Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa

2 Kansikuvassa on meneillään sähkökaapelin asennus Helsingin Rautatieaseman tuntumassa vuonna 1966 (Kuva: Helsingin Energia). Mikko Laitinen ja Petteri Eerola saneeraavat vesijohtoa Järvenpäässä helmikuussa Käynnissä on valojunan asennus. Kuntatekniikka turvaa perusasiat Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Toimivat vesi- ja energiaverkostot sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnan palvelutoiminnan, elinkeinoelämän ja kuntalaisten arjen perusedellytyksiä. Elinkeinorakenteissa on meneillään voimakas muutos. Kasvu keskittyy isoille kaupunkiseuduille ja niiden ympärille. Perinteiset teollisuuspaikkakunnat etsivät uusia kasvun eväitä tieto-, bio- ja ympäristöteknologian kehityksestä. Itä- ja Pohjois-Suomi kehittävät matkailua. Maaseutu löytää perinteisen maanviljelyn lisäksi työtä ja toimeentuloa bioenergiasta. Hoiva- ja hyvinvointipalvelut lisääntyvät. Kuntien toimintaympäristön muutokset muuttavat myös kuntatekniikkaa. Mobiili tietoyhteiskunta ja yksilöllinen joukkoliikenne tulevat tutuiksi yhä useammalle suomalaiselle. Bioyhteiskunta muuttaa jätteiden ja ympäristöhaittojen käsittelyä. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan jopa energiavallankumouksesta. Mutta paljon myös säilyy. Kunnan ydintehtävät perusturvasta ja infrastruktuurista huolehtiminen eivät ole oleellisesti muuttuneet. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina Vaikka kuntatekniikka peruspiirteiltään säilyy, on kuntien löydettävä ratkaisuja uusiin, suuriin ja vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat maailmantalouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset ja maan sisäinen muuttoliike sekä ilmastonmuutos. Jokainen niistä muuttaa myös kuntien palvelurakennetta ja toimintatapoja. Kuntatekniikan kehitys ja rahoitus turvataan parantamalla työn tuottavuutta tietotekniikalla ja teknologialla, uusilla toiminta- ja organisointitavoilla, maksupolitiikalla sekä huolehtimalla kuntatalouden yleisestä kehityksestä. 2

3 Koko maailma samassa verkossa Kunta talousyksikkönä on entistä enemmän riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja kansainvälisen talouden muutoksista. Se johtuu siitä, että maailma pienenee: välimatkoja ei enää mitata vain kilometreissä, vaan tunneissa ja sekunneissa. Internetin ja sähköpostin välityksellä kunnat, niin Taipalsaari kuin Taipeikin, elävät reaaliajassa samassa verkossa. Vaikka globaali kehitys vaikuttaa yhä selvemmin myös kuntiin, infrastruktuuria, ympäristöä ja paikallista hyvinvointia eli kuntatekniikkaa koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan edelleen paikallisesti. Jokainen katu ja puisto on jossakin kunnassa 3

4 Ympäristön viihtyisyys entistä tärkeämpää Jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Myös tulevaisuuden Suomi on kaupunkiseutujen maa. Kaupungistuminen ei vaikuta vain elinympäristöön, vaan myös elämäntapaan. Kaupungeissa kohtaavat globaalit vaikutteet ja henkilökohtaiset arvot. Kaupunkilainen ajattelutapa yleistyy ja heijastuu myös kaupunkien lähialueille. Elämäntavat eri puolilla maata erkanevat toisistaan. Kestävät elinympäristöt ovat tulevan kaupunkikehityksen perusedellytyksiä. Asukkaat vaativat palvelujen laadun ja ympäristön viihtyisyyden ohella myös ympäristöhaittojen kuten pölyn, ilmansaasteiden ja liikenteen melun vähentämistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää kiinnostusta luontovaikutuksiin. Kuntalaisten asumisen ja vapaa-ajan tarpeet muuttuvat edelleen. Tarvitaan monipuolisia ja laadukkaita asuinympäristöjä sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja kunnassa ja asuntoalueiden sisällä. Kaupunkiseuduilla korostuu seudullisen asuntopolitiikan tarve. Palveluiden saavutettavuuden merkitys kasvaa asumisvalinnoissa. Väestön ikääntyminen lisää erityisasuntojen ja -palvelujen tarvetta. Turvallinen, viihtyisä ympäristö ja toimiva arki ovat entistäkin tärkeämpiä tekijöitä ihmisten valitessa asuinpaikkansa ja yritysten sijaintipaikkansa. Kuntalaiset asettavat tiivistyvissä yhdyskunnissa aiempaa suurempia vaatimuksia myös vapaa-ajan alueiden rakentamiselle ja hoidolle. Samanaikaisesti asuntojen ja asuinympäristöjen korjaus- ja muutostarpeet ovat kasautumassa. Vähemmillä resursseilla on saatava aikaan parempaa tulosta suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja palveluiden järjestämisessä. Siinä voidaan onnistua vain suuntaamalla kunnan resursseja ja valintoja suunnitelmallisesti. 4

