TYÖKYVYN ALENEMISEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
|
|
- Urho Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUOTTAMUKSELLINEN Suositusluonnos / Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Kommentit yst. suosituksen koordinaattoreille: Jukka Sipponen, jukka.sipponen@mehilainen.fi, Ulla Salmelainen, ulla.salmelainen@thl.fi, Susanna Syrjäsuo, susanna.syrjasuo@thl.fi TYÖKYVYN ALENEMISEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 1. Johdanto Tavoitteet Kohderyhmä Rajaus Suosituksen lähtökohdat Työterveyshuollon toimintaperiaatteet Työpaikkayhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Työterveyshuoltosopimuksen kattavuus Varhaisen tunnistamisen keinoja Keskustelu työkyvyn arvioinnin välineenä Kyselyt Sairauspoissaolojen seuranta Työkyky ja työ Työn imu Työkuormitus ja siitä palautuminen Työstressi Työuupumus Työkyky ja terveys Mieliala Uni Terveyskäyttäytyminen Fyysinen kunto Lopuksi LIITTEET KIRJALLISUUTTA
2 Keskeinen sisältö Varhaisimmat työkyvyn alenemisen oireet ilmenevät tyypillisimmillään työssä jaksamisen ja motivoitumisen ongelmina. Keskeisiä työkyvyn alenemisen tunnistamisen menetelmiä ovat vastaanottokäyntien yhteydessä käydyt keskustelut, niiden yhteydessä täytettävät kyselyt sekä sairauspoissaolotietojen seuranta. Varhaisia työkyvyn alenemisen merkkejä ovat muun muassa riittämätön työkuormituksesta palautuminen ja siitä aiheutuva palautumisen tarve, henkilön kokema työstressin määrä, jaksamattomuuden ja uupuneisuuden tunne sekä unihäiriöt. Näitä selvittäviä mittareita ovat esimerkiksi kyselyt: Palautumisen arvio, Yksi kysymys työstressistä, Masennuksen kahden kysymyksen seula ja unihäiriöitä mittaava kysely x. Viestiä henkilön työkyvyn alenemisen uhasta välittävät myös Oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua, Työkykypistemäärä sekä terveyskäyttäytyminen ja sen muutokset. Työhyvinvoinnin kannalta merkittävää on työpaikan toiminnan sujuvuus ja työn kokeminen mielekkäänä samoin kuin muut psykososiaaliset olosuhteet työssä. Terveysongelmiin ja työssä jaksamisen ongelmiin on päästävä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät aiheuttaisi pysyvämpiä työkykyongelmia. Työterveystiimin toiminnan tulee olla suunnitelmallista. Työterveyshuollon tulee kiinnittää huomiota kaiken ikäisten työkykyyn kaikessa toiminnassaan, myös sairaanhoitokäynneillä. Kattavaa sairauspoissaolojen seurantaa varten työterveyshuolto tarvitsee tiedot kaikista poissaoloista. Koska työkyvyn alenemisen ensimmäiset merkit havaitaan usein työpaikalla, tulee työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön olla riittävän tiivistä ja vuorovaikutteista sekä pohjautua yhdessä sovittuihin toimintamalleihin. 1. Johdanto Työterveyshuollon toiminnan painopiste on siirtymässä yhä enemmän työkykyä edistävien toimien suunnitteluun ja työkyvyttömyyden uhan arvioimiseen (Hyvä työterveyshuoltokäytäntö 2007, 154). On ensiarvoista, että henkilön työkyvyn alenemisen uhka havaitaan ja siihen reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää työntekijän, työpaikan ja koko yhteiskunnan kannalta. Työikäiseen väestöön kohdistuvan terveyspolitiikan päätavoitteeksi on asetettu työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen (STM 2006). Hyvä työkyky osana kokonaistoimintakykyä parantaa henkilön elämänlaatua. Työurien pidentämistä on pidetty välttämättömänä useissa yhteyksissä, ja työterveyshuollon on nähty olevan siinä yksi keskeisistä toimijoista. Työurien pidentämistavoitteen toteuttaminen edellyttää työterveyshuollon toiminnan uudelleen suuntaamista siten, että työn terveysvaarojen torjunnan rinnalle työterveyshuollon tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen (Työelämäryhmän loppuraportti ). 2
3 Työkyvyn alenemisen ensioireiden ja työkyvyttömyyden uhan tunnistamisen metodeista ja välineistä ei ole esitetty konkreettisia menettelytapaohjeita. Tällä suosituksella pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään toimintatapoja. Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen edellyttää, että tunnetaan asiakkaan työn vaatimukset ja osataan suhteuttaa työ- ja toimintakyky kyseiseen työhön. (Kommentoijille tiedoksi: Tämä suositusluonnos on laadittu TOIMIA-hankkeen Toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmässä. TOIMIA-hankkeen (toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) tehtävänä on parantaa toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin yhdenmukaisuutta ja laatua Suomessa. Hankkeen taustaorganisaatioina ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus ja Työterveyslaitos sekä toimijoita muistakin organisaatioista ( Hankkeen yhtenä osa-alueena on työikäisten toimintakyvyn arviointi, jota koskevia suosituksia laatii Toimintakyky työikäisillä -ryhmä. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa keskeisiä toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja -tapoja ja laatia niistä suosituksia eri käyttötarkoituksiin.) 2. Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on: Edistää työ- ja toimintakyvyn alenemisen varhaista tunnistamista työterveyshuollossa Parantaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua ko. käyttötarkoituksessa. Kun työkyvyn aleneminen tai sen uhka todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan myös työkykyä parantavat ja tukevat toimenpiteet käynnistää ajoissa. 3. Kohderyhmä Suositus on suunnattu työterveyshuollon toimintayksiköille ja muille työikäisten työ- ja toimintakyvyn arviointiin osallistuville ja aihealuetta käsitteleville tahoille. 4. Rajaus Suositus käsittelee työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista. Suositus ei ulotu alentuneen työkyvyn tunnistamisen jälkeen tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. (Kuvio 1.) Suosituksessa ei käsitellä työn erityispiirteisiin liittyvää työhön soveltuvuuden arviointia eikä työkyvyn arviointia tilanteissa, joissa 3
