Toimintakertomus 2003

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2003

2 Liikenne- ja viestintäministeriö Toimintakertomus 2003 ISSN Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Kuvat kannen kuva Jens Wiik muut kuvat Antero Aaltonen ja LVM:n arkisto Paino Kainuun Sanomat Oy / Arkkipaino Sähköinen versio osoitteessa 2 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

3 Sisältö Liikenne-ja viestintäministerön hallinnonalan toimintakertomus 2003 Johdon katsaus... 5 Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys... 6 Tietoyhteiskunnan kehittyminen...7 Viestintäverkot... 8 Media... 9 Tietoyhteiskuntapolitiikka, tietoturva ja tietosuoja...10 Postitoiminta Liikenne Toimintaympäristön muutoksia Henkilöliikennepalvelut Kuljetus ja logistiikka Rautatieliikennettä koskeva lainsäädäntö Merenkulku Liikenneinfrastruktuuri Liikenneturvallisuus Ympäristö Omistajapolitiikka Hallinto, kehittäminen ja kansainvälisyys Hallinnon ja hallinnonalan kehittäminen Tutkimustoiminta Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta Hallinnonalan resurssit Talous Henkilöstö Ministeriön resurssit Talous Henkilöstö Liitteet

4 Liikenne- ja viestintäministeriön visio: Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriön arvot: Osaaminen Linjakkuus Yhteistyö 4 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

5 Johdon katsaus Talouskasvun ja työllisyyden edistäminen ovat nykyisen hallituksen keskeisiä tavoitteita. Korkeatasoiset, luotettavat ja edulliset viestintä- ja liikenneyhteydet ovat Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja vaikeiden luonnonolojen maassa perusedellytys yritystoiminnan kehittymiselle ja hyvinvoinnin turvaamiselle eri puolilla maata. Yhteyksistä huolehtiminen ja niiden kehittäminen on ollut liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnan perusta myös vuonna Hallitusohjelman mukaisesti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen on panostettu vahvasti. Liikenne- ja viestintäministeriön toiminnalla pyritään siihen, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti hyväksi ja kehityksen uhat torjutaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut aktiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi luomalla suotuisaa ympäristöä tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnalle ja käytölle sekä parantamalla käyttäjien luottamusta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöön. Teknologisesti neutraalein keinoin pyritään siihen, että nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen edulliset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoden 2003 lopulla valmistui laajakaistastrategia, jossa määritellään toimenpiteet tämän hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. Omalla hallinnonalallaan ministeriö edistää tietotekniikan hyväksikäyttöä toteuttamalla liikenteen ja logistiikan telematiikkahankkeita. Kertomusvuoden lopulla valmistuneen hallinnonalan verkkopalvelustrategian toimenpideosa keskittyy yhteisiä menettelyjä ja ratkaisuja tukeviin hankkeisiin ja niitä ryhdytään toteuttamaan vuoden 2004 alussa yhdessä hallinnonalan kanssa. Infrastruktuurin kehittämishankkeet etenivät hyvin vuoden 2003 aikana. Vuoden aikana avattiin liikenteelle mm. kaksi moottoritieosuutta. Vuoden aikana käynnistyi myös neljä uutta teiden rakentamis- tai parannushanketta. Rataverkon perusparantamiseen on panostettu suunnitelmallisesti jo useita vuosia, jotta ratojen kunto saataisiin vastaamaan henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeita. Kertomusvuoden aikana rajoitusten määrä ei kasvanut. Ratojen sähköistyksen painopiste on Pohjois-Suomessa. Kehittämishankkeet kuten Keravan kaupunkiradan ja Kerava Lahti-oikoradan rakentaminen etenivät suunnitellusti. Infrastruktuuria on kehitettävä ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti ja ennakoivasti yhteiskunnan vaatimuksiin vastaten. Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä käsitellyt ministerityöryhmä jätti esityksensä vuoden 2004 alussa. Tieliikenteen turvallisuus kehittyi vuonna 2003 myönteisesti, koska tieliikenteessä kuolleiden määrä väheni. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä sen sijaan kasvoi. Tieliikenteen turvallisuuden edelleen parantaminen edellyttää liikenneympäristön ja -olosuhteiden kehittämistä sekä liikenteessä käyttäytymisen parantamista. Tuottavuuden parantaminen on myös avaintekijöitä talouden kasvussa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on viimeisten vuosien aikana tehty mittavia rakennemuutoksia. Vuoden 2003 aikana valmisteltiin Merenkulkulaitosta koskeva uudistus ja kaksi uutta liikelaitosta aloitti toimintansa vuoden 2004 alusta. Hallitusohjelmaa toteutti myös merenkulun tukipaketti, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi suomalaisten matkustaja-alusten kilpailukyvyn turvaamiseksi tukitoimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön enintään viiden vuoden määräajaksi. Helsingissä 6. päivänä huhtikuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela 5

6 Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys Tavoitteet vuonna 2003 Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto. Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa. 6 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

7 Tietoyhteiskunnan kehittyminen Viestintäverkot tietoyhteiskunnan perustana Kehitys televiestintämarkkinoilla on kääntynyt suotuisaksi. Viime vuosina operaattorit ovat tehostaneet toimintaansa ja etsineet kustannussäästöjä, mutta vuonna 2003 investoinnit telesektorilla kääntyivät nousuun. Panostukset suuntautuvat vahvasti kehittyneempiin matkaviestinpalveluihin (EDGE, UMTS) ja laajakaistayhteyksiin. Laajakaistaiset Internet-palvelut ovat nopeasti yleistyneet. Vuoden lopulla laajakaistaliittymiä arvioitiin olevan kappaletta. Kaikissa maamme kunnissa oli ainakin osalla kotitalouksista mahdollisuus laajakaistaiseen kaapeli- tai ADSL-liityntään. Samalla niiden hintataso on selvästi alentunut, vaikkakin se on edelleen moniin muihin EU-maihin verrattuna suhteellisen korkea. Puheviestinnässä hintataso on matkaviestinnässä laskenut vajaassa kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia. Vuonna 2003 hinnat laskivat edellisvuodesta vajaat 7 prosenttia. Saman verran ovat laskeneet ulkomaan puhelujen hinnat. Sen sijaan paikallistoiminnan (paikallispuhelut ja perusmaksut) hinnat ovat samanaikaisesti nousseet noin 40 prosenttia. Paikallistoiminnan hintanousu tasaantui edellisvuosista ja oli vajaat kaksi prosenttia. Joukkoviestinnän kehitys suotuisaa Vuonna 2003 joukkoviestinnän taloudelliset toimintaedellytykset kehittyivät suotuisasti. Vuonna 2003 joukkoviestinnän markkinoiden volyymi oli hieman alle 3,7 miljardia euroa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Mediamainonnan määrä vuonna 2003 oli miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Televisiotoiminnan lähetysverkkojen digitalisointi on käynnissä. Digitaalisen television lähetykset alkoivat elokuussa 2001 ja verkko kattoi vuoden 2003 lopussa runsaat 74 prosenttia väestöstä. Lisäksi lähes kaikki kaapelitelevisioverkot välittivät digitaalisia televisiolähetyksiä. Lähetysverkon on suunniteltu kattavan koko maan vuoden 2006 loppuun mennessä. Maanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten vastaanottoon tarkoitettuja digisovittimia oli marraskuun lopussa kotitaloudessa. Lisäksi satelliittilähetysten katseluun tarkoitettuja sovittimia oli taloudessa. Vaikka digitaalisen television aloitusvaihe on ollut odotettua hitaampi eikä kaikkia tavoitteita ole saavutettu, digitaalisuuden mukanaan tuoma ohjelmatarjonnan lisäys on ollut merkittävä / /2002 5/2003 8/ /2003 Laajakaistaliittyminen ja digisovittimien lukumäärä vuosina Puheviestinnän hinta-indeksejä (1995=100) lähde: Tilastokeskus kaukopuhelut ulkomaanpuhelut tallenneviestintä yhteensä laajakaistaliittymät matkaviestintä paikallistoiminta sähköinen viestintä yhteensä Joukkoviestinnän markkinoiden kehitys vuosina (vuoden 2002 rahassa, 2003 ennakkotieto) lähde: Tilastokeskus digisovittimet graafinen joukkoviestintä yhteensä 7

8 Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys prosentuaalinen osuus kotitalouksista /1997 8/1998 2/1999 8/1999 2/2000 8/2000 2/2001 8/2001 tietokone Internet-yhteys nopea Internet (ISDN, ADSL, tms.; 2/2003 alkaen ei ISDN) Tietokoneen ja Internetin käyttö alueittain 2/2002 Mikrotietokoneiden ja Internetin levinneisyys lähde: Tilastokeskus Internetiä vähintään Internetiä Tietokonetta prosenttia asukkaista käyttää kerran viikossa joskus joskus Pääkaupunkiseutu Muut kaupungit Kaupunkien läheinen maaseutu Ydin maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Kaikki /2002 2/2003 8/2003 2/2004 Viestintäverkot Viestintämarkkinalain uudistus täytäntöön Sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan vuoden 2002 heinäkuussa. Uudistuksessa telemarkkinalain nimi muutettiin viestintämarkkinalaiksi ja samalla viestintäverkkoja koskevaa lainsäädäntöä yhtenäistettiin siirtämällä televisio- ja radioverkkoja koskeva sääntely uuteen lakiin. Uudistuksen toinen vaihe tuli voimaan Sillä pantiin täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit. Lain tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Samalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä, viestintäpalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja sanavapautta. Verkkotunnuslaki voimaan Verkkotunnuslaki tuli voimaan Uusi laki helpottaa ja nopeuttaa Suomen maatunnukseen.fi päättyvien Internet-verkkotunnusten saantia, sillä aikaisemmin käytössä olleista laajoista ennakkotarkistuksista pääsääntöisesti luovuttiin. Lain mukaisesti Viestintävirasto hallinnoi verkkotunnuksia ja ylläpitää verkkotunnusrekisteriä. Lainmuutoksen myötä myös niistä perittävät maksut muuttuivat. Verkkotunnusmaksut kattavat Viestintävirastolle hakemuksien käsittelystä ja tunnusten hallinnoinnista koituvat kulut. Vuonna 2003 Viestintävirasto myönsi verkkotunnusta, joista myönnettiin uuden verkkotunnuslain tultua voimaan. Laajakaistastrategialla edistetään laajakaistapalveluiden saatavuutta Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi, että nopeiden Internet-yhteyksien määrä lisääntyy merkittävästi vuoteen 2005 mennessä. Eurooppa-neuvosto päätti Brysselin kokouksessaan maaliskuussa 2003, että kaikissa jäsenvaltioissa laaditaan kansalliset laajakaistastrategiat vuoden 2003 loppuun mennessä. Myös keväällä 2003 valmistuneeseen pääministeri Vanhasen hallitusohjelman tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyi tavoite, jonka mukaan teknologisesti neutraalein keinoin pyritään siihen, että nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen edulliset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

9 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Strategiassa tuli esittää ne viestintäpoliittiset toimenpiteet, joita hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Työryhmän ehdotus valmistui joulukuussa Se sisälsi viisikymmentä toimenpidettä, joilla laajakaista saadaan yleistymään hallitusohjelmassa esitetyllä tavalla. Lähtökohtana ehdotuksessa oli, että laajakaistayhteydet toteutetaan pääosin kaupallisena toimintana. Työryhmän ehdotuksista pyydettiin lausunnot tammikuuhun 2004 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös asettanut jatkotyöryhmän, joka valmistelee alkuvaiheessa laajakaistastrategian toimeenpanoa ja ryhtyy sitten seuraamaan toimien edistymistä. Seuranta ja raportointi jatkuu hallituskauden loppuun. Media Lainsäädännön kehittäminen jatkui Kertomusvuonna toimeenpantiin sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen televisio- ja radiotoimintaa koskevat lainmuutokset. Muutoksilla mm. parannettiin edellytyksiä arvioida julkista palvelua. Kertomusvuonna arvioitiin lisäksi uudistuksen ensimmäisen vaiheen, muun muassa toimilupamaksun alentamisen, vaikutuksia. Uusia toimilupia radio- ja televisiotoimintaan Vuonna 2003 valtioneuvosto myönsi kaksi uutta toimilupaa analogiseen radiotoimintaan ja laajensi yhden toimiluvanhaltijan toimilupa-aluetta. Ohjelmistotoimilupia digitaaliseen televisiotoimintaan myönnettiin 13 kappaletta, näistä 11 toimilupaa myönnettiin alueelliseen toimintaan. Lisäksi kertomusvuonna myönnettiin neljä toimilupaa valtakunnallisen radiotoiminnan harjoittamiseen digitaalisissa televisioverkoissa. Valtioneuvosto muutti televisio- ja radiotoimintaan varattuja taajuuksia koskevaa käyttösuunnitelmaa. Televisiotoiminnan digitalisointi eteni Digitaalinen televisiotoiminta laajeni vahvasti vuonna Kertomusvuonna liikenne- ja viestintäministeriö asetti parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestämisestä siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan. Lisäksi työryhmän tulee selvittää, miten digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymistä voitaisiin nopeuttaa sekä minkä aikataulun ja periaatteiden mukaisesti tulisi siirtyä kokonaan digitaaliseen televisiolähetystoimintaan. Työryhmä selvittää lisäksi ohjelmistojen ja palvelujen siirtoon kaapelitelevisioverkoissa (ns. must carry) liittyvän sääntelyn kehittämistä niin, että julkinen palvelu voidaan välittää kilpailullisesti neutraalilla tavalla. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös sen selvittäminen, miten televisio- ja radiolainsäädännön mukainen julkisen palvelun määrittely ja Yleisradio Oy:n täyden palvelun tehtävä vastaavat ajankohtaisiin viestintäpolitiikan ja konvergoituvan toimintaympäristön haasteisiin sekä onko Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) mukaisen yhtiön hallintomallia tarvetta muuttaa. Työryhmä antoi joulukuussa 2003 väliraporttinsa, jossa muun muassa ehdotettiin analogisten televisiolähe- 9

10 Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys tysten lopettamisajankohdaksi Työryhmän loppuraportti annetaan syyskuussa Digitaalisen televisiotoiminnan vauhdittamiseksi kertomusvuonna käynnistettiin digitaalisen television klusteriohjelma, joka jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka. Ohjelman tavoitteena on muun muassa edistää eri toimijoiden yhteistyötä, aktivoida uusia toimijoita, nopeuttaa helppokäyttöisten palvelujen kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa sekä parantaa suomalaista osaamista ja kilpailukykyä digitaalisen television sisältöjen, palveluiden ja teknologioiden markkinoilla. Valtion televisio- ja radiorahaston varat julkisen palvelun rahoitukseen Yleisradio Oy:n harjoittama julkinen palvelu rahoitetaan valtion televisio- ja radiorahastoon kertyneistä varoista. Rahastoon kerätään sekä television käyttäjien maksamat televisiomaksut että kaupallisten radio- ja televisiotoimilupien haltijoiden maksamat toimilupamaksut. Vuonna 2003 rahastoon kertyi kaikkiaan 360,2 miljoonaa euroa, mikä on 4,1 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Televisiomaksuja kertyi 338,1 miljoonaa euroa eli 0,1 prosenttia edellisvuotista enemmän. Toimilupamaksuja rahastoon kertyi 22,1 miljoonaa euroa, mikä on 41,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Toimilupamaksujen taso puolitettiin lähtien, joten puolittamisen vaikutus toteutui koko vuoden toimilupamaksuissa vuonna Rahastosta suoritettiin vuonna 2003 Yleisradio Oy:lle 350,1 miljoonaa euroa eli 96 prosenttia rahaston varoista. Kaikkiaan 10,8 miljoonaa euroa käytettiin maksujen perimis- ja tarkastuskustannusten sekä televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain valvonnasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen, valtion varoin rakennettujen lähetysasemien tekijänoikeuskustannuksiin sekä rahaston tilintarkastukseen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö käytti noin euroa yleisradiotoiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnan resurssien varmistamiseksi televisiomaksua päätettiin korottaa vuoden 2004 alusta. Viestinnän sisältöjen sääntely Viestinnän sisällön sääntelyn lähtökohtana on sananvapaus ja toimialan oma seuranta ja valvonta. Kertomusvuonna ministeriö osallistui aktiivisesti Internetin itsesääntelyyn sekä laittoman ja haitallisen aineiston torjumiseen liittyvään työhön. Tukea lehdistön toimintaan Lehdistötukea myönnettiin kertomusvuonna noin 12,6 miljoonaa euroa, josta noin viisi miljoonaa euroa maksettiin lehdistötukilautakunnan esityksen mukaisesti niin kutsuttuna valikoivana tukena. Tietoyhteiskuntapolitiikka, tietoturva ja tietosuoja Tietoyhteiskuntakehitys on yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka koskettaa koko yhteiskuntaa ja kaikkia hallinnonaloja. Tietoyhteiskuntapolitiikan kehittäminen kytkeytyy vahvasti Euroopan unionin eeurope toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja seuraamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön toiminnalla pyritään siihen, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti hyväksi ja kehityksen uhat torjutaan. Hallitusohjelman mukaisesti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen panostetaan vahvasti. Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut aktiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi luomalla suotuisaa ympäristöä tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnalle ja käytölle sekä parantamalla käyttäjien luottamusta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöön. Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa edistettiin Viestintäpalvelujen turvallisuus ja käyttäjien yksityisyyden suojaaminen ovat tietoyhteiskuntakehityksen perusedellytyksiä. Sähköinen asiointi, liiketoiminta ja muu kommunikointi viestintäverkon välityksellä lisääntyvät koko ajan. Tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistaminen on perusedellytys suotuisan kehityksen jatkumiseksi. Sähköisten verkkojen toimintaan, viruksiin ja roskaposteihin sekä yksityisyyden suojan loukkauksiin liittyneet ongelmat lisäävät tietoisuutta sähköisen viestinnän ja verkon varmistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Viestinnän laaja siirtyminen sähköisiin verkkoihin vaatii arvioimaan, mitä puutteita tietoturvan varmistamisessa ilmenee. Tietojärjestelmistä ja viestinnästä täysin riippuvainen yhteiskunta joutuu käyttämään huomattavia resursseja turvatakseen järjestelmien toiminnan kaikissa oloissa. Erityisiä ponnistuksia vaatii toiminta tietoturvan hyväksi globaalilla tasolla. Tietoturvastrategia hyväksyttiin Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen tietoturvastrategian syyskuussa Strategian toimeenpanosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä vastaa tietoturvallisuusasiain neuvottelukunta, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön joh- 10 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

11 dolla. Kansallisella tietoturvallisuusstrategialla halutaan lisätä kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskuntaan. Strategian mukaan tietoturvallinen yhteiskunta saavutetaan kehittämällä kansallista ja kansainvälistä alan yhteistyötä, lisäämällä suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia, parantamalla tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvaamalla perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma sekä lisäämällä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Strategiassa esitetään tärkeimmät toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaista eduskunnalle Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli ehdotuksen sähköisen viestinnän tietosuojalaista tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, ja hallituksen esitys annettiin eduskunnalle lokakuussa Lakiehdotuksen tavoitteena on parantaa sähköisen viestinnän luottamuksellisuutta, yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa. Laki edistäisi sähköisen viestinnän palvelujen kehittämistä sekä selkeyttäisi teleyritysten ja muiden sähköisen viestinnän välittäjien vastuita viestinnän luottamuksellisuudesta. Laissa annettaisiin selkeitä määräyksiä mm. viestintäpalvelujen tilaajiin tai käyttäjiin yhdistettävissä olevien tunnistamistietojen sekä paikantamispalveluissa käytettävien tietojen käsittelystä. Lisäksi teleyrityksille ja yhteisötilaajille ehdote- taan oikeutta suodattaa viestinnän virrasta pois laitonta markkinointisähköpostia ja haittaohjelmia. Tietoyhteiskuntaohjelman valmistelu Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistui aktiivisesti hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman valmisteluun ja on tiiviisti mukana sen toimeenpanossa. Ohjelma hyväksyttiin osana hallituksen strategia-asiakirjaa syyskuussa Postitoiminta Yleispalvelun taso ja kilpailutilanne ennallaan Vuoden 2002 alussa voimaan tulleen postipalvelulain soveltamisesta ja vaikutuksista annettiin selonteko eduskunnalle marraskuussa Selonteon mukaan lain mukainen postipalvelujen perustaso on tarjolla kaikille kansalaisille hyvälaatuisena yhtäläisin ehdoin koko maassa. Nykyiset säännökset turvaavat postipalveluiden sujuvuuden. Kilpailutilanne säädellyillä postimarkkinoilla pysyi ennallaan. Vuonna 2003 uusia toimilupahakemuksia ei jätetty, vaan Suomen Posti Oyj on edelleen ainoa markkinoilla toimiva toimiluvanhaltija. Ministeriön lisäksi viestintäpolitiikkaa toteuttaa Viestintävirasto. Käytetty, Siirretty kertynyt tai seuraavalle Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä peruutettu vuodelle Varainhoitovuodelta Edellisiltä vuosilta Toimintamenot (Viestintävirasto) Sanomalehdistön tuki Viestintähallinto yhteensä Viestintähallinnon määrärahojen käyttö 11

12 Liikenne Liikenne 12 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

13 Toimintaympäristön muutoksia Henkilöliikenteen kasvu jatkui Henkilöliikenne kasvoi kertomusvuonna yhteensä kaksi prosenttia edellisvuodesta. Henkilöautoliikenne kasvoi kaksi prosenttia. Pääteillä liikenteen kasvu oli hiukan yli kaksi prosenttia. Suurinta pääteiden liikenteen kasvu oli keskisen Suomen poikki menevällä akselilla eli Vaasan, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiireissä. Vuonna 2003 kasvoi myös alemman tieverkon liikenne erityisesti suurten kaupunkiseutujen läheisyydessä. Tämä lienee seurausta viime vuosien muuttoliikkeestä suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen haja-asutusalueille. Rautatieliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2003 noin 60 miljoonaa. Määrä kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Suurinta kasvu oli pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä eli vajaat kuusi prosenttia. Kaukoliikenteessä matkustajamäärä kasvoi lähes kolme prosenttia. Sen sijaan YTV-alueen ulkopuolisen lähiliikenteen matkustajien määrä väheni hiukan. Kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä väheni vuonna 2003 lähes kaksi prosenttia ja oli 2,7 miljoonaa (saapuneet ja vaihtomatkustajat). Kansainvälisessä liikenteessä matkustajien määrä sen sijaan kasvoi vajaat neljä prosenttia ja oli 7,8 miljoonaa (lähteneet, saapuneet ja vaihtomatkustajat). Meritse matkustavien määrä on pysytellyt jo usean vuoden ajan 16 miljoonan matkustajan tuntumassa. Kertomusvuonna määrä väheni edellisvuodesta noin prosentin ja oli 15,6 miljoonaa. Viron liikenteessä vähenemä oli 6,5 prosenttia. Ruotsin liikenteessä kasvua oli kaksi prosenttia ja muihin maihin suuntautuva liikenne kasvoi 13 prosenttia. Muiden maiden kuin Viron ja Ruotsin osuus on viisi prosenttia koko meriliikenteestä. indeksi (1990 = 100) miljoona matkustajaa miljoona matkustajaa miljoona matkustajaa Liikenne pääteillä lähde: Tiehallinto, Tilastokeskus lähiliikenne (YTV-alue) lähiliikenne kaukoliikenne Rautatiematkat (ei YTV-alue) lähde: Ratahallintokeskus Lentomatkat bruttokansantuote mark.hintaan kotimainen liikenne (saapuneet ja vaihtomatkustajat) yksityinen kulutus liikenne pääteillä kansainvälinen liikenne (lähteneet, saapuneet ja vaihtomatkustajat) lähde: Ilmailulaitos muut maat Viro Ruotsi Laivamatkustajat (luvut sisältävät lähtevät ja saapuvat matkustajat) lähde: Merenkulkuhallitus 13

14 Liikenne Kotimaan tavarakuljetukset vähenivät Kotimaan (kotimaan rajojen sisäinen) tavaraliikenteen kuljetussuorite oli vuonna 2003 yhteensä 40,8 miljardia tonnikilometriä, josta tieliikenteen osuus oli 68 prosenttia eli 27,8 miljardia tonnikilometriä, rautatieliikenteen 25 prosenttia eli 10 miljardia tonnikilometriä ja vesikuljetusten osuus 7 prosenttia eli 3 miljardia tonnikilometriä. Kuljetussuorite väheni edellisvuodesta yli kaksi prosenttia. Tieliikenteen kuljetussuorite väheni noin neljä prosenttia, kun rautatieliikenteen kuljetussuorite puolestaan kasvoi noin neljä prosenttia. Kotimaan kuljetusmäärä väheni vuonna 2003 edellisvuodesta neljä prosenttia ja oli yhteensä 446 miljoonaa tonnia. Tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä väheni edellisvuodesta viisi prosenttia ja oli 393 miljoonaa tonnia. Tieliikenteen tavarakuljetukset ovat pitkällä aikavälillä seuranneet melko tasaisesti bruttokansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisen teollisuuden muutoksia. Vuosittaiset vaihtelut eivät kuitenkaan aina ole aivan samansuuntaiset. Myös vuoden 2003 vähenemää selittää osittain vuoden 2002 suuri kasvu. Vuonna 2002 tiekuljetukset kasvoivat edellisestä vuodesta tonneissa mitaten 11 prosenttia ja kuljetussuoritteessa mitaten viisi prosenttia. Rautateitse kuljetettujen tavaroiden määrä kasvoi edelleen neljä prosenttia edellisvuodesta oli yhteensä 43,5 miljoonaa tonnia. Eniten kasvoivat kivennäistuotteiden kuljetukset eli viidenneksen. Puu- ja puuteokset muodostivat edelleen ylivoimaisesti suurimman osuuden eli 39 prosenttia rautateiden kuljetusmäärästä. Ulkomaankuljetukset kasvoivat Meritse kuljetetun tavaran määrä kasvoi vajaat yhdeksän prosenttia. Vientikuljetukset pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta tuontikuljetukset kasvoivat yli 16 prosenttia. Kuljetukset sisältävät myös transiton. Transitoliikenne kasvoi Transitoliikenne kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuodesta ja oli yhteensä 5,5 miljoonaa tonnia. Pääosa Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä saapuu Suomeen ja lähtee Suomesta satamien kautta laivakuljetuksina, joten kokonaismääränä on käytetty satamien kautta kulkevaa transitoliikennettä. Lisäksi pieni osa rautatie- ja tieliikenteen transitosta kulkee Suomen pohjoisten maarajojen kautta. Tieliikenteen transitokuljetukset kasvoivat vuonna 2003 edellisvuodesta 25 prosenttia. Rautatieliikenteen transitokuljetukset sen sijaan vähenivät nelisen prosenttia. Rautatiekuljetukset muodostavat edelleen lähes 60 prosenttia transitoliikenteestä. miljoona tonnia Rautateiden tavaraliikenne tavararyhmittäin miljoona tonnia km merivienti Merituonti ja -vienti Transitoliikenne muut kemian teollisuuden tuotteet koneet ja laitteet metalliteollisuustuotteet paperiteollisuustuotteet merituonti puu ja puuteokset kivennäistuotteet kasvis- ja eläintuotteet lähde: Ratahallintokeskus lähde: Merenkulkulaitos rautatie tie meri lähde: Tilastokeskus 14 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

15 Autokanta ja ensirekisteröinti kasvoivat Henkilöautokanta kasvoi kertomusvuonna noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Henkilöautojen ensirekisteröinti kasvoi jopa 26 prosenttia henkilöautot Ajoneuvojen ensirekisteröinti vuosina Huom! Vuonna 1994 maastoajoneuvojen rekisteröinti, vuonna 1995 mopojen ja maastoajoneuvojen rekisteröinti. lähde: Ajoneuvohallintokeskus muut ajoneuvot (moottoripyörät, mopot, perävaunut jne.) Ajoneuvokanta vuosina muut autot muut autot muut ajoneuvot henkilöautot Liikenteen hintakehityksessä eroja liikennemuodoittain Liikenteen kuluttajahintojen kehitys on lähestynyt selvästi yleisen hintatason muutoksia. Liikenteen kuluttajahinnat nousivat useita vuosia huomattavasti nopeammin kuin yleinen kuluttajahintaindeksi. Vuonna 2003 liikenteen hintaindeksi pysyi edellisvuoden tasolla, kun kuluttajahintaindeksi kasvoi vajaan prosentin. Liikennemuotojen sisällä on suuria eroja. Linja-autoliikenteessä kaukoliikenteen hinnat nousivat yli neljä prosenttia ja paikallisliikenteen hinnat lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Henkilöauton käyttökustannukset nousivat. Sen sijaan lentoliikenteen hinnat jopa laskivat vuonna 2003 edellisvuodesta useita vuosia jatkuneen voimakkaan kasvun jälkeen. Kotimaan lennot halpenivat yli kaksi prosenttia ja ulkomaan lennot vajaat neljä prosenttia. indeksi = kuluttajahinnat liikenteen kuluttajahinnat linja-auto, pitkät matkat pitkät junamatkat Liikenteen hintakehitys (pitkät joukkoliikenteen matkat) vuosina lähde: Tilastokeskus kotimaan lennot ulkomaan lennot laivamatkat indeksi = kuluttajahinnat liikenteen kuluttajahinnat taksimatkat linja-auto, paikallismatkat lyhyet junamatkat henkilöauton käyttökustannukset Liikenteen hintakehitys (paikallisliikenne ja henkilöauto) vuosina lähde: Tilastokeskus 15

16 Liikenne Kustannusten nousu hiukan suurempaa kuin edellisvuonna Kuorma-autojen sekä maanrakennuksen kustannukset kasvoivat vuonna 2003 edellisvuodesta noin kaksi prosenttia. Linja-autoliikenteen kustannusnousu oli vajaat kolme prosenttia. Kustannusnousu on selvästi tasaantunut vuosituhannen vaihteen kovasta noususta. indeksi = kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi linja-autoliikenteen kustannusindeksi taksiliikenteen kustannusindeksi maarakennuskustannusindeksi Liikenteen ja maanrakennuksen kustannusindeksejä vuosina lähde: Tilastokeskus Henkilöliikennepalvelut Tavoitteet vuonna 2003 Joukkoliikenteen palveluja turvataan. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen laatua ja esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota, kuljetusten yhdistelyä ja uusia palvelutasoltaan parempia palveluja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Valmistaudutaan rautatieliikenteen asteittaiseen ja hallittuun kilpailun avaamiseen EY:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Joukkoliikennettä ostettiin ja kehitettiin Liikenne- ja viestintäministeriö osti henkilöjunaliikennettä yhteensä 38,6 miljoonalla eurolla (vuonna 2002: 38,6 M ). Junien kaukoliikennettä ostettiin 29,7 miljoonalla eurolla (29,8 M ) ja pääkaupunkiseudun ulkopuolista lähiliikennettä 8,9 miljoonalla eurolla (8,9 M ). Ostetussa kaukoliikenteessä tehtiin noin 4,1 miljoonaa matkaa (4,4 miljoonaa) ja lähiliikenteessä noin 9,6 miljoonaa matkaa (9,6 miljoonaa). Lääninhallitusten liikenneosastot turvasivat joukkoliikenteen alueellisia palveluja ostamalla linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa, asiakastuloperusteista liikennettä täydentävää maaseudun peruspalveluluonteista runkoliikennettä yhteensä 22,1 miljoonalla eurolla (21,3 M ). Matkustajia oli noin 7,9 miljoonaa (8,5 miljoonaa). Kaupunkimaista paikallisliikennettä lääninhallitukset rahoittivat myöntämällä kunnille valtionavustusta yhteensä 9,2 miljoonaa euroa (8,4 M ) käytettäväksi paikallisliikenteen ylläpitämiseen ja kaupunkilippualennuksiin. Seutulippualennuksiin lääninhallitukset myönsivät kunnille valtionavustusta 5,6 miljoonaa euroa (5,3 M ). Kunnat alensivat seutulippujen hintoja keskimäärin 36 prosentilla. Lippua kohti alennus oli keskimäärin 40 euroa. Valtionavustuksen osuus subventiosta oli enintään 48 prosenttia. Avustetuilla seutulipuilla tehtiin vuonna 2003 noin 11,6 miljoonaa matkaa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Joukkoliikenteen valtakunnallisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin ministeriö käytti noin 4,9 miljoonaa euroa (6,9 M ). Painopisteinä olivat informaation kehittäminen ja matkakeskukset. Lääninhallitukset puolestaan rahoittivat alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita noin 3,4 miljoonalla eurolla (2,8 M ). Lääninhallitusten painopisteinä olivat palveluliikenteet, matkojen yhdistely sekä joukkoliikenteen suunnittelu. 16 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

17 Suomen joukkoliikennejärjestelmä ja liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennestrategia arvioitiin Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman kansainvälisen arvioinnin mukaan Suomen joukkoliikenteen tilanne on tällä hetkellä hyvä ja alan saavutukset kunnioitettavia mihin tahansa Euroopan maahan verrattuna. Arvioinnissa kuitenkin todetaan, että tästä huolimatta kasvava autonomistus, kaupunkien ja maaseudun lisääntyvä vastakohtaisuus, ikääntyvä väestö ja taloudellisen toimeliaisuuden siirtyminen pieniltä paikkakunnilta suuremmille kaupunkiseuduille kasvattavat Suomen joukkoliikennejärjestelmään kohdistuvia paineita. Ministeriön joukkoliikennestrategiaan ja sen toteuttamiseen liittyen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa tarpeeseen täsmentää tavoitteita ja asettaa toimenpiteitä tärkeysjärjestykseen. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin ja rahoitukseen kohdistuvien paineiden takia sekä osana kansainvälisen arvioinnin johtopäätöksiä liikenne- ja viestintäministeriö vei joulukuussa joukkoliikenteen edistämistä koskevan toimenpidekokonaisuuden hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsiteltäväksi. Ministerityöryhmän kannanoton mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työryhmät selvittämään yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen organisointia ja rahoitusta, määrittämään valtakunnallisesti yhtenäistä julkisen liikenteen peruspalvelutasoa sekä selvittämään mahdollisuuksia nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta kaupunkiseuduilla ja etenkin Helsingin työssäkäyntialueella. Työryhmien työt valmistuvat vuonna Henkilöliikenteen telematiikka- ja informaatiohankkeet etenivät Vuonna 2003 Henkilöliikenteen info-ohjelmassa (HEILI) käynnistyi useita ajantasaiseen informaation liittyviä hankkeita. Helsingin reaaliaikaista pysäkki-informaatiojärjestelmää (HELMI) on tarkoitus laajentaa mm. uuden ja kattavan IT-radioverkon avulla sekä uusilla selkeillä pysäkkinäytöillä. Ajantasaista tietoa on tarkoitus viedä myös Internetiin ja mahdollisesti myöhemmin käsipuhelimiin. Oulussa puolestaan aletaan rakentaa liikennevaloetuudet, ajantasaisen informaation ja rahastusjärjestelmän käsittävää palvelua, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Helsingissä kokeillaan raitiovaunuliikenteen häiriötiedotteiden välitystä käsipuhelimiin. Valtakunnallisen julkisen liikenteen palveluportaalin ensimmäinen vaihe eli aikataulupalvelujen yhteisen tietokantarakenteen määrittely valmistui syksyllä Vuoden 2004 aikana portaalia täydennetään lento- ja laivaliikenteellä sekä toteutetaan koko Suomen kattava ovelta ovelle reitittävä aikataulupalvelu Internet-sovelluksena ( Palvelu etsii nopeimmat tai muiden hakuehtojen mukaiset joukkoliikennepalvelut halutulle yhteysvälille. Samalla toteutetaan portaalista paikanvaraus ja matkalipun ostomahdollisuudet Internetin kautta. Se otetaan yleisön käyttöön tammikuussa Sidosryhmien (kuntien, kaupunkien, operaattorien ym.) joukkoliikenneinformaation tarjontaa ja näkemyksiä tulevaisuudesta on kartoitettu konsulttityöllä, joka julkaistaan loppukeväästä Uusien liikenteen hoitomuotojen kehittämisessä painopisteenä matkojen yhdistelyn edistäminen Palveluliikennettä ja yhteiskunnan korvaamien matkojen yhdistelyä on kehitetty edelleen matkojenyhdistelykeskuskokeilujen (MYK) kautta. MYK-kokeilut evaluoitiin ja evaluoinnin tulosten perusteella matkojen yhdistelyä suositellaan vakinaistettavaksi ja laajennettavaksi koko maahan. Matkojen yhdistelyn laajentaminen edellyttää yhtenäisiä hallinnointi- ja rahoitusmalleja, joiden kehittämistä varten on perustettu eri hallinnonalat kattava työryhmä. Palveluliikenteistä käynnistettiin loppuvuodesta 2003 palveluliikenteen vaikuttavuus-, laatu- ja käyttäjätutkimus, jossa selvitetään palveluliikenteen vaikuttavuutta liikenteen hoidon ja henkilökuljetusten järjestämisen kustannuksiin ja joukkoliikenteen palvelutasoon kunnissa. Samalla tutkitaan palveluliikenteen hyödynnettävyyttä erilaisten käyttäjäryhmien kannalta. Yhteiskunnallisten kuljetuspalvelujen kehittämistyöryhmä on jakanut tietoa matkojen yhdistelyn, kutsujoukkoliikenteen ja palveluliikenteen kehittämisestä ja edistämisestä kunnille jokaisen läänin alueella järjestettävien koulutustilaisuuksien kautta. Matkakeskusten toteuttamista avustettiin Marraskuussa avattiin täydellisesti uudistettu Porin linjaautoasema osana Porin matkakeskushanketta. Helsinki- Kampin kauko- ja seutuliikenteen matkakeskuksen rakentaminen jatkui. Varkauden matkakeskuksen rakentaminen varmistui toimintavuoden aikana. Matkustajien palvelun parantamiseksi kehitettiin myös uudentyyppisiä informaatio- ja lipunmyyntiratkaisuja. Myös aiemmin valmistuneiden matkakeskusten varustelua viimeisteltiin. Useiden suurten matkakeskusten kuten Tampereen ja Oulun suunnittelua jatkettiin. 17

18 Liikenne Esteettömyysstrategia lähti liikkeelle Ministeriön esteettömyysstrategia Kohti esteetöntä liikkumista hyväksyttiin elokuussa Strategian lähtökohtina ovat kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjimättömyyden edistäminen, esteettömyyden saaminen osaksi koko liikennesektorin jokapäiväistä toimintaa, väestön ikääntymiseen varautuminen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen toimivaksi ja turvalliseksi. Strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii myös yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Strategiaan liittyvä esteetöntä liikkumista edistävä tutkimus- ja kehittämisohjelma ELSA perustettiin syksyllä Ohjelman puitteissa on tarkoitus muun muassa kannustaa kuntia uusiin toimintamalleihin ja vaikuttaa liikennealan asenteisiin ja alan koulutuksen kehittämiseen. Kävelyä ja pyöräilyä edistävä JALOIN-hanke jatkui JALOIN-hankkeen tehtävänä on liikenne- ja viestintäministeriön kävely- ja pyöräilypoliittisten ohjelmien ja kevyen liikenteen tutkimusohjelman toteuttamisen edistäminen ja seuranta. Toimintavuoden aikana valmistui mm. ehdotukset kevyen liikenteen tilastoinnin parantamisesta ja liikennelaskentojen käynnistämisestä. Tavoitteena on sopia monipuolisesti uusista toimintatavoista ja yhteistyömuodoista kevyen liikenteen edistämiseksi. Maanteiden henkilöliikenteen lainsäädäntö Luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistettiin. Ministeriö selvitti perustuslaissa säädetyn elinkeinovapauden ja muiden perusoikeuksien vaikutukset nykyisen lain sisällön kannalta. Muutostarpeiden laajuudesta johtuen päädyttiin siihen, että laki ja sitä täydentävät asetukset on uudistettava koko- naisuudessaan. Lainvalmistelutyö päätettiin aloittaa lain taksiliikennettä koskevasta osasta. Linja-autoliikennettä koskevien muutosten valmistelu päätettiin lykätä myöhemmäksi sen vuoksi, että ehdotusta EY-asetukseksi rautateiden, maanteiden ja sisävesien henkilöliikenteeseen liittyviä julkisen palvelun vaatimuksia ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemistä koskevista jäsenvaltioiden toimista (palvelusopimusasetus) ei saatu neuvostossa päätöksentekovaiheeseen. EY-tuomioistuin antoi odotetun päätöksensä ns. Altmark-jutussa, mutta se ei johtanut asetuksen käsittelyn aktivoitumiseen. Lentoliikenteen EY-lainsäädäntö Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2003 yhteisen kannan kolmansien maiden ilma-alusten asematasotarkastuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Neuvosto antoi kesäkuussa 2003 komissiolle valtuudet aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa yhteisen lentoliikennealueen muodostamisesta ja olemassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten muuttamisesta vastaamaan yhteisön tuomioistuimen marraskuussa 2002 antaman ratkaisun vaatimuksia. Syyskuussa 2003 neuvosto hyväksyi yhteisen kannan em. neuvotteluja koskevasta asetusehdotuksesta, kolmansien valtioiden lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyviltä tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumista koskevasta asetusehdotuksesta sekä lentoliikenteen harjoittajien ja ilma-alusten käyttäjien vakuutusvaatimuksia koskevasta asetusehdotuksesta. Valtionavustus koulutuksesta Rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin VR-Yhtymä Oy:lle on osoitettu korvauksena euroa. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta on tuettu 80 prosenttia tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 prosenttia tuntien määrästä. Käytetty, Siirretty kertynyt tai seuraavalle Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä peruutettu vuodelle Varainhoitovuodelta Edellisiltä vuosilta Valtionavustus koulutuksesta Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet yhteensä Tästä on päätöksin sidottu 15,4 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 18 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003

19 Kuljetus ja logistiikka Tavoitteet vuonna 2003 Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa. Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Logistisia kustannuksia on pyritty alentamaan huolehtimalla kilpailusta kuljetusmarkkinoilla ja tukemalla logistiikan osaamisen kehittämistä. Suomen logistisia kustannuksia lisäävät pitkät etäisyydet ja talvi, mutta viime kädessä kunkin organisaation kustannusten suuruuteen vaikuttavat päätökset tehdään niissä itsessään. Esimerkiksi lentokuljetusten käyttö on kalliimpaa kuin merikuljetusten, mutta logistiikan kokonaiskustannukset voivat olla niiden ansiosta yritykselle pienemmät. Kuljetusalan palveluyrityksillä on keskeinen osa kaupan ja teollisuuden logistiikassa. Yritysten verkottumista ja tietotekniikan hyödyntämissä yritysverkostoissa on tutkittu ja kehitetty ministeriön VALO-ohjelmassa (Verkostojen ajantasainen logistiikka, Myös liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen kehittämisohjelmassa (FITS) on kehitetty tavarankuljetusjärjestelmää parantavia ratkaisuja. VALO-ohjelman hankkeissa on tutkittu ja kehitetty kuntien, sairaanhoitopiirien, koulutuskuntayhtymien ja vastaavien logistiikkaa. Erityisesti hankintoihin ja kuntatekniikan tietovirtoihin on tuotettu uutta tietoa, joka auttaa julkisen sektorin toimijoita alentamaan logistisia kustannuksiaan. Edellytyksenä on tietysti, että tieto menee perille ja että kehityksen vaatimat muutosprosessit käynnistetään ja viedään loppuun. Ensimmäisen tavaraliikenteen ja logistiikan neuvottelukunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi. Neuvottelukunnassa keskusteltiin kansallisen logistiikkastrategian luomisesta. Vastuun sen valmistelusta ottivat elinkeinoelämän edustajat. He luovuttivat laatimansa julkaisun Kansallinen logistiikkastrategia pääministeri Vanhaselle ja ministeri Luhtaselle Pohjoisen ulottuvuuden logistiikkaseminaarissa Kotkassa. Raskaan tieliikenteen hinnoitteludirektiiviä käsiteltiin EU:n neuvoston työryhmässä. Suomi ja muut reunavaltiot ovat edellyttäneet, että kerättyjä rahoja ei käytetä yleisesti valtion menojen kattamiseen, vaan että ne tulisi kohdentaa liikennejärjestelmän kehittämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän valmistelemaan raskaan tieliikenteen digitaalisen ajopiirturin käyttöönottoa. Lainsäädäntötyö käynnistyi ja ensimmäinen asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin. Digipiirturin käyttöönotto EU:ssa lykkääntyi vuoteen Tiekuljetusalalle pääsyn edellyttämän kokeen vaatimusten yhtenäistämistä selvitettiin. Myös tiekuljetusalan osaamisen, kannattavuuden ja arvostuksen kehittämiseen johtavan ohjelman mahdollisuuksia selvitettiin. Ministeriön rahoittamassa hankkeessa luotiin kansainvälisiin standardeihin perustuva standardoitu kolliosoitelappu. Se sisältää kaikki oleelliset tiedot koko toimitusketjun osapuolten käyttöön. Kotimaiset logistiikan alan toimijat suosittelevat standardoidun kolliosoitelapun käyttöä. Yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa on jatkuvaa. Ongelmia on ratkottu sitä mukaa, kun niitä on ilmennyt. Kauttakulkuliikenteen kilpailukykyä sivuava strategiaselvitys päätettiin siirtää vuodelle

20 Liikenne Rautatieliikennettä koskeva lainsäädäntö Merenkulku Kansallinen lainsäädäntö Kertomusvuoden aikana pantiin kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin ensimmäinen rautatiepaketti 15. päivänä maaliskuuta voimaan tulleella rautatielailla ja lain nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Lailla selkeytetään rataverkon haltijana toimivan Ratahallintokeskuksen ja toisaalta rautatieliikennettä harjoittavan VR Osakeyhtiön rooleja ja keskinäisiä suhteita. Laki sisältää säännökset rautatieyrityksen toimiluvasta ja turvallisuustodistuksesta, ratakapasiteetin jakamisesta, ratamaksun määräytymisperusteista, rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta ja rautatieliikenteen turvallisuudesta. VR Osakeyhtiöllä on edelleen lain mukaan yksinomainen oikeus harjoittaa kotimaan rautatieliikennettä valtion rataverkolla samoin kuin Suomen ja Venäjän välistä rautatieyhdysliikennettä. ETA-alueen sisäistä kansainvälistä rautatieliikennettä voivat lain mukaan harjoittaa myös muut ETA-alueella toimiluvan saaneet rautatieyritykset. Muita rautatieyrityksiä ei rautatiemarkkinoille ole kertomusvuoden aikana tullut. EY-lainsäädäntö Euroopan rautateiden elvyttämiseen tähtäävästä Euroopan unionin toisesta rautatiepaketista vahvistettiin kesäkuussa 2003 ministerineuvoston yhteinen kanta. Euroopan parlamentti antoi pakettiin kuuluvista säädösehdotuksista toisen lausuntonsa lokakuussa Paketti siirrettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston väliseen sovittelumenettelyyn tammikuussa Paketin arvioidaan tulevan lopullisesti hyväksyttyä maalis huhtikuussa Paketin keskeinen ehdotus on rautatieliikenteen kilpailun laajentaminen kattamaan kansallinen tavaraliikenne viimeistään vuoden 2008 alkuun mennessä. Muutoin paketti painottuu jäsenmaiden rautatieliikenteen yhteentoimivuuden ja turvallisuuden edistämiseen. Pakettiin sisältyy myös ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rautatievirastosta, josta tulisi uusi merkittävä toimija Euroopan rautatieliikenteen kehittämisessä. Tavoitteet vuonna 2003 Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään ottaen huomioon mm. EY:n vahvistamat merenkulun valtiontuen suuntaviivat. Suomalaisilla aluksilla hoidettiin ulkomaan tavaraliikenteen merikuljetuksista 35 prosenttia, mikä on sama kuin edellisvuonna. Vientikuljetuksissa suomalaisen tonniston osuus väheni ja oli vain 23 prosenttia. Tuontikuljetuksissa suomalaisten alusten osuus kasvoi lähes viidellä prosenttiyksiköllä ja oli 45 prosenttia. Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksille maksettu tuki Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain mukaisesti vuonna 2003 on myönnetty tukea lastialuksille yhteensä 40,3 miljoonaa euroa. Matkustaja-aluksille tukea on myönnetty yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Lastialuksia ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon oli merkitty vuoden 2003 lopussa 108 ja matkustaja-aluksia 13, siis yhteensä 121 alusta. Bruttovetoisuudeltaan nämä alukset olivat yhteensä 1,3 miljoonaa. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten lukumäärä kasvoi vuoden 2003 aikana seitsemällä aluksella. Alusten bruttovetoisuus kuitenkin aleni noin Tonnistoverolaki tuli voimaan marraskuussa vuonna 2002 takautuvasti vuoden alusta lukien. Vuonna 2003 vain yksi pienehkö lastialusvarustamo on siirtynyt tonnistoverotuksen piiriin. Muut varustamot ovat katsoneet, että siirtyminen tonnistoverotuksen piiriin ei lisää varustamojen kilpailukykyä. Uudet toimenpiteet suomalaisen kauppamerenkulun kehittämiseksi Hallitusohjelman perusteella talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi suomalaisten matkustaja-alusten kilpailukyvyn turvaamiseksi tukitoimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensinnäkin otetaan käyttöön uusi tukijärjestelmä, jossa varustamotyönantaja saa pitää työntekijöiden merityötulosta pidätettyjä ennakonpidätyksiä vastaavan määrän. Saamatta jäävä ennakonpidätysten määrä on viimeisten laskelmien mukaan vuonna 2004 noin 25,4 miljoonaa euroa. Ennakkoperintälainsäädännön muutos toteutetaan siten, että se on voimassa vuoden 2005 alusta lukien. 20 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus 2003