Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa

2 Kansikuvassa on meneillään sähkökaapelin asennus Helsingin Rautatieaseman tuntumassa vuonna 1966 (Kuva: Helsingin Energia). Mikko Laitinen ja Petteri Eerola saneeraavat vesijohtoa Järvenpäässä helmikuussa Käynnissä on valojunan asennus. Kuntatekniikka turvaa perusasiat Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Toimivat vesi- ja energiaverkostot sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnan palvelutoiminnan, elinkeinoelämän ja kuntalaisten arjen perusedellytyksiä. Elinkeinorakenteissa on meneillään voimakas muutos. Kasvu keskittyy isoille kaupunkiseuduille ja niiden ympärille. Perinteiset teollisuuspaikkakunnat etsivät uusia kasvun eväitä tieto-, bio- ja ympäristöteknologian kehityksestä. Itä- ja Pohjois-Suomi kehittävät matkailua. Maaseutu löytää perinteisen maanviljelyn lisäksi työtä ja toimeentuloa bioenergiasta. Hoiva- ja hyvinvointipalvelut lisääntyvät. Kuntien toimintaympäristön muutokset muuttavat myös kuntatekniikkaa. Mobiili tietoyhteiskunta ja yksilöllinen joukkoliikenne tulevat tutuiksi yhä useammalle suomalaiselle. Bioyhteiskunta muuttaa jätteiden ja ympäristöhaittojen käsittelyä. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan jopa energiavallankumouksesta. Mutta paljon myös säilyy. Kunnan ydintehtävät perusturvasta ja infrastruktuurista huolehtiminen eivät ole oleellisesti muuttuneet. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina Vaikka kuntatekniikka peruspiirteiltään säilyy, on kuntien löydettävä ratkaisuja uusiin, suuriin ja vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat maailmantalouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset ja maan sisäinen muuttoliike sekä ilmastonmuutos. Jokainen niistä muuttaa myös kuntien palvelurakennetta ja toimintatapoja. Kuntatekniikan kehitys ja rahoitus turvataan parantamalla työn tuottavuutta tietotekniikalla ja teknologialla, uusilla toiminta- ja organisointitavoilla, maksupolitiikalla sekä huolehtimalla kuntatalouden yleisestä kehityksestä. 2

3 Koko maailma samassa verkossa Kunta talousyksikkönä on entistä enemmän riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja kansainvälisen talouden muutoksista. Se johtuu siitä, että maailma pienenee: välimatkoja ei enää mitata vain kilometreissä, vaan tunneissa ja sekunneissa. Internetin ja sähköpostin välityksellä kunnat, niin Taipalsaari kuin Taipeikin, elävät reaaliajassa samassa verkossa. Vaikka globaali kehitys vaikuttaa yhä selvemmin myös kuntiin, infrastruktuuria, ympäristöä ja paikallista hyvinvointia eli kuntatekniikkaa koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan edelleen paikallisesti. Jokainen katu ja puisto on jossakin kunnassa 3

4 Ympäristön viihtyisyys entistä tärkeämpää Jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Myös tulevaisuuden Suomi on kaupunkiseutujen maa. Kaupungistuminen ei vaikuta vain elinympäristöön, vaan myös elämäntapaan. Kaupungeissa kohtaavat globaalit vaikutteet ja henkilökohtaiset arvot. Kaupunkilainen ajattelutapa yleistyy ja heijastuu myös kaupunkien lähialueille. Elämäntavat eri puolilla maata erkanevat toisistaan. Kestävät elinympäristöt ovat tulevan kaupunkikehityksen perusedellytyksiä. Asukkaat vaativat palvelujen laadun ja ympäristön viihtyisyyden ohella myös ympäristöhaittojen kuten pölyn, ilmansaasteiden ja liikenteen melun vähentämistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää kiinnostusta luontovaikutuksiin. Kuntalaisten asumisen ja vapaa-ajan tarpeet muuttuvat edelleen. Tarvitaan monipuolisia ja laadukkaita asuinympäristöjä sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja kunnassa ja asuntoalueiden sisällä. Kaupunkiseuduilla korostuu seudullisen asuntopolitiikan tarve. Palveluiden saavutettavuuden merkitys kasvaa asumisvalinnoissa. Väestön ikääntyminen lisää erityisasuntojen ja -palvelujen tarvetta. Turvallinen, viihtyisä ympäristö ja toimiva arki ovat entistäkin tärkeämpiä tekijöitä ihmisten valitessa asuinpaikkansa ja yritysten sijaintipaikkansa. Kuntalaiset asettavat tiivistyvissä yhdyskunnissa aiempaa suurempia vaatimuksia myös vapaa-ajan alueiden rakentamiselle ja hoidolle. Samanaikaisesti asuntojen ja asuinympäristöjen korjaus- ja muutostarpeet ovat kasautumassa. Vähemmillä resursseilla on saatava aikaan parempaa tulosta suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja palveluiden järjestämisessä. Siinä voidaan onnistua vain suuntaamalla kunnan resursseja ja valintoja suunnitelmallisesti. 4

