TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT OPAS -PROJEKTI
|
|
- Karoliina Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT OPAS -PROJEKTI Tunnista syömishäiriöt opas Arjen mielenterveystyö hankkeelle Alakiuttu Krista, Tuohimaa Kirsi Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja-diakonissa (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Alakiuttu, Krista & Tuohimaa, Kirsi. Tunnista syömishäiriöt -opas Arjen mielenterveystyö hankkeeseen osallistuvien kuntien ja seurakuntien työntekijöille. Oulu, kevät 2006, 24 s. + 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitaja-diakonissa (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa Tunnista syömishäiriöt -projekti osana Arjen mielenterveystyö -hanketta. Projektin tehtävänä oli tuottaa Tunnista syömishäiriöt -opas Arjen mielenterveystyö hankkeeseen kuuluvien Oulun ympäristökuntien ja Koillismaan seurakuntien työntekijöille, jotka ovat vastuussa nuorten ohjaamisesta. Opas sisältää tietoa eri syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. Se auttaa tunnistamaan syömishäiriöisen ja auttaa hoitoon ohjaamisessa. Tietoa on koottu eri lähteistä syömishäiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta. Tunnista syömishäiriöt -opas luovutetaan Arjen mielenterveystyö -hankkeessa mukana oleville kuntien ja seurakuntien työntekijöille ohjauksen tueksi. Asiasanat: syömishäiriöt, hoito, projektit, anoreksia, bulimia
3 ABSTRACT Alakiuttu, Krista & Tuohimaa, Kirsi. A project work: Identify eating disorders. A guide for municipalities and church community workers who take part in Arjen mielenterveystyö project. Oulu, spring Language: Finnish, 24 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Nurse (Polytechnic), Nurse-Deaconess (Polytechnic). The purpose of this thesis was to carry out a project called Identify eating disorders which is a part of a project called Arjen mielenterveystyö. The task of the project was to design a guide Identify eating disorders for municipalities and church community workers of Oulu neighbourhoods and Koillismaa (Finland), who take the responsibility of guiding of young people. This guide contains information about eating disorders and their treatment. It helps in identifying people with eating disorders and helps in directing them to proper treatments. There is information of eating disorders, how to identify and treat them. This guide is provided for Arjen mielenterveystyö project, to be used as material for municipalities and church community workers. They can use this guide in their work to support and guide young people. Keywords: eating disorders, nursing, projects, anorexia, bulimia
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN TEOREETTINEN TAUSTA Nuorten syömishäiriöt Nuorten syömishäiriöiden hoito 10 3 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Projektin päätehtävät Oppaan sisällön tarpeen kartoittaminen kyselyn avulla Oppaan sisältöteemojen valinta Oppaan viimeistely ja ulkoasun stilisointi 17 4 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPAS PROJEKTIN ARVIOINTI Projektityöskentelyn arviointi Oppaan arviointi Tunnista syömishäiriöt -opas projektin kokonaisarviointi 20 5 POHDINTA 21 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Projektisuunnitelma Liite 2 Sopimus opinnäytetyöstä Liite 3 Sopimus opinnäytetyöstä Liite 4 Tunnista syömishäiriöt -opas
5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tavoitteena oli tehdä opas syömishäiriöistä. Syömishäiriöt ovat lisääntyneet nuorilla Suomessa, tyypillisten syömishäiriöiden kuten anoreksian ja bulimian rinnalle on tullut epätyypillisiä syömishäiriöitä. Syömishäiriöiden puhkeamisen takana ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat kulttuurissa, yksilössä, lähiympäristössä ja perheessä. Nuorten parissa työskentelevillä tulisi olla tietoa syömishäiriöistä, jotta he pystyisivät tunnistamaan ja ohjaamaan hoitoon siitä kärsivän nuoren. Syömishäiriöisten hoitoon ohjaus on vaikeaa sairauden salailun ja koetun häpeän vuoksi. Varhainen hoitoon ohjaus on kuitenkin tärkeää, koska syömishäiriön kesto ennen hoidon aloittamista vaikuttaa sairaudesta toipumiseen. Suurin osa nuorena syömishäiriöön sairastuneista selviytyy elämässään eteenpäin ja paranee sairaudestaan, mutta osalle se saattaa muodostua pitkäaikaiseksi ongelmaksi, mikä vaikuttaa aikuiselämään saakka. Opinnäytetyömme tehtävänä oli tuottaa tietoa syömishäiriöistä ja tuoda näkökulmaa siihen, miten kunnan ja seurakunnan työntekijät voivat tukea syömishäiriöistä. Opas auttaa kuntien ja seurakuntien työntekijöitä syömishäiriön tunnistamisessa ja varhaisessa hoitoon ohjaamisessa sekä ymmärtämään syitä, jotka johtavat sairastumiseen. Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi nuorten syömishäiriöt, koska aihe on ajankohtainen ja syömishäiriöt ovat kasvava sekä yleinen mielenterveydellinen ongelma nuorilla. Oppaan tekeminen liittyy Arjen mielenterveystyö -hankkeeseen ja se on todettu tarpeelliseksi kuntien ja seurakuntien työntekijöille. Arjen mielenterveystyö -hankkeen kohderyhmänä ovat mielenterveysongelmaisten asiakkaiden kanssa työskentelevät Oulun seudun ja Koillismaan kuntien ja seurakuntien työntekijät. Seurakunnan työntekijät voivat tukea oppaasta saadun informaation avulla nuoren kehitystä toiminnan suunnittelussa ja ryhmänohjauksessa.
6 6 2 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN TEOREETTINEN TAUSTA 2.1 Nuorten syömishäiriöt Nuorten syömishäiriöt jaetaan tyypillisiin ja epätyypillisiin syömishäiriöihin. Näistä yleisimpiä ovat tyypilliset syömishäiriöt kuten laihuushäiriö eli anoreksia nervosa, ahmimishäiriö eli bulimia nervosa ja ylipainoisen ahmimishäiriö eli binge-eating disorder. Epätyypillisiä syömishäiriöitä ovat terveellisen ruuan pakkomielle eli orthoreksia nervosa ja urheilijan anoreksia eli anorexia athletica. (Pohjolainen & Karlsson 2005, 1975.) Syömishäiriö kuuluu mielenterveyden häiriöihin, joita havaitaan prosentilla nuorista. Syömishäiriöön sairastunut on useimmiten tyttö, mutta sairauden eri muotoja tavataan enenevässä määrin myös pojilla. Jonkin verran syömishäiriötä on myös vanhemmilla naisilla. Suurimalle osalle tauti puhkeaa alle 25-vuotiaana. (Pohjalainen & Karlsson 2005, 1975.) Nuorelle on tärkeää elämässään sosiaaliset ja kulttuurilliset normit. Nämä aiheuttavat hänelle paineita ulkonäöstä ja voivat johtaa syömishäiriöön. Stressi, jännitys, masennus ja yksinäisyys lisäävät syömishäiriö oireilua. Syömishäiriö saattaa siten olla yhtälailla syy kuin seuraus koettuihin oireisiin. (Laukkanen 2000, ) Syömishäiriön puhkeamiseen vaikuttavat yhteiskuntaan, perheeseen sekä persoonallisuuteen liittyvät tekijät. Kulttuurissamme vaikuttava kauneusihanne korostaa naisten kohdalla ulkonäköä sekä alipainoisuutta. Hoikkaan vartaloon yhdistetään kuva tehokkaasta ja pärjäävästä henkilöstä. Paineiden alla nuori yrittää hallita epävarmuuttaan pyrkien täydellisyyteen ja kontrolloimiseen. (Luoto, Salmi, Laine, Anttila, Kitula & Valpola. 2005, 20.) Nuori nainen olettaa, ettei häntä hyväksytä ellei hän pysty saavuttamaan kulttuurimme vaatimaa ihannevartaloa. Syömishäiriöisen elämää hallitsevat laihduttaminen ja ahmiminen, ruoan ajatteleminen ja pakonomainen keskittyminen omaan painoon sekä ulkomuotoon. (Suokas 2000, )
7 7 Miesten syömishäiriöt ovat myös lisääntymässä yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Bulimiaan sairastunut on usein mies, jonka työ vaatii ulkonäköä tai esiintymistaitoa. Ulkoinen olemus ja viehättävyys ovat näissä tapauksissa ilmeisesti malli yleisestä pärjäävyydestä ja miehisyydestä. (Luoto ym ) Syömishäiriöön sairastuneiden riskiryhmään kuuluvat ylipainoiset ja psykososiaalisista ongelmista kärsivät nuoret. Erityisruokavaliot ja liikuntalajit, joissa korostetaan ulkonäköä tai painon merkitystä altistavat syömishäiriöön. Liikunta myös suojaa syömishäiriöltä mikäli sen harrastaminen tarjoaa sosiaalisen tukiverkon. (Hautala, Liuksila, Räihä, Väänänen, Jalava, Väinälä & Saarijärvi, ,4603.) Kuivasen ja Malisen (2000) mukaan itsenäistyminen sekä tunne oman elämän hallinnasta saattavat jäädä puutteellisiksi suorituksia arvostavassa ja vaativassa ympäristössä kasvaneella, ja nuori saattaa arvioida itseään ulkoisten seikkojen kuten ulkonäön ja hyvien suoritusten perusteella. Kotona opitut tunteenilmaisutavat, saako tunteita ilmaista ja millä tavoin, kuvastuvat nuoren käyttäytymisessä. Jos tunteiden ilmaisua rajoitetaan, nuori etsii niille purkautumiskeinot ja vähitellen oppii muita, epäterveitä keinoja niiden ilmaisemiseksi. Tyttöjen tapa purkaa tunteita saattaa ilmetä itsensä vahingoittamisena bulimian tai anoreksian tavoin. Syömishäiriö näyttäisi olevan reaktio ulkopuolisten asettamille suurille vaatimuksille. Syömishäiriöön viittaavat häiriintynyt käsitys kehosta, laihduttaminen, ruokaan ja syömiseen kohdistunut pakonomainen ajattelu, ristiriitainen käsitys aikuisen naisen roolista sekä äiti-tytär-suhteessa ilmenevä riippuvuus. (Nikkola 2001, 12.) Syömishäiriön taustalla voi olla myös piirteitä persoonallisuushäiriöstä kuten epävakaa, vaativa tai pakkoneuroottinen persoonallisuus. Epävakaa persoonallisuus näkyy esimerkiksi päihteiden väärinkäyttönä, ahmimisena, itsetuhoisena käyttäytymisenä tai näpistelynä. (Kuivanen & Malinen 2000.) Epävakaan persoonallisuuden on vaikea hallita voimakkaita tunteitaan, etenkin kielteisiä. Todellinen tai kuviteltu hylätyksi ja mitätöidyksi tulemisen tunne aiheuttaa äkillisesti purkautuvan kiukun tai impulsiivisen käytöksen. Käytökseen voi liittyä väkivaltaisuutta, itsensä vahingoittamista tai itsemur-
8 8 hayrityksiä. Pyrkimyksenä on näin voimakkaan tunnetilan tasaaminen. Tunneherkkyytensä vuoksi epävakaan persoonallisuuden omaava pettyy helposti muihin ihmisiin. Tämän vuoksi ystävyys- sekä hoitosuhteet jäävät lyhyeksi vähäisenkin asian vuoksi. Luonne, perimä, alttius tunnetiloihin sekä tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöt johtavat epävakaan persoonallisuuden kehittymiseen. (Larmo 2004, ) Itsetuhoinen nuori on itsestään piittaamaton eikä salli itselleen päämääriä, menestystä tai hyvää kohtelua. Traumatisoitunut voi hallita itseään vahingoittamisen kautta. Itsensä vahingoittamista ovat esimerkiksi huume- ja alkoholiongelmat, viiltely sekä syömishäiriöt. Itseään rankaisemalla nuori pyrkii ratkaisemaan sisäisiä ristiriitojaan, kuten syyllisyyttä ja raivoa, jolloin tyhjyyden sekä vihan tunteet voivat lievittyä. Lapsesta asti itseään vahingoittava on kiinnittynyt tapaansa säädellä tunteitaan, mistä luopuminen edellyttää pitkäkestoista terapiaa. Lapsuudessaan laiminlyödyt ovat voimakkaimmin sidottuja itsetuhoiseen käyttäytymiseen, koska kipu tuottaa samojen välittäjäaineiden erityksen kuin vanhemman ja lapsen välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa. (Boon, Hart, Katajisto, Pettersson, Rothschild, Saarinen, Suokas-Cunliffe, Solomon & Vainikainen 2003, ) Engblom (1998) toteaa äidin ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutuksen olevan parhaimmillaan lasta suojaava ja lapsen tarpeita huomioiva. Mikäli äiti ei huomioi lapsen tarpeita riittävästi, hidastuu myös vauvan ruumiillisten tarpeiden ja toiveiden hahmottuminen. Tarpeisiin vastaamattomuus aiheuttaa olemassaolon ja fyysisen olemuksen irralliseksi kokemisen tunteen, jolloin aikaan ja paikkaan orientoituminen jää vähemmälle huomiolle. Syömishäiriöisellä nuorella on voimakkaita irrallisuuden kokemuksia, jolloin heidän voi olla vaikeaa saada otetta tai rytmiä elämästä. Irrallisuuden tunteet tulevat esiin nuoren ruokaillessa, vapaa-aikana, opinnoissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tunne-elämän epävakaudesta johtuva mieliala on altis reagoimaan vuorovaikutuksen stressitekijöihin, jotka voivat laukaista ahdistuksen tunteita. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi kokea itsensä pahaksi, mutta hän voi myös kokea itsensä irralliseksi ympäröivästä yhteiskunnasta. (Koivisto, Isometsä 2005, 4619.)
9 9 Lapsen kaltoin kohtelua on häneen kohdistuva fyysinen, psyykkinen ja psykologinen väkivalta sekä laiminlyönti. Fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely voi johtaa anoreksian syntymiseen. Ahmimishäiriöön sairastuneiden taustalla voi olla myös seksuaalinen hyväksikäyttö. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet murrosikäiset tytöt ovat muita ikäisiään tyytymättömämpiä omaan painoonsa. (Makkonen, Mäkelä-Bengs, Sajantila & Salo, 2005, 4642.) Larmon (2004) mukaan lapsen kasvaessa ympäristössä, jossa häntä pahoinpidellään tai ei arvosteta, kehittyy kyvyttömyyttä eläytyä omiin tunteisiin. Kyvyttömyys havaita omia tunteitaan ja mielikuviaan luo tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteita. Sairastuminen syömishäiriöön ja ympäristön huolehtiminen nuoren terveydestä saavat hänet tuntemaan itsensä epänormaaliksi, ja sairauden peitteleminen viivästyttää hoitoon hakeutumista. Syömishäiriö ongelman havaitseminen on vaikeaa juuri häpeän, salailun ja sairaudentunteen puuttumisen vuoksi ja siksi vain pieni osa syömishäiriöstä kärsivistä nuorista hakeutuu hoitoon. Hoidon viivästyminen johtaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin haittoihin, jotka heikentävät yksilön terveyttä myös aikuisiällä. Osalle syömishäiriöön sairastuneista sairaus kroonistuu tai ilmenee piirteitä toisentyyppisestä syömishäiriöstä tai muusta psyykkisestä häiriöstä. Suurin osa kuitenkin paranee syömishäiriöistä. Paranemiseen vaikuttaa varhainen toteaminen ja hoitoon ohjautuvuus sairauden alkuvaiheessa. (Hautala ym. 2005, 4599, 4603.) Nuorten syömishäiriöön pystymme vaikuttamaan tuottamalla ajankohtaista tietoa, mitä nuorten ohjaamisesta vastuussa olevat henkilöt pystyvät käyttämään hyväkseen. Tiedon avulla he pystyvät tunnistamaan oireet ja ennusmerkit, jotka auttavat tunnistamaan syömishäiriöstä kärsivän nuoren. Varhainen sairauden tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen auttaa syömishäiriöstä toipumisessa. Tunnista syömishäiriöt -oppaan avulla seurakunnan nuorisotyöntekijät ja muut kunnissa nuorten ohjaamisesta vastuussa olevat työntekijät pystyvät hakemaan tietoa eri syömishäiriöistä. He pystyvät käyttämään opasta hyväkseen toimiessaan tällaisista mielenterveysongelmista kärsivien nuorten kanssa ja ohjaamaan heitä hoitoon.