5 Vuorekseen ihmisen kokoista asumista nykykaupunkilaisille Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennetaan uusi kaupunginosa Vuores. Vuoteen 2020 mennessä alueelle nousee asuntoja yli asukkaalle ja toimitiloja jopa työpaikalle. Rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Vuores on Suomen suurimpia ja mielenkiintoisimpia kaupunkirakentamishankkeita. Alueella yhdistetään huipputeknologia ja luonnonläheisyys, Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen sanoo. Tampereen kaupunki on ottanut Vuoreksessa käyttöön uudenlaisen kumppanuuskaavoituksen. Se tarkoittaa, että kaavoitus tehdään yhdessä rakentajien ja heidän suunnittelijoidensa kanssa. Rakentajat tuovat mukaan oman panoksensa jo suunnitteluvaiheessa, projektipäällikkö Taru Hurme sanoo. Vuoreksen arvokas luonto ja kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueella on paljon pieniä puhtaita järviä. Se vaikutti ratkaisevasti yleiskaavan jo laatimiseen. Lähivesistöjen hyvän laadun säilyminen turvataan hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla, jotka on toteutettu myös ympäristötaiteen keinoin, Hurme kertoo. Vuoreksen liikennejärjestelyjen lähtökohta on tehokkaan ja toimivan julkisen liikenteen järjestäminen. Keskeinen seikka yleiskaavassa oli päätös uuden Särkijärven sillan rakentamisesta. Sen jälkeen koko maankäyttö perustuu yhteen joukkoliikenteen laatukäytävään. Joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Vuores tulee tarjoamaan asumismahdollisuuksia myös autottomille talouksille. Alueen sisälle toteutetaan esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä kävely- ja pyöräilyreittejä jokapäiväisen liikkumisen ja ulkoilun tarpeisiin. Alueelle rakennetaan valokuituun perustuva alueellinen tietoverkko, johon liitetään kaikki asunnot ja palvelukiinteistöt. Vuoreksen rakentaminen aloitettiin Mäyränmäestä, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on houkutteleva, tulevaisuuteen suuntautuva asunto- ja työpaikka-alue, joka on mallina muillekin, Taru Hurme ja Pertti Tamminen toivovat. 5

6 Ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä Yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita on ilmastonmuutos, jolta Suomikaan ei säästy. Selvitysten mukaan Suomessa keskilämpötila kohoaa ja sateet lisääntyvät. Myös tuulet ja myrskyt voimistuvat. Lumipeite ohenee, roudan syvyys pienenee ja roudaton kausi pitenee. Tämä on iso haaste kunnallistekniikalle. Rakennetun infrastruktuuri joutuu jatkossa vastaamaan aikaisempaa vaihtelevimpiin sääoloihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat Euroopan komission asettamat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian edistämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Valtioneuvoston syksyllä 2009 hyväksymä ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä, mikä merkitsee energian käytön vähentämistä erityisesti asumisessa ja liikenteessä sekä toisaalta uusiutuvan energian käyttöä. Puuhun pohjautuva bioenergia, tuulivoima, biokaasu ja lämpöpumput tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät keinot lisätä uusiutuvan energian osuutta kunnissa. Rakentamisessa otetaan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja. Monet näistä tavoitteista edellyttävät pitkäjänteisyyttä, koska maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen kohdistuvat toimenpiteet tuottavat näkyviä tuloksia vasta kaukana tulevaisuudessa. 6 Tuuli on ehtymätön energialähde.

