Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj. 50. vuosikerta n:o 5 (1094) verkossa > Kuva: Akseli Muraja

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj 50. vuosikerta n:o 5 (1094) verkossa > Kuva: Akseli Muraja

2 2 ruotuväki 5/2012 Vuonna 1962 ensimmäisen kerran ilmestynyt Ruotuväki-lehti on puolen vuosisadan ajan toiminut tärkeänä tiedotuskanavana puolustusvoimien sisällä sekä keskeisenä siteenä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan välillä. Kummankin tehtävän Ruotuväki täyttää hyvin tänäänkin puolustusvoimien virallisena uutislehtenä. Ruotuväelle on ominaista monipuolinen ja laaja lukijakunta. Sotilaat alokkaasta kenraaliin odottavat Ruotuväeltä ajankohtaista puolustusvoimia koskevaa uutisointia ja analyysiä sekä ennen kaikkea syventävää taustatietoa tornitouhua *** Puolustusvoimain komentajan tervehdys 50-vuotiaalle Ruotuväki-lehdelle uutisille, jotka ovat ehkä olleet jo muualla esillä. Puolustusvoimien siviilihenkilöstö, monet puolustusvoimia lähellä olevat sidosryhmät, asevelvolliset sekä muut yksityiset tilaajat lukevat lehteä aktiivisesti. Ruotuväki on vuosikymmenten aikana onnistunut hyvin laajan lukijakunnan moninaisten odotusten ja vaatimusten täyttämisessä. Lehteen luotetaan, ja sen sisältöä arvostetaan. *** Lehden laajan lukijakunnan tavoittaminen tulevaisuudessakin edellyttää käytössä olevan journalismin keinovalikoiman kehittämistä. Painetun lehden lisäksi Ruotuväen verkkoversio ja muut tekniikan kehitystä seuraavat uudet välineet täydentävät lehden saavutettavuutta. Ruotuväellä on hyvät mahdollisuudet jatkossakin toimia arvostettuna ja luettuna maanpuolustusjournalismin asiantuntijana. *** Onnittelen Ruotuväkeä 50 vuoden journalistisesta taipaleesta. Kiitän lehteä sekä sen entisiä ja nykyisiä tekijöitä antaumuksella tehdystä maanpuolustustyöstä! Puolustusvoimain komentaja Kenraali Ari Puheloinen > nurkka Viisikymmentävuotias Ruotuväki on mielestäni ollut ja on edelleen puolustusvoimiemme lähettämien sanomien ansiokas huutomerkki. Kirjelmäkulttuurista tiedotuskulttuuriin Muistikuvissani nousevat helposti esiin Ruotuväen perustamisen viidenkymmenen vuoden takaiset ajankuvat. Maamme turvallisuuspoliittinen asema oli jo 1950-luvun puolestavälistä lähtien merkittävästi parantunut. Valtakuntamme johto ponnisteli tarmokkaasti puolueettomuusasemamme vahvistamiseksi ydinasesuurvaltojen kilpavarustelun ja ideologisen vastakkainasettelun hankalissa ristipaineissa. Niin idästä kuin lännestäkin kuultiin politiikkamme uskottavuudesta kuitenkin runsaasti epäileviä ja jopa kielteisiä kannanottoja. Niissä viitattiin aika ajoin myös puolustusmäärärahojemme alhaiseen tasoon sekä asevelvollistemme lyhyeen koulutusaikaan. *** Yhteiskuntamme sisäinen ilmastokin oli maanpuolustuksen kannalta hankala. Puolustusvoimia syytettiin julkisuudessa toistuvasti YYA-sopimuksen vähättelystä ja puoluepoliittisesta yksipuolisuudesta. Ydinsodan pelossa voimistuneiden rauhanliikkeiden kannattajat puolestaan kyseenalaistivat vahvoin sanankääntein pienen maan puolustuksen mielekkyyden. Tulkinnat YYA-sopimuksen merkityksestä ja Pariisin rauhansopimuksen artikloista hidastivat niukkojen määrärahojen ohella puolustusvoimien kehittämistä. Kaikki asevelvolliset ikäluokat oli kuitenkin saatu koulutetuiksi. Yleisellä asevelvollisuudella oli myös kansalaisten vakaa kannatus. Useiden järjestöjen piirissä oli sen tähden jo muutaman vuoden ajan viritelty hankkeita maamme turvallisuutta ja maanpuolustusta käsittelevän tiedottamisen tehostamiseksi. Oli mm. perustettu laajalevikkinen Peitsi-lehti ja yritettiin vaikuttaa koordinoivasti reserviläisjärjestöjen sekä aselajilehtien sisältöihin. Suunnitteilla oli myös maanpuolustuksen tiedotuskeskuksen perustaminen. Pääesikunnan tiedotusosasto puolestaan haki mallia omalle lehdelleen mm. Norjasta. Hallitus osoitti erityistä kiinnostustaan maanpuolustusta kohtaan asettamalla virallisen komitean suunnittelemaan psykologisen puolustuksen järjestelyjä. Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit aloitettiin nekin samoihin aikoihin. Kun päätös Ruotuväen perustamisesta vuonna 1962 tehtiin, se syntyi siis monien ajan haasteiden ja useiden ennakoivien yritysten seurauksena. *** Lehden perustaminen ei kuitenkaan ollut mikään läpihuutojuttu. Monenlaisia epäluuloja oli päätöksenteon esteenä. Kyseessä kun oli siirtyminen valvotusta ja passiivisesta kirjelmäkulttuurista entistä avoimempaan ja aloitteelliseen tiedotuskulttuuriin. Erityisesti varusmiestoimittajien mukaanotto arvelutti päättäjiä. Laajoista jakelusuunnitelmistakin oli rahoitussyistä paljon tingittävä. *** Ruotuväki on viiden vuosikymmenensä aikana vakiinnuttanut asemansa tunnettuna ja tunnustettuna puolustusvoimien uutis- ja informaatiolehtenä. Pää- ja ammattitoimittajiksi on aina ollut tarjolla taitavia maanpuolustajia. Varusmiestoimittajista puolestaan on kasvanut yhteiskuntaan laaja ja merkittävä maanpuolustusta ja puolustusvoimia ymmärtävien lehtimiesten ja vaikuttajien uskollinen sekä hyödyllinen - uskallan sanoa - ystäväpiiri. Ruotuväki on tehokkaasti jäsentänyt, perusolemukseltaan johtajavaltaista ja hierarkkista sotilasorganisaatiota yksilökeskeisen ja moniarvoisen demokraattisen yhteiskuntamme elimelliseksi osaksi. Ruotuväen välittämät viestit ovat kulkeneet myös toiseen suuntaan. *** mielipide Puolustusvoimauudistus, yleisen asevelvollisuuden viimeinen mahdollisuus? Puolustusvoimien kokonaisuudistuksessa joukko-osastoja kohtasi sellainen täystyrmäys, että lukua laskettaisiin vieläkin ellei kuntauudistus veisi huomiota. Uudistuksella varusmiesten matka-ajat pitenevät keski- ja pohjois-pohjalaisten tasolle useassa maakunnassa. Matkoista tehdään kuitenkin maksuttomia, samalla kouluttajien määrää yksiköissä lisätään ja koko varusmieskoulutus on uudistuksessa. Nyt elämme viimeisiä hetkiä varmistaa nuorten maanpuolustustahdon säilyminen ja samalla yleinen asevelvollisuus. Jokainen nuori, jolle jää varusmiespalveluksesta negatiivinen muisto ja tyhjä lompakko, voi olla päättämässä tulevaisuudessa määrärahoista. Nykyisillä palveluksen suorittamisprosenteilla armeija ei enää kosketa niin useaa, että sen kannatus olisi taattu. Nyt käydäänkin yleisen asevelvollisuuden viimeistä taistelua. On siis aika kääriä hihoja ja uskaltaa kehittää sellaista palvelusta, joka nivoutuu nuoren opintoja työpolkuun uskottavasti. Toivon, että jokaisella sotilaalla ja siviilillä on myös intoa auttaa meitä nuoria sijoittumaan takaisin yhteiskuntaan palveluksen jälkeen. Mikko Kiviluoma Puheenjohtaja Varusmiesliitto ry *** Jaakko Valtanen Kenraali Puolustusvoimain komentajana vuosina toimineelta Jaakko Valtaselta pyydettiin tätä kolumnia, koska hän vaikutti Ruotuväen syntymiseen toimiessaan silloisen puolustusvoimain komentajan, kenraali Sakari Simeliuksen adjutanttina luvun lopussa Valtanen kehitti merkittävästi puolustusvoimien tiedotusta toimiessaan Pääesikunnan tiedotusosaston päällikkönä. KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Korpraali Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Korpraali Juuso Salakka Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 5/2012 uutiset 3 Sotilaskoulutus on palvelus kansanterveydelle Parantuvat elintavat tuovat mukanaan lukuisia suotuisia muutoksia. Suurimpia hyötyjiä ovat ylipainoiset ja vähän liikuntaa harrastaneet varusmiehet. Valtteri Taimela Lääketieteen tohtorien Ilona Mikkolan ja Henna Cederbergin hiljattain julkaistujen väitöskirjojen mukaan varusmiespalveluksella on selkeitä vaikutuksia nuorten miesten terveyteen. Väitöskirjat tehtiin vuonna 2005 aloitetun laajan tutkimuksen pohjalta, jossa seurattiin noin tuhannen Sodankylässä sijaitsevassa Jääkäriprikaatissa palvelleen varusmiehen terveydentilassa tapahtuneita muutoksia. Tarkastelun kohteena Mikkolalla oli metabolisen oireyhtymän esiintyvyys ja kehon koostumuksen muutokset. Cederberg puolestaan selvitti kestävyys- ja lihaskunnon muutosten vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Saadut tulokset ovat merkittäviä muutenkin kuin terveydellisestä näkökulmasta, sillä muutokset yksittäisen taistelijan suorituskyvyssä heijastuvat koko joukkoon. Tutkimus ja seuranta ovat kaiken kehittämisen perusta. Fyysisen toimintakyvyn ja terveydenhuollon yhteistyö tutkimustoiminnassa on ollut hyvin ansiokasta viimeisen vuosikymmenen ajan, kuvailee puolustusvoimien päävalmentaja, ylivääpeli Jouni Ilomäki. Askel kevenee Mikkolan väitöstutkimuksesta selviää, että lihavat varusmiehet laihtuvat palveluksen aikana keskimäärin kahdeksan kiloa ja keskivartalorasva vähenee 40 prosenttia. Keskivartalolle kertyvä rasva on terveydelle haitallisinta, sillä siinä on aktiivista hormonaalista toimintaa. Vaikka tarkastellun ryhmän ali- ja normaalipainoisilla henkilöillä paino nousi, väheni keskivartalorasva heilläkin, täsmentää Mikkola. Puolustusvoimien käytössä olevan 12 minuutin cooper-juoksutestin tulokset paranivat keskimäärin 170 metrillä. Eniten tulostaan kasvattivat ennen palvelukseen astumistaan vähän liikuntaa harrastaneet lihavat varusmiehet. Heidän testituloksensa nousivat keskimäärin 270 metriä. Myös lihaskuntotestin tulokset kohenivat kauttaaltaan. Kuva: Henri Juvonen Varusmiespalveluksen kestävyyttä vaativa fyysinen kuormitus näkyy muun muassa parantuneena kuntona. Elintasosairauksia vastaan Varusmiespalveluksessa harjoitetun liikunnan havaittiin laskevan verenpainetta ja kolesteroliarvoja sekä vähentävän diabetesriskigeenien rasvamassaa lisäävää vaikutusta. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, vuonna 2030 maailmassa on yli 300 miljoonaa diabeetikkoa. Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä geeniperimä että omat elämäntavat. Saamiemme tulosten mukaan liikuntaa lisäämällä ja kuntoa parantamalla voidaan osittain torjua geenien tuomaa sairastumisriskiä, toteaa Cederberg. Cederbergin mukaan kysymys, onko laihtuminen vai liikunnan lisääminen tärkeämpää, jakaa tutkijoita. Hän kertoo, että tästä saatiin uutta tietoa, joka herätti huomiota myös kansainvälisesti. Parhaaksi tavaksi ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä havaittiin painonpudotus yhdistettynä lisääntyneeseen liikuntaan. Lisäksi kestävyysharjoittelu todettiin voimaharjoittelua tehokkaammaksi. Lisätutkimusta kaivataan Vaikka tutkittujen varusmiesten kehonkoostumus muuttui rasvamassan osalta paremmaksi, lihasmassassa ei havaittu merkittäviä muutoksia ali- ja normaalipainoisten kohdalla tapahtunutta pientä nousua lukuun ottamatta. Syynä tähän voidaan pitää palveluksen tuottamaa, ennen kaikkea kestävyyttä vaativaa fyysistä kuormitusta. Ravitsemuksen osalta tutkimustyötä riittää vielä. Puolustusvoimat hakee tietoa aktiivisesti Valtteri Taimela Jääkäriprikaatissa tehty tutkimus ei ole ainoa puolustusvoimien tukema terveystutkimus. Aiemmin tutkimuskohteena ovat olleet muun muassa varusmiesten terveysriskit sekä liikuntakoulutuksen tavoitteiden täyttyminen. Lähtökohdat ovat sangen synkät. Tutkituista alokkaista neljännes oli ylipainoisia ja kahdeksan prosenttia lihavia. Pitkällä aikavälillä myös varusmiesten kunto on huonontunut. Lääketieteen tohtori Ilona Mikkolan mukaan otos ei päde ainoastaan varusmiesten kohdalla, vaan vastaa koko Suomen väestöä. Kaikki keinot, joilla voidaan taistella tätä epidemiaa vastaan, ovat tutkimisen arvoisia, Mikkola toteaa. Laajuudessaan ainutlaatuisessa Jääkäriprikaatin tutkimuksessa oli mukana myös ammattilaisia puolustusvoimista, joista monet jaka- Jääkäriprikaatissa kootun aineiston analysointi on vielä osin kesken. On kuitenkin jo selvää, että joihinkin tietoihin kaivataan tarkennusta. Olisi tärkeää, että voisimme jatkaa tutkimusta, sillä esimerkiksi kehonkoostumuksen ja aineenvaihdunnan muutosten pysyvyydestä reserviin siirtymisen jälkeen ei tiedetä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja kertovat varusmiespalveluksen olevan tärkeä osa taistelussa nuorten aikuisten lihavuutta vastaan, kiteyttää Cederberg. vat Mikkolan huolen. Maavoimien ylilääkäri, lääkintäeversti Matti Lehesjoki luonnehtii saatuja tuloksia odotuksia ja kokemuksia vastaaviksi. Harva viettää siviilissä niin säännöllistä ja terveellistä elämää, joten on luonnollista, että terveydentilassa näkyy positiivisia muutoksia jo niinkin lyhyen ajan kuin varusmiespalveluksen aikana, pohtii Lehesjoki. Hän kertoo, että puolustusvoimien lääkintähuolto tekee yhteistyötä erityisesti yliopistojen kanssa. Jääkäriprikaatissa tehdyn tutkimuksen kaltaisia hankkeita tuetaan jonkin verran, mutta Lehesjoki muistuttaa, että yleensä tutkimukset rajataan siten, että saatavat tulokset ovat suoraan sovellettavissa puolustusvoimien ydintehtäviin. Niin sanotun perustutkimuksen sijaan pääpainon tulisi olla soveltavassa, esimerkiksi kenttälääkinnän kehittämistä tukevassa tutkimuksessa. Uusi terveystarkastusohje lisää joustavuutta Hallintoylilääkäri, lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilän mukaan uusi terveystarkastusohje tuo parannusta varusmiespalveluksen suorittamiseen. Henri Havusela Kuva: Henri Juvonen Puolustusvoimissa on ollut tämän vuoden alusta käytössä uusi terveystarkastusohje. Vuoden 2008 terveystarkastusohje on erittäin hyvä, mutta joihinkin keskeisiin kohtiin haluttiin lisää joustavuutta ohjeen tulkinnassa, kertoo hallintoylilääkäri, lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilä Pääesikunnasta. Uusilla tulkintaohjeilla yritetään lisätä yksilöllistä sekä kokonaisvaltaista harkintaa. Esimerkiksi osa astmaatikoista pystyisi oikealla lääkityksellä suorittamaan varusmiespalveluksen A-luokassa, mutta heidät luokitellaan B-mieheksi. Toisaalta taas osa astmaatikoista tarvitsisi vapautusta kokonaan, mutta he joutuvat suorittamaan varusmiespalveluksen B- miehenä. Tässä pyritään jatkossa tulemaan varusmiestä vastaan. Koetetaan mahdollistaa A-luokkaan ja kaikkiin tehtäviin pääsy, mutta toisaalta estää se, että huonosti motivoitunut mies ei joudu täällä kärsimään, Heikkilä kertoo. Sama joustavuus pyritään tuomaan myös muun muassa ylipainoisille ja alentuneen kuulon perusteella palveluskelpoisuutta arvioitaessa. Vaikka vaaka ja mittanauha näyttävät jotain lukemaa, se ei saa automaattisesti sulkea pois A-miehen tehtäviä, jos varusmiehellä on kova motivaatio, Heikkilä linjaa. Tarkastusohje käyttöön heti Uutta ohjetta käytetään jo jälkitarkastuksessa käyville sekä palveluksen keskeyttäneille. Seuraavista kutsunnoista alkaen päivitetty tarkastusohje on se, mitä noudatetaan kutsuntatarkastuksissa. Jatkossa pyritään myös saamaan lääkärien tarkastuslausunnot yhdenmukaisessa muodossa. Tarkoitusta varten käytössä oleva lomake täyttöohjeineen on sisällytetty uuteen terveystarkastusohjeeseen Tällä me haluamme varmistaa sen, että meille tulevassa tiedossa tietyt sisällölliset kriteerit täyttyvät uudenlaisessa formaatissa, Heikkilä tarkentaa.