5 Vuorekseen ihmisen kokoista asumista nykykaupunkilaisille Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennetaan uusi kaupunginosa Vuores. Vuoteen 2020 mennessä alueelle nousee asuntoja yli asukkaalle ja toimitiloja jopa työpaikalle. Rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Vuores on Suomen suurimpia ja mielenkiintoisimpia kaupunkirakentamishankkeita. Alueella yhdistetään huipputeknologia ja luonnonläheisyys, Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen sanoo. Tampereen kaupunki on ottanut Vuoreksessa käyttöön uudenlaisen kumppanuuskaavoituksen. Se tarkoittaa, että kaavoitus tehdään yhdessä rakentajien ja heidän suunnittelijoidensa kanssa. Rakentajat tuovat mukaan oman panoksensa jo suunnitteluvaiheessa, projektipäällikkö Taru Hurme sanoo. Vuoreksen arvokas luonto ja kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueella on paljon pieniä puhtaita järviä. Se vaikutti ratkaisevasti yleiskaavan jo laatimiseen. Lähivesistöjen hyvän laadun säilyminen turvataan hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla, jotka on toteutettu myös ympäristötaiteen keinoin, Hurme kertoo. Vuoreksen liikennejärjestelyjen lähtökohta on tehokkaan ja toimivan julkisen liikenteen järjestäminen. Keskeinen seikka yleiskaavassa oli päätös uuden Särkijärven sillan rakentamisesta. Sen jälkeen koko maankäyttö perustuu yhteen joukkoliikenteen laatukäytävään. Joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Vuores tulee tarjoamaan asumismahdollisuuksia myös autottomille talouksille. Alueen sisälle toteutetaan esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä kävely- ja pyöräilyreittejä jokapäiväisen liikkumisen ja ulkoilun tarpeisiin. Alueelle rakennetaan valokuituun perustuva alueellinen tietoverkko, johon liitetään kaikki asunnot ja palvelukiinteistöt. Vuoreksen rakentaminen aloitettiin Mäyränmäestä, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on houkutteleva, tulevaisuuteen suuntautuva asunto- ja työpaikka-alue, joka on mallina muillekin, Taru Hurme ja Pertti Tamminen toivovat. 5

6 Ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä Yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita on ilmastonmuutos, jolta Suomikaan ei säästy. Selvitysten mukaan Suomessa keskilämpötila kohoaa ja sateet lisääntyvät. Myös tuulet ja myrskyt voimistuvat. Lumipeite ohenee, roudan syvyys pienenee ja roudaton kausi pitenee. Tämä on iso haaste kunnallistekniikalle. Rakennetun infrastruktuuri joutuu jatkossa vastaamaan aikaisempaa vaihtelevimpiin sääoloihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat Euroopan komission asettamat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian edistämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Valtioneuvoston syksyllä 2009 hyväksymä ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä, mikä merkitsee energian käytön vähentämistä erityisesti asumisessa ja liikenteessä sekä toisaalta uusiutuvan energian käyttöä. Puuhun pohjautuva bioenergia, tuulivoima, biokaasu ja lämpöpumput tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät keinot lisätä uusiutuvan energian osuutta kunnissa. Rakentamisessa otetaan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja. Monet näistä tavoitteista edellyttävät pitkäjänteisyyttä, koska maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen kohdistuvat toimenpiteet tuottavat näkyviä tuloksia vasta kaukana tulevaisuudessa. 6 Tuuli on ehtymätön energialähde.