7 Vaikka ihmisten tietoisuus omien valintojen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilaan lisääntyy, kansallinen ilmastopolitiikka ja kuntien toimet ratkaisevat ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Energiatehokkuudessa ja energian säästämisessä julkisella sektorilla on esimerkkirooli. Jo kolmannes Suomen kunnista tekee suunnitelmallista työtä ilmaston hyväksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energiansäästöhankkeet tuovat kuntiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energia- ja ympäristöteknologian markkinat ovat yksi nopeimmin kasvava talouden ala ja merkittävä hyvinvoinnin lähde Suomelle jo nyt. Uusiutuvan energian käyttö voi avata uusia työllistämisnäkymiä myös maaseudulla. Aurinko tuottaa energiaa pilvienkin takaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, paikallisten energialähteiden merkitys kasvaa Padasjoki esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä Moni Suomen kunta on jo tarttunut käytännön toimiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Padasjoki on yksi viidestä kunnasta, jotka ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Ensimmäistä kertaa Suomessa tarkastellaan samanaikaisesti kuntien, niiden elinkeinoelämän ja asukkaiden toimintaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Padasjoen lisäksi mukana ovat Mynämäki, Uusikaupunki, Kuhmoinen ja Parikkala. Hankkeen tarkoituksena on luoda kunnille työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä edistää ilmastomyönteisen teknologian käyttöönottoa. Ratkaisuja haetaan tutkimuksen, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat ja tulokset ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä laajemmin Suomessa ja ulkomailla. Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola kertoo, että uusiutuva kotimainen energia on Padasjoen valtti. Meillä on paljon metsää. Olemme säästäneet jo miljoona litraa öljyä polttamalla kaukolämpölaitoksessa haketta. Kunnan kiinteistöt on tutkittu energian vähentämiseksi. Myös loma-asuntojen ympärivuotisen lämpötalouden hoitoa selvitetään. Padasjoeltakin on hävinnyt julkisia palveluita, muun muassa Kela ja poliisi. - Sähköiset tai muut etäpalvelut ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin välttää turhia ja energiaa vieviä automatkoja. Meneillään on laajakaistahanke sähköisen asioinnin helpottamiseksi. Se on tarpeellinen myös täällä vielä oleville yrityksille. Jaakkolan mukaan asukkaiden myönteinen asenne ja tietoisuus ovat hankkeen myötä lisääntyneet. Pienten tekojen kautta voimme olla esimerkkinä muillekin. Tarvitsemme uusia bisnesmahdollisuuksia ja uusia Pelle Pelottomia ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. 7

8 Nollaenergiatalo tuottaa kuluttamansa energian Järvenpäähän ja Kuopioon rakennetaan Suomen ensimmäiset nollaenergiatalot. Molemmissa pilottihankkeissa haetaan teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti optimaalista ratkaisua nollaenergiarakentamiseen. Nollaenergiatalo tuottaa saman verran energiaa kuin se kuluttaakin. Hyvän eristyksen lisäksi niissä hyödynnetään maalämpöä, aurinkoenergiaa ja ilmanvaihdosta saatavaa energiaa. - Haasteellisin on rakennuksen tiiviys ja LVISpuoli, mutta kaikki alkaa kaavoituksesta. Rakennusja tekninen suunnittelu seuraa perässä, Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo. Nollaenergiatalon on oltava muodoltaan yksinkertaisen tehokas. Siinä ei saa olla ylimääräisiä ulokkeita, mutkia, parvekkeita tai erkkereitä. Talo on sijoitettava niin, että aurinko- ja maasta saatava energia saadaan talteen tehokkaasti. Kesällä ikkunoita suojataan varjostuksilla niin, etteivät ne kerää liikaa auringon lämpöä. Muuten talvella tiivis ja lämmin talo on kesällä kuuma. Viilennys taas kuluttaa energiaa. Lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergian ja maalämmön lisäksi tehokkaita ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteita. Käyttövettä lämmitetään aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Aurinkopaneeleilla tuotetaan myös sähköä. Simunaniemi arvelee, että nollaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat arviolta 15 prosenttia tavallista taloa kalliimmat, mutta säästöä tulee hoitokulupuolelta energiansäästöinä. - Energiansäästö koostuu monesta tekijästä. Yksi kolmannes saadaan rakenteellisilla ratkaisuilla, toinen muusta tekniikasta, kolmas riippuu rakennuksen ylläpidosta, asukkaista ja heidän tottumuksistaan. Käyttäjiä on muistutettava perusasioista, esimerkiksi tuuleta kohtuudella, älä tuhlaa lämmintä vettä. Veikko Simunaniemi arvelee, että Järvenpään pilottihankkeella vauhditetaan nollaenergiarakentamista. 8

