SUURKAUPUNGIN RIPPITUOLI Palvelevan puhelimen synty ja toiminnan alkaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURKAUPUNGIN RIPPITUOLI Palvelevan puhelimen synty ja toiminnan alkaminen"

Transkriptio

1 SUURKAUPUNGIN RIPPITUOLI Palvelevan puhelimen synty ja toiminnan alkaminen Helena Samulin Käytännöllisen teologian sivulaudaturtutkielma Toukokuu

2 1. Johdanto Sielunhoito Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toisen maailmansodan jälkeen Tutkimustehtävä Palvelevan puhelimen syntyyn johtaneet vaiheet Sielunhoitopalvelut Helsingin seurakunnissa Nylands Nationin hätäpuhelinpäivystys Trösten Ulkomaiset vaikutteet Palvelevan puhelimen perustaminen Suunnitelman käsittely Helsingin seurakuntien hallintoelimissä Puhelinpalvelutoimikunnan työskentely Toiminnan alkaminen ja varhaisimmat kokemukset Puhelinkeskustelut vuosina 1964 ja Alkuvaiheen kehittämistoimet Käytännön kysymykset Sisällölliset ja periaatteelliset kysymykset Tiivistelmä Lyhenteet Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 1. Johdanto 1.1. Sielunhoito Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toisen maailmansodan jälkeen Suomen evankelisluterilaisen kirkon viisivuotiskertomuksissa kerrotaan kirkon eri työaloista, myös seurakuntien sielunhoitotyöstä. Vuonna 1948 ilmestyi kertomus, joka käsittää vuodet Siinä kuvataan kirkkolain velvoitteita otsikon Yksityinen sielunhoito alla: Papisto on velvollinen yksityisestikin Jumalan sanalla etsimään sanankuulijoitansa ja pitämään heistä huolta. Toisin ajattelevia kristityitäkin papiston on sävyisyydellä ja rakkaudella opetettava. Jos joku on kauemman aikaa ollut käymättä Herran ehtoollisella, puhutelkoon ja taivutelkoon papisto laiminlyönyttä sävyisyydellä ja Jumalan sanan nuhteilla. Hengellisesti raskasmielisiä, rikoksesta tuomittuja ja paheellisesta elämästä tunnettuja pitää papiston vakavasti ja rakkaudella puhutella, siitä puhumattakaan, että papiston tulee virkaedesvastuun uhalla käydä sairaiden luona, ja jos pappi tietää jonkun sairastaneen pitemmän aikaa, käyköön kutsumattakin hänen luonaan, ja jos sairas on jumalattomasti elänyt, pitäköön pappi hänestä erityistä huolta. 1 Tilastonumerot kertovat, millä tavalla kyseiset tehtävät oli kertomuskaudella täytetty. Edelliseen viisivuotiskauteen verrattaessa koteihin tehdyt sairaskäynnit olivat huomattavasti vähentyneet. Sen sijaan muut sielunhoidolliset kotikäynnit olivat lisääntyneet, minkä kirjoittaja arveli johtuneen pappien velvollisuudesta viedä koteihin sanoma sodassa kaatuneista. Tavallisia sairaskäyntejä oli kertomuskaudella vuosittain keskimäärin , sielunhoidollisia kotikäyntejä ja laitoskäyntejä Kertomuksessa todetaan, että luvut vaihtelevat seurakunnittain suuresti. Esimerkiksi Helsingin Töölön seurakunnassa oli jonakin vuonna jopa sairaskäyntiä, mutta joissakin seurakunnissa ei yhtään. Sairaskäyntien keskiarvo seurakuntaa kohden oli 30,7. Vuonna 1942 oli koko maassa yhteensä sairaskäyntiä ja muuta sielunhoidollista kotikäyntiä. 2 Kirjoittaja Hj. A. Paunu totesi tilastoissa esiintyvän numeroita, jotka koskevat sellaista yksityistä sielunhoitoa, jolla on kirkkokurillinen luonne. Niistä tehtiin merkintä kirkonkirjoihin. Lisäksi hän muistutti, että oli paljon sellaista sielunhoitoa, joka tapahtui 1 Paunu 1948, Paunu 1948,

4 hiljaisuudessa ja josta ei tehty mitään merkintöjä tilastoihin. 3 Kirjoittaja arvioi sielunhoidon toteutumista todeten, että yleensäkin ja kaikissa oloissa olisi pyrittävä paljon enemmän käyttämään tilaisuutta sielunhoidolliseen ja rakentavaan keskusteluun seurakuntalaisten kanssa kansliakäyntien ym. yhteydessä. 4 Seuraavan viisivuotiskertomuksen kirjoittaja A. E. Jokipii kertoi keskustelun sielunhoidosta jatkuneen kertomuskautena vilkkaana. Turun synodaalikokouksessa oli ollut K. E. Rinteen sielunhoitoa käsittelevä väitöskirja. Vuosien kertomuksessa on samaan tapaan tilastonumeroita pappien sairaskäynneistä kodeissa ja laitoksissa, ehtoollisvieraista näissä sekä muista sielunhoidollisista käynneistä kodeissa. Sielunhoitoa käsittelevän luvun lopuksi todetaan jälleen, että seurakunnissa on paljon sellaista sielunhoitoa, josta ei tehdä mitään tilastoa. 5 Sielunhoitotyön todellista määrää oli siten vaikea arvioida. Uutena asiana kerrotaan, että sielunhoidon alueelle on syntynyt uusi työhaara, avioliittoneuvonta. Sen erityisenä merkityksenä pidetään sitä, että se olisi omiaan tuomaan esille sellaisen kysymyksen, joka räikeästi valaisten sielunhoidon tarvetta tällä suppealla alalla samalla herättäisi näkemään sielunhoidon tarpeen yleisesti ja näin saisi aikaan uutta elämää kirkon ja seurakuntien työssä. Ei niin, että sielunhoito olisi jotakin uutta kirkon työssä, vaan niin, että siinä olisi paljon sellaista tehtävää, joka on laiminlyöty ja johon ei ole tarpeeksi voimia. 6 Edellinen hiukan vaikeaselkoinen lainaus kertonee siitä, että sielunhoitokysymystä pohdittiin tuona aikana kirkossa ja olemassa olevia sielunhoidon muotoja pidettiin riittämättöminä. Sielunhoidon sisällölliseen puoleen tässä ei kuitenkaan oteta ainakaan kovin selvästi kantaa, vaan kysymys on ennen kaikkea määrästä. Jouko Sihvo 7 kuuluu Palvelevan puhelimen ensimmäisiin kehittäjiin niin käytännöllisen toiminnan kuin ideologiankin alueella. Hän selvitti Palvelevan puhelimen 20-vuotisjuhlakirjassa Puhelu auttaa Palvelevan puhelimen toimintaa kirkon työnä. Hän vertasi Palvelevassa puhelimessa omaksuttua sielunhoitokäsitystä kirkossa vallinneeseen perinteiseen sielunhoitokäsitykseen, joka käy ilmi kirkkolain ja kirkollisten toimitusten kirjan ohjeista ja määräyksistä. Niiden mukaan sie- 3 Paunu 1948, 153. Kirkkokurin luonteisesta sielunhoidosta mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 1942 kirkkokurin alaisina oli koko maassa ollut 53 henkilöä riitaisen avioelämän ja 137 henkilöä epäsiveellisen elämän takia. Ripitettyjä aviottomien lasten äitejä kyseisenä vuonna oli 564. Paunu 1948, Paunu 1948, Jokipii 1953, Jokipii 1953, Jouko Sihvo oli Palvelevan puhelimen toimikunnan ensimmäinen sihteeri vuosina oman virkansa ohella. Hän on toiminut myös muun muassa sairaalapappina Helsingissä , HY:n sosiaalietiikan ja diakonian laitoksen assistenttina , Kirkon tutkimuslaitoksen tutkijana ja johtajana , Tampereen Messukylän seurakunnan kirkkoherrana , Helsingin tuomiorovastina ja HY:n kirkkososiologian professorina Suomen teologit 1999,

5 lunhoitajana toimii aina pappi. Diakoniatyön kohdalla mainitaan myös maallikoiden osuus, mutta sielunhoidosta se puuttuu. Kirkkolain mukaan sielunhoidon kohteita ovat hengellisesti ahdistetut, sairaat tai muuten vaikeuksissa olevat sekä sellaiset, joilla on uskonnollisia epäilyjä tai kirkon tunnustuksesta poikkeavia opinkäsityksiä tai jotka ovat vieraantuneet elävästä kristillisyydestä tai haluavat erota kirkon yhteydestä. Lisäksi mainitaan rikoksesta tuomitut ja yleisesti paheellista elämää viettävät sekä vangit. Sielunhoitajan ja asiakkaan suhde ei ole tasavertainen, vaan pappi on selvästi yläpuolella. Papin työväline sielunhoitotyössä on Jumalan sana. Sillä hänen on opetettava, lohdutettava ja vahvistettava sekä puhuteltava erityisesti rikoksesta tuomittuja, yleisestä paheellisesta elämästä tunnettuja ja vankeja. Näissä kirkkolain sanonnoissa näkyy se, että sielunhoidolla oli kirkollista oppia ja elämää sekä yhteiskunnallista järjestystä valvova ja sääntelevä luonne. Artikkelin kirjoittamisaikana voimassa olleessa kirkkolaissa määriteltiin myös kirkkokuri sielunhoidoksi, jonka tarkoituksena oli suojella seurakuntaa niiden vaikutukselta, jotka elämällään, kristillisen kutsumuksensa velvollisuuksia laiminlyömällä tai opetuksellaan aiheuttavat julkista pahennusta seurakunnassa. Ennen kuin kirkkokuria käytettiin, papin oli puhuteltava asianomaista Jumalan sanalla. Kirkkolain määräykset ripistä poikkesivat kuitenkin sielunhoidon ohjeista. Siinä seurakuntalainen ei ollut ottamassa vain passiivisena vastaan papin antamaa ohjausta, vaan hän sai itse olla aktiivinen tunnustaessaan syntinsä ja myöntäessään syyllisyytensä. 8 Nämä 1980-luvulla kirjoitetut kuvaukset näyttävät kertovan samansisältöisestä sielunhoitotyöstä kuin sotien jälkeiset kirkon viisivuotiskertomukset. Tosin Sihvon mukaan kirkkolain määritelmä sielunhoidosta ei ole sielunhoidon koko kuva. Herätysliikkeiden piirissä muunkinlainen sielunhoito on ollut yleistä, ja sitä ovat harjoittaneet sekä papit että maallikot. Kirkkomme tunnustuskirjoihin kuuluvissa Schmalkaldenin opinkohdissa puolestaan Luther toteaa, että evankeliumi vaikut- 8 Sihvo 1984, Tässä selostetut kirkkolain määräykset sielunhoidosta perustuvat kirkkolakiin, joka oli voimassa vielä kyseisen kirjan kirjoittamisaikana vuonna Vuonna 2007 voimassa olevassa kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä sielunhoitoa koskevat sanonnat ovat hiukan lievempiä. Nykyisten säädösten mukaan sielunhoito ja rippi ovat erityisesti seurakunnan pappien ja lehtoreiden tehtävä, mutta kuuluvat myös seurakunnan muille jäsenille. Kirkkoa ei nähdä enää niin pappiskeskeisenä kuin aikaisemmin. Tosin kirkkokurin näkökulma ei ole siitäkään kadonnut: Niitä, jotka aiheuttavat pahennusta elämällään ja laiminlyövät kirkon jäsenen velvollisuuksiaan, papin tulee opastaa kristilliseen elämäntapaan. Kirkon tunnustuksen vastaisesti opettavaa kirkon jäsentä kirkkoherran tulee oikaista. KJ II osa, 4 luku, 1 2 &. 5

6 taa suullisena sanana, kasteena ja pyhänä alttarin sakramenttina, sekä myös veljien keskinäisessä keskustelussa ja rohkaisussa. 9 Voitto Huotari kertoo Helsingin seurakuntien 80-vuotisjuhlajulkaisussa Kehityksen kärjessä usein vähän jäljessä seurakunnan työntekijöiden sielunhoidollisesta toiminnasta. Hän toteaa, että vuonna 1945 papiston ja lehtoreiden tilastoituja sielunhoidollisia kodeissa käyntejä oli ja vuonna Yksityisten ehtoollistilaisuuksien määrä samoina vuosina oli 500 ja Sielunhoidon tarjontaa pyrittiin 1950-luvulta alkaen tehostamaan, ja luvut näyttävätkin nousseen. Huotari toteaa lisäksi, että sielunhoidossa tapahtui myös sisällöllistä muutosta. Vielä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvuilla ripillä ja yksityisellä ehtoollisella oli sielunhoidossa merkittävä osuus luvulta alkaen yleistyi kuitenkin vähitellen niin sanottu neuvottelutyyppinen sielunhoito, jonka läpimurtokausi alkoi luvulla sielunhoidon erityistyömuotojen piirissä. 10 Sielunhoidon sisältö Lauri Kruusin mukaan sielunhoidon toimintatavat määräytyvät keskeisesti teologien saamasta koulutuksesta. 11 Tutkimuksessaan Potilaan ja teologin keskustelu sairaalassa hän esittelee pappien koulutuksessa käytettyä sielunhoidollista kirjallisuutta. Sotien jälkeen papit saivat sielunhoito-oppinsa vuosina H.A. Walterin teoksesta Sielun lääkintä, vuosina H.J. Schoun teoksesta Sielullisia ristiriitoja ja vuosina A. Fjellbun teoksesta Sielunhoito. Vuonna 1953 ilmestyi ensimmäinen suomalainen sielunhoidon oppikirja, Heimer Virkkusen kirjoittama Henkilökohtainen sielunhoito. Sitä käytettiin teologisessa tiedekunnassa heti ilmestymisestä alkaen aina vuoteen 1968 asti, vaikka se virallisesti otettiin kurssivaatimuksiin vasta vuonna Kruusin mukaan kaikissa näissä teoksissa viitataan Hans Asmussenin kirjaan Die Seelsorge, jota voidaan pitää sielunhoidon teorian perusteoksena. 12 Kruusin mukaan Asmussen, Fjellbu ja Virkkunen edustavat kaikki niin sanottua kerygmaattista sielunhoitoa, jossa keskeistä on Jumalan sanan julistaminen yksityiselle ihmiselle Sihvo 1984, Huotari 1980a, Kyseisenä aikana lisääntyi myös seurakuntien työntekijöiden määrä, mikä osaltaan selittänee lukujen suurentumista. 11 Kruus 1980, Kruus 1980, Kruus 1980, 36. 6

7 Heimer Virkkunen puhuu kirjassaan myös nykyaikaisesta lääketieteellisestä sielunhoidosta, psykoterapiasta. 14 Ihmisen hätätila johtuu hänen mukaansa kuitenkin Jumalasta irtautumisesta. Siinä ei psykoanalyysi tai lääkäri voi auttaa, vaan helpotus tulee siitä, kun synti tyhjennetään Jumalan eteen. 15 Sielunhoito on yksilöön kohdistuvaa sananjulistusta, ja sielunhoidon suurena pääkysymyksenä on sielun suhde Jumalaan. Sielunhoidossa on aina tähdättävä sielun pelastukseen. Fjellbuhun viitaten Virkkunen toteaa, että sielunhoidon aluetta ei kuitenkaan pidä kaventaa liian suppeaksi. Sielunhoito ei ole vain ihmisen valmistamista kuolemaan, vaan sielunhoidon mielenkiinto kohdistuu kaikkeen inhimilliseen hätään. Toisaalta sen laajentamisellakin on rajansa. Ei ole tarkoitus, että sielunhoito kadottaisi oman olemuksensa ja muuttuisi vain yleisinhimilliseksi humanitääriseksi harrasteluksi ja psykologiseksi neuvonnaksi. 16 Virkkunen tekee eron ripin ja avautumisen välillä. Rippi on Jumalan edessä tapahtuvaa synnin tunnustamista ja sielunhoitajan julistaman synninpäästön vastaanottamista. Avautuminen sen sijaan on ihmisen edessä tapahtuvaa huolien ja vaikeuksien kertomista henkilölle, joka on voittanut asianomaisen luottamuksen. 17 Virkkunen suositteli ripin ahkeraa käyttöä ja sovelsi itse tätä periaatetta pitämällä säännöllistä sielunhoidollista vastaanottoa. 18 Sielunhoidon ja psykoterapian suhteita pohti myös Erkki Kansanaho vuonna 1960 Teologisessa Aikakauskirjassa artikkelissaan Sielunhoito ennen ja nyt: Sielunhoidon ongelmana näyttää nykyisin olevan ihmisen tunteminen sekä rajankäynti kaikkien niiden tieteiden ja menetelmien kanssa, jotka eri puolilta käsittelevät nykyajan ihmistä. Miten sielunhoitaja voi käyttää hyväkseen uudenaikaisen psykologian tuloksia? Mikä on sielunhoidon suhde psykiatriaan ja erityisesti psykoanalyysiin? Mitä erilaiset sairaudet vaikuttavat ihmisen henkiseen vastaanottokykyyn? Miten rippi voi auttaa ihmistä sisäiseen tasapainoon? 19 Talvisodan aikana maassamme koettiin kansallista eheytymistä, ja poliittisyhteiskunnallisten vastakohtien huomattiin tasoittuvan. Myös kirkko saattoi kokea olevansa koko kansakuntaa palveleva kansankirkko. Sodan aikana kirkko joutui suuntaamaan entistä laajemmin huomiota koko kansaa koskevaan sosiaaliseen toimintaan. Nämä seikat johtivat vähitellen uuden näkemyksen hahmottumiseen kirkon tehtävästä. Katsottiin, että kirkon pitäisi myös siviilielämässä olla tuke- 14 Virkkunen 1953, Virkkunen 1953, Virkkunen 1953, Virkkunen 1953, Aarnio 1974, Kansanaho 1960,

8 massa sitä uhrimieltä ja yhteisvastuuta, jota oli ilmennyt sodan aikana. Sisäänpäin kääntyneen hurskauden pitäisi muuttua entistä enemmän sosiaaliseksi vastuuksi. 20 Nämä ajatukset rupesivat elämään erityisesti vuonna 1942 perustetun Asevelipapit ry:n toiminnassa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Erkki Niinivaara korosti, että tulevaisuudessa kirkon pitäisi olla entistä elämänläheisempi, ja sen olisi uskallettava asettaa entiset arvostukset ja asenteet kyseenalaisiksi. 21 Sodassa papit olivat joutuneet kosketuksiin kaikista yhteiskuntaluokista tulevien miesten kanssa. Kirkon viisivuotiskertomuksessa todetaan alaotsikon Muita sosiaalisia pyrkimyksiä alla, että sodasta palaavat nuoret papit toivat mukanaan velvoituksen sosiaaliseen mieleen, oikeudenmukaisuuteen ja palvelemisen haluun. Ilmauksena tästä oli heidän perustamansa järjestö Kristillinen palvelukeskus, mutta palveleva mieli jäi vaikuttamaan paljon laajemmissakin piireissä. 22 Sodassa olleet papit pitivät ihanteenaan kirkkoa, jonka tunnuksena oli kirkko on olemassa kansaa varten. Heidän johdollaan luotiin uudenlaisia työmuotoja, kuten perheneuvontatyö ja teollisuustyö. Diakoniatyötä, nuorisotyötä, kasvatustyötä, sairaaloiden sielunhoitotyötä ja tiedotustoimintaa kehitettiin voimakkaasti. Tätä työnäkemystä on kutsuttu uuskansankirkollisuudeksi. 23 Sen johtavaksi uskonnollis-teologiseksi suunnannäyttäjäksi nousi Erkki Niinivaara. 24 Sotien jälkeisessä tilanteessa Asevelipapit ry lakkautettiin, ja Kristillinen palvelukeskus sulautui Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliittoon (SKSK). 25 Uusi työnäky jäi elämään ja uusia työmuotoja kehitettiin sen jälkeen SKSK:n piirissä. 26 Paavo Kettunen selvittää sielunhoidon erityistyömuotojen kehittymistä ja niihin liittyvää sielunhoitotyön muuttumista Sielunhoidon käsikirjan artikkelissa Muuttuva sielunhoito. Kun edellä mainituissa kirkon viisivuotiskertomuksissa oli puhuttu sielunhoitotyöstä, sillä oli tarkoitettu paikallisseurakunnissa tehtävää työtä. Nyt sielunhoidon käsite alkoi laajentua. Kettunen pitää suomalaisen sielunhoidon käännekohtana toista maailmansotaa. Pappien sielunhoitokokemukset rintamalla ja sitä kautta virinnyt uusi kansankirkollinen ajattelutapa loivat uusia työmuotoja kirkkoon myös sielunhoidon alueelle. Edellä todettiin jo sodanjälkeisessä viisivuotiskertomuksessa mainittu uusi työhaara, avioliittoneuvonta, jonka aloit- 20 Murtorinne 1995, Murtorinne 1995, Paunu 1948, Heino 1988, Murtorinne 1995, Viika 1994, Paunu 1948,

9 ti Tampereen Kaupunkilähetyksen johtaja Matti Joensuu vuonna Samanlaista työtä aloitettiin myös Helsingissä, jossa siitä vastasi aluksi asevelipappien perustama Kristillinen Palvelukeskus. Toinen sielunhoidon erityistyömuoto sairaaloiden sielunhoito alkoi kehittyä 1950-luvulla. Samaan sarjaan kuuluu myös kolmas sielunhoidon erityistyömuoto, vuonna 1964 toimintansa aloittanut Palveleva puhelin. 27 Samalla kun uudet sielunhoidon työmuodot syntyivät, alkoi sielunhoito muuttua myös sisällöllisesti. Sielunhoidon tehtävänä ei pidetty enää opettamista, joka liittyi kirkon julistustyöhön, vaan auttamista. Kettunen näkee useita muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunta kaupungistui ja ihmisten arvomaailma muuttui moniarvoisemmaksi. Suhtautuminen kirkkoon ja uskontoon muuttui kriittisemmäksi. Kun ihmisten hätä oli aikaisemmin ymmärretty uskonnolliseksi, nyt nähtiin, että se oli usein yksinäisyyttä, avioliiton ongelmia tai neuroottista käyttäytymistä. Sielunhoitajat joutuivat kohtaamaan selittämätöntä ahdistusta. Kirkko halusi olla kansankirkko ja auttaa myös niitä jäseniään, joille perinteinen uskonnollisuus oli vieraampaa. 28 Vielä muuttumiseen vaikuttivat lisääntyneet kansainväliset yhteydet. Useat sielunhoitotyön kehittäjät saivat oppia Yhdysvalloissa. Jouko Sihvo oli ensimmäinen, joka tutustui uudenlaiseen sielunhoidon näkemykseen vuosina ollessaan Luterilaisen Maailmanliiton stipendiaattina. Vuonna 1961 hänet valittiin sairaalapastorin virkaan Helsingissä. 29 Siinä tehtävässä hän sai mahdollisuuden toteuttaa saamiaan oppeja käytännössä. Sihvo kertoi haastattelussa vuonna 2006, että hän hankki Yhdysvalloissa sikäläistä Hiltnerin ja Wisen kirjoittamaa sielunhoidon kirjallisuutta ja käänsi sitä osittain suomeksi. Hän esitteli amerikkalaista sielunhoitoa sairaalasielunhoitajien palavereissa. Sairaalasielunhoitoon se tuli siis 60-luvun alkupuolella, sanoisinko tämä vähän psykologisoitunut sielunhoito. 30 Nämä uudenlaiset sielunhoidon opit tulivat yleisemmin tunnetuiksi vasta Irja Kilpeläisen 31 välityksellä, joka myös opiskeli Yhdysvalloissa. 32 Hän julkaisi 27 Kettunen 1997, Kettunen 1997, Sippo 2004, 51, Jouko Sihvon haastattelu Kysymyksessä ovat teokset Carroll A. Wise: Pastoral Counseling. Its theory & practice ja Seward Hiltner: Pastoral Counseling. Edellinen käännettiin suomeksi vuonna 1969 nimellä Sielunhoidollinen keskustelu, jälkimmäinen vuonna 1965 nimellä Vapauttava keskustelu. Tämä Hiltnerin amerikkalaista sielunhoidon kliinistä menetelmää opettavateos otettiin teologisen tiedekunnan approbatur-kurssin vaatimuksiin vuonna Wisen teos otettiin samana vuonna cum laude-kurssin vaatimuksiin. Kruus 1980, Irja Kilpeläinen toimi Helsingin seurakuntien sairaalasielunhoitajana Hesperian sairaalassa. Suomenteologit ja kirkkomuusikot 1974,

10 vuonna 1969 teoksen Osaammeko kuunnella ja auttaa, josta tuli teologian opiskelijoiden kurssikirja seuraavana vuonna. Kyseinen teos jatkaa samaa sielunhoidon linjaa kuin Hiltner. 33 Kilpeläinen itse nimittää kirjansa otsikossa menetelmää lähimmäiskeskeiseksi sielunhoidoksi. 34 Kettusen mukaan sielunhoidon muutokseen vaikutti myös sairaalasielunhoidon erityiskoulutus, joka käynnistyi 1950-luvun lopussa. Perheneuvonnan koulutus oli alkanut jo vuonna 1952, ja nämä kaksi koulutusohjelmaa muodostivat sen väylän, jota pitkin uudenlainen sielunhoito vakiintui Suomen kirkkoon. 35 Uudessa näkemyksessä sielunhoito lähestyi diakoniaa. Siinä lähdettiin liikkeelle ihmisen elämäntilanteesta. Keskeistä oli autettavan tarve. Kun perinteinen sielunhoito oli ollut kirkon julistustyön funktio, uusi sielunhoito oli luonteeltaan diakonista. 36 Perinteisessä kirkkolain määrittelemässä sielunhoidossa voitiin nähdä merkkejä jopa painostuksesta, kun taas diakonia-sana kuvasi kirkon piirissä selkeämmin pyyteetöntä palvelua, jossa asiakkaan vapautta kunnioitettiin. 37 Palvelevan puhelimen syntyaikana 1960-luvun alussa Suomen kirkossa oli vielä vallalla kerygmaattisen sielunhoidon perinne. Sen rinnalle oli kuitenkin eri reittejä tulossa diakoninen ajattelu, jossa lähdettiin liikkeelle ihmisen elämäntilanteesta ja hänen tarpeistaan Tutkimustehtävä Palveleva puhelin on evankelisluterilaisten seurakuntien ylläpitämä auttava puhelin. Se tarjoaa yhteyden toiseen ihmiseen, joka ottaa soittajan vakavasti ja pyrkii kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä. Palvelevaa puhelinta on sanottu luterilaisen kirkon rippituoliksi, jossa kuka tahansa voi kertoa mieltänsä painavia asioita ja purkaa taakkaansa. Palvelevaan puhelimeen soittaessa ei tarvitse kertoa nimeään. Keskustelu tapahtuu anonyymisti ja on luottamuksellista. Palvelevan puhelimen päivystäjä ei ole ammattiauttaja, vaan ihminen, lähimmäinen, joka auttaa soittajaa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Päivystäjät ovat tehtävään valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia maallikoita tai kirkon työntekijöitä. He ovat sitoutuneet vai- 32 Sippo 2004, Kruus 1980, Kilpeläinen Kettunen 1997, Kettunen 1997, Sihvo 1984,

11 tiolovelvollisuuteen. Vuonna 2006 maamme kaikissa Palvelevissa puhelimissa käytiin yhteensä keskustelua. Toiminnassa oli mukana päivystäjää. Heistä 70 prosenttia oli vapaaehtoisia maallikoita, loput seurakuntien työntekijöitä. Puhelimessa usein esille tulleita aiheita olivat yksinäisyys, niin sanotut perimmäiset kysymykset, psyykkiset vaikeudet, ja erilaiset ihmissuhdekysymykset. 38 Kun Helsingin seurakunnat tekivät tammikuussa 1964 päätöksen sielunhoidollisen puhelinpalvelun aloittamisesta, Kotimaa-lehti julkaisi etusivullaan uutisen, jonka otsikkona olivat sanat Suurkaupungin rippituoli. 39 Perustettava uusi sielunhoidon palvelumuoto sai nimen Palveleva puhelin 40. Toiminta alkoi Sitä olivat edeltäneet perusteelliset periaatteelliset keskustelut ja monivaiheinen käsittelyprosessi Helsingin seurakuntien hallintoelimissä. Puhelinliikenne oli automatisoitunut ja puhelintiheys kasvanut riittävän suureksi. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan Helsingissä oli vuonna puhelinliittymää ja vuonna Palveleva puhelin levisi nopeasti ensiksi suurimpiin kaupunkeihin ja sitten vähitellen koko maahan. Kaikkialla toiminnasta ottivat vastuun evankelis-luterilaiset seurakunnat. Ulkomaiset esikuvat vaikuttivat osaltaan siihen, että palvelusta tuli Suomessa kirkon työmuoto. 42 Palvelevan puhelimen toiminta määriteltiin heti alussa henkiseksi diakoniaksi. 43 Sen toimintaidea liittyi siihen edellä kuvattuun uuteen sielunhoidon näkemykseen, jossa diakoniatyöhön jo vakiintunutta asiakaslähtöistä näkökulmaa pidetään tärkeänä. Palvelevaa puhelinta koskeva aikaisempi tutkimus Palvelevan puhelimen toiminnasta on olemassa sekä painettuja tutkimuksia, että pro gradu-tutkielmia ja muita opinnäytetöitä. Jouko Sihvon tutkimus Henkinen hätä ja ihmissuhteet palvelevassa puhelimessa on näistä ensimmäinen. Se valmistui vuonna 1971, ja sen aineistona olivat vuosina Suomen Palvelevista puhelista kerätyt tilastot. Kirjassa Itsemurhat ja niiden ehkäisy on Sihvon kirjoit- 38 KPPA Palvelevan puhelimen valtakunnalliset tilastot vuonna Kmaa 7/ Suurkaupungin rippituoli. 40 Palvelevan puhelimen kirjoitustapa on vuosien varrella vaihdellut. Joskus on kirjoitettu molemmat sanat pienellä, joskus molemmat isolla alkukirjaimella. Nykyisin on käytössä kirjoitustapa, jossa ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, jälkimmäinen pienellä p-kirjaimella. Tässä tutkielmassa noudatetaan tätä käytäntöä silloin, kun palvelusta puhutaan yleisesti. Jos on kysymys suorista lainauksista tai tiettynä aikana kirjoitetun tekstin referoinnista, käytetään kyseisen ajan kirjoitustapaa. 41 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja , Sihvo 1973a, Sihvo 1984,

12 tama artikkeli Palveleva puhelin, perheasiain neuvottelukeskukset ja muu kirkollinen toiminta. Se on ajankohtainen katsaus Palvelevan puhelimen toimintaan luvun alussa. Vuonna 1984 Palveleva puhelin tuli toimineeksi 20 vuotta. Juhlan yhteydessä julkaistiin artikkelikokoelma Puhelu auttaa, jonka toimitti Hannu Sorri 44. Kirja ei varsinaisesti sisällä Palvelevaa puhelinta koskevaa tutkimusaineistoa, mutta Hannu Sorrin ja Jouko Sihvon artikkeleissa selvitetään palvelun syntyvaiheita, ulkomaisia vaikutteita ja asemaa kirkon sielunhoidon kentässä. Kymmenen vuotta myöhemmin Palvelevan puhelimen 30-vuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin artikkelikokoelma Kuunnellen autat, jonka toimitti samoin Hannu Sorri. Se sisältää Jouko Sihvon ja Hannu Sorrin tutkimuksen Palvelevan puhelimen soittajista sekä Jouko Stenrothin ja Hannu Sorrin haastattelututkimuksen vapaaehtoisista päivystäjistä. Tutkimusaineistoina olivat Palvelevan puhelimen toimintatilastot vuodelta 1993 sekä päivystäjien antamat vastaukset kyselylomakkeisiin vuonna 1994 muutamilla paikkakunnilla. Hannu Sorri julkaisi vuonna 1998 tutkimuksen Vapaaehtoisuus ja elämänkulku, joka pohjautuu Palvelevan puhelimen päivystäjien kirjoittamiin kertomuksiin. Vuonna 2001 hän julkaisi tutkimuksen Lama ja ahdinko. Henkinen pahoinvointi Palvelevan puhelimen soittojen valossa. Sen aineistona olivat puhelinkeskusteluista laaditut tilastot. Palvelevaa puhelinta koskevista pro gradu-tutkielmista useimmat ovat Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtyjä käytännöllisen teologian tutkielmia. Ne on toteutettu empiirisellä menetelmällä, ja niissä käsitellään pääasiassa puhelinkeskusteluissa esille tulleita kysymyksiä ja niiden esiintyvyyttä tai päivystäjien asenteita. Aineisto on kerätty päivystäjien päivystyspäiväkirjojen lomakkeisiin tekemistä merkinnöistä tai päivystäjien haastatteluista. Vanhimmat tehtiin jo 1970-luvulla. Timo Paukkunen tutki laudaturtyössään vuonna 1971 Palvelevaa puhelinta alkoholiongelmien kuuntelijana ja Harri Helle vuonna 1974 aviollisia ongelmia Helsingin Palvelevassa puhelimessa. Hanna Ekola selvitti tutkielmassaan vuonna 1989 maallikoiden sielunhoitotyötä Palvelevassa puhelimessa ja seurakuntien lähimmäispalvelussa. Tuija Rahusen pro gradu-tutkielma vuodelta 1991 käsittelee psyykkisesti sairaita soittajia Helsingin Palvelevassa puhelimessa sekä päivystäjien asennoitumista mielenterveysongelmista kärsiviin ihmisiin. Jouko Stenrothin tutkielma vuodelta 1993 käsittelee pappien päivystyskokemuksia Pääkaupunkiseudun Palvelevassa puhelimessa. 44 Hannu Sorri toimi Kirkon Palvelevan puhelimen sihteerinä vuosina

13 Joitakin pro gradu-tutkielmia on tehty myös muissa tiedekunnissa ja yliopistoissa. Tällaisia ovat muiden muassa Raili Wahlroosin kasvatustieteen tutkielma Palvelevan puhelimen päivystäjien koulutustarve ja Reijo Räisäsen sosiaalipolitiikan tutkielma Kriisitilanne ja auttamisprosessi palvelevassa puhelimessa, molemmat Tampereen yliopistossa vuonna 1978, Antero Entolan uskontotieteen tutkielma Palveleva puhelin kriisien kohtaamisessa Turun yliopistossa vuonna 1982, Peter Kanervan psykologian tutkielma Kvalitativa skillnader i verksamhetsgrunder och handlingsmönster hos frivilliga jourhavande Åbo Akademissa vuonna 1993 ja Marjo-Riitta Kujalan sosiologian tutkielma Elämän todellisuus Palvelevassa puhelimessa Jyväskylän yliopistossa vuonna Pro gradu-tutkielmien lisäksi Palvelevasta puhelimesta on tehty lukuisia muita tutkielmia. Näistä mainittakoon Erik Samulinin yhteiskunnallisen tutkinnon sosiaalipolitiikan tutkielma Itsemurhakysymystä käsittelevät soitot Helsingin palvelevassa puhelimessa v Tampereen yliopistossa vuonna Historiallista tutkimusta Palvelevan puhelimen synnystä ja siihen johtaneista vaiheista ei ole vielä tehty lukuun ottamatta lyhyitä katsauksia, joita on koottu työmuodon vuosijuhliin. Tarkin ja historiallisesti luotettavin näistä on Hannu Sorrin vuonna 1984 Palvelevan puhelimen 20-vuotisjuhlakirjaan kirjoittama artikkeli Palveleva puhelin eilen ja tänään. Palvelevan puhelimen 30-vuotisjuhlaan laati teologian kandidaatti Päivi Harsia lyhyen historiikin. Tärkein syy historiallisen tutkimuksen puuttumiseen lienee se, että kysymys on varsin nuoresta työmuodosta, ja silminnäkijätietoa on ollut vielä saatavilla. Tutkimustehtävä ja lähdeaineisto Tässä tutkimuksessa paneudutaan Palvelevan puhelimen perustamiseen, sitä edeltäviin vaiheisiin sekä toiminnasta saatuihin ensimmäisiin kokemuksiin. Tarkoitus on selvittää, minkälaiset vaiheet ja tarpeet johtivat työmuodon perustamiseen ja mitä ulkonaisia edellytyksiä tarvittiin. Edelleen selvitetään, mistä perustajat saivat vaikutteita ja mikä osuus oli ulkomaisilla malleilla. Hankkeen eteneminen seurakuntien hallintoelimissä ja sen liittyminen seurakuntien ja koko kirkon toimintaan ovat myös tutkimuksen kohteina. Vielä selvitetään, kuinka paljon puheluja tuli toiminnan alkuvaiheessa ja mitä aiheita niissä käsiteltiin sekä miten Palvelevan puhelimen toimintaperiaatteet muotoutuivat. Perustamista edeltävältä ajalta on otettu tutkimuksen kohteiksi joitakin Helsingin seurakuntien sielunhoitotyön kehittämiseen liittyviä uusia kokeiluja, kuten Vanhankirkon seurakunnan maallikko- 13

14 palvelu, Töölön seurakunnan keskustelupalvelu ja Meilahden seurakunnan neuvottelupalvelu. Palvelevan puhelimen varsinaisena edeltäjänä pidetään Helsingin Yliopiston ruotsinkielisen osakunnan Nylands Nationin vuonna 1959 aloittamaa hätäpuhelinpäivystystä, jolle ylioppilaat antoivat nimen Trösten. Palvelevaa puhelinta kehitettiin voimakkaasti ensimmäisinä toimintavuosina. Toimintakäytännöt eivät tulleet kertaheitolla valmiiksi. Kun kokemuksia karttui, heräsi tarve löytää entistä parempia tapoja päivystystoiminnan organisointiin, käytännön järjestelyihin ja päivystäjien koulutukseen. Tässä tutkimuksessa seurataan myös toiminnan kehittymistä, materiaalin runsauden takia kuitenkin ainoastaan vajaat kaksi vuotta. Toimintaperiaatteiden muotoutumista seurataan hiukan pitempään. Tutkimus rajoittuu Helsingin Palvelevaan puhelimeen, vaikka tutkimusaikana toimintaa käynnistettiin jo muillakin paikkakunnilla. Tutkimusmenetelmänä on historiallinen menetelmä. Tutkimusaineistoa on kerätty eri arkistoista. Helsingin seurakuntayhtymän keskusarkistossa ovat ne eri hallintoelinten pöytäkirjat, joista löytyvät Palvelevan puhelimen syntymiseen ja kehittämiseen liittyvät päätökset. Silloisen diakoniajohtajan henkilökohtaiset työpäiväkirjat ja Palvelevan puhelimen ensimmäiset raporttikirjat on myös talletettu kyseessä olevaan arkistoon. Toimintakertomukset ja vuosittaiset tilastoyhteenvedot ovat Pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen arkistossa, jossa on myös kansainväliseen yhteydenpitoon liittyvää materiaalia sekä tallella pysyneitä käsin kirjoitettuja muistiinpanoja. Trösten -hätäpuhelinpäivystyksen vaiheista kertovat asiakirjat ovat Helsingin yliopiston kirjastossa osakuntien arkistoissa sekä Helsingin seurakuntayhtymän ja kirkkohallituksen arkistoissa. Sekä Nylands Nationin Trösten -palvelusta että Palvelevasta puhelimesta on ollut lehtikirjoituksia sekä kirkollisissa lehdissä että päivä- ja aikakauslehdissä. Jo perustamisvaiheessa nämä uudet työmuodot saivat runsaasti julkisuutta ja huomiota. Palvelevan puhelimen arkistoon on talletettu useita lehtileikkeitä, mutta kaikissa niissä ei valitettavasti ole merkintää lehdestä tai sen numerosta. Kaikkien puuttuvien tietojen selvittäminen lehtiä umpimähkään selailemalla tai mirkofilmejä kelaamalla ei ole ollut mahdollista kohtuullisissa aikarajoissa. Tästä syystä muutamat lähdeviitteet ovat näiltä osin puutteellisia. Muutenkin lehtikirjoitusten kartoitus on jouduttu jättämään valitettavan vähälle, niin mielenkiintoista kuin se olisikin. Lähteiden etsimisen kannalta on vielä mainittava, että tällä hetkellä on vielä elossa henkilöitä, jotka ovat olleet eri tavoin mukana toimintojen alkuvaiheissa. Heitä haastattelemalla on löytynyt lisämateriaalia. 14

15 2. Palvelevan puhelimen syntyyn johtaneet vaiheet 2.1. Sielunhoitopalvelut Helsingin seurakunnissa Helsingin pappien veljespiiri käsitteli kokouksessaan helsinkiläisten sielunhoidollisen avun tarvetta. Kokouksessa käytyä keskustelua selostettiin Helsingin Kirkkosanomissa. Artikkelin mukaan kokouksessa päätettiin yksimielisesti ryhtyä toimenpiteisiin, jotta henkilökohtainen sielunhoitotyö seurakunnissa tehostuisi. Muiden muassa tehtiin aloite yleisen sielunhoidollisen neuvonta-aseman perustamisesta. Artikkelissa todettiin, että myös yksityiset seurakunnat tulisivat tehostamaan toimintaansa tässä suhteessa. 1 Myös Kotimaa-lehdessä kerrottiin veljespiirin kokouksesta. Lehti otsikoi uutisensa sanoilla Sielunhoidollinen neuvontaasema Helsinkiin ja kertoi, että kokouksen teemana oli He eivät tiedä, kenen luo mennä Helsingin sielunhoitotyön ongelmia. Alustuksia pitivät rovasti Heimer Virkkunen 2 ja maisteri Kerttu Salmela 3. Veljespiiri asetti toimikunnan, jolle annettiin tehtäväksi saattaa kokouksen toivomukset Helsingin seurakuntatyön johdolle. Toimikuntaan tulivat Virkkunen ja Salmela sekä rovasti Erkki Salonen 4 ja kirkkoherra Niilo Syvänne 5. 6 Pappien veljespiirin aloite lähetettiin Helsingin seurakuntien kirkkoherrainkokoukseen, jossa sitä käsiteltiin Kokouksessa päätettiin asettaa komitea tutkimaan ja valmistelemaan asiaa sekä tekemään siitä ehdotus. Komiteaan valittiin jäseniksi rovasti Heimer Virkkunen, maisteri Kerttu Salmela, pastori Veikko Vanha-Perttula 7 ja rovasti Lauri Helle 8. Komitean asettamisesta päätettiin antaa 1 HKS 2/ He eivät tiedä kenen luo mennä. 2 Heimer Virkkunen toimi Keski-Helsingin seurakunnan kappalaisena (vuodesta 1956 Vanhankirkon seurakunta). Vihonen 1995, Kerttu Salmela toimi Paavalin seurakunnan naistyönjohtajana. Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974, Nimessä saattaa olla virhe. Kirkon matrikkelit vuosilta 1953 ja1963 eivät tunne tämän nimistä pappia. Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli 1953, 474; Suomen ev.-lut. kirkon matrikkeli 1963, Niilo Syvänne toimi sairaalapappina Helsingissä. Hän oli toiminut kirkkoherrana Tuupovaaran seurakunnassa vuosina Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974, Kmaa 20/ Sielunhoidollinen neuvonta-asema Helsinkiin. 7 Veikko Vanha-Perttula toimi Töölön seurakunnassa kirkkoherran apulaisena. Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974, Lauri Helle toimi Käpylän kirkkoherrana. Suomen ev.-lut. kirkon matrikkeli 1963,

16 ilmoitus kirkkohallintokunnalle. 9 Kirkkoherrainkokouksen puheenjohtaja Lauri Apajalahti 10 esitti pidetyssä kokouksessa, että komiteaan olisi syytä valita jäseneksi myös joku psykiatri. Kokous päätti antaa komitealle tehtäväksi täydentää itseään sopivaksi katsomallaan psykiatrilla. 11 Mistään asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, tehtiinkö näin ja kuka tuo mahdollinen psykiatri oli. Kirkkoherrainkokouksen asettama komitea sai virallisen aseman, kun kirkkohallintokunta asetti sen kokouksessaan Komitea piti viisi kokousta. Niistä ei ole löytynyt pöytäkirjoja. Komitean esityksiä selostetaan kirkkoherrainkokouksen pöytäkirjassa Komitean mukaan jokaisella papilla pitäisi olla, mikäli mahdollista, määrätty vastaanottoaika sielunhoidollisia keskusteluja varten, ja tästä ajasta olisi tiedotettava seurakuntalaisille sopivalla tavalla. Kussakin seurakunnassa tulisi olla kirkon ja kirkkoherranviraston yhteydessä ilmoitustaulu, jossa ilmoitettaisiin seurakunnan työntekijöiden nimet, osoitteet ja puhelinnumerot. Viikkojumalanpalvelusten yhteydessä pitäisi seurakuntalaisilla olla mahdollisuus keskustella papin kanssa. Komitea kiinnitti erityistä huomiota papiston veljespiirin esitykseen sielunhoidollisen keskuksen aikaansaamiseksi Helsinkiin ja suositteli sen toteuttamista. Komitean esityksistä käytiin kirkkoherrainkokouksessa keskustelu, jossa tuli esille monia näkemyksiä ja ajatuksia. Kirkkoherrojen mukaan sielunhoito on ennen kaikkea seurakuntien asia. Jos pääkaupunkiin perustettaisiin erityinen sielunhoidollinen keskus, olisi tarjolla se vaara, että seurakunnan jäsenet ohjattaisiin seurakunnasta pois jonnekin ulkopuolelle. Toisaalta seurakunnan työntekijät saattaisivat tuudittautua siihen ajatukseen, että sielunhoidollinen keskus hoitaa sielut, eikä niitä tarvitse hoitaa seurakunnassa. Kokouksen osanottajien mielestä kirkkoherranvirastojen luonne oli muuttumassa siihen suuntaan, että järjestetyn ja tehostetun sielunhoidon liittäminen niiden yhteyteen olisi mahdollista. Elämän virta kulki kirkkoherranvirastojen kautta. Kirkkoherrat pitivät vakavana epäkohtana syntynyttä käsitystä, että papeilla ei ole enää aikaa ihmisille. Tästä syystä kannatettiin komitean ehdotusta, että sopiviin paikkoihin kiinnitettäisiin ilmoitustauluja, joissa olisi pappien ja muidenkin työntekijöiden nimet, osoitteet ja se aika, jolloin 9 HKA HA TA/Cf , Lauri Apajalahti toimi Kallion kirkkoherrana. Suomen ev.-lut. kirkon matrikkeli 1963, HKA HA TA/Cf , HKA HA TA/Ca ,

17 he ovat tavattavissa. Kodeissa käynneille olisi pyrittävä antamaan entistä huomattavampi sija sielunhoitotyössä. 13 Kokous ei asettunut kannattamaan komitean esitystä sielunhoidollisen keskuksen perustamisesta. Sen sijaan muita komitean ehdotuksia päätettiin puoltaa. Kirkkoherranvirastoihin olisi järjestettävä niin sanottu hiljainen huone, jossa kenellä tahansa olisi tilaisuus keskustella sielunhoitajan kanssa kahden kesken. Virastossa pitäisi olla kaikkina päivinä niin paljon palvelusvuorossa olevia pappeja, että ihmisten vastaanotto ja heille tarpeellisen ajan antaminen olisi mahdollista. Kodeissa käynteihin, erityisesti rippikoulujen aikana oppilaiden kodeissa, olisi kiinnitettävä huomiota. Kirkkoherrat eivät kannattaneet ilmoitustaulujen kiinnittämistä kirkkojen eteisiin, mutta sen sijaan kyllä kirkkoherranvirastojen ja seurakuntahuoneistojen yhteyteen. Näistä kirkkoherrojen kokouksen päätöksistä päätettiin ilmoittaa myös Helsingin Pappien Veljespiirin toimikunnalle. 14 Yksityisen sielunhoidon tehostamisen tarpeeseen kiinnitti huomiota myös Helsingin seurakuntayhtymän tiedotussihteeri Erkki Kario, jonka lähettämää kirjettä käsiteltiin kirkkoherrojen kokouksessa Keskustelun jälkeen päätettiin, että kunkin seurakunnan papisto järjestää asian keskuudessaan ja tulokset esitetään seuraavassa kokouksessa. 15 Kevään 1957 aikana pidettyjen kokousten pöytäkirjoissa ei kuitenkaan mainita asiasta mitään. 16 Kirkkoherrojen kokouksen pöytäkirjoista ei muutenkaan käy ilmi, minkälaisiin toimenpiteisiin seurakunnissa mahdollisesti ryhdyttiin sielunhoidon tehostamiseksi. Voitto Huotari kertoo Helsingin seurakuntayhtymän 75-vuotisjuhlakirjassa Kehityksen kärjessä usein vähän jäljessä, että Helsingin Kirkkosanomissa julkaistiin vuonna 1957 kaikkien pappien ja naisteologien osalta ne ajat, jolloin he olivat tavattavissa muun muassa sielunhoidollisia keskusteluja varten, samoin kuin seurakuntien järjestämien sielunhoitovastaanottojen ajat. Sielunhoitopalvelujen tarjontaa pyrittiin näin tehostamaan. 17 Yksityiskohtaisempia tietoja asiasta löytynee seurakuntien omista dokumenteista ja julkaisuista. Seurakunnissa ilmeisesti uskottiin, että kunhan tietoja työntekijöiden tavattavissa olemisesta vain pidetään riittävästi esillä, ihmiset kyllä hakeutuvat vastaanotoille, ja sielunhoitotoiminta lisääntyy. Voisi kuitenkin kuvitella, että vielä 1950-luvulla kirkon kynnystä pidettiin kor- 13 HKA HA TA/Cf , HKA HA TA/Cf , HKA HA TA/Cf , HKA HA TA/Cf , 5.4., 9.4., ja Huotari 1980a,

18 keana, ja pappien tai muiden viranhaltijoiden puheille hakeutuminen ei ollut kovin helppoa. Vanhankirkon seurakunnan lehtori Raili Vihonen kirjoitti eläkkeelle jäätyään kolme historiikkia Helsingin seurakuntaelämästä. Ensimmäinen niistä Vanhankirkon Seurakunta ilmestyi vuonna Seuraavaksi ilmestyi Meilahden seurakunta vuonna 1992 ja viimeiseksi rovasti Heimer Virkkusen elämästä ja työstä kertova teos Heimer Virkkunen Nuorisorovasti vuonna Kaikissa näissä kerrotaan myös kyseisten seurakuntien sielunhoitotyöstä sekä tutkimuksen kohteena olevasta Palvelevasta puhelimesta ja siitä toimintaympäristöstä, jossa se syntyi. Vanhankirkon seurakunta Vanhankirkon seurakunta sijaitsi Helsingin keskustassa, ja sen alueella oli paljon erilaisia työpaikkoja, liikkeitä, toimistoja, tehdaslaitoksia ja virastoja. Niiden työntekijöistä vain harvat asuivat seurakunnan alueella. Seurakunnassa ruvettiinkin puhumaan päivä- ja yöväestöistä, joiden erilaisia tarpeita seurakunta koetti ottaa huomioon. Raili Vihonen nimitti seurakuntaa cityseurakunnaksi. Virikkeitä sellaisen toimintaan saatiin ulkomailta, jossa oli esimerkkejä suurkaupunkien autioituvista keskustaseurakunnista. Tällaiset seurakunnat suunnittelivat uudenlaisia työmuotoja erityisesti päiväväestönsä tarpeisiin. Yksi esimerkki näistä oli Lontoossa The Samaritans -puhelinpalveluun keskittyvä seurakunta. 18 Vanhankirkon seurakunnan kirkkoherra Heimer Virkkunen piti sielunhoitotyötä hyvin tärkeänä ja paneutui siihen erityisen perusteellisesti. Hän piti Vanhankirkon sakastissa sielunhoidollista vastaanottoa maanantai-iltaisin vuosien ajan. 19 Raili Vihonen muisti hänen kertoneen, että kolmannes hänen asiakkaistaan oli maaseudulta, siis muita kuin oman seurakunnan jäseniä. 20 Kuten edellä on kerrottu, Virkkunen julkaisi vuonna 1953 kirjan Henkilökohtainen sielunhoito. Helsingissä pidettiin 1950-luvun puolivälissä evankelioivia suurkokouksia, joissa oli ulkomaalaisia puhujavieraita. Vuonna 1954 tällaisessa kokouksessa vieraili amerikkalainen evankelista Tommy Hicks ja vuonna 1955 Billy Graham. 21 Kokousten sielunhoitotehtäviin koulutettiin myös maallikoita. Raili Vihosen mukaan Heimer Virkkunen teki Tommy Hicksin kokouksia varten oppikirjastaan Sielunhoitoavus- 18 Vihonen 1987, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1956, 23; Vihonen 1987, Vihonen 1987, Huotari 1980a,

19 tajan opas -nimisen lyhyemmän version. 22 Virkkunen sanoo kirjansa esipuheessa, että niiden lisäksi, joiden varsinaisena elämäntyönä on sielunhoitajan kutsumus, tarvitaan rajaton määrä valveutuneita kristittyjä maallikoita, jotka tarpeellista koulutusta saatuaan voivat toimia eräänlaisina sielunhoitoavustajina lähimmäistensä parhaaksi. 23 Kyseinen teos on kuitenkin ilmestynyt vasta vuonna 1956, 24 joten nimenomaan näitä tilaisuuksia varten se ei voi olla tehty, tai sitten Huotarin artikkelissa on virheellinen vuosiluku. Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomuksessa vuodelta 1956 kerrotaan maallikoille järjestetystä sielunhoidon opetussarjasta. 25 Huhtikuussa 1957 seurakunnassa aloitettiin maallikoiden ylläpitämä sielunhoitopalvelu, niin sanottu maallikkopalvelu. Noin kymmenen maallikkoa päivysti kirkkoherranvirastossa iltaisin klo ja vastasi puhelimeen. 26 Viraston puhelinnumeroon voi soittaa nimettömänä. Päivystävät maallikot kokoontuivat määräajoin pohtimaan toiminnassa esille tulevia ongelmia. Vuoden 1958 toimintakertomuksen mukaan palveluun tuli kyseisenä vuotena 280 soittoa. 27 Vuodesta 1961 alkaen palvelusta käytettiin nimitystä sielunhoitopalvelu tai sielunhoidollinen puhelinpalvelu. 28 Raili Vihonen nimitti tätä palvelua Palvelevan puhelimen erääksi alkuyritykseksi. Hän totesi myös, että kaikki sielunhoitoa enentävät hankkeet olivat rovasti Virkkuselle mieluisia, oli sitten kysymys maallikoiden tai työntekijöiden toiminnasta. 29 Vanhankirkon seurakunnassa oli piispantarkastus Sunnuntaina pidettiin kirkossa yleinen tarkastus, jossa käsiteltiin laajasti myös seurakunnan sielunhoitopalveluita. Piispantarkastuskertomuksen mukaan piispa Martti Simojoki osoitti tuntevansa kirkkoherra Virkkusen ansiot sekä sielunhoitajana että aihetta koskevan oppikirjan tekijänä. Hän pyysi lisää tietoa sielunhoidosta seurakunnassa ja erityisesti puhelinpalvelusta. Toimintamuodosta kertoi maisteri Raili Vihonen. Hänen selostuksensa mukaan soittojen määrä riippui vuodenajasta, mainostuksesta ja erilaisista muista seikoista. Joskus ei tule lainkaan soittoja, joskus viisikin samana iltana. Päivystävä maallikkopalvelun jäsen koettaa joko itse vastata puheluun tai ottaa yhteyttä siihen pappiin tai työntekijään, joka sillä 22 Vihonen 1995, Virkkunen 1956, Virkkunen Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1956, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1957, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1958, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1961, 5, Vihonen 1995,

20 hetkellä on virastossa. Tarvittaessa soittaja voidaan ohjata perheasiain neuvottelukeskukseen. Piispa Simojoki ilmaisi omana kantanaan, että Helsingissä pitäisi olla yksi puhelinnumero, johon voisi soittaa silloin, kun haluaisi yhteyden sielunhoitajaan. Siinä pitäisi olla päivystys yötä päivää. Numero pitäisi tehdä hyvin tunnetuksi. Puhelinluettelon etusivulle pitäisi panna siitä ilmoitus. Piispa halusi jättää asian evankelioimiskomitean mietittäväksi uskoen, että kirkkoherra Virkkunen haluaa viedä sitä eteenpäin. 30 Piispantarkastuskertomusta käsiteltiin Vanhankirkon seurakunnan kirkkoneuvostonkokouksessa Kokouksessa keskusteltiin myös kysymyksestä, pitäisikö sielunhoitoa varten saada vakituinen puhelinnumero. Todettiin, että asia koskee koko Helsinkiä ja päätettiin tiedustella Diakoniakeskukselta asian järjestämismahdollisuuksia. 31 Vanhankirkon seurakunnan sielunhoidollisen puhelinpalvelun päättymisestä ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1963 toimintakertomuksessa lueteltiin vielä sielunhoitopalvelun puhelinpäivystäjien nimet. 32 Vuoden 1964 toimintakertomuksessa ilmoitettiin pappien ja naisteologien päivystysajat henkilökohtaista keskustelua varten ja mainittiin, että heihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse soittamalla numeroon klo Kyseisessä kirkkoherranviraston numerossa eivät siis enää päivystäneet maallikot, vaan teologit. Raili Vihonen kertoi, että Palvelevan puhelimen aloitettua toimintansa syksyllä 1964 maallikkopalvelun numeroon tulevat soitot lakkasivat vähitellen kokonaan. 34 Myös seurakuntien työntekijöiden sielunhoidolliset iltavastaanotot loppuivat Vihosen mukaan sen jälkeen, kun Palveleva puhelin oli tullut tunnetuksi. 35 Vuosien aikana seurakunnassa toimi kirjepalveluryhmä, jonka muodosti joukko seurakuntakoulun sielunhoitokurssin käyneitä maallikoita. He kokoontuivat viikoittain neuvottelemaan saapuneista kirjeistä ja vastaamaan niihin. Palvelusta tiedotettiin Helsingin Sanomissa ja Vanha kirkko -lehdessä. Ryhmä sai enimmillään noin 100 kirjettä vuodessa. 36 Ryhmän jäsenten nimet lueteltiin seurakunnan toimintakertomuksessa ensimmäisen kerran vuonna Puhelinpalvelun päättymisen jälkeen seurakunnassa löydettiin siis uusi sielunhoidon muoto, jossa maallikot voivat olla palvelemassa. 30 VSRKA HA II Cd 2, VSRKA HA II Cb , Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1963, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1964, 18, Vihonen 1987, Vihonen 1987, 17; Vihonen 1995, Vihonen 1987, Vanhankirkon seurakunnan toimintakertomus 1965,

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto 12.1.2011 klo 18.30 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30.

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. HAUHON SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO KOKOUSKUTSU/ASIALISTA Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Seurakunnan

Lisätiedot

Viranomainen UURAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2012 Kirkkoneuvosto 13.11.2012 Sivu 69

Viranomainen UURAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2012 Kirkkoneuvosto 13.11.2012 Sivu 69 PÖYTÄKIRJA 13/2012 Kirkkoneuvosto 13.11.2012 Sivu 69 Kokousaika Ti 13.11.2012 klo 17.00 19.50 Kokouspaikka Kirkkoherranvirasto, Multiantie 3, 41230 Uurainen Saapuvilla olleet jäsenet Heinola Antti, kirkkoherra,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Kirkkoneuvosto 17.4.2012. Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Kirkkoneuvosto 17.4.2012. Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen Aika 17.4.2012 klo 17.30 18.30 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Heikki Haapala jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lintumäki Aki varajäsen Pihkala Isto jäsen

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 3 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 3 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 2.3.2016 1 Kokousaika Keskiviikko 2.3.2016, klo 16.30 17.30 (virkaan liittyvät haastattelu klo 11.00 16.30) Kokouspaikka Perheasiain neuvottelukeskus, Rauhankatu 14, 3. krs, Hämeenlinna Läsnä Heiskanen

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 Kirkkoneuvosto 6.5.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 Kirkkoneuvosto 6.5.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 6.5.2014 klo 17.30-17.50 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika: Torstai 25.03.2010 klo 19.30 - (HUOM! AIKA) Paikka: Kokkolan seurakuntakeskuksen Jussintupa, Kustaa Aadolfinkatu 16 (2.krs, taloustoimiston

Lisätiedot

Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO

Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO Hallintoelin Kokouspäivä 6.4.2009 Sivu 1 Paikka ja aika Veikkolan seurakuntatalo 6.4. klo 17.30 19.50 Läsnäolevat jäsenet Posti, Timo pj Erkkilä, Pentti jäsen Haukijärvi, Eino jäsen Leinonen, Anja jäsen

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen. Seurakuntaneuvosto 20.9. klo 18.00- Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen sihteerin valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 5. Pöytäkirjan

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 KOKOUSAIKA 17.2.2015 klo 19 KOKOUSPAIKKA Nurmon seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT LIITE nro 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 22.5.2014 sivu 1 (6) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.5.2014 klo 18.00 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kirkkoneuvosto 1

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kirkkoneuvosto 1 Kirkkoneuvosto 1 Aika Torstaina 14.6.2012 klo 18.30 20.05 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Jäsenet (läsnä = x) x Raija Häkkinen Reijo Koskinen x Pentti Marttinen x Sointu Ojonen Elina Rantalainen x

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu 8 KOKOUSAIKA Tiistai kello 17.30-19.10 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kaapo Björklund, puheenjohtaja Anneli Hintikka Pekka Laakkonen

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 12.3.2015 sivu 1 (5) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 12.3.2015 kello 18.45 20.54 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat:

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 2 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 2 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 16.2.2016 1 Kokousaika Tiistai 16.2.2016, klo 18.00 20.30 Kokouspaikka Perheasiain neuvottelukeskus, Rauhankatu 14, 3. krs, Hämeenlinna Läsnä Heiskanen Kari Kannisto Heli Suoranta Kirsti Syyrakki Sara

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 1/5 KIRKKOVALTUUSTO

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 1/5 KIRKKOVALTUUSTO ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 1/5 KOKOUSAIKA 24.9.2014 klo 18-18.45 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalo, alasali Lipsanen Eila puheenjohtaja Kuivalainen Eila varapuheenjohtaja Hassinen Arja Puhakka

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Kokousaika: ma 16.3.2015 klo 18 (yhteinen kahvihetki klo 17.30 alkaen) Paikka: Vuosaaren kirkon Taivaanranta-sali, Satamasaarentie 7 Läsnä: Jussi Mäkelä, puheenjohtaja

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello KOKOUSAIKA Tiistai 14.12.20010 kello 18.00-19.47 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Irja Alho Liisa Hiltunen Väinö Hintikka Matti Honkavaara Tuomo Kuokkanen Pekka

Lisätiedot

KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015. Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs)

KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015. Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs) KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015 Aika: ti 24.2.2015 klo 16 18.25 Paikka: Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs) Läsnä: Erkkola Kari puheenjohtaja, 14-25 ajan,

Lisätiedot

Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Aso Janne, Langh-Lagerlöf Laura, Uotila Marjo, Lehmus Lauri, Tähkämaa

Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Aso Janne, Langh-Lagerlöf Laura, Uotila Marjo, Lehmus Lauri, Tähkämaa PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.30 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Koho Matti Janne Ason vara Hilakari Laura Huoponen Kirsi Kanervavuori Mirjo, yhteisen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7

Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7 SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Hietakallionkatu 7, PL 5 53851 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126513, FAX 05 6126506 Aika Tiistai 17.2.2009 klo 17.00 18.00 Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16.

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16. Seurakuntaneuvosto I/2016 Ke 20.1.2016 klo 18 Seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Niemelä Heikki puheenjohtaja x Hautala Jaana jäsen - Isolankila Oiva jäsen x Kivistö Irja jäsen x Luoto Eeva-Liisa jäsen x

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013 46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) Aika Keskiviikko 23.2.2011 klo 18.30 19.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta Jutila

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 18.16 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 1 5 Ainali

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 12.04.2016, klo 17.45-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 48 KOKOUKSEN AVAUS 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

-nimenhuuto -poissaolojen hyväksyminen -hyväksytyt varajäsenet 121 Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

-nimenhuuto -poissaolojen hyväksyminen -hyväksytyt varajäsenet 121 Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NIVALAN SEURAKUNTA Kokouspöytäkirja 11/2012 Kirkkoneuvosto 1 (15) KOKOUSAIKA Maanantaina 15.10.2012 klo 18.00-20.30 (Kahvitus klo 17:45 alkaen) KOKOUSPAIKKA Seurakuntakoti, viraston kokoushuone SAAPUVILLA

Lisätiedot

Asiat: Liitteet: 1/ 82, 1-2/ 83, 1/ 84, 1-5/ 86, 1/ 87.

Asiat: Liitteet: 1/ 82, 1-2/ 83, 1/ 84, 1-5/ 86, 1/ 87. 107 Aika: 15.10.2015 klo 18.15-19.25 Paikka: Pappila Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kankainen Markku Kesola Anneli Luukas Mari-Anne Sorva Valto

Lisätiedot

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51 Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51 Aika tiistaina 27.4.2016 kello 16.00 17.00 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja Eeva Arja jäsen Husso Leena jäsen Kytölä

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 26.5.2010 klo 18.00- Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

Aika 01.12.2014 klo 17:30-18:20 Käpylän kirkko, Metsolantie 14, seurakuntasali

Aika 01.12.2014 klo 17:30-18:20 Käpylän kirkko, Metsolantie 14, seurakuntasali Oulunkylän seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika 01.12.2014 klo 17:30-18:20 Paikka Käpylän kirkko, Metsolantie 14, seurakuntasali Saapuvilla olleet jäsenet Ulla Kosonen, puheenjohtaja Raimo Anttila

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 7/2016 Seurakuntaneuvosto 22.9.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.9.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, kerhohuone 1 Kustaantie

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2014 Maakunnallinen nuorisovaltuusto. Kainuun liitto, Kokoushuone Kanerva 2. kerros, Kauppakatu 1, Kajaani

KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2014 Maakunnallinen nuorisovaltuusto. Kainuun liitto, Kokoushuone Kanerva 2. kerros, Kauppakatu 1, Kajaani AIKA 19.5.2014 klo 10:00 PAIKKA Kainuun liitto, Kokoushuone Kanerva 2. kerros, Kauppakatu 1, Kajaani KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Läsnäolijoiden toteaminen 4 3 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika: Torstai 7.3.2013 kello 17.00 - Paikka: Kokkolan seurakuntakeskus Jussintupa 2. kerros, käytävän päässä. Kustaa Aadolfinkatu 16

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(6) Seurakuntaneuvosto

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(6) Seurakuntaneuvosto ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 3/2015 Aika ja paikka Ke 15.4.2015 klo 19.00-20.24, Korian seurakuntasali, Alakouluntie 23 Tutustumis- ja suunnitteluilta sekä kahvit

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015 NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) ASIALISTA 1/2015 Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 3 Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen sihteerin

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KIRKKONEUVOSTO 28.1.2015

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KIRKKONEUVOSTO 28.1.2015 ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KOKOUSAIKA 28.1.2015 klo 17 18.50 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon alasali JÄSENET Tolonen Mikko kirkkoherra, puheenjohtaja Puhakka Ulla Maija, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Liisa Ilonen-Teivonen jäsen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen jäsen

Liisa Ilonen-Teivonen jäsen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen jäsen Kokousaika keskiviikko 6.5.2015 klo 18-20.15 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen

Lisätiedot

Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto III/2015 Ti klo 18 Seurakuntakoti

Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto III/2015 Ti klo 18 Seurakuntakoti Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto III/2015 Ti 7.4.2015 klo 18 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 8/ (5) Esityslista. Aika Keskiviikko klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Seurakuntakeskus, Arkki

KIRKKONEUVOSTO 8/ (5) Esityslista. Aika Keskiviikko klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Seurakuntakeskus, Arkki KIRKKONEUVOSTO 8/2016 1 (5) Aika Keskiviikko 30.11.2016 klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Paikka Seurakuntakeskus, Arkki KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6. kappalainen, sihteeri Samuel Mäkinen pj. kohdat 1-6

Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6. kappalainen, sihteeri Samuel Mäkinen pj. kohdat 1-6 Sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAPPELINEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 1/2015 Aika: tiistai 17.2.2015 klo 17.30-19.06 Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6 OSALLISTUJAT: Päätöksentekijät:

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/2013 28.01.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/2013 28.01.2013 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuusto 28.01.2013 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Kirkkoneuvosto Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Kirkkoneuvosto Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 11.2.2014 klo 17.30-18.30 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.47 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 31, poistui

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 2/2015 Kirkkovaltuusto 18.5.2015. maanantaina 18. päivänä toukokuuta 2015 klo 19.00 alkaen tarjoilua 18.30 19.

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 2/2015 Kirkkovaltuusto 18.5.2015. maanantaina 18. päivänä toukokuuta 2015 klo 19.00 alkaen tarjoilua 18.30 19. 18.5.2015 20 KOKOUSKUTSU KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA maanantaina 18. päivänä toukokuuta 2015 klo 19.00 alkaen tarjoilua 18.30 19.00 KYRÖNNIEMI, PAPPILA JÄSENET Aho-Repo Päivi Haataja Markku Honkanen Viljo

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/ 1 1 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuusto 16.1.2017 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2016 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.39 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 76, poistui

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 21.10.2014 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 21.10.2014 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 21.10.2014 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 27.10.2014-28.11.2014 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tukiainen kertoi Kiitossitsien ja Kevätkauden päättäjäisten järjestettävän Kaivohuoneella.

Puheenjohtaja Tukiainen kertoi Kiitossitsien ja Kevätkauden päättäjäisten järjestettävän Kaivohuoneella. PYKÄLÄ RY Opintovaliokunnan kokous 3/2015 AIKA: 15.4.2015 klo 19.00 PAIKKA: LÄSNÄ: Pykälän ry:n toimisto Mannerheimintie 3 B, 5.kerros Asta Tukiainen, puheenjohtaja Laura Linnove, varapuheenjohtaja Tiia

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika maanantai 4.3.2013 klo 17.30 Paikka Mikaelinkirkon takkahuone, Emännänpolku 1. Läsnä Häkkänen Martti, puh. johtaja Ihalainen Hannu

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: Seurakuntaneuvosto 80

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: Seurakuntaneuvosto 80 KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: 80 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Paikka: Tiistaina 22.12.2015 klo 16.30 kahvit, klo 17 kokous Kokouksen jälkeen joulupakettien jako. Kaarinan kirkko, Voudinkatu

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Asialista Kauppalankatu 1, 53300 Lappeenranta P. 040 3126 400, 040 3126 401 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Maanantai 14.11.2016 klo 17.30 18.23 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

Lisätiedot

jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Aika: 28.1.2016 klo 18.15 20.00 Paikka: Pappila Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kankainen Markku Kesola Anneli Luukas Maria-Anne Sorva Valto Vaasvainio

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen Kokousaika torstai 27.10.2016 klo 18-19.25 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 11.11.2015 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 11.11.2015 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 11.11.2015 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 16.11.2015-17.12.2015 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 1/2013

SEURAKUNTANEUVOSTO 1/2013 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 1/2013 Kokousaika 5.2.2013 klo 18.00 20.15 Kokouspaikka Seurakuntatalo, Iso Kylätie 1 Läsnä: Tuomas Alaterä (poistui :n 12 aikana klo 20.05)

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO 1/2015 Sivu 1 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 17-18.35 Paikka: Virastotalon kokoushuone Läsnä: Kari Mantere, pj Matti Antila Eija Harmanen Henry Hautala Heli Kurikka Heikki Lintala Maija-Liisa

Lisätiedot

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007 Lapinjärventie 24 a 07800 Lapinjärvi (019) 530 720 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 3/2007 Aika: Torstaina 10.5.2007 kello 18.00 19.10 Paikka: Virastotalo, Lapinjärventie 24 A ASIALISTA 39 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

ASKOLAN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 1/2017

ASKOLAN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 1/2017 K U U L U T U S Askolan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 26.01.2017 klo 18.00 seurakuntakodilla Askolantie 23 Kokouksen asialista on nähtävillä 20. - 26.1.2017 ja pöytäkirja 27.1. 13.2.2017

Lisätiedot

UURAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2012 Kirkkoneuvosto Sivu 54

UURAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2012 Kirkkoneuvosto Sivu 54 ESITYSLISTA PÖYTÄKIRJA 10/2012 Kirkkoneuvosto 1.8.2012 Sivu 54 Kokousaika 1.8.2012 klo 17.30-19.30 Kokouspaikka Kirkkoherranvirasto, Multiantie 3, 41230 Uurainen Saapuvilla olleet jäsenet Heinola Antti,

Lisätiedot