KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja toimintakulut hallintokunnittain Toimintatuotot ja toimintakulut tulosalueittain KESKUSHALLINTO Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Yleinen luottamushenkilöhallinto Tarkastustoimisto Kaupunginkanslia Matkailupalvelu Henkilöstöpalvelut Työllistäminen ATK-palvelut Hankintakeskus Kehittämishankkeet Yhteisöt ja yhtiöt Jäsenmaksut ja vastaavat Yhteisöavustukset Korttelikodit Orkesteri Teatteri Alueraha Tutkimusapurahat Suuret tapahtumat Kansainvälisyys, viestintä ja markkinointi Suunnittelu- ja rahoitusvirasto EU-projektit

3 2(3) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut Avoterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö Koti- ja laitoshoito Päivähoito Sosiaalihuolto SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta Sivistystoimen palvelukeskus Opetustoimen vuosiavustukset Kotikuntakorvaukset Peruskoulu Lukio Ammatillinen koulutus Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Kotkan opisto Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimi Kaupunginkirjasto Museotoimi Kansainvälinen urkukilpailu Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Liikunta ja nuorisolautakunta TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Maankäyttöosasto Kunnallistekninen osasto Talo-osasto Tilapalveluosasto Pelastustoimi Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennusvalvonta

4 LIIKELAITOKSET Kymenlaakson Pelastuslaitos Kotkan Vesi Kymijoen Työterveys Sivu 3(3) INVESTOINNIT Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma, ulkoinen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä Toimintatuotot ja toimintakulut lajeittain

5 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen 2005 Kotkan kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, mikä ohjaa toimielinten toimintaa ja sen rahoitusta. Keväällä 2003 päivitetty Kotkan kaupunkistrategia Meiän Kotka on taloussuunnitelman ja talousarvion laadinnan ohjeena. Strateginen kehittäminen on kytketty keskeiseksi osaksi johtamis-, budjetointi-, taloussuunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kotkan Visio 2010 MEIÄN KOTKA Merikaupunki Kotka on aloitteellinen kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistäjä. Kotkalaisuus perustuu aktiiviseen osallistumiseen, yrittäjyyteen, omaan vastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kotka käyttää kaikissa toiminnoissaan uusinta tietämystä väestön ja ympäristön hyvinvoinnin kehittämisessä. Kaupunginvaltuusto arvioi ja tarkisti kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit uudelleen Valtuusto tiivisti kriittisten menestystekijöiden määrän 16:sta 7:ään. Sisällölliset muutokset olivat vähäisiä. Kaupunkistrategian ohjausryhmä päätti kokouksessaan , että menestystekijät ja arviointikriteerit tässä muodossaan ovat edelleen tarkoituksenmukaiset ja niitä käytetään vuoden 2005 talousarviota laadittaessa. Vaikuttavuus Osaaminen ja Uudistuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Elinkeinotoiminta Johtaminen ja henkilöstö Seutuyhteistyö Prosessit ja Rakenteet Kaupungin toimintaympäristö ja tehtävät Resurssit Talous Ympäristö ja ilmapiiri Valtuusto on vahvistanut kullekin menestystekijälle arviointikriteerit (mittarit). Arviointikriteereitä menestystekijöiden toteuttamiseksi valittiin 23 kpl. Ne esitetään seuraavassa näkökulmittain perusteluineen ja selityksineen.

6 2 VAIKUTTAVUUS KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN LAATU Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Hyvinvointitase Kehitetään hyvinvointia kuvaavia mittareita osana Kymenlaakson hyvinvointistrategiaprosessia Väestön odotettavissa oleva elinikä Elinikää kasvatetaan kaupungin käytössä olevin keinoin ja resurssein Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Edistetään asiakaslähtöisyyttä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Kehitetään uusia osallistumismuotoja (ml. sähköinen asiointi) Hyvinvointitase Kotkan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia parantamalla ihmisten edellytyksiä toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hyvinvointiin kuuluvat lisäksi mm. työllisyys, toimeentulo, asumisolosuhteet, yhdyskunnan infrastruktuuri, kulttuuriympäristö sekä sosiaalinen turvallisuus terveellisessä ja viihtyisässä elinympäristössä. Sen lisäksi siihen kuuluvat elinoloihin liittyvä ihmisten oma subjektiivinen kokemus elämänsä hallinnasta ja siinä onnistumisesta. Kaupunkistrategiaprosessin yhteydessä kehitetään hyvinvointitasetta kuvaavia indikaattoreita (mittareita). Väestön odotettavissa oleva elinikä Kotkalaisten elinajanodote on keskimääräistä alhaisempi (erityisesti miesten keskuudessa) koko maahan verrattuna. Tavoitteena on kasvattaa elinajan odotetta kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Kaupunki edistää asukkaidensa mahdollisuuksia turvalliseen ja viihtyisään asumiseen, työntekoon, virikkeelliseen kaupunki- ja luonnonympäristöön sekä vapaa-aikaan. Se turvaa palveluiden saatavuuden ja laadun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelujärjestelmä painottaa ennaltaehkäisyä, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, ja se tarjoaa riittävät ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti kohdentuvat palvelut, edistää asukkaidensa omaa aktiivisuutta ja toimintamahdollisuuksia ja etsii yhteistoimintahyötyjä sekä seudullisesti että ns. kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakasryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Palveluja tuottavat kunnan lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta siitä, kuka ne tuottaa. Palvelujen kehittäminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kaupungin ja kuntalaisten väliseen vuorovaikutukseen.

