SISÄLLYSLUETTELO. KHALL, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, :00, Pöytäkirja -1 Läsnäolijat Koulukeskuksen peruskorjauksen 2-vaihe, irtokalustehankinnan tarjouspyyntö Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Megatuuli Oy, Viiatin tuulivoimahanke Lausunto Kurikan Matkussaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Lausunto Kurikan Kalistannevan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Lisämäärärahan myöntäminen LLKY:lle vuoden 2014 talousarvioon Tilikauden 2014 tilinpäätös, allekirjoitus... 8 Pykälän liite: Tilinpäätös 2014, tasekirja JH-kiinteistöjen lunastussopimukseen maksuajan muutos Äystön vanhan koulun myynti (ent. ryhmäperhepäivähoidon tilat) Norin koulun myynti Ent. Simonhovin kiinteistön myynti Kiinteistöjen sammuttimien tarkastus ja huolto Päävastuualueiden päälliköiden ja heidän sijaistensa nimittäminen sekä johtoryhmän nimeäminen, tekninen toimi Teknisen toimen toimistosihteerin toimen täyttäminen Koulutuspäiviä ja muita tilaisuuksia Ilmoitusasiat, kunnanhallitus Muut asiat Oikaisuvaatimusohjeet

2 -1, KHALL :00 Sivu 2 Paikka Kuohun kokoustila Aika klo (iltakoulu klo ) Saapuvilla olleet jäsenet Leppäniemi Jukka Kaleva Paula Kiviluoma Jarmo Heinola Arto Mäntylä Anu Ranta-Muotio Aulis Riippi Johanna Tamsi Sakari Tuisku Minna-Liisa puheenjohtaja :t ja I varapuheenjohtaja, puheenjohtaja 85 II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut saapuvilla olleet Lehtimäki Esko Rinta-Uppa Simo Mäntysaari Matti Salonen Markku Nummela Veli Lähde Marko valtuuston puheenjohtaja, poissa valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnaninsinööri, asiantuntija kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Työjärjestys Hyväksyttiin työjärjestys. Asiat :t Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jarmo Kiviluoma ja Arto Heinola. Jukka Leppäniemi Paula Kaleva puheenjohtaja puheenjohtaja :t ja Marko Lähde pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Pöytäkirja tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Teuva Jarmo Kiviluoma Arto Heinola Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Teuvan kunnanvirastossa Marko Lähde, hallintojohtaja

3 79, KHALL :00 D: 52/2012 Sivu 3 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Koulukeskuksen peruskorjauksen 2-vaihe, irtokalustehankinnan tarjouspyyntö Dnro D/52/ /2012 Valmistelija / lisätiedot: kunnaninsinööri Markku Salonen, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 79 Tekninen toimi on valmistellut koulukeskuksen 2-vaiheen irtokalustehankinnan tarjouspyynnön. Irtokalusteiden hankinnassa noudatetaan pääosin samoja periaatteita ja kalustekokonaisuuksia kuin mitä 1-vaiheen hankinnassa toteutettiin Kja Liite nro 1 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä koulukeskuksen 2-vaiheen irtokalustehankinnan tarjouspyynnön, liite. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

4 80, KHALL :00 D: 75/2015 Sivu 4 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Megatuuli Oy, Viiatin tuulivoimahanke Dnro D/75/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: kunnaninsinööri Markku Salonen, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 80 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varaa kunnalle tilaisuuden antaa lausunto Viiatin tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaisesta arviointiohjelmasta mennessä. Megatuuli Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Viiatin alueelle Kurikkaan ja Teuvalle. Viiatin alue valikoitui hankealueeksi, sillä hankealueella ei ole vakituista asutusta ja siellä on vain niukasti suojeltavia luontoarvoja. Lisäksi tuuliolosuhteet ovat suotuisat kannattavalle tuulivoimatuotannolle ja verkkoliityntämahdollisuudet ovat olemassa. Hankealueelle rakennetaan enintään 99 tuulivoimalaa. Niiden kokonaisteho on valittavasta voimalatyypistä riippuen MW. Hanke muodostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, maahan kaivetuista keskijännitekaapeleista ja sähköasemista. Hankealue koostuu kuudesta tuulivoimaosayleiskaava-alueesta, joista Rasakankaan, Lehtivuorten ja Saunamaan molemmat (Teuvan ja Kurikan puolen) kaavat on hyväksytty kuntien valtuustoissa. Kalistannevan ja Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavat laaditaan samaan aikaan YVA:n kanssa. Viiatin tuulivoimahankkeen YVA-ohjelma on oheismateriaalina Kaavoittajan/valmistelijan esitys: Viiatin tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on seikkaperäisesti esitetty ohjelman sisältö ja selvitettävät eri vaihtoehdot. Ohjelman kohdassa 1.9 sivulla 32 on esitetty Teuvan muut tuulivoimaalueet Paskoonharjun alue ja Pettumäen yksittäinen jo rakennettu voimala. Ne sijaitsevat noin km:n päässä hankealueesta. Teuvan kunnassa Paskoonharjun alueelle on hyväksytty osayleiskaava, joka mahdollistaa 23 voimalan toteuttamisen alueelle. Alueen YVA-prosessi on toteutettu vuonna 2011 ja siitä on saatu yhteysviranomaisen lausunto diaarinumero EPOELY/3/07.04/2011. YVAselostuksen taulukossa 1 sivulla 33 on mainittu Paskoonharjun voimalamääräksi 20. YVA-ohjelman vaihtoehto kahdessa (VE 2) tarkastellaan enimmillään 99 voimalan sijoittamista Viiatin alueelle Kurikkan ja Teuvan alueille. Näin merkittävän puiston YVA ohjelmassa on tarpeellista tarkastella heti hankkeen alkumetreillä myös koko laajan kokonaisuuden vaikutuksia teleliikenne- sekä radio- ja televisiosignaalijärjestelmiin tuulivoima-alueen läheisillä kylä- ja taajama-alueilla. YVA-ohjelman sivulla 91 on esitetty niitä vaikutuksia, mitä tuulivoimaloilla voi yleensä olla radio- ja tv-signaaleihin, mutta oh-

