Kiimasjärven kylällä Nro 67

Transkriptio

1 KOTISEUTULEHTI SAVUN SANOMAT Kiimasjärven kylällä Nro 67 Kuva: Marita Vesterinen Tästä Hernesalmen myllyn ikkunasta ovat Lannenkosken juoksua katselleet tuhannet ihmiset. Ei varmaankaan vähiten myllärit Waldemar Rein (ennen 1920-lukua), Ruuska (1920-luvulla), Otto Ahonen (1930-luvulla), Vilho Kallonen ( ), Ville Pyykkinen ( ), Ilpo Vesterinen (1950-luvulla) ja Leo Vesterinen joka luvun puolivälin tieneillä käynnisti myllyn viimeisen kerran ja jauhoi kirjailija Marko Tapion mieliksi pussin myllypellon ohraa. Toisissa merkeissä olemme monet kerrat istuneet myllyn keskikerroksessa me, jotka olemme isiemme hengessä pyörittäneet Hernesalmen mylly tukikohtanamme Kiimasen Savun toimintaa. Olemme jatkaneet arvokasta perinnettä, johon isiemme ja isoisiemme toiminta Lanneveden ja Saarijärven kulttuuri- ja liikuntaelämässä meidät suorastaan velvoittaa. Lannevedeltä on lähdetty liikkeelle viivyttelemättä jo silloin, kun kulttuuri- ja liikuntatoimintaa luvun loppupuolella on Saarijärvellä ryhdytty käynnistelemään. Jatkosodan aikaan Lannevedellä perustettiin Sampo-lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa Toimituskuntaan kuuluivat Eeti Hänninen, Tauno Suomela, Edvin Honkanen, Hannes Hänninen, Paavo Kynnäs, Valde Lehtonen ja JiiHoo Vesterinen. Hekin kaikki lienevät joskus myllyn ikkunasta kosken kulkua tarkkailleet. Sampon ensinumeron ilmestymisestä on kulunut reilut 69 vuotta. Savun Sanomien ensimmäisen numeron ilmestymisestä tulee 1. huhtikuuta 2012 kuluneeksi 25 vuotta. Savun Sanomat on kotiseutulehti, kuten Sampokin. Savun Sanomat perustettiin Lannevedellä kuten Sampokin. Ainoa ero näiden kahden lehden välillä juuri tänä päivänä on se, että Savun Sanomat on parempi lehti! (Sorry, kaima siellä kirkolla)

2 Puheenjohtajan palsta Ensimmäisen Savun Sanomien ilmestymisestä tulee kuluneeksi 25 vuotta. Lehti on ilmestynyt vähintään kaksi kertaa vuodessa ja nyt luvussasi oleva on jo kuudeskymmenesseitsemäs. Liki kahdenkymmenen vuoden ajan lehti monistettiin Saarijärven terveyskeskuksessa, Äänekosken paperitehtaalla tai Tietoenatorilla Jyväskylässä. Lehden tekeminen vaati noina aikoina aika lailla persetyötä, kun istuttiin monistamisen jälkeen kasaamassa, nitomassa ja kuorittamassa lehteä postitusta varten. Jakelun piirissä olivat jäsenten lisäksi toimintaamme tukeneet ihmiset ja yhteisöt. Lehteä monistettiin ja postitettiin satakunta kappaletta. Savulenkin ennakkonumero oli poikkeus, se postitettiin jokaiselle edellisenä vuonna Savulenkille osallistuneelle ja tällöin monistus ja postitusmäärä nousi viidensadan paikkeille. Lehden tekeminen helpottui olennaisesti, kun jakelussa siirryttiin muutamia vuosia sitten käyttämään sähköpostia. Savun jäsenillä on 98 %:sti käytössään . Vain Kulumalaan ja Harjulan-Kyyrään Savun Sanomat menee vielä perinteistä reittiä. Elikkä kun se Viitasaarelta postitetaan, kuljetetaan sitä ensin isolla autolla etelään, 50 km ohi Lanneveden Jyväskylään, missä sen annetaan kerätä voimia päivän, pari. Jyväskylästä se lähtee sitten postiautolla takaisin kohti pohjoista ja