10 Nuorten syömishäiriöiden hoito Psyykkiset ongelmat ja sairaudet vaikuttavat käyttäytymiseen esimerkiksi väkivaltaisena käyttäytymisenä. Käsitys ihmisestä psykofyysisenä kokonaisuutena tarkoittaa, että ihmisen fyysiset ja psyykkiset tapahtumat vaikuttavat toinen toiseensa. Kun ihmisellä on fyysinen sairaus, se heijastuu myös henkiseen tasapainoon. Fyysisellä pahalla ololla on vaikutus ihmisen mielialaan. Vaikea ahdistus ja psyykkiset ongelmat ilmenevät myös fyysisenä ja somaattisina oireina. (Niemelä 2002, 96.) Kemppisen esittämässä mallissa (Pihlaja & Svärd 1996, ) tunne-elämän häiriöistä kärsivän kehitystä voidaan auttaa tukemalla nuoren yksilöllisyyttä, ymmärtämään tunne-elämän häiriöitä ja niiden taustoja, tukemalla selviytymistä, tutustuen ryhmän dynamiikkaan sekä sopimalla yhteisistä pelisäännöistä. Lapsi ja nuori, jonka tunneelämä on häiriintynyt, tarvitsee yksilöllistä huomiota ja rohkaisua erityisen paljon. Hänelle tulisi antaa mahdollisuus kokea onnistumisen kokemuksia. (Kemppinen 2000, ) Ensisijainen vastuu nuoresta ja hänen elämäänsä liittyvistä asioista kuuluu kodille ja vanhemmille. Hyvä itsetunto ja positiivinen minäkuva muodostuvat aikuisen tuen avulla. Kodissa mahdollistetaan vahvan itsetunnon rakentaminen ja positiivinen käsityksen muodostuminen omasta kehosta. Nuoren on helpompi ymmärtää ja hyväksyä kehossaan tapahtuvia muutoksia. Nuori, jolla on hyvä ja vahva itsetunto, pystyy ratkaisemaan paremmin elämään kuuluvia ongelmatilanteita, kyseenalaistamaan epärealistiset kauneusihanteet ja hyväksymään itsensä kohdatessaan epäonnistumisia. (Alppinen 2003, 101.) Syömishäiriön hoidossa pyritään ensisijaisesti opettelemaan uusia keinoja ahdistuksen hallitsemiseksi. Tunnistamalla ahdistuksen laukaisevat tekijät ja ylläpitävät tunteet, pyritään nämä vähitellen korvaamaan vaihtoehtoisilla ja hyvinvointia tukevilla ajatuksilla sekä opetellaan kohtaamaan vaikeat tunteet.(charpentier 2004, )
11 11 Syömishäiriöstä kärsivä nuori voidaan ohjata perusterveydenhuollon piiriin, jossa arvioidaan hänen kokonaistilanne. Hänelle tehdään tutkimus, jossa kartoitetaan syömishäiriön luonne, taustalla olevat muut psyykkiset oireet ja sairaudet, psyykkinen kehitys sekä toimintakyky. Syömishäiriö voi liittyä nuoruusiän kriisiin tai vakavaan psyykkiseen häiriöön. (Ebeling, Hassinen, Joutsenoja, Järvi, Lahti, Koskeinen & Morin-Papunen ) Syömishäiriön hoito tapahtuu yleensä avohoitona. Avohoito toteutetaan painon ollessa lähes normaalilla tasolla. Hyvä hoitomotivaatio, perheen tai ystävien tuki sekä sairauden lievempi muoto toimivat avohoidon tukena. Ravitsemushoito tapahtuu yhteistyössä ravitsemusterapeutin, potilaan sekä hänen perheensä ja hoitohenkilökunnan kanssa. Sairaalahoito toteutetaan tapauksissa, joissa syömishäiriöön liittyy itsetuhoisuutta, psyykkisiä häiriöitä tai päihteiden käyttöä ja joihin pelkkä avohoito ei riitä. (Ebeling ym ) Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen sekä lasten ja heidän perheidensä palveleminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Kouluterveydenhuollon on tärkeää tehdä yhteistyötä monien toimijoiden kanssa. (Lindholm 2004, 23.) Seurakunnan ja kunnan työntekijät ohjaavat nuoria ja tukevat heitä heidän kasvuprosessissaan. Seurakunnan työntekijät ohjaavat nuoria rippikouluissa ja toimiessaan kerhojen vetäjinä. Työssään he kohtaavat nuorten joukossa syömishäiriöistä kärsiviä. Psyykkisesti sairastuneiden nuorten tunne-elämän kehitystä tuetaan ryhmissä, missä heidän yksilöllisyyttään vahvistetaan. Yhteistyö nuorten vanhempien kanssa luo edellytykset nuoren kehityksen ja kasvun tukemiselle. Nuoren ongelmat saattavat kääntyä negatiiviseksi käyttäytymiseksi, jolloin aikuisen tehtävänä on kertoa mitä hyvää ja tärkeää hänen elämässään on. Erityisnuorisotyö merkitsee nuorten ohjaustyössä aikuisen rakentavaa, positiivista ja nuoren persoonaa kunnioittavaa asioihin puuttumista. (Kemppinen 2000,197,94.)
12 12 3 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 3.1 Projektin päätehtävät Projektin ensimmäinen päätehtävä oli projektin toimeksianto. Syksyllä 2004 valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi nuorten syömishäiriöt. Projektin tehtäväksi muodostui oppaan tekeminen syömishäiriöistä seurakuntien ja kuntien työntekijöille, jotka kuuluvat Arjen mielenterveystyö hankkeeseen. Oppaaseen tulee sellaista tietoa syömishäiriöistä, jonka työntekijät kokevat tarpeelliseksi nuorten kanssa työskennellessään, ja myös uutta ajankohtaista tietoa uusista syömishäiriön muodoista. Projektin toisena päätehtävänä oli laatia projektisuunnitelma (Liite1). Haimme tietoa projektisuunnitelman tekemisestä kirjallisuudesta sekä pyysimme ohjausta ohjausryhmän jäseniltä. Tehtävänämme oli hankkia kirjallisen kyselyn avulla sellaista tietoa yhteistyötahoilta, minkä he kokevat tarpeelliseksi ohjatessaan nuoria. Kolmantena tehtävänä oli oppaan laatiminen. Kirjallisen kyselyn vastaukset analysoitiin ja oppaaseen kerättiin materiaalia kyselyn analysoinnin pohjalta havaituista tiedon tarpeista. Tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidoista hankimme kirjallisuuslähteistä ja internetin avulla. Ohjausryhmän ja tukiryhmän jäsenet tarkastivat oppaan, johon tehtiin tarkennuksia, vastaamaan kunnan ja seurakunnan työntekijöiden tarpeita. Neljäntenä tehtävänä oli oppaan viimeistely sekä loppuraportin kirjoittaminen. Opasta muokattiin sellaiseksi, että sen voi luovuttaa Arjen Mielenterveystyö hankkeen käytettäväksi. 3.2 Oppaan sisällön tarpeen kartoittaminen kyselyn avulla Ennen oppaan aloittamista teimme kirjallisen kyselyn keväällä 2005 Oulun alueen seurakuntien nuoriso- ja erityisnuorisotyöntekijöille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää millaista tietoa he haluaisivat syömishäiriöistä. Työntekijöiltä saimme yhteensä kolme
13 13 vastausta lähettämiimme 30:n kyselyyn. Kyselyssä kartoitimme työntekijöiden tietoa nuorten syömishäiriöistä, havaitsemiaan oireita tapaamillaan nuorilla ja syitä joiden he arvelevat johtavan nuorten syömishäiriöön sekä millaista tietoa työntekijät kaipaisivat nuorten syömishäiriöistä (Liite 1/13-1/14). Kysely tapahtui sähköpostin välityksellä kesällä Olemme muokanneet opasta Arjen mielenterveystyö -hankkeeseen kuuluvan seurakunnan työntekijän tukemana. Kyselyyn vastanneet olivat jokainen tavanneet työssään syömishäiriöistä kärsiviä nuoria. Ulkoisina oireina he olivat havainneet laihuuden tai lihomisen, pukeutumisen kehoaan peittäen tai laihuutta korostaen, oksentelua ja ahmimista sekä syömättömyyttä. Psyykkisesti sairastuneet olivat passiivisia, kurinalaisia, ylitunnollisia, täydellisyyden tavoittelijoita, he harrastivat pakonomaisesti liikuntaa ja laskivat ruuan sisältämiä kaloreita laihuudestaan huolimatta. Syömishäiriöistä kärsivä näkee peilikuvassaan laihan sijasta lihavan ihmisen. Vastanneiden mukaan laiha ihminen ei välttämättä ole anorektikko, vaan ero on suhtautumistavassa ruokaan ja omaan kehoon. Kyselyyn vastanneet arvioivat syömishäiriön johtuvan osittain seksuaalisesta kehittymisestä, vaikeista elämäntilanteista, vanhempien ja nuorten välisestä vuorovaikutussuhteista, mikä on vaikuttanut nuoren itsetuntoon. Syömishäiriö nähtiin myös huomion hakemisena, avunhuutona ja jonkin ongelman oireena. Syömishäiriön syitä pidettiin monitekijäisinä. Taustatekijöiksi arveltiin nuoren vaikeus kehittyä aikuiseksi, masennus, aivojen toiminta ja ympäristötekijät. Seurakunnan nuorisotyöntekijät halusivat enemmän tietoa syömishäiriön hoitomuodoista, tunnistamisohjeita, yhteystietoja ja tietoa uusista tutkimuksista. Oppaan sisältöön vaikutti kyselyistä saamamme vastaukset, joiden pohjalta keräsimme tietoa oppaaseen syömishäiriöistä. Työmme tarkoituksena on tuoda ajankohtaista ja tutkittua tietoa syömishäiriöistä ja sen hoidosta sekä auttaa oireiden tunnistamisessa nuorten ohjaamisesta vastuussa olevia työntekijöitä.
14 Oppaan sisältöteemojen valinta Oppaan sisältöteemaksi olemme valinneet syömishäiriön tunnistamisen, hoidon ja varhaisen hoitoon ohjaamisen. Opas on kohdennettu Oulun ympäristökuntien kuntien ja seurakuntien työntekijöille, jotka ovat mukana Arjen mielenterveystyö -hankkeessa. Oppaan sisällön valintaan on vaikuttanut kirkon tämän vuoden sisällöksi muodostunut teema Jumalan edessä kaunis. Kristilliset arvot ja lähimmäisen rakkaus näkyvät aiheen käsittelyssä esimerkiksi nuoren kasvun ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Seurakunnissa on tietoa syömishäiriöistä, mutta tiedon kohdentamista seurakuntien työntekijöille tarvitaan. Oppaaseen valitsimme tietoa tyypillisistä ja epätyypillisistä syömishäiriöistä. Tyypillisten laihuushäiriön, ahmimishäiriön ja lihavan ahmimishäiriön lisäksi käsittelemme oppaassa urheilijan anoreksiaa ja terveellisen ruuan pakkomiellettä. Halusimme tuoda oppaassa esille näiden sairauksien tunnistamisessa auttavia merkkejä nuoren ulkonäössä ja käyttäytymisessä. Käsittelemme myös tekijöitä, mitkä aiheuttavat sairastumisen Oppaasta seurakunnan ja kuntien työntekijät saavat tietoa syömishäiriöistä. He pystyvät tukemaan ja ohjaamaan nuorta terveellisempiin elämäntapoihin. Nuoreksi kehittyminen ja kehon muutosten ymmärtäminen ja hallitseminen helpottuu, kun nuoret saavat ajoissa tietoa omaan kehitysvaiheeseen kuuluvista muutoksista (Alppinen 2003, 103). Oppaan antama tieto auttaa työntekijöitä kehittämään ohjaustaitoja nuoren ja perheen tukemiseen sekä tunnistamaan häiriön jo varhaisessa vaiheessa, kuten oireiden ja käytöksen perusteella. Oppaan otsikoksi muodostui: Tunnista syömishäiriöt Opas kunnan ja seurakunnan työntekijöille. Oppaan nimessä halusimme korostaa sitä, että oppaasta löytyy tietoa nimenomaan syömishäiriöistä. Halusimme tuoda myös esiin sen kenelle opas on suunnattu, jotta juuri oikean kohderyhmän mielenkiinto opasta kohtaan heräisi. Oppaan alussa käsiteltiin yleisesti mitä syömishäiriöt ovat ja niiden taustaa. Tiedon välittymisen helpottamiseksi tärkein tieto on kiteytetty lihavoidulla tekstillä erillisiin laati-
15 15 koihin. Seuraavana otsikkona oppaassa on syömishäiriön aiheuttamat muutokset. Kappaleessa selviteltiin syömishäiriöiden yleisesti aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Päädyimme tällaiseen kappalerakenteeseen, koska muutosten tunnistaminen nuoressa auttaa työntekijöitä syömishäiriön varhaiseen toteamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Sairauden varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus edistää paranemisprosessin käynnistymistä (Hautala ym. 2005, 4599, 4603). Seuraavaksi ruodimme oppaassa eri syömishäiriöitä. Korostimme niitä piirteitä, jotka ilmentävät syömishäiriöissä ja milloin työntekijän on syytä epäillä nuoren sairastuneen juuri nimenomaiseen syömishäiriöön. Tiivistimme tunnistamisessa auttavat piirteet laatikoihin, mikä helpottaa lukemista. Syömishäiriö kriteereiden luetteloinnissa olemme käyttäneet ICD-10 tautiluokitusta. Kriteereissä määritellään syömishäiriön vaikutukset nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen.(ebeling ym. 2002, ) Anoreksian ja bulimian oireita ja hoitoa olemme käsitelleet yksityiskohtaisemmin, koska ne Laukkasen (2000) mukaan, ovat yleisimpiä syömishäiriön muotoja ja bulimia on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana. Omana osa-alueena käsittelimme lihavan ahmimishäiriötä ja epätyypillisiä syömishäiriöitä. Ahmimishäiriö muistuttaa bulimiaa, mutta siitä puuttuu bulimiaan liittyvä vatsan pakonomainen tyhjentäminen. Epätyypilliset syömishäiriöt ovat häiriöitä, joissa eivät täyty kaikki laihuus- ja ahmimishäiriöille tyypilliset kriteerit kuten amenorrea, joka tarkoittaa vähintään kolmen peräkkäisen kuukautiskierron poisjäämistä tai voimakas lihomisen pelko. (Pohjalainen & Karlsson 2005,1979.) Näitä syömishäiriöiden muotoja käsittelimme myös oppaassa, koska ne ovat uusia ja vähemmän tunnettuja syömishäiriöitä. Pohdittuamme eri syömishäiriöitä lisäsimme seuraavaksi painoindeksiä kuvaavan kappaleen. Painoindeksillä arvioidaan yli 15-vuotiaiden painon ja pituuden suhdetta. Painoindeksillä määritetään nuoren ja aikuisen paino vaikeasta lihavuudesta vaikeaan alipainoon (Mustajoki 2000, 303). Oppaamme käsittelee syömishäiriöitä, joissa on kysymys liiallisesta laihduttamisesta ja painon putoamisesta alle normaalin painon sekä lihavan ahmimishäiriöstä, kuvasimme painoindeksin ylipainosta vaikeaan alipainoon.
16 16 Painoindeksi on yksi apuväline työntekijälle tunnistettaessa vaikea syömishäiriö, mutta sen merkitys ei saa kasvaa liian suureksi. Lisäsimme kappaleen loppuun laatikkoon tummennetulla tekstillä lauseet, jotka kiteyttävät laihduttamisen ja painon merkityksen syömishäiriön syntymiseen. Opas on suunnattu kuntien ja seurakuntien työntekijöille ja siksi halusimme sairaanhoidollisen tiedon lisäksi käsitellä erikseen seurakunnan työntekijän auttamismenetelmiä. Syömishäiriöistä kärsivä nuori tarvitsee yksilöllistä tukea parantuakseen sairaudestaan. Hänen ongelmansa ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä, eikä ole vain yhtä asiaa joka aiheuttaa sairastumisen. Syömishäiriön puhkeamiseen liittyy altistavia, laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä, jotka voivat liittyä yksilöön, lähiympäristöön, perheeseen tai kulttuuriin. Yksilössä vaikuttavia tekijöitä ovat iän ja sukupuolen ohella nuoren puberteetti-ikä. Perheen ilmapiirissä vaikuttavia tekijöitä ovat korkea vaatimustaso, kriittisyys ja vuorovaikutushäiriöt. Ystävät ja kulttuuri vaikuttavat nuoreen mallikäyttäytymisen, kiusaamisen, laihuusihanteen ja suorituskeskeisyyden vaatimuksilla. (Rantanen 2004, 327.) Ennaltaehkäisevä työ jaetaan kolmeen osaan, joita ovat rakentava, suojaava ja parantava työ. Primaaripreventio on toiminta, jolla pyritään vähentämään häiriöitä. Riskitekijät, haavoittuvuus ja suojaavat tekijät vaikuttavat siihen, kuinka häiriöitä vähennetään. Haavoittuvuudella tarkoitetaan henkilön ominaisuutta, joka altistaa häiriölle. Suojaavat tekijät ovat ominaisuuksia, jotka vähentävät sairastumista, vaikka häiriötekijöitä olisikin. Ehkäisevässä työssä puututaan riskitekijöihin sekä tuetaan lapsen tai nuoren kehitystä. Kehitystä tukevat selviytymisen ja onnistumisen kokemukset. (Tamminen & Räsänen 2004, ) Borg ym (2004) mukaan hyvä itsetunto, joka pitää sisällään luottamuksen omaan itseen, myönteinen käsitys omasta kehosta ja tunne itsenäisyydestä ehkäisevät syömishäiriöitä. Urheileva nuori, jonka itsetunto on urheilumenestyksen varassa, voi kokea voittamisen pakkoa ja ahdistusta aiheuttaen kontrollointia syömisessä ja syömishäiriötä. Laihduttaminen ja huoli omasta painosta ovat yleisiä urheilijoilla sekä hoitamattomina voivat johtaa syömishäiriöihin. (Borg ym. 2004, , 228.)
17 17 Seurakunnan työntekijä voi tukemalla nuoren itsetunnon kehitystä ennaltaehkäistä syömishäiriön syntymistä ja sen pahenemista. Toimme oppaassa esille erilaisia luovan ryhmätoiminnan muotoja, jotka tuovat uusia toimintamalleja työntekijöille. Seurakunnan työntekijät voivat osallistua myös syömishäiriöiden jälkihoitoon tekemällä työtä verkostona eri ammattiauttajien kanssa. Verkostotyö on varteenotettava syömishäiriöisten hoitoon liittyvä jatkokehittämisidea. Oppaan viimeiselle sivulle olemme liittäneet internet osoitteita sekä kirjallisuutta, mistä työntekijät saavat lisätietoa syömishäiriöistä ja voivat syventää ymmärrystään sairaudesta. 3.4 Oppaan viimeistely ja ulkoasun stilisointi Tarkensimme keräämämme tiedon ja oppaan sisällön yhdessä Kiimingin seurakunnan työntekijän kanssa, jotta opas vastaisi myös seurakunnan tarvetta. Tämä opas edistää tiedon saantia siitä, miten kunnan ja seurakunnan työntekijä voi toiminnallaan ehkäistä syömishäiriön syntyä tukemalla nuoren itsetunnon kehittymistä. Päätimme tuoda näitä asioita oppaassa selvästi esiin, jolloin ongelman lisäksi voi korostua toiminnat, joiden avulla voidaan vaikuttaa häiriön syntyyn jo varhaisessa vaiheessa. Olimme tukiryhmän jäsenen kanssa yhtä mieltä siitä, että opas voi antaa tietoa ja sen vuoksi oppaamme sisältää useita sivuja. Tukiryhmän ansiosta sisältö tarkentui ja tuotteen muotoileminen saattoi edistyä. Projektiryhmä sai tukea oppaan sisällön suunnitteluun myös Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilta. Oppaan sisältöteemaksi olemme valinneet syömishäiriön tunnistamisen ja varhaisen hoitoon ohjaamisen. Opas on kohdennettu Oulun ympäristökuntien kuntien ja seurakuntien työntekijöille, jotka ovat mukana Arjen mielenterveystyö -hankkeessa. Liitimme oppaaseen syömishäiriöistä kertovan asiatiedon lisäksi kristillisen kasvatustyön näkökulmaa, jonka mukaan lapsi ja nuori tulisi opettaa hyväksymään itsensä huolimatta ympäristön luomista paineista. Oppaan sisältöä muokattiin yhdistäen tammikuussa vuonna 2006 Turussa järjestetyn kirkon lapsi/nuorisotyöntekijöille suunnattuja koulutuspäiviä, joiden yhteydessä julkistettiin kirkon kasvatustyön painopiste seuraaviksi
18 18 kahdeksi vuodeksi Jumalan edessä kaunis -nimellä. Oppaaseen olemme liittäneet osan tunnetusta H.C. Andersenin sadusta Ruma ankanpoikanen, mikä esiintyy myös kirkon lapsi- ja nuorisotyön koulutuspäivien internetissä ilmestyneessä julkaisussa. Oppaan väritystä suunnittelimme projektiryhmässä. Halusimme oppaaseen värin, joka herättäisi oppaan lukijassa mielenkiintoa. Valkoinen väri tuntui liian neutraalilta ja vaalea lila antoi oppaaseen luonnetta. Oppaan koko on A5 ja sivumäärä 24. Kirjasinkoko ja -tyyli ovat 14 ja Times New Roman. Halusimme oppaaseen kuvitusta elävöittämään asiapitoista tekstiä ja pyysimme ulkopuolista tekijää suunnittelemaan kuvituksen oppaan sisälle ja kanteen sekä suunnittelemaan oppaan taiton. Satu rumasta ankanpoikasesta ja siihen yhdistetty joutsenen kuva antavat merkitystä ja sisältöä oppaan aihepiiriin. Sadun halusimme painettavan oppaan takakanteen. 4 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPAS PROJEKTIN ARVIOINTI 4.1 Projektityöskentelyn arviointi Olemme saaneet kokemusta projektityöstä ja nuorten syömishäiriöistä. Oppaan tekeminen auttaa meitä tunnistamaan syömishäiriöt varhaisessa vaiheessa. Opimme, kuinka tärkeää on noudattaa aikataulua ja suunnitella työ huolellisesti ennen varsinaista projektityöskentelyä. Projektisuunnitelma on toiminut projektin tukena, jossa selvitetään projektin tavoitteet. Projektin suunnitteluvaiheessa projektiryhmä on sopinut työn jakamisesta. Toinen projektiryhmän jäsenistä on huolehtinut asiantuntijaryhmän kokoamisesta, oppaan sisällöstä ja toinen jäsen kielirakenteesta, tekstin muokkaamisesta sekä projektiryhmän kokouksista ja yhteistyöstä. Projektiryhmän jäsenet ovat kannustaneet toisiaan etenemään tavoitteeseen. Tapaaminen seurakunnan työntekijän kanssa auttoi selkiyttämään tavoit-