4 4 uutiset ruotuväki 5/2012 lyhyesti Supistukset puhuttavat Puolustusvoimien uudistuksen myötä tapahtuvat varuskuntien lakkauttamiset puhuttavat maakunnissa. Esimerkiksi Keuruun kaupunginhallitus on esittänyt valtioneuvostolle ratkaisun muuttamista ja kaupungissa sijaitsevan Pioneerirykmentin säilyttämistä. Vaikka arveluita supistuksista oli esitetty jo aiemmin, tyrmistytti totaalinen lakkautuspäätös aluksi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Ahonen toteaa. Ahosen mukaan kaupunkilaisille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa mielenkiintoa herättivät etenkin päätöksen perusteet sekä jatkotoimenpiteet. VTa Pv-uudistus kiinnostaa Venäjällä Puolustusministeri Stefan Wallin vieraili helmikuun puolivälissä ensimmäistä kertaa Moskovassa Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukovin kutsusta. Wallin kirjoittaa blogissaan, että Venäjän puolustusministeriä kiinnostivat Suomen yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus sekä puolustusvoimauudistuksen tavoitteet. Serdjukov oli erityisen kiinnostunut siitä, miten Suomessa kehitetään varusmiesten asemaa ja palvelusolosuhteita. Wallinin mukaan kiinnostus on ymmärrettävä, sillä omia asevoimiaan uudistavalla Venäjälläkin halutaan kehittää sotilaiden palvelusolosuhteita. SNu Puolustusvoimien liikenneopettajakoulutusta halutaan uudistaa Puolustusvoimien liikenneopettajakoulutusta halutaan uudistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä puolustusministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa asettama työryhmä ehdottaa, että opetushallinnon alainen liikenneopettajan koulutus otettaisiin käyttöön myös puolustusvoimissa. Puolustusvoimien liikenneopettajat saisivat myös pätevyyden siviilipuolella, eli molemmat osapuolet hyötyvät. Kaikki työryhmän osapuolet ovat olleet yhtä mieltä ehdotuksen tarpeellisuudesta, puolustusministeriön erityisasiantuntija Sanna Laaksonen sanoo. TUr Laiva katkaisi jäätien Saaristomerellä Puolustusvoimille kuuluva alus katkaisi jäätien kulkiessaan laivaväylää pitkin Saaristomerellä viime torstaina. Liikennevirasto varoittikin, että kyseessä on Ahvensaaren ja Norrskatan välinen jäätie, jota käyttävät lähialueen asukkaat ja mökkiläiset. Alus sittemmin peruutti tulemaansa väylää pitkin takaisin. Kyse oli niin sanotusta epävirallisesta jäätiestä, minkä vuoksi siitä ei ollut tietoa. Vastaavanlaista tapahtuu kyllä vuosittain, joten sinänsä ei ole kyse poikkeuksellisesta tapauksesta, taustoittaa meriliikenteen ohjauksen päällikkö Thomas Erlund Liikennevirastosta. TKä Henkilöstömuutokset koskettavat kaikkia Puolustusvoimat tarjoaa erityistukia muutoksen ja irtisanomisuhan alle joutuneille henkilöille. HR- ja tukikoordinaattorit opastavat muutoksen kohteeksi joutuvia työntekijöitä heidän työpaikoillaan. Sakari Nuuttila Puolustusvoimauudistuksen myötä puolustusvoimien henkilöstömäärää on suunniteltu vähennettävän työntekijällä. Näistä on joutumassa irtisanomisuhan alle. Jäljelle jäävistä vähennyksistä osa aiheutuu luonnollisesta poistumasta ja lopuille pyritään löytämään työpaikkoja muualta puolustus- ja valtionhallinnon piiristä. Pääesikunnan henkilöstöosaston siviilitoimialajohtaja, ylitarkastaja Taru Heiskalan mukaan muutokset koskettavat kaikkia puolustusvoimien organisaatioita ja niin siviili- kuin sotilashenkilöitäkin. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan työntekijöitä mittavan rakennemuutoksen aiheuttamina vaikeina aikoina. Muutoskeskusteluja muutoksen kohteille Heiskala kertoo, että henkilöstösuunnittelun aikataulu on pääpiirteittäin selvä. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päätösten jälkeen määritetään muutoksen kohteena oleva henkilöstö ja ensimmäisessä vaiheessa muutoksen kohteiksi joutuvat saavat siitä tiedon alkusyksystä, hän sanoo. Heiskalan mukaan henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön tukeminen muutoksessa tehdään aina samoilla periaatteilla henkilöstöryhmästä riippumatta. Muutoksen kohteeksi joutuvalle henkilölle pyritään ensisijaisesti löytämään uusi tehtävä, ja hänet määritetään etusijaiseksi hakiessaan avoimia tehtäviä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heiskala sanoo, että henkilöstölle on selvitettävä heidän oikeutensa tukitoimiin ja uudelleensijoittumismahdollisuutensa. Tämä tapahtuu henkilökohtaisten muutoskeskustelujen kautta, joissa ensin muutoksen ja myöhemmin mahdollisesti irtisanomisuhan kohteeksi joutuneelle mietitään Roope Luokkamäki Viranomaisten toimivaltuuksia poikkeusoloissa käsittelevä, uudistettu valmiuslaki astuu voimaan maaliskuun ensimmäinen päivä. Poikkeusoloilla tarkoitetaan esimerkiksi aseellista hyökkäystä tai suuronnettomuutta. Uuden lain tavoitteena on ajanmukaistaa toimivaltuuksia ja täsmentää poikkeusolojen määritelmiä. Erik Jokinen Pääesikunnan oikeudelliselta osalta kertoo, että vaikka viranomaisten toimivaltuudet pysyvät suurilta osin ennallaan, on valtuuksien sääntelyä tarkennettu ja poikkeusolojen määrittelyä uudistettu. Eri viranomaisten toimivaltuudet on myös nostettu yksityiskohtaisemmin lain tasolle. Uusi laki on tähänastista lakia laajempi ja yksityiskohtaisempi. Näin voidaan jo normaalioloissa tietää, millaisia viranomaisvaltuuksia poikkeusoloissa saatetaan joutua käyttämään. Ylitarkastaja Taru Heiskala vakuuttaa, että puolustusvoimat tekee kaikkensa löytääkseen muutoksen kohteeksi joutuvalle henkilöstölleen kaikki mahdolliset selviytymispolut. yhdessä mahdollisia vaihtoehtoja. Erityistukia tarjotaan irtisanottaville Yksi keskeinen muutos on ainakin se, että tulevaisuudessa asetuksen lain käyttöönotosta tekee valtioneuvosto eikä presidentti, kuten vanhassa, vuodesta 1991 asti voimassa olleessa laissa. Tavoitteena muun muassa väestön suojaaminen Sakari Nuuttila Jokainen Suomen joukko-osasto on puolustusvoimauudistuksen aiheuttaman henkilöstösuunnittelun myötä nimennyt itselleen HR (human resources)- ja tukikoordinaattorin, joiden tehtävänä on henkilökohtaisesti opastaa muutoksen kohteena olevia työntekijöitä. Koordinaattorit ovat vastuussa siitä, että muutoksen kohteina olevien ihmisten asioita hoidetaan paikallisesti, ylitarkastaja Taru Heiskala selittää. HR-koordinaattori neuvoo työntekijöitä selviytymisprosessissa ja valmistaa heitä muutoskeskusteluja varten. Tukikoordinaattori taas on ihminen, jolle huolistaan ja kysymyksistään voi puhua. Koordinaattoreilla on paljon vastuuta, he pitävät huolen siitä, että muutoksen kohteena olevat saavat kaiken tarvittavan tiedon tuista ja mahdollisuuksista. Jos uutta tehtävää ei pystytä osoittamaan, on henkilöllä uhka tulla irtisanotuksi tuotannollis-taloudellisella perusteella. Tällöin hänellä on mahdollisuus puolustusvoimien tarjoamiin erityistukiin, Heiskala sanoo. Puolustusvoimat tukee irtisanotun henkilöstönsä uudelleentyöllistymistä esimerkiksi myöntämällä virkavapaata tai siirtämällä palkkavaroja valtionhallintoon tai yksityisille työnantajille. Tällöin puolustusvoimat maksaisi entiselle työntekijälleen palkkaa vielä tämän uuden työsuhteen alussa uuden työnantajan asemesta. Muutoksen kohteeksi joutuville henkilöille tarjotaan lisäksi muutosturvaa, ja uudelleensijoittamisessa tarjotaan uusien tehtävien vaatimaa koulutusta. Haluan korostaa jokaisen henkilön omaa aktiivisuutta, sillä vaikka tarjoamme kaiken mahdollisen avun, viime kädessä se on avainasemassa selviytymispolun löytymisessä, Heiskala sanoo. Henkilökohtaista tukea koordinaattoreilta Kriisitilanteiden toimivaltuudet ajanmukaistuvat Kuva: Akseli Muraja Koordinaattorit saavat kevään mittaan koulutusta omaan tehtäväänsä Pääesikunnasta sekä tapaavat oman alueensa toimijoita, pyrkimyksenään kartoittaa ihmisille lähialueilta muita mahdollisia töitä. Muutos on niin laaja, että on tärkeää, että jokaisen paikan päällä on joku joka tietää asioista ja osaa antaa henkilökohtaista neuvoa. Näin tuki on lähellä, Heiskala sanoo. Toimivaltuudet määrittelevät, mitä keinoja viranomaisilla on käytössään. Valmiuslain määrittelemät toimivaltuudet astuvat voimaan silloin, kun katsotaan, että viranomaisten normaalit valtuudet eivät riitä kriisitilanteen hoitamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa viranomaisten mahdollisuutta säännöstellä rahamarkkinoita, mediaa, liikennettä, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita keskeisiä toimintoja. Jokinen kertoo, että tarkoituksena on Suomen itsenäisyyden turvaaminen, talouselämän ja oikeusjärjestelmän ylläpitäminen, väestön suojaaminen ja sen perusoikeuksien turvaaminen. Koska valmiuslaki käsittelee poikkeustilanteita, eivät sen vaikutukset tule näkymään juurikaan normaalioloissa. Valmiuslakia ei ole sen voimassaolon aikana sovellettu kertaakaan, onneksi. Käytännön kokemuksia on lähinnä valmiuslain harjoituksista, Jokinen kertoo. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että valmiutta ylläpidetään kriisitilanteiden varalle. Katson, että jatkossakin keskeinen asia on viranomaisyhteistyön tiivistäminen valmiussuunnittelussa ja valmiusharjoituksissa. Sillä turvataan yhteiskunnan eri toimijoiden kyky toimia myös tositilanteessa valmiuslain tavoitteiden toteuttamiseksi. Erik Jokinen Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta näkee viranomaisten välisen yhteistyön keskeisenä tekijänä kriisitilanteisiin varautumisessa. Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 5/2012 uutiset 5 Kadettikoulun johtaja: Kaikille valmistuville on työpaikka tähtäimessä Miksi käytetään kahta kulkulätkää? Eero Nurmi Vaikka puolustusvoimien organisaatio muuttuu tulevina vuosina ja henkilöstöä joudutaan irtisanomaan, upseeriksi kouluttautuville taataan yhä työnsaanti. Kaikille, jotka opiskelijaksi hyväksytään ja jotka määräaikana valmistuvat, on työpaikka, Kadettikoulun johtaja, eversti Harri Niskanen vakuuttaa. Viime vuonna upseeriksi opiskelemaan pyrki 608 henkilöä, joista kadettikurssilla aloitti 157. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) rekrytointi- ja valintasektorin johtajan, kapteeni Mika Penttisen mukaan tämän vuoden suunniteltu aloitusvahvuus on samaa suuruusluokkaa. Haku MPKK:lle alkaa 5. maaliskuuta ja päättyy 3. huhtikuuta. MPKK:lle on vuodesta 2010 haettu sähköisen yhteishaun kautta, kuten muihinkin yliopistoihin. Valttina monipuoliset tehtävät Taneli Urmas Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) on huolestunut ympäristö- ja tietoturvakysymyksistä. Toimikunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Tuula Peltosen (sd.) mukaan turvallisuus on laaja käsite. Maailmassa on noussut esiin uusia turvallisuusuhkia. Ympäristön turvallisuus on noussut vahvasti agendalle. Sen olisi oikeastaan pitänyt nousta jo paljon aikaisemmin. Myös tietoturvakysymykset ovat sellaisia, joista haluamme herättää keskustelua. STETE järjestää seminaarin, joka käsittelee kyberturvallisuutta ja esimerkiksi Suomen verkkopuolustuksen ja hyökkäyskyvyn kehittelyä. Henri Havusela Noin kolmasosa hakijoista pyrkii MPKK:uun suoraan varusmiespalveluksesta. Näin teki myös kadettialikersantti Jussi Ahokas, joka aloitti sotatieteiden kandidaatin opintonsa syksyllä Upseerina voi toimia kouluttajana, kriisinhallinta- tai muissa kansainvälisissä tehtävissä tai erilaisilla erikoisaloilla, kuten tietotekniikka tai asejärjestelmät, Niskanen luettelee upseerin uran mahdollisuuksia. Nykyajan nuori ei enää ajattele olevansa koko elämäänsä samassa työpaikassa. Puolustusvoimatkaan ei enää ole suljettu uraputki, vaan välillä voi käydä siviilipuolella, eikä sitä katsota pahalla, hän lisää. Niskasen mukaan nykypäivän kadetit ovat avoimia ja kyseenalaistavia. Meille riitti, kun sanoi Mars!. Enää ei riitä, että tämä on käsky, vaan pitää pystyä perustelemaan. Opiskelijoilta vaadittavat ominaisuudet ovat pysyneet suurimmilta osin ennallaan. Täytyy pystyä omaksumaan ja Tehtävänä herättää keskustelua Ruotuväen kummikiltanakin toimiva TK-Tiedotuskilta juhli 20- vuotispäiviään lauantaina 11. helmikuuta. Samalla killan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eversti evp Pekka Majuri. Haluan panostaa täysillä siihen mitä alan tekemään. Nopean pohtimisen jälkeen tulin siihen tulokseen, että kyllä minulla näin hyvään asiaan aikaa riittää, Majuri kertoo tuntemuksistaan kuullessaan tulleensa valituksi uudeksi puheenjohtajaksi. Majurille TK-Tiedotuskilta on tuttu, sillä hän on ollut mukana aina sen perustamisesta asti. Killan toiminta lähti räväkästi liikkeelle vuonna Nykyinen jäsenmäärä saavutettiin nopeasti, minkä jälkeen rekrytointipohja on pysynyt samana ja siitä on pidetty tiukasti kiinni, Majuri kertoo. soveltamaan paljon asioita. Lisäksi vaaditaan hyvää kuntoa ja sosiaalisia taitoja, Niskanen listaa. Akateemisuutta ja käytäntöä Turvallisuus on laaja käsite Toisen vuoden kadetti Jussi Ahokas kiinnostui Maanpuolustuskorkeakoulusta lukiossa. Varusmiesaikana näkemys omasta alasta vahvistui. Häneen vetosi koulutuksen tarjoama akateemisuuden ja käytännön työn yhdistelmä. Kadettina pääsee tutkimaan STETEn puheenjohtajan Tuula Peltosen (sd.) mukaan toimikunta haluaa herättää keskustelua muun muassa tietoturvakysymyksistä. Peltosen mukaan STETEn tehtävä on nimenomaan herättää keskustelua luvulla Ety-kokousta järjestämään perustettu toimikunta järjestää esimerkiksi "Tärkeä ja arvokas joukko" asioita, mutta myös olemaan metsässä maastovaatteet päällä, Ahokas sanoo. Ahokas kehuu MPKK:n yhteishenkeä ja liikuntamahdollisuuksia. Muut edut, kuten ilmainen majoitus, mahdollistavat keskittymisen opiskeluun. Kadetiksi pyrkiville hän antaa muutaman vinkin. Cooperista helpot pisteet pois, hyvin nukuttu yö auttaa. Kun tulee kokeeseen reippain mielin ja on oma itsensä, pärjää hyvin. keväällä Liettuassa Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen foorumin, jossa on tarkoitus käsitellä kansainvälisesti aiheita kyberturvallisuudesta suvaitsevaisuuteen. Nyt meitä kiinnostaa Valko- Venäjän tilanne. Toukokuun konferenssissa tullaan varmasti kiinnittämään huomiota ihmisoikeuskysymyksiin, mutta myös ympäristöasioihin. STETE on ulkoministeriön rahoittama järjestö, jonka toimintaa koordinoi suurimpien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva puhemiehistö. Tärkeää on, että puheenjohtaja ei ole ainoa, joka antaa lausuntoja. Puhemiehistö koostuu kansanedustajista, jotta he pystyvät omalta osaltaan tekemään vaikuttamistyötä erilaisissa yhteyksissä, Tuula Peltonen kertoo. Pekka Majurista TK-Tiedotuskillan puheenjohtaja Kuva: Henri Juvonen TK-Tiedotuskillan tämän vuoden tilaisuudet on jo alustavasti suunniteltu. Merkittävin on jo perinteeksi muodostunut vierailu puolustusministeri Stefan Wallinin luona. Koska TK-Tiedotuskilta on toiminut hyvin ja jäsenistö on tyytyväinen killan tapaan toimia, en missään tapauksessa lähde keksimään uutta ruutia. Lähden omalla esimerkillä kannustamaan muita killan jäseniä olemalla kaikissa tapahtumissa innolla mukana, Majuri linjaa. Majuri näkee TK-Tiedotuskillan merkityksen suurena tulevaisuudessakin. Tämän killan jäsenistöä ei tarvitse suurennuslasilla katsoa, että huomaa kyseessä olevan puolustusvoimillekin tärkeä ja arvokas joukko. Kuva: Akseli Muraja Eero Nurmi Pääesikunnassa työskentelevät ovat tammikuun puolivälistä tarvinneet kaksi erillistä kulunvalvontatunnistetta työpaikalla liikkuessaan. Epäkäytännölliseltä tuntuvan tilanteen syynä on käynnissä oleva puolustusvoimien valtakunnallisen turvallisuusvalvontajärjestelmän käyttöönotto, jonka ensimmäisiä kohteita ovat Pääesikunta ja Etelä-Suomen Sotilasläänin tilat. Turvallisuusvalvonnan kehittämishankkeen hankepäällikkö, insinööriyliluutnantti Tero Lampén, mistä hankkeessa on kyse? Pääesikunnan operatiivisen osaston johtaman turvallisuusvalvonnan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaa ja uusia puolustusvoimien käyttämää turvallisuusvalvontatekniikkaa. Turvallisuusvalvonnalla tarkoitetaan valvontajärjestelmien sekä vartiointihenkilöstön käyttöön perustuvaa kulun- ja tilojen val- uutisia muualta Rajavartiolaitos kiistää Ivalon terveysongelmat vontaa. Puolustusvoimien turvallisuusvalvonta koostuu tällä hetkellä useista kymmenistä paikallisista valvontajärjestelmistä. Nyt tehtävä uudistus vähentää niiden yhteismäärän kahteen valtakunnalliseen valvontajärjestelmään. Miten hanke näkyy henkilökunnalle? Turvallisuusvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmien käyttöönoton yhteydessä järjestelmien lukijat vaihtuvat ja henkilöstö saa uudet tunnisteet käyttöönsä. Siirtymävaiheen ajan henkilöstöllä