4 työkyky on jo alentunut niin, että työssä jatkaminen on vakavasti uhattuna (esim. eläkeperusteiden täyttymisen arviointi). Myös tavanomaiset kliiniset tutkimukset ja laboratorio- yms. tutkimukset jäävät suosituksen ulkopuolelle. Työhyvinvoinnin edistäminen Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen Osatyökykyisen työkyvyn tukeminen Työkyvyn arviointi vakuutusjärjestelmiä varten Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntoutustarpeen arviointi Kuvio 1. Suosituksen sijoittuminen työterveyshuollon tehtäväkenttään (tummennettu alue) 5. Suosituksen lähtökohdat Työterveyshuoltolaki (1383/2001, 12 ) edellyttää, että työterveyshuolto arvioi ja seuraa kaikkien työntekijöiden terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä. Työurien jatkamisessa työterveyshuolloille on suunniteltu vahvaa roolia, ja mahdollisimman varhainen työkyvyn alenemisen ja kuntoutustarpeen tunnistaminen on tärkeä osa tätä prosessia. Työterveyshuoltopalvelujen piiriin kuului vuonna 2007 työntekijöistä 87 % ja maatalousyrittäjistä 38 % (Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2007). Yrittäjien työterveyshuollon kattavuus vuonna 2004 oli vain runsas 16 % (Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2004). Vuodesta 2006 lähtien yrittäjillä on ollut mahdollisuus hankkia myös sairaanhoito työterveyshuollosta. Työterveyshuollon ulkopuolella olevien kohdalla tämän suosituksen keskeiset työkyvyn alenemisen tunnistamisen kysymykset tulevat pohdittaviksi muun terveydenhuollon vastaanottokäynneillä. Näissä tilanteissa on yhtä tärkeää, että työkyvyn alenemisen uhka pystytään tunnistamaan ajoissa ja käynnistämään tarvittavat 4
5 jatkotoimenpiteet. Tässä suosituksessa mainittuja menetelmiä suositellaan käytettäväksi soveltuvin osin myös näissä hoitokontakteissa. Työkyvyn käsitteelle ei ole olemassa yhtä kattavaa määritelmää. Käsite on laajentunut ajan kuluessa yhä moniulotteisemmaksi. Työkykyä on tarkasteltu lääketieteellisesti painottuvan terveyden ja toimintakyvyn tasapainomallin avulla, jossa korostetaan tasapainoa ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten ja kuormituksen välillä. Viime aikoina on käytetty moniulotteisempia integroituja malleja, joissa toimintakyvyn ja työprosessien vuorovaikutussuhteella on keskeinen merkitys työkykyisyyden tai työkyvyttömyyden ilmenemisessä. Työkyvyn tarkasteluun on otettu mukaan monet työn sisällölliset tekijät, työyhteisö ja johtaminen. Integroidussa työkykykäsityksessä painotetaan konteksti- ja aikasidonnaisuutta. (Gould ym. 2006; Ilmarinen ym. 2006, 17 33; Mäkitalo ja Palonen 1994). Ilmarisen ym. (2006) kuvaamassa työkykytalo -mallissa otetaan huomioon monet työhön vaikuttavat tekijät työssä ja työyhteisössä, mutta myös sen ulkopuolella perheessä ja lähiyhteisössä. Tässä suosituksessa painopiste on työkyvyn alenemisen toteamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin syntyy vaikeita terveydellisiä tai psykososiaalisia ongelmia. Varhaisen havaitsemisen viitekehyksessä työkyky ymmärretään niin, että se muotoutuu osin työntekijän toimintakyvystä ja osin työpaikalla tapahtuvasta työtoiminnasta (kuvio 2). Esimerkiksi erittäin toimintakykyinen henkilö voi olla työkyvytön, jos tilanne työpaikalla on työn tekemisen kannalta mahdoton. Toisaalta tuloksellinen ja työkykyinen työyhteisö osaa hyödyntää myös niiden työntekijöiden työpanosta, joiden toimintakyvyssä on muuten alenemaa. Työkyky nähdään siis samanaikaisesti sekä työntekijän henkilökohtaisena että työpaikan toimintaan liittyvänä ominaisuutena. TOIMINTAKYKY TYÖPAIKAN TOIMINTA TYÖKYKY Kuvio 2. Työkyvyn muotoutuminen 1990-luvun lopulla Kunta8-tutkimuksessa (sittemmin Kunta10) todettiin, että työelämän laatutekijät vaikuttivat elämäntapatekijöitä enemmän yli kolmen päivän mittaisten sairauspoissaolojen määrään (Työ ja terveys Suomessa v. 2000, s ) (Taulukko 1). 5
6 Taulukko 1. Lääkärin toteamien sairauslomien (> 3 päivää) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny (vertailuarvo 1,00) (Työ ja terveys Suomessa v. 2000). Riskitekijä Elämäntapatekijät - Ylipaino (BMI 25-30) - Lihavuus (BMI >30) - Entinen tupakoitsija - Nykyinen tupakoitsija - Runsas alkoholinkäyttö - Liikunnan puute Työelämän laatutekijät - Työ yksipuolista - Huonot vaikutusmahdollisuudet - Huonot osallistumismahdollisuudet - Huono työtoverituki - Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeiden syitä ovat mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Näiden osuus uusista eläkkeistä oli lähes kaksi kolmasosaa vuonna 2008 ( Etenkin mielenterveys- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla pitkät poissaolot ja sairauspoissaolopäivien määrä ennustavat tulevia työkyvyttömyyseläkkeitä (Kivimäki ym. 2004). Sairausloman pitkittyminen vaikuttaa työssä jatkamisen ajatuksiin negatiivisesti (Kivistö ym. 2001; Joensuu ym. 2008) ja todennäköisyys palata työhön heikkenee (Henderson ym. 2005). Sairaslomalle jäämiseen ja työhön paluuseen vaikuttavat myös monet terveydentilan, työn ja työpaikan ulkopuoliset tekijät (Joensuu ym. 2008; Loisel 2009). Vaikka masennus ei sairautena olekaan yleistynyt (Aromaa ja Koskinen 2002), masennuksen aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä oli vuonna 2006 puolitoistakertainen 1990-luvun puoliväliin verrattuna; viime vuosina kasvun on todettu kuitenkin taittuneen. Masennukseen perustuvaa työkyvyttömyyttä pidetään merkittävänä työuria lyhentävänä ja työllisyysastetta madaltavana tekijänä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2008 masennuksen vuoksi jäätiin eläkkeelle keskimäärin 49-vuotiaana, kaksi vuotta nuorempana kuin muista syistä. Erityistä huolta ovat herättäneet alle 35-vuotiaiden mielenterveyden häiriöistä johtuvat eläkkeet, joiden määrä on lisääntynyt vuosina Nuoren henkilön eläköitymisellä on ikääntyneeseen verrattuna huomattavasti raskaammat ja pitkäkestoisemmat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Terveys tutkimuksen mukaan yli neljäsosalla työssä olleista vuotiaista oli lievän työuupumuksen merkkejä ja lähes joka viidennellä naisella oli viitteitä vakavasta masennusjaksosta edeltäneen vuoden aikana (Koskinen ym. 2005). Onkin esitetty, että työuupumuksen ehkäisy on aloitettava jo heti työuran alussa (Ahola ym. 2010). Pulmia aiheutuu kuitenkin siitä, että lyhyissä ja vaihtuvissa työsuhteissa työskentelevien nuorten 6