9 Perusrakenteet luovat pohjan kaikelle toiminnalle Jotta muutospaineeseen voidaan vastata, perusasiat on saatava kuntoon maassa, maan alla ja ilmassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken muun perusedellytys. Kuntarakenteen perusta luodaan kaavoituksella. Se määrittää pitkällä tähtäimellä tulevien palveluja rakennushankkeiden puitteet. Vesi-, energia- ja jätehuolto sekä liikenne- ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän ja yhä useampien palveluiden elinehto. Kunnan teknisen rakenteen merkitys tulee selvimmin esiin poikkeustilanteissa. Sähkö- ja tietoverkkojen sekä vesihuollon tärkeys huomataan yleensä vasta silloin kun ne eivät toimi. Ajankohtaisia ovat varsinkin vesihuoltoverkoston riskit. Korjausinvestointien lykkääminen merkitsee terveys- ja taloudellisten riskien kasvamista. Vesihuoltoon on tulevina vuosina panostettava entistä enemmän. Vesihuoltoverkostoja on uusittava ja laajennettava. Peruskorjausvauhdin tulisi olla nykyistä jopa kolme kertaa nopeampi, jotta verkoston riittävä kunto voitaisiin taata. Vesi- ja jätehuollon kokonaisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Kuntien, samoin kuin kuntien ja yksityisten välinen yhteistyö lisääntyy kuntatekniikassa sekä maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa. Yhteiskunnan keskeiset toiminnat ovat infrastruktuurin varassa. 9

10 Skaftkärrin liikenneverkon suunnittelu aloitetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeista, Eero Löytönen kertoo. Jalankulkijat ja pyöräilijät ensin Porvoon Skaftkärriin rakennetaan uusi energiatehokas kaupunginosa yli kuudelle tuhannelle asukkaalle. Alueelle kehitetään energiakaavaa, jossa energiatehokkuus otetaan huomioon jo kaavoitusprosessissa. Skaftkärrin alueen suunnittelu ja innovaatiotyö tehdään laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Skaftkärr on tarkoitettu kaikille, ei vain lapsiperheille, Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen kertoo. Työ on pilottihanke, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Hankkeessa etsitään ja luodaan uusia, innovatiivisia toimintamalleja, käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitusprosessiin alueellisen ja talokohtaisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on säästää energiaa, tuottaa uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää matalan hiilijalanjäljen energiaa. Liikenteen osalta selvitetään, minkä tyyppiset liikenneverkot edistävät energiatehokkuutta sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi selvitetään, minkä tyyppiset ratkaisut toimintojen sijoittelussa ja palvelukonsepteissa vähentävät yksityisauton käyttötarvetta. Hyvällä suunnittelulla tehdään ratkaisuja joissa kevyt ja julkinen liikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja: nopeita ja mukavia myös ympäristöltään. Nythän näin ei ole. Tavoitteena ei ole pakottaa asukkaita hylkäämään oma auto, vaan houkutella heitä kestäviin valintoihin. Tieto valintojen vaikutuksista, energian kulutuksesta ja hiilijalanjäljestä tukee osaltaan valintaa tehtäessä, Löytönen uskoo. Lisäksi on huomattava, että tekniikka kehittyy. Kaavoituksen tulee antaa mahdollisuudet hyville ratkaisuille joustavasti, sekä tekniikan kehityksen että asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. 10

11 Turun seudun uusi jätevedenpuhdistamo on tehokas ja ekologinen Turun Kakolanmäen peruskallioon louhittu seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui vuoden 2009 lopussa. Puhdistamo on hyvä esimerkki seudullisesta yhteistyöstä. Se korvaa viisi tekniikaltaan vanhentunutta puhdistamoa ja vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistamisesta Turussa, Raisiossa, Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Ruskossa. Suunnittelussa ja toteutuksessa on painotettu ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Puhdistamoprosessissa jätevedet käsitellään mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Puhdistettu vesi palautetaan luonnonkiertoon siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Puhdistamon arvioidaan vähentävän Turun seudun jätevesien mereen kohdistuvaa kuormitusta prosenttia. Puhdistusprosessista syntyvä ylijäämäliete käsitellään Topinojan biokaasulaitoksella siten, että liete palautetaan luonnon kiertokulkuun lannoitteeksi. Havainnekuva puhdistamon varaamasta tilasta kallion sisällä. Kuva: Turun seudun puhdistamo Oy Jälkiselkeytysallas. Kuva: Jere Anttila, Turun seudun puhdistamo Oy. Lietteen käsittelystä syntyvä biokaasu hyödynnetään sähköksi ja kaukolämmöksi. Myös puhdistetusta jätevedestä otetaan lämpöpumppulaitoksessa talteen energiaa, josta saadaan päästövapaata kaukolämpöä ja -kylmää. Järvenpään Vesi panostaa verkoston saneerauksiin Järvenpään Vesi on jakelulaitos. Vesijohtoveden hankimme Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi yhteistoiminnassa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon, toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo. Järvenpään Veden vesijohtoverkostossa on satakunta kilometriä vanhoja valurautaputkia eli puolet kokonaismäärästä. Niiden korjaustarve on suuri: ruoste syö, talvet ja routa koettelevat, liikenne aiheuttaa vaurioita. Katujen hyvä kunto on tärkeää myös niiden alla oleville johdoille. Olemme pyrkineet saneeraamaan vesijohtoja joka vuosi. Tarve olisi 3 5 km vuodessa, Kaunisto kertoo. Saneeraamisen ohella yhtiö vastaa uusien alueiden vesihuoltoverkostojen rakentamisesta. Entistä tarkemmin on pohdittava, miten resurssit riittävät molempiin. Kunnossapito ja hoito on tärkeää. Siksi käytämme saneerauksessa kaivamatonta tekniikkaa, joka on perinteistä nopeampaa ja huokeampaa. Varaudumme sään muutoksiin ja pyrimme vähentämään tulvahaittoja jo syntyhetkellä rakenteilla ja hidasteilla sekä muilla virtausten hallintakeinoilla, Kaunisto sanoo. 11

12 Väki vanhenee, miten käy maaseudun Lähiajan suuri kysymys on alue- ja väestökehitys. Yli 65-vuotiaiden osuus maan väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvava vanhusväestö lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hyvinvointipalvelujen kysyntää. Mistä saadaan uutta pätevää työvoimaa kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle? Kunnat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan yksityissektorin ja valtion kanssa hyvistä osaajista. Varsinkin kapeilla, mutta kunnan kannalta tärkeillä alueilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Lääkärit, sosiaalityöntekijät, ympäristönsuojelun, rakennuttamisen ja kaavoituksen asiantuntijat ovat kunnan toiminnalle välttämättömiä. Eri kunnissa on erilaiset lähtökohdat. Kasvukeskuksissa väestö lisääntyy, syrjäisellä maaseudulla väki vähenee. Kun nuoret ja työikäiset muuttavat kaupunkeihin parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien takia, syrjäisten muuttotappiokuntien palvelutarjonta supistuu. Mitä kauemmas keskuksista mennään, sitä vaikeampi on säilyttää peruspalvelut ja pitää yllä toimivaa yhteiskuntaa. Ratkaisuja haetaan yhteispalvelusta, kuntayhteistyöstä, tietotekniikasta, matkailusta, uusista elinkeinoista ja vaikkapa kutsuliikenteestä. Alueet erilaistuvat Hyvästi Mansikki -näytelmä kuvasi maaseudun muutosta 1970-luvulla. Sen jälkeen muutto taajamiin on entisestään kiihtynyt. 12

13 Vuonislahti elävä kylä kansallismaisemassa Vuonislahti sijaitsee Lieksan kaupungissa, vastapäätä Kolin kansallismaisemaa Pielisen itärannalla. Valtakunnalliseksi vuoden kyläksikin valittu Vuonislahti on jo vuosia sitten lähtenyt rakentamaan tulevaisuuttaan. - Vuonislahdessa tiedostetaan, ettei tulevaisuus rakennu itsestään eikä pelkästään poliittisilla päätöksillä. Tulevaisuus tehdään itse kylällä, ja hyvään kehitykseen tarvitaan myös uusia asukkaita ja toimijoita, sanoo Reino Kuivalainen, paikallinen matkailuyrittäjä ja yksi kylän kehittäjistä. Kaikki ovat tervetulleita. - Tulijaa avustetaan erilaisin tukipalveluin, muun muassa lupien hankinnassa, kauppakirjan laadinnassa sekä vesijohto- ja sähköverkostoihin liittymisessä. Uudet asukkaat pääsevät myös välittömästi kyläkeskustassa olevien laajakaistayhteyksien piiriin, Kuivalainen lupaa. Vuonislahdessa koetaan, että kylällä on vielä maaseudun murroksesta huolimatta selviämismahdollisuuksia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti pitkäjänteinen ja tuloksekas yhteistyö kyläntoimintojen ylläpitämiseksi. - Kylä elää elinkeinotoimintojensa ja työmahdollisuuksiensa kautta. Tästä näkökulmasta toimeentuloa alueelle rakennetaan. Keskeisenä ja kehittyvänä elinkeinona on matkailu ja tätä kautta vahvistuva palvelu- ja perustuotanto, Kuivalainen sanoo. Palvelurakenne on vielä tyydyttävässä kunnossa. Vuonislahdella on kauppa, Koli ympäristöineen kuuluu Vuonislahden vahvuuksiin, Reino Kuivalainen sanoo. päivähoito, hoitokoti, kestikievari, kylätalo ja kylätoimintakeskus, peruselinkeinotoimintaa, tilitoimisto ja monipuolista harrastustoimintaa. Vuonislahti on yksi 12 pilottikylästä, jotka on valittu valtakunnalliseen projektiin kehittämään kylämatkailua. Kehittämishankkeet liittyvät asumiseen, toimeentuloon ja harrastustoimintaan. - Teemme määrätietoista työtä yhdessä kylämme kehittämiseksi. Haluamme varmistaa ja vahvistaa kyläämme myös hyvällä maankäytöllisellä suunnittelulla, joka ottaa huomioon myös toiminnallisen kehittämisen. Kyläkaava kunnan kanssa on jo kehitteillä. Yhdellä jalalla on vaikea seisoa. Vuonislahtelaisilta sekin onnistuu yhdessä ja toisia tukemalla. 13

14 Laajakaista joka kotiin Nykyisissä tietoverkoissa voidaan siirtää kaikkea, minkä voi digitaalisessa muodossa esittää: dataa, tekstiä, ääntä, tavallista ja liikkuvaa kuvaa sekä näiden yhdistelmiä. Eri tietoverkot yhdistyvät verkkomaailmaksi, jossa käydään kauppaa, tehdään etätyötä, tarjotaan ja käytetään julkisia palveluja, valvotaan erilaisia laitteita ja harrastetaan mitä erilaisimpia asioita yksin tai yhdessä. Verkkojen merkitys kasvaa jatkuvasti myös sosiaalisen median foorumina. Suomessa sekä yksityisellä sektorilla että julkishallinnolla on pitkä kokemus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä. Silti käytössä on vasta murto-osa teknologian mahdollisuuksista palvelujen laadun ja tuottavuuden nostamiseksi. Tulevaisuuden palvelut ja yhteiskunnan perustoiminta ovat entistä enemmän laajakaistayhteyksien varassa. Toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä tietoliikenneyhteys on yhtä tärkeä arjen perushyödyke kuin sähkö ja yhtä kiusallista on sen saannin katkeaminen. Samalla kun nykyaikainen tekniikka helpottaa jokapäiväistä elämää, se lisää myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kunnan toimipisteiden ja asiakkaiden väliset laajakaistayhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia kuntien palvelutuotannolle. Tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja niiden saatavuutta. Asiantuntijapalveluita voidaan tuoda haja-asutusalueille videoneuvottelun avulla, jos käytettävissä on riittävän nopea laajakaistayhteys. Lähes kaikki palvelut voidaan jo siirtää virtuaalitiskin avulla sinne, missä niiden tarvitsijat asuvat. Digitaalitekniikan avulla voitaisiin jo tarjota samanlaisia ja yhdenvertaisia palveluja kaikkialla Suomessa. Käytännössä laajakaistainvestoinnit ovat kuitenkin keskittyneet enimmäkseen taajamiin. Se johtuu siitä, että markkinaehtoisesti toimivat teleoperaattorit ovat kaihtaneet taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä kannattamattomia investointeja hajaasutusalueille. Yhteiskunnan tulee tasapuolisuuden vuoksi turvata laajakaistan saatavuus koko maassa. Kunnilla on paikallisten olosuhteiden tuntijana tämän infrastruktuurin varmistamisessa merkittävä rooli. 14

