RUOKINTAPAIKKATUTKIMUKSEN OSANOTTAJILLE

Transkriptio

1 RUOKINTAPAIKKATUTKIMUKSEN OSANOTTAJILLE Ruokintapaikkojen seurantatutkimus on nyt jatkunut 26 talven ajan. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen puolesta monet kiitokset talvea 2013/14 koskevista tiedoista, joita on tähän mennessä palautettu 192 paikalta eri puolilta Suomea (osallistujaluettelo on sivulla 4). 30 havainnoijaa tallensi tulokset sähköisesti. Sähköisen lomakkeen käyttäjät saavat myös palautteen sähköisesti. Paperilomakkeiden käyttäjille on ohessa uudet lomakkeet ja palautuskirjekuori alkavalle talvelle 2014/15 (talvella 2012/13 osallistuneet saavat pelkän lähetteen). Toivotamme antoisia hetkiä ruokintapaikan lintu- ja nisäkäsvieraita seurattaessa. Tutkimuksesta olisi hyvä kertoa muille lintujen ruokkijoille, jotka mahdollisesti ovat kiinnostuneita osallistumaan. Ohjeita ja lomakkeita saa verkkoosoitteesta tai sivulla 3 olevasta postiosoitteesta. Lähetteen sivulla 5 on Marja Isomursulta saatuja tuloksia lintujen sairauksien tutkimuksesta. Eviraan lähetyt lisänäytteet ovat arvokkaita! Muistutamme myös museon lomakkeesta 2, jolla voi ilmoittaa tietoja sairaista, kuolleista tai epänormaaleista yksilöistä. 1-lomakkeen alareunassa kerrotut tiedot kuolleista, sairaista tai väritykseltään poikkeavista linnuista ovat liian ylimalkaisia tilastointia ajatellen. Lomaketta 2 saa yllä mainituista osoitteista. Ajankohtaisista merkittävistä ilmiöistä voi myös tuoreeltaan raportoida linnustonseurantaan. Muista myös osallistua järjestettävään BirdLife Suomen pihabongaukseen: Lapin ruokintapaikkojen linnusto 25 talvena Iso osa seurannan osanottajista asuu Lapissa. Lapin tuloksista on raportit vuosilta 2000 ja Ne on nyt päivitetty Linnut-vuosikirjassa ilmestyneessä Risto A. Väisäsen artikkelissa Ruokintapaikkojen linnusto Lapissa 25 talvena Artikkelissa selostetaan 36 lajin kannanvaihtelu eri osissa Lappia. Osa tuloksista on tiivistetty kuvaan 1. Kuva 1. Ruokintapaikkalajien yleisyys ja runsaus Lapissa viime talvina. Yleisyys tarkoittaa prosenttiosuutta paikoista, joissa laji on tavattu. Runsautta kuvaa keskimääräinen yksilömäärä paikkaa kohden. Runsauden asteikko on logaritminen, jotta lajit jakautuisivat selkeämmin erilleen. Mitä mustempi on lajin symboli, sitä suurempi on sen riippuvuus ruokinnoista talvella (tarkemmin tekstissä). Ruokinnasta talvella riippuvaisiin lajeihin kuuluu 22 talvilintua, joilla on kuvassa täyteinen ympyrä. Lapin raportin yleisyysjärjestyksessä lajit ovat (täydennettynä listan lopussa suluissa olevilla lajeilla, joista on Lapista pieni aineisto): talitiainen, sinitiainen, viherpeippo, punatulkku, harakka, käpytikka, närhi, keltasirkku, peippo, järripeippo, varpunen, pikkuvarpunen, mustarastas, lapintiainen, kuusitiainen, kuukkeli, punarinta, harmaapäätikka, mustapääkerttu, pähkinänakkeli, (fasaani ja kesykyyhky). Mukana on pääosa maamme yleisimmistä paikkalinnuista sekä osittaismuuttajat viherpeippo ja mustarastas, joiden kannasta huomattava osa talvehtii Suomessa. Lisäksi ruokinnasta riippuvaisissa lajeissa on neljä muuttolintua peippo, järripeippo, punarinta ja mustapääkerttu, joiden pesimäkannasta vain vähäinen osa yrittää talvehtimista. Etelä-Suomesta saataisiin lisää peukaloisen kaltaisia ruokinnoilla kohtalaisen usein tavattavia viivyttelijöitä.