7 3 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Palvelujen tarjontaperiaatteisiin kuuluu, että asiakaslähtöinen palvelutuotanto sisältää tiedottamisen palveluista, ja että palvelut kohdennetaan asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Palautejärjestelmän avulla seurataan palvelujen vaikuttavuutta. Asukkaille luodaan mahdollisuus vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon sen valmistelusta lähtien. Kaikilla asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua aktiivisena toimijana kotkalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä parannetaan riittävällä ja avoimella tiedottamisella. Äänestysaktiivisuus on alhainen. Eräs keino äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on saada nuoret mukaan. Kotkaan on perustettu nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti, joille annetaan riittävät toimintaedellytykset. Samoin kaupungin organisaatiossa olevia vammais- ja vanhusneuvostoja sekä korttelikotitoimintaa tuetaan. Verkkopalvelulla ja sähköisellä asioinnilla edistetään osallistumista. Eri viranomaisten välisellä yhteispalvelulla palvellaan asiakkaita niin, että erilaisten tietojen hankinta voi tapahtua keskitetysti viranomaisten eikä asiakkaiden toimesta. ELINKEINOTOIMINTA Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Kotka lentoon ohjelma (Tutkimus- ja 130 uutta ja uudistettua (säilytettyä) kehityshankkeet) työpaikkaa Elinkeinostrategia Kotkan Haminan seudulle 500 työpaikkaa/vuosi Työpaikkakehitys Kotkaan yli 300 työpaikkaa/vuosi Elinkeinoelämää tukeva koulutustoiminta Ammatillinen koulutuskeskus määrittelee tavoitetason. Innovatiivisuusaste ja osaamisverkostot Professorit ja tutkimusjohtajat ovat käynnistäneet uusia elinkeinoihin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja hankkeita. Strategian painopistealoille on muodostunut toimivia osaamisverkostoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeet (ent. Kotka lentoon) Tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan kaupunginhallituksen asettamien ehtojen ja periaatteiden mukaisesti. Hankkeilla on tarkoitus lisätä uusia työpaikkoja. Elinkeinostrategia Kaupungin elinkeinostrategian tavoitteena on päästä myönteiseen työpaikka- ja väestökehitykseen viimeistään vuonna Luodaan tiivis vuorovaikutus elinkeinoelämän ja kaupungin johdon välille. Työpaikkakehitys Tavoitteena on turvata olevat työpaikat ja luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle. Elinkeinoelämää tukeva koulutustoiminta Kehitetään uusia toimintamalleja oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Kehitetään alueellista osaamista vastaamaan riittävän nopeasti elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Tällä

8 4 toiminnalla ehkäistään myös koulutetun työvoiman poismuuttoa kaupungista. Samalla luodaan uudentyyppistä koulutuskysyntää paikkakunnalle. Innovatiivisuusaste ja osaamisverkostot Kotkan kaupunki panostaa julkiseen ja yksityiseen tutkimus- sekä kehitystyöhön. Seudun elinkeinostrategiaan valittujen osaamisalojen mukaisesti Kotkan kaupunki panostaa logistiikkaan, prosessiteollisuuteen ja metalliteollisuuteen verkostoineen, teknologia- ja innovaatiopuistoon, matkailuun, IT-alaan, energia- ja ympäristötekniikkaan, korjausrakentamiseen, kalatalouteen ja hyvinvointipalveluihin. Työnjakoa mm. osaamiskeskusohjelman kanssa edistetään. Työvoiman saanti alueelle turvataan. Taataan maankäytölliset valmiudet ottaa uusia yrityksiä ja asukkaita Kotkaan ja seudulle. Kotkan kaupunki järjestää palvelut yritysten perustamiselle, rahoitusneuvonnalle, yritysten kehittämiselle, sijoittumisneuvonnalle sekä seudun ja yritysten kehittämisprojekteille. SEUTUYHTEISTYÖ Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Sopimukset Laaditaan uusia yhteistyösopimuksia. Ylikunnalliset palvelut Edistetään uusien ylikunnallisten palvelujen järjestämistä Seutuyhteistyö Kotkalla on vetovastuu seudun kehittämisessä. Kotka kaupunki sitoutuu osaltaan yhteisiin seudullisiin tavoitteisiin. Kotkan - Haminan seutu muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon pääkaupunkiseudun kasvulle ja laajenemiselle mm. nopeutuneiden liikenneyhteyksien ja valmiin palvelurakenteen myötä. Rantarata pääkaupunkiseudulle on tulevaisuuden mahdollisuus, jota Kotka tukee. Kotka kiirehtii E18-tien loppuun rakentamista. Seudun erityisosaaminen hyödynnetään ja kuntien keskinäistä yhteistyötä lisätään. Peruskuntien erikoisosaamisen ja välineistön yhteiskäyttöä tehostetaan ja erilaisten päivystysorganisaatioiden yhdistäminen selvitetään. Toimialat selvittävät osaltaan yhteistyön käynnistymismahdollisuudet mm. seuraavissa toiminnoissa: - liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä kulttuurin toimialue - seudulliset matkailu- ja vapaa-aikapalvelut - toisen asteen koulutuksen yhteistyö - yhteisesti hoidettavat hyvinvointipalvelut - teknisen toimialan yhteispalvelut sekä mahdolliset viranomaispalvelut Ylikunnalliset palvelut Kotkan edunvalvontaa seutuasioissa vahvistetaan kaupunkistrategian mukaisesti. Kotka järjestää omaan organisaatioonsa riittävän vahvan osaamisen ylikunnallisissa asioissa sekä aluekeskusohjelmaan liittyvien projektien edistämisessä. Seutuasioiden tehostamiseksi toteutetaan tilaaja-tuottaja mallia, jossa määritellään sopimuksin sekä tilaajan että tuottajien intressit ja edunvalvonta.