Saarijärveä. Tällä kertaa Savun Sanomat pyyhkäisee autokyydillä 16 km Lanneveden ohi Saarijärvelle. Saarijärvellä lehti sitten luukutetaan Lanneveden lokeroon, missä se saa taas huilata päivän, pari. Lanneveden lokerosta lehti poimitaan Lanneveden jakelusta vastaavan posteljoonin laukkuun. Savun Sanomien viimeinen matka pienessä autossa, posteljoonin laukussa kohti Lannevettä ja Kiimasjärven kylää on alkanut. Lopulta 2-7 päivää postituksen jälkeen posteljooni Petskin tipauttaa Savun Sanomat ensin Kyyrän raitilla Harjulan-Kyyrän laatikkoon, ja sitten kohta Peltoniementiellä Kulumalan laatikkoon. Savun Sanomien matka 80 km päästä Viitasaarelta Kiimasjärvelle on postimerkkien laadusta riippuen kestänyt kahdesta seitsemään vuorokautta. Näin siinä tapauksessa, että lehden sisältävä kuori ei tällä, melko vaiherikkaalla taipaleellaan ole joutunut hukkaan. Onko lukijalla enää käsissään tuore Savun Sanomat, siitä voidaan olla kahtakin mieltä. Ne, jotka maksavat vaikkapa Soneralle euroa kuukaudessa laajakaistastaan, elikkä mahdollisuudesta lukea Sanomat heti sen ilmestyttyä, ovat siinä asemassa, että heillä on vastaavat tiedot useita päiviä ennen kaistattomia. Savun Sanomat ei ole uutislehti, joten eipä tuolla tuoreudella taida olla väliä. Tämä lipsahti ehkä hiukan asiasta, mutta lipsahtakoon. Savun Sanomien 25-vuotisella taipaleella on lipsahdellut pitkin matkaa. Lehdessä julkaistujen kirjoitusten vuoksi on erottu seurasta (Kiimasen Savusta), on erottu sen johtokunnasta tai nieleskelty pitkään juttujen tuomaa pahaa oloa. Lehden pitkäaikaisena päätoimittajana (25 vuotta) pyydän vielä kerran anteeksi kaikkea sitä, mikä on aikanaan loukannut teitä, hyvät lukijat. Kysymys on useimmiten ollut vain siitä, että huumorintajunnassa kirjoittajan ja lukijan välillä on ollut jonkinlainen ero. Mutta on lehdellä toki paljon ansioitakin, tuskin sitä muuten olisi 67 numeroa tehty. Näistä ansioista huumori ei ole vähäisin. Savun Sanomat oli pitkään, ihan näihin vuosiin saakka, puhtaasti Kiimasen Savun jäsenlehti. Juttuja tehtiin seuramme omista tapahtumista, tai jäsentemme edesottamuksista kuntoilu- ja kilpailutapahtumissa etäämmällä omasta kylästä. Juoksu-urheilusta, hiihdosta, lentopallosta ja pilkkionginnasta on kirjoitettu eniten, ovathan nämä lajit olleet alusta saakka Savun ohjelmassa. Parin viime vuoden aikana Sanomissa on alettu kirjoitella koko Lanneveden kylää kiinnostavista aiheista ja asioista.tällaisina mainittakoon Pekka Rämäsen ja Luotolan sisarusten Anna-Maijan (Hirvi), Tapanin, Juhanin ja Martin jutut. Itse aloitin juttusarjan Lanneveden urheiluhistoriasta puolisentoista vuotta sitten. Tähän historiikkiin on tulossa jatkoa. Ainakin Lanneveden hiihdon ja raviurheilun historia on vielä käsittelemättä. Jäsenistöä laajempaa lukijakuntaa kiinnostavan kirjoittelun seurauksena lehtemme on Stepi

