Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän TOIMINTAKERTOMUS

2

3 1972 I YLEISKATSAUS Maataloustulokysymyksistä syntyneet erimielisyydet johtivat syksyllä 1971 Karjalaisen hallituksen kaatumiseen ja saman tien myös eduskunnan hajottamiseen sekä ennenaikaisiin vaaleihin. Vaalitaistelu oli lyhyt, mutta sitäkin kiivaampi. Lopputuloksena oli porvarillinen enemmistö luvuin vasemmistopuolueiden lisätessä hiukan kannatustaan. Sosialidemokraattien paikkaluku kohosi vuoden 1966 vaalien tasolle eli 55 edustajaan, mikä merkitsi samalla sitä, että sosialidemokraateista tuli entistä selvemmin eduskunnan suurin ryhmä. Kokoonpanossa tapahtui jälleen melkoista uusiutumista lyhyeksi jääneestä vaalikaudesta huolimatta, sillä ryhmään valittiin kaikkiaan 10 uutta jäsentä. Uuden eduskunnan vaikeudet ilmenivät yllättäen jo järjestäytymisvaiheessa, kun kaikkiin eduskunnan erikoisvaliokuntiin tuli vasemmistoenemmistö. Koska tällainen tilanne porvarillisenemmistöisessä eduskunnassa olisi johtanut ainoastaan asioiden käsittelyn tarpeettomaan viivästykseen, sosialidemokraatit ja kommunistit luopuivat»ylimääräisistä» valiokuntapaikoista ja suostuivat ehdotukseen uuden vaalitoimituksen järjestämisestä. Tällöin ei-sosialistinen vaaliliitto sai koottua rivinsä niin, että valiokuntien kokoonpano vastasi koko eduskunnan voimasuhteita. Epäviralliset neuvottelut enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi aloitettiin jo ennen uuden eduskunnan kokoontumista. Sosialidemokraatit asettivat tavoitteeksi sellaisen parlamentaarisen enemmistöhallituksen muodostamisen, jossa olisivat mukana vasemmistopuolueet ja keskustavoimat. Tasavallan presidentti antoi Rafael Paasiolle virallisesti hallitustunnustelijan tehtävät heti valtiopäivien avajaisten jälkeen. Viikkoa myöhemmin hän sai tehtäväksi muodostaa maahan enemmistöhallitus. Neuvottelut eivät kuitenkaan edistyneet keskustapuolueen pitäessä jatkuvasti kiinni MTK:n esittämistä vaatimuk- 171

4 sista ns.»jälkeenjääneisyyden» korvaamisesta maataloustuloa määrättäessä. Vaikka tasavallan presidentti ilmoitti olevansa valmis nimittämään joko sosialidemokraattien ja kansanpuolueiden yhteishallituksen tahi sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen, ei tilannetta kyetty laukaisemaan. Neuvottelujen aikana sosialidemokraatit useaan otteeseen vetosivat eduskunnan porvarilliseen enemmistöön, jotta se pyrkisi toimimaan enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi. Tämä osoittautui kuitenkin, kuten edelliselläkin vaalikaudella, mahdottomaksi porvarillisten ryhmien hajanaisuuden johdosta. Helmikuun lopulla oltiin vihdoin tilanteessa, jossa ainoaksi mahdollisuudeksi umpikujasta pääsemiseksi jäi sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen muodostaminen. Suurimpana ryhmänä puolue katsoi velvollisuudekseen hallitusvastuun ottamisen erittäin vaikeissa poliittisissa oloissa. Paasion johtama työväenhallitus ilmoitti pyrkivänsä toimimaan siihen saakka, kunnes edellytykset parlamentaarisen enemmistöhallituksen nimittämiselle olisivat taas olemassa. Paasion hallitus joutui heti toimintansa aloitettuaan opposition asiattoman hyökkäyksen kohteeksi. Tästä huolimatta hallitus valmisteli ja antoi eduskunnalle suuren joukon merkittäviä uudistusesityksiä. Näistä mainittakoon mm. laki työsuojeluhallinnosta ja työsuojelun valvonnasta, esitykset luopumiseläkkeestä ja luopumiskorvauksesta, oppisopimuslaki, kehitysalueiden kuljetustuki, pilkkimisen vapauttaminen, lasten päivähoitolaki, laki korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistamisesta sekä esitys asuntotuomioistuinten perustammesta. Osa näistä esityksistä saatiin toteutettua, mutta huomattava osa juuttui kiinni siihen kiusantekoon, jonka yhtynyt oppositio kevätkauden lopulla aloitti. Hallituksen antama esitys kansaneläkkeiden korottamisesta muodostui eduskunnassa todelliseksi huutokaupaksi. Oppositio suoritti sosiaalivaliokunnassa esitykseen sellaisia korjauksia, jotka siirsivät painopistettä vaikeimmassa asemassa olevista eläkkeensaajista ja samalla nostivat kustannuksia moninkertaisesti. Lisätessään vastuuttomasti esityksen menopuolta oppositio ei samalla voinut esittää menetelmiä muutosten rahoittamiseksi. Eläkepaketin rahoituksen hoitaminen, edessä olevat suuret ulkomaankauppapoliittiset ratkaisut sekä ennen kaikkea umpikujaan ajautunut tilanne eduskunnan työssä aiheuttivat yhdessä sen, että vähemmistöhallitus katsoi heinäkuussa parhaaksi jättää eronpyyntönsä. Tämän toivottiin samalla nopeuttavan käynnissä olevia hallitusneuvotteluja. Syyskuussa muodostettiin puoluesihteeri Sorsan johtama neljän puolueen enemmistöhallitus. Neuvottelujen vaikeimmaksi kysymykseksi osoittautui eläkepaketin sisällön uudelleen muotoaminen ja tähän liittyen rahoituskysymyksen ratkaiseminen. Lopulta päädyttiin siihen, että eduskunnan keväällä hyväksymä laki jätettiin vahvistamatta. Samalla sovittiin uuden, valtiontalouden kannalta järkevämmän esityksen antamisesta ensi tilassa eduskunnalle. Näin tapahtuikin ja laki tuli käsitellyksi eduskunnassa 172

5 syksyllä varsin nopeasti. Koko eläkelakien ympärillä käydyn keskustelun tuloksena oli loppujen lopuksi se, että eläkeläisille tarkoitetut lisäedut lykkääntyivät puolella vuodella. Enemmistöhallituksen muodostaminen merkitsi eduskunnan työskentelyn rauhoittumista. Niukankin enemmistön turvin saatettiin syysistuntokaudella ratkaisuun mm. esitykset lasten päivähoidon järjestämisestä, kehitysalueiden kuljetustuesta sekä pienin muutoksin myös vuoden 1973 tulo- ja menoarvio. Sorsan hallituksen vastattavaksi esitettiin syyskauden alkajaisiksi myös välikysymys asuntoedun verottamisesta. Kokoomuksen ryhmä kysyi hallituksen toimenpiteitä verohallituksen antamien asuntoedun verottamista koskevien ohjeiden johdosta. Hallitus ei viivytellyt vastauksessaan, josta kokoomus sai aiheen moittia hallitusta vähättelystä kysymyksen tarkoituksen suhteen. Hallituksen luottamuslause tuli äänin Yleensä ottaen voidaan olla tyytyväisiä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistoimintaan Paasion hallituksen aikana annettujen esitysten osalta. Kuitenkin mm. esitykset asuntotuomioistuinten perustamisesta, ammattimaisen liikenteen työajan lyhentämisestä ja veronkiertämisen estämiseen tähtäävästä yhtymäverotuksen uudistamisesta jäivät vuoden 1972 valtiopäivillä toteuttamatta keskustapuolueen ja kansanpuolueiden vastustuksen takia. Neuvotteluja näidenkin asioiden ratkaisemiseksi tullaan joka tapauksessa jatkamaan seuraavan istuntokauden aikana. Eduskunnan syysistuntokautta sävyttivät maaseudun puolueen ryhmässä syntyneet sisäiset ristiriidat. Eduskunnan arvovallalle vähemmän sopivalla tavalla selviteltiin pitkään puolueen ryhmähuoneen oven avaimen katoamista ja sitä, kuka mitäkin oli sanonut tai sanomatta jättänyt. Kiistan seurauksena jouduttiin puheenjohtaja Vennamo sulkemaan eduskunnan työskentelyn ulkopuolelle kahden viikon ajaksi hänen käytettyä sopimatonta kieltä eduskunnan pääsihteeriä kohtaan. Puolueen sisäiset erimielisyydet tulivat esille uudelleen vielä puoluelain muutoksen sekä budjettikäsittelyn yhteydessä. Aivan istuntokauden lopulla tulo- ja menoarviokäsittelyn jo alettua annettiin eduskunnalle esitys presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla vuoden 1978 maaliskuun alkuun asti. Poikkeuslain vastustajat, kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen äärioikeisto sekä SMP:n edustajat käynnistivät perustuslakivaliokunnassa jarrutuskeskustelun. Yhden yön ja osan seuraavaa päivää jaksoivat vastustajat lukea vanhoja pöytäkirjoja ja yleisönosastonkirjoituksia, ennen kuin päästiin asian käsittelyyn täysistunnossa. Suuressa salissa sitten poikkeuslain vastustajien rintama repesi vennamolaisten ryhtyessä arvostelemaan presidentti Kekkosta henkilökohtaisilla syytöksillä. Lopullisessa äänestyksessä vain 28 edustajaa asettui kiireelliseksi julistamista vastaan. Sosialidemokraattisen hallitusryhmän ja eduskuntaryhmän yhteistyötä pyrittiin kertomusvuoden aikana tehostamaan järjestämällä 173

6 säännöllisesti eduskuntaryhmän kokouksissa ns. hallituksen puheenvuoroja. Niissä kukin sosialidemokraattinen ministeri selvitteli vuorollaan oman hallinnonalansa suunnitelmia ja valmisteilla olevia esityksiä. II LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi esityksen taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Hallitus ehdotti kysymyksessä olevan lain voimassaoloaikaa pitennettäväksi vuoden 1973 maaliskuun loppuun. Ehdotuksessa katsottiin tilanteen maassa olevan edelleen sellainen, että hallituksella tulee olla riittävät valtuudet hinta- ja kustannustason säätelemiseen. Valiokunta yhtyi hallituksen esityksessä esitettyihin näkökohtiin, mutta samalla valiokunnan enemmistö katsoi tarpeelliseksi muuttaa erinäisiä säännöksiä. Lain 2 ja 3 :iin sisältyvien indeksiehtoa koskevien säännösten osalta tehtiin eräitä lievennyksiä mm. maanvuokrasopimusten kohdalla. Samalla annettiin valtiovarainministeriölle oikeus sallia indeksiehdon ottamisen määrätynlaisiin vähintään viideksi vuodeksi tehtäviin sopimuksiin. Aikaisemmin tämä määräaika oli kymmenen vuotta. Huoneen vuokrien valvomista ja säännöstelemistä koskeviin säännöksiin eduskunnan enemmistö lisäsi nimenomaisen maininnan siitä, että vuokria säännösteltäessä on otettava huomioon kiinteistökustannuksissa tapahtuneet muutokset. Ns. hintapykälään tehtiin eduskunnan porvarillisen enemmistön voimin muutos, jolla valtioneuvosto velvoitetaan hintojen säännöstelyssä noudattamaan tasapuolisuutta ja kohtuutta. Samoin lisättiin po. säännökseen uusi toinen momentti, jonka mukaan valtioneuvoston on määrättävä hinnan vahvistamisen perusteista. [He 40/72 ja VM 3/72) Eduskunta hyväksyi esitykset valtiopäiväjärjestyksen ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. 174

7 Hyväksytyillä laeilla alennetaan vaalioikeusikäraja niin kansanedustajain ja tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleissa kuin kunnallisvaaleissakin kahdestakymmenestä vuodesta kahdeksaantoista vuoteen. Vaalioikeuden menettämisperusteita valtiollisissa vaaleissa muutetaan siten, että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset samoin kuin irtolaisuudesta työlaitokseen määrätyt saavat vaalioikeuden. Väestörekisterikeskuksen tulee viran puolesta merkitä vaaliluetteloihin jokainen Suomen kansalainen, jota ei ole henkikirjoitettava Suomessa. Näin ollen ei esim. ulkomailla asuvan tarvitse tätä erikseen viranomaiselta pyytää. Sen sijaan hänellä on mahdollisuus tiedustella, tuleeko hänen nimensä otettavaksi vaalipiirin vaaliluetteloon. Edellä mainittujen muutosten lisäksi tehtiin ao. lakeihin uudistus, jolla ennakkoäänestys voidaan järjestää myös huolto- ja rangaistuslaitoksissa. Tällaisina tulevat kysymykseen mm. kunnalliskodit, vanhainkodit, työlaitokset ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltolat. (He 32/72 ja VM 6/72) Eduskunta hyväksyi ed. Sakari Knuuttilan aloitteen pohjalta seuraavan lisäyksen hallitusmuodon 6 :n 2 momenttiin:»kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.» Ed. Knuuttilan asiaa koskeva aloite hyväksyttiin jätettäväksi lepäämään jo vuoden 1970 valtiopäivillä. Päätyessään nyt myönteiseen kannanottoon valiokunta totesi säännöksen olevan sopusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen Työjärjestön kannanottojen kanssa. Tätä koskeva säännös on myös muun muassa Norjan ja Tanskan perustuslaeissa. Muutoksen hyväksymistä vastustivat kokoomuksen kansanedustajat. (Lakial. n:o 1/v vp.) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Suomen kansalaisten oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta annetun lain muuttamisesta. Muutoksen perusteella tasavallan presidentti voi antaa evankelisluterilaiseen kirkkoon tai erillään olevaan evankelisluterilaiseen yhdyskuntaan kuulumattomalle opettajalle eri vapauden uskonnonopettamiseen kuultuaan kirkollista viranomaista. Vasemmistopuolueiden edustajat katsoivat vastalauseessaan, ettei kirkollisen viranomaisen kuulemista tulisi tehdä pakolliseksi. Porvareiden taholta esitettiin lakiehdotuksen hylkäämistä samoin kuin sen jättämistä lepäämään yli vaalien, mutta nämä eivät johtaneet tulokseen. (He 147/72 ja VM 18/72) 175

8 Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen luonnonsuojeluvalvojan tehtävien siirtämisestä maa- ja metsätalousministeriölle. Esityksen perustelujen mukaan ympäristönsuojelutehtävien hoitamista on tarkoitus tehostaa niin, että maa- ja metsätalousministeriöön perustetaan luonnonvarainhoitotoimisto. Samalla tulisi metsäntutkimuslaitoksen luonnonsuojelutoimisto sekä luonnonsuojelunvalvojan virka lakkautettaviksi. Eduskuntakäsittelyn aikana lakiehdotuksesta käytiin hallituspuolueiden kesken neuvotteluja, joissa päästiin lopulta sopimukseen esityksen hyväksymisestä hallituksen esittämässä muodossa. (He 181/72 ja VM 21/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Ympäristönsuojelua koskevat asiat ehdotettiin hallituksen esityksessä määrättäviksi uudistuvien luonnonvarojen osalta maaja metsätalousministeriön sekä siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle ministeriölle sisäasiainministeriön käsiteltäviksi. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, ettei käsite»uudistuvat luonnonvarat» ole riittävän selkeä käytettäväksi määriteltäessä, mitkä ympäristönsuojelua koskevat asiat tulisivat kuulumaan maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousministeriön toimialan ympäristönsuojelua koskevien tehtävien osalta määriteltäväksi siten, että tämän ministeriön käsiteltäviä olisivat ne ympäristönsuojelua koskevat asiat, joista on erikseen niin säädetty. Sosialidemokraattien esityksestä hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä ponsi, jossa hallitukselta edellytetään kiireellisiä toimenpiteitä erityisen ympäristönsuojeluun liittyviä asioita käsittelevän ministeriön perustamiseksi. (He 175/72 ja VM 23/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen valuuttalaiksi. Hallitus ehdotti säädettäväksi pysyvää valuuttalakia, johon sisältyisivät tarvittavat säännöstelyvaltuudet. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä asettui myös kannattamaan lain säätämistä pysyväksi, mutta perustuslakivaliokunta viitaten siihen, että lakiehdotus annettiin eduskunnalle niin myöhään, ettei sillä ollut mahdollisuuksia riittävästi perehtyä asiaan, ehdotti lain olemaan voimassa kaksi vuotta. (He 217/72 ja VM 25/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen puoluelain muuttamisesta. Hallitus katsoi esityksessään, että puolueille myönnettävien valtion avustusten jakoperustetta olisi tarkistettava, jos jonkin puolueen kansanedustajista enemmistö on luopunut edustamasta 176

9 puoluetta. Avustuksen maksamista jatkuvasti vaaleissa saatujen edustajapaikkojen suhteessa tällaiselle puolueelle ei hallituksen esityksen perustelujen mukaan voida pitää kohtuullisena. Yhtyessään hallituksen esityksen perusteluihin, perustuslakivaliokunta kiinnitti käsittelyssään huomiota lähinnä kahteen kysymykseen. Se ehdotti hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että jos vähintään puolet jotakin puoluetta edustaneista kansanedustajista on luopunut tuota puoluetta edustamasta, on sitä jo pidettävä riittävänä ilmauksena puolueen kannatuksen vähenemisestä. Lisäksi valiokunta teki esitykseen lisäyksen, jonka mukaan puoluetta edustamasta luopuneiden kansanedustajien on tästä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Molemmat em. perustuslakivaliokunnan tekemät muutokset tulivat eduskunnassa hyväksytyiksi. (He 224/72 ja VM 26/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Tasavallan Presidentin toimikauden jatkamisesta. Monivaiheisten neuvottelujen jälkeen eduskunnalle annettu esitys tri Kekkosen toimikauden jatkamisesta eduskunnan säätämällä lailla 1. maaliskuuta 1978 saakka saatiin valiokunnassa yli vuorokauden kestäneen jarrutuksen päätyttyä hyväksytyksi täysistunnossa riittävällä 5/6 enemmistöllä. Ratkaisevassa kolmannessa käsittelyssä oli lakiesityksen kiireelliseksi julistamista vastaan kaikkiaan 28 edustajaa. Vastustajat löytyivät kokoomuksen, ruotsalaisen kansanpuolueen, maaseudun puolueen ja liberaalisen kansanpuolueen ryhmistä. (He 247/72 ja VM 27/72) 2.2 LAKIVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi lain kuolemanrangaistuksen poistamisesta rangaistusjärjestelmästä. Hyväksyessään esityksen eduskunta totesi, ettei kuolemanrangaistusta ole vuoden 1826 jälkeen säännöllisissä oloissa pantu kertaakaan täytäntöön. Samoin kiinnitettiin huomiota oikeuserehdyksen mahdollisuuteen, mikä on korostetusti tullut esille sodanaikaisten pikaoikeuksien päätösten täytäntöönpanossa. Huolimatta lähinnä SMP:n edustajien vastustavasta kannasta eduskunnan enemmistö katsoi, ettei kuolemanrangaistuksen käyttämistä harkittaessa ole syytä asettaa yleisen rikoslain mukaan rangaistavia tekoja ja sotilasrikoksia keskenään eri asemaan. (He 1/72 ja VM 3/72) Eduskunta hyväksyi esityksen rikoslain muuttamisesta. Muutos merkitsee mm. sitä, että tuomioistuin saa tietyin edellytyksin erityisestä syystä, jotka on mainittava tuomiossa, tuomita säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään rangaistukseen. Niin ikään muutoksella korotetaan veropetoksesta seuraavia rangaistuksia

10 Rikosnimien käytön ja rangaistusasteikkojen porrastamisen osalta (esim. kavallus ja petos) pyritään hyväksytyssä laissa noudattamaan aiemmin esim. henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoslain säännösten uudistusten yhteydessä hyväksyttyjä periaatteita. (He 23/72 ja VM 4/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen todistelukustannuksista ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta. Lain mukaan on syyttäjän tai eräissä tapauksissa myös tuomioistuimen määräyksestä saapuneella todistajalla oikeus saada valtion varoista kohtuullinen korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Korvaus voidaan suorittaa rikosasiassa myös muun asianosaisen kutsumalle todistajalle, jos todistaminen asian selvittämisen kannalta on ollut tarpeen. (He 107/72 ja VM 11/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen rikoslain täydentämisestä eräillä yksityiselämän suojan loukkaamista koskevilla rangaistussäännöksillä. Lain muutos merkitsee yksityiselämän suojan tehostamista siltä osin kuin on kysymys ns. teknisten laitteiden käyttämisestä tietojen hankinnassa. Rangaistussäännöksiä voidaan soveltaa kotirauhan suojaamalla alueella tapahtuvaan salakuunteluun, salakatseluun tai niiden valmisteluun. (He 63/72 ja VM 5/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen osamaksukaupasta annetun lain muuttamisesta. Paasion hallituksen antaman esityksen tarkoituksena on lisätä keinoja, joilla ostajan asemaa osamaksukaupassa voidaan parantaa. Lain muutoksella tehdään kirjallinen muoto osamaksukaupassa pakolliseksi. Samoin on sopimuksessa nyt ilmoitettava esineen käteishinta. (He 132/72 ja VM 13/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen autokiinnityslaiksi. Lain tarkoituksena on eduskunnan lausuman toivomuksen mukaisesti autokiinnitystä koskevan lainsäädännön uudistaminen siten, että linja-auton lisäksi myös kuorma-auton sekä siihen kytkettäväksi hyväksytyn perävaunun kiinnittäminen saamisen vakuudeksi on mahdollista. Tällä pyritään lisäämään erityisesti pienyrittäjien luotonsaanti mahdollisuuksia. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta yksimielisesti edellytti hallituksen tutkivan, miten mm. erikoisautot, kouluautot sekä ammattimaisessa liikenteessä käytetyt henkilö- ja pakettiautot voitaisiin saattaa vastaavan vakuusjärjestelmän piiriin. 178

11 (He 59/72 ja VM 14/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen rikosoikeudellista vanhentumista koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitystä muutettiin niin, että syyteoikeus rikoksesta, josta säädetty kovin rangaistus on elinkautinen vapausrangaistus, ei vanhentuisi. Hallituksen esityksen mukaan tällaisetkin rikokset olisivat vanhentuneet 25 vuodessa. Kiinnittäen huomiota lähinnä suunnitellun törkeän rikoksen vanhentumiseen eduskunta muutti hallituksen esitystä myös siten, että viiden vuoden vanhentumisaika koskee ainoastaan rikoksia, joista kovin rangaistus on vapausrangaistusta yli vuoden ja enintään kaksi vuotta. Tätä pidemmän vanhentumisajan piiriin jäisivät näin ollen mm. törkeä varkaus, törkeä kavallus ja törkeä petos. (He 130/72 ja VM 15/72] Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen oikeusaputoiminnan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi. Yleistä oikeusaputoiminnan järjestämistä koskevan lain mukaan annetaan kuntien vapaaehtoiseen oikeusaputoimintaan valtion avustusta, jonka määrä porrastetaan kuntien kantokykyluokituksen mukaisesti. Tämän lisäksi heikossa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle voitaisiin harkinnan mukaan antaa ylimääräistä avustusta. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettua lakia muutetaan mm. siten, että tuen piiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka kohtuudella kykenevät suoriutumaan osasta oikeudenkäyntimenoja, Samalla laajennetaan lain piiriin kuuluvien asioiden lukumäärää. (He 106/72 ja VM 16/72) 2.3 ULKOASIAINVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi atomivastuulain sekä päätti antaa samassa yhteydessä suostumuksensa Pariisissa 1960 tehtyyn yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla ja sanottua yleissopimusta täydentävään Brysselissä 1963 tehtyyn lisäyleissopimukseen. Hyväksytyllä lailla toteutetaan ydinvahinkojen korvausjärjestelmä myös Suomessa kansainvälisen lainsäädännön pohjalta. Pääperiaatteen mukaisesti on korvausvastuu ydinlaitoksen haltijalla. Korvausvastuun on oltava vakuutuksen tai muun taloudellisen takuun kattama ja vastuu kohdistuu yksin ydinlaitoksen haltijaan. (He 41/72 ja VM 1/72) Huomioon ottaen Suomen ja Japanin välisen taloudellisen kanssakäymisen kehittymisen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Japanin kanssa tulon kaksinkertaisen verotuksen ja veronkiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 179

12 (He 155/72 ja VM 13/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kansainvälistä tietoliikennetekokuujärjestöä koskevan sopimuksen sekä siihen liittyvien eräiden määräysten hyväksymisestä. Sopimuksen mukaan saavat järjestön jäsenmaat käytettäväkseen yhteyksiä edullisemmin kuin sen ulkopuolelle jääneet maat. Samoin on järjestön rahoittaman tutkimus- ja kehitystyön avulla saatava tekninen tieto kaikkien jäsenmaiden käytettävissä. (He 188/72 ja VM 17/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi Suomen ja Ison-Britannian, Irlannin sekä Tanskan välisessä kaupassa sovellettavan tullikohtelun väliaikaisesta jatkamisesta. Lain mukaan valtioneuvostolla on oikeus määrätä, että kaupassa Ison-Britannian ja Tanskan kanssa sovelletaan enintään 31 päivään joulukuuta 1973 samaa tullikohtelua, jota sovelletaan kaupassa EFTA-maiden kanssa. (He 235/72 ja VM 18/72) 2.4 VALTIOVARAINVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi esityksen, jolla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa palataan metsäverotuksen osalta jo vuodelta 1971 toimitettavassa verotuksessa pinta-alaperusteiseen verotusjärjestelmään. Valtion metsien osalta siirrytään pinta-alaperusteiseen verotukseen kuitenkin vain Inarin kunnassa. (He 14/72 ja VM 4/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen verotuslain muuttamisesta. Muutos merkitsee sitä, että valtionverotuksessa yhteisverotettavan vaimon verotuksellinen kotikunta ei enää määräydy miehen verotuksellisen kotikunnan mukaan niissä tapauksissa, joissa vaimo ja mies on henkikirjoitettava eri kunnissa. Näin poistetaan se epäjohdonmukaisuus, että vaimo joutuisi suorittamaan tuloistaan kunnallisveroa miehensä kotikunnalle, vaikka hän itse ei ole tämän kunnan jäsen. Säännöksen soveltaminen edellyttää myös väestökirjalain asianomaisen kohdan muuttamista, jota tarkoittava esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. (He 110/72 ja VM 38/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen leimaverolain muuttamisesta. Leimaverolain ajokorttia koskevien säännösten muuttaminen liittyy ajokortin voimassaoloaikaa koskevaan uudistukseen. Kun ajokortin voimassaoloajan pidentäminen vähentää valtion leimaverotuloja ja ajokorttirekisterin pitäminen puolestaan lisää valtiolle ajokorteista aiheutuvia menoja, on ajokortista perittävän leimaveron määrää korotettava. Niinpä esim. moottoripyörän ja 180

13 auton kuljettamiseen oikeuttavasta ajokortista perittävä leimavero nousee 33,5 35 markasta 100 markkaan. Lakiin hyväksytyt muutokset ovat saman sisältöisiä, joita myös Paasion hallitus oli keväällä 72 ehdottanut. Kun eduskunta ei tuolloin ollut valmis hyväksymään vähemmistöhallituksen esitystä, se jouduttiin peruuttamaan. Tästä syystä viivästyi myös ns. ikuisen ajokortin käyttöönottaminen usealla kuukaudella. (He 178/72 ja VM 46/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kehitysalueiden kuljetustuesta. Laki lähtee siitä, että koska kuljetuskustannuksista tuotantotoiminnalle aiheutuva rasitus on kehitysalueilla keskimäärin suurempi kuin muualla maassa, kuljetuskustannuksia on alennettava. Tämä tapahtuu lain mukaan valtion varoista kuljetusmaksun suorittajalle maksettavan kuljetustuen muodossa. Kuljetustuen tavoitteena on näin ollen osaltaan parantaa edellytyksiä kehitysalueilla jo tapahtuvan tuotannon määrän nostamiseksi, uuden tuotantotoiminnan syntymiseksi sekä entisen ja uuden tuotannon jalostusasteen kohottamiseksi. Kuljetustukea maksetaan vähintään 266 kilometrin pituisesta rautatiekuljetuksesta. Lisäksi tuki käsittää Saimaan kanavan kautta laivalla kotimaahan suuntautuvat rannikkokuljetukset. Kuorma-autokuljetuksista tukea maksetaan aina silloin kun kuljetus ei luonteensa puolesta tai muutoin sovellu rautatiekuljetukseksi tahi mikäli kuljetus alkaa paikkakunnalta, jolle ei ole rautatieliikennettä eikä siihen liittyvää ammattimaista kuormaautokuljetusta. Lain käsittely eduskunnassa edistyi varsin vaivalloisesti ja sen hyväksyminen oli loppuun saakka uhattuna. Hallituspuolueiden päästyä lopulta sopimukseen ehdotuksen sisällöstä sekä siihen liitettävästä ponsilausumasta, esitys saatiin vietyä läpi. (He 4/72 ja VM 42/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta. Lain mukaan varmuusvarastointimaksua kannetaan maassa valmistetuista ja maahan tuoduista nestemäisistä polttoaineista. Sen arvioidaan tuottavan vuonna 1973 valtiolle 50 milj. markkaa. (He 164/72 ja VM 52/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. Muutoksen tarkoituksena on edellisten vuosien tapaan jatkaa vuodella lakia, jonka perusteella verovelvollinen saa ilman eri selvitystä tehdä palkkatuloistaan moottorisahan, hevosen ja ajovälineiden sekä traktorin käytöstä aiheutuneina kustannuksina vähennykset. Moottorisahan käyttäjä saa vähentää 30 sekä eräissä tapauksissa 40 % palkasta. 181

14 (He 193/72 VM 57/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen asuntotuotantolain muuttamisesta. Lain muutoksella ulotetaan peruskorjauslainoitus koskemaan omakotitalojen lisäksi myös vuokra- ja asunto-osuuskuntataloja. Tällaisten talojen peruskorjauslaina olisi enintään 60 % korjauksista aiheutuvista hyväksyttävistä kustannuksista. Erityisistä syistä voitaisiin lisäksi myöntää ensisijaista lainaa 30 % hyväksytystä hankinta-arvosta. Lain muutos merkitsee myös sitä, että asunto-osakeyhtiötaloille otetaan käyttöön rakennusaikaiset lainat. Lainan suuruus olisi enintään 30 % talon hankinta-arvosta. Rakennusaikainen laina myönnetään talokohtaisena lainana, mutta se siirretään talon valmistuttua asukkaiksi tulevien osakkeenomistajien vastattavaksi heidän huoneistojensa osuudelta, mikäli heille voidaan myöntää henkilökohtaista asuntolainaa. Em. muutosten lisäksi asuntotuotantolakia tarkistetaan vakuusjärjestelmää ja muutoksenhakua koskevilta osilta. (He 200/72 ja VM 62/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Lain mukaan pysyy luonnollisten henkilöiden tuloveroasteikko vuodelta 1973 toimitettavassa verotuksessa samana kun vuotena Myös verokannan suuruuteen vaikuttavat vähennykset ovat samansisältöisiä kuin vuoden 1972 verotusta koskevassa väliaikaislaissa. Osakeyhtiöiden tuloverokanta on vuodelta 1973 toimitettavassa verotuksessa niin ikään sama kuin vuodelta 1972 eli 43 %. Väliaikaislakiin sisältyy myös säännös, jolla eduskunnan vuotta aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaisesti estetään osinkovähennyksen tekeminen vuodelta 1973 toimitettavassa verotuksessa. (He 166/72 ja VM 60/72) 2.5 PANKKIVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi pankkivaliokunnan mietinnön Suomen Pankin tilintarkastajain johtosäännön muuttamisesta. Muutoksen mukaisesti kokoontuvat tilintarkastajat ensimmäisenä arkimaanantaina tilivuotta seuraavan helmikuun 15 päivän jälkeen. Tarkastajilla on kuitenkin oikeus jo tilivuoden aikana tarkastaa pankin tilejä ja hoitoa. Näin vältetään tilanne, jossa pankilla ei ole tilk vuoden aikana lainkaan tilintarkastajia suoritetun tarkastuksen ja uuden vaalin välillä. (VM 1/72) Käsitellessään Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1971 va- 182

15 liokunta kiinnitti erityistä huomiota mm. suhdannevaihteluiden tasaamiseen. Valiokunnan käsityksen mukaan on Suomen Pankin jatkuvasti pyrittävä vaikuttamaan rahapoliittisin keinoin esim. kulutukseen ja investointeihin. Todetessaan pankin mahdollisuuden vaikuttaa yleiseen korkotasoon valiokunta piti kertomusvuoden toukokuussa tapahtunutta korkokannan yleistä korotusta vaikutuksiltaan erittäin laajamittaisena. Lähinnä maksutaseen vahvistamistarkoituksessa tehdyn ratkaisun valiokunta totesi aiheuttaneen eriäviä mielipiteitä pankkivaltuusmiesten keskuudessa. Maan eri osien rahoitushuollon kehittämiseksi valiokunta esitti toivomuksen alueellisen luottokantatilaston aikaansaamisesta. Valiokunnan mielestä on pidettävä merkittävänä, että maan valuuttavaranto on kasvanut tuntuvasti ensi sijassa pääoman voimakkaan tuonnin johdosta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa. Lain tarkoituksena on yksinkertaistaa valuutanvaihdon sääntelyä ja toisaalta laajentaa osuuspankkien ja säästöpankkien oikeuksia valuutanvaihtoon. (He 218/72 ja VM 5/72) 2.6 TALOUSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi esityksen kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan ei terveyskeskuksen lääkärille tai hammaslääkärille anneta vapaata virka-asuntoa, kuten nykyisin on laita kunnanlääkärien osalta. (He 7/72 ja VM 2/72) Eduskunta hyväksyi esityksen maidontarkastuslain muuttamisesta. Lain muutoksella saatetaan maidontarkastuspakko koskemaan koko valtakunnan aluetta, kun se tähän asti on ollut pakollista vain niissä kaupunki- ja kauppalakunnissa, joissa on enemmän kuin asukasta. Toinen tärkeä tavoite on maidontarkastuksen painopisteen siirtäminen tuottajamaidon puolelta kulutukseen tarkoitetun maidon tarkastukseen. (He 17/72 ja VM 4/72) Käsitellessään Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomusta alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1970 valiokunta keskitti huomionsa alkoholijuomien mainontaa koskeviin kysymyksiin. Kulutuskysynnän kasvussa tapahtuneeseen yleiseen nousuun sekä varsinkin oluen aikaisempaa runsaampaan mainontaan viitaten, valiokunta katsoi edelleenkin olevan aihetta valvontatoimenpiteiden tehostamiseen. Valiokunta omaksui sen periaatteellisen kannan, että alkoholijuomien mainonta on kokonaan kiellettävä. 183

16 Ennen lopullisiin kieltotoimenpiteisiin ryhtymistä olisi asiaa valiokunnan mielestä kuitenkin tarkoin tutkittava. Ennen em. selvitystyön valmistumista olisi Alkon hallintoneuvoston rajoitettava mainonnan sisältöä mm. alkoholijuoman merkintöjen ja mainosten koon suhteen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta. Sairaalalaitoksen kehittäminen on hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapahtunut lähes kokonaan yksittäisratkaisuina, mikä on usein osoittautunut sekä sairaanhoidollisesti että taloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Hyväksytyn lain tarkoituksena onkin väliaikaisjärjestelynä ennen sairaalahallinnon kokonaisuudistusta saada alkuun tehokas suunnittelutoiminta sairaalalaitoksen piirissä. Suunnittelutoiminnan aikaansaamisen lisäksi lakiin sisältyy viisi muuta merkittävää periaatetta, jotka koskevat hammassairauksien hoidon järjestämistä keskussairaaloissa, potilaan kotipaikan määräytymistä, valtionavun perusteiden täsmentämistä, sairaalan lääkärin vaalia koskevan alistusmenettelyn kumoamista sekä lääkinnällisen ensiavun antamista onnettomuuspaikalla sairaalan toimesta. (He 69/72 ja VM 7/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi matkailun edistämiskeskuksesta. Lain mukaan yhdistetään kauppa- ja teollisuusministeriön matkailutoimisto sekä matkailuneuvoston toimisto ja sen ulkomailla sijaitsevat matkailutiedotustoimistot matkailun edistämiskeskukseksi, joka toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena virastona. Organisaatiossa tapahtuvaa muutosta perustellaan hallituksen esityksessä sillä, että nykyinen matkailuorganisaatio on ollut omiaan asettamaan ulkomailta suuntautuvan matkailun etuoikeutettuun asemaan. Hallituksen esitystä käsitellessään valiokunta kiinnitti huomiota myös maamme matkailutaseeseen, joka on ollut aina vuoteen 1968 saakka vajauksellinen. Edelleen valiokunta painotti massaturismin vaaroja, joihin nykyisellään liittyy sekä virheellisiä ja epätaloudellisia sijoituksia että tiettyjä ympäristöhäiriöitä. (He 172/72 ja VM 10/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen paineastiaintarkastuslaitoksesta. Hyväksytyn lain mukaan keskitetään väliaikaiselle paineastiaintarkastuslaitokselle kaikki paineastioita koskevat tarkastukset lukuun ottamatta eräiden erityisten paineastialajien tarkastusta. Laitos toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena. Sosialidemokraatit olisivat halunneet tarkastuslaitoksen tulevan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen lähinnä siitä syystä, että sen tehtävänä on käsitellä työsuojeluun liittyviä kysymyk- 184

17 siä. Hallituspuolueiden neuvotteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei- Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen paineastialaiksi. Lain tarkoituksena on edellä selostettuun organisaatiouudistukseen liittyvänä paineastiaiainsäädännön uudistaminen luomalla perusta paineastiain valmistusta ja turvallista käyttöä koskevalle valvontatoiminnalle. vät muut hallituspuolueet olisi tähän ratkaisuun suostuneet. (He 184/72 ja VM 12/72) (He 185/72 ja VM 13/72) 2.7. LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi esitykset kunnallisvaalilaiksi sekä laiksi kunnallisen jaoituksen muuttamisesta. Hyväksytty kunnallisvaalilaki rakentuu entiselle pohjalle kuitenkin niin, että valtiollisten vaalien osalta v toteutetut uudistukset saatetaan mahdollisuuksien mukaan voimaan myös kunnallisvaaleissa. Uudistuksista tärkeimpänä on pidettävä ennakkoäänestysmenettelyn käytäntöönottamista. Ennakkoäänestys tapahtuu kunnallisvaaleissa valtiollisten vaalien tapaan asetuksella määrättävissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa sekä erikseen säädettävissä laitoksissa. Uusi kunnallisvaalilaki helpottaa puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden toimesta tapahtuvaa ehdokasasettelua. Niille varataan mahdollisuus valitsijayhdistyksiä perustamatta asettaa ehdokkaita valtuutetuiksi. Entisen lain mukainen ehdokkaiden asettamismenettely on kuitenkin tämän rinnalla säilytetty. Puolueilla on oikeus yhtyä keskenään vaaliliitoiksi, mutta puolue ei sitä vastoin voi olla vaaliyhteistyössä erillisten valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden kanssa. Kunnallisvaalilain menettelysäännöksiä on tarkistettu useissa kohdin. Erityisesti on tässä yhteydessä mainittava kuntien keskusvaalilautakuntien asemaa ja tehtäviä koskevien yksityiskohtaisten määräysten ottaminen lakiin. Samoin on selvennetty vaaliluettelojen laatimista ja nähtävillä pitoa koskevia säännöksiä. Uutta lakia sovelletaan jo syksyn 1972 kunnallisvaaleissa. (He 35/72 ja VM 2/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kirkkolain muuttamisesta. Muutoksessa on kysymys loppiaisen, helatorstain ja toisen helluntaipäivän viettämisen siirtämisestä työajan ja vapaa-ajan jakaantumisen kannalta tarkoituksenmukaisempiin ajankohtiin. (He 27/72 ja VM 3/72) 185

18 Eduskunta hyväksyi lain maakaasuverkoston rakentamista varten pakkolunastettavien alueiden haltuunottamisesta eräissä tapauksissa. Lain hyväksyminen liittyy Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettuun sopimukseen maakaasun toimittamisesta Suomeen. Kysymyksessä on poikkeuksellista tarvetta varten laadittu, haltuunottoa koskeva erillislaki, sillä muut rakennustöiden sujumisen kannalta välttämättömät haltuunotot tullaan hoitamaan yleisen pakkolunastuslain mukaisesti. Hyväksyessään esityksen valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että kuntien maankäyttöä koskevat suunnitelmat on huomioitava maakaasuputkiston linjaa vahvistettaessa. Laki on voimassa vuoden 1974 loppuun. {He 42/72 ja VM 5/72) Eduskunta hyväksyi lain aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjumisesta. Laki sisältää säännökset alusten aiheuttamien öljyvahinkojen torjumisesta, ennakkotoimenpiteistä, öljyvahinkojen torjuntaorganisaatiosta ja öljyvahinkojen torjumiseen tarvittavien laitteiden hankkimisesta. Samoin sisältyvät lakiin säännökset öljyvahinkojen korvaamisesta. Valiokunta edellytti hyväksyessään esityksen hallituksen kiinnittävän huomiota vahingonkorvausvastuukysymyksen selvittämiseen myös syyllisyydestä riippumattoman korvausvastuun toteuttamiseksi. (He 20/72 ja VM 8/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kuntien yhdistymiskorvauksista ja avustuksista. Lain mukaan maksetaan kuntien yhdistyessä laajennetulle kunnalle yhdistymiskorvausta, milloin kuntamuodosta johtuen yhdistymisestä aiheutuu tulojen vähennystä. Korvausta suoritetaan kolmelta tai viideltä vuodelta alentuen vastaavasti vuosittain täydestä määrästä 33 tai 20 %:iin. Yhdistymisavustus puolestaan on harkinnanvarainen ja sitä suoritetaan tapauksissa, joissa kuntien yhdistyessä tapahtuisi sellaisia muutoksia, jotka olennaisesti vaikeuttavat kunnallishallinnon ja -talouden asianmukaista järjestämistä. Laki koskee vain sellaisia kunnallisen jaotuksen muutoksia, jotka tulevat voimaan viimeistään vuoden 1977 alusta. (He 72/72 ja VM 6/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain muuttamisesta. Lailla jatketaan kuntien kantokykyluokituskin soveltamisaikaa vielä yhdellä vuodella. Hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta lausui toivomuksen, jolla kiirehditään meneillään olevan kantokykyluokituslain tarkistamistyön loppuunsaattamista. 186

19 (He 85/72 ja VM 10/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen poliisilain muuttamisesta. Lain muutoksen tavoitteena on poliisin organisaation kehittäminen sekä toisaalta poliisin voimavarojen lisääminen. Ennen tammikuun 1972 vaaleja esillä olleesta poliisihallituksen perustamisesta on hallintoa kehitettäessä nyt luovuttu. Poliisin ylin johto ja valvonta säilytetään sisäasiainministerillä. Sen poliisiasiainosasto jaetaan neljään toimistoon: hallinnolliseen, järjestys- ja rikospoliisi, teknilliseen ja ulkomaalaistoimistoon. Vastaavasti järjestetään myös poliisin lääninjohdon asema lääninhallituksissa. Kaikkiin poliisipiireihin ja lääninhallituksiin perustetaan lain nojalla neuvoa-antavat elimet käsittelemään yleisempiä poliisitoimeen liittyviä kysymyksiä. (He 13/72 ja VM 11/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan valtioneuvosto voi vahvistaa kuntien yleisen kantokykyluokituksen siten, että kunnalle aikaisemmin vahvistettua kalleusluokkaa ei alenneta ja että kalleusluokituksen riittävä alueellinen yhtenäisyys otetaan huomioon. Hallitus oli esittänyt, että lakia voitaisiin soveltaa vuosina , mutta eduskunnassa lain voimassaoloaika rajoitettiin vuoden 1974 loppuun. Samalla eduskunta edellytti hallituksen kiireellisesti selvittämään mahdollisuudet kalleusluokitusjärjestelmän poistamiseksi tai sen muuttamiseksi vastaamaan paremmin kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksia. (He 221/72 ja VM 20/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista. Laki sisältää perussäännökset valtionavustusten myöntämisessä kunnille ja kuntainliitoille noudatettavasta menettelystä. Sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen antaman esityksen perusteluissa todetaan, että esim. lapsi- ja perhelisät sekä maataloustuotannon tukemiseksi myönnettävät avustukset on syytä jättää lain ulkopuolelle. Laki koskee sekä lakisidonnaisten että harkinnanvaraisten valtionavustusten suorittamisessa kunnille noudatettavaa menettelyä. Siinä on lähdetty käsitteistä perustamiskustannukset ja käyttökustannukset. Hankintojen tai töiden edistymisen mukaan maksetaan ennakkoa. Loppuerästä maksetaan vähintään 90 % tarpeellisten selvitysten valmistuttua. (He 92/72 ja VM 19/72) 187

20 2.8. SIVISTYSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Lailla itsenäistetään Tampereen teknillinen korkeakoulu hallinnon sekä opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Sisäisissä asioissa korkeakoululla on itsehallinto samaan tapaan kuin esim. Jyväskylän yliopistolla ja Kuopion korkeakoululla. (He 28/72 ja VM 4/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi kunnallisista kuulovammaisten kouluista. Kunnallisten kuulovammaisten koulujen perustaminen merkitsee rinnakkain koulumuodon luomista valtion sisäoppilaitosten rinnalle. Sen avulla tarjoutuu mahdollisuus sijoittaa kuulovammainen lapsi hänelle sopivimpaan koulumuotoon. Vasemmiston vaatimuksesta lakiin sisällytettiin säännös, jonka mukaan valtioneuvosto voi velvoittaa kunnan perustamaan kuulovammaisten koulun silloin, kun kunta täyttää luvan anomiseen vaadittavat edellytykset. (He 50/72 ja VM 7/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen oppikoulun kouluneuvostosta annetun lain muuttamisesta. Lain muutoksen mukaan sovelletaan kouluneuvoston vaaleihin yleisissä vaaleissa noudatettavaa suhteellista vaalitapaa. Tästä aiheutuu muutoksia myös valitsijayhdistysten ehdokasasetteluun, äänioikeutettujen äänimäärään sekä varamiesten määräämiseen. Oppikoulun ylläpitäjän, opettajakunnan tai oppilaitten kokouksen hakemuksesta lääninhallitus voi myöntää ns. ristiinäänestysluvan, jolloin äänioikeutettu opettaja saa äänestää myös yhtä oppilasehdokasta ja vastaavasti äänioikeutettu oppilas myös yhtä opettajaehdokasta. (He 171/72 ja VM 15/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen opintotukilain muuttamisesta. Lakia muutetaan niin, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintorahan enimmäismäärä nousee lukien 500 markasta 600 markkaan sekä yliopistojen ja muiden korkeakoulujen opiskelijoiden opintorahan kappalemäärä samasta ajankohdasta kappaleesta :aan. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta piti välttämättömänä, että opintotukijärjestelmän eri osatekijöihin kohdistuvaa tutkimustoimintaa pikaisesti tehostetaan. Eduskunnan mielestä päähuomio tulisi kiinnittää opintorahamuotoisen opintotuen kehittämiseen kaikilla kouluasteilla. (He 180/72 ja VM 17/72) Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen ammattikas- 188