7 Vaikka ihmisten tietoisuus omien valintojen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilaan lisääntyy, kansallinen ilmastopolitiikka ja kuntien toimet ratkaisevat ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Energiatehokkuudessa ja energian säästämisessä julkisella sektorilla on esimerkkirooli. Jo kolmannes Suomen kunnista tekee suunnitelmallista työtä ilmaston hyväksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energiansäästöhankkeet tuovat kuntiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energia- ja ympäristöteknologian markkinat ovat yksi nopeimmin kasvava talouden ala ja merkittävä hyvinvoinnin lähde Suomelle jo nyt. Uusiutuvan energian käyttö voi avata uusia työllistämisnäkymiä myös maaseudulla. Aurinko tuottaa energiaa pilvienkin takaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, paikallisten energialähteiden merkitys kasvaa Padasjoki esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä Moni Suomen kunta on jo tarttunut käytännön toimiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Padasjoki on yksi viidestä kunnasta, jotka ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Ensimmäistä kertaa Suomessa tarkastellaan samanaikaisesti kuntien, niiden elinkeinoelämän ja asukkaiden toimintaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Padasjoen lisäksi mukana ovat Mynämäki, Uusikaupunki, Kuhmoinen ja Parikkala. Hankkeen tarkoituksena on luoda kunnille työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä edistää ilmastomyönteisen teknologian käyttöönottoa. Ratkaisuja haetaan tutkimuksen, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat ja tulokset ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä laajemmin Suomessa ja ulkomailla. Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola kertoo, että uusiutuva kotimainen energia on Padasjoen valtti. Meillä on paljon metsää. Olemme säästäneet jo miljoona litraa öljyä polttamalla kaukolämpölaitoksessa haketta. Kunnan kiinteistöt on tutkittu energian vähentämiseksi. Myös loma-asuntojen ympärivuotisen lämpötalouden hoitoa selvitetään. Padasjoeltakin on hävinnyt julkisia palveluita, muun muassa Kela ja poliisi. - Sähköiset tai muut etäpalvelut ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin välttää turhia ja energiaa vieviä automatkoja. Meneillään on laajakaistahanke sähköisen asioinnin helpottamiseksi. Se on tarpeellinen myös täällä vielä oleville yrityksille. Jaakkolan mukaan asukkaiden myönteinen asenne ja tietoisuus ovat hankkeen myötä lisääntyneet. Pienten tekojen kautta voimme olla esimerkkinä muillekin. Tarvitsemme uusia bisnesmahdollisuuksia ja uusia Pelle Pelottomia ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. 7

8 Nollaenergiatalo tuottaa kuluttamansa energian Järvenpäähän ja Kuopioon rakennetaan Suomen ensimmäiset nollaenergiatalot. Molemmissa pilottihankkeissa haetaan teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti optimaalista ratkaisua nollaenergiarakentamiseen. Nollaenergiatalo tuottaa saman verran energiaa kuin se kuluttaakin. Hyvän eristyksen lisäksi niissä hyödynnetään maalämpöä, aurinkoenergiaa ja ilmanvaihdosta saatavaa energiaa. - Haasteellisin on rakennuksen tiiviys ja LVISpuoli, mutta kaikki alkaa kaavoituksesta. Rakennusja tekninen suunnittelu seuraa perässä, Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo. Nollaenergiatalon on oltava muodoltaan yksinkertaisen tehokas. Siinä ei saa olla ylimääräisiä ulokkeita, mutkia, parvekkeita tai erkkereitä. Talo on sijoitettava niin, että aurinko- ja maasta saatava energia saadaan talteen tehokkaasti. Kesällä ikkunoita suojataan varjostuksilla niin, etteivät ne kerää liikaa auringon lämpöä. Muuten talvella tiivis ja lämmin talo on kesällä kuuma. Viilennys taas kuluttaa energiaa. Lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergian ja maalämmön lisäksi tehokkaita ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteita. Käyttövettä lämmitetään aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Aurinkopaneeleilla tuotetaan myös sähköä. Simunaniemi arvelee, että nollaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat arviolta 15 prosenttia tavallista taloa kalliimmat, mutta säästöä tulee hoitokulupuolelta energiansäästöinä. - Energiansäästö koostuu monesta tekijästä. Yksi kolmannes saadaan rakenteellisilla ratkaisuilla, toinen muusta tekniikasta, kolmas riippuu rakennuksen ylläpidosta, asukkaista ja heidän tottumuksistaan. Käyttäjiä on muistutettava perusasioista, esimerkiksi tuuleta kohtuudella, älä tuhlaa lämmintä vettä. Veikko Simunaniemi arvelee, että Järvenpään pilottihankkeella vauhditetaan nollaenergiarakentamista. 8