3 Sundbergin toimiessa työmiehenä julkaistu myös Lanneveden nettisivuilla ( harrastukset tai tapahtumat tai ajankohtaista). Asetumme lankalauantaina Hernesalmen myllyyn muistelemaan lehden vaiheita. Tilaisuuteen kutsumme kaikki jäsenemme, sekä aktiiviset Sanomien tukijat, Anna-Maija Hirven ja Stepi Sundbergin puolisoineen. Luvassa on pientä tarjoilua viisastelun, suolaisten palojen, täytekaakun ja kahvin muodossa. Näillä aineksilla uskomme niin sielun, mielen kuin ruumihinkin tulevan valmistetuksi pääsiäisen suureen juhlaan! Tässä lehdessä nykyiset jäsenemme muistelevat aikaansa 25 vuotta sitten. Maaliskuussa 1987, neljännevuosisata sitten, minä itse kirjoittelin Viitasaarella puheenjohtajan palstaa Savun Sanomiin ja kokosin lehteä. Kymönkoskelle ja Lannelle ajelin lujalla Talbot GLX:llä. Tuosta päätellen asemani kansalaisena ei ole muuttunut, en ole taantunut, jos en sitten kehittynytkään. Olen varmaan siinä mielessä tyypillinen suomalainen, että pidän turvallisista ja vakiintuneista oloista, kuin myös saavutettujen etujen pysyvyydestä. Lisää ei silloin tarvitse, jos entinen ja nykyinen hyvin riittää. Hannu Vesterinen Jorma Pajari 25 år sedan Puunjalostusteollisuuden alamäki alkaa Ainasulasta Kesäkuu -87. Osa savulaisia ja muutama muu ystävä viettävät iltaa Sahinvirran rannalla. Ilta on mitä kaunein ja Paula on taas kerran loihtinut maukkaan illallisen. Syödään, vähän juodaankin ja muistellaan sekä ihmetellään Savulenkin saamaa suosiota. Viimeiset viikot ennen lomalle lähtöä ovat toivoa täynnä. Mikä kolmesta suuresta investoinnista toteutetaan, siis sadoista miljoonista markoista ja tehtaan sekä koko henkilöstön tulevaisuudesta on kysymys. Ruoka on syöty. Auringon lasku on upea, kuten aina Sahilla. Lupaan tarjota jälkiruuaksi ainoan osaamani: Iricofee. Avaan radion, kymmenen uutiset: Kymi Kymmene on myynyt Juankosken kartonkitehtaan perustettavalle kehitysyhtiölle!!!! Iriscoffeet vieraille ja metsään miettimään, mitä nyt. Seuraavana aamuna VW-sedanilla Juankoskelle tutustumaan tilanteeseen. Pers-aukiset miehet ovat perustaneet kehitysyhtiön, huh, huh, niiden rahoilla ei saa edes uutta manttelia yhteen huonoista imuteloista. Kesäloma jatkuu. Pensaa palaa ja onneksi Suomi on pieni maa ja tuttuja kartonki -ja kudosmaailmassa. Testeissä voi vielä viisikymppisenäkin pärjätä. Uusi ammatti ja uudet kujeet. Töitä riittää aina 65-ikävuoteen asti ja kruunuksi 68-vuotiaana työkomennus Kiinaan. Kunnossa kaiken ikää savulaisella sitkeydellä. *** Tapio Pajari 25 år sedan Autoni oli Opel Kadet -77 Vuonna 1987 elettiin suomessa kiihkeässä nousukauden huumassa. Myös metsäyhtiöiden hallituksissa raha poltti hyppysissä. Oli pakko investoida. Halmilan Vellu olisi voinut silloin keskittyä paperiherrojen toppuutteluun ja jättää meidät Savulenkin järjestäjät rauhaan. Myöhän on aina osattu hommamme, päinvastoin kuin paperiteollisuuden kurut, jotka hölmöilyillään ovat ajaneet paperitehtaita samaan ahdinkoon, kuin Mahlun mahtihölkän: lappu luukulle! Äänekoski eli omaa kulta-aikaansa. Ensiksi uusittiin kartonkikone ja heti perään rakennettiin uusi uljas paperitehdas. Kulta-aikaansa elivät myös äänekoskelaiset neiti- ja osittain myös rouvasihmiset. Komennusmiesten vauhdittamana hotelli Hirven parketilla pyörähdeltiin jopa viisi kertaa viikossa. Myöhemmin pyörähdettiin sitten Jyväskylän synnytysosastolla.

4 Tässä huumassa minäkin vaihdoin työpaikkani Jyväskylän Kankaan paperitehtaalta Äänekosken uutukaiselle. Minulla oli kuitenkin järkiperusteet: Äänekoskelta oli puolet lyhyempi matka kaiken toiminnan ja kulttuurin keskipisteeseen Lannevedelle kuin Jyväskylästä. Äänekosken tehtaiden henkilöstö osastolla oli ammattinsa osaavia ja ajan hermolla eläviä toimihenkilöitä. Minulle osoitettiin yhtiön vuokra-asunto Terveyskadulta, josta oli ~300 m kaikkiin strategisesti tärkeisiin paikkoihin: paperitehdas, hotelli Hirvi ja terveyskeskus. Sopeutuminen uuteen tehdasmiljööseen sujui mutkitta. Vietin suurimman osan vapaa-ajastani Kiimasen rannoilla tai Jyväskylässä satunnaista vakituisemman tyttöystäväni ja etenkin isosetäni Hegulin seurassa. Äänekoskella ollessani minulla oli ilo harrastaa ruumiin kulttuuria Aholan Mikon kanssa. Mikkohan asuu Tärttämäessä ihan latujen ja lenkkipolkujen välittömässä läheisyydessä. Olihan se kuulkaas helppoa! Sukset oli varastossa Mikon autotallissa ja aina valmiiksi voideltuna ennen hiihtolenkille lähtöä. Toisinaan myös pankkiiri Talvilahti liittyi joukkoomme. Oikein mukava mies, mutta puhui pirulas koko ajan niin perkeleesti. Oli pakko vähän lisätä aika ajoin vauhtia eteenkin ylämäissä, jotta sai tovin lepuutella korviaan. Jälkipyykki pestiin sitten aina Mikon saunassa ja ruumista ravittiin takkatulen loisteessa kuha fileillä. Tuhannesti kiitos Mikko! Kiimasen Savussakin elettiin nousussa. Ulla valitteli, että nousu näkyi etenkin Hegulin housuissa. Mutta nousu näkyi myös Savulenkillä. Osallistujia oli vuosi vuodelta runsaammin, vaikka jotkut toimitsijoista kuulema hiihtelivät Reinoissa hieman yöttömän yön liikuttuneissa mielen tiloissa. Savun toimintaa hallitsi yhteisöllisyys: kosteat yllätysvierailut savulaisten mökeillä, aamuyöhön nuotiolla venähtäneet lauluillat naapureiden iloksi, pitkäperjantain ihmissuhdehiihdot ja kaikki muu ihmisen henkiselle hyvinvoinnille tärkeä hössöttäminen. Yhden rakkaimmista enoistani nykyisen myllärin Oskun suurella myötävaikutuksella sain siirrettyä Jokelan vanhan hirsisen rantasaunan Kiimaselle. Saunaa hallitsi suuri vanhanajan pönttökiuas, jossa riitti löylyä polttamaan Eero rynnkky Vesterisen korvat ja jopa pehmentämään Luotolan tunnottoman veljeksen Tapanin. Saunakamaria hallitsi päästä vedettävä isoisäni ja äitini yhteinen vanha vuode. Rakas äitini Paula väitti aika ajoin rantasaunalta nousseen haurauden henkäyksiä, mitä lienee tarkoittanut! Koko 80 luku oli suomelle, Kiimasen Savulle ja etenkin itselleni hulvattoman vallatonta aikaa! Rakkaat savulaiset, luultavasti te ette ikinä tajua ennen kuolemaanne ja eteenkään sen jälkeen, mitä me olemme yhdessä saaneet aikaan näinä yli 25 yhteisenä vuotena. Kiimasen Savu ja Savulenkki ovat jotain aivan poikkeuksellista. Mutta tärkeintä on ollut: hulvaton yhdessä olo ja kaikenlainen hössötys! KIITOS TEILLE KAIKKILLE! P.S. Joku kyseli niistä autoista. Savulaisille autohan ei koskaan ole ollut kyrvän jatke: Heguli ja enoni Vespa ajoivat päivää ennen parasta pikku Fiateilla. Minulla oli Vesterisen Lassen hommaava erittäin luotettava, sinisen hohtoinen ja kantikas Opel Kadet muistaakseni vuodelta -77!!! VesaWalamies 25 år sedan Vuoden 1987 aikana täytin 39 vuotta ja tulin asuneeksi Saarijärvellä kymmenisen vuotta. Päällimmäisenä tuosta ajasta on jäänyt mieleen elämän kiireisyys ja monivivahteisuus. Perheessämme oli kolme vireää poikalasta, joista vanhin täytti kesäkuussa 12 vuotta. Meno sekä töissä että kotona oli tuolloin melkoisen vauhdikasta. Myös harrastusrintamalla oli vilkasta. Olin ryhtynyt vetämään yhä johtamaani SaPu:n kuntourheilujaostoa v Vuoden aikana juoksin kellon kanssa monia matkoja sadasta metristä aina täyteen maratoniin saakka. Joillakin niistä ylsin pysyviksi jääneisiin omiin ennätyksiin. Jo 60-luvulla aloittamaani lehtikirjoitteluakin tuli yhä harjoitettua, ja pari radio-ohjelmaakin tein silloin. Nykyisin elämä on paljon rauhallisempaa mutta kieltämättä monessa suhteessa paljon värittömämpää. *** Helinä Patana

5 25 år sedan Pietarin, eli silloisen Leningradin, itäpuolella asui ja nuoria opetti matematiikan ja fysiikan saloihin Lannevedestä täysin tietämätön Helinä Vatanen, joka nykyisin asuu Uus-Hännisellä Pekan kanssa. Talvi -87 oli ennätyskylmä, mutta punainen Lada 1200L oli L niin kuin Luotettava. Käynnistyi ja kulki Ilomantsin pakkasissa, ja helmikuussa syntynyt kuopus ja pari vuotta vanhempi veljensä saivat matkustaa lämpimästi, sillä auton hyötysuhde oli ihan muuta kuin nykyisten menopelien. Vaipanvaihtoa, pulkkamäkeä, käsitöitä kuului elämään. Nykyisin voi jättää tuon vaipanvaihdon pois, ja käsityötkin kelpaisivat parhaiten invalidisäätiölle (= puserossa vain yksi hiha; lapasesta toinen peukalo puuttuu; sukkaparin toinen sukka on vain säärystin, ja keskeneräinen sekin). Pekka Rämänen 25 år sedan Kevättalvella 1987 minulla oli poikavauva, Roope-esikoinen. Hän ja työ Korpilahti-lehdessä veivät kyllä kaiken huomion. Opel Kadett 1,3 S oli vain kolmeovinen, ja siihen oli hankalaa pujotella yhdestä ovesta kun vauvan kuppi-istuin oli etupenkillä. Lastenvaunut mahtuivat peräkonttiin pyöriä irrottamatta. Ooppeli otti Lahdenvuorenmäessä yli 200 mittariin. En sentään poika kyydissä kokeillut, mutta autobahnilla kesäkuussa -87 mentiin mittarinopeudella 190. Fyysinen urheilu oli paljon heikommalla mallilla kuin nyt. Pj. H. Vesterisen kirjoittamien lenkkiohjeiden aika oli vasta parin vuoden päässä edessä. Joo! Hiihtokisat sitten pidettiin loistavassa talvikelissä. Osanottajia riitti yhteen sarjaan, elikkä miehet yleinen 60 v. Tyyli oli perinteinen ja lähtö tapahtui massalähtönä (yhteislähtö). Kierrettiin Kusiaismäessä "helppo" alakolmonen pariin kertaan. Kellomiehenä toimi allekirjoittanut. Panin kellon käyntiin lähtiessä ja otin maalissa ajat. Tulokset: 1. Pentti Kujala Reijo Rutanen Vesa Walamies Ei tarvinnut maalissa jalkaa kurotella! Hiihtoterveisin Pena ISOJA AHVENIA, HAUENTOPPELO JA ALIISAN METKUT Kiimasen Savun pilkkikisoissa Sahan rannassa Summasella oli mukava meininki. Aurinkoinen sää houkutteli parhaan osallistujamäärän sitten vuoden 2008 ja kookkaista ahvenista pääsivät osallisiksi lähes kaikki osallistujat. Suurimman ahvenen käänsi jäälle Vappu Rautiainen. Vapun körmyniska painoi peräti 280 g. Paula Pajari tempaisi heti kisan alussa 240 grammaisen ja Elmeri Lehtomäki kisan loppupuolella 220 grammaisen ahvenen. Paulalle ja Elmerille ahvenat olivat suurimmat koskaan talviongella saadut. Naisten sarjan jo neljännen kerran peräkkäin voittaneen Anniina Lehtomäen tasapainoon tokkasi hauki, jonka paino yksin ei kuitenkaan olisi riittänyt kisan voittoon. Muutama komea ahventollo höysteeksi ja peli oli selvä. Elmeriltä hauki nappasi pilkin, mutta se ei estänyt reipasta 11-vuotiasta viemästä lastensarjan kiertopalkintoa Härkälän takan reunalle Anniinan pokaalin viereen. Miesten kisassa käytiin Antero Rautiaisen ja Hannu Vesterisen kesken tasainen kisa voitosta. Jälkimmäinen voitti käytännöllisesti katsoen yhden ahvenen erolla, siksi vöyräitä olivat päivän saaliskalat. Tove Janssonin kirjasta lastensarjaan viimeisen puolen tunnin ajaksi ilmaantunut Aliisa (Lehtomäki) hauskuutti kisaajia omaperäisellä ongintatekniikallaan. Aliisalla oli pilkkionki tiukasti hyppysissään ja kun vavan herkkä kärki värähti ahvenen tavoitellessa siiman toisessa päässä heijaillutta papukaijaa, lähti tyttö onki kädessä kirmaamaan kohti muumitaloa (Summaslahtea). Tällä konstilla pikkutyttö napsi liki puoli kiloa ahvenia lyhyessä ajassa. Niin lyhyessä, että aikuista miestä hävetti viereisellä reiällä.

6 Naisten ehdotuksesta päätettiin tulevana kesänä järjestää jäsenten välinen rantaongintakisa. Olipa puhetta siitäkin, että saattaisimme Savun kolme kalakisaa pilkki, rantaonginta ja soutu-uistelu kolmiottelun muotoon, elikkä kustakin kisasta saisi pisteitä sijoituksen mukaan ja yhteispisteillä ratkaistaisiin vuoden savulaiskalastajan tittelin kohtalo. Palkinnoksi parhaalle tietysti sähköperämoottori tai ainakin uudet airot. Ne onkin mulla jo aika huonossa kunnossa! Teksti: Jokelan Hannu Kuva: Härkälän Anniina Tulokset: Naisten sarja: 1. Anniina Lehtomäki 590g 2. Paula Pajari 320g 3.Vappu Rautiainen 290g Miesten sarja: 1. Hannu Vesterinen 840g 2. Antero Rautiainen 720g 3. Iivari Pääkkönen 70g Lasten sarja: 1. Elmeri Lehtomäki 780g 2. Aliisa Lehtomäki 480g KIIMASEN SAVUN PILKKIKISOJEN VOITTAJAT JA TULOKSET Ajatus koota yhteen pilkkikisojen voittajien tulokset lähti siitä oletuksesta, että se saattaisi motivoida lisää väkeä tämän hienon, perisuomalaisen harrastuksen pariin ja Summasen jäälle sunnuntaina , jolloin ongitaan 26. Savun mestaruuksista Sahan rannassa klo 10 alkaen. Kisat on aina pidetty Summasella, koko järvi kilpailualueena. Kokoontumispaikkana oli pitkään Kopparnäs ja Juhani Hakalan mökki. Viime vuosina on kokoonnuttu Sahan rantaan kuten nytkin. Johtokunnan v.1986 hyväksymien sääntöjen mukaan kilpailukalaksi kelpaavat kaikki sisävesissämme esiintyvät kalat, onkiaika on 3 tuntia ja mestaruudesta ongitaan naisten ja miesten sarjassa. Osallistujaennätys on vuodelta 1996, jolloin siimaa tuijotti peräti 29 teräshermoista kilpailijaa. Aila Korhosella on 9 mestaruutta, Saara Utriaisella 6, Vappu Rautiaisella 5 ja Anniina Lehtomäellä 3. Naisten kisaennätys 3490 g on Saaralla. Pertti Harjulalla on mestaruuksia peräti 15 ja kisaennätys kaamea 6950 g. Juhani Hakalalla on 4 mestaruutta, Heikki Takalalla ja Hannu Vesterisellä 2 Pelkästään mestarit ovat nostaneet g roskakalaksi luokiteltavaa järven elävää jäälle ja tällä tavoin yhdistyksemme on merkittävällä tavalla osallistunut Summasen arvokalan lisääntymisen ja elinehtojen parantamiseen. Vuosi Naisten mestari Tulos g Miesten mestari Tulos Osallistujia 1986 Aila Korhonen 100 Juhani Hakala Katja Korhonen Juhani Hakala (seuran siht. hukkasi tulok.) 1988 Helena Ropponen 275 Mikko Ahola Aila Korhonen 800 Ilpo Rautiainen Aila Korhonen 1150 Antero Hirvi Aila Korhonen 1440 Pertti Harjula Aila Korhonen 1300 Pertti Harjula Vappu Rautiainen 1025 Heikki Takala Vappu Rautiainen 300 Juhani Hakala

7 1995 Vappu Rautiainen 2180 Pertti Harjula Saara Utriainen 2200 Pertti Harjula Aila Korhonen 80 Pertti Harjula Saara Utriainen 1050 Pertti Harjula Saara Utriainen 1150 Heikki Takala Saara Utriainen 3490 (SE) Pertti Harjula Saara Utriainen 660 Pertti Harjula Vappu Rautiainen 2050 Pertti Harjula Aila Korhonen 1210 Hannu Vesterinen Aila Korhonen 684 Pertti Harjula Aila Korhonen 2200 Pertti Harjula 6950 (SE) Saara Utriainen 532 Pertti Harjula KISOJA EI VOITU PITÄÄ HEIKKOJEN JÄIDEN VUOKSI!! 2008 Vappu Rautiainen 1350 Pertti Harjula Anniina Lehtomäki 250 Pertti Harjula Anniina Lehtomäki 810 Pertti Harjula Anniina Lehtomäki 630 Juhani Hakala Anniina Lehtomäki 590 Hannu Vesterinen Yht g 46174g Kiimasen Savun hiihtomestaruuskilpailut Kulmalassa 25 år sedan Tytöt 1. Riina Vesterinen 4.23 Pojat 4 km 1. Teemu Hakala Naiset 4 km 1. AilaKorhonen Miehet 8 km 1. Mikko Ahola Eila Keinänen Hannu Vesterinen Ulla Vesterinen Tapio Pajari Vappu Nousukangas Erkki Poikolainen Heikki Vesterinen Antero Hirvi Risto Hokkanen Juhani Hakala Antero Rautiainen Kiimasen Savu ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 (johtokunnan esitys vuosikokoukselle 7.4.) TOIMINNAN JOHTO Yhdistyksen toimintaa johtaa vuosikokouksen ( ) valitsema viisihenkinen johtokunta. KOKOUKSET Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hernesalmen myllyssä. Johtokunta kokoontuu tarvittaessa. Ensimmäinen kokous LIIKUNTATOIMINTA 1.Antero Rautiainen pitää auki Peräkylän kuntohiihtolatua. Savu maksaa Anterolle kulukorvauksena moottorikelkan polttoainekulut ja lahjoittaa kahvia arvottavaksi kuntohiihtäjien kesken. 2.Savun hiihtokisat järjestetään Kusiaismäessä 3.Savun pilkkikisat järjestetään klo 10 Sahan rannassa. 4.Savun maantiejuoksumestaruuskisa (10km) ja toimitsijanortti perinteiseen tapaan juhannuksen aatonaattona to talkoiden päälle. 5.Kolmaskymmenes Kiimasen Savulenkki järjestetään juhannusaattona Ensimmäinen jäsenten välinen rantaongintakisa järjestetään klo Kisaemäntänä Anniina Lehtomäki. 7.Savun jäsenten välinen soutu-uistelukisa järjestetään lauantaina klo Summasella lähtöja punnituspaikkana Vastaranta, Lahdenperäntie 93. Kilpailun isäntänä Hannu Vesterinen.

8 8. Kiimasen Soihtujuoksu järjestetään lauantaina Hernesalmen myllyllä. 9. Kiitosiltamat myllyssä lauantaina JULKAISUTOIMINTA Jäsenlehti Savun Sanomien 25. vuosikerta ilmestyy , kesäkuun alussa ja syksyllä. Tarvittaessa useamminkin. Lehti jaetaan sähköisenä, paperiversio niille, joilla ei ole sähköpostia. Lehti julkaistaan pääsäänmtöisesti myös lannevesi.net sivuilla internetissä. Hannu Vesterinen on vastaava toimittaja. KULTTUURITOIMINTA Savun Sanomien 25-vuotisjuhla myllyssä 30. Kiimasen Savulenkillä esiintyy Tahtitaivas orkesteri ja Jose Manuel Kymmenes Myllyblues järjestetään perjantaina klo Tilaisuudessa esiintyy Groovy Blue, Hillbilly Hidalcos ja Big Boddy & The Bearhill Boys. Kiimasen Soihtujuoksu ja kiitosiltamat ilotulituksineen pidetään myllyssä TALOUS Talouden pidon raamit on määritelty talousarviossa. Yhdistyksen taloudellinen tila on hyvä eikä yhdistyksen tulevaisuus ja toiminta ole uhattuna, vaikka toiminta tuottaisi hiukan tappiotakin. Jäsenmaksu säilytetään ennallaan, 5 eurossa. Kiimasjärvellä Hannu Vesterinen Anniina Lehtomäki Pentti Kujala Puh.joht. Siht. Rah.hoit. Luonnos säännöiksi Kiimasen Savun jäsenten väliseen kalastuksen kolmiotteluun (johtokunta käsittelee säännnöt kokouksessaan 7.4. klo 12) 1 Kalastuksen kolmiotteluun voivat osallistua vain Kiimasen Savun jäsenet 2 Kolmiottelun lajit ovat: Pilkkionginta, rantaonginta ja soutu-uistelu 3 Pistelasku: Pilkkionginta: kalojen yhteispaino grammoina Rantaonginta: kalojen yhteispaino grammoina Soutu-uistelu: kalojen paino grammoina soutu-uistelun sääntöjen mukaisten kertoimien mukaan laskettuna. Jos venekuntaan kuuluu kaksi henkilöä, molemmat saavat venekunnan saaman pistemäärän. Lopputulos on kolmessa lajissa saatujen pisteiden summa. 4 Sarjat Sarjajakoa ei ole, vain yksi sarja. 5 Palkinnot Kiertopalkinto, joka katkeaa kolmella voitolla. Kolmelle parhaalle tavarapalkinto. Voittajalle kuningaskalastajan titteli vuodeksi 6 Kiimasen Savun johtokunta hyväksyy nämä säännöt ja voi niitä tarvittaessa muuttaa. Saarijärven Kiimasjärven kylällä päivänä kuuta 2012 Kiimasen Savun johtokunta HannuVesterinen Anniina Lehtomäki Pentti Kujala Antero Rautiainen Iivari Pääkkönen