19 19 teita ja varmuus lisääntyi. Tukiryhmää olisimme voineet hyödyntää enemmän jo aikaisemmassa vaiheessa. 4.2 Oppaan arviointi Oppaaseen olemme keränneet paljon asiatietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. Sairaanhoidollinen näkemys tulee esille siinä, miten syömishäiriö tunnistetaan ja miten hoito toteutetaan. Tietoa syömishäiriöstä on runsaasti ja ajankohtaisimman tiedon hankinta sekä muokkaaminen oppaaseen lukijaa koskettavaksi, vei aikaa. Opasta tehdessämme otimme huomioon seurakunnan nuorisotyöntekijöiden tarpeet. Opasta on käytetty arvioitavana tukiryhmän jäsenillä ja he ovat olleet tyytyväisiä oppaan sisältöön. Saimme myönteistä palautetta seurakunnan nuorisotyöntekijältä tuotteestamme. Tiivistettyämme oppaan tekstiä ja lisättyä kuvitusta oppaasta muodostui luettavampi ja kuvat toivat elävyyttä asiapitoisen tekstiin. Seurakunnan nuorisotyöntekijä halusi oppaaseen lisättävän seurakunnan työntekijöiden näkökulmaa, koska opas kohdennetaan myös heille ja siksi lisäsimme kappaleen, joka sisältää auttamismenetelmiä seurakunnan työntekijälle hänen kohdatessaan syömishäiriöstä kärsivän nuoren. Oppaan sisältöön olemme olleet myös itse tyytyväisiä. Oppaan ulkoasua olemme suunnitelleet omien mielipiteidemme varassa, mutta olemme saaneet huomionarvoisia neuvoja tukiryhmän ja ohjausryhmän jäseniltä. Käytimme ulkopuolista työntekijää suunnittelemaan kuvitusta oppaaseen. Hän lähetti meille aiheeseen sopivia kuvia ja valitsimme projektiryhmässä ne kuvat, jotka sopivat oppaan sisältöön. Emme halunneet kuvituksen osoittavan juuri nuoria tai hoikkia ihmisiä ja tulimme siihen tulokseen, että mahdollisimman tasapuoliset kuvat ovat oikea valinta oppaan sisältöön. Kuvien valinta muodostui helpommaksi, kun saimme apua kuvituksen ideoimiseen. Olemme olleet tyytyväisiä oppaan ulkoasuun ja asiatekstin sijoitteluun. Kokonaisuutena opas miellytti meitä.
20 Tunnista syömishäiriöt -opas projektin kokonaisarviointi Aloitimme opinnäytetyön tekemisen tammikuussa 2005 tutustumalla syömishäiriöihin kirjallisuuden avulla. Projektityöhön tutustuimme lukemalla aikaisempia opinnäytetöitä jotka oli toteutettu projektityönä. Kirjallisuuteen tutustumisen jälkeen aloitimme projektisuunnitelman tekemisen. Suunnitelman tekeminen vei pitkän ajan, koska meillä ei ollut tarkkaa käsitystä projektisuunnitelman sisällöstä, eikä aikaisempaa kokemusta sen tekemisestä. Projektisuunnitelma on elänyt koko projektin ajan ja muodostunut kokonaisuudeksi syksyllä Projektisuunnitelman mukaan oppaan ja raportin laatiminen tuli tapahtua lokakuun 2005 ja maaliskuun 2006 välillä. Tässä aikataulussa olemme pysyneet hyvin. Opasta laadimme jo kesällä 2005 ja keräsimme siihen sisältyvän materiaalin kokoon. Opettajat ja tukiryhmän jäsen tarkistivat oppaan syksyllä ja saimme hyviä ohjeita sen loppuun työstämiseksi. Tiivisti työskennellen saimme oppaan ja raportin valmiiksi sopivasti maaliskuussa Projektisuunnitelmaan laatimassamme budjetissa pysyimme hyvin. Projektin aikana olemme saaneet tukea ja palautetta Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilta, tukiryhmän jäseniltä, opiskelija tovereilta sekä ulkopuolisilta arvioitsijoilta. Saamamme tuen ja avun turvin olemme saaneet projektin valmiiksi suunnittelemamme aikataulun puitteissa.
21 21 5 POHDINTA Projektin tavoitteena oli tehdä opas nuorten syömishäiriöstä kuntien ja seurakuntien työntekijöille, jotka toimivat nuorten parissa ja ovat vastuussa heidän ohjauksestaan. Aihe oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Halusimme tehdä ajankohtaista informaatiota tuottavan oppaan, joka palvelisi kumpaakin yhteistyötahoa. Projektityö oli meille uutta ja saimme kokemusta sen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, vaikka se tuntuikin aluksi vaikealta. Teoriatietoa syömishäiriöistä löytyi runsaasti aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Perehdyimme syömishäiriöön, sen eri muotoihin, oireisiin, hoitoon sekä taustatekijöihin. Aikaisempaa kokemusta syömishäiriöisen nuoren hoidosta meillä ei ollut. Projektimme tulostavoitteena tehty opas antaa tietoa tästä monisyisestä sairaudesta, mikä tukee työntekijöitä heidän kohdatessaan syömishäiriöisiä nuoria. Oppaan tekeminen lisäsi myös meidän tietoamme syömishäiriöistä ja opaslehtisen työstämisen ansiosta voimme kohdata sekä tukea työssämme syömishäiriöön sairastunutta. Oulun alueen seurakuntien nuorisotyöntekijöille tehty kirjallinen kysely tehtiin sähköpostin avulla, mikä on postittamista vaivattomampi ja säästää aikaa. Kyselyllä pyrimme selvittämään työntekijöiden tiedon tarpeet. Vastauksia saimme vain kolmelta nuorisotyöntekijältä mutta saatu palaute tuki omia näkemyksiämme syömishäiriöistä ja antoi lisää näkökulmaa asian käsittelemiseen. Olisimme kuitenkin toivoneet enemmän vastauksia tehtyyn kyselyyn. Vastausten pohjalta kokosimme sopivaa ja ajankohtaista materiaalia syömishäiriöistä. Tiedon saanti ja ymmärrys voivat toimia tukena ennaltaehkäisyssä ja estää sairauden pahenemista. Asiatietoa opasta varten keräsimme vuoden 2005 aikana. Opasta aloimme tehdä syksyllä, mutta oppaan muotoileminen ja arvioiminen pitkittyi, koska sopivaa yhteistyökumppania ei heti löytynyt. Yhteistyökumppanin löydyttyä ja hyväksyttyä oppaan sisällön, aloimme muokata opasta lopulliseen muotoon. Lisäsimme oppaaseen kuvitusta
22 22 herättämään lukijan mielenkiintoa, koska asiasisältöä on paljon. Tuote on tullut tarpeeseen ja olemme mielestämme onnistuneet opaslehtisen teossa. Projektimme on ollut pitkä ja luova prosessi. Olemme työstäneet aihetta jo pitkään, mikä on lisännyt kehittymistämme ja tukenut ammatillista suuntautumistamme. Mielestämme projektityöryhmä on ollut sopivan kokoinen tekemään opasta ja olemme prosessoineet opasta sekä yhdessä kuin myös omilla tahoillamme. Olemme vaihtaneet ajatuksiamme ja ottaneet huomioon toistemme erilaiset näkemykset. Opasta tehdessämme saimme kehittämishaasteita kunnan ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Nuoren sairastuessa syömishäiriöön on tärkeää tehdä työtä verkostona ja ottaa huomioon eri tahojen ammattitaito huomioiden salassapitovelvollisuus. Yhteistyön kehittäminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia eri syömishäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen.
23 23 LÄHTEET Alppinen, P Liian paksu vai liian ohut -Deskriptiivinen tutkimus kahdeksasluokkalaisten tyttöjen syömiskäyttäytymisestä ja kehokokemuksista. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden ja opettajakoulutuksen yksikkö. Boon, S., Hart, O., Katajisto, J., Pettersson, P., Rothschild, B., Saarinen, P., Suokas - Cunliffe, A., Solomon, R., Vainikainen, K Matkalla eheäksi ja eläväksi. Traumaterapiakeskuksen loppuraportti Traumaterapiakeskus Oulu: Kalevan kirjapaino Borg, P., Fogelholm, M., Hiilloskorpi, H Liikkujan ravitsemus -teoriasta käytäntöön. Helsinki: Edita Prima Oy Charpentier, P Ahdistuksen hallinta syömishäiriöiden hoidossa. Suomen Lääkärilehti. 59. vuosikerta (36). Ebeling, H., Hassinen, R., Joutsenoja, A., Järvi, L, Koskinen, M., Lahti, L., Morin - Papunen, L., Muhonen, M., Rissanen, A., Tapanainen, P., Wahlbeck, K Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoito. Duodecim.118. vuosikerta (8): Hautala, L., Liuksila, P-L., Räihä, H., Väänänen, A-M., Jalava, A., Väinälä, A. & Saarijärvi, S Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti. 60. vuosikerta (45): Kemppinen, P Lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöt. Vantaa: Kannustusvalmennus P. & K. Oy. Kuivanen, K., Malinen S Monta syytä syömishäiriöön. Pro gradu-työ. Oulu: Oulun Yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Koivisto, M., Isometsä, E Epävakaan persoonallisuushäiriön kliininen kuva ja ennuste. Suomen Lääkärilehti. 60. vuosikerta (45): Larmo, A Epävakaitten persoonallisuushäiriöiden psykoterapia kannattaa. Duodecim 120. vuosikerta (24): Saatavilla www-muodossa.
24 24 Laukkanen, E Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus. Suomen Lääkärilehti. 55. vuosikerta (14-15): Lindholm, M Lapsi, perhe ja yhteistyö. Kirjassa: Koistinen, P., Ruuskanen, S. & Surakka, T. toim. Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Luoto, E., Anttila, L., Kitula, P., Laine, O., Salmi, TT., & Valpola, M-L Kun lapsella on syömishäiriö. Opas anoreksia nervosaa ja bulimia nervosaa sairastavan lapsen vanhemmille. Syömishäiriöliitto -SYLI ry. Turku: Painotalo Gillot Oy. 2. uudistettu painos. Makkonen, K., Mäkelä Bengs, P., Sajantila, A. & Salo, E Terveydenhuoltotutkimus. Millaista akuutti ja jatkohoitoa saa seksuaalisesti hyväksikäytetty nuori. Suomen Lääkärilehti. 60. vuosikerta (45): Mustajoki, M Lihavuuden hoito. Kirjassa: Duodecim toim. Sairaanhoitajan käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Niemelä, P Kirjassa: Helosvuori, R., Koskenvesa, E., Niemelä, P. & Veikkola, J. toim. Diakonian käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Nikkola, K Psykiatriaa sairaanhoitajille. Saatavana www-muodossa. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Pihlaja, P. & Svärd, P-L Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Porvoo: WSOYkirjapainoyksikkö. Pohjalainen, V. & Karlsson, H. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Duodecim 121. vuosikerta (18): Rantanen, P Nuorten syömishäiriöt. Kirjassa: Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K. toim. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Suokas, J Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoidon pääperiaatteet. Suomen Lääkärilehti 55. vuosikerta (36): Saatavilla www-muodossa. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Tamminen, T. & Räsänen, E Sairauksien ennaltaehkäisy. Kirjassa: Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K. toim. Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.
25 LIITE1 PROJEKTISUUNNITELMA Tunnista syömishäiriöt -opas Arjen mielenterveystyö hanke Krista Alakiuttu Kirsi Tuohimaa Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja ( AMK ) Sairaanhoitaja-diakonissa ( AMK )
26 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA PÄÄTEHTÄVÄT 3 2 PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 3 PROJEKTITYÖRYHMÄ Projektin jäsenet Ohjausryhmä Tukiryhmä 7 4 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN SUUNNITTELU Oppaan materiaalin hankinta ja analysointi Oppaan sisällön valinta ja ulkoasu 8 5 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPAS PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Projektin päätehtävät Projektin aikataulu ja budjetti 9 6 TUNNISTA SYÖMISHÄIRIÖT -OPPAAN OHJAUSUUNNITELMA Projektiryhmän, tukiryhmän ja ohjausryhmän kokoukset Projektin dokumentointi ja laadunvarmistus Loppuraportin laatiminen ja projektin arviointi 10 LÄHTEET 11 LIITE 2/1 Kyselylomake Oulun alueen seurakunnan työntekijöille 13
27 1 PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA PÄÄTEHTÄVÄT Nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme vallitsevien ihanteiden myötä, joiden mukaan kauneus ja hoikkuus ovat tavoiteltavia asioita. Nämä kulttuuriset syyt altistavat syömishäiriöön, mutta eivät ole ainoa syy sairastumiseen. Syömishäiriöön johtavat monitekijäiset syyt. Syitä on etsitty kirjallisuuden mukaan sekä yksilö- että perhepsykologian poikkeavuudesta ja elimistön fysiologiasta ja hormonaalisista tekijöistä. Syömishäiriön puhkeamiseen altistavia syitä on etsitty nuoreksi ja aikuiseksi kehittymisen vaiheista sekä näistä aiheutuva pelosta. (Rantanen 2004,327.) Syömishäiriön tunnistamiseen ja varhaiseen hoitoon ohjaamiseen liittyy seikkoja, joita nuorten kanssa työskentelevien olisi hyvä huomata varhaisessa vaiheessa. Työntekijät niin seurakunnan kuin kunnankin piirissä tarvitsevat uutta ja ajankohtaista tietoa tästä monisyisestä sairaudesta ja siihen liittyvästä hoidosta. Kouluterveydenhuollolla on ensisijaisen tärkeä rooli juuri ongelmien varhaisessa havaitsemisessa. Kouluikäisten säännöllinen terveysseuranta ja yhteistyö esimerkiksi liikunnanopettajan kanssa edistävät sairauden nopeaa havaitsemista ja hoitoon ohjaamista. (Ebeling, Hassinen, Joutsenoja, Järvi, Koskinen, Lahti, Morin-Papunen, Muhonen, Rissanen, Tapanainen & Wahlbeck 2002, ) Tunnista syömishäiriöt -opas projekti sisältyy Arjen mielenterveystyö hankkeeseen. Opinnäytetyömme tehtävänä on tuottaa opas nuorten syömishäiriöistä Oulun ympäristökuntien kuntien ja seurakuntien työntekijöille. Opas toimii apuvälineenä työntekijöille, jotka työssään kohtaavat nuoria ja toimivat heidän parissa. Oppaan avulla työntekijät voivat tunnistaa alkavan syömishäiriön ja tiedostaa minkälaista hoitoa nuori tarvitsee sekä ohjata tarvittaessa hoitoon varhaisessa vaiheessa. Tutkimusten mukaan syömishäiriön kesto ennen hoidon aloittamista vaikuttaa sairauden ennusteeseen. Vakavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat, jotka seuraavat nuorta aikuisuuteen saakka ja heikentävät yksilön terveyttä sekä lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä, johtuvat hoidon viivästymisestä. (Hautala, Liuksila, Räihä, Väänänen, Jalava, Väinälä & Saarijärvi 2005, 4599.)