9 Perusrakenteet luovat pohjan kaikelle toiminnalle Jotta muutospaineeseen voidaan vastata, perusasiat on saatava kuntoon maassa, maan alla ja ilmassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken muun perusedellytys. Kuntarakenteen perusta luodaan kaavoituksella. Se määrittää pitkällä tähtäimellä tulevien palveluja rakennushankkeiden puitteet. Vesi-, energia- ja jätehuolto sekä liikenne- ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän ja yhä useampien palveluiden elinehto. Kunnan teknisen rakenteen merkitys tulee selvimmin esiin poikkeustilanteissa. Sähkö- ja tietoverkkojen sekä vesihuollon tärkeys huomataan yleensä vasta silloin kun ne eivät toimi. Ajankohtaisia ovat varsinkin vesihuoltoverkoston riskit. Korjausinvestointien lykkääminen merkitsee terveys- ja taloudellisten riskien kasvamista. Vesihuoltoon on tulevina vuosina panostettava entistä enemmän. Vesihuoltoverkostoja on uusittava ja laajennettava. Peruskorjausvauhdin tulisi olla nykyistä jopa kolme kertaa nopeampi, jotta verkoston riittävä kunto voitaisiin taata. Vesi- ja jätehuollon kokonaisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Kuntien, samoin kuin kuntien ja yksityisten välinen yhteistyö lisääntyy kuntatekniikassa sekä maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa. Yhteiskunnan keskeiset toiminnat ovat infrastruktuurin varassa. 9

10 Skaftkärrin liikenneverkon suunnittelu aloitetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeista, Eero Löytönen kertoo. Jalankulkijat ja pyöräilijät ensin Porvoon Skaftkärriin rakennetaan uusi energiatehokas kaupunginosa yli kuudelle tuhannelle asukkaalle. Alueelle kehitetään energiakaavaa, jossa energiatehokkuus otetaan huomioon jo kaavoitusprosessissa. Skaftkärrin alueen suunnittelu ja innovaatiotyö tehdään laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Skaftkärr on tarkoitettu kaikille, ei vain lapsiperheille, Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen kertoo. Työ on pilottihanke, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Hankkeessa etsitään ja luodaan uusia, innovatiivisia toimintamalleja, käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitusprosessiin alueellisen ja talokohtaisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on säästää energiaa, tuottaa uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää matalan hiilijalanjäljen energiaa. Liikenteen osalta selvitetään, minkä tyyppiset liikenneverkot edistävät energiatehokkuutta sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi selvitetään, minkä tyyppiset ratkaisut toimintojen sijoittelussa ja palvelukonsepteissa vähentävät yksityisauton käyttötarvetta. Hyvällä suunnittelulla tehdään ratkaisuja joissa kevyt ja julkinen liikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja: nopeita ja mukavia myös ympäristöltään. Nythän näin ei ole. Tavoitteena ei ole pakottaa asukkaita hylkäämään oma auto, vaan houkutella heitä kestäviin valintoihin. Tieto valintojen vaikutuksista, energian kulutuksesta ja hiilijalanjäljestä tukee osaltaan valintaa tehtäessä, Löytönen uskoo. Lisäksi on huomattava, että tekniikka kehittyy. Kaavoituksen tulee antaa mahdollisuudet hyville ratkaisuille joustavasti, sekä tekniikan kehityksen että asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. 10

11 Turun seudun uusi jätevedenpuhdistamo on tehokas ja ekologinen Turun Kakolanmäen peruskallioon louhittu seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui vuoden 2009 lopussa. Puhdistamo on hyvä esimerkki seudullisesta yhteistyöstä. Se korvaa viisi tekniikaltaan vanhentunutta puhdistamoa ja vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistamisesta Turussa, Raisiossa, Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Ruskossa. Suunnittelussa ja toteutuksessa on painotettu ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Puhdistamoprosessissa jätevedet käsitellään mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Puhdistettu vesi palautetaan luonnonkiertoon siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Puhdistamon arvioidaan vähentävän Turun seudun jätevesien mereen kohdistuvaa kuormitusta prosenttia. Puhdistusprosessista syntyvä ylijäämäliete käsitellään Topinojan biokaasulaitoksella siten, että liete palautetaan luonnon kiertokulkuun lannoitteeksi. Havainnekuva puhdistamon varaamasta tilasta kallion sisällä. Kuva: Turun seudun puhdistamo Oy Jälkiselkeytysallas. Kuva: Jere Anttila, Turun seudun puhdistamo Oy. Lietteen käsittelystä syntyvä biokaasu hyödynnetään sähköksi ja kaukolämmöksi. Myös puhdistetusta jätevedestä otetaan lämpöpumppulaitoksessa talteen energiaa, josta saadaan päästövapaata kaukolämpöä ja -kylmää. Järvenpään Vesi panostaa verkoston saneerauksiin Järvenpään Vesi on jakelulaitos. Vesijohtoveden hankimme Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi yhteistoiminnassa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon, toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo. Järvenpään Veden vesijohtoverkostossa on satakunta kilometriä vanhoja valurautaputkia eli puolet kokonaismäärästä. Niiden korjaustarve on suuri: ruoste syö, talvet ja routa koettelevat, liikenne aiheuttaa vaurioita. Katujen hyvä kunto on tärkeää myös niiden alla oleville johdoille. Olemme pyrkineet saneeraamaan vesijohtoja joka vuosi. Tarve olisi 3 5 km vuodessa, Kaunisto kertoo. Saneeraamisen ohella yhtiö vastaa uusien alueiden vesihuoltoverkostojen rakentamisesta. Entistä tarkemmin on pohdittava, miten resurssit riittävät molempiin. Kunnossapito ja hoito on tärkeää. Siksi käytämme saneerauksessa kaivamatonta tekniikkaa, joka on perinteistä nopeampaa ja huokeampaa. Varaudumme sään muutoksiin ja pyrimme vähentämään tulvahaittoja jo syntyhetkellä rakenteilla ja hidasteilla sekä muilla virtausten hallintakeinoilla, Kaunisto sanoo. 11

12 Väki vanhenee, miten käy maaseudun Lähiajan suuri kysymys on alue- ja väestökehitys. Yli 65-vuotiaiden osuus maan väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvava vanhusväestö lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hyvinvointipalvelujen kysyntää. Mistä saadaan uutta pätevää työvoimaa kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle? Kunnat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan yksityissektorin ja valtion kanssa hyvistä osaajista. Varsinkin kapeilla, mutta kunnan kannalta tärkeillä alueilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Lääkärit, sosiaalityöntekijät, ympäristönsuojelun, rakennuttamisen ja kaavoituksen asiantuntijat ovat kunnan toiminnalle välttämättömiä. Eri kunnissa on erilaiset lähtökohdat. Kasvukeskuksissa väestö lisääntyy, syrjäisellä maaseudulla väki vähenee. Kun nuoret ja työikäiset muuttavat kaupunkeihin parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien takia, syrjäisten muuttotappiokuntien palvelutarjonta supistuu. Mitä kauemmas keskuksista mennään, sitä vaikeampi on säilyttää peruspalvelut ja pitää yllä toimivaa yhteiskuntaa. Ratkaisuja haetaan yhteispalvelusta, kuntayhteistyöstä, tietotekniikasta, matkailusta, uusista elinkeinoista ja vaikkapa kutsuliikenteestä. Alueet erilaistuvat Hyvästi Mansikki -näytelmä kuvasi maaseudun muutosta 1970-luvulla. Sen jälkeen muutto taajamiin on entisestään kiihtynyt. 12

13 Vuonislahti elävä kylä kansallismaisemassa Vuonislahti sijaitsee Lieksan kaupungissa, vastapäätä Kolin kansallismaisemaa Pielisen itärannalla. Valtakunnalliseksi vuoden kyläksikin valittu Vuonislahti on jo vuosia sitten lähtenyt rakentamaan tulevaisuuttaan. - Vuonislahdessa tiedostetaan, ettei tulevaisuus rakennu itsestään eikä pelkästään poliittisilla päätöksillä. Tulevaisuus tehdään itse kylällä, ja hyvään kehitykseen tarvitaan myös uusia asukkaita ja toimijoita, sanoo Reino Kuivalainen, paikallinen matkailuyrittäjä ja yksi kylän kehittäjistä. Kaikki ovat tervetulleita. - Tulijaa avustetaan erilaisin tukipalveluin, muun muassa lupien hankinnassa, kauppakirjan laadinnassa sekä vesijohto- ja sähköverkostoihin liittymisessä. Uudet asukkaat pääsevät myös välittömästi kyläkeskustassa olevien laajakaistayhteyksien piiriin, Kuivalainen lupaa. Vuonislahdessa koetaan, että kylällä on vielä maaseudun murroksesta huolimatta selviämismahdollisuuksia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti pitkäjänteinen ja tuloksekas yhteistyö kyläntoimintojen ylläpitämiseksi. - Kylä elää elinkeinotoimintojensa ja työmahdollisuuksiensa kautta. Tästä näkökulmasta toimeentuloa alueelle rakennetaan. Keskeisenä ja kehittyvänä elinkeinona on matkailu ja tätä kautta vahvistuva palvelu- ja perustuotanto, Kuivalainen sanoo. Palvelurakenne on vielä tyydyttävässä kunnossa. Vuonislahdella on kauppa, Koli ympäristöineen kuuluu Vuonislahden vahvuuksiin, Reino Kuivalainen sanoo. päivähoito, hoitokoti, kestikievari, kylätalo ja kylätoimintakeskus, peruselinkeinotoimintaa, tilitoimisto ja monipuolista harrastustoimintaa. Vuonislahti on yksi 12 pilottikylästä, jotka on valittu valtakunnalliseen projektiin kehittämään kylämatkailua. Kehittämishankkeet liittyvät asumiseen, toimeentuloon ja harrastustoimintaan. - Teemme määrätietoista työtä yhdessä kylämme kehittämiseksi. Haluamme varmistaa ja vahvistaa kyläämme myös hyvällä maankäytöllisellä suunnittelulla, joka ottaa huomioon myös toiminnallisen kehittämisen. Kyläkaava kunnan kanssa on jo kehitteillä. Yhdellä jalalla on vaikea seisoa. Vuonislahtelaisilta sekin onnistuu yhdessä ja toisia tukemalla. 13

14 Laajakaista joka kotiin Nykyisissä tietoverkoissa voidaan siirtää kaikkea, minkä voi digitaalisessa muodossa esittää: dataa, tekstiä, ääntä, tavallista ja liikkuvaa kuvaa sekä näiden yhdistelmiä. Eri tietoverkot yhdistyvät verkkomaailmaksi, jossa käydään kauppaa, tehdään etätyötä, tarjotaan ja käytetään julkisia palveluja, valvotaan erilaisia laitteita ja harrastetaan mitä erilaisimpia asioita yksin tai yhdessä. Verkkojen merkitys kasvaa jatkuvasti myös sosiaalisen median foorumina. Suomessa sekä yksityisellä sektorilla että julkishallinnolla on pitkä kokemus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä. Silti käytössä on vasta murto-osa teknologian mahdollisuuksista palvelujen laadun ja tuottavuuden nostamiseksi. Tulevaisuuden palvelut ja yhteiskunnan perustoiminta ovat entistä enemmän laajakaistayhteyksien varassa. Toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä tietoliikenneyhteys on yhtä tärkeä arjen perushyödyke kuin sähkö ja yhtä kiusallista on sen saannin katkeaminen. Samalla kun nykyaikainen tekniikka helpottaa jokapäiväistä elämää, se lisää myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kunnan toimipisteiden ja asiakkaiden väliset laajakaistayhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia kuntien palvelutuotannolle. Tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja niiden saatavuutta. Asiantuntijapalveluita voidaan tuoda haja-asutusalueille videoneuvottelun avulla, jos käytettävissä on riittävän nopea laajakaistayhteys. Lähes kaikki palvelut voidaan jo siirtää virtuaalitiskin avulla sinne, missä niiden tarvitsijat asuvat. Digitaalitekniikan avulla voitaisiin jo tarjota samanlaisia ja yhdenvertaisia palveluja kaikkialla Suomessa. Käytännössä laajakaistainvestoinnit ovat kuitenkin keskittyneet enimmäkseen taajamiin. Se johtuu siitä, että markkinaehtoisesti toimivat teleoperaattorit ovat kaihtaneet taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä kannattamattomia investointeja hajaasutusalueille. Yhteiskunnan tulee tasapuolisuuden vuoksi turvata laajakaistan saatavuus koko maassa. Kunnilla on paikallisten olosuhteiden tuntijana tämän infrastruktuurin varmistamisessa merkittävä rooli. 14

