RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 4/2014 Kunnanhallitus. Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 4/2014 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Kerkonjoen koulun saneerauksen suunnittelutoimikunnan nimeämisestä Kesäasuntotonttien myynti Kiinteistö Oy Oikarilan teollisuushallit yhtiön tilannekatsaus Tuulivoimahanke Tervalamminvuoren alueelle Esitys sisäilmatyöryhmän perustamisesta Rautalammin kuntaan Rämäkkövuoren asemakaavan maankäyttösopimusneuvottelut sekä kaavoituksen käynnistäminen Rautalammin kunnan lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön ja hakemukseen poikkeamisesta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Kunnan poistosuunnitelman tarkistaminen alkaen Ilmoitusasiat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma VARAPUHEEN- JOHTAJA Sari Hintikka-Varis

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 4/2014 Kunnanhallitus Sivu 1 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Sari Hintikka-Varis Ari Weide Jarmo Hänninen Kari Laitinen Kaija Satuli Katarina Kiviluoto-Pakarinen Anu Hotti puheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen Muut osallistujat Jorma Kukkonen Timo Satuli Risto Niemelä Tapio Kataja valtuuston puheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja Puheenjohtaja Sihteeri Sari Hintikka-Varis KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Tapio Kataja Maanantai klo kunnanvirasto Allekirjoitukset Kari Laitinen Katarina Kiviluoto-Pakarinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Tapio Kataja

3 Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 44 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 45 Kunnanjohtajan ehdotus: KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Kari Laitinen ja Katarina Kiviluoto-Pakarisen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 46 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Asiat 61 ja 62 pois listalta ja asian 49 käsittelyä siirretään muutoin asiat käsitellään esityslistan mukaisesti.

4 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Esitys Kerkonjoen koulun saneerauksen suunnittelutoimikunnan nimeämisestä Tltk 14 Kouluhankkeiden saneerauksen suunnitteluun on kunnanhallitus nimennyt aina suunnittelutoimikunnan, jonka tehtävänä on yhdessä suunnittelijoiden kanssa valmistella suunnitelmat hankkeen kilpailutusta varten. Mm. lukion suunnittelutoimikunta koostui seuraavista jäsenistä: Teknisen lautakunnan puheenjohtaja, kunnanjohtaja, koulutusjohtaja, tekninen johtaja sihteerinä, rakennustarkastaja, sivistyslautakunnan edustaja, kunnanhallituksen edustajan ja opettajakunnan ja oppilaskunnan edustajat. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta pyytää kunnanhallitus nimeämään Kerkonjoen koulun suunnittelutoimikuntaa edustajat. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 47 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää nimetä Kerkonjoen koulun saneerauksen suunnittelutoimikuntaan teknisen lautakunnan esittämien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden: 1) teknisen lautakunnan puheenjohtajan, 2) kunnanjohtajan, 3) koulutusjohtajan, 4) teknisen johtajan sihteerinä ja 5) rakennustarkastajan lisäksi, 6) kunnanhallituksen puheenjohtajan, 7) nimetyn opettajakunnan edustajan, 8) nimetyn oppilaskunnan edustajan ja 9) nimetyn Kerkonkosen oppilaiden vanhempia edustavan henkilön, 10) sivistyslautakunnan edustaja. 1. Suunnittelun tulee olla valmiina Toimikunnan puheenjohtajan toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana teknisen lautakunnan puheenjohtaja 3. Kerkonjoen koulun saneerauksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana toimii tekninen johtaja. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

5 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kesäasuntotonttien myynti Tltk 13 Liitteet 1-4 Kunnalla on omistuksessaan kolme kesäasuntotonttia Hankaveden ja yksi Niiniveden rantayleiskaava-alueella. Talousarviossa on asetettu tavoitteeksi saada myytyä ainakin 1-2 kesäasuntotonttia vuonna Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kunta laittaa myyntiin Hankaveden yleiskaava-alueelta kolme kesäasuntotonttia sekä Niiniveden rantayleiskaava-alueelta yhden tontin. Tontit annetaan myyntiin neljän kuukauden ajaksi Rautalammin Kiinteistökeskus Oy:lle liitteenä nro 1 olevan kiinteistön myyntisopimuksen perusteella. Tontit ovat esitetty karttaliitteissä nrot 2-4. Tekninen lautakunta esittää, että metsäjaosto ja kiinteistövälittäjä saavat määritellä tonteille myyntihinnat ja ehdot. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 48 Liitteet 1-4 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti, että Niiniveden rantayleiskaava-alueelta asetetaan myyntiin yksi kunnan omistama vapaa-ajan tontti sekä Hankaveden-Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava-alueelta asetetaan myyntiin Pärsnäkorven alueelta kolme vapaaajan tonttia. Kunnanhallitus päättää valtuuttaa kiinteistönvälittäjän suorittamaan kilpailutuksen ja tuomaan sen jälkeen tonttien myynnin kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

6 Kunnanhallitus Kiinteistö Oy Oikarilan teollisuushallit yhtiön tilannekatsaus Kh 49 Kunnanjohtajan esitys: Kiinteistö Oy Oikarilan teollisuushallit yhtiö kuuluu kuntakonserniin. Kunta on emokonsernina linjannut tiettyjen toimenpiteiden toteuttamista vuonna 2012 yhtiössä ja toimitusjohtaja on esittänyt kunnanjohtajalle, että niistä voisi keskustella hallituksessa ennen yhtiökokousta. Kiinteistö Oy Oikarilan teollisuushallit yhtiön toimitusjohtajan katsauksen jälkeen käydään omistajaohjauskeskustelu yhtiökokousta varten. Asia siirretään myöhemmin käsiteltäväksi.

7 Kunnanhallitus Tuulivoimahanke Tervalamminvuoren alueelle Kh 50 Liite 5 Rautalammin kunnan alueella ei ole aikaisemmin ollut tuulivoimala hankkeita. Yrittäjät ovat eriyhteyksissä kuitenkin tiedustelleet mahdollisuutta selvittää tuulivoimala hankkeiden toteuttamista kunnassa. NWS Sales Oy on tehnyt Pohjois-Savon liitolle aloitteen, jossa ehdotetaan Rautalammin kunnan alueella olevan Tervalamminvuoren alueen ottamista mukaan Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa tuulivoimaalueena (liite 5). Jo nyt mahdollisen tulevan kansallispuiston merkitystä kaupan maakuntakaavassa korostetaan, ja lisäksi kunta on esittänyt Rautalammin keskustaajaman yleiskaavaan 2030 kaksi tilaa vaativan kaupan aluetta kaupan maakuntakaavaan. Suunnitellulle tuulivoima-alueelle on suunniteltu kuusi (6) 3-5 MW voimaloita. Tehdyt ja Pohjois-Savon liitolle toimitetut suunnitelmat ja selvitykset ovat riittävät kaupan maakuntakaavaehdotuksen (liite) eteenpäin viemiseksi. Tuulivoimakohteen ympäristöselvityksen on tehnyt Numerola Oy. Pohjois-Savon liiton edustajat ovat käyneet tutustumassa alueeseen ja voimaloiden sijoitteluun huomioon ottaen pysyvien asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen sijainnit. Suunnitellun alueen läheisyydessä ei ole pysyvää vakituista ja vapaa-ajan asuntoja. Noin 1 kilometrin etäisyydessä sijaitsevat lähimmät asumukset suunnitellusta alueesta. Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunta suhtautuu alustavasti myönteisesti tuulivoimala -hankketta koskevaan aloitteeseen ja tuulivoimala-alueen selvittämiseen Tervalamminvuoren alueella, jotta suunniteltu alue voitaisiin selvitysten jälkeen huomioida Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

8 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Esitys sisäilmatyöryhmän perustamisesta Rautalammin kuntaan Tltk 12 Sisäilmasto-ongelmat ovat monitahoisia asioita ja tekniseltä kannalta usein vaikeita tutkia ja ratkoa. Asiantuntijat joutuvat toimimaan ympäristössä, jossa on olemassa olevasta laajasta tutkimustiedosta huolimatta yhä paljon epävarmuustekijöitä. Pitkään jatkuneissa sisäilmasto-ongelmissa ei ole kysymys pelkästään teknisestä ongelmasta ja korjaamisesta. On tavallista, että sisäilmastoon liittyvät ongelmat herättävät työpaikalla huolta terveydestä, ahdistuneisuutta ja pelkoakin. Ongelmien moniuloitteisuutta lisää myös se, että kuormittava työ ja mahdolliset työyhteisölliset ongelmat voivat pahentaa tilannetta. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa on kysymys moniammatillisesta yhteistyöstä. Yhteistyö edellyttää eri intressien ja ammattiryhmäkohtaisten työskentelykäytäntöjen yhteen nivomista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Työterveyslaitos on laatinut toimintamallin sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Siinä sisäilmaongelmaa käsitellään moniammatilisessa ns. sisäilmatyöryhmässä, jossa ovat edustettuina työsuojelupäällikkö ja valtuutettu, työterveyshuollon edustaja, ympäristöterveyshuollon edustaja, kiinteistöhallinnon edustaja, kohdetyöpaikan esimies ja työntekijöiden edustaja sekä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Kuntaliitto on kannustanut kuntia perustamaan sisäilmatyöryhmiä ratkaisemaan sisäilmasto-ongelmia kuntien palvelukäytössä olevien kiinteistöjen osalta. Myös Rautalammin kunnan palvelukäytössä olevissa kiinteistöissä on epäilyjä sisäilmasto-ongelmista. Muun muassa terveyskeskuksen vuodeosastolla on käynnissä sisäilmaongelmien takia korjaustyöt. Näiden seikkojen perusteella on perusteltua perustaa sisäilmatyöryhmä. Perustettavan sisäilmatyöryhmän tehtävät: - ottaa käsiteltäväkseen pitkäkestoiset kosteusvauriot tai tapaukset, joissa on epäily sisäilmasta johtuvasta terveysongelmasta, - pyrkiä ehkäisemään sisäilmaongelmia myös ennalta, - selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajat sekä löytää niille korjausmenetelmät, - esittää näkemystensä perusteella muodostuneet vaihtoehdot asiasta päättävälle vastuualueelle/taholle. Sisäilmatyöryhmän kokousten muistiot toimitetaan tiedoksi tekniselle lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle:

9 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus että kunnanhallitus perustaa sisäilmatyöryhmän, jonka tehtävänä on -ottaa käsiteltäväkseen pitkäkestoiset kosteusvauriot tai tapaukset, joissa on epäily sisäilmasta johtuvasta terveysongelmasta, -pyrkiä ehkäisemään sisäilmaongelmia myös ennalta, -selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajat sekä löytää niille korjausmenetelmät, -esittää näkemyksensä perusteella muodostuneet vaihtoehdot asiasta päättävälle vastuualueelle/taholle. 2. että kunnanhallitus päättää sisäilmatyöryhmän kokoonpanoksi: -työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja -pääluottamusmies/työsuojeluvaltuutettu -työterveyslääkäri -terveystarkastaja -kiinteistömestari tai mikäli hän on työsuojelupäällikkö, niin kiinteistömestarin sijainen -tekninen johtaja -rakennustarkastaja 3. että sisäilmatyöryhmän kokoukseen kutsutaan aina kohdetyöpaikan esimies ja työpaikan työntekijöiden edustaja. Hyväksyttiin yksimielisesti. Sami Räsänen saapui asian käsittelyn alussa kokoukseen. Kh 51 Kunnanjohtajan ehdotus: Sisäilmatyöryhmän perustaminen on perusteltu sen johdosta, että kysymys ei ole aina tekniikkaan liittyvästä ratkaisusta, vaan asiaan liittyy myös sosiaalisia ja psykologisia ja terveydellisiä kysymyksiä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esitykset siten tarkistettuna, että sisäilmatyöryhmään kuuluu myös henkilöstöasioista vastaava hallintojohtaja. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

10 Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus Rämäkkövuoren asemakaavan maankäyttösopimusneuvottelut sekä kaavoituksen käynnistäminen Kaavsto 47 Liitteet 4-5 Osmo ja Tuija Kullaa ovat yhdessä Tilatohtorit Oy:n kanssa laatineet luonnoksen Rämäkkövuoren asemakaavaksi. Kaava-alue liittyy suoraan kirkonkylän asemakaava-alueeseen ja on kirkonkylän yleiskaavaluonnoksessa esitetty asuinalueena. Asemakaavaluonnos on liitteenä 4 sekä alueesta tehdyt havainnekuvat liitteenä 5. Teknisen johtajan ehdotus: Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää tehdyn luonnoksen pohjalta asemakaavaan liitettävään maankäyttösopimukseen liittyvät neuvottelut. Neuvotteluissa sovitaan alueen kunnallistekniikan ja katuverkoston alustavasta suunnittelusta siten, että maankäyttösopimukseen tarvittava kustannusarvio saadaan selville. Lisäksi neuvottelussa voidaan sopia siitä, onko mahdollista liittää suunnittelualueen vieressä olevia rakentamiseen soveltuvia kunnan alueita kaavaan sekä kaavoituskustannusten jakamisesta. Kaavoitusjaoston puheenjohtajan esitys: Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että koska rakentamiseen sopivaa hyvää maata on nyt tulossa kunnan omistukseen, niin kunta ei lähde mukaan Osmo ja Tuija Kullaan suunnittelemaan Rämäkkövuoren asemakaavahankkeeseen ja teiden rakentamiseen. Kullaat voivat omalla kustannuksellaan sekä riskillään kaavoittaa ja rakentaa omistamansa maa-alueen. Hyväksyttiin kaavoitusjaoston puheenjohtajan esitys. Kh 52 Liitteet 6-7 Kunnanjohtajan ehdotus: Rautalammin keskustaajaman yleiskaavaan liittyen on maanomistajien toivomuksesta selvitetty eri maa-alueiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Rämäkkövuoren alue on esitetty maanomistajan mukaan asuinalueeksi. Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että kunta ei lähde mukaan laatimaan maankäyttösopimusta ja toteuttamaan rakennusasemakaavahanketta Rämäkkövuoren alueelle sekä toteuttamaan kunnallistekniikan rakentamista (tiet ym.). Kunnanhallitus hyväksyy kaavoitusjaoston esityksen. Kirkonkylän keskustaajaman yleiskaavan ehdotusvaiheessa mahdollistetaan entisen Rämäkkövuoren laskettelukeskuksen toteuttaminen A- / RM alueina.

11 RAUTALAMMIN KUNTA Kokouspäivä sivu Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

12 Kunnanhallitus Rautalammin kunnan lausunto valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön ja hakemukseen poikkeamisesta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta Kh 53 Liite 8 Valtionvarainministeriö pyytää liitteessä 8 mainituilta kunnilta ja kaupungeilta lausuntoa , VM/2325/ /2013, mennessä siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kanssa. Edellä mainitut kunnat ovat hakeneet poikkeusta selvittää alle asukkaan väestöpohjalla ( asukasta) ja muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta. Ministeriön tulee lain 4 i 3 momentin mukaisesti ennen poikkeamista koskevan päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Tässä yhteydessä kuullaan alueen ympäryskuntia, jotta voidaan arvioida, onko kuntarakennelain edellytykset täyttävän suuremman selvitysalueen muodostaminen mahdollista. Valtiovarainministeriö ei ole lähettänyt lausuntopyyntöä esim. Pieksämäen, Leppävirran ja Lapinlahden kunnille, jotka ovat joko rajanaapureita lausuntopyynnössä esitetyille kunnille tai ovat muutoin järjestäneet sairaan- ja terveydenhuollon samaan kuntayhtymään tai liikelaitokseen kuuluvien kuntien kanssa. Nykytilanne Toistaiseksi Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki omistavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän, jonka toiminta jatkuu ainakin saakka, ja enintään vuoteen Suonenjoen kaupunki on purkanut Kuopion kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jossa oli sovittu järjestettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus. Rautalammin ja Suonenjoen kuntien yhteinen asukasluku on asukasta. Erikoissairaanhoidon osalta Rautalammin kunta on yhtenä omistajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, ja erityishuoltoon liittyvien palveluiden osalta Rautalammin kunta on omistajana Vaalijalan kuntayhtymässä. Rautalammin kunta on suunnitellut yhteistoiminnassa ensisijaisesti Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kanssa yhteistä maakunnallista sosiaalija terveydenhuoltoaluetta. Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa erilaiset selvityssuunnat ovat mahdollisia kuntayhteistyön tiivistämiseksi, sosiaalija terveydenhuollossa kuntaliitoksen vaihtoehtona.

13 Kunnanhallitus Rautalammin kunta on tehnyt perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen lähipalvelujen jäsennyksen Lähtökohtana valmistelutyössä on ollut se, että ensin jäsennetään palvelutoiminta ja sen pohjalta muodostetaan organisaatio ja hallinto, eikä päinvastoin. Määrittelyssä kuvataan ensin palvelujäsennys ja ne palvelut, mitkä tuotetaan lähipalveluna, ja tämän pohjalta muodostetaan näkemys palvelukokonaisuuksista ja sen jälkeisestä ohjausmallista. Palvelujäsennystä pidetään lähtökohtana, kun arvioidaan vaihtoehtoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja aluemallilla. Kaikki vaihtoehdot ovat tasavertaisessa asemassa Rautalammin kunnan ja kuntien välisen yhteistyön valmisteluvaiheessa. Toteutuneet neuvottelut ja ratkaisut 1. Rautalammin kunta on neuvotellut aikana Kuopion, Suonenjoen, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen alueen muodostamisesta. Rautalammin kuntaa ei kiinnosta kuntaliitos, mutta läheinen yhteistyö eri suuntiin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämiseksi on mahdollista esim. palvelujen järjestämis- ja tuotantoalueena. 2. Rautalammin kunnanvaltuusto kannattaa maakunnallisen Pohjois- Savon sote-kuntayhtymän perustamista, joka ottaa yhden vastuukunnan sijaan järjestettäväksi kokonaisuudessaan yliopistollisen sairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vammaispalvelut ja sosiaalitoimen (POSOTE-malli). Tuotantoalueet voivat muodostua kuntien yhteisen tahdon ja maantieteellisen sijainnin perusteella kunnan, kuntien, kuntayhtymän tai liikelaitosmallin pohjalta. Rautalammin kunta ei kannata sellaisia ratkaisuja, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusja järjestämisvastuu olisi pääsääntöisesti yhdellä vastuukunnalla. 3. Tulevaa kuntarakennetta ei voida luoda Pohjois-Savoon ja Sisä-Savoon ilman kuntien väliseen vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuvien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden hyväksymistä. Sairaanhoidon kuntayhtymien toimintamahdollisuus tulee sallia tulevaisuudessa, eikä sairaanhoitopiirejä pidä lakkauttaa. Rautalammin kunnan ja alueen kehittämisen näkökulmasta perusteltua on tarkastella samanaikaisesti alueen kuntien esim. elinkeinopalvelut, perusterveydenhuolto, kansalaisopisto ym. kuntien keskinäisten yhteistyömahdollisuuksien syventämiseksi. 4. Rautalammin kunta kuntayhteistyön syventämiseen liittyen varaa mahdollisuuden neuvotella useampien kuntaryhmien kanssa selvityssuunnista pitäen tavoitteena sitä, miten Pohjois-Savon läntisellä reuna-alueella voidaan rajanaapurikuntien kanssa säilyttää omassa kunnassa kuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut ja turvata sen lisäksi lähidemokratia sekä kuntalaisten edunvalvonta.

14 Kunnanhallitus Tällöin vaihtoehtoehtoina tulevat kysymykseen esim. seuraavat kuntaryhmät: a) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki ja Rautalampi, b) Pieksämäki, Suonenjoki, Leppävirta, Rautalampi ja Varkaus, c) Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Tuusniemi, Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Lapinlahti, Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele ja Kaavi, d) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki, Rautalampi, Konnevesi ja Rautavaara. 5. Rautalammin kunnan osalta ensisijainen vaihtoehto on kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisessä, vahvistamisessa ja syventämisessä eikä liitoselvityksessä Varsinainen kuntaliitosvaihtoehto on toissijainen vaihtoehto kunnan itsehallinnon, itsemääräämisoikeuden ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä palvelujen säilyttämisen näkökulmasta.. Kunnanjohtajan esitys: Lausuntona valtionvarainministeriölle Rautalammin kunta aikaisempaan lausuntoonsa liittyen toteaa, että erilaiset vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ovat mahdollisia. Kunta haluaa säilyttää itsenäisyyden, mutta voi olla mukana selvittämässä Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä sekä yritys- ja elinkeinotoimintaa liittyvää yhteistyön kehittämistä ja syventämistä yhdessä em. kuntien kanssa ja Suonenjoen kunnan kanssa, jota jo nyt kuntien välillä tehdään. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuollon osalta näillä kunnilla on jo yhteistyötä ja yhteistyösopimus. Lisäksi maaseutuhallinnon ja lomitustoiminnan osalta tehdään osittain yhteistyötä em. kuntien kanssa. Tässä yhteydessä Rautalammin kunta esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluetta ja mahdollista tulevaa tuotantoaluetta voitaisiin laajentaa sitten, että siihen kuuluisivat myös Lapinlahden, Leppävirran, Kaavin, Konneveden ja Rautavaaran kunnat lausuntopyynnössä esitettyjen Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon sekä Suonenjoen ja Rautalammin kuntien lisäksi. Rautalammin kunnanvaltuuston ilmaisevan kannan mukaan rautalampilaisten keskuudessa vallitsee vahva pyrkimys säilyä itsenäisenä kuntana. Kunta varaa itselleen mahdollisuuden hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Tähän liittyen kunta esittää lausuntonaan valtiovarainministeriölle, että kunta haluaa sellaiseksi pilottikohteeksi, jossa 3500 asukkaan kunta voisi kuntalaisten haluun ja tahtoon

15 Kunnanhallitus sekä sosio-ekonomiseen ja ekologiseen elinvoimaansa ja haluunsa turvautuen säilyä itsenäisenä kuntana. Yritys- ja elinkeinotoiminnan vireys ja työpaikat ratkaisevat viime kädessä paikallistaloudessa kuntalaisten oman aktiviteetin lisäksi kunnan ja kuntalaisten tulevaisuuden. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

16 Kunnanhallitus Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Kh 54 Liite 9 Kunnanhallitus jätti pöydälle lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti ehdotuksensa uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi peruspalveluministerille Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö on päivätty , STM 090:00/2013. Lausuntopyynnössä kuntia pyydetään vastaamaan ministeriön jo valmiiksi haluamiin ja esittämiin kysymyksiin sähköisellä kyselylomakkeella. Mutta lausuntopyyntöön voidaan ja saa vastata myös perinteisellä kirjallisella lausunnolla, joka toimitetaan sähköisesti tai perinteisenä postina ministeriön kirjaamoon. Rautalammin kunta vastaa molemmilla tavoilla. Raportti on jo valmiiksi laadittu toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon eli lainsäädäntöteksti on loppuraportissa mukana. Kunnilta pyydetään mennessä lausuntoa lakiesityksestä. Valtuusto antaa pyydetyn lausunnon. Maaliskuussa peruspalveluministeri Huovinen järjestää kunnille keskustelutilaisuuksia maakuntien keskuskaupungeissa. Sen jälkeen lakiesitys viimeistellään. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja se tulee suunnitelmien mukaan voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Lain tavoite Lailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Uudistuksella halutaan varmistaa toimiva, vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Lisäksi halutaan vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta. Ehdotuksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kattava järjestämisvastuu kootaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille (sote-alue). Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien (3 ) sekä erikseen määriteltävien yli asukkaan 18 kunnan pohjalle. Maakuntien keskuskaupunkeja ovat: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Kokkola ja Kajaani. Lakiluonnoksen mukaan maakuntien keskuskaupunkien olisi pakko toimia vastuukuntina.

17 Kunnanhallitus Hallituksen nimeämä valmisteluryhmä oli erimielinen lakiesityksen sisällöstä, mutta noudatti työssään siitä huolimatta hallituksen asettamia reunaehtoja. Hallituksen tekemien linjausten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään esityksen mukaisesti jatkossakin kuntapohjaisesti. Sosiaali- ja terveysalueen hallinto toteutetaan pääsääntöisesti hallituksen päätöksen mukaisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnasta pääsääntöisenä hallintomallina on työryhmässä käyty myös runsaasti keskustelua ja oltu erimielisiä, koska osa asiantuntija jäsenistä on pitänyt sitä vaikeasti hahmotettavana järjestämismallina. Asiantuntijoista koostuvassa valmisteluryhmässä on ollut esillä näkemys, jonka mukaan alueen kunnilla pitäisi olla ehdotettua laajempi mahdollisuus valita hallintomalliksi myös vastuukuntamallin sijaan kuntayhtymämalli. Hallituksen mielestä kansallista sairaanhoidon ja terveydenhoidon ohjausta vahvistettava ja muodostettava uusi lakiluonnoksessa esitetty sairaanhoidon ja sosiaalitoimen hallinto- ja palvelurakenne. Järjestämislakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti: a) erityisvastuualueelle (erva-alue) (3, 31 ) b) kuntien muodostamille sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote-alue 3-4, 7 ) ja c) osin perustason alueille (3-4, 7 ). Erityisvastuualueita suunnitellaan muodostettavaksi viisi (5), jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista ja kansallisista tehtävistä. Jokaisella erityisvastuualueella toimii yliopistollinen sairaala ja sosiaali- ja terveysalue kuuluu siihen erityisvastuualueeseen, joka on palvelujen suunnittelun ja järjestämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Erva-alueen hallintomalli on kuntayhtymä. Valtioneuvosto päättää erityisvastuualueet ja niihin ja sosiaali- ja terveysalueet sekä käytännössä myös perustasoon kuuluvat kunnat. Eritysvastuualueen väestöpohja vaihtelee alueittain, mutta on ilmeisesti suurempi kuin henkilöä. Lakiehdotuksen 8 :n nojalla valtionneuvoston päätöksellä muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueet (sote-alue) maakunnan keskuskaupungista ja vähintään asukkaan kunnasta. Perustason alue muodostuu lakiesityksen mukaan vähintään asukkaan kunnasta. Lakiluonnoksen mukaan jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sotealueeseen. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Ne ovat lakiesityksen mukaan sote-alueiden vastuukuntia, jotka esityksen mukaan järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille ja kunnille. Hallitus on kaavaillut tammikuussa 2014 kaupunkialueille pakkokuntaliitoksia ja lähettänyt

18 Kunnanhallitus tätä koskevan lausuntopyynnön kaupunkeihin ja kuntiin. Lakiluonnoksen mukaan sote-alueen ja perustason alueen pitää osoittaa riittävät voimavarat lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti maksuihin, jotka pohjautuvat sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukasmäärään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta perustuu ehdotuksen mukaan kansalliseen kehittämisohjelmaan, joka laaditaan nelivuotiskausittain. Lakiehdotuksen mukaan uudessa sairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelujen järjestämismallissa luovutaan kuntien välillä käytössä olevasta äänileikkurimallista. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle annettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta seuraavan laki- ja asiasisältöä koskevan lausunnon: 1. Palaaminen kolmiportaiseen sairaalaorganisaatiorakennelmaan Lakiluonnoksessa esitetty sairaanhoidon ja sosiaalitoimen hallinto- ja palvelurakenteesta muodostuu kolmiportainen sairaalaorganisaatiorakennelma, jossa järjestelmänä palataan ennen erikoissairaanhoitolain säätämistä (vuosi 1989) ts. ennen sairaanhoitopiirejä edeltävään aikaan ja muodostetaan sairaanhoitoon useita eri toimija- ja toimintatasoja. Lakiluonnokseen liittyvässä eriävässä mielipiteessä tähän on kiinnitetty huomiota ja kritisoitu sitä, että uudessa mallissa muodostetaan liikaa hallinto- ja esimiestasoja. Ennen erikoissairaanhoitolain säätämistä Suomessa oli: 1) yliopistolliset keskussairaalat-keskussairaalat, 2) aluesairaalat - erikoissairaanhoitolaitokset ja 3) kansanterveystyön kuntainliitot. Erikoissairaanhoitolain säätämisen yhteydessä haluttiin kuitenkin koota sairaanhoito saman kuntaomisteisen järjestäjän eli sairaanhoitopiirin kuntainliiton (kuntayhtymän) alle. Perustettiin erikoissairaanhoitolaille sairaanhoitopiirit: a) lakkauttamalla alueillaan hyvin toimivat erikoissairaalat ja liittämällä ne keskussairaaloihin ja b) muodostamalla uusia perusterveydenhuollon kuntainliittoja. Vuodelta 1989 säädetyssä erikoissairaanhoitolaissa erikoissairaanhoidolla tarkoitettiin lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädettiin

19 Kunnanhallitus erikoissairaanhoitolaissa. Perusterveydenhuollosta annettava erikoissairaanhoito ei sisältynyt erikoissairaanhoitolain piiriin, ellei sitä oltu erikseen säädetty. Yksityisten palveluntuottajien antama sairaanhoito oli erikoissairaanhoitolain ulkopuolella ja sille on omat säädöksensä. (Erikoissairaanhoitolaki /1062.). Tällä hetkellä sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtävänä on järjestää laissa säädetty erikoissairaanhoito alueellaan. Sairaanhoitopiiri huolehtii kuitenkin alueensa erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiiri yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnittelee ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Sillä on myös muita laadunvalvontaan, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan liittyviä erikoissairaanhoitolaissa säädettyjä tehtäviä. Erityistason hoito annettiin lailla yliopistollisille sairaanhoitopiireille. Jäsenkunnat kuitenkin vastasivat ja vastaavat oman kuntansa asukkaiden terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja omistavat sairaanhoitopiirin kuntainliiton (kuntayhtymän) ja valitsevat edustajat sairaanhoitopiirin luottamushenkilöhallintoon. Kunnan rahoittavat sairaanhoitopiirin toiminnan kuntaosuuksien muodossa verotuloilla, valtionosuuksilla ja asiakkailta perittävillä maksuilla. Tähän perustuen kunnat kontrolloivat edelleen shp:n toimintaa, kustannuksia ja investointeja vuosittaisten budjettien kautta erilaisin sopimusohjauksellisin menetelmin. Jokaisen kunnan tulee kuulua johonkin sairaanhoitopiiriin. Kunta katsoo, että sairaanhoitopiirien lakkauttaminen ei ole perusteltu toimenpide, koska maakunnallisen sote-alueen muodostaminen voidaan rakentaa nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien pohjalta ja samalla antaa järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista maakunnalliselle kuntayhtymälle lakiluonnoksessa esitetyn vastuukunnan sijaan. Tämän jälkeen lakiluonnoksessa esitetylle kuntatason perustasolle voidaan antaa tuotantovastuu sote-toiminnasta siten, että tuotantovastaavina voisivat olla: kunta, kuntayhtymä tai liikelaitos. Yliopistopaikkakunnilla yliopistolliset keskussairaalat voidaan kytkeä osaksi nykyisten sairaanhoitopiirien toimintaa. Näin selvitään ilman merkittäviä uusia kuntayhtymien purkamistoimenpiteitä ja taloudellisia kuntien välisiä omistajavaihdoksia ja muita uudelleen järjestelyjä. 2. Valtion ohjaus lisääntyy, päätöksenteko pois kunnilta, mutta rahoitus kuitenkin jää kunnille Yleisesti voidaan todeta, että kunnallisen itsehallinnon ja itsemääräämisoikeuden sekä järjestämisvastuun piiriin kuuluva sosiaali- ja terveydenhuol-

20 Kunnanhallitus lon järjestämisestä päättäminen siirretään nyt lakiehdotuksessa pois kunnilta - valtiolle. Kunnat eivät voi enää itsemääräämisoikeuteen ja itsehallintoonsa perustuen vapaaehtoisesti järjestää yhteistyössä toisten kuntien kanssa kuntalaisten peruspalveluihin kuuluvia sairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluita. Vaan lakiluonnoksen 8 :n mukaan valtioneuvosto päättää erityisvastuualueet (erva-alue) ja niihin kuuluvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueet (sote-alue), ja kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään ja rahoitetaan tulevaisuudessa kuntapohjaisesti kaikkien kuntien toimesta. Lisäksi kaksiportaisessa (valtio ja suurkaupungit) mallissa halutaan lisätä ministeriöiden, keskuskaupunkien sekä vastuukuntien normiohjausta maakunta- ja paikallistasolle. Tällöin vaarana on päätösvallan keskittyminen ministeriöille ja vastuukunnalle sekä lähidemokratiaan liittyvien kunnan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien väheneminen ja lähipalveluiden leikkaaminen erityisesti suomalaiselta maaseudulta, jossa asuu vielä vuonna 2014 noin suomalaista. Kunta katsoo, että erva-alueista, sosiaali- ja terveydenhuollon sotealueista ja perustason alueista sekä järjestämisvastuusta päättäminen tulee edelleen säilyä nykyisillä sairaanhoitopiirien omistajakunnilla. 3. Sekava päätöksenteko-, toimeenpano-, vastuu- ja ohjausjärjestelmä ei vastaa enää terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vapautumiseen Muodostettavien erityisvastuualueiden uskotaan turvaavan sen, että sotealueiden yhteiset keskitettävät palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti (esim. päivystys, vaativa sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito). Valmisteluryhmässä on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, millaisia ohjauskeinoja erva-alueille käytännössä syntyy? Kysymys on varsin ajankohtainen, koska suomalaiset muiden EU-kansalaisten mukaisesti saavat alkaen hakea terveydenhuollon palvelut sieltä mistä haluavat. Koko sairaanhoitojärjestelmän saatavuus on avattu EU-kansalaisille, mutta Suomessa kansallisilla normeilla pyritään muutosta edelleen hidastamaan. Tätä perustellaan sillä, että maassa halutaan edelleen ohjata kansalaisille tarkoitettuja erityisvastuualueen (erva) palveluja. Näin arvioidaan varmistettavan palvelujen jakaantuminen tasapuolisesti ja estetään valtakunnallinen kilpavarustelu. Valtion suunnittelemat ohjauskeinot ja pyrkimykset estää sairaanhoitopalveluiden vapaa hankinta maan sisällä ja unionin alueella tullee olemaan erityisen vaikea tavoite, koska EU:n tekemillä päätöksillä halutaan liberalisoida ja markkinaehtoistaa kansalaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. 4. Vastuukunta-ajattelussa sote-alueeseen kuuluvat kunnat voivat osallistua hallintoon ja päätöksentekoon ainoastaan vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta

21 Kunnanhallitus Lakiluonnoksen perusteluissa uskotaan, että vastuukuntarakenne-mallissa palvelujen yhdistäminen saman johdon alaisuuteen estää pirstaloitumisen ja voimavarojen hyödyntämisen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Vastuukunta huolehtii esityksen mukaan alueen muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalueen toiminta voidaan järjestää tietyin perustein myös kuntayhtymämallilla. Kaikesta esitetystä huolimatta lakiesityksen mukaan sotealueeseen kuuluvat kunnat voivat osallistua sote-toiminnan hallintoon ja päätöksentekoon ainoastaan vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta. Toimielin itse vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja johtamisesta. Vastuukunta voi ehdotuksen mukaan järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottamalla ne itse tai toisen alueen vastuukunnan kanssa tai kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut. Lakiehdotuksen 18 :n nojalla vastuukunnalla on oikeudellinen ja taloudellinen vastuu, mutta vastuukunnan yhteinen toimielin vastaa kuitenkin 23 :n perusteella tehdyistä päätöksistä ja niiden toimeenpanosta. Yhteiselle toimielimelle kuuluvia asioita ovat 23 :n mukaan: a) huolehtia mm. järjestämisvastuun toteutumisesta ja b) päättää kehittämisestä ja seurata sitä sekä c) valvoa sote-alueen ja perustason etua järjestämisvastuuseen kuuluvissa asioissa ja d) edustaa aluetta sekä e) tehdä sote-koskevat sopimukset. Kuitenkin lakiluonnoksen mukaan 39 :ssä esim. eritysvastuualueen yhtymäkokoukselle (kuntayhtymälle) annetaan oikeus tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon alueita, perustasoa ja vastuukuntia sitovia päätöksiä merkittävissä niiden järjestämisvastuulle kuuluvissa palveluiden tuottamisessa (ja toimeenpanossa). Kunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiluonnoksessa esitetystä tavoitteesta rakentuu keskitetty ja päällekkäinen hallinto-, johtamis- ja palvelujärjestelmä, jossa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen oikeudellinen ja taloudellinen vastuu ja päätöksenteko sekä päätösten toimeenpano eriytetään ja näin menetetään käytännössä kuntien itsemääräämisoikeuteen kuuluva ohjaus. Lisäksi toimielin vastuukuntamallissa ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan oikeudellinen vastuu on vastuukunnalla. 5. Keskuskaupunkien, erva-alueiden, sosiaali- ja terveysalueiden, perustason ja vastuukunnan sekä valittujen toimielimien poliittinen päätöksenteko liian monikerroksista Luottamushenkilötoimielimiin lakiluonnoksessa esitetty malli voi monikerroksisuudessaan tuoda vain lisää jännitteitä ja ristiriitoja kuntien väliseen päätöksentekoon ja toimeenpanoon sekä toisaalta oikeudelliseen ja taloudelliseen keskinäiseen vastuuseen.

22 Kunnanhallitus Äänileikkurin poistaminen mitä tilalle? Lakiluonnoksessa kuntien välinen äänileikkuri poistetaan, mutta ei esitetä toimintojen ja palvelujen keskittämisen vastapainoksi esim. sijaintikuntaetu kriteeriä tasapainottamaan keskuskaupungin ja vastuukunnan sekä alueen tai maakunnan muiden kuntien välisiä toiminnallisia ja taloudellisia eroja. 7. Ikääntyvän Suomen valtionosuusjärjestelmän painottuminen ikääntyneiden sijaan työikäisiin siirtää valtiolta kunnille kustannusvastuuta Lakiluonnokseen liittyvä valtionosuusjärjestelmän uudistus leikkaa valtionosuuksia eniten juuri alle asukkaan väestöpohjaan kunnilta ja kaupungeilta, jotka muodostavat Suomessa kokonaisuudessaan alle 1,6 miljoonan väestöpohjan. Tämä johtuu siitä, että kansalaisten sairastavuuskertoimen painotusta valtionosuusjärjestelmässä suunnitellaan siirrettäväksi ikääntyvältä väestöltä työikäisiin ja erityisnuoriin, vaikka esim. keski-ikä kasvaa ja tiedetään, että sairastuneen henkilön viimeiset elinvuodet voivat kustannuksiltaan olla erittäin merkittävät. Kuntarakenneuudistukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyvän valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sairastavuuskriteerin uusien painotusten osalta suosimaan yli asukkaan kaupunkeja ja työikäistä väestöä ikääntyvän väestön sijaan ja esitetyt leikkaukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin vaarantavat kunnan mielestä kansalaisten yhdenvertaisuuden sote-palveluiden saatavuuden osalta. 8. Suunnitelmassa sote-alue- ja perustaso malli sekä vastuukuntaesitys ovat ongelmallisia muodostaa ja hallita Lakiluonnoksessa ei ole tarkasti määritelty eritysvastuualueen väestöpohjaa, joka vaihtelee alueittain, mutta on ilmeisesti suurempi kuin asukasta. Lakiehdotuksen 8 :n nojalla valtioneuvoston päätöksellä muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueet (sote-alue) maakunnan keskuskaupungista ja vähintään asukkaan kunnasta. Perustason alue muodostuu lakiesityksen mukaan vähintään asukkaan kunnasta. Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita. Niillä on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Lakiluonnoksessa esitetty kolmiportainen hoidon järjestämismalli luo mahdollisuuden kunnille luoda toiminnallisia päällekkäisyyksiä (vrt. erikoissairaanhoito) sosiaali- ja terveydenhoitoon ja lisätä

23 Kunnanhallitus poliittis-hallinnollisia ja taloudellisia eturistiriitoja organisaatioiden ja palvelualueiden välille. Kun perustason alue muodostetaan vähintään noin asukkaan kunnan pohjalle, on hallinto toteutettava lakiesityksen mukaan vastuukuntamallilla. Se voi järjestää perustason palveluja muille samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kunnille. Uudenmaan maakunta olisi kuitenkin yksi sote-alue, jossa on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Tavoitteena on muodostaa alueita, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään. Vastuukunnan ja ympäröivien kuntien erilaiset näkemykset alueista ja väestöpohjista sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden osalta työssäkäyntialueiden ja toiminnallisten kokonaisuuksien muodostamiseksi vaihtelee Suomessa ja on erilainen kuin metropolialueella. Kunta katsoo, että lakiesityksessä kuntien välinen yhdenvertaisuus ja toisaalta itsemääräämisoikeuteen liittyvä vapaus vaihtelevat erikokoisten kuntien välillä maan eri osissa, eikä ole perustuslain mukaista. 9. Esitys maakunnallisen sote-alueen muodostamiseksi, perustason sairaanhoidon väestöpohjan laskemiseksi ja sosiaalitoimen palvelujen pysyttämiseksi kunnan järjestämis- ja tuotantovastuulla Rautalammin kunta esittää lakiluonnoksessa esitetyn sijasta, että maahan säädettävässä sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksessa säädetään laki maakunnallisen sosiaali- ja terveysalueen muodostamiseksi, joka voidaan rakentaa joko vastuukunta- tai kuntayhtymäjärjestelmään perustuvana ja omistajakuntien tahdon mukaisesti. Kunnat päättävät järjestämistavasta. Maakunnallisen sote-alueen sisällä voi olla yksittäisten kuntien, kuntaryhmien, kuntayhtymien ja liikelaitosten tai kunnan tai kuntien niin päättämänä ja valvomana yksityisten yritysten muodostamia tuotantoalueita. Lisäksi kunta esittää, että sosiaali- ja terveysalueen perustason asukasmäärän laskemista siten, että se voisi olla kunnan tai kuntien niin halutessa yhteensä vähintään noin asukasta. Edelleen kunta esittää, että sosiaalitoimen palvelukokonaisuus tulee voida jättää kunnan järjestämis- ja tuotantovastuulle, eikä ilman paikallista harkintaa automaattisesti liittää terveydenhuollon yhteyteen. Pitkäaikainen laitoshoito voi tässäkin tapauksessa olla yhteisen toimijan alaisuudessa. 10. Toteutuessaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä saattaa olla perustuslain 16 ja 19 :n vastainen Perustuslain 16.2 :n 19.3 :n nojalla jokaiselle suomalaiselle on turvattava

24 Kunnanhallitus riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkiselle vallalle ts. valtiolle, eikä siis ainoastaan kunnille asetetaan velvoitteita turvata sivistykselliset oikeudet sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiluonnoksen 1 :n 3 ja 4 momentissa säädetään varmistettavaksi asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhoitoon ja luodaan edellytykset sosiaalija terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa. Erityisesti yhdenvertaisuus velvoitteesta voi muodostua laajemmin ongelma hallinto- ja palvelutoiminnan keskittämisen johdosta sen vuoksi, kun lakiluonnoksen yleisen säännöksen 5 :n mukaan sosiaalija terveydenhuollon palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti ja palveluja toteuttaessa on edistettävä esteettömyyttä, ja lakiluonnoksella esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristöä, palveluja, viestintää, sujuvuutta ja nopeutta. Kunta katsoo, että nyt tavallisena lakina säädettäväksi esitetty lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei hierarkisesti luo sellaista turvaa riittäville sosiaali- ja terveydenpalveluille kuin perustuslaki kansalaiselle antaa. Tämän johdosta on edelleen tulkinnanvaraista se, voidaanko lakiluonnoksessa suunnitellussa sote-järjestel-mässä turvata perustuslain 16 ja 19 :ien mukaisesti Suomessa jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta huolimatta objektiivisesti riittävät, oikeudenmukaiset ja laadukkaat sairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut perustuslain 22 :ään perustuen yhdenvertaisesti. 11.Rahoitusperiaate Perustuslakivaliokunta on arvoinut lausunnossaan (PeVL41/2002vp) mm. verotilitys- ja tuloverolakkiin ehdotettuja muutoksia ja katsonut, että ne voivat johtaa joidenkin kuntien talouden heikentyvän tuntuvasti ja tästä syystä todennut, että Kunnat voivat periaatteessa reagoida lainsäädännön muutoksiin kunnallisveron veroprosenttia korottamalla, mutta tähän turvautuminen ei ole sopusoinnussa perusoikeusuudistuksen edellä mainitun tarkoituksen eikä myöskään ennen pitkää kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tästä syystä valiokunta oli sitä mieltä, että eduskunnan tulee vaatia hallitukselta selvitys yksittäisten kuntien taloudellisista mahdollisuuksista hoitaa niille laissa asetettuja velvoitteita sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanossa. Selvityksessä pitää arvioida myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista ja kunnalla olevien oikeudellisten keinojen riittävyyttä tilanteissa, joissa kunta katsoo, että siltä puuttuvat perusoikeusuudistuksessa tarkoitetut tosiasialliset edellytykset hoitaa tällaisia tehtäviä. (PeVL 41/2002vp). Edellä olevan lausunnon mukaan kuntia ei voida käsitellä säädettävän lainsäädännön vaikutuksia arvioitaessa ainoastaan yhtenä kuntakenttää koske-

25 Kunnanhallitus vana kokonaisuutena kuntainstituutioina suhteessa valtioon, mitä ns. institutionaalisen suojan -käsitteellä on aikaisemmin ymmrretty, vaan myös yksittäisen kunnan tasolta. Aikaisemman perustuslakivaliokunnan (PeVL 24/1997 kannanoton mukaan institutionaalisen käsityksen mukaan kunnallinen itsehallinto oli suojattu sellaisena instituutiona olennaisten tunnusmerkkien kanssa, eikä yksittäinen kunta tällöin voinut vedota siihen olemassaolon perustana. Uudessa mannereurooppalaisessa ajattelussa institutionaallisen suojan käsite on hylätty, koska on katsottu, että kansalaisten itsehallinnon muodossa toteutuvalla kuntien itsehallinnolla on oltava myös tosiasialliset toteutumisen mahdollisuudet, eikä pelkästään muodolliset rakenteet. Perustuslain 121 :n itsehallintonormia voidaan pitää takuunormina, joka sisältään kunnallisen itsehallinnon sisältöä takuiden muodossa. Perustuslakivaliokunnan 41/2002 lausunto merkitsee kuitenkin sitä, että yksittäisellä kunnallakin on tietty oikeus valtiolta saataviin riittäviin taloudellisiin voimavaroihin suhteessa sille osoitettuihin velvoitteisiin. Valtiovarainministeriön julkaisussa Selvitys kuntalain uudistustarpeista (2011, 8) todetaan, että vakiintuneen tulkinnan mukaan myös rahoitusperiaate on perustuslailla suojattu. Nykyään hallituksen esityksissä rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. Hallituksen esityksissä kyllä arvioidaan esityksistä kuntasektorille aiheutuvat lisäkustannukset sekä valtion ja kuntien osuudet mainituista kustannuksista. Esitykset eivät sen sijaan sisällä arvioita kuntasektorin ja yksittäisten kuntien mahdollisuuksista suoriutua mainittujen tehtävien rahoituksesta kuntien muut tehtävät ja kuntatalouden kokonaisuus huomioon ottaen. (Valtiovarainministeriö, Selvitys kuntalain uudistustarpeista 2011, 8). Perustuslakivaliokunnan (PvVL 36/2012 vp-he160/2012 vp.s. 4) mukaan perustuslain 19 (3) edellyttää julkisen vallan turvaavan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut laintasoisin säännöksi. Voidakseen käsitellä lakiehdotus tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, oli esim. toimintayksikön henkilöstön mitoituksesta säädettävä lailla tai edellä mainittua 3 momenttia oli täsmennettävä säännöksin, joilla olennaisesti rajattiin asetuksenantajan harkintavaltaa. Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt siis sitä, että kunnille olisi annettu valtioneuvoston asetuksella tiettyjä velvoitteita, koska niistä tulee säätää nimenomaan eduskunnan hyväksymällä lailla. 12.Yhteistyöhön liittyvä vapaus ja toimintatapa Suomi allekirjoitti Euroopan Unionin paikallisen itsehallinnon peruskirjan kesäkuussa Kun peruskirja sisältää sellaisia velvoitteita, että ne kuuluivat Suomessa lainsäädännön alaan, hallitus antoi esityksen eduskunnalle

26 Kunnanhallitus Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan hyväksymisestä, ja laki annettiin eduskunnan hyväksyttyä lain (1180/1991) peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten saattamisesta. Peruskirja saatettiin voimaan asetuksella (1181/1991) vuoden 1991 lokakuun alussa, ja sen jälkeen kun sopimus oli asianmukaisesti ratifioitu. Peruskirja tuli osaksi Suomen oikeusjärjestystä Peruskirjan hyväksyessään valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan myös sen henkeä, ei pelkästään kirjaimellisesti tulkittua minimisisältöä. Asiantuntijoiden mukaan peruskirjan allekirjoittamisella jäsenvaltion on katsottava samalla ilmaisseen myös halunsa kehittää maansa kunnallishallintoa eurooppalaisen demokratian parhaiden periaatteiden hengessä. Euroopan Unionin paikallisen itsehallinnon peruskirjan 3 (1) artiklan mukaan paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Omalla vastuullaan tarkoittaa sitä, että paikallisviranomaisten toimintaa ei tule rajoittaa toimimaan pelkästään valtion agentteina, vaan paikallisviranomaisella tulee olla laaja tehtäväpiiri, joita voidaan hoitaa paikallisella tasolla. Oikeus käsitteen voidaan katsoa antavan kunnallisen itsehallinnon suojalle rakenteellisen subjektiivisen oikeuden. Kunnat ovat perustuslain mukaisesti osa perustuslain 121 :n määrittelemää hallintorakennetta. Oikeuden kohteena on asioiden paikallisyhteisön omavastuinen sääntely. Tämän oikeuden saajia ovat kunnat, ja velvoitteen kohde on valtio. Kunnallisella itsehallinnolla on institutionaalinen ja subjektiivisoikeudellinen sisältö (Väitöskirja Tanja Matikainen 2014, 68-71). Peruskirjan 10 (1) artiklan mukaan paikallisviranomaisella on tehtäviään hoitaessaan oikeus harjoittaa yhteistyötä ja lain asettamissa rajoissa muodostaa yhteenliittymiä muiden paikallisten viranomaisten kanssa yhteisiä etuja koskevien asioiden hoitamiseksi. Lisäksi paikallisviranomaisella 11 artiklan mukaisesti tulee olla oikeus ryhtyä oikeudelliseen menettelyyn turvatakseen toimivaltuuksiensa vapaan käyttämisen ja niiden paikallisen itsehallinnon periaatteiden noudattamisen, jotka on vahvistettu perustuslaissa tai kansallisessa lainsäädännössä. Kuntien itsehallinto edellyttää tietyt kansainvälisoikeudellisesti ja perustuslaillisesti taatut oikeudet ja toimintavapauden. Peruskirjan 3 artiklan mukaan: Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. (Peruskirja 3 artikla).