2 Ruokintapaikkoja käyttävät lajit on merkitty puolimustalla ympyrällä. Ryhmässä on 10 lajia urpiainen, hömötiainen, varis, tundraurpiainen, varpushaukka, varpuspöllö, nokkavarpunen, orava, (naakka ja isolepinkäinen). Ne löytävät ison tai pääosan ravinnostaan ruokintapaikkojen ulkopuolelta, kuten urpiainen puiden siemensadosta ja hömötiainen puihin talvea varten tehdyistä kätköistä. Varpushaukoille, varpuspöllöille ja isolepinkäisille ruokintapaikat ovat tärkeitä, mutta nämä pedot saalistavat muualtakin. Ruokintapaikkojen vierailijat on merkitty avoympyrällä. Ryhmään kuuluu kahdeksan lajia: pulmunen, vihervarpunen, tilhi, taviokuurna, sepelkyyhky, räkättirastas, pähkinähakki ja töyhtötiainen. Vierailijat käyttävät ruokintapaikkoja lyhytaikaisesti, kuten pulmuset ja sepelkyyhkyt kevätmuuton aikana sekä taviokuurnat ja räkättirastaat syksyllä etenkin pihlajanmarjoilla houkuteltuina. Pähkinähakista voi tosin pähkinöillä saada pitkäaikaisen ruokavieraan. Vierailijoiden riippuvuus ruokintapaikoista on ilmeisesti voimistumassa, joten esimerkiksi vihervarpunen voitaneen kohta siirtää ruokintapaikkojen käyttäjäksi. Tämä ruokintariippuvuuden luokittelu toiminee pääpiirtein muuallakin Suomessa. Talven 2013/14 lomakkeilta poimittuja tietoja: Lauha ja lumeton talvi vähensi lintujen vierailuja. Vain pikkuvarpusia ja keltasirkkuja oli vakituisina. (Tuomas Kiviniemi, Kokkola) Erityisen vähän lintuja. Varsinaista talvea ei ollut kuin kaksi viikkoa. Maaliskuussa alkoivat laji- ja lukumäärät lisääntyä. (Maija Rajamäki-Nieminen, Piikkiö) Lumi suli jo huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla, jonka jälkeen linnut kävivät ruokinnalla vain silloin tällöin. (Timo Perätie, Kaavi) [Lapissa tilanne toinen:] Lauha talvi auttoi mm. talitiaisia. Niiden yksilömäärä oli todella runsas koko talven (enimmillään n. 30). (Veli-Matti Korpimäki, Simo) Ensimmäinen ruokintakausi, jolloin ruokintapaikalla vierailleet kuutisen keltasirkkua selvisivät talven yli. (Kerttu Laurila, Muonio) Pulmuset puuttuivat, lienevät menneet suoraan Lappiin. Yleensä ne ovat täällä tankanneet 3 7 vrk. (Raili Ritola, Pudasjärvi) Normaalisti seuraan ruokintapaikkaa noin 20 metrin päästä. Poikkeusyksilöiden tunnistaminen ja kuvaaminen helpottui, kun ryhdyin valokuvaamaan lintuja piilokojusta noin kolmen metrin päästä. (Pauli Jokikokko, Liminka) Sänkipellot ja keltasirkut liittynevät sitkeästi yhteen. Sulan maan aikaan keltasirkkuja ei juuri näe ruokintapisteissä, vaikka viljaa olisi tarjolla ne kokevat helpommaksi syöntitouhut pelloilla. (Olli Laakso, Joroinen) Kurkipari kävi ruokinnalla syömässä kauraa. Kävelivät sitten saunapolkua järvenrantaan ja lensivät läheiselle suolle. (Mats Björklund, Pedersöre ) Kahteen otteeseen sain seurata, kuinka punatulkkukoiras ruokki naarasta punaviinimarjapensaan silmuilla. Kummallakin kerralla syöttämistä kesti noin 10 minuuttia. (Matti Pietilä, Tornio ja ) Hiiripöllö oli koko päivän ruokintakatoksen katolla, välillä paikkaa vaihtaen. (Asko Vainio, Ypäjä ) Sinisorsapariskunta tuli ruokintalaudan alle syömään ja yhtäkkiä naaraslintu lehahti viereisen korkean kuusen latvaan, viipyen siellä hyvän tovin. Lieko etsinyt eksoottista pesäpaikkaa vai olivatko näkymät paremmat korkeammalta? (Soila Kaivanto- Juhola, Hausjärvi) Fasaanikukko on helmikuusta alkaen kiertänyt hyökkäillen pylvästä, jossa on peilejä. (Auli Wilenius-Juola, Oulu ) Sinitiaispari aloitti maaliskuussa aivan ruokintapaikalla olevan pesäpöntön vartioinnin. Ne ajoivat muita lintuja pois minkä ehtivät. Tikat ja punatulkut saivat jäädä rauhaan. (Timo Kytömäki, Laukaa) Yksi harakka luulee omistavansa pihamaani. Se yrittää ajaa pois ketä uskaltaa: rusakon, oravat, varpushaukan, naakat, sepelkyyhkyn. Tosin ne eivät paljoakaan välitä siitä. Pikkulintuja se ei ahdistele. (Eino Karjalainen, Sotkamo ). Harakka tappoi ja söi tilhen, joka oli syömässä omenia maasta. (Kaarina Yli-Hukkala, Kemi ) 2

3 Rasva hävisi tehokkaasti viikon aikana, joten laitoin riistakameran valvomaan tilannetta. Heti kävi ilmi, että näätä käy öisin reuhtomassa rasvaa, vaikka se on suojattu rautaverkolla. (Tuula Pirnes, Joensuu) Metsässä olevalla ruokintapaikalla vieraili noin 20 lintulajin lisäksi paljon nisäkkäitä: oravia, rusakko, metsäjänis, supikoira, piisami (sai porkkanoita), vesimyyrä ja metsämyyrä. Jälkien perusteella ruokintapaikan kautta kulkivat ajoittain ilves, kettu, saukko, minkki ja päästäiset. (Eino Karjalainen, Sotkamo) Ruokintapaikalla on heikosta käpysadosta johtuen ollut runsaasti oravia. Niitä oli enimmillään n. 6 x 6 metrin alueella 18 kappaletta! (Maila Ylisirniö, Posio) Muuten aika tavanomainen ruokintatalvi, mutta oravista alkoi olla keväällä riesaa, joten ruokintaa piti rajoittaa jättämällä auringonkukansiemenet pois. (Tarja Rönkä, Iisalmi) Ruokinta lopetetaan oravapaljouden vuoksi! Ne särkevät kaikki ruokintalaitteet ja jopa kalvavat rikki rakennusten nurkat, katot ja kaikki mihin pystyvät. Vanhoina emme enää jaksa korjailla paikkoja. (Kemijärvi) Linnut ovat arempia ja varuillaan: syynä kissamme, joka alkoi syksyllä myös olla ulkona (oli ennen pentuna sisäkissa); kello kaulassa kylläkin! (Anja Haavikko, Rovaniemi) Metsäkauriita on jo neljä, ja ne alkavat olla turhan kesyjä. Niin myös naapurin yli 30 kissaa. (Helvi Kärkkäinen, Rovaniemi) Silavan tarjoaminen riippuläskeinä Olli Laakso Joroisista on osallistunut ruokintapaikkaseurantaan viime 22 talven ajan ja tuottanut perusteelliset raportit ison ruokintapaikkansa tapahtumista. Hän tarjoaa silavan linnuille riippuläskeinä. Seuraava kuvaus perustuu Laaksolta saatuihin tietoihin. Hän myös lähetti valokuvassa olevan mallin, jossa on läskin sijasta styroksia (kuva: Ritva Talman). Läskin kilohinta vaihteli Joroisissa viime talvena 3,50 5,00 euron haarukassa. Sitä kului 12 kg. Yhdessä riippuläskissä on 0,8 1,2 kg eli kaksi pakettia silavaa. Kovalla pakkasella riippuläskin voi rakentaa vaikkapa naruista kooten, jos pääosa syöjistä on tiaisia ja tikkoja. Läski ripustetaan 2,5 3,0 metrin korkeuteen, jotta irtokoirat ja ketut eivät pääse sitä ronkkimaan. Jos haluaa pomminvarman riippuläskin, se laitetaan minkkiverkon sisään. Verkko puristetaan esim. viilapenkissä läskin mukaiseksi. Laidat on helpoin sitoa katiskannidelankaompeleilla viilapenkissä, missä laitteen voi purkaa läski uusittaessa. Puolitoistamillistä minkkiverkkoa tuuman silmäkoolla saa rautakaupoista. Se maksaa 6 10 euroa juoksumetri ja on vähintään puolenmetrin korkeusluokkaa. Metrin pätkä riittää moneen riippuläskiin. Vain yhtä tai kahta ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä tavallisesti joku käpytikka alkaa vahtia läskiä ja ajaa muut linnut pois. Kun läskejä on puolenkymmentä ja toisiinsa nähden kuolleissa kulmissa, yksi pukari ei pysty koko ajan terrorisoimaan käyntejä. Riippuläskit on hyvä pakastaa ennen ripustusta pitämällä niitä ulkovarastossa pakkaskelillä pari päivää. Silloin varislinnut eivät kuluta niitä kohtuuttoman nopeasti. Antoisaa seurantatalvea toivottaen! Kalle Meller (puh ; ) Juha Honkala (puh ; ) Risto A. Väisänen Linnustonseuranta Eläinmuseo, PL 17 (P. Rautatiekatu 13) Helsingin yliopisto Sähköposti: Linnustonseuranta@Luomus.fi Tero Toivanen, BirdLife Suomi 3

4 Osallistujat talvella 2013/14 (etelästä pohjoiseen): Stacy Siivonen (Hanko), Erkki Tietäväinen (Karjaa), Christer Buddgård (Inkoo), Deisi Nordlund (Inkoo), Markku Wennervirta (Inkoo), Mikael Ranta (Karjaa), Antti Mikala (Espoo), Eeva Haapio (Espoo), Riitta Olander (Espoo), Juhani Timonen (Kauniainen), Tuula Santala (Helsinki), Inga-Liisa Kautto (Helsinki), Seppo Sarlin (Helsinki), Risto Anttila (Helsinki), Leena Toivonen (Kirkkonummi), Leena Airikkala (Kirkkonummi), Marjukka Modig (Vantaa), Laura Kujansuu (Tuusula), Marja Elonsalo (Kaarina), Eeva Tiilikainen (Kaarina), Maija Rajamäki-Nieminen (Piikkiö), Heimo Väisänen (Vihti), Juha Honkala (Järvenpää), Tapio Hietaniemi (Tuusula), Esa Lehikoinen (Turku), Hannu Ali-Eskola (Piikkiö), Jouko Pitkänen (Paimio), Seppo Lindegren (Pornainen), Ralf Rikberg (Liljendal), Tytti Eronen (Loppi), Taisto Rikkonen (Hyvinkää), Marko Nieminen (Hyvinkää), Jukka Seppälä (Kouvola), Eero Vilpas (2 paikkaa, Hyvinkää), Pentti Komulainen (Lapinjärvi), Pentti Auriola (Renko), Mikko Hannonen (Anjalankoski), Asko Vainio (Ypäjä), Soila Kaivanto- Juhola (Hausjärvi), Pentti Niemi (Kuusankoski), Kari Rintalahti (Luumäki), Soili Laaksonen (Laitila), Reijo Kosonen (Janakkala), Eira Laiho (Lahti), Ritva Ruti (Lappeenranta), Juha Saarnio (Salo), Markku Kantola (Säkylä), Kari Ritvos (Hämeenlinna), Raija Järvenpää (Hollola), Vilho Kärmeniemi (Savitaipale), Esa Helander (Rauma), Maija Orpo (Köyliö), Maili Sillanpää (Ypäjä), Liisa Lilvanen (Toijala), Tuula Voutilainen (Tuulos), Esa-Pekka Karvinen (Heinola), Sirkka-Liisa Vaalivirta (2 paikkaa, Savitaipale), Helena Lamberg (Imatra), Irmeli Ojanne (Imatra), Ilkka Kuvaja (Köyliö), Minna Innala (Valkeakoski), Markku Ranta-Eilola (Valkeakoski), Olli-Pekka Kuhanen (Taipalsaari), Jyri Mäki-Jaakkola (Eurajoki), Harry Backman (Kangasala), Seppo Sarlin (Padasjoki), Martti Hiltunen (Mäntyharju), Carita Ihalainen (Luvia), Rauni Salikka (Luvia), Keijo Aaltonen (Luvia), Kirsti Mäkinen (Pori), Tanja Keinänen (Tampere), Jouni Lamminmäki (Sysmä), Juha T. Tanttu (Pori), Kaarina Davis (Hämeenkyrö), Lauri Halonen (Mikkelin mlk), Risto Salonen (Hämeenkyrö), Timo Lavola (Längelmäki), Riitta Äikäs (Kuhmoinen), Anja Äikäs (Kangasniemi), Yrjö Arajuuri (Orivesi), Anja Kupiainen (Savonlinna), Markku Kesti (Jämsä), Pekka Kiho (Korpilahti), Tuula Närväinen (Kangasniemi), Inkeri Kero (Kerimäki), Aila Lattu (Kesälahti), Jari Seppälä (Kuru), Olli Laakso (Joroinen), Kauko Lamminen (Vilppula), Anja ja Pekka Paavilainen (Haukivesi), Pertti Sulkava (Keuruu), Esa Särkkä (Petäjävesi), Erik S. Nyholm (Tohmajärvi), Ingmar Rosengård (Kristinestad), Matti Aalto (Keuruu), Antti Pesola (Jyväskylä), Anne Nupponen (Varkaus), Raimo Suomalainen (Varkaus), Timo Kytömäki (Laukaa), Olavi Eskelinen (Heinävesi), Ismo Nousiainen (Kauhajoki), Tuula Pirnes (Joensuu), Seppo Mertanen (Äänekoski), Hannu Mähönen (Joensuu), Auli Patjas (Outokumpu), Riitta- Liisa Heikkinen (Jyväskylä), Jorma Sivunen (Seinäjoki), Tuula Vanamo (Tervo), Eini Räsänen (Kaavi), Markku Vihava (Viitasaari), Timo Perätie (Kaavi), Ossi Hemminki (Kauhava), Pentti Hirvonen (Keitele), Tarja Rönkä (Iisalmi), Mats Björklund (Pedersöre), Alisa Äijänen (Kokkola), Tuomas Kiviniemi (Kokkola), Pirjo Mulari (Sotkamo), Sini Riihiaho (Haapavesi), Eino Karjalainen (2 paikkaa, Sotkamo), Samuli Lappalainen (Kajaani), Pauli Jokikokko (Liminka), Jorma Räisänen (Kempele), Auli Wilenius-Juola (Oulunsalo), Esa Aalto (Haukipudas), Harry Nyström (Kiiminki), Pekka Rahko (Haukipudas), Raili Ritola (Pudasjärvi), Tuula Laasanen (Kemi), Tuomo Miettunen (Kemi), Tellervo Rauhala (Kemi), Kaarina Yli-Hukkala (Kemi), Erkki Lehikoinen (Kemi), Jouko Kärkkäinen (Kemi), Arja Karplund (Kemi), Matti Pietilä (Tornio), Elina Taskila (Tornio), Anja Suopajärvi (Tornio), Veli-Matti Korpimäki (Simo), Maila Ylisirniö (Posio), Ritva Knuuti (Ranua), Eine Kaarlejärvi (Ranua), Terttu Keränen-Kvist (2 paikkaa, Tornio), Heikki Pernu (Ranua), Eila Petäjäjärvi (Tervola), Eeva Pyhtilä (Rovaniemi), Eino Tammela (Ylitornio), Martta Lammassaari (Rovaniemi), Maria Matala (Rovaniemi), Vesa Perttunen (Rovaniemi), Pirjo Vihersalo (Rovaniemi), Olavi Ruonakoski (Rovaniemi), Jukka Simula (Rovaniemi), Jukka Väänänen (Rovaniemi), Tuulikki Karinen (Rovaniemi), Sari Koski (Rovaniemi), Pekka Räinä (Pello), Anja Haavikko (Rovaniemi), Hannu Jauhiainen (Rovaniemi), Raimo Nuutinen (Kemijärvi), Martti Kemppainen (Pello), Helvi Kärkkäinen (Rovaniemi), Kauko Uino (Kemijärvi), Pentti Mettiäinen (Kemijärvi), Seija Törmänen (Kemijärvi), Jorma V.A. Halonen (Pello), Tauno Viiri (Pello), Anna-Maija Särkelä (Salla), Markus Ollikainen (Pello), Kirsti Pelkonen (Pelkosenniemi), Eira Salmela (Sodankylä), Pekka Paarman (Sodankylä), Arvi Ala (Kittilä), Juhani Aro (Kittilä), Paula Lehtonen (Kittilä), Kerttu Laurila (Muonio), Olli Soutukorva (Muonio), Marjatta Palismaa (Enontekiö), Timo Leppänen (Enontekiö), Pirjo Huttunen (Enontekiö), Juhani Honkola (Inari), Mauri Sydänmetsä (Inari), Anja Vest (Inari), Kari V. Markkanen (Inari), Esko Sirjola (Inari), Jouni Aikio (Inari) ja Kristiina Johansson (Enontekiö). 4

5 Pikkulintujen tautitilanteesta talvikaudella Erikoinen leuto talvi näytti vaikuttaneen myös ruokintapaikkojen tautitilanteeseen. Siinä missä kaudella salmonellabakteerin todettiin tappaneen suuria määriä urpiaisia, ei kuluneella ruokintakaudella Eviraan tulleissa näytteissä todettu kuin yksi salmonelloosi pikkulinnuissa, tarkemmin sanoen urpiaisessa. Muutenkin tautien vaivaamia ruokintapaikkojen lintuja toimitettiin tutkittavaksi verrattain vähän. Lieneekö vähäluminen talvi hajottanut linnut metsiin luonnonruoan hakuun, pois ihmisten läheisyydestä. Trikomonoosia todettiin kahdella eri paikalla, yhdessä keltasirkussa ja yhdessä urpiaisessa, ja molemmat tapaukset löytyivät Oulun seudulta. Yhdellä Lapista tulleella viherpeipolla todettiin krooninen suutulehdus, joka saattoi alun perin olla Trichomonas-loisen aiheuttama. Kaikki kolme tapausta löydettiin keskellä talvea, helmikuun aikana. Yleensä lämpimän kauden vitsauksena pidetty trikomonoosi pystyy siis leviämään myös talvella, jos olot ovat otolliset. Viime talvihan oli monin paikoin poikkeuksellisen leuto. Lintuklamydiaa eli psittakoosia, jota aiheuttaa Chlamydophila psittaci -bakteeri, todettiin harakassa (kaksi tapausta), keltasirkussa ja pyrstötiaisessa. Molemmat harakat olivatkin varsinaisia tautipesiä. Klamydian lisäksi niillä molemmilla todettiin linturokkovirus ja henkitorvimatoja. Toisella oli vielä jersinioosi (Yersinia pseudotuberculosis -bakteeri) ja toisella kapipunkin tyyppinen ulkoloistartunta päänahassa. Ilmeisesti yhden taudinaiheuttajan saaminen altisti linnun aina uusille taudeille. Linturokkoa eli avipoxvirusta todettiin myös tali- ja hömötiaisessa. Ensi talvi voi taas olla jotain ihan muuta kuin edellinen, ja tautitilanne voi muuttua vastaavasti. Linturuokkijoiden tarkkaavaisuus on tärkeää villilintujen terveyden ja sairauden seurannassa, joten toivottavasti tulevana talvenakin ruokintapaikkaseurannassa havaituista tautiepäilyistä ilmoitetaan Eviraan ja lähetetään tarvittavia lintunäytteitä. Kiitokset kaikille lintunäytteitä lähettäneille! Marja Isomursu erikoistutkija, luonnonvaraisten eläinten taudit Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö p Lähetysohjeet: Linnun pitäisi olla pakattaessa viileä, mieluiten ei pakastettu. Se kääritään ensin esim. talouspaperiin, sitten ehjään muovipussiin ja sen jälkeen laatikkoon tai rasiaan, jossa se ei litisty. Laatikkoon vielä täytteeksi paperia ja mukaan lähete, jossa on lähettäjän yhteystiedot ja näytetiedot. Ohjeita ja lähetemalleja löytyy Eviran nettisivuilta Tutkimusvastaus tulee lähetteessä annettuun osoitteeseen postissa. Lähetys Matkahuollon mukana osoitteella Evira, Matkahuolto, Oulu. (Jos ei millään pääse Matkahuoltoon, voi käyttää postia osoitteella Evira, Elektroniikkatie 3, Oulu.)