on käytössään kaksi kulunvalvontatunnistetta, toinen vanhaan järjestelmään ja toinen uuteen. Viimeistenkin lukijoiden vaihdon jälkeen kerätään henkilöstöltä vanhat tunnisteet pois. Tavoitteena on, että vuonna 2014 turvallisuusvalvontajärjestelmät ovat yhteensopivia keskenään sekä muuhun puolustushallinnon turvallisuusvalvontatekniikkaan. Käyttäjä ei välttämättä tiedä, eikä hänen tarvitsekaan tietää, mitä teknistä järjestelmää hän kulloinkin käyttää. Lapin Kansan mukaan apulaiskomentaja Hannu Kärhä kiistää tiedon, että Ivalon rajakomppaniassa olisi sisäilmaongelmia, jotka aiheuttaisivat varusmiesten sairastumisia. Kasarmi on kohtuullisen hyväkuntoinen. Siihen ei ole suunniteltu remonttia. Vuoden 2011 lopussa tehtiin kasarmilla kuitenkin sisäilmamittauksia, joiden tuloksia ei ole vielä tullut. Tulokset osoittavat sitten, tarvitaanko esimerkiksi kanavien puhdistusta, kertoo Kärhä. Olemme tehneet varusmiesten keskuudessa terveydentilakyselyjä ja siellä ei ole tullut vastaan mitään sisäilmaongelmia, Kärhä sanoo. Lapin Kansa Uusi taistelutapa tulee vuonna 2013 Puolustusvoimat uusii kaikkien aselajien taistelutavan lähivuosina, uutisoi Kainuun Sanomat. Koulutuksessa aletaan muovaamaan entistä liikkuvampia ryhmiä, jotka käyttävät tehokkaasti hyväkseen viestintäteknologiaa. Pyritään pienemmällä joukkomäärällä suurempaan suhteelliseen tehokkuuteen taistelussa, tiivistää maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Taistelutapaa on valmisteltu pari vuotta teoreettisesti ja testattu joukkueen tasolla Pohjois-Karjalan prikaatissa viime vuodesta alkaen. Kesällä 2013 uusi taistelutapa tuodaan osaksi varusmiehen koulutusta komppaniatasolla. Jalkaväen osalta Kainuun prikaati kulkee edeltä, Parkatti kertoo. Kainuun Sanomat Afganistanin väkivaltaisuudet eivät ole kohdistuneet suomalaisiin Useilla paikkakunnilla Afganistanissa syttyneet väkivaltaiset mielenosoitukset eivät ole kohdistuneet suomalaisiin ja ruotsalaisiin rauhanturvaajiin, kertoo MTV3 verkkosivuillaan. Puolustusvoimien tiedotteen mukaan suurin osa ruotsalais-suomalaisesta osastosta on sijoitettu Camp Northern Lights -tukikohtaan Mazar-e Sharifin kaupunkiin, jossa ei ole esiintynyt mielenosoituksia. Väkivaltaiset mielenosoitukset syttyivät Afganistanissa sen jälkeen, kun kävi ilmi, että ISAF-joukot olivat hävittäneet koraaneja polttamalla Kabulin pohjoispuolella sijaitsevassa tukikohdassa. Useita mielenosoittajia on kuollut ja loukkaantunut yhteenotoissa Afganistanin turvallisuusjoukkojen kanssa. MTV Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla ruotuväki 5/2012 lyhyesti Venezuelalta polttoainetta Syyriaan Venezuelalainen öljytankkeri toimitti sisällissodan kourissa olevaan Syyriaan noin 38 miljoonan euron arvoisen diesellastin viime viikolla. Polttoainetta on epäilty käytettävän Syyrian armeijan kulkuneuvoissa. Polttoainetoimitus tulee tarpeeseen Syyrian valtiolle, jonka energiavarannot ovat huvenneet taistelussa kapinallisten vastarintaa vastaan. Länsimaiden ja Arabiliiton asettamat kaupalliset pakotteet ovat myös vaikeuttaneet tuontienergian saamista. Venezuelan presidentti, Hugo Chavez on ennenkin ilmaissut tukensa Syyrian presidentin, Bashar al-assadin hallitukselle. (Reuters 18.2.) RLu Sarvikuonoja suojellaan asevoimin Etelä-Afrikan hallitus on päättänyt uusista sarvikuonojen salametsästystä estävistä toimista. Etelä-Afrikan oikeusministerin mukaan noin 600 sotilasta lähetetään maan rajoille estämään metsästäjien toimintaa ja etenkin Kaukoidässä haluttujen sarvikuonon sarvien vientiä. Joukkoon kuuluu myös armeijan insinöörejä, joiden tehtävänä on kunnostaa Etelä-Afrikan ja Zimbabwen välistä raja-aitaa. Etelä-Afrikan ympäristöministeriön tietojen mukaan vuonna 2011 maassa tapettiin luvatta ennätykselliset 450 sarvikuonoa. (BBC 20.2.) VTa Espanjan armeijan koneet hakivat aarteen USA:sta Espanjan armeija lähetti kaksi kuljetuskonetta hakemaan satojen miljoonien arvoisen kolikkoaarteen Floridasta. Kolikkoja on yhteensä noin puoli miljoonaa ja niiden yhteisarvo on 350 miljoonaa euroa. Yhdysvaltalainen Odyssey Marine Exploration -yritys löysi 1800-luvulla uponneesta espanjalaisesta sota-aluksesta kolikot vuonna 2007 Portugalin edustalta. Viisi vuotta kestänyt oikeustaistelu päättyi, kun Yhdysvaltojen liittovaltion tuomari määräsi amerikkalaisyrityksen luovuttamaan kolikot Espanjalle. (Verkkouutiset 21.2.) HHa USA:n armeija mainostaa itseään yli 500 miljoonalla Yhdysvaltojen armeija sijoittaa satoja miljoonia dollareita mainostamiseen. Yhdysvaltojen laivasto on muun muassa yksi neljästä extremelajikisa X-Gamesin pääsponsorista. Tänä vuonna mainostuskuluihin käytetään 667 miljoonaa dollaria eli noin 505 miljoonaa euroa. Summa on silti vähemmän kuin edellisinä vuosina, kun Yhdysvaltojen hallinto leikkaa puolustuskustannuksia. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 mainostukseen käytettiin 12 prosenttia vähemmän rahaa. Yhdysvaltojen armeija mainostaa niin lehdissä, verkossa, tv:ssä kuin radiossakin. (The Atlantic 30.1.) TUr Syyria järisyttää koko Lähi-itää Konfliktista on tullut sisällissota, joka pitkittyessään voi vaikuttaa yllättävästi ympäröivään alueeseen. Kansainvälinen väliintulo näyttää voimakkaasta painostuksesta huolimatta yhä epätodennäköisemmältä. Sakari Nuuttila Maaliskuusta 2011 asti Syyriassa vallinnut sekasorto on jatkunut melkein vuoden, eikä loppua ole näkyvissä. Konfliktin vielä pitkittyessä mahdolliset seuraukset koko Lähi-idän kannalta voivat olla arvaamattomat. Syyrialla on erittäin keskeinen rooli Lähi-idässä. Uskonnolliset, etniset ja geopoliittiset konfliktit kohtaavat kaikki siellä, ja näin ollen Syyrian tapahtumat vaikuttavat kaikkeen ympärillä olevaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Timo Behr. Hajanainen vastarinta Sakari Nuuttila Suomalainen kapteeni Mika Kalmari on marraskuusta asti toiminut Golanin kukkuloilla Syyrian puolella UNTSO:n sotilastarkkailijana. Israelin ja Syyrian pitkään kiistan alla olleen alueen tulitaukolinjaa tarkkaileva Kalmari ei ole kuitenkaan välttynyt myös maan sisäisten konfliktien kokemiselta. Pystymme suorittamaan jokapäiväiset operatiiviset toiminnat pienin rajoituksin. Syyrian sisäinen turvallisuustilanne rajoittaa liikkumistamme jonkin verran, Kalmari kertoo. Uudistuksia haluavaa liikehdintää on ollut vireillä Syyriassa koko viime vuosikymmenen ajan, ja viime vuonna aktivistit näkivät arabikevään mahdollisuutena vaatia niitä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr. Syyrian levottomuudet ovat jatkuneet jo melkein vuoden ajan. Kuvassa mielenosoittajat protestoivat presidentti Bashar al-assadin hallintoa vastaan Homsin kaupungissa 13. tammikuuta YK ei ole lähettänyt rauhanturvaajia Syyriaan nykyisten kriisien hallintatehtäviin. Kalmari tarkentaakin, ettei UNTSO:n joukkojen mandaattiin kuulu maan sisäisten levottomuuksien tarkkaileminen tai niistä raportoiminen. YK:ta vastaan ei ole esintynyt minkäänlaista uhkaa, emmekä koe että meidät haluttaisiin täältä pois. Kalmarin mukaan joukot ovat tervetulleita Golanilla sekä pääkaupungissa Damaskoksessa, jossa sijaitsee sotilastarkkailijoiden pieni esikunta. Asumme muutaman muun suomalaisen sotilastarkkailijan kanssa Suomi-talossa kaupungin Kuva: Henri Juvonen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaesiupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan Syyriassa on tälläkin hetkellä käynnissä sisällissota, joka pahimmassa tapauksessa uhkaa jatkua useita vuosia. Konfliktin osapuolina ovat presidentti Bashar al-assadin johtamalle alawiitti-hallinnolle uskolliset tahot sekä toisaalta hänen valtaansa vastustavat, demokraattisia uudistuksia vaativat oppositiotahot, Mäkelä tiivistää. Oppositio ei taistelussaan Assadin syrjäyttämiseksi ole kuitenkaan yhtenäinen. Maan rajojen ulkopuolella, pääasiassa Turkissa, oleilevat Syyrian vastarintaneuvosto sekä Vapaan Syyrian armeija. Tämän lisäksi maan sisällä toimii kymmeniä paikallisia vastarintaneuvostoja. Opposition ongelma on se, että se on hajanainen ja keskenään riitaisa, eikä kykene koordinoimaan toimintaansa kansainvälisen yhteisön suuntaan, Mäkelä sanoo. Timo Behrin mukaan useat ulkoiset tahot yrittävät kannustaa oppositiota luomaan yhtenäisen rintaman. Etenkin Assadin hallintoa vastustavat Saudi-Arabia ja Qatar ovat Arabiliiton sisällä pyrkineet vahvasti tukemaan Syyrian opposition toimintaa. Iranin ja lännen välissä Syyrian konfliktissa kärjistyvät paitsi maan sisäiset ristiriidat myös koko Lähi-idän kannalta merkittävä ristiriita shiia- ja sunnimuslimien välillä. Vaikka Assadin shiioihin lukeutuvat alawiitit muodostavat vain 11 prosenttia Syyrian väestöstä, heillä on vahva yhteys Iranin shiiaenemmistöön. Syyrian rooli Iranin ja lännen vastakkainasettelussa on merkittävä. Se on Iranin tärkeä kumppani ja linkki Libanonissa toimivaan, ydinkeskustassa. Voimme käydä ulkona liikkumassa ja elää normaalia elämää, mutta Golania lukuunottamatta muutamaa kilometriä kauemmas ei ole asiaa. Kalmari toteaa, että kasvava paine etelästä ja pohjoisesta alkaa suuntautua Damaskosta kohti. Hän kertoo jo esikaupunkialueilla olleen kahakoita, mutta Golanilla tilanne näyttää melko rauhalliselta, ainakin toistaiseksi. Vaikka tällä hetkellä kaikki näyttää seesteiseltä, liekki voi leimahtaa Golanilla. En kuitenkaan usko, että se on ensimmäinen paikka, jossa se leimahtaisi, kapteeni sanoo. Iranin tukemaan Hizbollahiin, Behr toteaa. Mäkelä muistuttaa, että Iranin ja Syyrian välillä on vuodesta 2006 asti ollut keskinäisen puolustuksen ja avunannon sopimus, jonka perusteella Iran on lähettänyt sotilaan vahvuisen Vallankumouskaartin osaston Syyrian hallinnon avuksi. Myös Hizbollahin sotilaiden on arveltu taistelevan Assadin riveissä. Kansainvälinen väliintulo on epätodennäköistä Iranin kasvavaa valtaa vastustavat Yhdysvallat ja Persianlahden sunnivaltiot näkisivät mielellään sen tärkeän liittolaisen kaatuvan. Arabiliitto on yllättänyt aktiivisuudellaan Syyrian tilannetta kohtaan, mutta johtoasemassa ovat selvästi olleet Persianlahden valtiot. Alawiittihallinnon vihollisina ne ovat vahvasti kannattaneet tarkkailuoperaatioita, YK:n turvallisuusneuvoston neuvotteluja ja rauhanturvaajien lähettämistä siviilien turvaksi, Behr sanoo. Arabiliiton ehdottamat operaatiot eivät kuitenkaan ole ottaneet tuulta alleen, ja YK:n väliintuloa rajoittavat muun muassa Venäjän ja Kiinan voimakkaat vastalauseet. Akuutein ongelma on pakolaisten kasvava määrä. Sisällissodan pitkittyminen lisää riskiä sen laajenemisesta muihin valtioihin, ennen kaikkea Libanonin suuntaan, Mäkelä arvioi. Myös Behr uskoo, että konflikti voi näillä näkymin jatkua vielä erittäin pitkään. Syyria on pattitilanteessa jossa mikään osapuoli ei ole tarpeeksi vahva kukistamaan toista, eikä kansainvälistä väliintuloa ole odotettavissa. Mahdollisen ratkaisun olisi tultava neuvottelun kautta, johon sekä oppositio että hallitus osallistuisi. Tällä hetkellä kumpikaan ei tosin ole halukas istumaan saman pöydän ääreen. UNTSO:n sotilastarkkailijat konfliktin sivustaseuraajina YK:lla on vireillä rauhanturvaoperaatioita Syyriassa, vaikka nykyisen konfliktin takia niitä ei olekaan lähetetty. Damaskoksen katukuvassa näkee paikallisia turvallisuushenkilöitä ase olalla lähes joka kadunkulmassa, kuvailee UNTSO:n rauhanturvaajana Syyriassa toimiva kapteeni Mika Kalmari. Kuva: Lehtikuva Kuva: Mika Kalmari

7 ruotuväki 5/2012 reportaasi 7 Kuvat: Akseli Muraja Laivaston komeat lomapuvut toivat Turun Klassikon lukion Wanhojen tansseihin sotilaallista ja merellistä elementtiä. Matruusi ja herrasmies Pansion varusmiehet osallistuivat Wanhojen tansseihin Turun lukioissa. Merimiesten jalat pysyvät vakaina niin laivan kannella kuin tanssilattiallakin. Sakari Nuuttila On Wanhojen päivä Turun Klassikon lukiossa, mutta parketilla pyörivien tanssijoiden perinteisen pukuloiston seasta erottuvat näissä tansseissa myös laivaston lomapukujen kiiltävät napit. Ei mikään frakki vedä vertoja noiden puvuille, valokuvaaja tuhahtaa. Kolmessa turkulaisessa lukiossa tanssi tänä vuonna yhteensä 24 Saaristomeren meripuolustusalueen varusmiestä prässätyissä lomapuvuissaan. Laivastounivormun maagisen magneettisen vaikutuksen tietävät kaikki, joten ensimmäisenä on otettava selvää, tuntevatko pahaisiin frakkeihin pukeutuneet lukiolaistanssijat asemansa uhatuksi komeiden tulokkaiden rinnalla. Ei ne mitenkään uhkaavia ole, lähinnä ihan sympaattisen näköisiä, perinteiseen mustaan frakkiin sonnustautunut Juha Hovikoski naurahtaa. Itse asiassa näyttivät vähän pelästyneiltä ekoissa harjoituksissa, Olavi Viitanen lisää. Ryhdikkäitä ja kohteliaita kavaljeereja Koska tyttöjä on miltei poikkeuksetta kaikissa Suomen lukioissa enemmän kuin poikia, Wanhojen tansseissa päädytään usein luoviin ratkaisuihin kavaljeerien löytämisessä. Kun lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat ja muiden koulujen kaverit on otettu käyttöön, Turussa ollaan perinteisesti turvauduttu paikallisen varuskunnan auliiden nuorten miesten tarjontaan. Järjestelyissä on ollut hommaa, kun aikataulut on täytynyt sovittaa yhteen sekä koulujen että meidän koulutuksen kanssa. Lopulta päästiin osallistumaan vain kahteen harjoitukseen ennen näitä varsinaisia tansseja, sanoo varusmiesten osanottamista järjestänyt merisotilastoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Antti Järveläinen. Haasteita tuottivat aikataulujen lisäksi kyyditysten järjestäminen, mutta komppanioiden päälliköt ja joukko-osaston komentaja suhtautuivat osallistumiseen myönteisesti. Vapaaehtoisia tanssijoitakaan ei ollut vaikea löytää halukkaita oli reilusti yli varuskunnan salliman määrän. Klassikon lukion liikunnanopettaja Sari Tättilä kertoo lähettäneensä viime syksynä varuskuntaan viestiä siitä, että tanssitaitoisille varusmiehille olisi jälleen tarvetta. On mahtava kansalaispalvelus saada komeat kavaljeerit neidoille, ja suuri kiitos siitä kuuluu varuskunnalle. Ammattitason osaajia Ennen ensimmäisiä tansseja merimiehet ovat suppeasta harjoittelustaan huolimatta itsevarmoja taidoistaan. Ehkäpä merivoimissa on jotakin, mikä tarjoaa jo valmiiksi edellytykset rytmiaskelille. Kyllähän se näkyy, että me vedetään ammattilaistasolla. On siistiä palata entiseen lukiooni fiilistelemään tansseja, vaikken olekaan enää Wanha. Tai no, nythän sitä vasta ollaankin vanhoja, jo kolmatta kertaa tansseihin osallistuva alikersantti Konsta Lövgren korjaa. Merimiehet paritettiin pituuden perusteella. Monet tytöt haluavat merimiehen kavaljeerikseen, ovathan he ryhdikkäitä ja kohteliaita, sanoo Lövgrenin tanssipari Marie Adolfsson. Liikunnanopettaja Sari Tättilä on tottunut kouluttamaan varusmiehiä pistämään jalalla koreasti. Tytöt eivät kuitenkaan saaneet itse valita haluamaansa merimiestä, vaan parit muodostettiin pituuden mukaan. Eikä! Nythän sinne lehteen tulee, että "merimiehet paritettiin pituuden perusteella", Lövgren huudahtaa. Valtion tarjoama palvelu? Voisi kuvitella, että tyttöjen keskuudessa on kova tappelu siitä, kuka saa kavaljeerikseen sotilaallisen nuoren miehen. Ei kannata laskea sen varaan, koska ei voi tietää, tuleeko sellainen pariksi vai ei, Annastiina Karvanen toteaa. Merimiesten daamit myöntävät, että erikoiset kavaljeerit aiheuttivat pientä jännitystä ennen tansseja. Vähän jännitti että meneeköhän tämä hyvin, kun pääsivät kuitenkin vain kaksi kertaa harjoittelemaan, Sini Lindström sanoo. Ihan hyvin se meni, eikä haittaa, vaikkei menisikään täydellisesti, Wilma Tuominen vakuuttaa. Vielä on pakko kysyä tytöiltä toiveikkaasti, kumpi on komeampi: meri- vai maavoimien univormu? Vastausta ei ikävä kyllä tarvitse kauan miettiä. Ehdottomasti merivoimien! Turun Logomo-salissa tanssitun viimeisen valssin jälkeen Pansion merimiehet kokoontuvat vielä yhteiskuvaan. Tämän jälkeen tuntuu kyllä pahalta mennä kasarmille ja vetää maastopuku päälle, viikonloppunsa varuskunnassa viettävä matruusi Lasse Holopainen harmittelee. Tanssit on tanssittu ja varusmiehet ovat saattaneet sotilaallisesti päätökseen yhden mukavimmista palvelusajan komennuksistaan. Herää kuitenkin kysymys, voisiko kavaljeerien järjestämisen puolustusvoimien puolesta nähdä eräänlaisena valtion tarjoamana palveluna lukiolaistytöille. Jos tämä on valtion palvelu, niin hyvä palveluhan se on! Marie Adolfsson naurahtaa. Tanssiparit Marie Adolfsson ja alikersantti Konsta Lövgren sekä Veera Riihonen ja ylimatruusi Otto Tuononen odottavat jännittyneinä tanssien alkamista.

8 8 RUOTUVÄKI 50 VUOTTA ruotuväki 5/2012 Puoli vuosisataa TEKSTI TANELI URMAS ULKOASU JUUSO SALAKKA Viidestoista päivä maaliskuuta vuonna 1962 ilmestyi ensimmäinen numero Ruotuväkeä. Sen jälkeen on tullut ulos 1094 lehteä viidellä vuosikymmenellä. Ulkoasu on muuttunut aikojen mukana, mutta aiheet ja kohderyhmät ovat pysyneet pitkälti samanlaisena. Myös lehden tekijät ovat olleet aina samaa porukkaa: Ruotuväen sivuja ovat täyttäneet kuvilla ja tekstillä viidenkymmenen vuoden ajan varusmiestoimittajat, -kuvaajat ja -graafikot. Lehtemme menneisyydestä löytyy hämmästyttävä määrä varusmiehiä, jotka ovat nousseet omien alojensa huipulle. Journalisteille varusmiespalvelus puolustusvoimien uutislehdessä on omiaan, mutta myös politiikan, talouselämän ja kulttuurin piiristä löytyy vanhoja ruotuväkeläisiä. Ruotuväessä on palvellut muun muassa niin entinen puolustusministeri, nykyinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies kuin bisnesvaikuttaja Jari Sarasvuokin. Tällä aukeamalla esitellään muutamia merkittäviä ruotuväkeläisiä. Varusmiestoimittajasta päätoimittajaksi Kuva: Akseli Muraja Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola tuli toimittajaksi Ruotuväki-lehteen vuonna 1991, kun Neuvostoliitto oli romahtanut. Muistan, kun menin junalla Tikkakoskelta Helsinkiin alokasajan jälkeen, ja näin uutisissa Jeltsinin seisovan tankkien päällä, hän kertoo. Mervola aloitti varusmiespalveluksensa tavallista vanhempana. Hän oli 26-vuotias astuessaan palvelukseen Tikkakoskella Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa. Menin armeijaan aika pitkien lykkäysten jälkeen. Taisin olla jo käytännössä aika valmis maisteri ja väitöskirjatyö oli alkamassa. Opiskelin Jyväskylässä historiaa, journalistiikkaa, taloustieteitä ynnä muuta, ja tietenkin oli ajatus, että haen Ruotuväkeen. Pitkä journalistiura Pekka Mervola on toiminut Keskisuomalaisen päätoimittajana vuodesta Ei ollut yllätys, että Mervola pääsikin toimittajaksi, sillä aiempaa lehtikokemusta oli jo. Olin ollut täällä Keskisuomalaisessa pari kesää ja Uudessa Suomessa ja Hesarissa muutaman kesän. Sittemmin tohtoriksi sanomalehtien ulkoasuhistoriasta väitellyt Mervola on ollut muun muassa Keskisuomalaisen politiikantoimittaja ja Sunnuntaisuomalaisen eli viiden sanomalehden yhteisen sunnuntaisivuston toimituksen vetäjä. Vuodesta 2001 olin Karjalaisen vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Ja nyt vuodesta 2008 olen ollut Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja. Suomen varuskunnat tutuiksi Moni muukin entisistä Ruotuväen toimittajista on jatkanut journalistin uralla ja päässyt korkeallekin. Pekka Mervolankin palvelustovereista löytyy muun muassa yksi päätoimittaja. Olin Ilkka-lehden nykyisen päätoimittajan Matti Kalliokosken kanssa osittain samaan aikaan palveluksessa. Yövyttiin Kaartissa niin, että Matti oli yläpetillä ja minä olin alapetillä. Mervolan niin kuin monen muunkin ruotuväkeläisen muistot varusmiesajalta ovat positiivisia. Sain reissata ympäri Suomea juttumatkoilla. Jos sai järjestettyä matkat hyvin yöjunilla, sai nukkua valkoisilla lakanoilla. Ei tarvinnut itse pedata punkkaa, hän nauraa. Pääsin käymään yhtä tai kahta lukuun ottamatta jokaisessa Suomen varuskunnassa. Sehän on upea kokemus. Erilainen näkökulma Mervolan mukaan Ruotuväessä pääsi tutustumaan puolustusvoimien toimintaan aivan eri näkökulmasta kuin tavallinen sotamies. Hän kokee myös saaneensa aivan konkreettista hyötyä palveluksestaan myöhemmän uran kannalta. Siinä pääsee näkemään puolustusvoimien vahvuuden, että asiat hoituvat ja ovat kunnossa, mitä ei aina jossain metsäleirillä ehkä näe. Oppi ymmärtämään paljon paremmin puolustusvoimien toimintaa ja tapoja. Sittemmin olen käynyt työn puolesta valtakunnallisen maanpuolustuskurssin, joka on huikean hyvä näyteikkuna maanpuolustukseen, mutta mielestäni Ruotuväki-lehti oli selkeästi parempi ja opettavampi kokemus! "Mielestäni Ruotuväkilehti oli selkeästi parempi ja opettavampi kokemus!" Levikkisihteeristä musamoguliksi Vasilij "Gugi" Kokljuschkin sanoo vaihtaneensa kotonaan kieliä akustiseen kitaraan ennen haastattelua. Vanhempi polvi muistaa Kokljuschkinin Topmost-yhtyeestä 60-luvulta ja nuorempi mahdollisesti tosi-tv-sarja X-Factorin tuomaristosta. Hän toimi myös Universal Musicin Suomen toimitusjohtajana ennen eläköitymistään. Mutta Kokljuschkin oli myös Ruotuväki-lehdessä levikkisihteerinä vuonna Palvelukseen lehteen hän päätyi sattumalta. Olin Isosaaressa alokasajan ja aliupseerikoulun. Olisin kyllä halunnut myös RUK:hon, mutta tulin tosi kipeäksi. Olin pitkän aikaa Tilkassakin, Gugi kertoo. Aliupseerikoulua ei voinut enää jatkaa, mutta joku vihjaisi, että kannattaisi hakea Ruotuväkeen. Se sopi hyvin, sillä muusikkona hän heitti myös keikkaa sotilaskohteissa, kuten Tilkan sotilassairaalassa. Meillä oli trio, jossa oli läskibasso, viulu ja minä soitin kitaraa ja lauloin. Totta kai huomasi, että se oli Tilkan potilaille tärkeää, kun kävi soittamassa heille. Ruotuväessä palveli vajaa kymmenen vuotta Kokljuschkinin jälkeen myös hänen pikkuveljensä Peter, joka on hänkin musiikkibisneksessä. Hänet tunnetaan Haloo Helsinki! -yhtyeen managerina. Gugi Kokljuschkin muistetaan 1960-luvulta Topmostyhtyeen laulajana. Kuva: Henri Juvonen

9 ruotuväki 5/2012 RUOTUVÄKI 50 VUOTTA 9 Kuvaillen ympäri Suomen Joku vuosi sitten tuli tarjous, että "tilaa kaverillesi Ruotuväki". Soitin toimitukseen ja kysyin, että voiko lehden tilata ulkomaille.tilasin Ruotuväen veljenpojalleni New Yorkiin, kertoo Savon Sanomien kuvatoimituksen esimies Jukka Gröndahl. Gröndahl oli Ruotuväen valokuvaaja vuonna Myös Gröndahlille oli selvää, että puolustusvoimien lehti oli hänelle paras palveluspaikka.armeijan harmaisiin astuessaan hänellä oli työkokemusta alalta jo muutama vuosi. Ensimmäiset kuvat lehtityössä tulivat 1977, kun olin kesäkuvaajana Savon Sanomissa, Gröndahl kertoo. Opiskelin sitten Oulussa, ja 80-luvun alussa pääsin Helsingin Sanomien Oulun aluetoimistoon freelance-kuvaajaksi. Tein satunnaista keikkaa, mutta niitä rupesi tulemaan enemmän ja enemmän, kunnes tästä tuli työ. Tahti oli leppoisa Aliupseerikoulun jälkeen Gröndahl siirtyi alkuperäisestä palveluspaikastaan Pohjan Prikaatista, Oulusta Helsinkiin, Ruotuväkeen. Silloin oli päätoimittajana komentajakapteeni Tapani Talari. Olin lähettänyt työnäytteitä hänelle jo kun menin inttiin ja hän oli näyttänyt vihreää valoa, että kannattaa hakea, Gröndahl sanoo. Se tuntui tosi hyvältä, että pääsi tekemään sellaista hommaa, josta oli jo jonkin verran työkokemusta. Vaikka Gröndahl oli ainoa kuvaaja siihen aikaan, ei kiire tuntunut ylitsepääsemättömältä. Tahti oli leppoisa ja se oli kivaa. Silloin majoituttiin Mechelininkadulla ja toimitus oli Mariankadulla. Kävelymatkalle sattuivat Kauppatorin kahvilat, siinä saattoi aina mennen tullen pysähtyä, hän nauraa. Reissun päällä Ensimmäiset lehtikuvat Jukka Gröndahl otti vuonna 1977 Savon Sanomiin, jossa hän on nykyään kuvatoimituksen esimiehenä. Gröndahlin mukaan palvelus valokuvaajana Ruotuväessä ei kuitenkaan ollut pelkästään leppoista ajanvietettä. Kyllä siinä tietyt paineet on yhtä kaikki. Pitäähän sitä saada aikaan se juttu ja ne kuvat. Eikä kukaan halua päästää käsistään ihan mitä vaan. Ruotuväen palveluksessa pääsee kiertämään ympäri Suomea. Eniten reissun päällä ovatkin juuri valokuvaajat. Toimintaa tasapainotti Gröndahlin mukaan hyvä päätoimittaja. Komentajakapteeni Talari oli vanhan ajan herrasmies. Hän osasi rauhalliseen tahtiin johtaa toimitusta. Porukka tiesi tarkkaan mitä tehdään, milloin mennään Dragsvikiin ja milloin Sodankylään. Kuvatoimituksien esimiehenä Kuva: Akseli Muraja "Kävelymatkalle sattuivat Kauppatorin kahvilat, siinä saattoi aina mennen tullen pysähtyä." Kotiuduttuaan Jukka Gröndahl sai pian vuonna 1985 vakituisen paikan Helsingin Sanomista kuvaajana, ja samoissa hommissa hän oli vuoteen 1994 asti. Silloin häntä pyydettiin Helsingin Sanomien kuvatoimituksen esimieheksi. Siinä hommassa olin 7 vuotta. Sitten palasin Hesarin kuvaajaksi, jonka jälkeen 2006 avautui työpaikka Savon Sanomissa kuvatoimituksen esimiehenä. Gröndahlin mukaan Ruotuväki-palveluksesta on ollut hyötyä myös hänen kuvaajanuransa kannalta. Hän muistelee, että muun muassa Helsingin Sanomien nykyinen kuvatoimituksen esimies Markku Niskanen on entinen ruotuväkeläinen. Itsenäiseen työskentelyyn annettiin mahdollisuus. Piti ottaa vastuu kulloisestakin tehtävästä, eikä niillä reissuilla voi oikein keneltäkään muulta kysyä neuvoa. Kaikki piti hoitaa itse. Jukka Gröndahl lukee edelleen Ruotuväkeä, jos sille riittää aikaa. Etenkin kuvia on hyvä arvioida. Ovathan tekniikka ja nuorten kuvaajien kuvankäsittely- ja kuvaamistaidot menneet aivan huimasti eteenpäin. Lehteen valikoituu alalla jo työskennelleitä ihmisiä, Gröndahl kehuu. Kuva: Toni Kysenius Ruotuväestä Rovioon Oon ollut vuoden verran Roviolla, tällä hetkellä olen titteliltäni Lead Artist. Käytännössä katselen päältä kaikkia meidän projekteja, on ne sitten pelipuolen tai julkaisupuolen juttuja, mitä ikinä. Toni Kysenius kertoilee työstään Rovio-firmassa, joka on tunnettu Suomen tämän hetken kovimmasta vientituotteesta: Angry Birds -pelistä. Paitsi mobiilipeligraafikko, Kysenius on myös Ruotuväen graafikko vuodelta Olin lähettänyt silloiselle päätoimittajalle, Jussi Viljaselle hakemuksen etukäteen. Olin sitten suuren harmituksen vallassa, kun jouduin kuitenkin menemään vielä Vekaranjärvelle puoleksi vuodeksi, Kysenius sanoo. Hän oli käynyt Taideteollisessa korkeakoulussa graafisen suunnittelun linjan ja tehnyt mainostoimistohommia, joten ala oli jo ennestään tuttua. Se lähtö Ruotuväkeen oli sitten aika hauska, kesken jonkun metsäleirin. Yksikön kapteeni tuli hakemaan meitä, eikä ollut sitten kauhean puheliaalla tuulella, kun oli joutunut taksikuskiksi solttupojille. Oltiin aika fiiliksissä. Räjähtävä eduskuntatalo ja muuta grafiikkaa Graafikon tehtävät olivat kymmenisen vuotta sitten pitkälti samanlaiset kuin nykyään. Pääasiassa graafikon vastuulla olivat silloinkin keskiaukeaman ja vapaalla-sivun taitto sekä satunnaiset uutisgrafiikat. Leffafanina Kysenius kirjoitti myös muutaman elokuva-arvostelun. Jossain numerossa puhuttiin strategisista iskuista. Kansikuvaan Kyseniuksen kuvamanipulaatio vuoden 2000 toukokuun Ruotuväen kanteen. laitettiin räjähtävä eduskuntatalo Se oli hauska juttu tehdä, Kysenius nauraa. Siitä kyllä keskusteltiin jonkin verran, että voiko noin tehdä. Laitettiin vaan isolla kuvan reunaan "kuvamanipulaatio". Kysenius on myös Ruotuväen nykyisen ulkoasun takana. Uusi ulkoasu suunniteltiin lehden 40. juhlavuotena, eli 10 vuotta sitten. Siitä oli varmaan jo puhetta, kun olin palveluksessa. En muista tarkkaan, miten se asia meni, mutta olin jo töissä muualla silloin. Koetettiin katsoa mallia maailmalta muista vastaavanlaisista lehdistä, otsikot muutettiin ja muutenkin tehtiin vähän ajanmukaisemmaksi sitä ulkoasua. Vihaiset linnut Pian palveluksen jälkeen Toni Kysenius päätyi mobiilipelipuolelle graafikoksi. Hän kertoo olleensa mukana noin 60 pelin tekemisessä, ja nyt viimeisimmän vuoden Roviolla. Voi päätellä, että Kysenius on varsin kova nimi peligraafiikan puolella. 22. maaliskuuta tulee seuraava kokonaan uusi peli, Angry Birds Space, ja mä olen siinä ollut päägraafikkona. Tämän vuoden jääkiekon mm-kisojen tunnushahmon Hockey Birdin olen suunnitellut. Kysenius sanoo selailevansa edelleen Ruotuväkeä ja katselevansa uusien graafikoiden juttuja. On hauska nähdä aina toimituksen vaihtuessa, miten se graafikon jälki vaihtuu. Entinen Ruotuväen graafikko Toni Kysenius on suunnitellut jääkiekon MM-kisojen maskotin Hockey Birdin. Kuva: Akseli Muraja

10 10 kentällä ruotuväki 5/2012 lyhyesti Suomi ja Saksa jakoivat kuljetuskoneosaamista Suomen ja Saksan ilmavoimat jakoivat tietotaitoaan kuljetuskoneiden lentotoiminnasta Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen isännöimässä Heavy Duty harjoituksessa. Tukilentolaivueen komentaja, everstiluutnantti Kimmo Hyvärisen mukaan Lapissa järjestetyssä viikon mittaisessa harjoituksessa vaihdettiin kokemuksia liittyen koulutukseen ja operointiin. Saimme lyhyenkin harjoituksen aikana tietoa saksalaisten kokemuksista kuljetuslentotoiminnasta kriisisinhallintatehtävissä. Toiveemme on, että hyvässä yhteistyössä päästään jatkamaan, Hyvärinen sanoo. SNu Sotilas-5-ottelun MMkisat ensimmäistä kertaa Suomeen Puolustusvoimat järjestää elokuussa 2012 Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton (CISM) sotilas- 5-ottelun maailmanmestaruuskilpailut. Kilpailut järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Kilpailun teknisen johtajan, kapteeni Henri Rauhamäen mukaan kilpailujärjestelyt ovat hyvässä vaiheessa. Suomi on tunnettu kilpailujärjestäjä ja olemme hyvin menestyneet siinä. Tähän pyritään edelleen. TUr Kapteeniluutnantti Åbergista vuoden turvallisuuden tekijä Puolustusvoimien turvallisuuden tekijä kiertopalkinto myönnettiin kapteeniluutnantti Juha Åbergille Merivoimien Esikunnasta. Jaettava palkinto toimi Åbergin kohdalla huomionosoituksena pitkäaikaisesta työstä. Åbergia kuvailtiin turvallisuustekniikan ja sidosryhmäturvallisuuden erikoisosaajaksi. Åberg on yksi puolustusvoimien kärkiosaajista. Hänen roolinsa koko puolustusvoimia koskevissa turvallisuusalan työryhmissä ja selvitystöissä on ollut merkittävä, kuvaili Pääesikunnan operatiivisen osaston turvallisuussektorin johtaja, everstiluutnantti Jussi Tudeer. HHa Loukkaantuneita rauhanturvaajia sairas- ja veljeskoteihin? Puolustusministeri Stefan Wallin esittää, että sotaveteraanien sairas- ja veljeskoteja voitaisiin käyttää loukkaantuneiden rauhanturvaajien kuntouttamiseen. Sotaveteraanien huvetessa veljeskodeille etsitään uutta käyttöä, ja Wallinin mukaan yksi tai kaksi voitaisiin ottaa käyttöön rauhanturvaajille. Hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan koteja voitaisiin käyttää myös muun muassa vanhusten ennaltaehkäisevään kuntoutukseen. Valtiokonttorin ja sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan erilaisten kuntoutuspalvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa. HHa Lomakuljetus, käytä! Särmänä liikenteessä -kampanjassa korostetaan nyt turvavöiden käyttöä. Puolustusvoimat käyttää yli 11 miljoonaa euroa varusmiesten lomakuljetuksiin. Taneli Urmas Varusmiehiä valistetaan edelleen liikenneturvallisuudesta. Liikenneturvan, puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteisessä Särmänä liikenteessä -kampanjassa painotetaan nyt turvavöiden käyttöä linja-autoissa. Helmikuun ajan sotilaspoliisit tarkastavat lomakuljetuksien turvavyön käyttöä kymmenessä eri varuskunnassa. Viime vuonna virallisesti osaksi varusmieskoulutusta liitetty kampanja suosittelee käyttämään puolustusvoimien tarjoamia lomakyytejä. Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan Särmänä liikenteessä on kaikkein merkittävin nuoriin kohdistuva liikenneturvallisuushanke. Kampanjalla tavoitetaan valtava joukko nuoria. Missään muussa yhteydessä emme tavoita juuri tätä kohderyhmää yhtä kattavasti. Turvavöitä tulee käyttää Turvavöiden käyttö on nyt otettu tapetille, sillä vaikka niiden käyttö myös linja-autoissa on ollut lain mukaan pakollista vuodesta 2006, kaikki eivät niitä käytä. Vielä on ihmisillä paljon totuttelemista siinä, että myös linja-autoissa tulee käyttää turvavöitä. Ehkä jotkut ajattelevat, että linja-autojen korkeiden penkkien välissä pysyy turvassa, mutta silloin ei kyllä tunneta fysiikan lakeja, Tarvainen toteaa. Hänen mukaansa nuoret perustelevat turvavyön käyttämättömyyttä muun muassa unohtamisella. Yhdeksi syyksi on mainittu myös se, etteivät kaveritkaan käytä. Nuorten pitäisi pitää huoli siitä, että myös kaveri laittaa sen vyön kiinni. Liikenneturvallisuuden suhteen Suomen sijoitus eurooppalaisessa vertailussa on viime vuosina heikentynyt. Nuoret ovat Tarvaisen mukaan liikenneonnettomuuksien riskiryhmää. Nuorten ikäryhmässä vuotiaat on kaksi selvää piikkiä. Aiemmin selkeä huippu oli vuotiaissa, juuri ajokortin saaneissa. Nyt viime vuosien mopobuumi on nostanut vuotiaiden ryhmän korkealle henkilövahingoissa. Tietyt piirteet toistuvat nuorten kolumni Vekaranjärveltä lähtee joka perjantai keskimäärin linja-autollista varusmiehiä eri suuntiin. liikenneonnettomuuksissa. Huomattava ylinopeus on yleistä, usein auto on täynnä ikätovereita eikä turvavyötä käytetä niin yleisesti kuin muissa ikäryhmissä. Usein alkoholi on mukana kuvioissa, Tarvainen toteaa. Lomakuljetuksia suositellaan käyttämään Esimerkiksi Suomen suurimmasta 33 vallankumousta minuutissa Se mikä ei kulje eteenpäin, peruuttaa taaksepäin. Arabikevät, josta tuli kesä, syksy ja talvikin, jatkuu yhä. Vaikka taistelut ovatkin tauonneet useimmissa maissa, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden vallankumoukselliset ovat vaikeiden aikojen edessä, mikäli mielivät säilyttää vallankumouksensa. Ongelma on, että vallankumous on syrjäyttänyt presidentti Hosni Mubarakin, mutta ei hänen hallintoaan, toteaa egyptiläinen kirjailija Alaa al-aswany. Hän kirjoittaa, että Egyptin vallankumous epäonnistui jo viime vuoden helmikuussa, kun Mubarakin erottua mielenosoittajat juhlivat ensin voittoaan ja lähtivät sitten kotiin. Jäljelle jäi valtatyhjiö, jonka täyttivät nopeasti sotilashallinnon edustajat, entisen presidentin vanhat tukijat. Mubarakin eroamisen jälkeen vallankumoukselliset jakautuivat varuskunnasta Vekaranjärveltä lähtee joka perjantai usein yli varusmiestä viikonloppulomilleen. Jos kaikki lähtisivät henkilöautoillaan samaan aikaan lomille, luultavasti väsyneinä, olisi liikenneonnettomuuksien riski melkoinen. Varusmiehille pyritään luomaan puitteet siihen, että joukkoliikennettä voi käyttää ja että sen käyttö on turvallista, kertoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Puolustusvoimat käyttääkin merkittävän summan rahaa vuosittain varusmiesten lomakuljetuksiin. Lomakuljetuksiin satsataan 11,5 miljoonaa euroa vuodessa, joista 8,3 miljoonaa käytetään linja-autokuljetuksiin, Suurnäkki sanoo. Vekaranjärveltä lähtee keskimäärin lomabussia perjantaisin eri suuntiin. Liikenneturvallisuus otetaan huomioon liikennöitsijöitä kilpailutettaessa. Meillä on kolme kriteeriä linja-autoille: turvavyöt, wc ja ilmastointi. Näiden pitää olla kunnossa niissä linja-autoissa, joissa meidän varusmiehemme matkustavat, Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Ahti Kurvinen kertoo. Kuljetuksista yritetään tehdä mahdollisimman joustavia, jotta varusmiehet pääsisivät mahdollisimman lähelle kotipaikkaansa. Nopeus ja kätevyys houkuttelevat käyttämään lomakuljetuksia. Toki päiväohjelmien ennakkosuunnittelussa otetaan huomioon myös se, ettei varusmies lähde väsyneenä rattiin, jos hän kuitenkin käyttää omaa autoa. Jos leiriltä tullaan perjantaina, lomille lähdetään vasta lauantaina, Kurvinen sanoo. Kuva: Juuso Salakka Kampanja on virallinen osa koulutusta Insinöörikomentajakapteeni Suurnäkin mukaan Särmänä liikenteessä -kampanja on osoittautunut hyväksi. Kampanja aloitettiin vuonna 2009 ja viime vuonna se vakinaistettiin osaksi koulutusta. Kampanja tavoitti viime vuonna noin varusmiestä, eli noin 80 prosenttia viime vuoden toisesta saapumiserästä. Varusmiehille koulutuksia pitävät varusmiesjohtajat, joiden opettamiseen puolustusvoimat saa apua Liikenneturvalta. Särmänä liikenteessä näkyy myös sotilaskodeissa julisteina ja pöytäständeinä. Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan kampanjalla pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Nuoret tietävät keskeiset liikennesäännöt. Ei ole kysymys siitä, etteikö tiedettäisi mitä stopmerkki ja kärkikolmio tarkoittavat. Tarvainen pitää tärkeänä, että tiedot, joita varusmies oppii kampanjan myötä, siirtyisivät mukana myös lomille ja reserviin. Toivoisin, että liikenneturvallisuus säilyisi puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton ohjelmissa jatkuvana huomionarvona, ettei tämä olisi vain ohimenevä kampanja. Sakari Nuuttila > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi kahteen leiriin, keskenään kinasteleviin islamisteihin ja liberaaleihin. Kääntyessään toisiaan vastaan vallankumouksen osapuolet unohtivat, ettei Mubarakin hallinto ollut vielä kaatunut. Samaten esimerkiksi Libyan väliaikaishallinto on joutunut arvostelun kohteeksi aiheuttamansa verenvuodatuksen takia, joka ei poikkea paljoa edeltävän hallinnon voimakeinoista. Muistettava on, että myös Muammar Gaddafi oli kerran vallankumouksellinen, joka tarjosi uutta suuntaa mädäntyneen monarkian tilalle. Eräs tuttavani vertasi kerran tätä prosessia vinyylilevyyn, jonka pyörimisvauhti on soitettaessa 33 revolutions per minute. Nopealla vauhdilla toistuvat kierrokset, englannin kielellä myös vallankumoukset, kuvastavat vertauksessa sitä, kuinka ennen pitkää jokainen vallankumous joutuu vastavallankumouksen kohteeksi tai muuttuu aivan samanlaiseksi kuin sitä edeltänyt järjestelmä. Yhtenä harvoista historian vallankumouksellisista Mao Zedong ymmärsi tämän kuvion, ja onnistui myös käyttämään sitä hyväkseen. Puheenjohtaja arvosteli Neuvostoliittoa siitä, että bolševikkien vallankumouksen annettiin byrokratisoitua ja unohtaa vallankumoukselliset juurensa. Hän itse uskoi jatkuvaan vallankumoukseen, joka kehittyisi ja muuttuisi lakkaamatta, sillä se mikä ei kulje eteenpäin, peruuttaa taaksepäin. Maon kulttuurivallankumouksen kaltaisia hirmutekoja en arabikevään tuoreiden hallitsijoiden agendalle luonnollisesti toivo. Tästä huolimatta uuden järjestelmän jatkuvuuden takaaminen taistelun päätyttyä on aivan välttämätöntä, jotta tarpeellisista muutoksista tulisi myös pysyviä.

11 ruotuväki 5/2012 kentällä 11 Kulttuuria vanhuusiällä palveluksessa Kirjallisuuspiiri tuo vaihtelua Tampereen Tammenlehväkeskuksen arkeen. Vapaaehtoistoiminta on olennaista vanhusten hyvinvoinnille. Jan Telford Toisilleen tuttu porukka kokoontuu jälleen Tampereen Tammenlehväkeskuksessa. On kuukauden viimeinen keskiviikko ja asukkaille vapaaehtoisvoimin järjestetty kirjallisuuspiiri on alkamassa. Osallistujia on paikalla reilusti yli kymmenkunta. Tammenlehväkeskus, entinen Veljeskoti, kuuluu valtakunnalliseen veljes- ja sairaskotien verkostoon, joka on rakennettu sotainvalidien ja sotaveteraanien laitoshoitoa ja kuntoutusta varten. Kirjallisuuspiiriä on pidetty vuodesta 2007 alkaen ja tänä aikana siitä on kehkeytynyt varsinainen vetonaula. Täällä on aina mielenkiintoisia aiheita ja saamme hyviä keskusteluja aikaan, eräs osallistujista kommentoi. Tämä tuo mukavaa vaihtelua arkeen, toinen osallistuja myhäilee. Aiemmilla kerroilla kirjallisuuspiirissä on käsitelty muun muassa suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilöitä kuten J.L. Runebergiä, Aleksis Kiveä ja Väinö Linnaa. Tutuksi on tullut myös Tampereen historia. Lokakuun lopulla perinteeksi on muodostunut kummitusjuttujen kertominen. Kamala, kun silloin saa aina pelätä, yksi rouvista kauhistelee ja nauraa. ruotuväki 40 vuotta sitten Murteiden pyörteissä Tällä kertaa aiheena on suomen eri murteet. Aihe sopii osallistujille hyvin, koska he ovat kotoisin eri puolilta Suomea ja sille ennen kuuluneilta alueilta kuten Viipurista. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, monet pelkäsivät paikallisten murteiden kuolevan pois. Mutta todellisuudessa kävi aivan toisin. Nykyään murteita harrastetaan paljon enemmän kuin ennen EU:hun liittymistä ja eri murteilla On sitä tehty Ruotuväkeäkin eteenpäin Eero Nurmi Yliluutnantti Heino Niemelä siirtyy ilmavoimien varustajaksi Ilmavoimien Esikuntaan. Tampereella sijaitsevan Tammenlehväkeskuksen asukkaille on järjestetty vapaaehtoisvoimin joka keskiviikko kirjallisuuspiiri. Merkkipäivänsä aattona Ruotuväki otti tulevan kuuntelija-asennon ja antoi sananvuoron entisille lehden tekijöille niille, joiden omasta varusmiesajasta osa kului Ruotuväen parissa. Kaadoimme kahvin kuppeihin ja pyöräytimme jutustelun alkuun. Ja ennen kuin huomasimmekaan olimme saaneet tosi paketillisen tienviittoja toiselle Ruotuväen kympille ja siinä ohessa: Kermana ja sokerina joukkoon sujahti aimo nippu niin varusmiestä kuin koko puolustuslaitosta koskettavaa puheporinaa. Maistuvan kupillisen ja pullan sekaan karsittiin kasarmien ikuisia huhuja ja toivottiin Ruotuväestä yhä enemmän varusmiesten omaa lehteä. Puhe saa uusia vivahteita, viivähtää vielä varusmiesten oikeuksissa ja kiertyy sitten itse kunkin muistoihin: Leino: Näin jälkeenpäin Ruotuväen aika oli jotenkin romanttista hei, älkää naurako. Työ oli päällisin puolin helppoa jos sitä nyt vertaa tavalliseen palveluun joukkoosastossa. Tikka: Minä huomasin niiden neljän ja puolen kuukauden aikana ainakin, että laitoksessa ilmenee korostunutta arvostusta toimittajia Avoimin mielin Tikkakoskelle Tulin puolustusvoimien palvelukseen 1985 Jääkäriprikaatiin Sodankylään, jossa toimin kouluttajan tehtävissä. Jääkäriprikaati oli palveluspaikkana erinomainen, mutta kotiseutu veti puoleensa. Siirryin vuonna 1990 silloiseen Raahen Sotilaspiirin Esikuntaan (RAASPE) Oulaisiin. Tuohon aikaan tietotekniikka oli tulossa käyttöön puolustusvoimissa, ja sain kouluttautua ATKtukitehtäviin sekä perehtyä syvällisesti tuolloin käytössä olleisiin tietojärjestelmiin. Tästä syttyi kiinnostuksen kipinä tietotekniikkaan, eikä se ole sammunut vielä tänäkään päivänä. Suoritin päällystöopiston II-jakson taisteluvälinelinjalla, minkä jälkeen tehtäväni vaihtui sotamateriaalin pariin varastoupseerin tehtävässä. Suoritin luutnanttikurssin vuonna 1998 niin ikään taisteluvälinelinjalla alussa siirryin Oulun Sotilasläänin Esikunnan huolto-osastoon osastoupseerin tehtävään, jossa jatkoin 2007 loppuun saakka. Nykyinen tehtäväni on Pohjois- Pohjanmaan Aluetoimiston operatiivisella sektorilla edelleen pääosin julkaistaan koko ajan uutta kirjallisuutta, kirjallisuuspiirin vetäjä Elina selventää kuulijoilleen. Elina lukee pätkiä eri murteiden sanakirjoista. Ensin käsittelyyn otetaan Aunuksenkarjalan kieli, joka muistuttaa joltain osin kantasuomea. Myös Isä meidän -rukous lausutaan aunuksenkarjalaksi. Kyllä se hieman suomelta silti kuulostaa, 97-vuotias sotainvalidi Viljo miettii. Seuraavaksi aletaan tavvoo savvoo tyyliin kaamiaa kahtokee, ja lehtimiehiä kohtaan. Toisaalta palveluksen jälkeen tiesin puolustusvoimista paljon enemmän kuin moni muu varusmies. Larmola: Minä olin täällä sydäntalvella, ja aika kului toimitustyön ohella armeijan puhetilaisuuksissa. Tosin pystyin palveluksen o- hella toimittamaan myös Ylioppilaslehteä. Ensi kertaa menin sitäkin taittamaan lätkä kaulassa ja pistooli vyössä päivystyksen välillä. Taittajat totesivat, että eipä tuollaista o- le nähtykään sitten kolmikymmenluvun. Ruotuväki 5/ huoltoon liittyvien asioiden parissa. Olen erittäin tyytyväinen aikaani nykyisessä palveluspaikassa. Miellyttävästä ilmapiiristä on kiittäminen työtovereita ja esimiehiä, niin nykyisiä kuin entisiäkin. Koen saaneeni palvella sellaisissa tehtävissä, jotka ovat kasvattaneet ja antaneet valmiuksia seuraavaan tehtävään. Tulevaan tehtävääni Ilmavoimien Esikunnassa sisältyy jonkin verran nykyisen tehtäväni sisältämiä asiakokonaisuuksia, minkä uskon auttavan "sisäänajossa", mutta myös paljon uutta asiaa. Odotan kohtaavani uudessa paikassa vaativia tehtäviä ja haasteita. jonniin eläimen piäkallo!. Karjala kuulosti melkein ymmärrettävämmältä! eräs mieshenkilö kiteyttää muiden tunteet, kun porukka on taas hörähtänyt nauramaan. Onneksi paikalla ei ole sentään savolaisia, niin kukaan ei loukkaantunut. Lopuksi sukelletaan vielä Etelä- Pohjanmaan murteeseen. Kurikassa syntynyt rouva on kuin kotonaan. Hän nauraa iloisesti muistaen jokaisen talriikin, hantuukin, rasojen ja tantun merkityksen. Eino Leino ja Yrjö Larmola. Heino Niemelä on tyytyväinen aikaasa Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimistossa. Kuva: Jan Telford Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Valtteri Taimela, alikersantti 19 TOIMENKUVA Toimittaja, Ruotuväki-lehti PALVELUSPAIKKA Pääesikunnan viestintäosasto, Kaartin Jääkärirykmentti KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Pakko on paras inspiraatio." Tuomas Kähärä Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevassa Ruotuväki-lehden toimituksessa riittää vilinää. Yhden toimistopöydän äärestä löydämmekin vasta reilut kaksi kuukautta toimittajana olleen alikersantti Valtteri Taimelan, joka liittyi vahvuuteen heti joulun jälkeen ainoana Aliupseerikoulun käyneenä. Reportterin roolissa erittäin hyvin viihtynyt Taimela muisteleekin saaneensa tietää Ruotuväen hommista jo puoli vuotta ennen heinäkuista intin alkua. Eräs perhetuttuvani vinkkasi minulle tällaisesta mahdollisuudesta, jonka panin korvan taakse. Alokaskauden ensimmäisen viikon jälkeen päätin sitten laittaa hakemuksen vetämään. Aivan vieraisiin saappaisiin Taimela ei ole kuitenkaan tullut hypänneeksi, sillä hän on aiemminkin työskennellyt viestintäalan tehtävissä. Esimerkiksi koulun TETharjoittelujen ja järjestötoiminnan kautta on tullut oltua erilaisissa lehtihommissa mukana. Lisäksi freelance-pohjalta olen kirjoittanut juttuja paikallislehteen. Kirjoitusprosessi vain osana toimenkuvaa Taimelan päivä alkaa aina kuuden aikoihin aamupuurolla Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa, jonka jälkeen on vuorossa toimistolle matkustaminen joukkoliikennevälineiden voimin. Kirjoitustyöt alkavatkin useimmiten jo puoli kahdeksan aikoihin. Yhden lehden tekemiseen on yleensä kaksi viikkoa aikaa ja työtehtävien määrä on lehtikohtainen. Toisinaan saattaa olla vain muutama juttu tehtävänä, joskus taas paljon. Jokainen päivä on hyvällä tavalla aina erilainen. Kaikenlaista on tullut toimitettua, enimmäkseen uutisia, ASUINPAIKKA HAMINA Alikersantti taistelee deadlineja vastaan mutta myös vähän taustoittavampia, syvällistä perehtymistä vaativia artikkeleita, hän kertoo. Kirjoitusprosessien lisäksi toimittajan työhön kuuluu olennaisena osana juttujen suunnittelu, haastattelukysymyksien tekeminen, yhteyshenkilöille soittaminen, juttukeikat ja toimituskokoukset. Aina on varauduttava siihen, että viime hetken nopeita muutoksia voi tulla. Ajoittain saakin tehdä hiki otsassa töitä, sillä juttujen tekemiseen on aina takaraja. Ennen Ruotuväen joukkoon saapumista Taimela suoritti aliupseerikurssin sotilaspoliisilinjan Reserviupseerikoulussa kotikaupungissaan Haminassa, jota hän pitää hyvänä valintana. Alikupseerikurssin käyminen oli avartava kokemus, jossa pääsi näkemään puolustusvoimien toimintaa ihan ruohojuuritasolta. Vaikka sotilaallinen koulutus ja samalla johtajaopintojen hyödyntäminen on nyt lähes kokonaan jäänyt pois, niin ei sitä hirveästi ole kaivannutkaan. Kiikareissa viestintäalan tehtävät Alikersantilla on jo selvät suunnitelmat, mitä tapahtuu heinäkuun kotiutumisen jälkeen. Aion lomailla siihen asti, kunnes aloitan syksyllä diplomiinsinöörin opintoni Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen linjalla. Tarkoituksena on suuntautua media- ja viestintäalalle. Ruotuväessä saadusta työkokemuksesta hän uskookin olevan paljon hyötyä jatkoa ajatellen. Parasta tässä on se, että pääsee tekemään itseään kehittävää, haastavaa ja mielekästä työtä josta nauttii. Meillä on toimituksessa aina tosi hyvä ilmapiiri ja verkostoituminenkin on ollut mahdollista.

12 12 kentällä ruotuväki 5/2012 Talvivaatteita on pidettävä oikein Puolustusvoimien talvivarusteet ovat tarkan harkinnan ja tutkimustyön tulos. Käytettävyys ja lämpötasapainon säilyminen korostuvat arktisissa olosuhteissa. Valtteri Taimela Talvi tuo tullessaan haastavat olosuhteet, joissa olisi lumesta ja pakkasesta huolimattakin kyettävä toimimaan. Talousmateriaalialan teknillinen päällikkö Pekka Vilhunen kertoo, että käytössä olevan M05-varustuksen suunnittelun tavoitteina olivat suorituskyvyn säilyminen ja riittävä suoja kaikissa tilanteissa. Taistelijan vaatetusvarustus projektissa suunniteltiin, kehitettiin ja kokeiltiin noin 36 eri tuotetta. Varustuksella pärjää hyvin kaikissa tehtävissä, toteaa Vilhunen. Vähemmän on enemmän Toimintakyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeään lämpötasapainoon vaikuttaa pakkasen ja tuulen lisäksi toiminnan kuormitus, mikä nostaa kehon lämpötilaa. Ratkaisu ongelmaan on oikeaoppinen kerrospukeutuminen. Kerrospukeutumisen idea on, että on useita vaatekerroksia, joita voidaan ottaa pois tai laittaa lisää ja tällä tavalla säätää vartalon lämpötilaa. Myös vaatekerroksien väliin jäävä ilma lisää vaatetuksen lämpimyyttä, sillä ilma eristää hyvin, Vilhunen valaisee. Liiallisen pukeutumisen riski on olemassa pakkasellakin, mikäli toiminta on fyysisesti hyvin aktiivista. Hikoilusta syntyvä kosteus vähentää vaatetuksen lämpimyyttä radikaalisti. Talvivaatteille on olemassa lämpötilarajat, joiden puitteissa niitä kannattaa käyttää. Vilhunen korostaakin, että pakkastakkia ja -housuja olisi tarkoitus käyttää vain tauoilla ja kevyissä työtehtävissä. Kuva: Akseli Muraja Harkittuja ratkaisuja Kylmettymisen ehkäisemiseksi vaatetuksen alimpiin kerroksiin kertyvää kosteutta olisi saatava siirrettyä ylemmäksi, josta se haihtuu pois. Tämä on otettu huomioon puuvillasta ja keinokuiduista koostuvien alusvaatteiden suunnittelussa. Alusvaatteissa on keinokuituja kaksi kolmasosaa, mutta se on hyvä, koska ne eivät kastu hikoillessa eikä niitä siis tarvitse kuivata vartalon päällä tauon aikana. Puuvilla on polyesteriä lämpimämpää niin kauan, kun se ei kastu. Modakryyli antaa vaatteelle puolestaan lievän palosuojauksen, täsmentää Vilhunen. Vilhusen mukaan M05-vaatetuksen käyttökelpoisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi on hiottu useita pieniä rakenteellisia yksityiskohtia kaikissa vaatteissa. M05-varustuksen ominaisuuksista kenties mielenkiintoisin on yhteistyössä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa kehitetty maastokuvio, jonka painovärit on valittu siten, että ne heijastavat lähi-infrapuna-alueella valoa samoin kuin ympäröivä luonto. Tällöin kuviota ei havaita pimeänäkölaitteella. Asetetut vaatimukset täytetään. Kehitettävääkin tosin on, sillä naamioverkkoa käyttämätön taistelija havaitaan lämpökameralla helposti. Maailmalla on näkynyt jo sovellutuksia tämän ongelman ratkaisemiseksi, sanoo Vilhunen. Lumipuku, pakkassaappaat ja talvikintaat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Alla olevaa vaatetusta voidaan muunnella tehtävän ja sään mukaan. huomio! verkossa Viisi minuuttia keskiyöhön Maavoimien uusi taistelutapa testissä Vekaranjärvellä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Juuso Salakka Roope Luokkamäki Vuonna 1947 Bulletin of Atomic Scientists -lehti julkaisi ensimmäisen kerran kuvan Tuomiopäivän kellosta kannessaan. Kellon tarkoituksena oli kuvata tiedemiesten huolta atomipommin käytöstä Hiroshimassa ja Nagasakissa. Symbolinen minuuttiviisari asetettiin näyttämään seitsemän minuutin päähän maailmanloppua kuvaavaasta keskiyöstä. Viimeisten reilun kuuden vuosikymmenen aikana minuuttiviisaria on siirretty vuoroin eteen ja taakse sen mukaan, miten tutkijat ovat arvioineet tulevaisuuden näkymien kehittyneen. Nykyään arvioissa humioidaan paitsi joukkotuhoaseiden määrä myös kansainvälinen poliittinen tilanne ja esimerkiksi ympäristön tila. Viimeksi Tuomiokello liikkui viime tammikuussa, kun sitä siirrettiin minuutilla eteenpäin osoittamaan viittä vaille keskiyötä. Tuomiokello realiajassa Tuomiopäivän kello osoittaa tällä hetkellä viittä minuuttia vaille keskiyötä. Pahimmillaan tilanne oli Korean sodan ja vetypommin kehittämisen aikaan vuosina , jolloin minuuttiviisari pysähtyi kahden minuutin päähän keskiyöstä. Nykyään Tuomiokelloa ja asiaan liittyvää materiaalia voi seurata realiajassa Bulletin of Atomic Scientists -julkaisun Internet-sivuilla. Sivustolta löytyy muun muassa Tuomiokellon aikajana vuodesta 1947 alkaen sekä maailmantilannetta käsitteleviä artikkeleita ja podcasteja. Myös kaikki Bulletin of Atomic Scientists -lehden numerot ovat luettavissa sivuilla. Lehden pääjohtaja Kennette Benedict kertoo, että tulevaisuudessa sivustoa tullaan kehittämään entisestään. Olemme kiinnostuneita tuottamaan tulevaisuudessa sivuillemme enemmän sisältöä. Tällä hetkellä suunnittelemme projektia, joka tuottaa enemmän kuvamateriaalia ja keskustelumahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tulemme myös lisäämään asiantuntijoiden analyyseihin perustuvia videoita ja animaatioita. Benedict pitää internetiä toimivana mediana levittää tietoisuutta Tuomiokellosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Grafiikka: Juuso Salakka Haluamme perehtyä siihen, kuinka voimme käyttä internetiä tiedon levittämiseen maailmanlaajuisesti. Haluamme tuoda esiin Tuomiokelloon liittyvien päätösten taustalla olevia tekijöitä. Uskomme, että on tapoja käyttää taiteilijoiden ja suunnittelijoiden asiantuntijalausuntoihin perustuvia luovia ideoita kiinnittämään huomioita ydinaseiden ongelmiin, ydinvoimaan, vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tulevaisuuden haasteita Kellon eteenpäin siirtämistä tammikuussa Benedict selittää ydinaseiden vähentämiseen tähtäävien ohjelmien hidastumisella sekä Intian ja Pakistanin välisellä kilpavarustelulla. Kellon siirtämisen yhteydessä julkaistu tiedonanto korostaa myös ilmasto-ongelmia. Tiedonannossa huomioidaan, että ilmaston lämpenemisen jatkuva kiihtyminen ja epäonnistuminen päästöjen hillitsemisessä voivat johtaa sekä ympäristökatastrofeihin että ihmisten välisiin konflikteihin. >

13 ruotuväki 5/2012 vapaalla 13 Kuvat: Akseli Muraja Tuomarointi on hauskaa tekemistä ja mukavaa yhdessäoloa muiden tuomareiden kanssa, yliluutnantti Jussi Saarijärvi perustelee innostustaan harrastustaan kohtaan. Tuomarointi kehittää johtamistaitoja Harrastuksesta saa eväitä elämän muihinkin tehtäviin. Henri Havusela Upinniemessä palveleva yliluutnantti Jussi Saarijärvi toimii nykyään koripallon 1. divisioonassa tuomarina. Saarijärvi on perehtynyt aiheeseen jopa niin syvälle, että hän kirjoitti opiskellessaan aiheesta pro gradu -työn. Urheilu on ollut aina lähellä Saarijärven sydäntä ja hän päätyikin erotuomariksi aikoinaan omien harrastusten kautta. Viiden vanhana aloitin pelaamaan jalkapalloa. 11-vuotiaana koripallo tuli kuvioihin ja vuodesta 1986 olen pelannut tai ollut mukana jollain tapaa molemmissa lajeissa. Kyllä se täyttää vapaa-ajan aloitin sitten jalkapallotuomarina. Oma pelaajaura oli sillä mallilla, että olisi pitäny harjoitella enemmän, mutta siihen aikaan elämässäni oli muita kiinnostuksen kohteita. Koripallotuomariksi päädyin vasta paljon myöhemmin vuonna 2005, Saarijärvi kertoo. Vaativaa ja palkitsevaa Puolustusvoimien työntekijälle työn ja harrastuksen yhdistäminen käy helposti. Pelit ovat pääsääntöisesti viikonloppuisin. Puolustusvoimat on joustava siinä suhteessa, että pystyy harrastamaan. Tietenkin joustoa pitää olla myös molempiin suuntiin. Otteluita kertyy kaudessa pääsarjatasolla noin 15, minkä lisäksi Saarijärvi käy tuomaroimassa junioriotteluita. Hän mainitsee tuomaroinnin olevan haastavaa ja palkitsevaa. Eri lajeissa tuomarit saavat paljon kritiikkiä yleisöltä. Pitää antaa viestiä yleisölle ja juniorien vanhemmille, että pelaajien tukemisen lisäksi pitäisi tukea antaa myös tuomareille, koska he ovat osa urheiluyhteisöä. Ilman tuomareita ei ole lajiakaan. Koripallossa pelaajia on koulutettu järjestämällä 15-vuotta täyttäneille nuorille tuomarityöskentelyn peruskursseja. Saarijärvii kannustaa tämän tyyppiseen toimintaan, mutta haluaa korostaa, ettei asia ole yksipuolinen. Jussi Saarijärvi haluaa innostaa myös varusmiehiä erotuomarin hommiin. Vaikka siitä ei ottaisi elinikäistä harrastusta, on siitä apua monilla alueilla. Tuomarien pitäisi myös käydä kuuntelemassa, miten valmentajat opettavat pelaajia, jotta he ymmärtäisivät lajia paremmin. Näin pystymme yhdessä kehittämään tätä lajia. Tavoitteena kansainvälisyys Tuomaroinnin valitseminen pro gradu -työn aiheeksi tuntui Saarijärvestä luontevalta. Johtamisen syventävien opintojen kurssien aikana heräsi mielenkiinto, koska tuomarointi on omalla tavallaan johtamista. Ehdotin aihetta meidän kurssijohtajalle, joka itsekin sattui olemaan erotuomari. Hän piti ideaa hyvänä ja kannusti sitten ettenpäin työssä. Siitä se ajatus lähti. Saarijärven mukaan tuomaroinnista saa eväitä elämän muihinkin tehtäviin. Kyllä siinä vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot väkisin kehittyvät. Lisäksi tuomarityöskentely on nopeaa päätöksentekoa lyhyessä ajassa. Saarijärven omana tavoitteena on edetä muutamassa vuodessa kansainväliseksi tuomariksi. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Työn ja harrastuksen pystyy sovittamaan yhteen niin ettei kumpikaan kärsi. Työn jälkeen kaikki harrastuksiin käytetty aika on kuitenkin pois perheeltä, johon on myös satsattava. Jatkan niin kauan, kun ollaan kotona väleissä ja sieltä saa tukea. tupavisa 1. Missä kuussa Ruotuväki-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1962? 2. Haluat tilata lehtemme kestotilauksena, kuinka paljon joudut siitä maksamaan? 3. Missä kaupungissa Ruotuväen toimitus sijaitsee? 4. Ketkä ovat lehtemme suurimmat lukijaryhmät? 5. Sijaitseeko Ruotuväen viimeisellä sivulla reportaasi, vapaalla vai potretti -niminen palsta? 6. Kuinka monta kertaa vuodessa Ruotuväki-lehti ilmestyy? 7. Ketkä vastaavat suurimmaksi osaksi lehden tekemisestä? 8. Minkä nimisessä lehtipainossa Ruotuväki-lehti painetaan? 9. Luettele Ruotuväki-lehden kolme viimeisintä päätoimittajaa uusimmasta vanhimpaan. 10. Minkä niminen, tähän mennessä ainut, erikoissivusto Ruotuväellä on ollut nettisivuillaan viime syksynä? vastaukset 1. Maaliskuussa, 2. 16,80 euroa, 3. Helsingissä, 4. Puolustusvoimien henkilöstö ja varusmiehet, 5. Potretti, kertaa, 7. Varusmiehet, 8. Pirkanmaan Lehtipaino Oy, 9. Mikko Ilkko, Panu Pokkinen, Jussi Viljanen, 10. Uutisauto 2011

14 14 vapaalla ruotuväki 5/2012 kirjat elokuva Operaatio Hokki Kirjoittaja Mikko Porvali Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2011 s/s Bombata Kirjoittaja Reino Lehväslaiho Kustantaja WSOY Julkaisuvuodet 1959 ja 2011 Ensiksi kirjan nimestä. Operaatio Hokki tuo mieleen jääkiekkoseuran. Se ei kerro asiaa. Jossain vaiheessa kaavailtu Suomen suurin maahanlasku olisi ollut parempi. Mikko Porvali on runsaan vuoden sisällä julkaissut kolme kirjaa. Kaikki ovat saaneet julkisuudessa tunnustusta ja nyt uusin on Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaana. Se on vaativan työn ohessa huima suoritus. Kirjailijan oikeustieteen maisterin tutkinto ja rikostutkijan ote tuntuu kirjassa. Mikko Porvali pohtii syvällisesti tapahtumien kipupisteitä: vihollisen sairaalan polttamista, omien kaukopartiolle tuottamia tappioita ja miesten jäämistä rajan väärälle puolelle aselevon solmimisen yhteydessä. Jotain kuvaavaa on siinäkin, että kaikkia näitä asioita koskevia sotapäiväkirjamerkintöjä ei löydy arkistoista. Suomessakin osataan näemmä peitellä ikäviä asioita. Lukija ei voi kuin ihmetellä ilmavoimien toimintaa tämän kaukopartion toiminnan yhteydessä. Miksi vialliseksi havaittua lentokoneen moottoria ei korjattu ennen vihollisen selustaan lentämistä? Entä miksi kännissä olevan lentäjän annettiin lähteä toiselle lennolle? Tämähän on melkein kuin toimintaa Jaroslavin jääkiekkojoukkueen turmassa. Kuuden vuosikymmenen takaisten tapahtumien kaivelussa Porvali on tehnyt uskomattoman työn. Vielä keskuudessamme elävien veteraanien haastattelut antavat tekstille lisäsyvyyttä. Kirjailija on pystynyt luomaan kehyksen, jossa lukijakin ajattelee, että mitenkähän tässä käy. Kaikki kunnia kaukopartiolle, joka itseään säästämättä vaikeutti ja hidasti Neuvostoliiton Ilomantsin taistelujoukkojen huoltoa räjäyttämällä kahteen kertaan Petroskoista tulevan rautatien. Jussi Viljanen Nicke Lignell näyttelee Saksassa jääkärikoulutuksen saanutta yliluutnantti Erik Meliniä, joka joutuu johtamaan vastavärvätyistä alokkaista koostuvaa komppaniaa Tampereen taistelussa. Veljemme rivissä Kuva: Filmikamari Reino Lehväslaiho tunnetaan tuotteliaana sotakirjailijana, jolta tulee joulumarkkinoille uutukainen vuodesta toiseen. Hänen esikoisensa Panssarisota ilmestyi jo yli puoli vuosisataa sitten. Seuraava kirja, josta on nyt otettu uusintapainos, käsitteli yllättäen merimieselämää pitkän linjan rahtilaivalla. Se on Lehväslaihon yli 60 sotakirjan joukossa harvinainen poikkeus, mutta kyllä hänellä oli merimiehenkin ammatista omakohtaista kokemusta. Olisiko niin, että hän etsi kirjoittajauransa alussa omaa tyyliään? Toisaalta kun pääsee Bombatan viimeiselle sivulle, niin on vakuuttunut, että rintamalla taistelevassa jermussa ja merta vastaan kamppailevassa merimiehessä on paljon samaa. Herrat haukutaan aina, välillä tapella nahistellaan keskenään, viinaa juodaan paljon sallltuissa ja kielletyissä olosuhteissa ja naisista puhutaan ja heidän kanssaan vehdataan. Jos Bombata kirjoittettaisiin tänään, niin seksistä puhuttaisiin paljon suorasukaisemmin kuin vuonna Silloin kirjailijakin oli vielä häveliäs. Meren kuvaamisessa on jotain herkkää. Kun myrskyää, niin jumala puhuu. Kun aurinko vaipuu mereen, niin taivas loimuaa helvetin tulen lailla. Kirjan päähenkilön kaunein näky oli auringonnousu Guanabaran lahdella Rio de Janeirossa. Lukijan eläytymisen helpottamiseksi kirjan lopussa saisi oli sanasto, mitä mikin merimiestermi tarkoittaa. Reino Lehväslaiho on syntynyt vuonna 1922, joten ensi vuonna hän saavuttaa 90 vuoden rajapyykin. Perin harvinaisen sotakamreerin arvon hän sai 30 vuotta sitten. Samalla arvonimellä on palkittu vain kymmenkunta suomalaista. Jussi Viljanen Tampereen taistelu vuonna 1918 muodostui Suomen sisällissodan ratkaisevaksi taisteluksi. 16. maaliskuuta 6. huhtikuuta C.G.E. Mannerheimin johtamat valkoiset hyökkäsivät punaisten hallitsemaa Tampereen kaupunkia vastaan ja onnistuivat lopulta valtaamaan sen. Molemmat osapuolet kokivat kuitenkin mittavia tappioita. Taistelussa kuoli noin punaista ja noin 700 valkoista. Näsilinnan legenda Claes Olssonin uutuuselokuva, Taistelu Näsilinnasta 1918 kertoo yliluutnantti Erik Gunnar Melinin komppanian osallistumisesta Tampereen taisteluun. Pääosin viikon varoitusajalla vaasalaisten talonpoikien pojista kootun valkoisen komppanian tehtävänä oli tunkeutua punaisten linjojen läpi kaupunkiin ja vallata Näsilinna. Tämä toimi merkkinä muille valkoisille, että hyökkäys kaupunkiin voitiin aloittaa. Kirjailija Robert Alftain soitti minulle lokakuussa 2010 ja kysyi, tiedänkö Näsilinnan. Hän sanoi, että se on nyt tyhjillään, ja voisi katsoa, mitä siellä voisi tehdä. Lähdin Tampereelle 13. lokakuuta, Olsson valottaa elokuvan idean syntymistä. Alftain ja Olsson perehtyivät yhdessä 30-luvun lopulla kirjattuihin Melinin komppanian miesten kertomuksiin. Melinin komppanian taistelu oli aika legendaarinen 20- ja 30-luvuilla. Åbo Akademin kokoelmista näitä kertomuksia löytyi 550 liuskaa. Siinä tuli mielikuva, että nyt olisi mahdollisuus tehdä hyvin autenttinen sotakuvaus. Kertomusten seasta valittiin viisi oikeisiin henkilöihin perustuvaa päähenkilöä, joiden kautta Näsilinnan taistelua ruvettiin kuvaamaan. En halunnut tehdä sankarielokuvaa, vaikka sotaelokuvat usein ovat sellaisia. Halusin tehdä elokuvan laajemmin niistä tavallisista alokkaista. Elokuvassa korostuvatkin nuorten poikien kokemukset keskellä koko maata hajalle repivää sisällissotaa. He olivat hyvin kokemattomia. Välillä iski pelko ja sitten laulettiin virsiä ja itkettiin äidin perään, koska he eivät ennalta tajunneet, kuinka rankkaa sota oli. Sisällissodat eivät ole historiassa mitenkään ohi mennyt vaihe. Vaikutelmaa korostaakseen Olsson halusi käyttää elokuvassa nuoria pohjanmaalaisia harrastajanäyttelijöitä, joista moni ei ollut edes käynyt armeijaa. Sisällissodan tragedia Olsson näkee Suomen sisällissodan käsittelyn tärkeänä. Hän kertoo aina olleensa enemmän kiinnostunut vuoden 1918 tapahtumista kuin esimerkiksi talvi- tai jatkosodasta. Sisällissota on aina tragedia, koska siinä saman maan kansalaiset ja jopa sukulaiset taistelevat eri puolilla rintamaa. Suomen sisällissodassa menehtyi yhteensä noin ihmistä, mikä on esimerkiksi saman verran kuin tuoreessa Libyan sisällissodassa. Sisällissodat eivät ole historiassa mitenkään ohi mennyt vaihe, vaan valitettavasti niitä tapahtuu vieläkin. Sitä kannattaa selvittää, mitkä asiat johtavat sisällissotaan ja myös mitkä jäljet se jättää. Olssonin mielestä elokuva on myös hyvä keino välittää tarina nuoremmille sukupolville, joilla kosketus vuoden 1918 tapahtumiin ei ole enää niin vahva. Huolimatta siitä ovatko sympatiat voittajien vai häviäjien, punaisten vai valkoisten puolella, mielestäni tämän elokuvan avulla voidaan käydä keskustelua, minkälaista sota oli. Roope Luokkamäki konsolipelit Grand Slam Tennis 2 XBox 360 Electronic Arts Jääkiekko- ja jalkapallopelien ystävänä ennakkoasenne on hieman skeptinen: voiko tennispeli tarjota NHL- ja FIFA-pelisarjoista tuttua voitonhuumaa ja tappion tuskaa? Tätä yrittää Electronic Artsin julkaisema Grand Slam 2. Grand Slam 2:ta voi pelata yksin tietokonetta vastaan, jaetulla ruudulla maksimissaan neljän pelaajan voimin tai verkossa. Pelistä löytyy uramahdollisuus, jossa pääsee kehittämään oman pelaajansa pikkuturnauksista maailmanlistan ykköseksi.verkossa voi pelata yksittäisiä matseja tai järjestää turnauksia. Pelaaminen kannattaa aloittaa tenniskoulusta, jossa opetetaan havainnollisella ja helposti lähestyttävällä tavalla syöttöjen, peruspelaamisen ja verkolla toimimisen salat. Tenniskoulun kautta pääsee parhaiten sinuiksi suhteellisen toimivan ja yksinkertaisen ohjausjärjestelmän kanssa. Yhdestä nappulasta löytyvät niin suorat lyönnit kuin sivu- ja yläkierteetkin. Parhaiten tennistunnelmaan pääsee virittymään nettipelissä. Käsi puristaa ohjainta syötettäessä erän voitosta, ja ratkaisevien pisteiden voittaminen kysyy paitsi taitoa, myös hermoja ja oveluutta. Parhaimmillaan ottelut simuloivatkin varsin näyttävällä tavalla oikeaa tennistä. Muutamat omituisuudet ja ärsyttävät tekijät rokottavat arvosanaa. Lyönnit epäonnistuvat huonoimmalla mahdollisimmalla hetkellä näppäilyvirheen vuoksi. Osa nettiominaisuuksista jää testaamatta niiden vaatiman suuren pelaajamäärän vuoksi, ja tennisfanien harmiksi pelaajavalikoimasta löytyy vain 14 mies- ja kahdeksan naispelaajaa. Selostuksetkin alkavat toistaa itseään jo muutaman pisteen jälkeen. Eero Nurmi Asura s Wrath Playstation 3 Capcom Asura on yksi kahdeksasta taivasta ja maata suojelevasta puolijumalasta, kunnes hän joutuu petoksen kohteeksi. Deus-jumala lavastaa Asuran syylliseksi murhaan ja kidnappaa hänen tyttärensä, papitar Mithran, josta tulee tärkeä osa Deuksen suunnitelmaa puhdistaa pahuus maan päältä. Lienee tarpeetonta sanoa, että miehen metodit ovat hieman kyseenalaiset vuotta myöhemmin Asura palaa kiirastulesta takaisin maan pinnalle ja on vihainen hyvin vihainen. Alkaa eeppinen kostoretki, joka muovaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden uusiksi. Pelaajan tehtäväksi jää kohdistaa Asuran viha oikealta tieltä poikenneisiin jumaliin. Asura s Wrath on vahvasti elokuvamainen peli, jossa juonella on tärkeä osa. Animaatiot ja toimintajaksot sekoittuvat toisiinsa melko saumattomasti, mikä lisää pelikokemuksen intensiteettiä. Tarina imee puoleensa melkein väkisin, vaikka en itse ainakaan ole animesta ikinä niin perustanut. Mitä taistelujaksoihin tulee, ne toimivat yllättävän hyvin. Usein silmittömään mättämiseen perustuvista peleistä tulee nopeasti itseään toistavaa yhden napin hakkaamista, mutta ainakaan lyhyellä testauksella Asura ei ala puuduttaa, ja toinen toistaan mahtavammat jumalhahmot pitävät haastetta yllä. Kaiken kaikkiaan Asura s Wrath on virkistävän erilainen ja jollain tavalla hyvin koukuttava pelikokemus. Jos keskittymiskyky riittää yhtään juonen ja välianimaatioiden seuraamiseen kaiken mätkeen lomassa, saa pelistä paljon irti. Erilaista extramateriaalia videopätkistä, sarjakuvista ja taustatiedoista lähtien on myös tarjolla melkoinen kasa. Roope Luokkamäki

15 ruotuväki 5/2012 VAPAALLA 15 Iltavapailla ennen ja nyt. Vaikka viralliset käytännöt varusmiesten lomien toteutumiselle ovat aikojen saatossa muuttuneet monesti, arvokasta vapaa-aikaa vietetään yhä samassa hengessä kuin ennenkin. Saapumiserät kohtasivat perinteisessä varuskuntakaupungissa, Haminassa, kun 50 vuotta sitten palveluksensa suorittaneet miehet esittelivät omia iltavapaanviettotapojaan nykyisille varusmiehille ja päinvastoin. TEKSTI: Sakari Nuuttila & Hanna-Kaisa Sadwinski KUVAT: Henri Juvonen ULKOASU: Juuso Salakka Nykypäivän ja entisajan varusmiehet aloittavat yhteisen iltansa Reserviupseerikoulun Sotilaskodissa, asiaankuuluvasti munkkikahvien äärellä. 50 vuotta sitten armeijan harmaissa palvelleet miehet pääsevät nopeasti vanhojen muistojen ja nokittelun makuun. Haminalaisina osasimme jo tullessamme sotaväen aakkoset, mutta virallisille lomille päästiin ensimmäistä kertaa vasta kolmen viikon jälkeen. Tosin kun maanantaina astuttiin palvelukseen, kävin itse kotona ensimmäisen kerran jo tiistaina, sanoo vuoden 1962 varusmies Martti Tuutti. Taisit olla pehmojoukoissa! Mulla meni autokomppaniassa kuusi viikkoa ennen kuin pääsin ensimmäisille lomille, ja silloinkin vain äänestämään vaaleissa, huudahtaa Raimo Vuorela. Nykyäänkään ei ole harvinaista, että varusmiehet ovat ensimmäiset illat ja viikonloput kiinni. Omia iltavapaitaan ei enää kykene samalla tavalla hölmöilyn seurauksena polttamaan kuten ennen, mutta koko joukkueen viikko-ohjelmaa voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa. Tällöin kukaan joukkueesta ei pääse vapaa-ajalla varuskunnan porttien ulkopuolelle. Kollektiivinen rangaistus toimii tehokkaasti. Muiden lähtiessä iltavapaille me harjoittelimme reserviupseerikurssin ensimmäisellä viikolla iltatoimia, jotka eivät olleet sujuneet oikein hyvin, upseerikokelas Markus Hämäläinen RUK:n Jääkärikomppaniasta sanoo. LOMAILUA PERINTEISESSÄ SOTILASKAUPUNGISSA Vuonna 1962 vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat toiset kuin nykyään. Iltalomia kaupungille pääsi viettämään Mitäs mieltä olisitte siitä, jos saisitte istua baarissa vain yhdessä pöydässä? ainoastaan keskiviikko- ja lauantai-iltaisin puoleenyöhön saakka, ja muina päivinä varuskuntavapailta oli palattava kasarmille iltahartauteen kahdeksaan mennessä. Iltalomilla tuli käytyä usein Työväentalolla tansseissa, koska kapakoihin ei ollut menemistä, Tuutti sanoo. Nykyisin varusmiehet pääsevät iltavapaille peruskoulutuskauden jälkeen lähes joka ilta. Pitkiä iltavapaita ei kuitenkaan ole, vaan takaisin kasarmille tullaan hieman yksiköstä riippuen iltakahdeksan ja -yhdeksän välillä. Kyllä varusmiehillä on edelleen mahdollisuus keskiyöhön asti kestäviin iltavapaisiin, mutta niitä ei myönnetä usein. Ja pitää olla hyvät perustelut, kun niitä anoo, Hämäläisen kanssa samassa komppaniassa palveleva alikersantti Ville Surma-Aho lisää. Haminassa varusmiehet törmäsivät 60-luvulla useisiin rajoituksiin iltavapaiden istuskelupaikkojen suhteen. Useimmissa ravintoloissa oli siihen aikaan sotilaskiintiö tai vain yksi pöytä, jossa varusmiehet saivat istua. Vuorela kertoo, että Kompassi-nimiseen baariin ei missään nimessä saanut mennä, sillä siellä viettivät aikaansa merimiehet ja huonomaineiset naiset. HILJENTYNEET KADUT Haminan Kompassi oli aikoinaan merimiesten ja huonomaineisten naisten illanviettopaikka, eikä varusmiehillä ollut sinne asiaa, sanoo luvun varusmies Raimo Vuorela. Tänä päivänä Kompassi on varusmiesten suosiossa. Nykyiset ja entisajan varusmiehet jatkavatkin illanviettoaan Sotilaskodin munkkikahvien jälkeen etsimällä suuntaa Kompassin nurkkakabinetista. Mitäs mieltä olisitte siitä, jos saisitte istua baarissa vain yhdessä pöydässä? Vuorela kysyy varusmiehiltä naurahtaen. Haminan keskusta on nykyään iltaisin hiljaisempi kuin ennen, etenkin talvella. Keskellä viikkoa kahvilasta ei välttämättä tapaa varusmiesten lisäksi muita asiakkaita. Varusmiestenkin vapaa-aika kuluu usein varuskunnan sisällä. Illan ohjelmassa on tavallisesti lenkki tai kuntosali, tv:n katselu tai Sotilaskodissa käynti, kokelas Hämäläinen kertoo. Samansuuntaisia ajatuksia on myös alikersantti Surma-Aholla ja vasta palveluksensa aloittaneella alokas Henry Määttäsellä. Leffoja katsotaan yksikössä tai omalta tietokoneelta. Illalla voidaan kävellä kauppaan ja takaisin tai kahvilaan ja takaisin. Paljon mennään myös autolla. Ei ihme, että kaduilla on hiljaisempaa kuin ennen. JÄRJESTELMÄT MUUTTUVAT Alkoholin nauttimista varten varusmiehen oli ennen pyydettävä aina erikseen lupa, ja silloinkin siihen täytyi olla pätevä syy, kuten perhejuhla. Itselläni oli kuitenkin koko kokelasajan alkoholinnauttimislupa. Sain sen juuri ennen kuin säädökset muuttuivat ja lupa oli haettava joka viikonloppu erikseen, Martti Tuutti sanoo. Viikonloppuvapaita sai hakea vain kerran kuussa, ja miesten mukaan pärstäkerroin oli usein ratkaisevin tekijä siinä, myönnettiinkö niitä vai ei. Jos lomille pääsi, univormua oli käytettävä silloinkin koko ajan. Aikaisemmin mahdollisesti mielivaltaisesti myönnettyjen ja poltettujen lomien epävarmuuden tilalle on tullut oikeudenmukainen järjestelmä. Jokaiselle varusmiehelle kuuluu tietty määrä lomapäiviä, jotka on oikeus pitää palveluksen aikana. Nykyään varusmiehet tuntevat oikeutensa. Palveluksen alussa pidetään oppitunteja, joilla kerrotaan näistä asioista. Kun on mustaa valkoisella, kukaan ei voi mielivaltaisesti päättää lomista. Toki hyvällä käytöksellä helpottaa omaa tietään, alikersantti Surma- Aho myöntää. Nykyään illan ohjelmassa on tavallisesti lenkki tai kuntosali, TV:n katselu tai Sotilaskodissa käynti, kokelas Markus Hämäläinen kertoo. Meillä oli silloin kovempi kuri, muistelee Juhani Leislahti omaa palvelusaikaansa. KYLLÄ URHEILIJA TOISEN TUNTEE Kun asuin itse Haminassa, käytin usein hyväkseni yölomia. Yksikköni vääpeli oli minun laillani kova pelaamaan pesäpalloa, ja hän ehdotti minulle kerran pesäpallokentällä, että rupeaisin anomaan yölomia, koska niitä ei kirjata mihinkään ja hän lupasi kyllä aina myöntää ne. Olin silloin perheellinen, joten pääsin viettämään öitä perheeni kanssa, sanoo Esko Vanhala. Martti Tuutti kertoo olleensa armeija-aikana Kymen Jääkäripataljoonan hiihtojoukkueessa. Kuten nytkin, urheilijoille myönnettiin silloin ylimääräistä vapaata harjoittelua varten. Ennen käytössä ollut urheiluvalmennus olisi hyvä saada takaisin, vaikka nykyinen systeemikin on riittävä. Täällä saa kyllä harjoiteltua palveluksen ohessa, eikä urheilua varten tarvitse juurikaan lisälomia, kokelas Hämäläinen tuumii palvelusta tämän päivän urheilijan näkökulmasta. Urheilu oli sellainen asia, jonka varjolla sai mittavasti vapaata. Olihan se mukavaa aikaa. Siksi varmaan tuli jäätyä armeijaan eläkeikään asti, muistelee puolustusvoimissa uransa luonut everstiluutnantti (evp) Juhani Leislahti. Uransa aikana Leislahti on nähnyt käytäntöjen muuttuvan paljon varusmiespalveluksessa parempaan suuntaan. Hänen mukaansa ylilyönnit ovat vähentyneet vuosien mittaan sekä kapiaisten että varusmiesten osalta. Meillä oli silloin kovempi kuri, nykyään homma on paljon sivistyneempää, hän sanoo. Silloin meillä varusmiehillä oli kyllä sitä solidaarisuutta. Porukassa tehtiin ja porukassa myös kärsittiin, Raimo Vuorela naurahtaa.

16 16 takakansi ruotuväki 5/2012 potretti Sielultaan ulkomaantoimittaja Taneli Urmas Iltiksen toimituksesta Ruotuväen toimitukseen oli vain yksi kadunpätkä, semmoiset 150 metriä. Haminan alokasaikaa lukuunottamatta työpaikka säilyi aika samalla alueella koko ajan, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja kertoo. Sadeoja on luonut koko uransa Ilta-Sanomissa, ensin pitkään ulkomaantoimittajana, sitten toimituspäällikkönä ja uutispäätoimittajana. Vuodesta 2007 hän on ollut Ilta-Sanomien ja sittemmin myös Taloussanomien vastaava päätoimittaja. Vuonna 1987 Sadeoja suoritti varusmiespalveluksensa Ruotuväki-lehden toimituksessa. Olin ollut Iltasanomissa silloin jo useamman vuoden. Ainoa työpaikka kolmeenkymmeneen vuoteen Ilta-Sanomien lisäksi on ollut Ruotuväki. Juttukeikoilla oli hauskaa Varusmiesajan muisteleminen saa Sadeojan naureskelemaan. Palvelus Ruotuväessä oli hänelle mukavaa aikaa. Eihän se lehdenteko loppujen lopuksi niin hirveästi eronnut. Totta kai puolustusvoimien julkaisussa on omat asiansa, mitä pitää kunnioittaa. Tietenkin se rytmi oli erilainen, kun tuli päivälehdestä ja oli tottunut vähän kiivaampaankin tahtiin, Sadeoja sanoo. Joskus oli juttukeikoilla vain paljon hauskempaa kuin täällä! Verrattuna nykypäivään 80-luvun lopun toimitusarki oli hieman toisenlaista. Siihen aikaan oltiin siirrytty jo päätteisiin, vaikka olivathan ne aika ankeita. Se oli juuri sitä aikaa, kun niitä muutoksia tuli, olenhan minäkin kirjoituskoneella aloittanut toimittajanhommat. Oli siinä hyvätkin puolensa: ei ollut kännyköitä, joten ei sinua voinut saada aina kiinni, Sadeoja nauraa. Suorinta tietä kasarmille Tapio Sadeojan mielestä palvelus Ruotuväessä antoi puolustusvoimista pätevän läpileikkauksen, josta on ollut hänelle hyötyä myös myöhemmällä uralla. Tuohon aikaan Ruotuväen toimitus sijaitsi Mariankadulla ja varusmiesten majoitus oli Mechelininkadulla. Aamulla marssittiin Mechelininkadulta töihin ja illalla piti marssia suorinta tietä takaisin. Tosin siinä suorimmallakin tiellä osui kohdalle kaikennäköistä kivaa. Hauskaa se palvelus oli, mutta myös pirun kallista, Tapio Sadeoja virnistää. Osittain samaan aikaan hänen kanssaan palvelivat muun muassa poliitikko Jyri Häkämies sekä MTV3:n politiikantoimittaja Timo Haapala. Sadeoja muistaa erään tapauksen, kun seuraava miehistöerä oli tulossa palvelemaan toimitukseen. Olimme olleet Haapalan Timon kanssa samaan aikaan Ilta- Sanomissa, joten tunsin hänet ennestään. Eräänä iltana yksikkömme vääpeli kysyi, tunteeko kukaan sellaista Haapalaa, osaakohan se tulla tänne kasarmille. Joskus oli juttukeikoilla vain paljon hauskempaa kuin täällä! Ilmoitin heti, että tiedän hänet, ei varmasti osaa. Voin käydä hakemassa! Sillä lailla sain hoidettua yhden illan itselleni vapaaksi. Kiinnostus ulkomaihin Niin hauskaa kuin palvelus Sadeojalla olikin, ei se ollut silti pelkkää hauskanpitoa. Puolustusvoimien toiminnasta ja tavoista kertyi tietoa, josta hän on ylpeä. Tuossa pari kolme vuotta sitten olin valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Siitä tuli ihan Ruotuväen ajat mieleen! Samalla tavalla se oli läpileikkaus kaikesta, mikä liittyy puolustusvoimiin, pelastustoimeen, yleensä valtionturvallisuuteen ja moneen muuteen ulottuvuuteen, Sadeoja sanoo. Ura ulkomaantoimittajana on vienyt häntä ympäri maailmaa Lähi-itään, Balkanille, Afrikkaan ja moneen muuhun kolkkaan usein aseellisten konfliktien takia. Vaarallisilta tilanteilta hän ei ole onnistunut välttymään. Sisällissodan aikaan Mosambikissa meiltä hajosi auto keskellä puolentoista kilometrin levyistä demilitarisoitua käytävää, jonka molemmilla puolilla käytiin taisteluja. Siinä olisi voinut käydä huonosti, mutta onneksi zimbabwelaiset rauhanturvaajat ottivat meidät kyytiin. Juuri kiinnostus ulkomaihin sai Sadeojan ryhtymään toimittajaksi. Ulkomaantoimittaja minä olen sielultani. Se on avartavaa ja jännittävää ja varmasti monelle nuorelle sellaista, mitä haluaa tehdä. Mutta sitten jossain vaiheessa huomasin, että kun oli perhettä, oli ehkä aika lopettaa vaarallisemmat keikat, hän sanoo vakavana. Toimittajantyö on sellaista, että jotenkin sitä pitää itseään ulkopuolisena. Siinä tulee vähän sellainen olo kuin lasikopissa kävelisi. Vasta jossain, kun todella näkee kuolemaa, kuten Afrikassa näin, iskee todellisuus. Tapio Sadeoja Ikä: 53 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Kustantaja, vastaava päätoimittaja Koulutus: Valtiotieteiden ylioppilas Sotilasarvo: Reservin alikersantti What matters is what happens to people. Kuvat: Henri Juvonen poiminta Sininen hetki kunnioittaa sukupolviemme työtä Tuomas Kähärä Maaliskuun 13. päivänä tulee kuluneeksi tasan 72 vuotta talvisodan päättymisestä, minkä muistoksi Suomen Isovanhemmat ry järjestää puolustusvoimien ja monien muiden tunnettujen yhteistyökumppaneiden kanssa Sininen hetki -nimisen konsertin Orimattilan kirkossa. Kyseessä on suuri yhteishanke, jossa paikalliset yritykset, yhteisöt ja muut toimijat pääsevät kokoamaan voimansa jokainen tekee sitä mitä osaa -periaatteella. Tämä onkin kaikkiaan jo 12. konsertimme, kertoo Suomen Isovanhemmat ry:n puheenjohtaja, opetusneuvos Pekka Leinonen. Edellisvuosien tapaan hyvin suositussa konsertissa on tänäkin Sininen hetki -konsertti on aina vuodesta toiseen vetänyt kirkon täyteen ihmisiä. Tapahtuma on kaikille maksuton. Kuva: Pekka Leinonen vuonna mukana lukuisia esiintyjiä; muun muassa puolustusvoimien varusmiessoittajien kamariyhtye, Orimattilan mieslaulajat, näyttelijä Timo Närhinsalo ja Kanttiinin Lotat -lauluyhtye. Kutsuvieraina tullaan näkemään niin sotaveteraaneja kuin puolustusvoimien korkeaarvoisia henkilöitäkin. Haluamme tällaisella tapahtumalla viestittää ennen kaikkea sotiemme veteraanien ja -invalidien työn merkityksestä sekä ylläpitää ja siirtää perinteitämme nuoremmille polville, Leinonen valaisee. Sininen hetki -konsertti Orimattilan kirkossa kello > kalenteri Töölö II "Von der Angst unserer Zeit" -konsertti 6.3. Helsinki Kaartin Soittokunnan konsertti osana klo 19 alkavaa Kirkko soikoon -festivaalia. Temppeliaukion kirkossa järjestettävän konsertin johtaa musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä, solisteina Pete Vuorio (urut) ja Annastiina Tahkola (mezzosopraano). > Merellinen kirkkokonsertti 8.3. Turku Laivaston Soittokunta johdattaa kuulijansa kevään valoa kohti mm. säveltäjien Sibelius, Laiho ja Sonninen sävelin. Turun Mikaelinkirkossa järjestettävän konsertin johtaa Timo Kotilainen ja se tehdään yhteistyössä merivoimien kirkollisen työn kanssa. Rauhan rajalla -konsertti Oulu Puolustusvoimien marssikirjasta poimitut kunniamarssit saavat uuden asun Kaartin Seitsikon ja Jukka Perkon käsissä talvisodan päättymisen vuosipäivänä. Toisella puoliajalla vastassa on venäläistä musiikkia Pohjan Sotilassoittokunnan esittämänä. > Upseeriksi.fi -haku asti ympäri Suomen Kiinnostaako sotilasura? Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan haetaan kerran vuodessa, hakuaika Pääsykokeet järjestetään toukokuussa ja opinnot alkavat syyskuussa Maanpuolustuskorkeakoulussa. >