15 Kainuun malli yhdistää paikallisen osaamiseen kansainväliseen verkkoon Kainuulainen yhteistyömalli kuntien ja paikallisen tietoliikenneoperaattorin, Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) välillä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten ajan. Palvelut ovat kasvaneet lankapuhelimesta nykyaikaisiksi tietoliikenne- ja IT-palveluiksi. Kajaanissa toimintansa aloittaneen KPO:n yhteistyö- ja palvelusopimukset ovat laajentuneet kaikki Kainuun kunnat kattaviksi Kainuun maakunta-kuntayhtymän kautta. Kajaanin kaupunki on edelleen KPO:n jäsen ja yksi omistajista. - Ensimmäinen suuri hanke kuntien ja KPO:n välisessä yhteistyössä oli kuntien aluedataverkko virtuaaliverkkoineen. Se on toiminut luotettavasti jo kymmenen vuotta. Verkkopalvelua on laajennettu toimialueen lähes sataprosenttisesti kattavalla langattomalla Wimax-laajakaistaverkolla, KPO:n toimitusjohtaja Marja Karjalainen kertoo. KPO:n palveluihin kuuluu myös konesalitiloja, internetin nimi-, news-, proxy- ja domainpalveluita sekä puhepalveluita One Number Service periaatteella perinteisessä ja ip-puheverkossa. Varmennuspalvelujen levyjärjestelmien reaaliaikainen peilaus kuntayhtymän ja KPO:n järjestelmien välillä hyödyttää molempia osapuolia. - Kunta-asiakkaan laatu- ja toimintavaatimukset verkoille ja palveluille ovat tiukat; käytettävyyden, luotettavuuden ja tietoturvan on oltava kunnossa ja raportoitavissa, Karjalainen sanoo. Harvaan asutulla alueella alueen omien toimijoiden välisellä yhteistyöllä saadaan kustannusetuja, mutta myös hyötyjä aluetalouteen. Siinäkin toimivat tietoliikenneverkot ovat avainasemassa. Kainuun merkittävimpiin kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu maailmanlaajuisesti arvostettu Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali, joka tuo alueelle mainetta ja rahaa. Ilman tehokkaasti toimivia tietoliikenneyhteyksiä sitäkään ei enää voitaisi järjestää. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhteiskunnan elinhermo. Joonas Pulkkinen KPO:n palvelinten ylläpitotöissä. 15

16 Palvelujen tuottajista niiden tilaajiksi Kuntien elinkeinorakenne muuttuu. Teollisuuden merkitys vähenee ja palvelujen merkitys kasvaa. Julkinen talous on ahtaalla, mutta palveluntarpeet lisääntyvät. Muuttuvassa maailmassa ei tulla toimeen vanhoilla totuuksilla ja entisillä toimintatavoilla. Ne on sopeutettava jatkuvaan muutokseen. Kuntatalouden vahvistaminen on mittava tulevaisuuden haaste. Kasvun edellytyksiä voidaan saada aikaan työn tuottavuutta nostamalla. Keskeinen keino on tietotekniikan ja teknologian entistä monipuolisempi hyödyntäminen. Teknologia on hyödyllinen apuväline, mutta sen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja uusia toimintatapoja. Palvelujen järjestäminen on entistä haastavampaa ja se edellyttää monipuolista osaamista kunnilta. Kunnat harkitsevat tarkkaan, mitä tuotetaan itse ja mitä hankitaan muualta. Onkin todennäköistä, että kunnat tilaavat entistä useammin palveluitaan ulkopuolisilta toimijoilta. Kuntalaisten ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet edellyttävät kunnilta ennakointikykyä ja nopeaa reagointia. Kuntien on varauduttava päätöksenteossaan erilaisiin, yllättäviin ja nopeisiin toimintakentän muutoksiin. Siinä tarvitaan uudistumiskykyä, joustavuutta ja uudenlaista osaamista. Myös uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulottomuutta. KUPERA etsii innovaatioita perusrakennepalveluihin Kuntasektorin rakennemuutos ja heikentynyt taloustilanne on saanut kunnat kehittämään nykyistä innovatiivisempia rakenteita ja toimintamalleja myös perusrakennepalvelujen tuottamiseksi. KUPERA-hankkeessa (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) analysoidaan ja kehitetään kuntien teknisten palvelujen järjestämis- ja tuotantotapoja. Yhdessä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa 18 suurta kaupunkia luo ja tuottaa uutta tietoa palveluinnovaatioista ja niiden vaikutuksista. Työssä kehitetään myös uusia toimintamalleja sekä kuntayhteistyöhön että yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. 16

17 Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa ja perustettava kehitystyönsä niihin. Kunta ei kuitenkaan pärjää yksin. Vuonna 1971 Suomessa oli 515 kuntaa. Vuoden 2010 alussa määrä oli vähentynyt 342 kuntaan. Yhdistymiskehitys jatkuu. Seuraavan vaalikauden alussa niiden lukumäärä saattaa alkaa jo kakkosella. Kuntaliitokset eivät yksin ratkaise tulevia ongelmia. Selviytyäkseen velvollisuuksistaan kuntien on laajennettava yhteistyötään myös verkostoitumalla ja hakemalla uusia kumppaneita. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä monipuolisempaa seudullista, maakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toimivalla yhteistyöllä ja työnjaolla voidaan tehokkaammin hyödyntää myös yhteisiä resursseja. Tulevaisuudessa yhteistyö myös yksityissektorin kanssa lisääntyy. Vahva ja menestyvä yritystoiminta luo kasvua koko kunnalle. Siksi sen toimintaedellytyksiä on parannettava kaavoituspolitiikalla ja logistisilla ratkaisuilla. 17