15 Kainuun malli yhdistää paikallisen osaamiseen kansainväliseen verkkoon Kainuulainen yhteistyömalli kuntien ja paikallisen tietoliikenneoperaattorin, Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) välillä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten ajan. Palvelut ovat kasvaneet lankapuhelimesta nykyaikaisiksi tietoliikenne- ja IT-palveluiksi. Kajaanissa toimintansa aloittaneen KPO:n yhteistyö- ja palvelusopimukset ovat laajentuneet kaikki Kainuun kunnat kattaviksi Kainuun maakunta-kuntayhtymän kautta. Kajaanin kaupunki on edelleen KPO:n jäsen ja yksi omistajista. - Ensimmäinen suuri hanke kuntien ja KPO:n välisessä yhteistyössä oli kuntien aluedataverkko virtuaaliverkkoineen. Se on toiminut luotettavasti jo kymmenen vuotta. Verkkopalvelua on laajennettu toimialueen lähes sataprosenttisesti kattavalla langattomalla Wimax-laajakaistaverkolla, KPO:n toimitusjohtaja Marja Karjalainen kertoo. KPO:n palveluihin kuuluu myös konesalitiloja, internetin nimi-, news-, proxy- ja domainpalveluita sekä puhepalveluita One Number Service periaatteella perinteisessä ja ip-puheverkossa. Varmennuspalvelujen levyjärjestelmien reaaliaikainen peilaus kuntayhtymän ja KPO:n järjestelmien välillä hyödyttää molempia osapuolia. - Kunta-asiakkaan laatu- ja toimintavaatimukset verkoille ja palveluille ovat tiukat; käytettävyyden, luotettavuuden ja tietoturvan on oltava kunnossa ja raportoitavissa, Karjalainen sanoo. Harvaan asutulla alueella alueen omien toimijoiden välisellä yhteistyöllä saadaan kustannusetuja, mutta myös hyötyjä aluetalouteen. Siinäkin toimivat tietoliikenneverkot ovat avainasemassa. Kainuun merkittävimpiin kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu maailmanlaajuisesti arvostettu Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali, joka tuo alueelle mainetta ja rahaa. Ilman tehokkaasti toimivia tietoliikenneyhteyksiä sitäkään ei enää voitaisi järjestää. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhteiskunnan elinhermo. Joonas Pulkkinen KPO:n palvelinten ylläpitotöissä. 15

16 Palvelujen tuottajista niiden tilaajiksi Kuntien elinkeinorakenne muuttuu. Teollisuuden merkitys vähenee ja palvelujen merkitys kasvaa. Julkinen talous on ahtaalla, mutta palveluntarpeet lisääntyvät. Muuttuvassa maailmassa ei tulla toimeen vanhoilla totuuksilla ja entisillä toimintatavoilla. Ne on sopeutettava jatkuvaan muutokseen. Kuntatalouden vahvistaminen on mittava tulevaisuuden haaste. Kasvun edellytyksiä voidaan saada aikaan työn tuottavuutta nostamalla. Keskeinen keino on tietotekniikan ja teknologian entistä monipuolisempi hyödyntäminen. Teknologia on hyödyllinen apuväline, mutta sen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja uusia toimintatapoja. Palvelujen järjestäminen on entistä haastavampaa ja se edellyttää monipuolista osaamista kunnilta. Kunnat harkitsevat tarkkaan, mitä tuotetaan itse ja mitä hankitaan muualta. Onkin todennäköistä, että kunnat tilaavat entistä useammin palveluitaan ulkopuolisilta toimijoilta. Kuntalaisten ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet edellyttävät kunnilta ennakointikykyä ja nopeaa reagointia. Kuntien on varauduttava päätöksenteossaan erilaisiin, yllättäviin ja nopeisiin toimintakentän muutoksiin. Siinä tarvitaan uudistumiskykyä, joustavuutta ja uudenlaista osaamista. Myös uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulottomuutta. KUPERA etsii innovaatioita perusrakennepalveluihin Kuntasektorin rakennemuutos ja heikentynyt taloustilanne on saanut kunnat kehittämään nykyistä innovatiivisempia rakenteita ja toimintamalleja myös perusrakennepalvelujen tuottamiseksi. KUPERA-hankkeessa (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) analysoidaan ja kehitetään kuntien teknisten palvelujen järjestämis- ja tuotantotapoja. Yhdessä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa 18 suurta kaupunkia luo ja tuottaa uutta tietoa palveluinnovaatioista ja niiden vaikutuksista. Työssä kehitetään myös uusia toimintamalleja sekä kuntayhteistyöhön että yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. 16

17 Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa ja perustettava kehitystyönsä niihin. Kunta ei kuitenkaan pärjää yksin. Vuonna 1971 Suomessa oli 515 kuntaa. Vuoden 2010 alussa määrä oli vähentynyt 342 kuntaan. Yhdistymiskehitys jatkuu. Seuraavan vaalikauden alussa niiden lukumäärä saattaa alkaa jo kakkosella. Kuntaliitokset eivät yksin ratkaise tulevia ongelmia. Selviytyäkseen velvollisuuksistaan kuntien on laajennettava yhteistyötään myös verkostoitumalla ja hakemalla uusia kumppaneita. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä monipuolisempaa seudullista, maakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toimivalla yhteistyöllä ja työnjaolla voidaan tehokkaammin hyödyntää myös yhteisiä resursseja. Tulevaisuudessa yhteistyö myös yksityissektorin kanssa lisääntyy. Vahva ja menestyvä yritystoiminta luo kasvua koko kunnalle. Siksi sen toimintaedellytyksiä on parannettava kaavoituspolitiikalla ja logistisilla ratkaisuilla. 17