7 työterveyspalvelujen saatavuus ja käyttö ovat ongelmallisia. Pätkätöissä työskentelevillä on harvoin mahdollisuus työterveyshuoltoon, johon sisältyy työterveyspainotteinen sairaanhoito. Lisäksi ikäryhmäperusteisia terveystarkastuksia tehdään nuorille yleensä harvemmin kuin iäkkäämmille työntekijöille. Tarkastuksia tulisikin pyrkiä suuntaamaan nykyistä enemmän nuorille ja erityisesti riskissä oleville nuorille. Eräs terveyden riskitekijä nuorilla aikuisilla on vähäinen koulutus (Kestilä 2008). Terveys 2000-tutkimuksen mukaan vuotiaista joka kolmannella miehistä ja noin joka viidennellä naisista havaittiin viitteitä alkoholiongelmista (Koskinen ym. 2005). Nuorten tupakointi, alkoholinkäyttötottumukset ja vähäinen liikunta eivät ennusta hyvää työkykyä vuotiaille jatkossa. Nämä seikat puoltavat terveystarkastusten aloittamisen aikaistamista. Suuret kansantaudit ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat työkykyyn osin lyhyemmällä aikavälillä, osin vuosien kuluessa. Unihäiriöihin liittyy riski sairastua myöhemmin mielenterveyden häiriöihin ja erilaisiin fyysisiin sairauksiin (Salo ym. 2010). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauslomapäiviä. Sairauslomia voidaan vähentää ja uhkaavaa työkyvyttömyyttä ennaltaehkäistä tavoitteellisella ja toimivalla yhteistyöllä työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Edellytyksenä on huomion kiinnittäminen riittävän ajoissa fyysisten ongelmien lisäksi myös psykososiaalisiin tekijöihin työpaikalla ja työn ulkopuolella (Martimo 2010). 6. Työterveyshuollon toimintaperiaatteet Työkyvyn uhan tunnistamisessa on paljolti kyse yksittäisten signaalien ja oireiden havaitsemisesta ja niihin reagoimisesta yksilöllisen kokonaistilanteen pohjalta. Näitä heikkoja signaaleja ja ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkykyä uhkaavista tekijöistä voi välittyä työterveyshuoltoon eri kanavien välityksellä. Työterveyshuollon keskeisiä tietoväyliä ovat terveystarkastukset ja niihin liittyvät työkyvyn mittausmenetelmät, sairaanhoito, muut yhteydenotot työntekijän itsensä ja työpaikan taholta sekä työpaikkakäynnit. Tiedon välittäjinä toimivat keskustelut, haastattelut, kyselyt, sähköiset viestit, mittaukset ja testaukset sekä havainnointi Työpaikkayhteistyö Luottamuksellisen ja aktiivisen suhteen muodostuminen työpaikan ja työterveyshuollon välille on oleellisen tärkeää, kun halutaan havaita työkykyongelmat varhaisessa vaiheessa ja päästä vaikuttamaan niihin riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa matalaa kynnystä työpaikoilta ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, mikäli siellä huomataan työntekijän työkyvyn alentuneen. Työsuoriutumisen muutokset, työntekijän mahdollinen muuttunut käytös ym. voivat olla ongelmien sellaisia varhaisia viestejä, jotka esimies ja työyhteisö havaitsevat. Työterveyshuollon puolueeton rooli ja tietosuojasäädökset mahdollistavat sen, että kaikki osapuolet voivat luottaa siihen. Työterveysneuvotteluissa (työkykyneuvotteluissa) tarkastellaan ja ratkaistaan yhdessä työhön liittyviä tekijöitä, joilla on vaikutusta työkykyyn ja terveyteen. Näissä yhteisissä 7
8 neuvotteluissa saatavalla tiedolla on usein merkitystä myös muiden työntekijöiden työkyvystä huolehtimisen kannalta. Suositeltavia työkykyongelmien seulonta-, seuranta- ja toimintatapoja ja edistäviä käytäntöjä ovat muun muassa: Työpaikkojen varhaisen tuen toimintatavat, joilla lisätään esimiesten valmiuksia havaita työntekijän työkyvyn aleneminen ja reagoida siihen työkykyä tukevasti Työterveyshuollon kanssa sovittu toimintatapa, joka auttaa esimiehiä ottamaan tarvittaessa työterveyshuollon mukaan tilanteen selvittelyyn Käytäntö pidemmän sairausloman jälkeisestä työhön paluun tuesta Sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli (työterveyshuolto mukana) Käytäntö ammattitautien ja työperäisten sairauksien toteamiseksi ja ehkäisemiseksi Työterveyshuolloilla on usein tärkeä rooli esimiesten kouluttamisessa näiden toimintatapojen käyttöön. Liitteessä 2 on kuvattu esimerkkejä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimintamalleista Moniammatillinen yhteistyö Jotta työkykyongelmiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tarvitaan hyvää yhteistyötä työterveyslääkärin, -hoitajan, -psykologin ja työfysioterapeutin kesken. Moniammatillisella työterveystiimillä tulee olla yhteistyössä työpaikan kanssa sovittu toimintamalli, jonka mukaisesti toimitaan, kun havaitaan merkkejä työkyvyn alenemisesta. Tällöin on sovittu muun muassa siitä, missä tilanteissa konsultoidaan työterveystiimin muita jäseniä, jotta toimintakyvyn alenemisesta tai sen uhasta saataisiin riittävästi tietoa. Tässä tilanteessa voidaan tarvita myös työpaikan edustajien mukaan ottamista. Pelkkä asian kirjaaminen sairauskertomukseen ei muuta tilannetta. Jos havaitaan työkyvyn alenemaan viittaavaa, on sovittava jatkotoimenpiteistä, joilla asiaan voidaan vaikuttaa. Tärkeää on myös sopia, miten toimitaan silloin, kun työterveysyksikössä asiakkaan sairauksia hoitavat muutkin kuin esimerkiksi oma työterveyslääkäri ja -hoitaja. Havaintojen työ- ja toimintakyvyn alenemisesta pitää välittyä heidän tietoonsa ja päinvastoin. Työterveyshuollon tietojärjestelmien pitää tukea tätä Työterveyshuoltosopimuksen kattavuus Edellytyksen työkyvyn alenemisen varhaiselle tunnistamiselle luo työterveyspalvelujen riittävän kattava järjestäminen. Vähimmillään työterveyshuoltolaki edellyttää hyvää yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä sekä työterveyshuollon toteuttamaa työpaikan henkilöstön työ- ja toimintakyvyn seurantaa. On hyvä muistaa, että työkyvyn säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat hyvin kustannustehokkaita: jo parin sairauspoissaolopäivän vähenemisestä säästyvillä kustannuksilla voidaan toteuttaa varsin paljon työterveyden toimintaa. Työterveyspainotteisten sairaanhoitopalvelujen sisältyminen sopimukseen lisää työ- ja toimintakyvyn alenemisen varhaisen tunnistamisen mahdollisuuksia, koska työntekijät voivat ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon heti oireiden ilmaantuessa (Ks. Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 2010). 8
9 Sairaanhoidon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus on 10 v. aikana kasvanut eniten terveyskeskuksissa (56-75 prosenttiin), muissa tuottajaryhmissä se on ollut yli 90 % (Kimanen ym. 2008). Tihentyneet sairausvastaanottokäynnit ja muut yhteydenotot voivat olla yksi hälytysmerkki työkyvyn alenemisen uhkasta. 7. Varhaisen tunnistamisen keinoja 7.1. Keskustelu työkyvyn arvioinnin välineenä Keskustelu on keskeinen väline työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa ja sen kautta välittyy merkittävä osuus työterveyshuoltoon kertyvästä tiedosta. Keskustelussa kohtaavat ja tulevat esille asiakkaan oma näkemys terveydestään ja selviytymisestään työssä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä ja toisaalta työterveyshuollon ammattihenkilön näkemys. Peruslähtökohdiltaan tilanne on vuorovaikutteinen ja tasa-arvoinen. Vuorovaikutuksen hyvän sujumisen edellytyksenä on luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen. Terveystarkastuksen aikana käydyn keskustelun yhteydessä käydään läpi työn sujumista, jaksamista, terveydentilaa ja henkistä hyvinvointia. Työterveyshuoltoon sisältyy olennaisena osana myös terveysneuvonnan elementti. Terveysneuvontaa on luonnehdittu vuorovaikutussuhteena, jolloin asiantuntija kysymyksillään saa aikaan asiakkaan pohtimaan reflektiivisesti omaa tilannettaan, toimintaansa ja sen merkitystä. (Poskiparta 1997, 125; Vänskä 2000, 114.) Tiedonmuodostukseen vaikuttavat työterveyshuollon ammattihenkilön koulutus ja osaaminen, tieto ja hiljainen kokemukseen perustuva tieto sekä se, miten saadaan esille myös työntekijän omat kokemukset ja näkemykset ammattihenkilön tekemien havaintojen lisäksi. Työntekijän oma kertominen ja kuvaus auttavat havaitsemaan ns. heikkoja signaaleja työkyvyn mahdollisesta heikentymisestä tai sen uhasta Kyselyt Lomake- ym. kyselyt helpottavat asiakkaan kannalta oleellisten teemojen havaitsemista ja puheeksi ottoa. Kyselyissä työkyky määrittyy henkilön kokemuksena. Työntekijän kokema työkyky yhdistyy työn tekemiseen, työorganisaation toimintaan sekä myös yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Työkyvyn määrittämisessä yksilön oman subjektiivisen arvion työkyvystä on osoitettu ennustavan hyvin tulevaa työkykyä ja työkyvyttömyyttä; henkilön oma kokemus hänen voimavaroistaan, työelämästään ja elämäntilanteestaan on merkitykseltään tärkeä (Tuomi ym. 1995; Ilmarinen ym. 2006). Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että työkykyyn ja terveyteen liittyviä asioita on paljon samoin kuin näitä mittaavia kyselyjä. Sen vuoksi lyhyet kyselyt ovat suositeltavia. Kyselyjen käyttö ei saa kuitenkaan muodostua itsetarkoitukseksi, vaan tärkeintä on löytää vaikuttavimmat menetelmät eri tilanteisiin. Seulontakyselyjen valinnassa on tärkeää ottaa huomioon myös tutkittavien työ. On suositeltavaa käyttää validoituja kyselymenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Seulontakyselyillä voidaan tehostaa 9
10 tiedonkeruuta. Niiden avulla saadaan myös helposti työhyvinvointitietoa määrämuotoiseen ja raportoitavaan muotoon. Seulontakyselyjen käyttö edellyttää korkeita riskipisteitä saaneiden henkilöiden jatkotoimenpiteiden tarpeen arviointia ja niihin varautumista. Lomakekyselyjä voidaan lähettää jo terveystarkastuskutsun yhteydessä, jolloin tiedot ovat käytettävissä terveystarkastusta tehtäessä. Kyselyt eivät kuitenkaan saa olla terveystarkastuksen pääasiallinen sisältö ainakaan silloin, kun tarkastukseen sisältyy tapaaminen työterveyden ammattilaisen kanssa. Työterveystarkastuksessa tapahtuva vuorovaikutus on useimmiten kyselyjä tärkeämpää työkyvyn edistämisen ja sen alenemisen varhaisen vaiheen havaitsemisen kannalta, esimerkkinä työntekijän omaan kokemukseen pohjautuva kuvaus työstä ja siinä selviytymisestä. Käytettävissä ei ole yhtä jokaiseen tilanteeseen soveltuvaa seulontakyselyä, jolla voitaisiin todeta työkyvyn aleneminen varhaisessa vaiheessa. Työkykyindeksi (Ilmarinen 1993; Tuomi ym. 1997) on käytetty paljon työterveyshuollossa ja tutkimustyössä 1980-luvulta lähtien. Työkykyindeksi luotiin aikoinaan ikääntyvän kuntatyöntekijäaineiston pohjalta, mutta sittemmin sen on todettu soveltuvan myös muille työntekijäryhmille. Työkyvyn alenemisen varhaisen toteamisen näkökulmasta työkykyindeksi ei ole kuitenkaan paras mittari työterveyshuollossa käytettäväksi, sillä työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa mittarilla saadaan korkeita indeksejä, se on sairauskeskeinen ja mittaa varsin huonosti työkyvyn työyhteisöllistä ulottuvuutta (esim. Ahlström ym. 2010). linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Työkykyindeksi Aikapaineisessa vastaanottotoiminnassa on mahdollista jo vain yhdenkin kysymyksen kyselyllä saada yhtä hyvää ja luotettavaa tietoa kuin laajemmilla kysymyspattereilla (esim. Bowling 2005). Tällaisia kysymyksiä on koottu liitteeseen 1. Työkykyindeksin (kys. 1) itsenäisesti käytetettävä osio on nimeltään Työkykypistemäärä tai Työkykyjana (taulukko 2, myös liite 2). Tätä voidaan käyttää erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn arviointiin ja muutosten havaitsemiseen (Ahlström ym. 2010). Kysymyksen sanamuoto vuoden 1997 työkykyindeksissä (Tuomi ym. 1997): Kysymys Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi asteikolla 1 10? (0 tarkoittaa, ettet pystyisi nykyisin lainkaan työhön.) täysin työkyky työkyvytön parhaimillaan linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Työkykypistemäärä Oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua (Työkykyindeksin kysymys 6) tai koettu terveydentila (taulukko 3) ennustavat sairauspoissaoloja lähes yhtä hyvin kuin Työkykyindeksi (Lindberg ym. 2009; Falkenberg ym. 2009). Koetun terveydentilan kysymys (Aromaa ym. 1989, 723) on ennustanut terveydentilan kehitystä paremmin kuin esimerkiksi lääkärin laatima 10
11 ennuste (Maddox ja Douglas 1973). Itse arvioitu terveys on osoittautunut myös tilastollisesti merkitseväksi uupumukseen yhteydessä olevaksi taustamuuttujaksi (Kivioja 2006). Taulukko 3. Työkykyä ja terveydentilaa koskevat yhden kysymyksen kyselyt Kysymys Uskotteko, että terveytenne puolesta pystyisitte työskentelemään nykyisessä ammatissanne kahden vuoden kuluttua? Koettu terveydentila - haastattelussa pyydetään arvioimaan omaa terveydentilaa kysymyksellä: Kuinka hyvä terveydentilanne on mielestänne nykyisin? Vastausvaihtoehdot - tuskin - en ole varma - melko varmasti - hyvä - melko hyvä - keskitasoinen - melko huono - huono linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Koettu terveydentila Työkykyongelmien seulontaan on käytettävissä on myös erilaisia ATK-pohjaisia kaupallisia kyselykoosteita, joiden avulla toteutettavien interventioiden on todettu vaikuttavan myönteisesti työkykyyn (esim. Taimela ym. 2007). Näiden kyselyjen käyttöönottoa harkittaessa on syytä perehtyä niiden sisältöön, pohtia niiden soveltuvuus juuri kyseessä olevalle työntekijäjoukolle sekä arvioida niiden kustannusten ja saatavan hyödyn suhdetta. Käytännön työssä haasteeksi on saattanut osoittautua se, että vastauskattavuus ei ole aina ollut kovin hyvä, eikä näin ollen kaikkia todellisen tuen tarpeessa olevia saada kutsuttua henkilökohtaiseen terveystarkastukseen. Tämä suositus ei käsittele tarkemmin näitä kyselyjä. Yleensäkin, jos seulontakyselyt korvaavat kokonaan esim. terveystarkastukset, vaarana on, että paljon työkyvyn kannalta oleellista informaatiota jää saamatta Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaoloja on luonnehdittu yksilö- ja yhteisötason kuumemittariksi osoittamaan, että asiat eivät ole kohdallaan. Erityisesti niiden määrän muutos yksilö- ja yhteistötasolla on hälytysmerkki (esim. Seuri ja Suominen 2009, 179). Sairauspoissaolojen määrä ennakoi tulevaa työkyvyttömyyttä (mm. Labriola ym. 2007), joten niitä on syytä seurata vastaanottokäyntienkin yhteydessä, jotta työkykyä ylläpitävät toimenpiteet pääsevät käynnistymään riittävän ajoissa. Lääkärin toteamia sairauspoissaoloja pidetään validina terveysmittarina; yli viikon mittaiset lääkärin todistamat sairauspoissaolot ovat hyvä terveysmittari tunnistamaan erityistoimenpiteitä vaativat työntekijäryhmät (Head ym. 2008). Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkykyongelmia ja ennustavat varhaista eläköitymistä epidemiologisissa tutkimuksissa (Kivimäki ym. 2003; 2004; Vahtera ym. 2004). Vakava-asteisen väsymyksen ja kyynistyneisyyden on havaittu olevan yhteydessä yli kolmen päivän sairauspoissaoloihin. Sen sijaan millään työuupumuksen oireella eli uupumusasteisella väsymyksellä, 11
12 kyynistyneisyydellä tai heikentyneellä ammatillisella itsetunnolla ei ollut yhteyttä lyhyisiin, alle kolmen päivän poissaoloihin. (Kinnunen ja Feldt 2009.) Työterveyshuoltojen tiedonsaanti työntekijöiden sairauspoissaoloista vaihtelee suuresti. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin vaikeutuu, mikäli työpaikat eivät toimita sairauspoissaolotietoja työterveyshuoltoon ajantasaisesti tai eivät lainkaan. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ( /759) mukaan työnantaja saa toimittaa tiedon sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erikseen kiellä. Kaikilla työpaikoilla ei myöskään ole kokonaisvaltaista työterveyshuoltosopimusta, jolloin työntekijät käyttävät työterveyshuollon lisäksi muuta terveydenhuoltoa ja saavat sieltä poissaolotodistuksia. Näistä eri syistä on laadittu sairauspoissaolokäytäntöä koskeva opas (STM, 2007:7). Oppaan toimenpiteet tähtäävät yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseen erityisesti silloin, kun hänellä jo on jokin sairaus tai muita työkykyä uhkaavia ongelmia. Kattavaa seurantaa varten työterveyshuolto tarvitsee tiedot kaikista poissaoloista eli myös oman työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitetut todistukset sekä työntekijän oman ilmoituksen varaan jääneet lyhyet poissaolot (Seuri ja Suominen 2009). Työpaikan henkilöstöhallinnon työajanseuranta ei korvaa työterveyshuollon seurantaa, koska työpaikan rekistereihin ei sisälly työkyvyttömyyden syytietoja. Sairauspoissaolotietojen välittyminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä on yksi työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti sovittavista toimintakäytännöistä. Sairauspoissaolojen rakenteen pohjalta on muodostettu ehdotuksia hälytysrajoiksi, jolloin esimiehen ja työterveyshuollon tulisi asia huomioida. Sairauslomaa on luonnehdittu pitkäksi, mikäli sen kesto on yli 30 vrk yhtäjaksoisesti tai sairauspoissaoloja on kerääntynyt yli 30 vrk kumulatiivisesti vuoden aikana. Lyhyiden sairauspoissaolojen osalta tällaiseksi hälytysrajaksi on ehdotettu sitä, jos henkilöllä on ollut esim. kolme 1-3 päivän sairauspoissaoloa 4 kuukauden aikana ja joista on kerääntynyt yhteensä yli 10 vrk poissaolo. Samoin on hälytysrajoiksi ehdotettu esim. kolme viikonloppuun rajoittuvaa yhden päivän poissaoloa 6 kk:n aikana. Vastaavanlaisiksi hälytysmerkeiksi on ehdotettu tiettyihin diagnooseihin, esim. mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä poissaoloja, myös tiettyyn työaikaan, tiettyyn vuorokiertoon liittyviä poissaoloja sekä epäsuhtaa diagnoosin ja sairauslomien määrän tai pituuden välillä. (Antti-Poika 2004; 2006.) 8. Työkyky ja työ Työ ja työpaikalla tapahtuva toiminta liittyvät keskeisesti henkilön työkykyyn. Työn olosuhteiden analysointia varten ei ole olemassa kovin helppoa välinettä tavanomaiseen vastaanottotyöhön. On erilaisia listauksia niistä työn piirteistä, jotka voivat olla haitallisia työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Näitä käytettäessä haasteena on se, että ei nähdä työtä kokonaisuudessaan vaan työ muodostuu erilaisista kuormitustekijöistä. Tällöin tehtävät johtopäätökset eivät välttämättä ole aina hyödyllisiä työntekijän arjessa. Perustavanlaatuista tietoa työstä saadaan työterveyshuollon tekemällä työpaikkaselvityksellä, mutta sen menetelmiä ei käsitellä tässä suosituksessa. 12
13 Keskeisenä työvälineenä työn ja työolojen arvioinnissa on asiakkaan ja työterveysasiantuntijan välinen keskustelu ja vuorovaikutus, jonka pohjalta syntyy näkemys työn vaikutuksesta henkilön työkykyyn. On tärkeä huomioida työ myös voimavaratekijänä, ei pelkästään kuormituksen aiheuttajana. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää työntekijän kokemukseen hänen työnsä mielekkyydestä. Jos työ ei tunnu mielekkäältä, seurauksena voi olla mm. työhön sitoutumisen heikkenemistä, vieraantumista, työn tuottavuuden laskua, sairauspoissaoloja ja tilanteen pitkittyessä työuupumusta. Tällöin on tärkeää harkita työnantajan edustajan mukaan ottamista pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja tilanteeseen, mikäli työntekijä on tähän halukas. Myös uraohjauksesta ja työterveyspsykologin antamasta tuesta on apua. Kehittävään työntutkimukseen perustuvat ns. työlähtöisen työterveyshuollon menetelmät (Mäkitalo ja Paso 2008) antavat strukturoidun tavan hahmottaa työtä kokonaisuudessaan samoin kuin henkilön ammatillista tilannetta, mikä parantaa työterveyshuollon havaintojen osuvuutta ja antaa työntekijöille välineitä kehittää omaa työtään ja työuraansa. Näiden välineiden käyttö edellyttää riittävää kouluttautumista Työn imu Työn imu kuvaa työhyvinvointia positiivisena tilana, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Työn imua kokevalle henkilölle työ on tärkeää siihen sisältyvän myönteisen tyydytyksen vuoksi. (Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen 2005; Hakanen 2009a; Hakanen 2009b). Myös työholistille työ on tärkeää, mutta erona on se, että työholisti ei nauti työstään. Työholistit tekevät lakkaamatta työtä sisäisen pakon vuoksi (Spence ja Robbins 1992; Schaufeli ym. 2008). Työholismin on oletettu vaarantavan työkuormituksesta palautumisen (Kinnunen ym. 2009). Työholismi on käänteisessä yhteydessä onnellisuuteen. Myös työn imu ja työuupumus ovat käänteisessä yhteydessä toisiinsa (Hakanen 2005). linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Työn imu 8.2. Työkuormitus ja siitä palautuminen Meijman ja Mulderin (1998) laatiman ponnistelujen ja palautumisen mallin (Kuvio 3) pohjalta on kehitetty palautumisen tarpeen käsite. Itse koettu palautumisen tarve tarkoittaa yksilön pakottavaa tarvetta saada aikaan katkos suhteessa työn vaatimuksiin. Se kuvaa työntekijän väliaikaista haluttomuutta jatkaa työtehtävien parissa. Henkilöllä on ylikuormittumisen ja ärtymyksen tuntemuksia, tarve vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja energian puutetta. (van Veldhoven ja Broersen 2003; Kinnunen ja Feldt 2009). Palautumisen tarve on riittämättömän palautumisen merkki ja ensioireena ennakoi pitkäaikaista väsymystä ja stressiä (Jansen ym. 2002). Palautumisen tarpeen kokemus ennusti ennen kaikkea uupumisasteista väsymystä (Kinnunen ja Feldt 2009). Työkuormituksesta palautumisen ongelmat ennakoivat myöhemmin ilmeneviä psykosomaattisia oireita, työpaikan vaihtoa, työstä poissaoloja ja 13
14 työuupumusta (de Croon ym. 2003, 2004; Kinnunen ja Feldt 2009). Palautumisen tarpeen tutkiminen ensiarvoisen tärkeä työuupumuksen ennaltaehkäisyn näkökulmasta (Kinnunen ja Feldt 2009). Palautumisen katsotaan olevan riittävää silloin, kun työntekijän elimistö on stressin aikaansaaman viriämisen jälkeen palautunut riittävän pitkäksi aikaa perustasolle (fysiologinen palautuminen), ja työntekijä kokee olevansa jälleen pystyvä ja valmis jatkamaan työtehtävien parissa (psykologinen palautuminen) (Kinnunen ja Feldt 2009). Työn vaatimukset PONNISTELUT Työntekijän voimavarat Stressireaktiot PALAUTUMINEN Jos palautuminen ei onnistu Kumuloituminen Kuvio 3. Ponnistelujen ja palautumisen malli (Meijman ja Mulder 1998; Kinnunen ja Feldt 2009, 9) Kinnunen ja Feldt (2009) ovat kehittäneet yhden kysymyksen sisältävän Palautumisen arvio -mittarin (Taulukko 4, myös Liite 2). Tätä mittaria suositellaan otettavaksi laajaan käyttöön työterveyshuollon vastaanottotoiminnassa. Taulukko 4. Palautumisen arvio -mittari (Kinnunen ym. 2010). Kysymys Palautumisen arvio: Kuinka hyvin koet yleensä palautuvasi työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän/työvuoron jälkeen? Vastausvaihtoehdot - hyvin - melko hyvin - kohtalaisesti - melko huonosti - huonosti linkki TOIMIAn mittaripankkiin: Palautumisen arvio Laajempi Palautumisen tarve -kysely (ks. Kinnunen ja Feldt, 2009). 14
15 Sydämen sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamisella (esim. Firstbeat, Polar, Armband) saadaan tietoa fysiologisesta kuormittumisesta ja palautumisesta, ja saatua tietoa vpodaan käyttää asiakkaan prosessiluontoisessa palautumisen ja rentoutumisen ohjannassa parempaan elämänhallintaan. Näiden mittareiden käyttö aiheuttaa kustannuksia ja edellyttää kohderyhmän tarkoituksenmukaista valintaa sekä perehtyneisyyttä tulkintaan ja palautteen antamiseen. linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ Sydämen sykevälivaihtelu (sykevariaatio) 8.3. Työstressi Haitallinen työstressi syntyy liian suurten työn vaatimusten ja työntekijän liian vähäisten vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuuksien seurauksena (Karasek 1979; Karasek ja Theoroll 1990). Työstressin lähteiksi ovat osoittautuneet myös työn epävarmuus (Sverke ym. 2002) ja työssä saadun sosiaalisen tuen vähäisyys ja epäoikeudenmukainen kohtelu (Kivimäki ym. 2003). Työterveyslaitoksella kehitetyllä Työstressikyselyllä (TSK) (Elo ym. 1990) ja yhteispohjoismaisella QPSNordic-kyselyllä (Elo ym. 2001) saadaan tietoa työolosuhteista ja voidaan arvioida työkuormitusta. Työstressikysely on apuväline psyykkisen työympäristön ja sen vaikutusten arviointiin. Kyselyn avulla voidaan tutkia henkilön kuormittuneisuuden yhteyttä hänen kokemaansa työympäristöön ja arvioida kuormittuneisuuden työperäisyyttä. Yksilötasolla kyselyn tukena on hyvä käyttää haastattelua, jolloin vastaaja voi täsmentää vastauksiaan keskustelun aikana. Kyselyn tarkoituksena on auttaa arvioimaan ongelmien taustaa a ja kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Stressikyselyjen tulosten arviointiin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka hyvin työterveysasiantuntija on selvillä asiakkaan työpaikan tilanteesta: Todettu stressi kehittyvässä muutostilanteessa on eri asia kuin sama numeerinen tulos työpaikan ollessa umpikujassa ilman näköpiirissä häämöttäviä ratkaisuja tilanteen kohentumiseksi. Kyselyjen rutiinikäyttöä rajoittaa niiden täyttämiseen ja tulkitsemiseen kuluva aika sekä mahdollisuudet tulosten hyödyntämiseen, joten on perusteltua miettiä huolellisesti, missä tilanteissa tätä tietoa tarvitaan työterveyshuollossa. Paljon onkin käytetty yksittäistä Työstressikyselyn kysymystä, jossa suoraan tiedustellaan henkilöltä hänen kokemansa stressin määrää (Elo ym. 2003), (Taulukko 5). Tätä voitaisiin suositella käytettäväksi laajasti työterveyshuollon vastaanottotoiminnassa. Taulukko 5. Yksi kysymys stressistä Kysymys Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä tällaista stressiä? linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ Yksi kysymys stressistä Vastausvaihtoehdot - en lainkaan - vain vähän - jonkin verran - melko paljon - erittäin paljon 15
16 Pitkään jatkuessaan stressi aiheuttaa kuormittumista ja alentaa elimistön vastustuskykyä sairauksia vastaan sekä altistaa työuupumukselle. Kaikki stressi ei kuitenkaan ole haitallista, ja oleellista onkin kuinka työntekijä pystyy palautumaan työn aikaansaamasta kuormituksesta (Feldt ym. 2007) Työuupumus Työuupumuksen katsotaan olevan seurausta pitkään jatkuneesta liiallisesta työstressistä -kuormituksesta. Työuupumuksen keskeisiä piirteitä ovat jaksamattomuuden ja uupuneisuuden tunne, väsymys ei hellitä nukkumallakaan, kyynisyys (epäilevä asenne työn merkitykseen/ mielekkyyteen) sekä ammatillisen itsetunnon lasku (alentunut aikaansaamisen tunne). Ihmissuhdetöissä oireet liittyvät erityisesti asiakkaisiin. Myös yleiset stressioireet ovat tavallisia (Kalimo ym. 2006; Maslach ym. 1996). Naisilla työuupumus on liittynyt useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, miehillä taas sydän- ja verisuonisairauksiin. Työuupumuksen ja siihen liittyvien sairauksien syy-seuraussuhteesta sen sijaan ei ole varmuutta, ja yhteyden työuupumuksen ja masennuksen välillä on havaittu kulkevan molempiin suuntiin (Ahola 2007; Ahola ja Hakanen 2007). Työkyvyn varhaisen tunnistamisen näkökulmasta olisi tärkeää päästä vaikuttamaan työhön jo ennen kuin henkilön oireet etenevät työuupumuksen asteelle. Liiallisen työkuormituksen aiheuttamaa työuupumusta voi edelleen seurata masennusoireita (Ahola ja Hakanen 2007). Työuupumukseen voi liittyä myös työkyvyn menettämisen riski (Ahola ym. 2008; Ahola ym. 2009). Työuupumuksen tunnistaminen keskustelun ja erilaisten kyselyjen pohjalta saattaa olla käännekohta työntekijän työkyvyn kohentumisessa, mikäli tilanteeseen pystytään reagoimaan ja asianomaista henkilöä kyetään tukemaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Oleellista on pyrkiä vaikuttamaan työolosuhteisiin ja stressinhallintakeinoihin. (Kuvio 4, erityisesti tummennettu alue.) Ihminen Itsetunto Oireet Työ Itsetiedostus Alkuvaihe Hyvä itseluottamus Ei juurikaan, tavalliset oireet Koetaan tyytyväisyyttä Tasapainoinen, tavallinen Hälytysvaihe Horjuu Tyytymättömyyttä Rutiininomaista Osittaista tiedostamista Vastustusvaihe Epäillään itseä Uupumuksen ja Epäillään työn Kielletään alakuloisuuden tunteita mielekkyyttä Negatiivinen suojautumisvaihe Ei pidetä itseä riittävän hyvänä Haittaavaa väsymystä ja Työmotivaatio heikkenee selvästi Tiedostetaan paha olo Luopumisvaihe Itsetunto liukuu pois keskittymisvaikeuksia Monioireisuutta, depressiivisyyttä, ehkä alkoholin liikakäyttöä Ihmissuhteiden välttämistä, työ tnntuu turhalta Kuvio 4. Masennuksen ja vakavan uupumuksen eteneminen (Raitasalo 2007, 13). Koetaan tilanne ylivoimaiseksi, halutaan paeta 16
17 Bergen Burnout Indicator 15 (BBI-15) on muokattu alunperin Norjassa kehitetystä työuupumuksen arvioimisen ja mittaamisen metodista. Mittari mittaa kokonaisuupumuksen tasoa sekä työuupumusta: uupumusasteista väsymistä, kyynistyneisyyttä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemistä (Näätänen ym. 2003). linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ BBI-15 Paljon käytetty mittari on Maslach Burnout Inventory (MBI) (Maslach ja Jackson 1981), josta on kolme eri versiota empiirisessä käytössä; auttamisammatteihin tarkoitettu MBI-HSS (Maslach Burnout Inventory, Human Services Survey), opetustyöhön MBI-ES (Maslach Burnout Inventory, Educators Survey). Kaikille ammattiryhmille soveltuva versio on MBI-GS (Maslach Burnout Inventory, General Survey), josta on olemassa suomenkielinen versio. (Maslach ym. 1996; Kalimo ym ) linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ MBI-GS On suositeltavaa, että epämääräisä oireita valittavien henkilöiden tuntemuksiin puututtaisiin heti kartoittamalla tilannetta ja tekemällä suunnitelma. Lisäksi oireiden jatkuessa ja pyytämällä tarvittaessa täyttämään mahdollista masennusta mittaava seulontalomake (Taulukko 5) ja tekemällä suunnitelma. Jos asiakas on kärsinyt uupumuksesta, tulisi tilannetta seurata tai kontrolloida, ettei uupumus pääsisi etenemään depressioksi. (Tuisku ja Rossi 2010.) 9. Työkyky ja terveys 9.1. Mieliala Masentunut mieliala on normaali inhimillinen tunnetila, mutta pitkään jatkuessaan kysymys voi olla depressiosta. Depression kehittymiseen voi olla useita syitä. Taustalla saattaa olla työn psykososiaalisia tekijöitä, kuten liian suuret työvaatimukset (esim. Bonde 2008; Kivimäki ym. 2010). Myös työuupumuksen seurauksena voi syntyä masennusoireita (Ahola ja Hakanen 2007). Masennusta voi seuloa käyttämällä kahta kysymystä (Arroll ym. 2003; 2005), (taulukko 6). Näitä kysymyksiä olisi hyvä käyttää kaikissa terveystarkastuksissa ja tarvittaessa muussakin vastaanottotyössä. Taulukko 6. Masennuksen kahden kysymyksen seula Kysymys Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Vastausvaihtoehdot/ Tulosten tulkinta Myöntävä vastaus vähintään toiseen kysymyksistä viittaa masennukseen. Tuloksen voi varmentaa tarkemmalla depressiokyselyllä (BDI-21, PHQ-9), joka samalla mittaa depression vaikeusastetta. 17
18 Suositeltava seulontastrategia on sellainen, että em. kahden kysymyksen seulan lisäksi tehdään laajempi masennuskysely BDI-21 tai PHQ-9, jos henkilö vastaa vähintään toiseen kysymykseen myöntävästi tai jos työterveysasiantuntijalla on vahva epäily depressiosta. On tärkeää myös pyrkiä selvittämään masennukseen johtaneet tekijät. Mainittujen kahden seulontakysymyksen sijaan voidaan käyttää myös DEPS-seulaa. Mikäli tämän seulan pistemäärä ylittää 11 pistettä, se viittaa tarkempaa selvittelyä vaativiin masennusoireisiin (Salokangas 1994; Tuisku ja Rossi 2010, 15). linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ Kahden kysymyksen seula (Arroll ym. 2003; 2005) linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ BDI-21 linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ PHQ-9 linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ DEPS-seula 9.2. Uni Unen häiriöt on tärkeä hälytysmerkki kuormittavasta työ- ja tai elämäntilanteesta. Unettomuuden oireita ovat toistuva vaikeus nukahtaa, katkonainen uni, liian varhainen herääminen aamulla sekä virkistämätön uni. Päiväaikainen stressi ja heikentynyt unen laatu ovat yhteydessä toisiinsa (Åkerstedt 2006). Stressin ja uniongelmien välisessä yhteydessä eräänä tekijänä on ylisitoutuminen työhön (Fahlén ym. 2005). Uni on avainasemassa ihmisen palautumisessa, sillä unen puutteen on todettu johtavan suoriutumisen alenemiseen, väsymykseen ja mielialan vaihteluihin (esim. Brosschot ym. 2007; Kinnunen ja Feldt 2009; Myllymäki ja Kaartinen 2009). Unihäiriöiden problematiikka ei rajoitu ainoastaan unen häiriintymisen aiheuttamiin ongelmiin, vaan unihäiriöt voivat olla myös signaali sairastumisriskistä. Unihäiriöillä on todettu olevan yhteys kohonneeseen riskiin sairastua myöhemmin mielenterveydenhäiriöihin sekä erilaisiin fyysisiin sairauksiin; pitkään jatkuessaan heikentynyt uni voi lisätä riskiä sairastua masennus- ja ahdistushäiriöihin, aineenvaihdunnan häiriöihin ja sydän -ja verisuonisairauksiin. Unihäiriöiden on todettu ennustavan myös mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvaa työkyvyttömyyden kehittymisen riskiä. (Åkerstedt ja Nilsson 2003; Paunio ja Porkka-Heiskanen 2008; Salo ym ) Unihäiriöt ovat väestötasolla lisääntyneet, ja niistä on arvioitu kärsivän x % työikäisistä (tarkista!). Osana Kunta10 tutkimusta havaittiin kunta-alan työntekijöistä viidenneksellä esiintyvän vakavia unihäiriöitä ja lievemmistä unihäiriöistä kärsi noin neljännes (Salo ym. 2010). Unihäiriöt ovat yleisiä etenkin epätyypillistä työaikaa tekevillä. Noin kolmanneksella vuorotyöntekijöistä on todettu esiintyvän unettomuutta (Härmä ja Sallinen 2004). Mikäli henkilö tuntee itsensä levänneeksi ja päivällä virkeäksi, hänellä ei ole uneen tai palautumiseen liittyviä ongelmia (Käypä hoito-suositus: Unettomuuden hoito, päivitetty ). Unettomuutta ja unen häiriöitä voi selvittää kyselyllä (tarkentuu vielä!). 18
19 Unettomuuden haitta-asteen arvio, Insomnia Severity Index (Morin,1993; suomennos TTL, 2008) (TTL) steen_arvio_2009.pdf Väsymysoireiden mahdollista liittymistä uniapneaan voi selvittää uneliaisuuskyselyllä, ESStestillä (Epworth Sleepiness Scale). Siinä arvioidaan torkahtamisen tai nukahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. (Murray 1991; 1992) pdf Nukahtamisvaikeus ja liian aikainen heräily- Pohjoismainen unikysely (Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ) 9.3. Terveyskäyttäytyminen Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy tukevat työkyvyn ylläpitämistä (esim. Gould ym. 2006). Osin vaikutus näkyy jo lyhyellä aikavälillä esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina, osin pitemmän aikavälin kuluessa estettäessä sairastumista mm. vakaviin sydän- ja verisuonisairauksiin. Elintapojen ja yksilöllisistä ominaisuuksista johtuvien riskitekijöiden vaikutusten tarkastelu henkilön työterveyteen ja työkykyyn on osa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Henkilön terveyskäyttäytyminen (esim. Helakorpi ym. 2007), kuten tupakointi, päihteiden käyttö ja ruokatottumukset sekä erityisesti niiden muutos, saattavat heijastella ensimmäisiä merkkejä työkykyä uhkaavista ongelmista. Työstressin ja tupakoinnin yhteyttä selvittävän tutkimuksen mukaan korkean stressitason työntekijät olivat selkeästi useammin tupakoitsijoita verrattuna matalan stressitason työntekijöihin. Lisäksi työstressin kasvu lisäsi tupakoitsijoiden tupakoinnin määrää. Myös aikaisemmin tupakoivien, mutta tupakointinsa jo välillä lopettaneiden kohdalla todennäköisyys aloittaa tupakointi uudelleen kasvoi työvaatimusten ja stressin lisääntyessä (Kouvonen ym. 2005). Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja. Tupakoivista miehistä arviolta 35 % sairastuu tautiin. Säännöllisesti tupakoivilla on 22-kertainen riski siirtyä tämän taudin takia työkyvyttömyyseläkkeelle tupakoimattomiin verrattuna (Koskenvuo ym. 2010). Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen. Tupakoivilla miehillä on lisäksi havaittu olevan naisia suurempi riski sairastua depressioon (Korhonen ym. 2007). Tupakointikysely: Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti ja riippuvuusasteen luokittelu, Käypä hoito-suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot, päivitetty ) Spirometria (Spirometria-ohje: ometria.htm 19
20 Alkoholin runsas käyttö on yksi merkittävimmistä terveysuhkista. Tarkasteltaessa mielenterveyshäiriöiden pohjalta alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä, vanhemmissa ikäryhmissä eläkealkavuus liittyi osaltaan päihteiden käyttöön (Pensola ym. 2010). Yhteistyössä henkilöstön kanssa on laadittava työpaikan päihdeohjelma (mm. alkoholi, huumeet). Terveydenhuollon potilaat/ asiakkaat ottavat oma-aloitteisesti harvoin itse esille alkoholin käyttönsä (Seppä ym. 2004). Alkoholinkäytön puheeksi oton välineenä voidaan käyttää AUDIT-kyselylomaketta (Kuokkanen 1997). Kyselyn on katsottu soveltuvan hyvin työterveyshuollon terveystarkastuksiin (Seppä ja Aalto 2009). AUDIT-kyselyssä on erotettu kaksi osaa: alkoholin kulutusta ja alkoholin haittoja koskevat kysymykset. Näiden molempien osioiden käyttöä suositellaan (emt. Seppä ja Aalto). Lyhytneuvonta (Mini-interventio) on tarkoitettu varhaisvaiheen suurkuluttajille. Suppeimmassa muodossa se sisältää riskikäytön tunnistamisen ja keskustelun alkoholin käytöstä ja sen vaikutuksesta henkilön terveyteen. Laajemmassa muodossa siihen sisältyy muutoshalukkuuden selvittäminen ja tuen malli. ( linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ AUDIT linkki TOIMIAn mittaripankkiin/ Lyhytneuvonta (Mini-interventio) Ruokatottumuksiin ja ylipainoon keskeisesti liittyvän diabeteksen ehkäisyn katsotaan olevan osa työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Lihavuuden terveysriskien osoittimeksi painon ja painoindeksin lisäksi on otettu myös vyötärön ympärysmitta (Uusitupa ja Fogelholm 2007, 279.) Erityisesti näiden muutokset ovat hälytysmerkkejä. Diabeteksen ehkäisyssä (Uusitupa 2006) työterveyshuollon on todettu olevan avainasemassa (Saaristo ym. 2005). Sosiaali- ja terveysministeriö on rohkaissut työterveyshuoltoja antamalla diabeteksen ehkäisyhankkeen pohjalta hankkeen työterveyshuolloille suosituksen tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisystä työterveyshuollossa. Suositus on linjassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveys kehittämislinjojen kanssa. Tähän liittyy diabetesriskitestin sisällyttäminen terveyden seurantatarkastuksiin. BMI Vyötärön ympärysmitta (Terveys 2000 menetelmäraportti, 2005, 64) Diabetesriskitesti; Fyysinen kunto Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat mielenterveyden häiriöiden ohella toinen keskeinen syy pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Erityisesti fyysisesti vaativissa tehtävissä fyysiseen kuntoon liittyvät mittaukset voivat antaa viitteitä työkyvyn alenemisesta. Verenpaineen ja sykkeen vaihtelut ja kohoaminen voi antaa viitteitä työstressistä mikäli esim. työpäivän aikana mitatut korkeat verenpainearvot laskevat kotioloissa (mm. Lindholm ja Gockel 2000; Gockel ym. 2004). 20
Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa
Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Jukka Sipponen, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy Ulla Salmelainen,
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotMillainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?
Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTYÖKYVYN ALENEMISEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
1 TYÖKYVYN ALENEMISEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Kirjoittajat: Jukka Sipponen yksikönjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Mehiläinen Oy, Työterveys Oulu Ulla Salmelainen tutkija,
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja
Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotLiikahdus Elämäntapa
Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotKEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun
KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotTyökyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.
Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotIhmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.
Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotInnovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä
Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotEnergiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti
VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotTyössä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen
Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotJatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,
HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotFirstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus
Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotFYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA
FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos
Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
Lisätiedot