9 5 YMPÄRISTÖ JA ILMAPIIRI Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Kaupunkiympäristön viihtyisyys Panostetaan kaupunkiympäristöön ja viihtyvyyteen Ympäristöraportti Laaditaan vuosittainen ympäristöraportti Luovuusaste ja kotkalainen identiteetti Edistetään kaupungin käytössä olevin keinoin luovuutta ja vahvistetaan Kotkan identiteettiä Kaupunkiympäristön viihtyisyys Kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen kestävällä tavalla alueellaan. Tämä merkitsee vaatimusta ympäristöllisten arvojen edistämistä koko Kotkan yhdyskunnan alueella. Ympäristöasiat koskevat kaikkia kunnan asukkaita. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. asukkaiden työllisyyteen, toimeentuloon, viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveyden edistämiseen. Ympäristöasiat huomioon ottavalla suunnittelulla luodaan hyvät lähtökohdat kestävälle kaupunkikehitykselle, jossa rakennettu miljöö, virkistys- ja vapaa-aika-alueet, esteettiset ja kulttuuriset arvot, luonnon ja kaupunkihistorian monimuotoisuus lomittuvat harmoniseksi elinympäristöksi. Vihreää puistokaupunki-ilmettä kehitetään ympäristöarvot huomioon ottavalla kaavoituksella ja infrastruktuurin rakentamisella. Rakennettuja viheralueita pidetään vähintään nykyisellään ja kulttuurimaiseman ja luonnon-aluekokonaisuuksia säilytetään niin, että niitä voidaan käyttää kuntalaisten virkistykseen. Ympäristöriskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä tehostetaan sekä varaudutaan mahdollisiin torjuntatoimenpiteisiin. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Päiväkodeissa ja kouluissa opiskellaan kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyviä asioita. Kotkan kaupungin ympäristöperiaatteisiin kuuluu se, että ympäristöasiat otetaan huomioon osana koko konsernin johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja -vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tavoitteena on edistää ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen näkökulman tasapainottamista koko kaupungin toiminnassa. Ympäristötoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon paikalliset, kansalliset ja globaalit ympäristötavoitteet kestävän yhdyskuntakehityksen tavoitteet sekä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeet. Ympäristöraportti Kestävän kehityksen ja ympäristöindikaattorien avulla kaupunki seuraa kaupunkipolitiikan onnistumista ja paikallisuuden omaleimaista kehittymistä. Kuntalaisia aktivoidaan osallistumaan uusilla tavoilla palvelujen kehittämiseen. Osaamisperustan rakentuminen aloitetaan kodeissa, päiväkodeissa ja peruskouluissa. Tietoyhteiskuntavalmiuksia tuetaan kaikilla tasoilla ja eri yhteiskuntaryhmissä. Ympäristölaskenta ja -raportointi ovat osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Vuosittain laaditaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportti. Kotkaan syntyy jätteiden hyötykäytön osaamiskeskus. Luovuustase ja kotkalainen identiteetti Kotka on luovan kulttuurin ja innovaatioiden kaupunki. Sitä osoittaa perinteisesti vahva musiikki-, teatteri-, kirjallisuus- ja muu taide-elämä. Tämän perinteen vahvistamiseksi kaupunki edistää kuntalaisten ja yhteisöjen kulttuurista sekä henkistä vireyttä ja syventää moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Kotka on kestävällä ja tasaarvoisella tavalla avoimeen vuorovaikutukseen perustuva kansalaisten yhteiskunta. Kotka tiivistää yhteistyötään elinkeinoelämän, yliopistojen ja oppilaitosten kanssa osaamisperustan vahvistamiseksi ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi tukemaan prosesseja tietopääomasta yritystoiminnaksi.

10 6 OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Strateginen ja poliittinen johtaminen Käytetään strategista johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää Operatiivinen johtaminen Konsernin johtamisen perustana BSC- (Balanced Scorecard) -johtamistyyli ja viitekehys Henkilöstöstrategia ja -raportointi Toteutetaan hyväksyttyä henkilöstöstrategiaa Strateginen ja poliittinen johtaminen Kotkan johtamisjärjestelmä tukeutuu strategiseen johtamiseen. Johtamisjärjestelmä perustuu kannustavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Johtamisessa kannustetaan työn vaativuuden edellyttämää osaamista. Kaikissa hallintokunnissa on käytössä strategiseen johtamiseen kuuluvat tulos- ja kehityskeskustelut (strategian ja oman työn yhteys). Operatiivinen johtaminen Kaupunkistrategian suuntaiset tavoitteet luodaan yhdessä. Huolehditaan toimivasta tiedonkulusta. Tuetaan itsensä jatkuvaa kehittämistä. Otetaan huomioon joustavuus ja yksilöllisyys. Edistetään työpaikan hyviä ihmissuhteita. Työtehtävien kierrätyksellä luodaan uutta työmotivaatiota. Jaetaan tehtävät ja vastuu oikeudenmukaisesti sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmää. Selvitetään työnkuormitus, työnohjaus ja koulutustarpeet. Pidetään huoli henkilöstön työkyvystä ja virkistyksestä. Kehitetään työterveyshuoltoa. Henkilöstöstrategia ja raportointi Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi turvataan. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti. Tuetaan henkilöstön uusia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja uuden oppimista. Kotkan kaupunki soveltaa samoja menetelmiä myös tytäryhtiöihin. Kaupunginjohto käy tarvittavat tulos- ja kehittämiskeskustelut valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian pohjalta. Siirretään osaamista eri tasoille strategiakoulutuksen perustalta ja varmistetaan riittävät tietoyhteiskuntavalmiudet. Tuetaan henkilöstön tieto-taidollisia valmiuksia. Kehitetään tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Otetaan huomion kohteeksi työhyvinvointi. Henkilöstön määrä mitoitetaan hallitusti palveluiden turvaamiseksi. Henkilöstön koulutus, ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen tehdään suunnitelmallisesti. Työkulttuurille luodaan yhtenäiset ja yhdessä sovitut tavoitteet.

11 7 PROSESSIT JA RAKENTEET KAUPUNGIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TEHTÄVÄT Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Sijainti ja rakenne Hyödynnetään sijaintia idän ja lännen vuorovaikutusalueella Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit Asiakkuuteen perustuva malli käytössä Päätöksentekojärjestelmän toimivuus Edistetään päätösten laadullista valmistelua Sijainti ja rakenne Hyödynnetään Kotkan maantieteellistä ja merellistä sijaintia, satamaa sekä itärajan läheisyyttä ja toimivaa infrastruktuuria ja palveluvarustusta. Tuetaan viihtyisien asuinympäristöjen rakentamista. Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit Kaupunki järjestää kotkalaisten tarpeisiin perustuvan palvelutuotantonsa tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Kaupungin tehtävät ja organisaatio arvioidaan uudelleen. Toimintojen tuloksellisuutta parannetaan asiakkuuksiin perustuvilla toimintamalleilla ja konsernin sisäistä yhteistyötä tiivistämällä. Yhteyksiä alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin laajennetaan. Palveluprosesseja kehitetään asiakkuuksien perusteella ja palvelut tuotteistetaan kilpailukyvyn parantamiseksi ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Päätöksentekojärjestelmän toimivuus Demokratian toimivuutta edistetään parantamalla kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Uusilla toimintamalleilla kehitetään asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tehostetaan konsernin sisäistä yhteistyötä ja hallintoa. Valtuuston ja kaupunginhallituksen asemaa vahvistetaan mm. strategisessa johtamisessa, konserniohjauksessa ja omistajapolitiikan toteuttamisessa.

12 8 RESURSSIEN HALLINTA TALOUS Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2005 Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminetaavuus viimeistään vuonna 2007 Tavoitteena on vuosikatteen ja poistojen vas- Tuloveroprosentti ja maksupolitiikka Tulovero on 18,75 %, maksut ovat vertailukaupunkien keskitasossa Omistajastrategia Uusi omistajastrategia valmis ja käytössä Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminen Talousarvio 2005 ja taloussuunnitelma laaditaan niin, että asukkaiden peruspalveluiden järjestäminen voidaan hoitaa. Tavoitteena on tasapainoisen ja vakaan talouden turvaaminen. Taloussuunnitelmaan sisältyvää ja palvelurakenteisiin liittyvää sopeuttamisprosessia jatketaan eri keinoin niin, että vuosikate vastaa vähintään poistojen määrää viimeistään vuonna Pitämällä investointitaso riittävänä kaupunki säilyttää dynaamisuutensa ja turvaa infrastruktuurinsa toimivuuden. Vuosikate on 52 % poistoista kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Tuloveroprosentti ja maksupolitiikka Palvelut turvataan nykytasolla niin, että kaupungin tuloveroprosentti ja keskeiset maksut säilyvät vertailukuntien keskimääräisellä tasolla. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen verotuloarviot pohjautuvat 0,75 %-yksikön kunnallisveroprosentin nostoon vuonna 2005, jolloin veroprosentti on 18,75. Veroprosentin nostoon liittyen laaditaan vuoden 2005 loppuun mennessä toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi viimeistään vuonna Toimenpideohjelmaan sisällytetään mm. investointien vaikutukset käyttötalouteen ja talouden tasapainoon. Omistajastrategia Rakennetaan aktiivinen omistajapolitiikka ja konsernin omistajastrategia. Kaupunki seuraa konsernin liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoitteiden toteutumista sekä huolehtii siitä, että päätökset näissä konsernin yhteisöissä tukevat koko konsernin etua.

13 9 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 7 kriittistä menestystekijää. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelustrategiassa määritellään palveluiden strategiset kehittämislinjat, joiden toteutumisesta, tarvittavista resursseista ja seurannasta huolehditaan kaupungin normaalin taloussuunnitteluprosessin avulla. Palvelustrategiset periaatteet ovat: Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kuntalaisten omaan aktiivisuuteen. Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakas-ryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Kotkan tulee järjestää oma palvelutuotantonsa siten, että kaupunki pysyy kaikilta osin kilpailukykyisenä. Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan itse. Kotka huolehtii kuntalaisten palveluista kuntakonsernin eri organisaatioiden kautta. Kotka-konserniin kuuluu kaupungin keskushallinto ja toimialat sekä 3 liikelaitosta ja 12 osakeyhtiötä, joissa kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki on myös osakkaana erinäisissä muissa yhteenliittymissä ja yhteisöissä, joista merkittävin palveluiden tuottaja on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Palveluja kaupungin asukkaille tuottavat kaupunkikonsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa. Kuntien välisen yhteistoiminnan ja uusien tuotantotapojen on tuotava lisäarvoa palvelujen käyttäjille ja kaupungin asukkaille. Kuntalaisille suunnattuja palveluja ja asiointia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon verkkopalveluiksi. Kaupungin kehittäminen ja sen kilpailukyvystä huolehtiminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi, jolle varataan riittävät resurssit. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon.

14 10 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on säilyttää nykyinen väestömäärä. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kuluvana vuonna väestökehitys on kääntynyt positiiviseksi, kaupungin asukasluku oli Kuitenkin Kotkan väestöstä nuorten osuus on edelleen vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,5 Tilastokeskuksen negatiivisen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % % , , , , , , , , , , , , v v. 65v

15 11 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Tilastokeskus, ennakkotieto) (Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n arvio) Työttömyysaste oli vuoden 2003 lopussa 14,6 % (15,7 % vuonna 2002, 16,5 % vuonna 2001 ja 17,9 % vuonna 2000). Syyskuussa vuonna 2004 Kotkan työttömyysaste oli 14,2 %. 4. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kääntyminen vahvaan kasvuun on näkynyt toistaiseksi vain vähän Suomen taloudessa, sillä tuotannon kasvu on meillä perustunut edelleen kotimaiselle kysynnälle. Vuoden 2004 alun kasvu osoittautui odotettuakin vahvemmaksi, paljolti yksityisen kulutuksen voimakkaan lisäyksen vuoksi, mutta nopeimman kasvun vaihe lienee taloudessa kuitenkin jo sivuutettu. Kokonaistuotannon vuodelle 2004 ennustettu 2,9 prosentin kasvu rakentuu edelleen vahvasti yksityisille palveluille, mutta sen lisäksi teollisuudesta tulee viimevuotista selvästi suurempi kasvusysäys. Yhdysvalloissa on odotettavissa talouspolitiikan kiristäminen pitkään jatkuneiden tasapainottomuuksien lieventämiseksi. Öljyn korkeaksi noussut hinta vähentää öljystä suuresti riippuvaisten Aasian maiden kasvumahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen talouskasvun arvioidaan hidastuvan ensi vuonna. Kotimaiset edellytykset tuotannon kasvulle ovat edelleen tyydyttävät perustekijöiden suhteen. Viennin kasvun ennakoidaan nopeutuvan ensi vuonna 4,5 prosenttiin. Elektroniikkateollisuuden lisäksi perinteisempikin vientimme hyötyy kulutuksen ja investointien voimistumisesta Euroopassa. Vaihtotaseen ylijäämä noussee tästä vuodesta. Kotitalouksien ostovoiman lisäys jää selvästi pienemmäksi kuin tänä vuonna. Kokonaistuotannon ennakoidaan lisääntyvän 2,7 % eli jo hieman vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kasvu on sikäli tasapainoisempaa kuin muutamana viime vuonna, että niin nettovienti, kulutus kuin investoinnitkin tuovat kasvuun positiivisen panoksen. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän ensi vuonna ensisijaisesti palveluelinkeinoissa, mutta teollisuudessakin työpaikkojen väheneminen miltei pysähtyy, ja työllisten määrän ennakoidaan lisääntyvän kaikkiaan :lla. Työllisyysasteen odotetaan palautuvan vuoden 2003 tasolle, 67,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 8,5 prosenttiin. Hintojen nousu nopeutuu, kun inflaation tänä vuonna liki pysäyttäneen alkoholijuomien veronalennuksen vaikutus jää pois. Kunnallistalouden kehitys Kuntatalous on kokonaisuudessaan ollut alijäämäinen vuosina 2003 ja 2004 lähinnä heikosta verotulokehityksestä johtuen. Kuntien yhteisövero-osuutta on leikattu samalla, kun ansiotulojen verovähennyksiä ei ole täysimääräisesti kompensoitu. Kunnallisverosta onkin tullut yhä voimakkaammin progressiivinen, ja ansiotulovähennys ulottuu jo euroa vuodessa ansaitseviin henkilöihin. Keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti on nyt 18,12, mutta siitä johtuva veroaste on enää 14 %. Tuloveroprosentin korotus ei siis tuo kunnan kassaan verotuloja samalla lailla kuin aikaisemmin. Tulevan valtuustokauden keskeisimpiä haasteita on menojen pitäminen arvioidun verotulojen kasvun tasolla. Tämä edellyttää maltillista palkkakehitystä ja sitä, että kunnille ei aseteta jo

16 12 päätettyjen lisäksi uusia tehtäviä tai velvoitteita. Ministeriöt ovat valmistelleet yhdessä kuntien kanssa ensimmäistä kertaa koko vaalikauden kattavan peruspalveluohjelman. Siihen perustuen laaditaan vuosittain peruspalvelubudjetti. Menettelyn tavoitteena on, että kaikkia kuntien velvoitteista aiheutuvia kustannuksia ja tuloja tarkastellaan ja tasapainotetaan samanaikaisesti. Sillä pyritään myös turvaamaan, että uusia velvoitteita ei myöskään sälytetä kunnille yllätyksenä tai ilman vastaavia voimavaroja. Kuntien talous , mrd. euroa (Lähde: KUTHANEK ) Toimintakate -16,36-16,99-17,60-18,28-18,91-19,53 Verotulot 13,50 13,50 14,10 14,80 15,40 15,92 Käyttötalouden valt. os. 4,29 4,78 5,04 5,32 5,61 5,82 Muut rahoituserät, netto 0,13 0,12 0,10 0,10 0,11 0,12 Vuosikate 1,56 1,41 1,64 1,94 2,21 2,33 Poistot -1,61-1,62-1,64-1,66-1,69-1,69 Satunnaiset erät, netto 0,26 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 0,21 0,04 0,25 0,53 0,77 0,89 Vuosikate 1,56 1,41 1,64 1,94 2,21 2,33 Satunnaiset erät, netto 0,26 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tulorahoituksen korjauserät -0,45-0,33-0,25-0,25-0,25-0,25 Investoinnit, netto -2,33-2,21-2,20-2,20-2,20-2,20 Rahoitusjäämä -0,96-0,88-0,56-0,26 0,01 0,13 Lainakanta 5,60 6,22 6,62 6,81 6,80 6,71 Kassavarat 3,31 3,04 2,87 2,80 2,80 2,84 Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen edellyttämät yhteensä noin 502 miljoonan euron valtionosuuksien lisäykset tehdään jaksotetusti neljän vuoden aikana. Vuosina valtionosuuksia lisättäisiin yhteensä noin 86 miljoonalla eurolla kunakin vuonna eli yhteensä 258 miljoonalla eurolla. Loppuosa tarkistuksesta, 244 miljoona euroa, lisättäisiin vuoden 2008 valtionosuuksiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi vuonna 2003 noin 4,5 % eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Vuosille tehty tulopoliittinen ratkaisu ja siihen liittyvä kuntaalan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa noin kolme prosenttia kumpanakin vuonna. Sopimuskorotusten, liukumien, rakennemuutosten sekä henkilökunnan volyymin kasvun johdosta palkkasumman arvioidaan lisääntyvän vuonna 2004 keskimäärin edelleen 4,5 %. Tulopoliittinen sopimuskausi päättyy vuoden 2005 helmikuussa. Tällä hetkellä ei tiedetä syntyykö uusi tulopoliittinen sopimus nykyisen sopimuskauden jälkeen. Laskennallisena oletuksena on, että kunta-alan ansiotaso kohoaa yleisen kehityksen mukaisesti keskimäärin 3,5 %. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna noin 11,7 mrd. euroa. Vuonna 2005 tilitysten arvioidaan kohoavan 4,5 %. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä, mutta kuntatalouden rahoituksen kannalta uhkana on, että verovähennyksiä lisätään osana mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vuoden 2005 kunnallisveron kertymiä arvioitaessa lähtökohtana on ollut, ettei veroperusteiden mahdollisia muutoksia ole otettu huomioon. Niin ikään kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty tämän vuoden tasolla. Tämän hetken arvio on, kun-

17 13 nallisveron tilitysten määrä on runsaat 12 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee noin 6 % ensi vuonna. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Valtionosuusuudistukseen liittyen valmistellaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Kuntien verotulojen kehittyminen on paljolti riippuvainen siitä, millä tavoin odotettu kansainvälisen talouden nousu toteutuessaan vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Samoin syksyllä mahdolliseen tehtävään tulopoliittiseen ratkaisuun liittyvät veropäätökset vaikuttavat kuntien verotulojen kehitykseen. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ, M TILIVUOSI ** 2005** 2006** 2007** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 8,2-0,9-0,5 3,6 4,9 4,1 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -37,8-32,5 1,1 5,9 6,5 5,3 Kiinteistövero Muutos % 4,8 4,3 7,4 5,6 4,0 2,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 0,2-4,0 0,0 3,9 5,0 4,1 Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistuksen, josta annetun lakiesityksen (He 181/2004) mukaan vuonna 2005 kunnille maksetaan 86 milj. euroa, vaikutukset Kotkan kaupungille sisältyvät valtionosuusarvioihin. Vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,17 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty kustannustenjaon tarkistusta ja vuonna 2005 aloitettavia uusia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu 1 491,99 euroa/asukas, jota lisäksi korottava osuus on 41,38 euroa asukasta kohti, jolloin rahoitusosuus on yhteensä 1 533,37 euroa. Korottavaan osuuteen sisältyy valtionosuusvähennys 51,6 milj. euroa liikenne- ja tapaturmavakuutusten ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta sekä lastensuojeluun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittava noin 8 milj. euron lisäys. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus tarkistuksesta on 132 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonaa euroa otetaan huomioon vuoden 2005 valtionosuuden perusteissa eli yksikköhinnoissa. Se on 22 miljoonaa euroa enemmän kuin valtion talousarvioesitykseen oli otettu. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi vuodelle 2005 on arvioitu 618 euroa asukasta kohti. Arvio nousi alkuperäisestä 4 euroa. Kaikkien yksikköhintojen tarkistamisessa on lähtökohtana 2,3 %:n indeksitarkistus. Indeksitarkistusta ei tehdä kuitenkaan valtion talousarvioon perustuviin kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön ja teatterin yksikköhintoihin. Nuorisotyön yksikköhinnaksi vahvistettaneen 12,50 euroa.