18 Kuntia tusina, lautakuntia yksi Päijät-Hämeessä on tehty seudullista yhteistyötä joukkoliikenteen tehostamiseksi jo vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2009 joulukuussa seudun 12 kuntaa - Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä - perustivat yhteisen joukkoliikennelautakunnan, joka toimii kuntien yhteisenä reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaisena ja kehittäjänä. Lautakunnassa on edustus jokaisesta yhteistyökunnasta. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta suunnittelee muiden viranomaisten kanssa alueen palvelujen yhteensovittamisen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään ja palvelukokonaisuuteen. - Lautakunta määrittelee palvelutasotavoitteet, kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikenneyhteistyötä jäsenkuntien kanssa sekä osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan, joukkoliikennelautakunnan asioita valmisteleva joukkoliikennelogistikko Timo Ahokanto kertoo. Timo Ahokanto ja kuljettaja Jouko Bågman Orimattilan linjaautoasemalla. 18

19 Kuntarajat on uskallettava ylittää Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten vahvalle itsehallinnolle. Se tarkoittaa kunnan omaa päätösvaltaa, hyvää johtamista ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Kuntien suunnittelussa tarvitaan perusteltua näkemystä tulevasta kehityksestä eli visiota. Visiot muuttuvat käytännön toimiksi yhteisvoimin. Yhteistyö on vuorovaikutusta, saamista ja antamista. Se edellyttää monesti uudenlaista työnjakoa. Kuntakehittäjät, eri toimialat ja elinkeinoelämä on saatava saman pöydän ääreen, ja tuoli on varattava myös kuntalaisille. Ennakkoluuloton seudullinen ja alueellinen yhteistyö sekä palvelujen turvaaminen ovat tulevaisuuden suuria haasteita. Ratkaisujen löytäminen edellyttää avointa vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kesken. Hallinnolliset rajat eivät saa olla uudis- tustarpeiden esteenä. Hyvän tahdon lisäksi tarvitaan käytännön innovatiivisuutta, avoimuutta sekä yhteistyöhalua ja -kykyä. Muutosvoima lähtee viime kädessä kuntalaisista, joiden osallistumiseen kunnan pitää aktiivisesti tarjota uusia muotoja. Aitoa uudistumista syntyy silloin, kun kaikki kuntalaiset ovat mukana arjen kehittämistyössä. Tuleviin haasteisiin vastataan parhaiten yhteisellä luovuudella kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Yhteistyö takaa kunnan elinvoiman Esitteen kuvat: Kimmo Brandt, Seppo Haavisto, Pekka Sipola, Vesa- Matti Väärä, Arto Tulima, Kuntaliiton kuva-arkisto ja Futureimagebank 19

20 Kuntatekniikka turvaa perusasiat Suomen Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka, ympäristö -yksikkö (YTY) osallistuu tällä julkaisulla pohdintaan alan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Julkaisussa on tiiviisti kuvattu haasteita, joihin muun muassa kuntatekniikan ja pitkäjänteisen suunnittelun keinoin on tulevaisuudessa vastattava. Esimerkein on kuvattu, miten kunnissa on löydetty ratkaisuja näihin haasteisiin. Julkaisu perustuu YTY-yksikössä tehtyyn työhön, jonka lähtökohtana on ollut alan toimintaympäristön jatkuva muutos. Työtä on täydennetty seminaarilla, jossa keskeinen panos on ollut kuntien asiantuntijoilla. Tulevaisuuteen varautumisessa hankalaa ei ole pelkästään ratkaisujen löytäminen ongelmiin, vaan enemmänkin epätietoisuus tulevista ongelmista ja niiden vaikutuksista. Kuntien tuleekin omassa toiminnassaan varautua jatkuviin muutoksiin ja etsiä luovasti ratkaisuja syntyviin ongelmiin - sekä itse että yhdessä muiden kuntien kanssa. Julkaisu on järjestyksessä kolmas YTY-teema ja se on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Aiemmat YTY-teemat ovat olleet Arjessa mukana, askeleen edellä (2006) sekä Kunnat ja ilmastonmuutos (2007). Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2010

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot