8 / Erikoistutkija Jori Reijula: Leantoimintamalli. lisää työssä viihtymistä VENYTTELY RENTOUTTAA

Transkriptio

1 8 / 2014 Erikoistutkija Jori Reijula: Leantoimintamalli lisää työssä viihtymistä VENYTTELY RENTOUTTAA

2 SISÄLLYS 8/ Ihosairaus tuo mukanaan omat haasteensa ihmissuhteisiin ja arkeen. perus- ja lähihoitajien järjestö EPN 28Euroopan kokoontui Helsingissä. 22 Hoivan käsitteestä kiistellään ja yleensä työasioista halutaan puhua ammatillisin termein. 65 Topakka Helmi-poni kävi kylässä hoivakodissa. elokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Jaksotyöaikamääräykset uudistuvat 8 Eläkeikä on vain osa palapeliä 9 Tiia Rautpalo EPN:n puheenjohtajaksi 10 SuPer SuomiAreenassa 12 Elokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi ja perusruokaa: läskisoosi 16 Päivi Ahosen työpäivä 21 Ruotsissa vaaditaan kunnon koulutusta 22 Kuormitus syö inhimillisyyttä 26 Ihosairaus ja ihmissuhteet 28 EPN:n konferenssi Helsingissä 30 Raha ei ratkaise sote-ongelmia 31 Lean-ajattelu tehostaa työtä 32 Uudet päihteet valtaavat markkinoita 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 36 Ajankohtaista ergonomiasta 40 Venyttely tärkeä osa hyvinvointia 42 Toimivaa tiedottamista 44 Aika hyvä työpaikka Luumäeltä 46 Hyvä hoitaja ottaa kivun vakavasti 47 Palasia sieltä täältä 48 Saako kesäloman pilkkoa? 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 54 Kiertokirjeen pitkä matka 58 Jäsenyksikkö tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassa tiedottaa 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Lappeenrannasta 2 SUPER 8/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Teija Launis, Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Ingimage ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos ilmoitukset Katriina Alfa Terveellistä työtä Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin ihmistä vuosittain ja heistä kolmannes liikunta- ja tukielinsairauksien vuoksi. Heitä on siis lähes kymmenen tuhatta ihmistä. Jos keskitytään vain työntekijäammatteihin, eläkkeelle johtavien tule-diagnoosien määrä on jopa kaksinkertainen asiantuntija-ammatteihin verrattuna. Hoito- ja hoiva-alalla ongelma on keskeinen. Työhön olennaisesti liittyvien fyysisten tekijöiden ohella kuormittavuutta lisäävät psykososiaaliset tekijät. Mitä rankempaa työ on ja mitä vähemmän siinä saa tukea, arvostusta tai palautetta, sitä suurempi on tule-sairauksien riski. Tässä numerossa työergonomian merkitystä käsitellään kahdessa artikkelissa. Rovaniemellä kokoonnuttiin kesäkuun alussa pohtimaan ergonomiaa ja terveellistä työtä kahden päivän seminaariin. Siellä todettiin, että pelkät tekniset apuvälineet tai vippaskonstit eivät poista kuormittumisen riskiä. Apua tuo se, että työnteon prosessia, johtamista ja yksilöön kohdistuvia vaatimuksia käsitellään kokonaisuutena ja että riskit kartoitetaan ja niitä pyritään hallitsemaan jo ennalta. Puheenjohtaja Silja Paavola ottaa kantaa ajankohtaiseen eläkekeskusteluun. Hän sanoo, että työelämän laatu kokonaisuudessaan vaikuttaa työssä jaksamiseen ja epäilee, että työnantajat eivät hahmota työergonomian keskeistä roolia lähi- ja perushoitajien työvuosien lisäämisessä. Eläkeiän mekaaninen korottaminen ei pidennä työuria eikä ratkaise taloutemme tilaa. Työelämän joustoja tulee lisätä, ikäsyrjintä poistaa ja työkykyä parantaa. Tarvitaan ihmiset, joilla on työkykyä ja työnantajat, jotka säilyttävät ja luovat työpaikkoja. Ei ole toista ilman toista eivätkä työelämäkysymykset leiju kehyksestään irrallaan. Loppukevennyksemme esittelee tällä kertaa joukon naisia, jotka valmistuivat Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen apuhoitajakurssilta jouluna Elämä on kuljettanut ketä heistä minnekin, mutta valmistumisesta lähtien näitä vaiheita on kerrottu toinen toisille kiertokirjeessä. Pisimmillään kirjeen täysi kierros on kestänyt kolme vuotta, mutta yleensä sitä on sopinut odottaa vuoden, kahden välein. Nyt on myös päätetty se, mihin kirje lopulta päätyy. Tarina alkaa sivulta 54.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 8/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat elokuu syyskuu Kalenteri Hiekkasählyn MM-kisat, Kalajoki Hillamarkkinat, Ranua Tampereen Teatterikesä Dinner in the Sky Finland, Helsinki Flow Festival 2014, Helsinki Kansainvälinen nuorison päivä Helsinki City Marathon & Chiquita Minimarathon 2014 Kansainvälinen humanitaarisuuden päivä Naisten Melonta Oulankajoella, Kuusamo SuPerRaksa päivät, Espoo, SuPer Luottamusmiestutkinto, 1, Tampere, SuPer Kuntamarkkinat, Helsinki Yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer SuPer-Opojen jatkokurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. Helsinki, SuPer Neuvottelupöydän kokoonpano muuttui Vuosia kestäneiden neuvottelujen tuloksena KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomen suurimman, kuntaalan, neuvottelupöydän rakenteen uudistamisesta. Täydentävällä sopimuksella pääsopimuksen uudistamisesta Tekniikka ja Terveys KTN liittyi kesäkuussa akavalaisen JUKOn jäseneksi. KTN:n velvoitteet sekä oikeudet pääsopijajärjestönä siirtyivät JUKOlle. Aiemmin helmikuussa STTK:laiset SuPer ja Tehy perustivat kunta-alalle uuden neuvottelujärjestön Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n. KoHosta tuli uusi kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama neuvottelu- ja sopijaosapuoli. Myös STTK:lainen Suomen Palomiesliitto SPAL liittyi Ko- Hon jäseneksi. KoHo yhtyy ensi vuoden alusta teknisten sopimukseen. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista KT:n kanssa neuvottelevia ja sopivia pääsopijajärjestöjä on nyt kolme ja ne edustavat laajasti kunnallista henkilöstöä. Kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on moderni ja joustava. Se myös mahdollistaa laajan paikallisen sopimisen. Viimeisin osoitus siitä oli, kun KT ja pääsopijajärjestöt kykenivät sopimaan KVTES:in jaksotyöaikamääräysten ja palkkahinnoittelujen uudistamisesta.. Kaksois- ja kolmoisjaksojen käytöstä luovuttava Terveydenhuollon erityiskysymyksiä käsittelevän TEHO-ryhmän yhteinen näkemys on, että kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttö on syytä lopettaa niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 1. syyskuuta 2014 tai lähinnä sitä seuraavan työaikajakson alusta. KT Kuntatyönantajilla ja eri pääsopijajärjestöillä on ollut näkemyseroja jaksotyöaikamääräysten soveltamisesta ja tulkinnasta kaksoisjaksoilla. TEHO-ryhmän yhteinen näkemys on, että jaksotyön kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttöä ei ole syytä jatkaa tarkoituksenmukaisuussyistä. Samalla vältetään määräysten soveltamista koskevien epäselvyyksien syntyminen. Uudet 1. kesäkuuta 2015 voimaan tulevat jaksotyöaikaa koskevat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimusmääräykset eivät myöskään mahdollista kaksois- tai kolmoisjaksojen käyttöä SuPer-Nuorten koulutusmatka Hollantiin, SuPer nyt on aika kerätä opiskelijaryhmä ja suunnitella matka Lähihoitajatapahtumaan Helsinkiin pohtia vuoden 2015 toimintaa ja talousarviota. uusien opiskelijoiden liittyä maksutta opiskelijajäseniksi SuPeriin. työsuojeluvaltuutettujen viimeistään ilmoittaa työsuojelutehtävästään jäsenrekisteriin. ilmoittautua syksyn koulutuksiin. aloittaa joku uusi harrastus. nauttia marjasadosta. ingimage 4 SUPER 8/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Hoitajista on moneksi mutta onko se järkevää? Lähes päivittäin liittoon tulee soittoja tai viestejä, joissa todetaan, että työpaikalla koetaan uupumusta liian vähäisen hoitohenkilöstömäärän takia. Siksi olemmekin tämän vuoden aikana tutkineet hoitajamitoituksia niin lasten-, aikuisten- kuin vanhustenhoitopaikoissa. Teimme varhaiskasvatuslakia varten verrattain kattavan tutkimuksen henkilöstömäärästä. Selvitimme myös, miten henkilöstömitoitus on toteutunut vanhuspalvelulain voimaan tulon jälkeen. Tulokset ovat olleet molemmissa tapauksissa samankaltaiset: hoitajien määrä on liian alhainen. Ongelmana on aina raha. Kaikkialla todetaan, että nyt ei ole varaa palkata lisää henkilöstöä vaan nyt paremminkin pitäisi tulla henkilöstösäästöjä. Olemme nostaneet jatkuvasti esiin hoitajamäärän vähyyden. Saamme ajoittain arvostelua siitä, että emme näe kokonaistilannetta emmekä yhteiskunnan taloustilannetta. Tämä on eriskummallinen väite, kun ottaa huomioon, että kyselyjen vastaajat ovat juuri ne, jotka tekevät hoitotyötä ja näkevät, saako sillä työmäärällä vaikuttavuutta. Heillä on paras mahdollinen kuva hoidettavien ja palveluja saavien tarpeista. Henkilöstöä vain on paikoitellen aivan liian vähän, mutta kaikissa tapauksissa henkilöstömääräkään ei kerro totuutta, sillä työnkuvat ovat sekavat. Superilaiset joskus ihmettelevät työnkuvaansa, ja sen voikin todeta olevan ajoittain todella laaja. Työ muodostuu hoitamisesta, kasvattamisesta, sairaanhoidollisista toimenpiteistä, lääkkeiden jaosta, opettamisesta, virikkeellisen ja mielekkään elämän ylläpitämisestä, vaikuttavuuksien seuraamisista ja niiden raportoinneista aina pyykin- pesuun, ruoanlaittoon ja siivoamiseen saakka. Kuten aiemmin olen todennut, kaikki tämä työ saattaa toimenkuvaan kuuluakin, mutta silloin tehtävät lähtevät asiakkaan tarpeista. Ja näitä paikkoja on todella vähän. Ehkäpä olisi tarkoituksenmukaisempaa miettiä, miten työtä tehdään ja kuka sen tekee. Tuntuisi hienolta, jos yksi henkilö hoitaisi kaikki ne toimenpiteet, joihin avustettava ja hoidettava henkilö itse ei kykene. Tämä ei vain ole mahdollista. Jos todella haluamme, että hoitoa tarvitseva henkilö saa kaiken mahdollisen avun, jotta toimintakyky paranisi, säilyisi tai hän oppisi jotain uutta, silloin tulee järkeistää töitä. Ei ole mitään mieltä siinä, että hoitaja tekee tukipalveluja, jos hoidettavat tarvitsisivat hänen ammatillista osaamistaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kun työnantaja määrittelee työnkuvaksi kaiken edellä mainitsemani, silloin kannattaa oikeasti miettiä hoidettavasta tehtyä hoito- ja palvelusuunnitelmaa tai millä nimellä se kussakin työpaikassa kulkee sillä määritellään mitä apua, hoitoa, kuntoutusta, opastusta ynnä muuta tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Ei lipsuta siitä. Kun superilaisten ammattitaitoa alikäytetään, se luo turhautumista eikä edistä ammatillista kehitystä. Kenenkään työtä emme väheksy tai aliarvioi, me tiedämme, että tarvitaan siivousta, ruoanlaittoa ja pyykinpesua sekä monia muita tukipalveluja, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista. Näihin tehtäviin on kuitenkin olemassa omia ammatti-ihmisiään. Me olemme hoitotyön osaavia ammattilaisia, olemme osa moniammatillista tiimiä, tie- dämme, mitkä toimenpiteet auttavat pääsemään tavoitteisiin omalta osuudeltamme ja sen eteen teemme töitä sydämellä ja lämmöllä. Myös liitto tekee töitä, jotta järkevät ja vaikuttavat työskentelytavat olisivat kaikkialla käytössä. Tästä on siis hyvä aloittaa lomien jälkeen, järkiperäistetään työt.. Terveisin, Silja SUPER 8/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Pitkäaikainen tavoite toteutui Jaksotyöaikamääräykset uudistuvat kunta-alalla teksti ja kuva minna lyhty KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pääsivät kesäkuussa neuvottelutulokseen uusien jaksotyömääräysten rahoituksesta. Uudistetut jaksotyöaikamääräykset tulevat voimaan Noin puolet KVTES:n piirissä olevista työntekijöistä tekee jaksotyötä, joten uudistukset koskevat isoa työntekijämäärää. SuPer on tavoitellut pitkään jaksotyöaikamääräysten uudistamista, sillä nykyiset määräykset ovat olleet vaikeaselkoiset ja ne on koettu osittain epäoikeudenmukaisiksi. Uudet määräykset ovat selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät. Ne tuovat konkreettisia parannuksia jaksotyötä tekeville hoitajille, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno sanoo. Jaksotyöaikamääräyksiä kokeiltiin viidellä paikkakunnalla vuosina Kokeilu osoitti, miten määräykset toimisivat käytännössä. Se antoi myös suuntaviivoja siitä, miten paljon muutokset todellisuudessa maksavat. Kokeilumääräyksiä ei viety sellaisenaan KVTES:iin, vaan niitä muokattiin saadun palautteen perusteella. Mikä muuttuu? Uudistuvissa jaksotyöaikamääräyksissä Korotuksista neuvottelutulos KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen 0,4 prosentin korotuksen loppuosan keskitetystä jakamisesta. Marraskuun 2013 neuvotteluissa käytettiin 0,1 prosenttia korotuksesta vuosilomamääräysten muutoksiin ja nyt jaettavana oli siis 0,3 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Neuvottelutulos koostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin neuvottelutuloksella rahoitetaan uudistetut jaksotyömääräykset, jotka tulevat voimaan kesäkuun alussa Jaksotyömuutoksiin kului 0,19 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Loppuosa korotuksesta, 0,11 prosenttia, kohdennettiin palkkahinnoitteluliitteisiin 1, 2, 4, 5, 7 ja 8. Eräisiin hinnoittelukohtiin tehtiin alarajakorotuksia. Lisäksi perhepäivähoitajien tilapäinen hoitovapaa muuttuu palkalliseksi. Perhepäivähoitajien tilanne on ollut huonompi kuin muilla KVTES:n piiiriin kuuluvilla. Jos perhepäivähoitajan oma lapsi on sairastunut, hän ei ole saanut palkallista hoitovapaata. Ensi kesänä tähän asiaan tulee parannus, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno sanoo. 6 SUPER 8/2014

7 Esimerkki ennalta suunnitellusta keskeytyksestä: Työpäivän pituus on 7 tuntia 39 minuuttia ja kalenteriviikon 38 tuntia 15 minuuttia. Jos työntekijä on kolme päivää lomalla, nykyisen taulukon mukaan työtä pitää tehdä 24 tuntia kyseisellä viikolla. Uusien määräysten mukaan viikkotyöajasta vähennetään kolmen päivän arvo eli 38:15 (3 x 7:39). Kyseisellä viikolla työtä tehdään siis 15 tuntia 18 minuuttia. Esimerkki muusta keskeytyksestä: Jos keskeytys ei ole tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, ylityöraja alenee kuten nytkin eli esimerkiksi äkillinen sairausloma alentaa ylityörajaa. säännöllinen työaika tasoittuu 2 4 viikkoon. Jaksopareja ei enää käytetä. Työajan pituus pysyy ennallaan eli kahden viikon työaika on 76 tuntia 30 minuuttia, kolmen viikon työaika on 114 tuntia 45 minuuttia ja neljän viikon työaika on 153 tuntia. Työvuoroja saa uusien määräysten mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän. Ylityöstä maksettavat korvaukset pysyvät ennallaan, mutta uusissa määräyksissä arkipyhä alentaa ylityörajaa 7 tunnilla 39 minuutilla. Nykyisten määräysten mukaan arkipyhäviikolla tehdyt ylimääräiset työtunnit ovat lisätyötä, josta saa normaalin korvauksen. Uudistuksen jälkeen tunnit ovat ylityötä, josta saa paremman korvauksen, Sainila-Vaarno tarkentaa. Jatkossa lisätyötä voi tulla vain osaaikaisille työntekijöille. Jos esimerkiksi hoitaja tekee 50 prosenttia täydestä työajasta, ylimääräiset työtunnit ovat lisätyötä sataan prosenttiin asti. Vasta sen jälkeen tehdyt tunnit ovat ylityötä. Korvaukset aikana vai rahana? Työaikakorvausten osalta nykytilanne säilyy eli työnantaja päättää viime kädessä siitä, annetaanko korvaus aikana vai rahana. Jatkossa kuitenkin vapaa-aikakorvaukset on merkittävä täsmällisesti työvuoroluetteloon. Uusissa määräyksissä työvuoroluetteloon ei voida suunnitella etukäteen lisä- eikä ylityötä. Työaikajakson keskeytyksestä on jatkossa kaksi mallia eli työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys. Pääsimme vihdoin eroon ennalta tiedetyn keskeytyksen taulukosta ja siirrymme laskennallisesti viiden työpäivän malliin. Nykyinen malli on koettu epäoikeudenmukaiseksi suhteessa muihin työaikamuotoihin. Esimerkiksi jos on pitänyt muutaman vuosilomapäivän, niistä on tullut tavallaan ylimääräisiä työtunteja tehtäväksi. Jaksotyöjärjestelmän piiriin on kuulunut muodollinen jaksotyö, jossa lauantai ja sunnuntai ovat yleensä vapaapäiviä. Uudistuksen myötä muodollinen jaksotyö poistuu kokonaan. SuPerin edunvalvontayksikkö järjestää koulutuskiertueen muuttuneista määräyksistä tammi toukokuussa Uudistus vaatii mittavia muutoksia myös palkanlaskentaohjelmaan.. Anna äänesi kuulua SuPerin verkkosivuille on avattu jäsenten oma blogi. Jäsenen ääni -blogiin toivotaan superilaisten ajatuksia omasta työstä, sosiaali- ja terveysalasta tai työelämään liittyvistä pohdinnoista. Mikä innostaa tai askarruttaa sinua juuri nyt? Tekstin pituuden tulee olla puolesta sivusta sivuun. Lähetä tekstisi ja kuvasi sähköpostitse osoitteeseen sari.jarvinen@superliitto.fi. Erityishoitorahaa voi hakea verkossa Sairaan lapsen huoltajalle maksettavaa erityishoitorahaa voi nyt hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa. Asiointipalvelu opastaa hakemuksen täyttämisessä ja ilmoittaa hakemukseen tarvittavat liitteet. Uusitun asiointipalvelun etusivulta voi seurata, koska hakemus on ratkaistu sekä seuraavat ja edelliset maksut ja lisäksi muistutukset esimerkiksi lähettämättä jääneistä liitteistä. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Erityishoitorahaa voi edelleen hakea myös lomakkeella Erityishoitorahahakemus (SV 89). Verkossa asiointi kuitenkin nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Vammaisetuuksien maksu yhteen päivään Kelan vammaisetuudet maksetaan marraskuusta alkaen kaikille etuudensaajille kuukauden 7. päivä. Tällä hetkellä maksupäivät on porrastettu kolmeen päivään sukunimen alkukirjaimen mukaan. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki ja ruokavaliokorvaus. Muutos koskee noin etuudensaajaa. Jos kuukauden 7. päivä ei ole pankkipäivä, vammaisetuus maksetaan edellisenä pankkipäivänä. Kela tiedottaa maksupäivän muutoksesta kaikille etuudensaajille kirjeitse. ingimage SUPER 8/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Eläkeikä on vain osa työelämän palapeliä Työkyky ja työpaikat kuntoon ensin teksti henriikka hakkala grafiikka joonas väänänen Eläkeiästä neuvoteltaessa pitää kiinnittää huomiota työelämän laatuun kokonaisuudessaan. Myöhäisemmän eläkkeelle jäämisen edellytyksenä on paitsi työntekijän hyvä työkyky myös se, että hänellä on työpaikka. prosenttia Eläkekarttuma työuran aikana, osuus vuosiansioista* 1,5 % vuotiaana 1,9 % vuotiaana 4,5 % vuotiaana * Vuodesta 2005 lähtien Hoito- ja hoiva-alalla tyypillinen ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen syy ovat tuki- ja liikuntaelinten ylikuormitusoireet. SuPer painottaakin jatkuvasti siitä, että kokonaisvaltainen hyvinvointi työssä edistää pitkiä työuria. Kun huolehditaan työergonomiasta, voidaan saavuttaa paljon. Tähän pitäisi nyt keskittyä. Suuri huoleni on, että työnantajat eivät ymmärrä, kuinka suuri rooli työergonomialla on lähi- ja perushoitajien työvuosien lisäämisessä. Raskashoitoiset potilaat pitäisi hoitaa parityönä ja fyysisesti kuluttavat liikkeet pitää saada minimiin. Tuhannet toistot tuntuvat hoitajien nivelissä, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Työergonomia on monitahoinen kokonaisuus. Työvälineiden, työjärjestelyjen ja liikeratojen lisäksi siihen kuuluvat myös oman toiminnan arviointia ja kehittämistä tukevat työaikajärjestelyt, työn arvostuksen kokemus sekä esimerkiksi arkkitehtuuri. Paavola muistuttaa, että monet hoivatyötilat on suunniteltu toiseen tarpeeseen kuin siihen, johon niitä nyt käytetään. SuPer tarkastelee myös lähihoitajakoulutusta sillä silmällä, miten opiskelijoille voitaisiin koulutuksessa tarjota työkykyä ja pitkää, terveenä tehtävää uraa edistävät työergonomian taidot. Raskashoitoisia potilaita tulee olemaan paljon tulevaisuudessakin. Vastavalmistuneet lähihoitajat tekevät koko työuransa fyysisesti vaativia töitä. Eläkeiästä päätettäessä olisi muistettava myös se, ettei tämän hetken päätöksillä syödä tulevien työntekijöiden motivaatiota. Nelikymppisetkin ovat vasta elämänsä puolivälissä. Työelämän laatuun ja hyvinvointiin pitää siksi kiinnittää huomiota. Työura edellyttää työpaikkaa Puheenjohtaja Paavola korostaa, että mekaaninen eläkeiän nostaminen ei yksin ratkaise mitään. Se ei pidennä työuria tai pidä talouden pyöriä pyörimässä. Mahdollinen eläkeiän nostoa koskeva päätös pitää sitoa siihen, että ensin sovitaan monista työelämän laatua ja joustavuutta parantavista tekijöistä. Listalta löytyvät ainakin joustojen lisääminen, ikäsyrjinnän poistaminen ja työkyvyn parantaminen. Yksinkertaistetusti tarvitaan ensin ihmiset, joilla on työkykyä, ja työnantajat, jotka säilyttävät ja luovat työpaikkoja. Muuten tehdään koko kansantaloudelle karhunpalvelus ja saadaan aikaan kasvava joukko rahattomia vanhuksia. Hehän eivät silloin voi panna rahaa liikkumaan taloudessa. Eläkekeskusteluissa pitäisi nostaa nykyistä vahvemmin esiin myös työnantajien vastuu työurien pidentämisestä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtiovalta linjasivat vuonna 2009, että vuoteen 2025 mennessä odotettu eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta. Tähän laskelmaan pitäisi Paavolan mukaan kuitenkin lukea vain aidosti eläkkeelle siirtyvät työntekijät. Ei siis niitä työkykyisiä ja -haluisia, jotka työnantaja irtisanoo tavoitellessaan lisää säästöjä ja tehokkuutta. Työnantajilla on myös velvollisuus tarjota työntekijöille työpaikkoja. On raadollista, että yritykset hakevat tehoja poistamalla työntekijöitä. Tällainen tapa toimia vääristää koko laskentakaavan. Paavola peräänkuuluttaa eri näkökulmat huomioon ottavaa ratkaisua, jossa kannetaan vastuu pitkälle eteenpäin sekä työntekijöiden hyvinvoinnista että eläkeläisistä. On kelvotonta ajatella, että pelastetaan vain omat nahkamme, eikä piitata tulevista sukupolvista.. 8 SUPER 8/2014

9 Tiia Rautpalo haluaa ammattitaidolle Kansainvälistä näkyvyyttä Lähi- ja perushoitajien osaamisen käytön rajoittaminen on yleinen ongelma EPN:n jäsenmaissa, sanoo kesäkuussa Euroopan perus- ja lähihoitajien järjestön puheenjohtajaksi valittu Tiia Rautpalo. SuPerin varapuheenjohtaja Tiia Rautpalo valittiin 4. kesäkuuta Euroopan perus- ja lähihoitajien järjestö EPN:n puheenjohtajaksi järjestön hallituksen kokouksen yhteydessä. Kaksi vuotta kerrallaan kestävä puheenjohtajakausi kiertää EPN:n suurimpien jäsenmaiden välillä. Viimeksi Suomesta valittiin puheenjohtaja kuusi vuotta sitten ja EPN:n konferenssi järjestettiin Suomessa edellisen kerran viisitoista vuotta sitten. Nyt Suomessa järjestetty tilaisuus toi tärkeää näkyvyyttä SuPerin kansainväliselle yhteistyölle sekä lähi- ja perushoitajien työlle ja ammattitaidolle, Rautpalo sanoo. EPN:n tavoitteena on kehittää lähija perushoitajien ammatillisia asioita. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään myös muita sote-sektorin ajankohtaisia asioita. Jäsenmaissa kamppaillaan pitkälti samojen haasteiden parissa. Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti työhyvinvointi ja kireä taloustilanne. Rautpalon mukaan yksi merkittävistä haasteista on se, että monissa EPN:n jäsenvaltioissa on viime vuosina rajoitettu lähi- ja perushoitajien ammatillisen osaamisen käyttöä. Lisäksi perushoitoa tekevien vakansseja on vähennetty erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi Norjassa erikoissairaanhoidosta on kadonnut viime vuosina 6000 paikkaa. Maiden välisellä yhteistyöllä pyrimme ratkomaan näitä yhteisiä ongelmia. Muita yhteisiä haasteita jäsenmaissa ovat muutokset ikärakenteessa ja pula koulutetusta työvoimasta. teksti ja kuva sonja kähkönen EPN:n jäsenmaissa kamppaillaan pitkälti samojen haasteiden parissa, sanoo järjestön tuore puheenjohtaja Tiia Rautpalo. Monissa maissa työnantajat säästävät, minkä seurauksena vähemmän koulutetun henkilöstön osuus kasvaa terveydenhuollossa. Rautpalo pitää kansainvälistä yhteistyötä erittäin tärkeänä myös siksi, että lähi- ja perushoitajat liikkuvat yhä enemmän maasta toiseen. Jäsenvaltioiden yhteistyön avulla saamme SuPerin jäsenille tärkeää tietoa siitä, millaista hoitoalan työ on muissa maissa. EPN:ssä työskentely on hänen mukaansa erityisen hienoa, sillä kaikki sen jäsenjärjestöt edustavat perushoidollisissa tehtävissä työskenteleviä. Meillä on mahtava yhteishenki. Puhumme tietyllä tapaa samaa kieltä. Lisää EPN:n konferenssista voit lukea lehden sivuilta Yksityislääkäriltäkin tarkkailulähete Elokuun alusta alkaen lääkärin virkasuhde ei enää ole välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle. Lääkäri voi kirjoittaa tarkkailulähetteen potilaan tutkimiseksi sairaalassa, kun hän arvioi potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevan henkilön pääsy tarpeenmukaiseen psykiatriseen hoitoon silloinkin, kun sairastunut ei kykene itse ymmärtämään hoidon tarvetta. Lakimuutoksella parannetaan myös hoidossa olevan potilaan oikeusturvaa. Jatkossa siis myös esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voi laatia tarkkailulähetteen. Turhia tutkimuksia vältettävä Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten alahengitystieinfektioiden hoidossa antibioottien käytön tulisi olla harkittua. Mykoplasma-tutkimuksia ja keuhkokuvauksia tulisi tehdä vain tapauskohtaisesti. Influenssakautena alahengitystieinfektiota sairastavalta lapselta suositellaan influenssavirusten testaamista. Lasten mykoplasma-taudin tutkiminen laboratoriotestein ei yleensä ole hyödyllistä, sillä väärät positiiviset tulokset ovat lapsilla todennäköisiä. Mykoplasman aiheuttamista hengitystieinfektioista suurin osa paranee itsestään. Keuhkokuumeen toteamiseksi ei tarvita keuhkokuvaa, mikäli lapsi on hyväkuntoinen. Diagnoosi voidaan tehdä kliinisten löydösten perusteella. ingimage SUPER 8/2014 9

10 SuPerin paneelin aiheena oli Kuka hoitaa isääsi ja äitiäsi. Sen juonsi erityisasiantuntija Raija Moilanen, vasemmalla, ja siihen osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsti Varhila, aluehallintoviraston ylitarkastaja Marjatta Aittolahti, siviilioikeuden professori Urpo Kangas, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Senioriliikkeen aktiivi, omaishoitaja Kaija-Leena Sinkko. SuPerin paneeli Porissa: Vanhuspalvelut on saatava toimiviksi teksti leena lindroos kuva suomiareena SuPerin paneelikeskustelu Porin SuomiAreenassa osoitti, että asiantuntijat luottavat vanhuspalvelujen kohenemiseen Suomessa. Hyvää tahtoa on ja asenneilmapiiri vanhuksia kohtaan on alkanut muuttua parempaan suuntaan - nyt vain tulee saada palvelut toimiviksi. Paneelikeskustelu käytiin 18. heinäkuuta ja se keskittyi vanhustenhuoltoon sekä sote-uudistukseen. Alkajaisiksi todettiin, että vanhusväestön määrän lisääntyminen on tiedetty jo vuosikymmeniä, mutta siihen ei siitä huolimatta ole varauduttu. Palveluja tarvitsevien määrä on liian suuri palvelujen tarjontaan nähden. Paperilla asiat ovat kunnossa, mutta käytännössä ne eivät toimi pääasiassa kuntien poteman rahapulan takia. Vastaisuudessa palvelut järjestetään viiden sote-alueen kautta. Niiden sisällä palvelujen tuotanto ja tuottamisvastuu säilyy kunnilla ja niitä täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamilla palveluilla. Erikoispalvelujen eriytyminen tulee lisääntymään ja niiden määritelmä muuttumaan nykyisestä. Lähipalvelujen tulee kuitenkin säilyä edelleen helposti saavutettavissa ja niiden järjestämisessä tarvitaan uusia menetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsti Varhila totesi. Hän sanoi myös, että jatkossakin palveluja tuottamaan tullaan tarvitsemaan kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, joskin muutoksia voi olla edessä siinä, kenen palveluksessa he työskentelevät. Paras-lakiin verrattavaa irtisanomissuojaa sote-uudistuksen muutoksissa ei ole. Sotea suurempaa ja konkreettisempaa muutosta nykykäytäntöihin Kirsti Varhila odottaa päivystysasetuksen muutoksesta, joka tulee kiristämään sairaala- ja aluesairaalaverkkoa. Hän korosti myös, että vaikka päätös palvelujen järjestämisestä tehdään alueilla neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sitä tarkistetaan vuoden välein, voidaan päättää myös pidemmistä kilpailutusväleistä. Itselle vai perinnöksi? Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on esittänyt Suomeen Saksassa voimassa olevan kaltaista lakia, joka velvoit- 10 SUPER 8/2014

11 taisi lapset huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmistaan. SuPerin paneelissa hän totesi, että siltä osin kuin julkinen terveydenhuolto kaipaa täydentäviä palveluita, vanhusten tulisi käyttää omaksi hyväkseen ne varat, jotka nyt periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Terveydenhuoltojärjestelmää täydentävät hoivavakuutukset ovat Suomessa vielä harvinaisia. Uskon, että erilaiset yksityisen varallisuuden sijoitusmuodot tulevat kehittymään myös meillä. Enää ei halua jättää kaikkea varallisuutta perillisille. Kun naiset yleensä elävät miehiä pidempään, tulisi puolisoiden omaisuus suunnata heidän hoitoonsa, ei jälkipolville, Kangas totesi. En ole yhtään sen ihmisrakkaampi kuin muutkaan, mutta olen kerran asiat selvitettyäni jo tiennyt mitä seuraavan kohdalla tulee tehdä, viiden vanhuksen omaishoitajana toiminut Kaija-Leena Sinkko puolestaan totesi. Hän toivoi, että omaishoidosta säädettäisiin laki, sillä niin kauan kun määräykset ovat suosituksen tasolla, ne eivät toimi. Sen sijaan pakkolakia lapsien velvoittamisesta omien vanhempiensa hoitoon Sinkko ei kannata. Yhteiskunnan tulee pitää huolta niistä kansalaisistaan, jotka siihen eivät itse pysty. Pakkolaki vain sitoisi naiset elämänikäiseen hoitajuuteen! Kaija-Leena Sinkko oli iloinen siitä, että sote-uudistuksessa päätäntävalta palveluista säilyy kunnilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus valita päättäjät, jotka valitsevat tuottajat. Hän korosti, että vanhuspalvelujen tilaa ei voi päästää nykyistä surkeammaksi, vaan palvelut on saatava toimiviksi. Rahakaan ei ratkaise kaikkea, sillä se ei tuo lisää tunteja omaishoitajien vuorokauteen. OmaIset auttavat Tilat alkavat Suomessa olla asianmukaisessa kunnossa, mutta valvonnassa nousevat esiin henkilöstön määrä ja hoidon laatu etenkin yksityisen sektorin tehostetun hoidon yksiköissä. Kun ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä, se heijastuu koko toimintaan ja henkilöstö uupuu, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Marjatta Aittolahti totesi. Hänkään ei kannata pakkolakia vanhempien hoitamisesta, sillä suuri osa suomalaisista hoitaa omaisiaan työnsä ohella, pitää palkattomia vapaita ja tekee muita tarvittavia järjestelyjä omassa arjessaan. Ongelmana ovat usein välimatkat: kun vanhemmat asuvat kaukana, turvaudutaan yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Sote-ratkaisussa valvonta on Aittolahden mukaan tärkeää. Hän edellyttää yksityisiltä hoidon tuottajilta edelleen luvanvaraisuutta. Omavalvonta parantaa tilannetta, mutta sen ohella tarvitaan myös paikalla tapahtuvaa valvontaa. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ilmaisi kuulijoille huolensa hoitajien jaksamisesta. Kuntatalouden kiristyminen on näkynyt muun muassa siinä, että sijaisia ei ole palkattu ja esimerkiksi kotihoidossa asiakkaiden luona käytettävä aika on pienenemistään pienentynyt. Omaiset osallistuvat suuressa määrin läheisistään huolehtimiseen jo nyt. Paavolakaan ei kannata pakkolakia: Se raha, joka jää perinnöksi, jää tänne, pysyy Suomessa ja pyörittää edelleen yhteiskuntaa. Yksityisten ylikansallisten hoivakonsernien voitto taas päätyy Suomen ulkopuolelle, Paavola totesi. Paavola sanoi myös, että hoitoa tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan, jolloin se loisi kaikin tavoin ihmisarvoisempaa elämää myös viimeisiin vuosiin. Superilaiset arvostavat omaa työtään, meitä vain on liian vähän. Hoitohenkilökunnan ohella tarvitaan tukityöntekijöitä ja -palveluita, jotta lopputulos on hyvä. kotona paras SuPer on ollut mukana SuomiAreenan kansalaistorilla kesätapahtuman alkuajoista lähtien omalla teltallaan, tänä vuonna kolmen päivän ajan. Keskustelemaan poikenneilta kysyttiin, missä he haluavat asua vanhana. Vastauksia saatiin useita satoja. Suurin osa, noin 80 prosenttia vastanneista toivoi voivansa asua kotona, mutta jatkoi samaan hengenvetoon, että vain jos siellä pystyy asumaan ja saa apua, SuPerin kansalaistorin toiminnasta vastannut sihteeri Raili Nurmi kertoo. Superilaiset poikkesivat teltalla ahkerasti myös ilmiantamaan itsensä. Tänä vuonna Suomi Areena keräsi kävijää, viime vuonna määrä oli Tapahtumia oli 150 ja puheenvuoroja kuultiin noin 700. SuomiAreenan järjestävät MTV ja Porin kaupunki.. Vanhustenhuollon valvontaohjelma luettavissa Valviran ja aluehallintovirastojen laatima vanhustenhuollon valvontaohjelma vuodelle 2014 on nyt luettavissa osoitteessa Ohjelmassa on kuvattu riskinarviointiin perustuva valvontakohteiden valinta, valvonnan puuttumiskynnykset, valvontatoimenpiteet sekä se, miten valvonnan täytäntöönpanon vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Nykyinen valvontaohjelma koskee pelkästään tätä vuotta, koska jo nyt on aloitettu uudenlaisen, koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan valvontaohjelman valmistelu. Lääkärien määrä kasvaa Työikäisten lääkärien kokonaismäärä kasvaa noin 2000 lääkärillä vuoteen Lääkäriliiton ennusteen mukaan eläköitymisaalto pysäyttää kasvun vain hetkellisesti vuonna 2018, mutta kasvu jatkuu taas seuraavana vuonna. Työikäisten lääkärien määrä ylittää rajan vuonna Suomeen tulee vuosittain noin 60 lääkäriä enemmän kuin täältä siirtyy ulkomaille. Seitsemän matkariesaa Yleisimmät matkojen riesat ovat tavallisia tauteja. Vakuutusyhtiö LähiTapiola on koonnut matkavahinkojen top seitsemän -listan. Yleisimpiä riesoja ovat vatsatauti, flunssa, korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus, virtsatieinfektio ja hyönteisten pistot. Terveydenhuollon kustannukset nousussa Terveydenhuollon kustannukset ovat lähteneet kolmen vuoden nollakasvun jälkeen jälleen kasvamaan. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2013 keskimäärin kolme prosenttia edellisvuodesta. Kun otetaan huomioon palkkojen ja hintojen kehitys, reaalikustannukset kasvoivat puolitoista prosenttia, ilmenee Kuntaliiton tekemästä selvityksestä. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki kasvatti viime vuonna kuntien menoja yli 60 miljoonaa euroa. SUPER 8/