5 80, KHALL :00 D: 75/2015 Sivu 5 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus jelmaan on tarve täydentää tarkemmalla analyysillä siitä, millä alueilla mahdollisia häiriöitä voi esiintyä ja kuinka laajasti. Ohjelmaa suositellaan täydennettäväksi kartalla, jossa on esitetty mm. hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat tietoliikennemastot sekä häiriöalueet ja kuvailla, missä esitetään mahdolliset tv- ja radiosignaalin häiriöalueet. Muilta osin Teuvan kunnalla ei ole huomauttamista Viiatin tuulivoimaalueen YVA-ohjelmasta. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy valmistelijan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

6 81, KHALL :00 D: 102/2015 Sivu 6 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Lausunto Kurikan Matkussaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Dnro D/102/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: rakennustarkastaja Vesa Osmo, puh sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 81 Kurikan kaupunki pyytää mennessä Teuvan kunnan lausuntoa Matkussaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä muista osayleiskaavan laadintaan vaikuttavista asioista. Asiakirjat on nähtävillä Matkussaaren alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa tuulivoimalle; suunnitelmissa on rakentaa 36 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3-5 MW. Alue sijaitsee n. 7 km Kurikan keskustasta länsi-luoteeseen ulottuen lähelle Norinkylä Jurva tietä. Valmistelijan esitys: Teuvan kunnalla ei ole tarkempaa tietoa vaikuttaako voimaloiden määrä tvja radio/kännykkä signaaleihin. Etenkin Lapualta tulevat lähetykset suuntautuvat alueen läpi Norinkylä-Äystö suuntaan, jossa on ennestäänkin joitakin kiinteistöjä, missä signaalit ovat heikkoja. Teuvan kunnanhallitus pyytää Kurikan kaupunkia laatimaan sopimukset niin, ettei kiinteistön omistajille Teuvan puolella aiheudu kustannuksia, mikäli tv- ja radio/kännykkä signaaleita joudutaan vahvistamaan. Teuvan kunnalla ei ole hankkeesta muuta huomautettavaa. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy valmistelijan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

7 82, KHALL :00 D: 101/2015 Sivu 7 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Lausunto Kurikan Kalistannevan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Dnro D/101/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: rakennustarkastaja Vesa Osmo, puh sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 82 Kurikan kaupunki pyytää mennessä Teuvan kunnan lausuntoa Kalistannevan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä muista osayleiskaavan laadintaan vaikuttavista asioista. Asiakirjat on nähtävillä Kalistannevan alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa tuulivoimalle; suunnitelmissa on rakentaa 29 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3-5 MW. Alue sijaitsee n. 8 km Kurikan keskustasta luoteeseen (Jurvan keskustan suuntaan). Valmistelijan esitys: Teuvan kunnalla ei ole tarkempaa tietoa vaikuttaako voimaloiden määrä tvja radio/kännykkä signaaleihin. Etenkin Lapualta tulevat lähetykset suuntautuvat alueen läpi Norinkylä-Äystö suuntaan, jossa on ennestäänkin joitakin kiinteistöjä, missä signaalit ovat heikkoja. Teuvan kunnanhallitus pyytää Kurikan kaupunkia laatimaan sopimukset niin, ettei kiinteistön omistajille Teuvan puolella aiheudu kustannuksia, mikäli tv- ja radio/kännykkä signaaleita joudutaan vahvistamaan. Teuvan kunnalla ei ole hankkeesta muuta huomautettavaa. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy valmistelijan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

8 83, KHALL :00 D: 305/2013 Sivu 8 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Lisämäärärahan myöntäminen LLKY:lle vuoden 2014 talousarvioon Dnro D/305/ /2013 Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja Marko Lähde, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 83 Kunnanvaltuusto hyväksyi LLKY:n euron lisämäärärahaesityksen vuoden 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kattamiseksi. Yhteistoimintalautakunta perusteli lisämäärärahaesitystään seuraavasti: Teuvan osalta tarve johtuu sosiaalipalveluissa lastensuojelun, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammapalvelujen tarpeiden kasvusta. Hoidossa ja hoivassa ylitystä on tapahtunut osastohoidossa (akuutti ja kuntoutusosasto) ja pääosin ikäihmisten palveluissa kuten kotihoidossa, omaishoidon tuessa ja Henriikkakodissa. Sijoituksia on jouduttu tekemään myös kunnan ulkopuolisiin yksiköihin ilman budjetoitua määrärahaa. Erikoissairaanhoidon ylitykseksi on arvioitu euroa. Teuvan osalta kunnan antamat raamit ovat vuosittain olleet erittäin niukat olemassa olevaan palvelutarpeeseen ja kustannustasoon nähden, mistä saattaa seurata tahallista alibudjetointia, vaikka tehtävät ovat lakisääteisiä ja joihin asiakkaalla on subjektiivinen oikeus ja vaikka palvelut tulee yhteistoiminta-alueella järjestää tasapuolisesti. Hyväksytty lisämääräraha ei riitä kattamaan kaikkia vuonna 2014 Teuvalle kohdistuvia sosiaali- ja terveysmenojen kustannuksia. Kauhajoen yhteistoimintalautakunta on tästä johtuen kokouksessaan esittänyt, että Teuvan kunta myöntäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin lisämäärärahaa vielä ,42 euroa. Teuvan kunnan kustannukset jo myönnetyn lisämäärärahan jälkeen ylittyivät sosiaalipalveluissa euroa, hoidon ja hoivan palveluissa euroa ja erikoissairaanhoidossa euroa. Ympäristöpalveluiden alitus oli euroa. Täten ylitys on yhteensä euroa. Sosiaalipalveluissa suurimmat ylitykset tapahtuivat lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa. Alitusta tapahtui toimeentulotuessa. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ,42 euron ylityksen hallinto- ja elinkeinotoimen talousarviomäärärahoihin sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kattamiseksi vuonna Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

9 84, KHALL :00 D: 63/2015 Sivu 9 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus Tilikauden 2014 tilinpäätös, allekirjoitus Dnro D/63/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja Marko Lähde, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall 84 Kuntalain 67 :n mukaan Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/97) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan ( /519) Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a käsittelee konsernitilinpäätöstä ja sen mukaan ( /519) Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :ssä käsittelee toimintakertomusta ja sen mukaan ( /519) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kun-

10 84, KHALL :00 D: 63/2015 Sivu 10 TEUVAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus nan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden 2014 vuosikate oli ,21 euroa. Tulos oli ,36 euroa alijäämäinen. Toimintakulut olivat 39,4 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 41,2 milj. euroa. Taseen vapaassa omassa pääomassa on aikaisempina vuosina kertynyttä alijäämää ,15 euroa tuloksen myötä alijäämä nousee euroon. Alijäämän vuoksi kunnan seuraavassa talousarviossa tai sen käsittelyn yhteydessä on kuntalain 65 :n mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Kja Liite nro 2 Ehdotus: Kunnanhallitus allekirjoittaa tilikauden 2014 tilinpäätöksen ja antaa liitteen mukaisen tasekirjan ja muun tilinpäätösaineiston tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

11 Sivu 10 TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA Khall

12 Sivu 11 TEUVAN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus 2 Katsaus vuoden 2014 toimintaan ja talouteen 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu 11 Tuloslaskelmaosa 11 Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu 12 Rahoitusosa 13 Rahoitusasema ja sen muutokset 14 Tase 15 Kuntakonsernin toiminta- ja talous 16 Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta 17 Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalouden toteutumisvertailu 18 Ylin päätöksenteko ja valvonta 20 Hallinto- ja elinkeinotoimi 21 Päävastuualueen päällikön katsaus 21 Kunnanhallitus 22 Tulevaisuuslautakunta 30 Sivistystoimi 32 Päävastuualueen päällikön katsaus 32 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 34 Vapaa-ajanlautakunta 47 Tekninen toimi 51 Päävastuualueen päällikön katsaus 51 Tekninen lautakunta 54 Jätelautakunta 63 Rakennuslautakunta 63 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 65 Rahoituslaskelma 72 Tase 73 Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu Liitetiedot Konsernitilinpäätös Liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Teuvan kunnan henkilöstöraportti Teuvan kunnan tilikauden 2014 tilinpäätöksen allekirjoitus 112

13 Sivu 12 TEUVAN KUNTA 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2014 laadittiin jälleen uusi säästöpaketti kunnan talouden sopeuttamiseksi. Kunta kävi myös yt-neuvottelut, jotka johtivat noin 20 henkilötyövuoden vähentämiseen. Irtisanomisiltakaan ei vältytty. Kuntastrategian päivitys pitkittyi, mutta prosessia voi tässä tapauksessa pitää lopputulostakin tärkeämpänä. Strategiasta käytiin hyviä keskusteluja, joista on todellista hyötyä kunnan tulevaisuuden tavoitteita linjattaessa. Kunnanhallitus käsitteli varsin paljon tuulivoima-asioita. Näistä osa koski omaan kuntaan suunnitteilla olevia puistoja. Saunamaan ja Paskoonharjun osayleiskaavat etenivät päätökseen asti. Myös naapurikuntiin suunnitteilla olevista hankkeista annettiin lukuisia lausuntoja. Asemakaavaa on tarkistettu Lehtiharjun alueella uuden palvelukodin rakentamisen mahdollistamiseksi. Osayleiskaavaa ja asemakaavaa puolestaan on tarkistettu kantatien pohjoispuolella uuden teollisuusalueen tarpeisiin Tulos jäi sopeutustoimista ja harkinnanvaraisesta valtion rahoitusavustuksesta huolimatta reippaasti pakkaselle. Kun jo kolme säästöpakettia on parin vuoden aikana valmisteltu, tulee säästöjen etsiminen jatkossa kohdentaa entistä enemmän kuntien yhteistyössä tuottamiin palveluihin. Investointipuolella aloitettiin koulukeskuksen peruskorjauksen toinen vaihe. Suun terveydenhuollon tilojen rakentamista valmisteltiin. Kustannusarvion noustua alkuperäisestä hanke aiheutti kiperiä äänestyksiä valtuustossa. Valtakunnan politiikassa suuri kuntauudistus tuntui raukeavan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista eduskuntapuolueet löysivät maaliskuussa yhteisen näkemyksen, mutta sen käytännön toteutus kohtasi mm. perustuslaillisia ongelmia.

14 Sivu 13 TEUVAN KUNTA 3 Katsaus vuoden 2014 toimintaan ja talouteen Luottamushenkilöelimet 2014 Kunnanvaltuusto Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Rinta-Uppa Simo, 1 varapuheenjohtaja Mäntysaari Matti, 2. varapuheenjohtaja Erlands Kaj Harjula Irma Heikkilä Ville Heinola Arto Kaleva Paula Ketomäki Jaakko Kiviluoma Jarmo Kiviluoma Juha-Matti Koivu Anneli Koski Sauli Leppäniemi Jukka Mäntylä Anu Nevanperä Toni Palonen Juha Panttila Eliisa Ranta-Muotio Aulis Riippi Johanna Ristiluoma Osmo Sippola Eija Tamsi Sakari Tuisku Minna-Liisa Uusitalo Kari Viljanmaa Veikko Åkerblad Irma Kunnanhallitus varsinainen jäsen Leppäniemi Jukka, puheenjohtaja Kaleva Paula, 1. varapuheenjohtaja Kiviluoma Jarmo, 2. varapuheenjohtaja Heinola Arto Mäntylä Anu Ranta-Muotio Aulis Riippi Johanna Tamsi Sakari Tuisku Minna-Liisa henkilökohtainen varajäsen Koivu Anneli Sippola Eija Aho Hannu Ollikkala Ari Filppula Mauri saakka Ristiluoma Osmo alkaen Palonen Juha Åkerblad Irma Nevanperä Toni Paakkunainen Marja-Leena Keskusvaalilautakunta varsinainen jäsen Sievi-Korte Tero, puheenjohtaja Tuovila Ulla, varapuheenjohtaja Haapamäki Katri Honkilahti Katri Rantala Jouko varajäsenet varsinaisten jäsenten sijaan tulevassa järjestyksessä 1. Laitamäki Tapani 2. Lehto Raija 3. Niemi Kaisa 4. Birling Päivi 5. Luhtala Jorma 6. Törmä Risto

15 Sivu 14 TEUVAN KUNTA 4 Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Koski Sauli, puheenjohtaja Erlands Kaj Harjula Irma, varapuheenjohtaja Saarela-Mäkynen Eija Panttila Eliisa Koivisto Arja Rinta-Uppa Simo Nevanperä Toni saakka Simpura Kari alkaen Rakennuslautakunta varsinainen jäsen Rinta-Uppa Simo, puheenjohtaja Ketomäki Jaakko, varapuheenjohtaja Nevanperä Toni Niemi Kaisa Paakkunainen Marja-Leena Saarela-Mäkynen Eija Snellman Helena Tanner Jyri Üidik Aimar henkilökohtainen varajäsen Uusitalo Ilmo Nevala Aulis Tamsi Harri Yli-Mannila Terttu Kokkinen Jaana Humalamäki Tapio Varamäki Anne-Marie Penttilä Pekka Üidik Heidi Tekninen lautakunta varsinainen jäsen Heikkilä Juhani, puheenjohtaja Erlands Kaj, varapuheenjohtaja Aho Hannu Filppula Mauri saakka Niemi Kristian alkaen Hopiavuori Eija Kokkinen Jaana Ojanperä Marja-Leena Palonen Juha Salo Seija henkilökohtainen varajäsen Paakkunainen Marja-Leena Uusitalo Kari Metsäranta Esa Tapanainen Erkki Laurila Minna Nevanperä Toni Alanko Mirva Ketomäki Jaakko Wideroos Raija Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen Mäntylä Anu, puheenjohtaja Harjunpää Markku, varapuheenjohtaja Alanko Tarja Annala Antti Filppula Martti Harjula Riikka Kaleva Heidi Korkeamäki Jaana Luopa Kalevi henkilökohtainen varajäsen Tapanainen Erkki Lehtola Kalevi Hietikko Annina Nisula Harri Viljanmaa Kaisu Viitala Pirkko Tamsi Noora Pukkila Ulriikka Lähteenmäki Risto

16 Sivu 15 TEUVAN KUNTA 5 Vapaa-ajanlautakunta varsinainen jäsen Kiviluoma Juha-Matti, puheenjohtaja Siltanen Mikko, varapuheenjohtaja Heikkilä Marika Kaleva Juho Koivu Anneli Laurila Minna Nisula Harri Saksa Sini Viljanmaa Veikko henkilökohtainen varajäsen Niemi Sari Pollari Tommi Halkola Jari Peltoniemi Timo Ravi-Pietilä Carmila Anttila Paula Ketomäki Jaakko Kytölä Päivi Kaleva Heidi Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta / Sivistyslautakunta alkaen varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Sippola Eija, puheenjohtaja Åkerblad Irma Simpura Kari, varapuheenjohtaja Filppula Martti Erlands Kaj Palonen Juha Kujala Laura saakka Viljanmaa Kaisu Tamsi Satu alkaen Panttila Eliisa Talvitie Mikko Alanko Mirva Hautamäki Katja Sievi-Korte Tero Harjunpää Markku Syväluoma Saija Niemi Sari Tamsi Sakari Paakkunainen Marja-Leena

17 Sivu 16 TEUVAN KUNTA 6 Väkiluku vuoden alussa Väestö osa-alueittain miehet naiset yhteensä Kirkonkylä Kk, taajama-alue Kk, haja-asutusalueet Kk, haja-asutus (ilman Luovankylää) Kk, Luovankylä Talouskylät (ilman Kirkonkylää) Horo Kauppila Norinkylä Perälä Riippi Äystö Muut Yhteensä NETTOMUUTTO Tammi-joulukuu 2013 ja 2014 Tammikuu Tammikuu Helmikuu 0 Helmikuu - 9 Maaliskuu - 6 Maaliskuu + 2 Huhtikuu - 5 Huhtikuu + 4 Toukokuu + 7 Toukokuu + 2 Kesäkuu - 4 Kesäkuu - 8 Heinäkuu - 18 Heinäkuu - 11 Elokuu - 26 Elokuu - 36 Syyskuu - 13 Syyskuu - 15 Lokakuu - 10 Lokakuu 0 Marraskuu + 3 Marraskuu - 6 Joulukuu - 12 Joulukuu - 11 Yhteensä Yhteensä

18 Sivu 17 TEUVAN KUNTA 7 Väestön ikärakenne v v v. 75- v Työttömyysprosentit Etelä- Teuva Pohjanmaa Koko maa ,7 6,6 7, ,4 9,4 9, ,3 8,7 10, ,0 7,4 9, ,6 7,6 9, ,4 9,2 11, ,0 9,9 12,4 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu joulukuu 2013 ja 2014 (Lähde: ELY-keskus) Työttömät Yli vuoden Avoimia Työttö- työnhakijat Alle 25-v. Yli 50-v. Kuukausi Miehiä Naisia työttömänpaikkojaste työmyys- (ml. lomautetut) työttömät työttömät Tammikuu ,7 Helmikuu ,7 Maaliskuu ,0 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,3 Kesäkuu ,9 Heinäkuu ,7 Elokuu ,4 Syyskuu ,8 Lokakuu ,7 Marraskuu ,9 Joulukuu ,0 Tammikuu ,0 Helmikuu ,7 Maaliskuu ,2 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,2 Kesäkuu ,2 Heinäkuu ,2 Elokuu ,4 Syyskuu ,5 Lokakuu ,7 Marraskuu ,8 Joulukuu ,9

19 Sivu 18 TEUVAN KUNTA 8 Kunnan toimintaympäristön kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,0 prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää 1,5 prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Suomen talous kehittyi heikosti vuonna Valtiovarainministeriön tuoreiden ennusteiden mukaan kasvuprosentti jäi 0,1 prosenttiin. Vaimean kasvun taustalla on ulkomaankaupan heikko kehitys, yksityisen kulutuksen paikallaan pysyminen sekä yksityisten investointien lasku. Valtaosa taloustutkijoista ennakoi, että myös vuoden 2015 kasvu tulee jäämään vaatimattomaksi. Työllisyyskehitys jatkui heikkona vuoden 2014 aikana. Työttömyysasteen arvioidaan olleen 8,6 prosenttia. Suurta parannusta tilanteeseen ei odoteta lähivuosina, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kääntyi lievään kasvuun vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä niin alueellisesti kuin ammatillisestikin. Työpaikkojen avoinna olon kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Vuonna 2014 ansiotaso kehittyi työmarkkinaosapuolten neuvotteleman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti maltillisesti. Yksityisellä sektorilla 88 prosenttia palkansaajista on työllisyys- ja kasvusopimuksen piirissä. Kunta-alalla sekä valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuus on 100 prosenttia. Sopimuspalkkojen ja muiden ansiokehitykseen vaikuttavien tekijöiden arvioidaan nostaneen nimellisiä ansioita 1,4 prosenttia vuonna 2014 Vuoden 2014 inflaatioksi muodostui noin 1,1 prosenttia kansallisella indeksillä mitattuna. Suomen inflaatiovauhti oli tuntuvasti euroalueen keskimääräistä vauhtia nopeampi, koska euroalueen keskimääräinen kuluttajahintojen nousu jää noin 0,5 prosenttiin. Syinä Suomen euroaluetta nopeampaan inflaatioon ovat pääasiassa välillisen verotuksen kiristykset sekä vuokratason kohtuullisen ripeä nousu. Lähivuosina Suomen ja euroalueen inflaatiovauhtien eron odotetaan kuitenkin liki katoavan. Kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima on heikentynyt vuodesta 2013 alkaen. Ostovoiman kehitys ei osoita kohenemisen merkkejä seuraavan kahden vuoden aikana. Joulukuussa julkaistun valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan talous kääntyy vuonna 2015 hienoiseen kasvuun viennin vetämänä, mutta elpymisen myönteiset vaikutukset ostovoimaan jäävät tuolloin vielä vähäisiksi. Julkisen talouden valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä alijäämä oli vuonna 2014 noin 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2015 alijäämän ennustetaan hieman pienentyvän. Viime vuosina vaje on vaihdellut rajusti taloudellisen tilanteen mukana. Vuonna 2014 alijäämä kuitenkin ylitti euroaikana ensimmäisen kerran kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisen rajan. Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen on pysynyt EU:n vakaussopimuksen määrittämän 60 prosentin alapuolella. Vuonna 2014 velkasuhde oli 59,3 prosenttia BKT:sta. Vuonna 2015 velan ennakoidaan kipuavan prosenttiin BKT:sta.

20 Sivu 19 TEUVAN KUNTA 9 Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos tulee olemaan 1,86 miljardia euroa vuonna Tulokseen vaikuttaa merkittävästi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset, sillä ne parantavat tilikauden tulosta kertaluonteisesti arviolta 1,4 miljardia euroa. Ilman yhtiöittämisiä tulos pysyisi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaan yhtiöittämisillä ei ollut juurikaan vaikutusta, sillä saadut satunnaiset tulot nettoutuvat rahoituslaskelmassa. Teuvan kunnan talous ja toiminta Kunnan toimintaa leimasi edelleen vuonna 2014 talouden tasapainottamispyrkimykset. Tulos on ollut alijäämäinen usean vuoden ajan, minkä lisäksi taseessa oli vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä alijäämää 2,3 milj. euroa. Kunnassa laadittiin kolmas säästöpaketti muutaman vuoden sisään. Säästötoimenpiteet kohdistuivat laajasti kunnan toimintoihin, kiinteistöihin ja henkilöstöön. Säästötoimenpiteiden edesauttamana kunnan omat toimintamenot laskivat 6,0 prosenttia. Sosiaali- ja terveysmenot sen sijaan nousivat 2,7 prosenttia 22,6 milj. euroon. Kokonaisuudessaan toimintamenot laskivat 1,2 prosenttia eli 0,5 milj. euroa. Verotulot pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ollen 16,7 milj. euroa. Tuloverokertymä laski tuloveroprosentin nostosta huolimatta. Kiinteistö- ja yhteisöveron tuotto sen sijaan nousi. Kunta haki valtiovarainministeriön harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta kolmantena vuonna perättäin. Valtiovarainministeriö myönsikin sitä Teuvalle 0,79 milj. euroa. Kokonaisuudessa valtionosuudet nousivat 18,3 milj. euroon, mikä on 0,15 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisten lainojen määrä nousi 14,8 milj. euroon. Kuntatodistuksia oli vuoden vaihteessa avoinna 1,0 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate on 0,68 milj. euroa ylijäämäinen. Poistot ovat 1,57 milj. euro, jolloin tulos on 0,89 milj. euroa alijäämäinen, kun se edellisenä vuonna alijäämää oli 1,26 milj. euroa. Tulos parani näin ollen 0,37 milj. euroa. Henkilöstökulut Toteutuneet henkilöstökulut olivat noin 9,7 milj. euroa vuonna Maksettujen palkkojen ja palkkioiden osuus oli noin 6,9 milj. euroa ja eläkkeiden noin 2,3 milj. euroa. Henkilöstöön kohdistuneista sopeuttamistoimenpiteistä johtuen henkilöstökulut pienenivät noin 0,9 milj. euroa eli 8,89 prosenttia. Investoinnit Vuoden 2014 talousarvion keskeisiä investointeja olivat talonrakennuksen, yleisten alueiden ja viemärilaitoksen toteutuneet hankkeet. Talonrakennuksen investoinnit ( euroa) olivat hammaslääkäritilojen suunnittelu sekä koulukeskuksen I II vaiheiden peruskorjaus. Pienempiä investointeja tehtiin mm. Lehtiharjussa. Liikennealueiden investoinneista mittavimpia olivat kaavateiden parantamis-, päällystys- sekä rakennushankkeet.

21 Sivu 20 TEUVAN KUNTA 10 Liiketoiminnan investoinneista merkittävimpiä olivat Äystön suodatinkentän uusiminen ja muut viemäröintihankkeet sekä kaukolämmön liittymäjohtojen rakentaminen ja verkoston uusiminen. Merkittävin viemärilaitoksen pitkän tähtäimen kehittämishankkeista oli yhteispuhdistushankkeen suunnittelun saattaminen päätökseen sekä urakoitsijan valinta hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Talonrakennuksen investointiohjelman euron mukaisista investoinneista toteutui vuoden aikana 68,4 %. Käyttöomaisuutta myytiin ,50 eurolla ja investointitulot olivat euroa. Yleisten alueiden investointien toteutuma oli 43,49 % Liiketoiminnan investointien toteutuma oli 18,37 %. Kokonaisuudessaan kunnan investointiohjelman toteutuma oli 62,62 %. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009) mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty sekä miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko niissä havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Teuvan kunnan hallintosäännön 73 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta säädetään Teuvan kunnan konserniohjeessa (Kvalt ). Teuvan kunnan sisäinen valvonta on sisällöllisesti ohjeistettu kunnanvaltuuston hyväksymällä sisäisen valvonnan yleisohjeella. Pyrkimyksenä on sisällyttää ohjeen tavoitteet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa laaja-alaista riskitietoisuutta, tavoitteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. Päätöksellään kunnanvaltuusto on sitoutunut kaikkiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin. Samoin toimialojen johto ja kunnan johto seuraavat lainsäädännön ja asetusten muutoksia, hankkeiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä. Lisäksi toimialojen toimintaa ohjeistetaan kunnan sisäisillä ohjeilla. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on oikeus tutustua tytäryhteisöjen toimintaan ja saada tarvittaessa selvityksiä toiminnasta. Asioiden käsittelyvastuu kuuluu johtavien viranhaltijoiden toimivaltaan. Vireillä olevista ja päättyneistä prosesseista raportoidaan säännöllisesti. Sopimukset on viety diaariin ja niiden eräpäiviä ja voimassaoloaikoja seurataan. Valvontavastuu on esimiehillä. Diarisointia kehitetään ja tehostetaan, arkistonmuodostussuunnitelmaa on päivitetty uuden asianhallintaohjelmiston käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pääsääntöisesti toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun avulla. Lisäksi raportoidaan muutoksista tarvittaessa viranhaltijatasolle.

22 Sivu 21 TEUVAN KUNTA 11 Toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen, talouden toteutumaraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen avulla. Lisäksi käytetään maakunnallisia ja valtakunnallisia vertailuja arvioinnin pohjana. Kunnan vakuutukset kattavat henkilöriskit tapaturmien osalta, omaisuusriskit kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, toiminnan riskit on vakuutettu keskeytysvakuutuksella sekä vastuuvakuutuksella. Ajoneuvoille on omat vakuutukset. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta. TEUVAN KUNTA Tilinpäät. Budjetti+ Tilinpäät. Käyttö- TULOSLASKELMA muutos 2014 % 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , , ,38 100, Maksutuotot , , ,57 98, Tuet ja avustukset , , ,14 84, Muut toimintatuotot , , ,73 103, TOIMINTATUOTOT , , ,82 100, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , , ,54 94, Palvelujen ostot , , ,53 105, Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,92 84, Avustukset , , ,09 99, Muut toimintakulut , , ,07 148, TOIMINTAKULUT , , ,15 101, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,33 11, Verotulot , , ,53 97, Valtionosuudet , , ,00 104, Rahoitustuotot ja -kulut , , ,99 110, VUOSIKATE , , ,21 71, Poistot ja arvonalentumiset , , ,57 92, TILIKAUDEN TULOS , , ,36 119,5 Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2014 toimintakate on -34,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa katteen paranemista 1,41 prosentilla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 13,13 prosenttia. Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta (86,67 %) osoittaa taas, paljonko toimintakuluista jää rahoitettavaksi verotuloina ja valtionosuuksina. Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulisi olla ylijäämäinen. Vuoden 2014 käyttökate osoittaa euroa ylijäämää.

23 Sivu 22 TEUVAN KUNTA 12 Vuosikatetta eli kunnan rahoitustulosta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot eli pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuoden 2014 vuosikate osoittaa 0,678 milj. euron ylijämää ja poistojen määrä on 1,57 milj. euroa. Vuosikate asukasta (5656) kohti on 119,84 euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Tilikauden tulos vuonna 2014 on ,36 euroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma samoin kuin tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksessä pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista. Kunnan rahoituslaskelma esitetään ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Rahoituslaskelmasta käy erikseen ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Kunnan rahoituslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti.

24 Sivu 23 TEUVAN KUNTA 13 TEUVAN KUNTA RAHOITUSLASKELMA Toteutuma Toteutuma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA 9320 VUOSIKATE , , TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , , TOIMINNAN RAHAVIRTA , , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT , , RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN , , PYSYVIEN VAST. HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT , , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 9415 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS , , ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET , , LAINAKANNAN MUUTOKSET 9461 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS , , PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , , LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , , LAINAKANNAN MUUTOKSET , , MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 9481 TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS , , VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS , , SAAMISTEN MUUTOS , , KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , , MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , , RAHAVAROJEN MUUTOS , , RAHAVARAT , , RAHAVARAT , , RAHAVAROJEN MUUTOS , ,68

25 Sivu 24 TEUVAN KUNTA 14 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta oli 2,4 milj. euroa ja sen kertymä viideltä vuodelta on yhteensä 19,1 milj. euroa Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitusprosentti oli 20,04 %. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden (79,96 %), mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus oli 10,9 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate oli 0,29, kun vuonna 2013 se oli 0,38 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat olivat 1,2 milj. euroa (0,8 milj. euroa v. 2013). Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut olivat 49,0 milj. euroa.

26 Sivu 25 TEUVAN KUNTA 15 Kassan riittävyys oli 9 päivää. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahoitusasema ja sen muutokset Tasetarkastelu Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Kuntajaoston tasetarkastelusta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa. TEUVAN KUNTA TASE VASTAAVAA 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1002 Aineettomat hyödykkeet 0,00 690, Aineelliset hyödykkeet , , Sijoitukset , , TOIMEKSIANTOJEN VARAT , , VAIHTUVAT VASTAAVAT 1501 Vaihto-omaisuus , , Saamiset , , Rahat ja pankkisaamiset , , VASTAAVAA , , VASTATTAVAA 2001 OMA PÄÄOMA 2002 Peruspääoma , , Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , Tilikauden yli-/alijäämä , , TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2325 Lahjoitusrahastojen pääomat , , Muut toimeksiantojen pääomat , , VIERAS PÄÄOMA 2401 Pitkäaikainen , , Lyhytaikainen , , VASTATTAVAA , ,80

27 Sivu 26 TEUVAN KUNTA 16 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 47,7 =100x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/ asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,4 =100x (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta ,46 euroa =vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainat asukasta kohden 2 787,31 euroa/asukas Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset ,99 euroa =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :n perusteella kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitetietoineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan konsernirakenne selviää liitteenä olevasta taulukosta. Konsernitase ja sen tunnusluvut esitetään toimintakertomuksen liitteenä.

28 Sivu 27 TEUVAN KUNTA 17 Teuvan kuntakonserniin kuuluu 7 tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy (kts. tarkemmin liitetiedot). Kuntakonsernin taseen loppusumma on yhteensä 54,3 milj. euroa. Toimintakulut olivat 80,4 milj. euroa ja toimintatuotot 44,5 milj. euroa. Konsernin toimintakate oli -35,9 milj. euroa, kun se kunnan osalta oli -34,1 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli euroa ja poistot euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli euroa. Taseen loppusumma kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 1,2 milj. euroa. Konsernin lainat euroa/asukas ovat euroa (3 558 euroa vuonna 2013). Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen poistoeron tai rahaston lisäystä. Yksityiskohtaisia säännöksiä tai kuntajaoston ohjeita tuloksen käsittelystä ei ole. Lisäysten käsittelemistä nettomääräisesti siten, että lisäyksiä vähentäviä eriä ovat varausten, kertyneen poistoeron ja rahaston vähennykset, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Tilikauden tulos osoittaa ,36 euroa alijäämää. Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2014 tilikauden tulos ,36 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämäerään. Taseen alijäämäksi muodostuu edellä esitetyn kirjauksen seurauksena ,47 euroksi. Kuntalain 69.2 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Valtuusto on hyväksynyt yhteensä kolme säästöpakettia vuosina 2012, 2013 ja Säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet laajasti kunnan toimintoihin, kiinteistöihin ja henkilöstöön. Toiminnoista säästöjä on haettu tehostamisen ja toimintojen karsimisen kautta. Kiinteistösäästöjä on saatu aikaiseksi mm. kiinteistökantaa vähentämällä. Henkilöstösäästöt ovat sisältäneet henkilöstön lomautukset, luonnollisen poistuman hyödyntämisen ja irtisanomiset. Säästöohjelmien tuloksena kunnan omien toimintamenojen kasvu on saatu käännettyä laskevalle uralle, mikä ei kuitenkaan ole riittänyt kääntämään tulosta ylijäämäiseksi. Säästötoimien tuloksena kunnan omat toimintamenot laskivat 6,0 prosenttia vuonna Sosiaali- ja terveysmenot sen sijaan nousivat 2,7 prosenttia eli 22,6 milj. euroon. Kokonaisuudessaan toimintamenot laskivat 0,5 milj. euroa.