18 14 Edellä mainitut muutokset on tehty kaupungin valtionosuusarvioihin. Verotulotasaus lasketaan kahden vuoden takaisten verotietojen perusteella eli 2005 tasauslaskennan pohjana on verotusvuosi Verotus valmistuu seuraavan vuoden lokakuun lopussa ja tasauslaskelmat vahvistetaan joulukuussa. Arvioitua parempi vuoden 2003 kunnallisveron kehitys johtaa siihen, että kaupunki maksaa lähes 26 % enemmän verotulotasausta vuonna 2005 kuin kuluvana vuonna. Kehykseen verrattuna tasaus on noussut yli euroa. Tasauksen vaikutus on laskettu suoraan toimialakohtaisiin valtionosuuksiin. Valtionosuuksien kokonaisnousu Kotkassa jää 2,7 %:iin. Kotkan kaupungin valtionosuudet hallinnonaloittain, 1000 euroa Lähde: SM, STM, OPM VUOSI Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtion- Siitä: Yleinen Yleinen STM STM OPM OPM osuudet Verotulovaltionosuus Verotulo- valtionosuus ennen Verotulo- ml. vero- ennen Verotulo- ml. vero- yhteensä tasaus ennen vero- tasaus ml. vero- verotulo- tasaus tulotasaus verotulo- tasaus tulotasaus tulotasausta (6 %) tulotasaus tasausta (57 %) tasausta (37 %) Verotulot Vuoden 2005 talousarvio on laadittu käyttäen 18,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2005 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä ennakkotieto vuoden 2003 verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan verotettavien ansiotulojen kasvu Kotkassa vuonna 2003 oli noin 2,7 prosenttia ja koko maassa 2,9 prosenttia. Kuluvalle vuodelle toteutetut verokevennykset ja jäännösverojen väheneminen ennakoivat tilityksissä tuloveron jäävän vuoden 2003 tasolle eli talousarvioon verrattuna jopa 3,5 milj. euron pienempää kertymää. Vuonna 2004 kunnallisveron kumulatiivinen lasku vuoteen 2003 verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 1,9 prosenttia, n. 2 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2003 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2004 perusteisiin korjaavat kuitenkin tilannetta ja toteutuma on lähellä talousarviota. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2005 arvioidaan noin 138,3 milj. euroa, mikä on 3 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna ilman veroprosentin korotusvaikutusta. Veroprosentin korotus 0,75 %-yksiköllä lisää verotuloja noin 5,3 milj. euroa. Vuoden 2005 yhteisöveron tilitysten arvioidaan vastaavan valtakunnallista kehitystä. Jakoosuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kuntaryhmän jako-osuus kasvaa 19,75 %:sta 22,03:iin, koska kunnille kompensoidaan pääomatuloverotukseen ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmään tehtävien muutosten vaikutus. Voimalaitoksille määritetään erillinen kiinteistöveroprosentti 1,4. Muut kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan. Arviota muutoksen vaikutuksesta on vaikeaa tehdä, koska voimalaitosrakennusten verotusarvoja ei eritellä verottajan vuosittain toimittamissa maksuunpanotiedoissa. Lisäksi on huomioitava, että kiinteistöveron kertymän tendenssi on ollut hiukan laskeva Kotkassa viime vuosina.

19 15 Maksut ja taksat Kotkan Veden nykyinen taksa tuli voimaan ja voimassa olevat taksat ovat (alv 0 %): Talousveden käyttömaksu 1,16 /m 3 ja perusmaksuyksikkö omakotitalon osalta1,68 /kk, jäteveden käyttömaksu 1,20 /m 3 ja perusmaksuyksikkö omakotitalon osalta 1,68 /kk. Perustamissopimuksen muutoksen yhteydessä (Kv ) kaupunginvaltuustolle esiteltiin pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jossa taksoja esitettiin korotettavaksi yleistä kustannuskehitystä ja lisääntyvää lainaottotarvetta vastaavasti n. 2-3 %/v. Voimassa oleva perustamissopimus sekä myöskin vesihuoltolaki edellyttävät, että vesihuoltolaitos kattaa toimintansa tulorahoituksellaan, jossa kustannusmuodostus on läpinäkyvää. Kotkan Vesi on päättänyt taksankorotuksista alkaen. Ne on tarkoitus kohdentaa sekä talousveden että jäteveden perusmaksuihin, joita molempia korotetaan kaikissa maksuluokissa 25 %. Taksankorotuksen laskennallinen kokonaisvaikutus on n. 5 snt/m 3 ja tulosvaikutus n. 1,6 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan n. 4 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja mahdollisen korkotason nousun vuoksi. Korkotuloja vähentävät mm. Kotkan Vuokratalot Oy:lle annettujen lainojen koron kohtuullistaminen alkaen, maksuvalmiuden heikkenemisestä aiheutuvan päivittäin sijoitettavien kassavarojen määrän pieneneminen ja antolainakannan väheneminen. Rahoitustuloihin vaikuttaa Kotkan Veden perustamissopimuksen toimintaperiaatteiden tarkistus ja päivitys, jonka mukaan peruspääoman tuottoprosentti on vuoden 2005 alusta lukien 2 % eli tuloutus peruspääoman tuottona on n euroa vuonna Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan hiukan kasvavan, yhteensä 2,5 milj. euroon. Muut rahoitusmenot säilyvät vuoden 2004 tasolla. KOTKAN KAUPUNKI TULOTALOUS 2005, 340,1 M MUUT RAHOITUSOSAN TUOTOT 10,7 3 % TOIMINTATUOTOT 116,7 34 % VEROTULOT 151,7 45 % VALTIONOSUUDET 57,1 17 % Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitok- INVESTOINTI- TUOTOT 4,0 1 % 6. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin.

20 16 sista (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan Vesi ja Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymiä konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjeet ja omistajastrategia päivitetään vuoden 2005 alussa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen luokkaan: - yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) - yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon, ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (nollatuottoyhtiöt) - yksiköt, joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, saavat kaupungilta toiminta-avustusta toimintaansa (avustettavat yhtiöt) Liiketoimintayhtiöt: Kotkan Energia Oy:n tehtävänä on ratkaista asiakkaidensa energiatarpeita laadukkaalla ja monipuolisella energiapalvelulla ottamalla huomioon ympäristöarvot ja taloudellisuus. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan toimintastrategian ja omistajastrategian, jossa omistaja on määritellyt liiketoiminnan kehittämistavoitteet tuleville vuosille. Se sisältää myös tulevien vuosien kokonaisrahavirran Kotkan kaupungille. Rahoitusperusteet ovat muuttuneet vuoden 2003 liiketoimintajärjestelyjen johdosta. Sopimus on uudistettavana muutosten johdosta. Kaupungin ja Kotkan Energia Oy:n välille ollaan laatimassa kesällä 2003 toteutettuja liiketoimintamuutoksia vastaava ja energiatoimialan omistajastrategian mukainen uusi yhteistoimintasopimus. Tilikaudella 2005 osinkotulot muodostuvat KEO:n ja KSOY:n jakamista osingoista. Vuodelle 2005 yhteistoimintasopimuksen mukainen kertatuloutus osinkoina on n. 2,4 M. Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kaupungille maksettavan resurssiluovutuskorvauksen määrä on vuonna 2005 sataman asiakkailta perittävine vuokrineen n. 6 M. Nollatuottoyhtiöt: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta.

21 17 Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Kotkan kaupunki tukee tutkimusjohtajien palkkaamista. Tutkimusjohtajat rekrytoidaan pääasiassa viideksi vuodeksi. Aloina ovat mm. energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka sekä paperija massateollisuuden modernisointitoiminnan kone- ja tuotantotekniikka, logistiikka, puutuoteala ja verkkoliikenne- sekä ohjelmistotekniikka. Kotkan - Haminan seudun Portti Oy:n tehtävänä on elinkeinoelämän edistäminen ja työpaikkojen turvaaminen sekä uusien työpaikkojen luominen eteläisen Kymenlaakson alueella kehitysyhtiönä toimien. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa elinkeinoprojekteihin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdolliset isot investointihankkeet käsitellään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuoteen 2005 ulottuvaa Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä ko. yhtiön kanssa. Tarkoituksena on lisätä kehitysyhtiön henkisiä ja aineellisia resursseja niin, että elinkeinorakennetta voitaisiin monipuolistaa. Kotkan - Haminan seutu on hyväksytty vuosiksi ajoittuvaan aluekeskusohjelmaan, jonka tavoitteena on uusien työpaikkojen kaksinkertaistaminen. Portin yrityspalveluyhtiöllä on keskeinen vastuu ohjelman elinkeinohankkeissa. Tavoitteena on kokonaisuudessaan vahvistaa seudun liikenteellistä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkeatasoista osaamista, monipuolistaa elinkeinorakennetta, huolehtia laadukkaasta elinympäristöstä ja korkeatasoisista sekä tehokkaasti tuotetuista palveluista. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on riittävän omakustannusperiaatteella toimivan vuokraasuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita noudattaen. Yhtiön suunnitelmakauden tavoitteet ovat käyttöasteen säilyttäminen nykyisellä tasolla (98 %), kuntoarvioiden teko koko kiinteistökantaan, asuinympäristön viihtyisyyden nostaminen kiinteistöjä ja piha-alueita kunnostamalla, hissirakentamisen aloittaminen olemassa olevaan kiinteistökantaan. Kaupungin tertiäärilainojen koronlaskusta 8 %:sta 4 %:iin saatavat säästöt pääomakuluissa alkaen kohdistetaan sellaisenaan em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Kotkan Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalatutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tutkimuskeskuksen käyttäjinä ovat Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tavoitteena on järjestää tutkimuskeskuksen puitteissa 3-4 alan symposiumia ja saada lahjoitusprofessuurin myötä Maretariumiin toimiva tutkimusyhteisö. Kotkan Tennishalli Oy:n tehtävänä on omistaa ja hallita Ruonalaan rakennettua tennishallia ja ulkokenttiä sekä harjoittaa tennishallin tilojen ja ulkokenttien vuokraustoimintaa samoin kuin tennisurheiluun liittyvää muuta toimintaa. Kaupungin omistusosuus on 62 %. Toimintaa toteutetaan omakustannuspohjalta. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina lukien 18 %:n osuudella. Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tehtävänä on tarjota ruokapalveluja kaupungin toimialoille ja sairaanhoitopiirille.