18 Kuntia tusina, lautakuntia yksi Päijät-Hämeessä on tehty seudullista yhteistyötä joukkoliikenteen tehostamiseksi jo vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2009 joulukuussa seudun 12 kuntaa - Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä - perustivat yhteisen joukkoliikennelautakunnan, joka toimii kuntien yhteisenä reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaisena ja kehittäjänä. Lautakunnassa on edustus jokaisesta yhteistyökunnasta. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta suunnittelee muiden viranomaisten kanssa alueen palvelujen yhteensovittamisen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään ja palvelukokonaisuuteen. - Lautakunta määrittelee palvelutasotavoitteet, kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikenneyhteistyötä jäsenkuntien kanssa sekä osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan, joukkoliikennelautakunnan asioita valmisteleva joukkoliikennelogistikko Timo Ahokanto kertoo. Timo Ahokanto ja kuljettaja Jouko Bågman Orimattilan linjaautoasemalla. 18

19 Kuntarajat on uskallettava ylittää Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten vahvalle itsehallinnolle. Se tarkoittaa kunnan omaa päätösvaltaa, hyvää johtamista ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Kuntien suunnittelussa tarvitaan perusteltua näkemystä tulevasta kehityksestä eli visiota. Visiot muuttuvat käytännön toimiksi yhteisvoimin. Yhteistyö on vuorovaikutusta, saamista ja antamista. Se edellyttää monesti uudenlaista työnjakoa. Kuntakehittäjät, eri toimialat ja elinkeinoelämä on saatava saman pöydän ääreen, ja tuoli on varattava myös kuntalaisille. Ennakkoluuloton seudullinen ja alueellinen yhteistyö sekä palvelujen turvaaminen ovat tulevaisuuden suuria haasteita. Ratkaisujen löytäminen edellyttää avointa vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kesken. Hallinnolliset rajat eivät saa olla uudis- tustarpeiden esteenä. Hyvän tahdon lisäksi tarvitaan käytännön innovatiivisuutta, avoimuutta sekä yhteistyöhalua ja -kykyä. Muutosvoima lähtee viime kädessä kuntalaisista, joiden osallistumiseen kunnan pitää aktiivisesti tarjota uusia muotoja. Aitoa uudistumista syntyy silloin, kun kaikki kuntalaiset ovat mukana arjen kehittämistyössä. Tuleviin haasteisiin vastataan parhaiten yhteisellä luovuudella kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Yhteistyö takaa kunnan elinvoiman Esitteen kuvat: Kimmo Brandt, Seppo Haavisto, Pekka Sipola, Vesa- Matti Väärä, Arto Tulima, Kuntaliiton kuva-arkisto ja Futureimagebank 19

20 Kuntatekniikka turvaa perusasiat Suomen Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka, ympäristö -yksikkö (YTY) osallistuu tällä julkaisulla pohdintaan alan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Julkaisussa on tiiviisti kuvattu haasteita, joihin muun muassa kuntatekniikan ja pitkäjänteisen suunnittelun keinoin on tulevaisuudessa vastattava. Esimerkein on kuvattu, miten kunnissa on löydetty ratkaisuja näihin haasteisiin. Julkaisu perustuu YTY-yksikössä tehtyyn työhön, jonka lähtökohtana on ollut alan toimintaympäristön jatkuva muutos. Työtä on täydennetty seminaarilla, jossa keskeinen panos on ollut kuntien asiantuntijoilla. Tulevaisuuteen varautumisessa hankalaa ei ole pelkästään ratkaisujen löytäminen ongelmiin, vaan enemmänkin epätietoisuus tulevista ongelmista ja niiden vaikutuksista. Kuntien tuleekin omassa toiminnassaan varautua jatkuviin muutoksiin ja etsiä luovasti ratkaisuja syntyviin ongelmiin - sekä itse että yhdessä muiden kuntien kanssa. Julkaisu on järjestyksessä kolmas YTY-teema ja se on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Aiemmat YTY-teemat ovat olleet Arjessa mukana, askeleen edellä (2006) sekä Kunnat ja ilmastonmuutos (2007). Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2010

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot