SYVÄLAHDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 SYVÄLAHDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA Suomen Tuulivoima Oy Maisemaselvitys

2 1 Pöyry Finland Oy Kuvat Pöyry Finland Oy / Kaisa Rantee 2011

3 1 Sisältö 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät 2 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kuvaus alueesta 2 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallisalueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Muinaismuistot Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 6 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO Maisemamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maisemasta Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä Vesistöt 9 5 MAISEMAKUVA 11 6 MAISEMATILA 11 7 KULTTUURIMAISEMA Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely Tiestö 14 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT 15 9 ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SELVITYSAINEISTO TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN VALOKUVASOVITTEET LÄHTEET 26

4 2 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaavan laadinnan yhteydessä laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on selvittää suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä huomioida myös merkittävimmät paikalliset ominaispiirteet, jotta kyseiset arvot voitaisiin ottaa parhaalla mahdollisella tavalla kaavatyössä huomioon. Selvityksessä kuvataan seudulle tyypillisen maisemarakenteen päätekijät ja maisemakuvan ominaispiirteet, jotta hankkeen sijoittuminen maisemalliseen kokonaisuuteen voitaisiin hahmottaa ja voimaloiden vaikutuksia maisemaan arvioida. Maisemallisen kokonaistilanteen hahmottamiseksi maisemaselvityksessä käsitelty alue on varsinaista suunnittelualuetta laajempi ja ulottuu noin kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Maisemallisten vaikutusten arviointiosuus on sisällytetty osaksi kaavaselostusta. Arviointiosuudessa kuvataan hankkeen maisemallisia vaikutuksia suhteessa maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteisiin ja maisemallisiin kokonaisuuksiin. Kaavaselostuksen arviointiosuudessa on arvioitu vaikutusten voimakkuutta ja mahdollista lieventymistä etäisyyden kasvaessa. 1.2 Menetelmät Valtakunnallisia ja suojeluarvoja koskien on käytetty lähtötietoina Etelä-Savon maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan asiakirjoja, valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Maiseman nykytilan selvittämiseksi on tehty kartta-analyysejä sekä kaksipäiväinen maastokäynti kesä-heinäkuun taitteessa vuonna Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella selvitystä on täydennetty tulkitsemalla maakuntaliiton 1.vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä laatimia näkymäalueanalyysejä. Näkemäalueanalyysin avulla voidaan arvioida tuulivoimaloiden rakentamisesta seuraavien maisemavaikutusten alueellista laajuutta ja kohdistumista mm. suhteessa maiseman arvokohteisiin. Näkemäalueet on laaditussa vaihemaakuntakaavan analyysissa jaoteltu etäisyysvyöhykkeisiin 0-5 km, 5-10 km ja >10 km, mitä voidaan hyödyntää arvioitaessa maisemavaikutuksen intensiteettiä tai toisaalta vaikutuksen lievenemistä etäisyyden kasvaessa. Lisäksi maisemavaikutusten havainnollistamiseksi selvitystä on täydennetty Suomen Tuulivoima Oy:n laatimilla valokuvasovitteilla. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2010) 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 2.1 Kuvaus alueesta Suunnittelualue sijaitsee Savonrannan ja Enonkosken taajamien välissä Pyyveden eteläpuolella, entisen Savonrannan kunnan alueella. Savonranta on kuulunut vuodesta 2009 lähtien Savonlinnan kaupunkiin. Savonranta sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla noin 50 km Savonlinnasta pohjoiseen. Seutu on vesireittien ja

5 mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla. 3 Kuva 2-1 Hankealueen sijoittuminen. 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET 3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallisalueet Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee reilun 20 kilometrin päässä Heinäveden reitin maisemissa Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa. Kyseinen maisema-alue kuuluu myös ympäristöministeriön vuonna 1992 valitsemiin kansallismaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992.) 3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Alueen lähettyvillä, Savonrannan kirkonkylän edustalla Linno-saarella sijaitsee keskiaikainen rajalinnake, Orivirran saarto. Linnake lienee ruotsalaisten 1400-luvun lopulla rakentama ja sen avulla valvottiin ja estettiin vesiliikennettä tärkeällä sisävesireitillä. Linnake on osa Olavinlinnaan kuuluvaa linnoitusjärjestelmää. Venäläiset tuhosivat saarron vuonna 1592, mutta se rakennettiin uudelleen luvulla. Kohde on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Museovirasto on suorittanut alueella kaivauksia ja muurien jäännökset ovat nykyisin kohtuullisen hyvin nähtävillä.saareen johtaa 1850-luvulla luonnonkivestä pengerretty tie ja kivisilta. (Museovirasto 2009)

6 4 Kuva 3-1 Linnosaareen johtava kivisilta 3.3 Muinaismuistot Maakuntakaavaselvitysten mukaan tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 3.4 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt hankealue Kuva 3-2 Ote Etelä-Savon maakuntakaavan liiteaineistosta kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteita esittelevästä kohdekartasta. Etelä-Savon maakuntakaavassa hankkeen vaikutusalueella sijaitsee seuraavia kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä alueita tai kohteita. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2009)

7 5 Savonranta Orivirran saarto ja Linnasaaren maisema (mav ) etäisyys noin 3 kilometriä Kohteita alueen sisällä: Orivirran saarto, Pienvirran silta, Savonrannan ensimmäinen maantie arvoteema R, rannat arvoluokka, V, valtakunnallinen Savonrannan kirkonkylän koskimaisema (ma ) etäisyys alle 5 kilometriä Kohteita alueen sisällä: entinen pitäjäntupa, Kasööri Koposen talo, saha ja mylly, Vuokalantie, Kirkonkylän koski arvoluokka, M, maakunnallinen Savonrannan taajama (a 16.2) etäisyys alle 5 kilometriä Kohteita alueen sisällä: Savonrannan kirkko, Maamiesseuran talo Enonkoski Enonkosken kirkonkylän alue (mav 1.550) etäisyys noin 12 kilometriä Kohteita maisema-alueen sisällä: kirkko, museo, kivisilta, Koskela, sahan jäänteet arvoteema R, rannat arvoluokka, V, valtakunnallinen Kangassaaren ja Hyypiänniemen alue (mav 2.551) etäisyys noin 13 kilometriä Kohteita maisema-alueen sisällä: Haukila, Haukiala, Lasitehdas, sahan jäänteet, Meijeri, Koivula arvoteema R, rannat arvoluokka, V, valtakunnallinen Heinäveden reitti mav etäisyys noin 20 kilometriä alueen sisällä useita kohteita kuten kanavia ja huviloita arvoteema R, rannat arvoluokka, V, valtakunnallinen Kerimäki Alakuonan kylä ja kulttuurimaisema (mav 7.550) etäisyys noin 10 kilometriä Kohteita maisema-alueen sisällä: Härmälä, Vehkala arvoluokka, V, valtakunnallinen Raikuun kanava (mav 7.552)

8 etäisyys noin 17 kilometriä arvoluokka, V, valtakunnallinen arvoteema R, rannat ja S, sotahistoria Savonrannan Syvälahti Maisemaselvitys, Makkolan kylämaisema (mav 7.552) etäisyys noin 20 kilometriä Kohteita maisema-alueen sisällä: Suoranta, Makkolan koulu, tanssilava arvoluokka M, maakunnallinen Salpalinjan varustukset ma-s arvoluokka, V, valtakunnallinen 3.5 Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ( ) Heinäveden reitin maisema-aluetta ehdotetaan edelleen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueen maisemallisen muutoksen todetaan olleen viime vuosina vähäistä ja muutoksien olevan laajassa luonnonmaisemassa esiintyvien pienten, ihmisen muovaamien osasten, mittakaavallisesti pieniä muutostöitä. Päivitysinventoinnissa ehdotetaan uudeksi maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi Pitkänmäki Sitkolan maisema-aluetta. Alue sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle lähimmistä kaavassa osoitetuista tuulivoimaloista. Pitkänmäki-Sitkola maisema-alue sijaitsee 10 km Enonkosken kirkonkylältä itään, Enonkosken ja Savonlinnan, entisen Savonrannan kuntien rajalla, siten että Pitkänmäki kuuluu Enonkoskeen ja Sitkola Savonlinnan Savonrantaan. Maisema-alueen perusrakenteena ovat luode-kaakko -suuntaiset, jyrkkäpiirteiset moreenimäet, niiden lakialueille ja rinteille muodostunut asutus ja viljely sekä niiden väliin jäävä laakso, Järvi-Suomen ja Vaara-Karjalan vaihettumisalueella. Mäet ovat jyrkkärinteisiä, niiden välisissä laaksoissa on lampia. Jyrkkien rinteiden viljelyaukeilta ja mäen lakien pihoilta aukeaa laaja kaukomaisema ympäröivään mäki- ja metsämaastoon. Sitkola on ollut asuttu 1800-luvun alusta asti. Kookas päärakennus korkealla Viisarmäellä on maiseman tärkeä maamerkki. Pitkänmäki-Sitkola on Pohjois-Karjalan järviseutujen raja-alueen tyypillinen viljely- ja asutusmaisema. Alue on esimerkki hyvin säilyneestä vaarakylän maisemasta, missä korkeuserot ovat suuria. Muut ehdotetut alueet sijaitsevat vähintään noin 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta eikä niitä ole tässä selvityksessä huomioitu. Päivitetyt maisema-alueet tullaan esittämään vaihemaakuntakaavassa. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista tulee valtioneuvosto tekemään periaatepäätöksen, kun koko maan maisema-alueet on päivitetty, mahdollisesti v (Etelä-Savon maakuntaliitto 2014, www-sivut)

9 7 Heinäveden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Hankealue Pitkänmäki-Sitkola Kuva 3-3 Ote Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnin kohdekartasta. 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO 4.1 Maisemamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maisemasta Kaava-alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur- Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten harjujaksot ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Vesistöt kapenevat paikoin reittivesiksi, näin esim. Savonrannan Syvälahdessa. Maaperää peittää lähes kauttaaltaan moreenivaippa, sillä alue on jääkauden jälkeisten merivaiheiden suhteen vedenkoskematonta aluetta. Seutu on kuitenkin karua, savikoita ei liiemmin ole ja kuiva mäntykangas on kasvillisuustyypeistä tyypillinen. Asutuskeskukset; taajamat ja kirkonkylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille ja solmukohtiin. Savonranta edustaa tällaista vesireitin varrella, aivan rannan läheisyydessä sijaitsevaa kirkonkylää. Muut asutusryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet melko hajanaisesti ja väljästi, tyypillisesti saman mäen tai aukean tuntumaan. Yksittäiset rannoilla ja mäkikumpareilla sijaitsevat maatilat ovat samoin yleisiä. (Ympäristöministeriö 1992) Kuva 4-1 Lukonmäen ja Parrikankaan lailta avautuu näkymät yli metsämaiden. Sokkeloiset järvireitit pilkahtelevat mäkien väleistä.

10 8 Kuva 4-2 Kaaviokuva maiseman perusrungosta.

11 9 4.2 Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä Kaava-alueen korkeimmat mäet, Liukonmäki ja Oravuori kohoavat yli 180 m merenpinnan yläpuolelle. Suhteellista korkeuseroa Pyyveden pintaan (75,8 mmpy) on n. 105 m. Alueen korkeussuhteet ovat kauttaaltaan vaihtelevia ja mäkien väliin jää syviä solamaisia painanteita, joiden pohjataso on lähellä Pyyveden pinnan tasoa. Painanteissa on soistuneita alueita, muutamia lampia ja näistä Pyyveteen laskevia purouomia. Suurimpien lampien, Ristilammen ja Sappilammen pinnan korkeudet ovat 93,6 ja 104,1 m.m.p.y. Maaperä on valtaosin kalliomaata ja moreenia. Painanteiden soihin on kerrostunut turvemaata. Kuva 4-3 Ote maaperäkartasta. Kartasta ilmenee, että alueen maaperä on pääasiassa kalliomaata (punainen) ja moreenia (vaalean ruskea), painanteissa on pieninä alueina soistunutta maata ja turvekerrostumia. GTK 4.3 Vesistöt Pyyvesi kuuluu Vuoksen vesistöön, jonka vedet laskevat Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pyyvesi on Oriveden ja Haukiveden välillä sijaitseva virtamainen vesireitti, joka paikoin kapenee salmimaiseksi, kuten Savonrannan taajaman kohdalla. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa ja koillisessa Pyyveden Syvälahteen ja Syvänniemenselkään. Vaikutuspiiriin kuuluvat tätä laajemmat alueet; kuten Pyöreislahden ja Vuorilahden rannat.

12 Alueen pienvesistöt koostuvat soista, pienistä lammista ja näiden lasku-uomista. Vettä pidättävät suot sijaitsevat tyypillisesti mäkien välisissä solissa, joissa ne ovat suhteellisen pienialaisia ja mäkien juurille selvästi rajautuvia. Vedenjakajaselänteiden maastopainanteisiin, melko korkeille korkeusasemille sijoittuvia soita on suunnittelualueen kaakkoispuolella mm. Kolmisoppisen lähistöllä. Valuma-alueiltaan keskeisimmät lammet ovat Ristilampi, Kolmisoppinen, Huosiinen, Sappilampi ja Ukonlampi. Ristilammen valuma-alueen vedet laskevat Syvälahdenpuroa pitkin Syvälahteen, Huosiisen ja Sappilammen vedet laskevat Vuorilahteen. Alueen pohjoisosien pintavedet laskevat lyhyitä puroja pitkin ja pintavaluntana suoraan Pyyveteen. Ukonlammen valuma-alueen vedet laskevat Pyöreislahteen. Alueen lounaisreunassa sijaitsevan Vuorijärven vedet laskevat Ala- Luotojärven kautta Lakianjärveen ja Pyyveteen. 10 Kuva 4-4 Kaaviokuva vedenjakajista ja valuma-alueista. Vaihtelevien pinnanmuotojen ja korkeuserojen vuoksi kaava-alueen pienvesistöt muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden. Solien pohjille kertyvät pintavedet kerääntyvään pieniin lampiin ja soistumiin.

13 11 5 MAISEMAKUVA Maisemakuvaa leimaa mäkisyys, metsäisyys ja vesistöt. Muutamat vanhat pihapiirit ja näitä ympäröivät peltoalat tuovat maisemaan vaihtelua ja kulttuurimaiseman piirteitä. Viljelykäytössä edelleen olevia peltoja on kuitenkin niukasti ja ne sijaitsevat pieninä, toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Viljelykäytöstä poistuneet, metsittyneetkin pellot erottuvat maisemakuvasta pohjakasvillisuuden ja puulajiston puolesta. Pääasiallisesti maisemakuva muodostuu luonnonympäristön tekijöistä ja suuressa määrin vaihtelevista metsäkuvioista. Puuston laji- ja ikäjakautuma on suuri, vaikka havupuuvaltaiset laki- ja rinnemetsät hallitsevat maisemakuvaa. 6 MAISEMATILA Maisematilakokemukset vaihtelevat suuresti. Vaarojen lailta ja rinteiltä avautuu avaria, useiden kilometrien pituisia näkymiä, joissa metsäiset selänteet seuraavat toinen toisiaan. Lähi-, keski- ja kaukomaiseman etäisyydet ovat kaikki edustettuina ja mäkien metsäiset laet kohoavat lomittain horisonttiin saakka. Selänteiden välissä pilkahtelevat sokkeloiset vesistöt, jotka samalla muodostavat maiseman perustason. Vaarojen välisissä solissa maisematilat ovat puolestaan sulkeutuneita ja rajautuvat selkeästi korkeina nouseviin selänteisiin ja rinteiden puustoon. Tiheä kasvillisuus peittää pienten lampien ja soiden muodostamat avoimet tilat siten, että niiden havaitseminen korkeammilta maastokohdilta on monin paikoin vaikeaa. Pyyveden rannoilla maisematilakokemuksessa korostuu reittiveden luonne. Leveimmilläänkin avoin vesipinta puikkelehtii niemenkärkien ympäri vesireittiä eteenpäin. Suojaisissa lahdissa maisematila on pitkä, kapea ja lähes suljettu; selkävesille päästääkseen täytyy paikoin kulkea monen salmen ja niemen ympäri. Kuvat: Pyyveden pinta muodostaa maiseman perustason johon korkeuserot suhteutuvat sekä kauko-, että lähimaisemassa. Avoimia vesipintoja pitkin avautuu näkymiä, jotka houkuttelevat jatkamaan matkaa reittivettä pitkin. Sokkeloinen vesistö samalla yhdistää ja erottaa.

14 12 7 KULTTUURIMAISEMA 7.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely Kaava-alueen tuntumassa on ollut vielä 1970-luvulla useita pieniä maata viljeleviä taloja. Ristilammen ja Syvälahden välillä on sijainnut kolmen talon muodostama kokonaisuus. Kalliomäki, Suurimäki ja Syvälahti ovat muodostaneet Syvälahdenpurosta nousevan selänteen kupeeseen pienialaisen kulttuurimaisemakokonaisuuden, jossa pienet peltokuviot ovat sijainneet talojen ympärillä. Nykyisin Syvälahden kulttuurimaisema on metsittynyt pääasiassa koivikoiksi, mutta pelloista raivatut ja aidanteiksi ladotut kivet ja vanhat pihlajat ja yksittäispuut kertovat edelleen alueen vanhasta maankäytöstä. Muita viljeleviä taloja olivat Honkala, Multamäki, Hirvikaarre, Lokinmäki ja Kurenlahti. Talot sijaitsivat toisistaan erillisinä, metsämaiden ympäröiminä pihapiireinä. Nykyisin aktiivisessa viljelykäytössä ovat enää Niinilammenmäen, Porttiahon ja Luokkimäen maat. Niinimäenlampi ja Porttiaho edustavat siten edelleen Suur-Saimaan seudulle tyypillisiä vesistöjen varsilla sijaitsevia melko syrjäisiä pientiloja ja niiden muodostamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kuvat vasemmalla: Syvälahden kulttuurimaisema on umpeenkasvanutta ja peltoalat kasvavat nykyisin koivikkoa. Aidanteiksi nostetut kivet ja yksittäiset puut ja pensaat kertovat edelleen maiseman historiasta. Kuvat keskellä: Niinilammenmäen pihapiiri ja viljelykset sijaitsevat korkeiden mäkien ympäröiminä ja muodostavat pienialaisen, mutta eheän kulttuurimaisemakokonaisuuden. Kuvat oikealla: Honkalan villiintynyttä puutarhaa ja Porttiahon avoimena säilyneitä viljelyksiä.

15 13 Kuva 7-2 Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta vuodelta Talot viljelyksineen erottuvat maisemasta, vaikka metsittymistä on jo tapahtunut joillakin pelto- tai niittykuvioilla. Pyöreislahden lomamökkialuetta lukuun ottamatta rannoilla ei vielä ole vapaa-ajan asuntoja. Metsäautoteitä on nykyistä vähemmän, eikä Pyyveden ylittävää voimalinjaa ole vielä rakennettu. Kuva 7-1 Ote luvun Pitäjänkartasta osoittaa, että pienialaisia peltoja oli tuolloin huomattavasti nykyistä enemmän. Syvälahden karttalehteä ei ollut raportin kokoamisaikana saatavilla.

16 Tiestö Suunnittelualueen läpi kulkee sorapintainen tie, joka haarautuu Ristilammen kohdalla Hirvikaarteen niemen kärkeen saakka johtavaksi Pyöreislahdentieksi ja Riita-ahon asutusten suuntaan Syvälahdentieksi. Nykyisin alueella risteilee lisäksi runsas metsäautotieverkosto, joka johtaa useimpien mäkien juurille tai nousee niiden lakialueille. Parhaimmillaan ja perinteisesti linjattuna tie korostaa maisemarakennetta; linjaus mm. välttää jyrkimmät rinnepaikat, mäkien korkeimmat laet ja alavimmat kosteikkoiset painanteet. Kasvupaikan olosuhteet, kuten maaperä, ilmansuunnat ja kosteussuhteet vaikuttavat tietä rajaavaan kasvillisuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa voimakkaasti tietä rajaavan tilan avoimuuteen tai sulkeutuneisuuteen. Maaperältään ja topografialtaan helposti rakennettavassa maastossa tielinja voi olla melko suora. Yksittäispuut tai puuryhmät voivat korostaa tien mutkia tai kertoa esim. vanhasta viljelykäytössä olleesta peltokuviosta. Kuvat: Tienäkymät vaihtuvat nopeasti suljetusta avoimeen ja valosta varjoon. Vanhojen tielinjojen reunoilla kasvava puusto on sopeutunut kasvuolosuhteisiin ja kasvattanut lehvästöä myös rungon alaosiin.

17 15 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Hakkuuaukeita on kaava-alueella melko paljon. Korkeimpien mäkien lakialueilla sijaitessaan ne näkyvät maiseman silhuetissa melko laajalle alueelle. Vesistöstä käsin ja korkeilta mäiltä lakialueilla tapahtuneet muutokset näkyvät selvästi. Puuston hakkuut vaikuttavat myös vesisuhteisiin, kuten sadevesien viipymään ja imeytymiseen maaperään, maanpinnan lämpötilaan ja eliöstöön. Puukerroksen lisäksi metsän luontainen pohja- ja kenttäkerros häviää. Paikalle uusiutuvasta tai istutettavasta taimistosta huolimatta metsäkuvio erottuu pitkään maisemakuvallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta lähtötilanteesta. Savonrannan taajaman suunnasta, Pyyveden ylitse, Metsosaaren kautta kulkee voimalinja, joka kulkee suunnittelualueen läpi Syvälahden tuntumasta. Olemassa olevan voimalinjan läheisyys lyhentää uuden voimansiirtoverkon rakentamisen tarvetta. Metsätieverkosto on melko tiheä ja se levittäytyy mäkien lakialueilla saakka. Selvitysalueella ei ole tiedossa pilaantuneen maan alueita. Kuva 8-1 Pyyveden ylittävä voimalinja ja Parrikankaan hakkuita.

18 16 9 ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SELVITYSAINEISTO Etelä-Savon maakuntaliitto käynnisti keväällä 2010 Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet selvityksen. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitystä on tarkennettu Etelä- Savon 1. vaihemaakuntakaavaprosessin aikana muun muassa taustaselvityksellä, maisema-arvioinnilla (Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisemaalueiden näkymäalueilla) ja näkemäanalyyseillä (Näkemäanalyysi , täydennetty ) Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä- Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Edellisen kuulemisen jälkeen kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten vuoksi Etelä-Savon maakuntahallitus päätti asettaa 1. maakuntakaavaehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kuva vaihemaakuntakaavan valmistelussa laadittu näkemäanalyysi. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2012)

19 Näkemäanalyysissä todetaan, että Etelä-Savon maakunnassa metsien osuus maapinta-alasta on huomattava ja se aiheuttaa merkittävästi luontaisia näkemäesteitä maalta käsin maisemaa tarkasteltaessa. Suuria yhtenäisiä peltoalueita on maakunnassa metsien keskellä verraten vähän. Näkemämielessä keskeiseen asemaan Etelä-Savossa nousevatkin näkemät vesistöiltä käsin. Etelä- Savon maisemaa tarkasteltaessa maiseman mittakaavassa on sekä pieni- että suuripiirteisiä elementtejä, joiden mittakaavan kokeminen vaihtelee tarkastelupisteen mukaan. Pienipiirteinen mäkimaasto ja saaristot näyttäytyvät vesilläliikkujalle hyvin usein selkeänä yhtenäisen oloisena silhuettina, vaikka elementit itsessään ovat pienipiirteisiä. Näkemäanalyysiraportti sisältää mallinnuksen Syvälahti Hanhijärvi alueen koko tuulivoimapotentiaalista, jossa analysoitava tuulivoima-alue sisältää 30 voimalaa. Syvälahden korjatussa tuulivoimayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu rakennuspaikat kahdeksalle tuulivoimalalle. Yleiskaavassa osoitetut voimalapaikat sijoittuvat 1.vaihemaakuntakaavan näkemäanalyysissä mallinnetun Syvälahti Hanhijärvi kokonaisuuden pohjoisosaan. Yleiskaavassa osoitetun pohjoisimman voimalan sijainti on yhteneväinen näkemäanalyysin pohjoisimman voimalan sijainnin kanssa, mutta muissa ilmansuunnissa mallinnettu tilanne ulottuu yleiskaavan sijoitussuunnitelmaa laajemmalle alueelle. Lännessä eroa on noin 2 3 kilomeriä, idässä 3 4 kilometriä ja etelässä noin 3 kilometriä. 1. vaihemaakuntakaavan yhteydessä laadittua näkemäanalyysia voidaan siis tulkita yleiskaavan vaikutusarvioinnissa siten, että pohjoissuunnassa näkemäalueet ovat yhteneväiset, mutta muissa ilmansuunnissa korostuneet. Alla olevat kursivoidut tekstit ovat lainauksia näkemäanalyysiraportista. Analysoidun ja yleiskaavaehdotuksen välisiä eroavuuksia ja tulkintaa maisemavaikutusten arvioinnissa on kuvattu lainauksien lomassa. Näkemän lähialue 0-5 km: Mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue sijoittuu lännessä ja etelässä metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa on vähän avoimia peltoalueita ja muutamia pieniä järviä ja lampia. Tässä yleispiirteisessä tarkastelussa ei ole huomioitu taajamapuustoa eikä rakennuskantaa, jotka käytännössä muodostavat luonnollisia näkemäesteitä taajamassa. Pohjoisessa ja idässä näkemän lähialue ulottuu Pyyvedelle. Vesistöltä tarkasteltaessa tuulivoima-alue sijoittuu sivuun väylistä. Ranta-asutuksen näkökulmasta mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue ulottuu lähinnä Pyyveden pohjois- ja itärannan suhteen epäedullisesti. Enimmillään tuulivoima-alueen voimalat näkyisivät noin 37%:lle viiden kilometrin etäisyydellä sijoittuvista vapaa-ajanasunnoista. Mallinnetun tuulivoima-alueen lähiympäristön voimakkaiden korkeusvaihteluiden vuoksi on yksittäisten voimaloiden sijoittelulla huomattava merkitys koko alueen näkemän muodostumiseen. Lähialueen merkittävimmät näkemäalueet muodostuvat analyysiaineistossa Pyyveden suuntaan. Analyysiaineisto kuvaa pohjoisessa Pyyveden osalta myös Syvälahden tuulivoimayleiskaavan näkemäalueita. Luoteessa Enonveden ja Pyyveden rajalla lähialueen ja välialueen rajapinta siirtynee lähemmäksi Pylkönsaarta. Näkemän välialue 5-10 km: Mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän välialue ulottuu hyvin hajanaisena länteen Enonveden suuntaan näkemäalueen etäisyyden ollessa lähes 10 kilometriä. Idässä näkemäalue muodostuu Paasselälle, jossa sielläkin etäisyys mallinnettuun 17

20 tuulivoima-alueeseen on pääosalla näkemäaluetta lähes 10 kilometriä. Etelä- ja pohjoissuunnassa näkemäaluetta ei tälle etäisyydellä metsäisen ympäristön vuoksi juuri synny. Välialueen näkemäalueet kohdistuvat analyysiaineistossa Enonveden keski ja luoteisosiin tuulipuiston puoleisen rannan ja sen edustan vesialueiden jäädessä suhteellisen leveälti, paikoin noin kilometrin etäisyydellä katvealueelle. Idässä Paasselän lounaisrannan näkemäalueet ovat analyysiaineiston mukaan rikkonaisia, sillä saaret muodostavat rantaviivan suuntaisia katvealueita. Yleiskaavasta seuraavat välialueen näkemäalueet ovat kapeampia ja katvealueet leveämpiä kuin tehdyssä mallinnuksessa. Katveeseen jäävän vesialueen osuus kasvaa. Enonvedellä Hanhivirran lossin ympäristössä oleva katvealue levenee ja Enonveden näkemäalue kaventuu kauttaaltaan. Samoin Paasselällä saarien koillispuoleiset katvealueet ulottuvat tehtyä mallinnusta pidemmälle. Lounaassa eroa mallinnukseen on erityisesti Enonkoskella, jossa Ylä Enonveden rannoilla yleiskaavasta seuraavat katvealueet mallinnettua laajempia. Näkemän kaukoalue yli 10 km: Mallinnetun tuulivoima-alueen voimalat on analyysin perusteella mahdollista selkeällä säällä erottaa yli 10 km etäisyydellä lähinnä Paasselältä. Muissa suunnissa näkemää ei tällä etäisyydellä käytännössä synny. Välialueen ja kaukoalueen rajapinta siirtyy hieman lähemmäksi hankealuetta, eli kaukoalueelle sijoittuvien näkemäalueiden osuus kasvaa. Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet: Rantojensuojeluohjelman alueita ei sijoitu 10 km etäisyydelle mallinnetusta tuulivoima-alueesta. Selkeällä säällä tuulipuisto voi olla havaittavissa osaan n. 15 km etäisyydellä alueen koillispuolella sijoittuvalla Oriveden-Pyhäselän rantojensuojeluohjelman alueella. Koloveden kansallispuistoon (lähimmillään n. 10 km etäisyydelle) voimalat eivät käytännössä näkyisi. Ei merkittävää eroavuutta mallinnuksen ja yleiskaavasta seuraavien näkemäalueiden välillä. 18

21 19 10 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Syvälahden tuulivoimakaava muuttaa sekä kaukomaisemaa että lähiympäristöä. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti visuaalisesti havaittaviin maisemanäkymiin, kun taas vaikutukset elolliseen ja elottomaan luonnonympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemakuvassa ulottuvat useiden kilometrien päähän ja ovat helpoiten havaittavissa vesistöstä tai muilta korkeilta paikoilta. Uusien voimalinjojen ja huoltoteiden vaikutukset kohdistuvat suoremmin maiseman fyysisiin tekijöihin, kuten kasvillisuuteen, pintavesien virtaamiin, maastonmuotoihin ja maaperän pintakerroksen käsittelyyn. Energian siirron ja huoltoteiden vaatimien rakenteiden rakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen paikallisia. Huoltoteiden pohjana voidaan käyttää olemassa olevaa metsätieverkostoa. Kaavan maisemalliset vaikutukset tulee maiseman fyysisiin tekijöihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi suhteuttaa mm. seuraaviin seikkoihin: lähiseutujen asutuksen määrä, kylien ja taajamien sijainti vapaa-ajan asuntojen ja rakennettujen rantojen määrä vesiliikenne ja näkymät vesiteiltä näkymät yleisiltä teiltä maisemakuvan painopisteet: luonnonmaisema/kulttuurimaisema/rakennettu ympäristön Maisemavaikutusten arviointi on sisällytetty kaavaselostukseen.

22 20 11 VALOKUVASOVITTEET Kaavaprosessin aikana tuulivoimaosayleiskaavan havainnollistamiseksi ja maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu havainnekuvia. (Suomen Tuulivoima Oy) Voimaloiden paikat eivät ole havainnekuvissa täysin yhdenmukaisia kaavassa esitetyn sijoitussuunnitelman kanssa. Havainnekuvat antavat kuitenkin oikeanlaisen käsityksen voimaloiden yleispiirteisestä sijoittumisesta sekä maisemavaikutuksen intensiteetistä eri etäisyysvyöhykkeillä. Kuva 11-1 Kuvasovite Kautteen rannasta, kuvaussuunta kohti kaakkoa. Lähimmät voimalat ovat noin 3 kilomterin päässä. (Suomen Tuulivoima Oy)

23 21 Kuva 11-2 Orivirran sillalta länteen / lounaaseen. (Suomen Tuulivoima Oy) Kuva 11-3 Kaarteenlahdelta Syvälahteen päin (itä / kaako) Lähimpiin voimaloihin noin 8 km matkaa. (Suomen Tuulivoima Oy)

24 22 Kuva 11-4 Havainnekuva Linnosaaren päädystä kaakkoon / itän. Oikealla näkyvät kolme voimalaa ovat Päässintyykynmäen (n. 3 km) Niinilammenvuoren (n. 3,7 km) sekä Oravuoren (n. 4,4 km) voimalat. (Suomen Tuulivoima Oy) Kuva 11-5 Rauniokummun muistomerkiltä Syvälahteen päin. Voimalat peittyvät metsän taakse. (Suomen Tuulivoima Oy)

25 23 Kuva 11-6 Havainnekuva Ristilammen eteläpuolelta pohjoiseen päin. Kuvassa näkyvä voimala sijaitsee Pässintyykynmäellä noin 2,5 kilometrin päässä. (Suomen Tuulivoima Oy) Kuva 11-7 Havainnekuva Pyöreislahdentieltä länteen. Lähin näkyvä voimala sijaitsee Parrinkankaalla, noin yhden kilometrin päässä. Taaempaan voimalaan matkaa noin 1,5 kilometriä. (Suomen Tuulivoima Oy)

26 24 Kuva 11-8 Hirvimäentieltä länteen / lounaaseen. Lähin voimala on Parrinkankaalla alle kilometrin etäisyydellä, kuvan taaempaan voimalaan on matkaa hieman yli kilometri. (Suomen Tuulivoima Oy) Kuva 11-9 Havainnekuva Hirvimäentieltä luoteeseen. (Suomen Tuulivoima Oy)

27 25 Kuva Havainnekuva (kartalla nro 3) Räkkälin rannasta Syvälahteen päin. Lähin voimala sijaitsee Pässintyykynmäellä, kuvan keskivaiheilla noin 1,7 kilometrin etäisyydellä. (Suomen Tuulivoima Oy)

28 26 12 LÄHTEET Valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelut. Etelä-Savon maakuntaliiton internet-sivut. Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntakaava. Kohdeluettelo Etelä- Savon maakuntaliiton julkaisu 97:2009 Etelä-Savon maakuntaliitto Näkemäanalyysi , täydennetty Museovirasto Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Ympäristöministeriö Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992 Valokuvat: Pöyry Finland Oy, Rantee Valokuvasovitteet: Suomen Tuulivoima Oy.