28 4 Oireiden huomaaminen on useasti nuoren perheelle vaikeaa, koska nuori ja usein myöskään hänen perheensä ei tiedosta häiriön vakavuutta sairauden alkuvaiheessa. Nuori myös pyrkii kaikin tavoin salaamaan ja vähättelemään syömishäiriökäyttäytymistä läheisiltään. Nuoren ihmisen mieli on hyvin herkkä ja hyvääkin tarkoittavat neuvot ja kyseleminen saattavat helposti aiheuttaa nuoressa tunteen, että hänen normaaliuttaan kyseenalaistetaan. Syömishäiriöitä on ilmennyt nykypäivän yhteiskuntaan enemmän ja niistä tietäminen sekä niiden tunnistaminen on tärkeää nuorten kanssa toimiville. Oppaan tarkoituksena antaa kuntien ja seurakuntien työntekijöille tietoa nuorten syömishäiriöistä, oireista sekä varhaisesta hoitoon ohjauksen merkityksestä. Oppimistavoitteinamme on lisätä tietoa nuorten syömishäiriöistä, tietää yleisimmät syömishäiriöt, niiden oireet ja hoitomuodot. Tavoitteenamme on lisäksi oppia projektityöstä ja siihen liittyvistä toimintatavoista. 2 PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Syömishäiriö alkaa nuorella yleensä murrosiässä tai myöhemmällä iällä. Tavallisimpia syömishäiriöitä ovat anoreksia nervosa eli pakonomainen laihduttaminen ja bulimia nervosa eli ahmimishäiriö. Anoreksia saattaa ilmetä aluksi normaalina painosta huolehtimisena, joka myöhemmin etenee kohti sairaalloista laihduttamista. Sairaudessa yleistä on lihavuuden pelko ja vääristynyt kuva omasta kehosta, jolloin anorektikko näkee itsensä lihavampana kuin on. Anoreksiaa on syytä epäillä, jos nuori alkaa laihduttaa poikkeuksellisen paljon. Hän voi olla liiallisen kiinnostunut liikunnasta sekä ruoasta. (Luoto, Anttila, Kitula, Laine, Salmi & Valpola 2005.) Ulkopuolisen on vaikea huomata tilanteen vakavuutta, mikäli nuori harrastaa liikuntaa ja urheilua, joihin kuuluu painon ja ruokavalion tarkkailu. Anoreksia kuten muutkin syömishäiriön muodot on yleisempää nuorten tyttöjen keskuudessa. Arviolta joka sadas vuotiaista tytöistä kärsii anoreksiasta. Pojilla tauti on selvästi harvinaisempi ja arviolta joka kymmenes anorektikoista on poika. Syömishäiriöitä voidaan havaita jo 9-10-vuotiailla. Näistä jo hyvin nuorina sairastuneista potilaista melkein puolet on poikia.
29 5 Miesten syömishäiriöt ovat kuitenkin lisääntymässä yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Bulimiaan sairastunut on usein mies, jonka työ vaatii ulkonäköä tai esiintymistaitoa. Ulkoinen olemus ja viehättävyys ovat näissä tapauksissa ilmeisesti malli yleisestä pärjäävyydestä ja miehisyydestä. (Luoto ym ) Syömishäiriö pohjautuu ahdistukseen, jota oireiden avulla yritetään lievittää. Oireista vapautuminen lisää ahdistusta, joka havaitaan kyvyttömyytenä parantua vaikka motivaatiota olisikin. Bulimiaa sairastavat ahdistuvat pyrkiessään välttämään ahmimista, anoreksiaa sairastavat ruuan määrän lisäännyttyä. Pelko- ja ahdistusoireet vaikuttavat suhtautumisessa omaan kehoon, syömiseen ja suorituksiin. Perfektionismi sekä virheiden tekemisen pelko aiheuttavat stressiä, lisäävät ahdistusta ja aiheuttavat syömishäiriötä. Syömishäiriöinen tarkkailee pakkomielteisesti kehoaan peläten lihomista. Tunne lihavuudesta liittyy riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteisiin sekä hylätyksi tulemisen pelkoon. Terveen ihmisen tuntiessa olonsa alakuloiseksi ja surulliseksi, syömishäiriöinen tuntee olevansa lihava. (Charpentier 2004, ) Ylipainoisen ahmimishäiriö eli binge-eating disorder on Suomessa vähemmän tunnettu sairaus. Siihen liittyy ruuan kohtauksittainen ahmiminen ja se muistuttaa bulimiaa, mutta siitä puuttuvat bulimiaa sairastavalle tyypilliset oireet, kuten esimerkiksi oksentaminen, liikunta ja paastoaminen. (Rantanen 2004, 326; Pohjolainen & Karlsson 2005, 1976.) Epätyypillisissä syömishäiriöissä sairastuneella eivät täyty kaikki laihuus- ja ahmimishäiriön kriteerit tai niiden avainoireet esiintyvät lievinä (Pohjalainen & Karlsson 2005, 1979). Alppisen (2003) pro-gradu tutkielmassa viitataan lehtiartikkeliin (Pöllänen 1999, 32), missä syömishäiriöiden ehkäisyn ja hoidon korostetaan perustuvan tiedon lisäämiseen sairaudesta. Tietoa tarvitsevat sekä nuoret että heidän ohjauksesta vastaavat aikuisetkin. Tietoa tulee lisätä terveellisestä ja järkevästä syömisestä, nuoren naiseksi kehittymisestä, painon merkityksestä terveyteen sekä tyypillisistä syömishäiriön tunnusmerkeistä. Näitä asioita tahdomme korostaa syömishäiriön tunnistamisessa sekä hoitoon ohjauksessa tekemämme oppaan avulla. Oppaan luonne on informatiivinen ja tarkoituksenamme on laatia tiedotusmateriaalia yhteistyötahoille, joka on kiinnostunut saamaan tietoa nuorten syömishäiriöistä. Terveys- ja sosiaalialan tuotteen keskeinen sisältö tulee muodostua tosiasioista, jotka kerrotaan täsmällisesti, ymmärrettävästi ja siinä huomioi-
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.
TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus
Lisätiedotymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotTEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ
TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotMitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotHOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA
HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
Lisätiedot