8 / Erikoistutkija Jori Reijula: Leantoimintamalli. lisää työssä viihtymistä VENYTTELY RENTOUTTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 / 2014. Erikoistutkija Jori Reijula: Leantoimintamalli. lisää työssä viihtymistä VENYTTELY RENTOUTTAA"

Transkriptio

1 8 / 2014 Erikoistutkija Jori Reijula: Leantoimintamalli lisää työssä viihtymistä VENYTTELY RENTOUTTAA

2 SISÄLLYS 8/ Ihosairaus tuo mukanaan omat haasteensa ihmissuhteisiin ja arkeen. perus- ja lähihoitajien järjestö EPN 28Euroopan kokoontui Helsingissä. 22 Hoivan käsitteestä kiistellään ja yleensä työasioista halutaan puhua ammatillisin termein. 65 Topakka Helmi-poni kävi kylässä hoivakodissa. elokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Jaksotyöaikamääräykset uudistuvat 8 Eläkeikä on vain osa palapeliä 9 Tiia Rautpalo EPN:n puheenjohtajaksi 10 SuPer SuomiAreenassa 12 Elokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi ja perusruokaa: läskisoosi 16 Päivi Ahosen työpäivä 21 Ruotsissa vaaditaan kunnon koulutusta 22 Kuormitus syö inhimillisyyttä 26 Ihosairaus ja ihmissuhteet 28 EPN:n konferenssi Helsingissä 30 Raha ei ratkaise sote-ongelmia 31 Lean-ajattelu tehostaa työtä 32 Uudet päihteet valtaavat markkinoita 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 36 Ajankohtaista ergonomiasta 40 Venyttely tärkeä osa hyvinvointia 42 Toimivaa tiedottamista 44 Aika hyvä työpaikka Luumäeltä 46 Hyvä hoitaja ottaa kivun vakavasti 47 Palasia sieltä täältä 48 Saako kesäloman pilkkoa? 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 54 Kiertokirjeen pitkä matka 58 Jäsenyksikkö tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassa tiedottaa 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Lappeenrannasta 2 SUPER 8/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Teija Launis, Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Ingimage ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos ilmoitukset Katriina Alfa Terveellistä työtä Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin ihmistä vuosittain ja heistä kolmannes liikunta- ja tukielinsairauksien vuoksi. Heitä on siis lähes kymmenen tuhatta ihmistä. Jos keskitytään vain työntekijäammatteihin, eläkkeelle johtavien tule-diagnoosien määrä on jopa kaksinkertainen asiantuntija-ammatteihin verrattuna. Hoito- ja hoiva-alalla ongelma on keskeinen. Työhön olennaisesti liittyvien fyysisten tekijöiden ohella kuormittavuutta lisäävät psykososiaaliset tekijät. Mitä rankempaa työ on ja mitä vähemmän siinä saa tukea, arvostusta tai palautetta, sitä suurempi on tule-sairauksien riski. Tässä numerossa työergonomian merkitystä käsitellään kahdessa artikkelissa. Rovaniemellä kokoonnuttiin kesäkuun alussa pohtimaan ergonomiaa ja terveellistä työtä kahden päivän seminaariin. Siellä todettiin, että pelkät tekniset apuvälineet tai vippaskonstit eivät poista kuormittumisen riskiä. Apua tuo se, että työnteon prosessia, johtamista ja yksilöön kohdistuvia vaatimuksia käsitellään kokonaisuutena ja että riskit kartoitetaan ja niitä pyritään hallitsemaan jo ennalta. Puheenjohtaja Silja Paavola ottaa kantaa ajankohtaiseen eläkekeskusteluun. Hän sanoo, että työelämän laatu kokonaisuudessaan vaikuttaa työssä jaksamiseen ja epäilee, että työnantajat eivät hahmota työergonomian keskeistä roolia lähi- ja perushoitajien työvuosien lisäämisessä. Eläkeiän mekaaninen korottaminen ei pidennä työuria eikä ratkaise taloutemme tilaa. Työelämän joustoja tulee lisätä, ikäsyrjintä poistaa ja työkykyä parantaa. Tarvitaan ihmiset, joilla on työkykyä ja työnantajat, jotka säilyttävät ja luovat työpaikkoja. Ei ole toista ilman toista eivätkä työelämäkysymykset leiju kehyksestään irrallaan. Loppukevennyksemme esittelee tällä kertaa joukon naisia, jotka valmistuivat Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen apuhoitajakurssilta jouluna Elämä on kuljettanut ketä heistä minnekin, mutta valmistumisesta lähtien näitä vaiheita on kerrottu toinen toisille kiertokirjeessä. Pisimmillään kirjeen täysi kierros on kestänyt kolme vuotta, mutta yleensä sitä on sopinut odottaa vuoden, kahden välein. Nyt on myös päätetty se, mihin kirje lopulta päätyy. Tarina alkaa sivulta 54.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 8/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat elokuu syyskuu Kalenteri Hiekkasählyn MM-kisat, Kalajoki Hillamarkkinat, Ranua Tampereen Teatterikesä Dinner in the Sky Finland, Helsinki Flow Festival 2014, Helsinki Kansainvälinen nuorison päivä Helsinki City Marathon & Chiquita Minimarathon 2014 Kansainvälinen humanitaarisuuden päivä Naisten Melonta Oulankajoella, Kuusamo SuPerRaksa päivät, Espoo, SuPer Luottamusmiestutkinto, 1, Tampere, SuPer Kuntamarkkinat, Helsinki Yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer SuPer-Opojen jatkokurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. Helsinki, SuPer Neuvottelupöydän kokoonpano muuttui Vuosia kestäneiden neuvottelujen tuloksena KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomen suurimman, kuntaalan, neuvottelupöydän rakenteen uudistamisesta. Täydentävällä sopimuksella pääsopimuksen uudistamisesta Tekniikka ja Terveys KTN liittyi kesäkuussa akavalaisen JUKOn jäseneksi. KTN:n velvoitteet sekä oikeudet pääsopijajärjestönä siirtyivät JUKOlle. Aiemmin helmikuussa STTK:laiset SuPer ja Tehy perustivat kunta-alalle uuden neuvottelujärjestön Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n. KoHosta tuli uusi kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. Myös STTK:lainen Suomen Palomiesliitto SPAL liittyi Ko- Hon jäseneksi. KoHo yhtyy ensi vuoden alusta teknisten sopimukseen. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista KT:n kanssa neuvottelevia ja sopivia pääsopijajärjestöjä on nyt kolme ja ne edustavat laajasti kunnallista henkilöstöä. Kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on moderni ja joustava. Se myös mahdollistaa laajan paikallisen sopimisen. Viimeisin osoitus siitä oli, kun KT ja pääsopijajärjestöt kykenivät sopimaan KVTES:in jaksotyöaikamääräysten ja palkkahinnoittelujen uudistamisesta.. Kaksois- ja kolmoisjaksojen käytöstä luovuttava Terveydenhuollon erityiskysymyksiä käsittelevän TEHO-ryhmän yhteinen näkemys on, että kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttö on syytä lopettaa niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1. syyskuuta 2014 tai lähinnä sitä seuraavan työaikajakson alusta. KT Kuntatyönantajilla ja eri pääsopijajärjestöillä on ollut näkemyseroja jaksotyöaikamääräysten soveltamisesta ja tulkinnasta kaksoisjaksoilla. TEHO-ryhmän yhteinen näkemys on, että jaksotyön kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttöä ei ole syytä jatkaa tarkoituksenmukaisuussyistä. Samalla vältetään määräysten soveltamista koskevien epäselvyyksien syntyminen. Uudet 1. kesäkuuta 2015 voimaan tulevat jaksotyöaikaa koskevat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimusmääräykset eivät myöskään mahdollista kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttöä SuPer-Nuorten koulutusmatka Hollantiin, SuPer nyt on aika kerätä opiskelijaryhmä ja suunnitella matka Lähihoitajatapahtumaan Helsinkiin pohtia vuoden 2015 toimintaa ja talousarviota. uusien opiskelijoiden liittyä maksutta opiskelijajäseniksi SuPeriin. työsuojeluvaltuutettujen viimeistään ilmoittaa työsuojelutehtävästään jäsenrekisteriin. ilmoittautua syksyn koulutuksiin. aloittaa joku uusi harrastus. nauttia marjasadosta. ingimage 4 SUPER 8/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Hoitajista on moneksi mutta onko se järkevää? Lähes päivittäin liittoon tulee soittoja tai viestejä, joissa todetaan, että työpaikalla koetaan uupumusta liian vähäisen hoitohenkilöstömäärän takia. Siksi olemmekin tämän vuoden aikana tutkineet hoitajamitoituksia niin lasten-, aikuisten- kuin vanhustenhoitopaikoissa. Teimme varhaiskasvatuslakia varten verrattain kattavan tutkimuksen henkilöstömäärästä. Selvitimme myös, miten henkilöstömitoitus on toteutunut vanhuspalvelulain voimaan tulon jälkeen. Tulokset ovat olleet molemmissa tapauksissa samankaltaiset: hoitajien määrä on liian alhainen. Ongelmana on aina raha. Kaikkialla todetaan, että nyt ei ole varaa palkata lisää henkilöstöä vaan nyt paremminkin pitäisi tulla henkilöstösäästöjä. Olemme nostaneet jatkuvasti esiin hoitajamäärän vähyyden. Saamme ajoittain arvostelua siitä, että emme näe kokonaistilannetta emmekä yhteiskunnan taloustilannetta. Tämä on eriskummallinen väite, kun ottaa huomioon, että kyselyjen vastaajat ovat juuri ne, jotka tekevät hoitotyötä ja näkevät, saako sillä työmäärällä vaikuttavuutta. Heillä on paras mahdollinen kuva hoidettavien ja palveluja saavien tarpeista. Henkilöstöä vain on paikoitellen aivan liian vähän, mutta kaikissa tapauksissa henkilöstömääräkään ei kerro totuutta, sillä työnkuvat ovat sekavat. Superilaiset joskus ihmettelevät työnkuvaansa, ja sen voikin todeta olevan ajoittain todella laaja. Työ muodostuu hoitamisesta, kasvattamisesta, sairaanhoidollisista toimenpiteistä, lääkkeiden jaosta, opettamisesta, virikkeellisen ja mielekkään elämän ylläpitämisestä, vaikuttavuuksien seuraamisista ja niiden raportoinneista aina pyykin- pesuun, ruoanlaittoon ja siivoamiseen saakka. Kuten aiemmin olen todennut, kaikki tämä työ saattaa toimenkuvaan kuuluakin, mutta silloin tehtävät lähtevät asiakkaan tarpeista. Ja näitä paikkoja on todella vähän. Ehkäpä olisi tarkoituksenmukaisempaa miettiä, miten työtä tehdään ja kuka sen tekee. Tuntuisi hienolta, jos yksi henkilö hoitaisi kaikki ne toimenpiteet, joihin avustettava ja hoidettava henkilö itse ei kykene. Tämä ei vain ole mahdollista. Jos todella haluamme, että hoitoa tarvitseva henkilö saa kaiken mahdollisen avun, jotta toimintakyky paranisi, säilyisi tai hän oppisi jotain uutta, silloin tulee järkeistää töitä. Ei ole mitään mieltä siinä, että hoitaja tekee tukipalveluja, jos hoidettavat tarvitsisivat hänen ammatillista osaamistaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kun työnantaja määrittelee työnkuvaksi kaiken edellä mainitsemani, silloin kannattaa oikeasti miettiä hoidettavasta tehtyä hoito- ja palvelusuunnitelmaa tai millä nimellä se kussakin työpaikassa kulkee sillä määritellään mitä apua, hoitoa, kuntoutusta, opastusta ynnä muuta tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Ei lipsuta siitä. Kun superilaisten ammattitaitoa alikäytetään, se luo turhautumista eikä edistä ammatillista kehitystä. Kenenkään työtä emme väheksy tai aliarvioi, me tiedämme, että tarvitaan siivousta, ruoanlaittoa ja pyykinpesua sekä monia muita tukipalveluja, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista. Näihin tehtäviin on kuitenkin olemassa omia ammatti-ihmisiään. Me olemme hoitotyön osaavia ammattilaisia, olemme osa moniammatillista tiimiä, tie- dämme, mitkä toimenpiteet auttavat pääsemään tavoitteisiin omalta osuudeltamme ja sen eteen teemme töitä sydämellä ja lämmöllä. Myös liitto tekee töitä, jotta järkevät ja vaikuttavat työskentelytavat olisivat kaikkialla käytössä. Tästä on siis hyvä aloittaa lomien jälkeen, järkiperäistetään työt.. Terveisin, Silja SUPER 8/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Pitkäaikainen tavoite toteutui Jaksotyöaikamääräykset uudistuvat kunta-alalla teksti ja kuva minna lyhty KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pääsivät kesäkuussa neuvottelutulokseen uusien jaksotyömääräysten rahoituksesta. Uudistetut jaksotyöaikamääräykset tulevat voimaan Noin puolet KVTES:n piirissä olevista työntekijöistä tekee jaksotyötä, joten uudistukset koskevat isoa työntekijämäärää. SuPer on tavoitellut pitkään jaksotyöaikamääräysten uudistamista, sillä nykyiset määräykset ovat olleet vaikeaselkoiset ja ne on koettu osittain epäoikeudenmukaisiksi. Uudet määräykset ovat selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät. Ne tuovat konkreettisia parannuksia jaksotyötä tekeville hoitajille, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno sanoo. Jaksotyöaikamääräyksiä kokeiltiin viidellä paikkakunnalla vuosina Kokeilu osoitti, miten määräykset toimisivat käytännössä. Se antoi myös suuntaviivoja siitä, miten paljon muutokset todellisuudessa maksavat. Kokeilumääräyksiä ei viety sellaisenaan KVTES:iin, vaan niitä muokattiin saadun palautteen perusteella. Mikä muuttuu? Uudistuvissa jaksotyöaikamääräyksissä Korotuksista neuvottelutulos KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen 0,4 prosentin korotuksen loppuosan keskitetystä jakamisesta. Marraskuun 2013 neuvotteluissa käytettiin 0,1 prosenttia korotuksesta vuosilomamääräysten muutoksiin ja nyt jaettavana oli siis 0,3 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Neuvottelutulos koostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin neuvottelutuloksella rahoitetaan uudistetut jaksotyömääräykset, jotka tulevat voimaan kesäkuun alussa Jaksotyömuutoksiin kului 0,19 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Loppuosa korotuksesta, 0,11 prosenttia, kohdennettiin palkkahinnoitteluliitteisiin 1, 2, 4, 5, 7 ja 8. Eräisiin hinnoittelukohtiin tehtiin alarajakorotuksia. Lisäksi perhepäivähoitajien tilapäinen hoitovapaa muuttuu palkalliseksi. Perhepäivähoitajien tilanne on ollut huonompi kuin muilla KVTES:n piiiriin kuuluvilla. Jos perhepäivähoitajan oma lapsi on sairastunut, hän ei ole saanut palkallista hoitovapaata. Ensi kesänä tähän asiaan tulee parannus, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno sanoo. 6 SUPER 8/2014

7 Esimerkki ennalta suunnitellusta keskeytyksestä: Työpäivän pituus on 7 tuntia 39 minuuttia ja kalenteriviikon 38 tuntia 15 minuuttia. Jos työntekijä on kolme päivää lomalla, nykyisen taulukon mukaan työtä pitää tehdä 24 tuntia kyseisellä viikolla. Uusien määräysten mukaan viikkotyöajasta vähennetään kolmen päivän arvo eli 38:15 (3 x 7:39). Kyseisellä viikolla työtä tehdään siis 15 tuntia 18 minuuttia. Esimerkki muusta keskeytyksestä: Jos keskeytys ei ole tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, ylityöraja alenee kuten nytkin eli esimerkiksi äkillinen sairausloma alentaa ylityörajaa. säännöllinen työaika tasoittuu 2 4 viikkoon. Jaksopareja ei enää käytetä. Työajan pituus pysyy ennallaan eli kahden viikon työaika on 76 tuntia 30 minuuttia, kolmen viikon työaika on 114 tuntia 45 minuuttia ja neljän viikon työaika on 153 tuntia. Työvuoroja saa uusien määräysten mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän. Ylityöstä maksettavat korvaukset pysyvät ennallaan, mutta uusissa määräyksissä arkipyhä alentaa ylityörajaa 7 tunnilla 39 minuutilla. Nykyisten määräysten mukaan arkipyhäviikolla tehdyt ylimääräiset työtunnit ovat lisätyötä, josta saa normaalin korvauksen. Uudistuksen jälkeen tunnit ovat ylityötä, josta saa paremman korvauksen, Sainila-Vaarno tarkentaa. Jatkossa lisätyötä voi tulla vain osaaikaisille työntekijöille. Jos esimerkiksi hoitaja tekee 50 prosenttia täydestä työajasta, ylimääräiset työtunnit ovat lisätyötä sataan prosenttiin asti. Vasta sen jälkeen tehdyt tunnit ovat ylityötä. Korvaukset aikana vai rahana? Työaikakorvausten osalta nykytilanne säilyy eli työnantaja päättää viime kädessä siitä, annetaanko korvaus aikana vai rahana. Jatkossa kuitenkin vapaa-aikakorvaukset on merkittävä täsmällisesti työvuoroluetteloon. Uusissa määräyksissä työvuoroluetteloon ei voida suunnitella etukäteen lisä- eikä ylityötä. Työaikajakson keskeytyksestä on jatkossa kaksi mallia eli työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys. Pääsimme vihdoin eroon ennalta tiedetyn keskeytyksen taulukosta ja siirrymme laskennallisesti viiden työpäivän malliin. Nykyinen malli on koettu epäoikeudenmukaiseksi suhteessa muihin työaikamuotoihin. Esimerkiksi jos on pitänyt muutaman vuosilomapäivän, niistä on tullut tavallaan ylimääräisiä työtunteja tehtäväksi. Jaksotyöjärjestelmän piiriin on kuulunut muodollinen jaksotyö, jossa lauantai ja sunnuntai ovat yleensä vapaapäiviä. Uudistuksen myötä muodollinen jaksotyö poistuu kokonaan. SuPerin edunvalvontayksikkö järjestää koulutuskiertueen muuttuneista määräyksistä tammi toukokuussa Uudistus vaatii mittavia muutoksia myös palkanlaskentaohjelmaan.. Anna äänesi kuulua SuPerin verkkosivuille on avattu jäsenten oma blogi. Jäsenen ääni -blogiin toivotaan superilaisten ajatuksia omasta työstä, sosiaali- ja terveysalasta tai työelämään liittyvistä pohdinnoista. Mikä innostaa tai askarruttaa sinua juuri nyt? Tekstin pituuden tulee olla puolesta sivusta sivuun. Lähetä tekstisi ja kuvasi sähköpostitse osoitteeseen Erityishoitorahaa voi hakea verkossa Sairaan lapsen huoltajalle maksettavaa erityishoitorahaa voi nyt hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa. Asiointipalvelu opastaa hakemuksen täyttämisessä ja ilmoittaa hakemukseen tarvittavat liitteet. Uusitun asiointipalvelun etusivulta voi seurata, koska hakemus on ratkaistu sekä seuraavat ja edelliset maksut ja lisäksi muistutukset esimerkiksi lähettämättä jääneistä liitteistä. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Erityishoitorahaa voi edelleen hakea myös lomakkeella Erityishoitorahahakemus (SV 89). Verkossa asiointi kuitenkin nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Vammaisetuuksien maksu yhteen päivään Kelan vammaisetuudet maksetaan marraskuusta alkaen kaikille etuudensaajille kuukauden 7. päivä. Tällä hetkellä maksupäivät on porrastettu kolmeen päivään sukunimen alkukirjaimen mukaan. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki ja ruokavaliokorvaus. Muutos koskee noin etuudensaajaa. Jos kuukauden 7. päivä ei ole pankkipäivä, vammaisetuus maksetaan edellisenä pankkipäivänä. Kela tiedottaa maksupäivän muutoksesta kaikille etuudensaajille kirjeitse. ingimage SUPER 8/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Eläkeikä on vain osa työelämän palapeliä Työkyky ja työpaikat kuntoon ensin teksti henriikka hakkala grafiikka joonas väänänen Eläkeiästä neuvoteltaessa pitää kiinnittää huomiota työelämän laatuun kokonaisuudessaan. Myöhäisemmän eläkkeelle jäämisen edellytyksenä on paitsi työntekijän hyvä työkyky myös se, että hänellä on työpaikka. prosenttia Eläkekarttuma työuran aikana, osuus vuosiansioista* 1,5 % vuotiaana 1,9 % vuotiaana 4,5 % vuotiaana * Vuodesta 2005 lähtien Hoito- ja hoiva-alalla tyypillinen ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen syy ovat tuki- ja liikuntaelinten ylikuormitusoireet. SuPer painottaakin jatkuvasti siitä, että kokonaisvaltainen hyvinvointi työssä edistää pitkiä työuria. Kun huolehditaan työergonomiasta, voidaan saavuttaa paljon. Tähän pitäisi nyt keskittyä. Suuri huoleni on, että työnantajat eivät ymmärrä, kuinka suuri rooli työergonomialla on lähi- ja perushoitajien työvuosien lisäämisessä. Raskashoitoiset potilaat pitäisi hoitaa parityönä ja fyysisesti kuluttavat liikkeet pitää saada minimiin. Tuhannet toistot tuntuvat hoitajien nivelissä, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Työergonomia on monitahoinen kokonaisuus. Työvälineiden, työjärjestelyjen ja liikeratojen lisäksi siihen kuuluvat myös oman toiminnan arviointia ja kehittämistä tukevat työaikajärjestelyt, työn arvostuksen kokemus sekä esimerkiksi arkkitehtuuri. Paavola muistuttaa, että monet hoivatyötilat on suunniteltu toiseen tarpeeseen kuin siihen, johon niitä nyt käytetään. SuPer tarkastelee myös lähihoitajakoulutusta sillä silmällä, miten opiskelijoille voitaisiin koulutuksessa tarjota työkykyä ja pitkää, terveenä tehtävää uraa edistävät työergonomian taidot. Raskashoitoisia potilaita tulee olemaan paljon tulevaisuudessakin. Vastavalmistuneet lähihoitajat tekevät koko työuransa fyysisesti vaativia töitä. Eläkeiästä päätettäessä olisi muistettava myös se, ettei tämän hetken päätöksillä syödä tulevien työntekijöiden motivaatiota. Nelikymppisetkin ovat vasta elämänsä puolivälissä. Työelämän laatuun ja hyvinvointiin pitää siksi kiinnittää huomiota. Työura edellyttää työpaikkaa Puheenjohtaja Paavola korostaa, että mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin ratkaise mitään. Se ei pidennä työuria tai pidä talouden pyöriä pyörimässä. Mahdollinen eläkeiän nostoa koskeva päätös pitää sitoa siihen, että ensin sovitaan monista työelämän laatua ja joustavuutta parantavista tekijöistä. Listalta löytyvät ainakin joustojen lisääminen, ikäsyrjinnän poistaminen ja työkyvyn parantaminen. Yksinkertaistetusti tarvitaan ensin ihmiset, joilla on työkykyä, ja työnantajat, jotka säilyttävät ja luovat työpaikkoja. Muuten tehdään koko kansantaloudelle karhunpalvelus ja saadaan aikaan kasvava joukko rahattomia vanhuksia. Hehän eivät silloin voi panna rahaa liikkumaan taloudessa. Eläkekeskusteluissa pitäisi nostaa nykyistä vahvemmin esiin myös työnantajien vastuu työurien pidentämisestä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtiovalta linjasivat vuonna 2009, että vuoteen 2025 mennessä odotettu eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta. Tähän laskelmaan pitäisi Paavolan mukaan kuitenkin lukea vain aidosti eläkkeelle siirtyvät työntekijät. Ei siis niitä työkykyisiä ja -haluisia, jotka työnantaja irtisanoo tavoitellessaan lisää säästöjä ja tehokkuutta. Työnantajilla on myös velvollisuus tarjota työntekijöille työpaikkoja. On raadollista, että yritykset hakevat tehoja poistamalla työntekijöitä. Tällainen tapa toimia vääristää koko laskentakaavan. Paavola peräänkuuluttaa eri näkökulmat huomioon ottavaa ratkaisua, jossa kannetaan vastuu pitkälle eteenpäin sekä työntekijöiden hyvinvoinnista että eläkeläisistä. On kelvotonta ajatella, että pelastetaan vain omat nahkamme, eikä piitata tulevista sukupolvista.. 8 SUPER 8/2014

9 Tiia Rautpalo haluaa ammattitaidolle Kansainvälistä näkyvyyttä Lähi- ja perushoitajien osaamisen käytön rajoittaminen on yleinen ongelma EPN:n jäsenmaissa, sanoo kesäkuussa Euroopan perus- ja lähihoitajien järjestön puheenjohtajaksi valittu Tiia Rautpalo. SuPerin varapuheenjohtaja Tiia Rautpalo valittiin 4. kesäkuuta Euroopan perus- ja lähihoitajien järjestö EPN:n puheenjohtajaksi järjestön hallituksen kokouksen yhteydessä. Kaksi vuotta kerrallaan kestävä puheenjohtajakausi kiertää EPN:n suurimpien jäsenmaiden välillä. Viimeksi Suomesta valittiin puheenjohtaja kuusi vuotta sitten ja EPN:n konferenssi järjestettiin Suomessa edellisen kerran viisitoista vuotta sitten. Nyt Suomessa järjestetty tilaisuus toi tärkeää näkyvyyttä SuPerin kansainväliselle yhteistyölle sekä lähi- ja perushoitajien työlle ja ammattitaidolle, Rautpalo sanoo. EPN:n tavoitteena on kehittää lähija perushoitajien ammatillisia asioita. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään myös muita sote-sektorin ajankohtaisia asioita. Jäsenmaissa kamppaillaan pitkälti samojen haasteiden parissa. Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti työhyvinvointi ja kireä taloustilanne. Rautpalon mukaan yksi merkittävistä haasteista on se, että monissa EPN:n jäsenvaltioissa on viime vuosina rajoitettu lähi- ja perushoitajien ammatillisen osaamisen käyttöä. Lisäksi perushoitoa tekevien vakansseja on vähennetty erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi Norjassa erikoissairaanhoidosta on kadonnut viime vuosina 6000 paikkaa. Maiden välisellä yhteistyöllä pyrimme ratkomaan näitä yhteisiä ongelmia. Muita yhteisiä haasteita jäsenmaissa ovat muutokset ikärakenteessa ja pula koulutetusta työvoimasta. teksti ja kuva sonja kähkönen EPN:n jäsenmaissa kamppaillaan pitkälti samojen haasteiden parissa, sanoo järjestön tuore puheenjohtaja Tiia Rautpalo. Monissa maissa työnantajat säästävät, minkä seurauksena vähemmän koulutetun henkilöstön osuus kasvaa terveydenhuollossa. Rautpalo pitää kansainvälistä yhteistyötä erittäin tärkeänä myös siksi, että lähi- ja perushoitajat liikkuvat yhä enemmän maasta toiseen. Jäsenvaltioiden yhteistyön avulla saamme SuPerin jäsenille tärkeää tietoa siitä, millaista hoitoalan työ on muissa maissa. EPN:ssä työskentely on hänen mukaansa erityisen hienoa, sillä kaikki sen jäsenjärjestöt edustavat perushoidollisissa tehtävissä työskenteleviä. Meillä on mahtava yhteishenki. Puhumme tietyllä tapaa samaa kieltä. Lisää EPN:n konferenssista voit lukea lehden sivuilta Yksityislääkäriltäkin tarkkailulähete Elokuun alusta alkaen lääkärin virkasuhde ei enää ole välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle. Lääkäri voi kirjoittaa tarkkailulähetteen potilaan tutkimiseksi sairaalassa, kun hän arvioi potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevan henkilön pääsy tarpeenmukaiseen psykiatriseen hoitoon silloinkin, kun sairastunut ei kykene itse ymmärtämään hoidon tarvetta. Lakimuutoksella parannetaan myös hoidossa olevan potilaan oikeusturvaa. Jatkossa siis myös esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voi laatia tarkkailulähetteen. Turhia tutkimuksia vältettävä Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten alahengitystieinfektioiden hoidossa antibioottien käytön tulisi olla harkittua. Mykoplasma-tutkimuksia ja keuhkokuvauksia tulisi tehdä vain tapauskohtaisesti. Influenssakautena alahengitystieinfektiota sairastavalta lapselta suositellaan influenssavirusten testaamista. Lasten mykoplasma-taudin tutkiminen laboratoriotestein ei yleensä ole hyödyllistä, sillä väärät positiiviset tulokset ovat lapsilla todennäköisiä. Mykoplasman aiheuttamista hengitystieinfektioista suurin osa paranee itsestään. Keuhkokuumeen toteamiseksi ei tarvita keuhkokuvaa, mikäli lapsi on hyväkuntoinen. Diagnoosi voidaan tehdä kliinisten löydösten perusteella. ingimage SUPER 8/2014 9

10 SuPerin paneelin aiheena oli Kuka hoitaa isääsi ja äitiäsi. Sen juonsi erityisasiantuntija Raija Moilanen, vasemmalla, ja siihen osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsti Varhila, aluehallintoviraston ylitarkastaja Marjatta Aittolahti, siviilioikeuden professori Urpo Kangas, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Senioriliikkeen aktiivi, omaishoitaja Kaija-Leena Sinkko. SuPerin paneeli Porissa: Vanhuspalvelut on saatava toimiviksi teksti leena lindroos kuva suomiareena SuPerin paneelikeskustelu Porin SuomiAreenassa osoitti, että asiantuntijat luottavat vanhuspalvelujen kohenemiseen Suomessa. Hyvää tahtoa on ja asenneilmapiiri vanhuksia kohtaan on alkanut muuttua parempaan suuntaan - nyt vain tulee saada palvelut toimiviksi. Paneelikeskustelu käytiin 18. heinäkuuta ja se keskittyi vanhustenhuoltoon sekä sote-uudistukseen. Alkajaisiksi todettiin, että vanhusväestön määrän lisääntyminen on tiedetty jo vuosikymmeniä, mutta siihen ei siitä huolimatta ole varauduttu. Palveluja tarvitsevien määrä on liian suuri palvelujen tarjontaan nähden. Paperilla asiat ovat kunnossa, mutta käytännössä ne eivät toimi pääasiassa kuntien poteman rahapulan takia. Vastaisuudessa palvelut järjestetään viiden sote-alueen kautta. Niiden sisällä palvelujen tuotanto ja tuottamisvastuu säilyy kunnilla ja niitä täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamilla palveluilla. Erikoispalvelujen eriytyminen tulee lisääntymään ja niiden määritelmä muuttumaan nykyisestä. Lähipalvelujen tulee kuitenkin säilyä edelleen helposti saavutettavissa ja niiden järjestämisessä tarvitaan uusia menetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsti Varhila totesi. Hän sanoi myös, että jatkossakin palveluja tuottamaan tullaan tarvitsemaan kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, joskin muutoksia voi olla edessä siinä, kenen palveluksessa he työskentelevät. Paras-lakiin verrattavaa irtisanomissuojaa sote-uudistuksen muutoksissa ei ole. Sotea suurempaa ja konkreettisempaa muutosta nykykäytäntöihin Kirsti Varhila odottaa päivystysasetuksen muutoksesta, joka tulee kiristämään sairaala- ja aluesairaalaverkkoa. Hän korosti myös, että vaikka päätös palvelujen järjestämisestä tehdään alueilla neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sitä tarkistetaan vuoden välein, voidaan päättää myös pidemmistä kilpailutusväleistä. Itselle vai perinnöksi? Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on esittänyt Suomeen Saksassa voimassa olevan kaltaista lakia, joka velvoit- 10 SUPER 8/2014

11 taisi lapset huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmistaan. SuPerin paneelissa hän totesi, että siltä osin kuin julkinen terveydenhuolto kaipaa täydentäviä palveluita, vanhusten tulisi käyttää omaksi hyväkseen ne varat, jotka nyt periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Terveydenhuoltojärjestelmää täydentävät hoivavakuutukset ovat Suomessa vielä harvinaisia. Uskon, että erilaiset yksityisen varallisuuden sijoitusmuodot tulevat kehittymään myös meillä. Enää ei halua jättää kaikkea varallisuutta perillisille. Kun naiset yleensä elävät miehiä pidempään, tulisi puolisoiden omaisuus suunnata heidän hoitoonsa, ei jälkipolville, Kangas totesi. En ole yhtään sen ihmisrakkaampi kuin muutkaan, mutta olen kerran asiat selvitettyäni jo tiennyt mitä seuraavan kohdalla tulee tehdä, viiden vanhuksen omaishoitajana toiminut Kaija-Leena Sinkko puolestaan totesi. Hän toivoi, että omaishoidosta säädettäisiin laki, sillä niin kauan kun määräykset ovat suosituksen tasolla, ne eivät toimi. Sen sijaan pakkolakia lapsien velvoittamisesta omien vanhempiensa hoitoon Sinkko ei kannata. Yhteiskunnan tulee pitää huolta niistä kansalaisistaan, jotka siihen eivät itse pysty. Pakkolaki vain sitoisi naiset elämänikäiseen hoitajuuteen! Kaija-Leena Sinkko oli iloinen siitä, että sote-uudistuksessa päätäntävalta palveluista säilyy kunnilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus valita päättäjät, jotka valitsevat tuottajat. Hän korosti, että vanhuspalvelujen tilaa ei voi päästää nykyistä surkeammaksi, vaan palvelut on saatava toimiviksi. Rahakaan ei ratkaise kaikkea, sillä se ei tuo lisää tunteja omaishoitajien vuorokauteen. OmaIset auttavat Tilat alkavat Suomessa olla asianmukaisessa kunnossa, mutta valvonnassa nousevat esiin henkilöstön määrä ja hoidon laatu etenkin yksityisen sektorin tehostetun hoidon yksiköissä. Kun ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä, se heijastuu koko toimintaan ja henkilöstö uupuu, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Marjatta Aittolahti totesi. Hänkään ei kannata pakkolakia vanhempien hoitamisesta, sillä suuri osa suomalaisista hoitaa omaisiaan työnsä ohella, pitää palkattomia vapaita ja tekee muita tarvittavia järjestelyjä omassa arjessaan. Ongelmana ovat usein välimatkat: kun vanhemmat asuvat kaukana, turvaudutaan yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Sote-ratkaisussa valvonta on Aittolahden mukaan tärkeää. Hän edellyttää yksityisiltä hoidon tuottajilta edelleen luvanvaraisuutta. Omavalvonta parantaa tilannetta, mutta sen ohella tarvitaan myös paikalla tapahtuvaa valvontaa. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ilmaisi kuulijoille huolensa hoitajien jaksamisesta. Kuntatalouden kiristyminen on näkynyt muun muassa siinä, että sijaisia ei ole palkattu ja esimerkiksi kotihoidossa asiakkaiden luona käytettävä aika on pienenemistään pienentynyt. Omaiset osallistuvat suuressa määrin läheisistään huolehtimiseen jo nyt. Paavolakaan ei kannata pakkolakia: Se raha, joka jää perinnöksi, jää tänne, pysyy Suomessa ja pyörittää edelleen yhteiskuntaa. Yksityisten ylikansallisten hoivakonsernien voitto taas päätyy Suomen ulkopuolelle, Paavola totesi. Paavola sanoi myös, että hoitoa tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan, jolloin se loisi kaikin tavoin ihmisarvoisempaa elämää myös viimeisiin vuosiin. Superilaiset arvostavat omaa työtään, meitä vain on liian vähän. Hoitohenkilökunnan ohella tarvitaan tukityöntekijöitä ja -palveluita, jotta lopputulos on hyvä. kotona paras SuPer on ollut mukana SuomiAreenan kansalaistorilla kesätapahtuman alkuajoista lähtien omalla teltallaan, tänä vuonna kolmen päivän ajan. Keskustelemaan poikenneilta kysyttiin, missä he haluavat asua vanhana. Vastauksia saatiin useita satoja. Suurin osa, noin 80 prosenttia vastanneista toivoi voivansa asua kotona, mutta jatkoi samaan hengenvetoon, että vain jos siellä pystyy asumaan ja saa apua, SuPerin kansalaistorin toiminnasta vastannut sihteeri Raili Nurmi kertoo. Superilaiset poikkesivat teltalla ahkerasti myös ilmiantamaan itsensä. Tänä vuonna Suomi Areena keräsi kävijää, viime vuonna määrä oli Tapahtumia oli 150 ja puheenvuoroja kuultiin noin 700. SuomiAreenan järjestävät MTV ja Porin kaupunki.. Vanhustenhuollon valvontaohjelma luettavissa Valviran ja aluehallintovirastojen laatima vanhustenhuollon valvontaohjelma vuodelle 2014 on nyt luettavissa osoitteessa Ohjelmassa on kuvattu riskinarviointiin perustuva valvontakohteiden valinta, valvonnan puuttumiskynnykset, valvontatoimenpiteet sekä se, miten valvonnan täytäntöönpanon vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Nykyinen valvontaohjelma koskee pelkästään tätä vuotta, koska jo nyt on aloitettu uudenlaisen, koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan valvontaohjelman valmistelu. Lääkärien määrä kasvaa Työikäisten lääkärien kokonaismäärä kasvaa noin 2000 lääkärillä vuoteen Lääkäriliiton ennusteen mukaan eläköitymisaalto pysäyttää kasvun vain hetkellisesti vuonna 2018, mutta kasvu jatkuu taas seuraavana vuonna. Työikäisten lääkärien määrä ylittää rajan vuonna Suomeen tulee vuosittain noin 60 lääkäriä enemmän kuin täältä siirtyy ulkomaille. Seitsemän matkariesaa Yleisimmät matkojen riesat ovat tavallisia tauteja. Vakuutusyhtiö LähiTapiola on koonnut matkavahinkojen top seitsemän -listan. Yleisimpiä riesoja ovat vatsatauti, flunssa, korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus, virtsatieinfektio ja hyönteisten pistot. Terveydenhuollon kustannukset nousussa Terveydenhuollon kustannukset ovat lähteneet kolmen vuoden nollakasvun jälkeen jälleen kasvamaan. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2013 keskimäärin kolme prosenttia edellisvuodesta. Kun otetaan huomioon palkkojen ja hintojen kehitys, reaalikustannukset kasvoivat puolitoista prosenttia, ilmenee Kuntaliiton tekemästä selvityksestä. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki kasvatti viime vuonna kuntien menoja yli 60 miljoonaa euroa. SUPER 8/

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot