynyt pakkoliikkeitäni ja näin ollen sain potkut työstä, vaikka muuten pätevyyteni olisi ollut riittävä.

20 20 Pari vuotta sitten sain isännöitsijältä huomautuksen, koska voimakkaat vokaaliticsit olivat häirinneet seinänaapureitani kerrostalossa. Uhkasivat häädöllä. Kerroin ystävällisesti, että en ole tahallani häiriöksi, vaan äänet johtuvat neurologisesta sairaudestani. Asia ymmärrettiin ja onneksi taloyhtiön hallitus oli suvaitsevainen. Toki äänien hillitsemisen kanssa joudun edelleen tekemään kovasti töitä. Ehkä jollain tavalla oireyhtymä on myös tehnyt minusta varautuneen ja jännittyneen muissakin ihmissuhteissa. Pinnallinen keskustelu ja small-talk toki sujuvat, mutta syvällisempi tutustuminen esim vastakkaiseen sukupuoleen on rajoittunutta. Pitkiä seurusteluaikoja en juuri ole kokenut. Nuorempana oli joitakin parisuhteita, mutta niissäkään en voinut koko persoonaani tuoda esille. Kahdesti minulta on kysytty, mistä pakkoliikkeeni johtuvat. Olen selittänyt asian ja vastapuoli kertoi ymmärtävänsä sen. Mutta melko pian suhteet kariutuivat tämän jälkeen. Syitä voi olla toki muitakin, mutta epäilemättä touretten oireet olivat yksi syy. Tällä hetkellä olen palkkatuetussa työsuhteessa ja saan tehdä etätöitä kotoa käsin. Edellä mainitsemani potkut koeajalla on syy miksi minun on ollut vaikea hakeutua työpaikkoihin, joissa on oltava jatkuvassa kontaktissa muihin ihmisiin. Pidän kyllä nykyisestä etätyöstäni ja olen saanut siitä hyvää palautetta. Mutta jonkin verran tunnen olevani syrjäytynyt, kun puurran vain yksin tietokoneen ääressä ja satunnaisesti olen puhelimitse yhteydessä muihin ihmisiin. Päihdeongelmista en ole kärsinyt. Joskus viikonloppuisin tulee kyllä otettua hieman alkoholia, mutta mihinkään ryyppyputkiin minusta ei ole. Kehoni vaan ei siedä kovia krapuloita ja "korjaussarjat" ei ole mun juttu. Muutaman drinkin tai oluen jälkeen nousuhumalassa oireet jäävät minullakin ikään kuin taka-alalle ja joskus jopa loppuvat lähes kokonaan, kuten sinäkin kerroit kokeneesi. Humalassa ollessa on vaan itsevarmempi fiilis ja touretten voi silloin "unohtaa" koko illaksi. Minulle pahinta on seuraavan päivän oireilu. Vaikka krapula ei muuten olisikaan fyysisesti kovin paha tai olo kuvottava, niin ticsit ovat silloin varsin uuvuttavia ja niiden hallinta on huomattavasti hankalampaa kuin normaalisti. Tämän vuoksi en viitsi

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot