Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Peruspalvelukeskus Oiva Liikelaitoksen kunnat: Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Peruspalvelukeskus Oiva Liikelaitoksen kunnat: Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki"

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Peruspalvelukeskus Oiva Liikelaitoksen kunnat: Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sosiaaliasiamies Ritva Liukonen Julkaisija Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso Lahden toimipiste Porvoon toimipiste Saimaankatu 11, 3. krs, Mannerheiminkatu 20 C Lahti Porvoo

2 Sisällys SAATTEEKSI ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA VERSOSSA YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN LUKUMÄÄRÄT AIHEALUEET YHTEYDENOTTOJEN SISÄLTÖ SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMENPITEET KUNTAKOHTAINEN OSUUS YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN KANTELUT, MUUTOKSENHAUT JA MUISTUTUKSET KUNTAKYSELYN TULOKSET ASIKKALA HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ PADASJOKI POHDINTAA ASIAKKAAN ASEMASTA TOIMEENTULOTUKI VAMMAISPALVELUT PERHEASIAT JA LASTENSUOJELU LOPUKSI...21 LÄHTEET

3 Saatteeksi Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna 2001 velvoittaen kuntia nimeämään sosiaaliasiamiehen. Sosiaaliasiamiehen tehtävät jakaantuvat kuntalaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä sosiaalitoimessa asioivien oikeuksien ja aseman yleiseen edistämiseen. Tässä kunnanhallitukselle annettavassa sosiaaliasiamiesselvityksessä kuvataan sosiaaliasiamiestoimintaa ja asiakasyhteydenottoihin aihetta antaneita tilanteita kaikissa kymmenessä päijäthämäläisessä (Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä) ja neljässä itäuusmaalaisessa (Askola, Myrskylä, Pukkila, Sipoo) kunnassa, jotka kuuluivat Päijät- Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson järjestämän sosiaaliasiamiestoiminnan piiriin. Sen lisäksi tässä raportissa on kuntakohtainen osuus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen kuntien osalta. Oivassa sosiaaliasiamiestoiminta alkoi Verson toteuttamana Tämä on siis toinen Verson tekemä raportointi. Vertailua aikaisempien vuosien tietoihin on tehty maltillisesti. Keskeisiä tietolähteitä raportissa ovat asiakkaiden yhteydenotot, Oivan sosiaalipäälliköltä ja lastensuojelupäälliköltä saatu vastaus kuntakyselyyn sekä valitusviranomaisilta kerätty tilastotieto. Raportin rakenne on sellainen, että luvussa 1 käydään läpi tilastoinnin perusteet ja sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämistapa. Luvussa 2 on kaikkien yhteydenottojen yhteenveto, josta saadaan vertailuaineistoa lukua 3 ajatellen, jossa esitellään Oivaa koskevat tilastot ja myös pienet kuntakohtaiset tarkastelut. Luvussa 4 on muutamia keskeisiä vuoden aikana esiin nousseita kohtia, joita yhteydenottojen nojalla pidän tärkeänä teroittaa mieliin. Luku 5 on loppupohdintaa. Liitteenä on tänä vuonna käytetty kyselylomake kuntien edustajille. Porvoossa Ritva Liukonen sosiaaliasiamies

4 1 ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 1.1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) tuli voimaan vuonna Sen tarkoituksena on taata sosiaalihuollon palveluja tarvitseville kuntalaisille mahdollisimman hyvä palvelu. Laki korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, oikeusturvaa ja oikeutta hyvään kohteluun. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden, kuten lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten asemaan ja oikeuksiin. Asiakaslakia sovelletaan sekä julkiseen että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan palvelusta ja kohtelusta muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen tulee antaa kirjallinen vastaus noin kuukauden kuluessa. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään kunnille velvollisuus nimetä sosiaaliasiamies, jonka tulee olla perehtynyt sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Sosiaaliasiamies on sosiaalihuollosta riippumaton ja puolueeton asiakkaan näkökulmaan huomiota kiinnittävä henkilö, jonka tehtävänä on: - neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta kohtelua koskevan muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamies ei tee palveluja ja etuuksia koskevia päätöksiä eikä hänen ole tarkoitus toimia asiakkaan asiamiehenä tai oikeusavustajana. Sosiaaliasiamies voi toimia sovittelijana ja välittäjänä asiakkaan suostumuksella ja tehtäviin kuuluu asiakkaitten ohjaus ja neuvonta sosiaalihuollon kysymyksissä. Toiminta ei ulotu esim. kansaneläkelaitoksen, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvonnan palveluihin. 1.2 Sosiaaliasiamiestoiminta Versossa Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso on järjestänyt alueelle sosiaaliasiamiestoimintaa alkaen. Sopimus sosiaaliasiamiestoiminnasta tehtiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen kanssa toistaiseksi. Vuoden 2009 alusta lukien sopimuksen tekivät myös Sipoon ja Askolan kunnat. Vuonna 2009 Verson sosiaaliasiamiestoiminnassa oli mukana siis Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä: Artjärvi, Hartola, Nastola, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila sekä Sysmä. Iitin sosiaaliasiamiespalveluiden tuottajana toimi vielä vuoden 2009 aikana Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOCOM. Vuoden 2010 alusta lukien myös Iitti kuuluu Verson 3

5 tuottaman sosiaaliasiamiespalvelun piiriin. Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksesta mukana olivat: Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä sekä Padasjoki. Itsenäisinä kuntina mukana ovat Sipoo ja Askola. Lahdella ja Heinolalla on oma, yhteinen sosiaaliasiamies, joka työskentelee Lahden kaupungilla. Sosiaaliasiamiestyötä teki Versossa vuoden 2009 aikana osa-aikaisesti YTM, VTL Kirsi Kuusinen-James tammikuun 2009 ja lukien sosiaaliasiamiehenä on toiminut VTM Ritva Liukonen. Molemmilla on sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä koskeva kelpoisuus. Sosiaaliasiamiehellä on toimitila Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson Porvoon toimipisteessä. Asiamiestyö jakaantuu asiakaspalveluun sekä tiedotus- ja kehittämistyöhön. Valtaosa asiakasneuvonnasta ja ohjauksesta tapahtuu puhelimitse, mutta tarvittaessa sovitaan tapaaminen tai yhteisneuvottelu. Syksyn 2009 aikana kokeiltiin uutena palvelumuotona päivystyksiä Lahdessa, Sipoossa ja Askolassa kerran kuukaudessa. Tänä aikana ei havaittu tarvetta spontaanista tulla paikalle, mutta sovittu vastaanotto helpotti muuten asiakastapaamisten sopimista. Vajaan vuoden mittainen sosiaaliasiamieskokemus sekä muiden pidempään sosiaaliasiamiestoimintaa harjoittaneiden osaamiskeskusten kokemus on vahvistanut näkemystä siitä, että sosiaalialan osaamiskeskus on erinomainen sosiaaliasiamiestyön taustayhteisö. Osaamiskeskuksessa työskentelevällä asiamiehellä on riittävän ulkopuolinen ja riippumaton asema kuntaan nähden. Asiamies- ja osaamiskeskustoiminta täydentää ja tukee toinen toistaan. Yhteisenä tavoitteena on pyrkimys varmistaa palvelut, jotka vastaavat kansalaisten tarpeisiin. Osaamiskeskus on kehittämismyönteinen ja verkostoitunut työyhteisö ja palautetta on mahdollisuus välittää jatkuvasti sekä koulutukseen että käytännön työhön. Parhaimmillaan sosiaaliasiamiestyö on monipuolista ja monitasoista asiakaspalvelua ja kehittämistyötä, joka ei jää pelkän vuosittaisen sosiaaliasiamiesselvityksen laatimisen varaan. 1.3 Yhteydenottojen tilastointi STM rahoitti Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan asiakastilastoinnin valtakunnallista kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistään paitsi sosiaaliasiamiesten myös potilasasiamiesten tilastointia. Käytetty tiedonkeruulomake on tämän selvityksen liitteenä. Hanke oli kaksivuotinen ja päättyi lokakuussa Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan asiakastilastoinnin perusteita ei ole aiemmin yhteen sovitettu tilastoviranomaisen, Kuntaliiton ja STM:n tiedontarpeisiin. Hankkeen tarkoituksena oli lisäksi selvittää eri vaihtoehtoja siitä, miten tietoteknologian avulla olisi helpointa koota tiedot yhteen valtakunnallisesti. Vähimmäistavoite oli se, että asiamiehet toimittavat kerran vuodessa samansisältöiset ja yhtenäisessä muodossa olevat tilastokoosteet tilastoviranomaiselle. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus hahmottaa myös STM:n, Stakesin ja lääninhallituksen vastuunjakoa valtakunnallisen tiedon kokoamisessa ja arvioinnissa. Sosiaali- että terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman laaja-alaisempi seuranta edellyttää tietoperustan vahvistamista. Tällä asiakastapausten tilastointimallilla 4

6 pyritään siihen, että sosiaaliasiamiesten saamista yhteydenotoista olisi käytettävissä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Myös vuosittaisen raportoinnin, joka on tulossa myös potilasasiamiehille, tulee perustua yhteisesti sovittuun tilastointimalliin. Täysin kiistaton tiedonkeruun tapa tämä ei kuitenkaan ole. Osa asiamiehistä näkee ongelmallisena sen, että sosiaaliasiamiesten tilastoinnista saatava tieto ei ole luonteeltaan objektiivista. Yhteydenottojen tilastointi ei kerro kuin epäonnistumisista, joita palveluissa on tehty. Lisäksi tästäkään ei aina saada täysin luotettavaa kuvaa, sillä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät koskaan saa tietää sosiaaliasiamiehen olemassa olosta tai pääse ottamaan yhteyttä. Tämä asettaa yhteisten tilastojen tulkitsijalle vaateen näiden seikkojen huomioimisesta. Yhteydenottamisen kynnystä tulee myös kaikin tavoin madaltaa ja helpottaa. Yhteydenottomahdollisuudet eivät saa olla pelkästään puhelimitse tai sähköpostin välityksellä tapahtuvia, vaan asiakkaalla on oltava mahdollisuus ottaa yhteyttä ilman tietoyhteiskunnan välineitä. Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella. Asiakastapauksiksi ei kirjata yhteydenottoja: joiden perusteella sosiaaliasiamies ei tee mitään toimenpiteitä sähköpostiyhteydenottoja, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta. 5

7 2 YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN 2.1 Lukumäärät Yhteydenottojen Kunnan asukasluku Vertailuluku lkm. (* Yhteydenottoja/1000as Asikkala ,1 Hollola ,5 Hämeenkoski ,8 Kärkölä ,4 Padasjoki ,3 Artjärvi ,7 Hartola ,6 Myrskylä ,5 Nastola ,7 Orimattila ,9 Pukkila ,5 Sysmä ,9 Sipoo ,6 Askola ,8 Muut (** 4 Yhteensä ,3 (* Asukasluku (** Sisältää 1 yhteydenotto yleisnimikkeellä Aava, 1 Oiva ja 2, joissa kunta ei selvinnyt Määrällisesti yhteydenottoja vuonna 2009 kirjattiin asukaslukuun nähden vaatimaton määrä. Pohtia sopii, miksi yhteydenottoja on suhteellisen vähän, onko kyse hyvästä palvelusta vai tiedon puutteesta. Tiedottamista ja esillä oloa on tarpeen lisätä ja myös vastaanottoja jatkaa. Vertailua muihin alueisiin voi toki tehdä, mutta on otettava huomioon myös alueiden ominaispiirteitä. Isommissa kaupungeissa asiointi on pääsääntöisesti anonyymimpää ja myös valittaminen on siinä mielessä helpompaa. Verson alueella kunnat ovat pienehköjä tai pieniä. Kynnys ottaa yhteyttä voi olla jossain tapauksissa korkea, sillä asiakkaat miettivät yhteydenottojen ja valitusten vaikutuksia asioimiseen jatkossa. Moni soittaakin purkaakseen mielipahaa, muttei sitten ole halukas sen enempää viemään asiaa eteenpäin. Jos katsotaan suhdelukuja, voidaan muutamia kuntia nostaa esiin tarkennusta varten. Asikkalan korkeaa lukua selitti runsas neuvontapuheluiden määrä. Kesällä 2009 suoritetussa Internet-sivujen katselmuksessa kävikin ilmi, että Asikkalan kunnan nettisivuilla oli sosiaaliasiamiehen yhteystiedot näkyvissä heti ensimmäisenä kun asiakas siirtyi palveluvalikosta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on toki neuvoa asiakkaita, mutta mikäli asiakas joutuu turhaan soittamaan neuvojalle, voi se lisätä asiakkaan kokemusta huonosta palvelusta. Tästä syystä pyysin kuntaa siirtämään yhteys- 6

8 tiedot hieman syrjemmälle. Artjärven ja Hämeenkosken osalta voinee todeta, että kunnan väkilukuun nähden jo muutama aktiivinen asiakas nostaa suhdelukua melkoisesti. Muiden osalta arvelen suhdeluvun kuvaavan melko hyvin vuoden 2009 tilannetta. Sipoosta yhteydenottoja on tullut runsaasti ihan suhdelukunsa mukaisesti. Sipoon läheisyys pääkaupunkiseudulle voi selittää yhteydenottokynnyksen mataluutta. Palveluissa on ollut varsinkin toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön osalta asiakkaiden mielestä parantamisen varaa. Sipoo onkin vuonna 2010 saamassa 6 uutta virkaa sosiaalityöhön, mikä korjannee tilannetta huomattavasti. 2.2 Aihealueet Toimeentulotuki % Lastensuojelu 12 9 % Vanhuspalvelut 9 6 % Vammaispalvelut % Kehitysvammahuolto 2 1 % Omaishoidontuki 0 0 Perheasiat % Kotipalvelu 1 1 % Päihdehuolto 2 1 % Lasten päivähoito 0 0 Sosiaalityö 6 4 % Muu palvelu 12 9 % Yhteensä % Sektoreittain ajateltuna toimeentulotukeen liittyneet yhteydenotot ovat olleet pääosassa. Niitä on lähes puolet kaikista yhteydenotoista. Muut isommat alueet ovat vammaispalvelut, lastensuojelu ja perheasiat. Toimeentulotuen yhteydenottojen suuri määrä on varsin yleistä sosiaaliasiamiesten raporteissa. Lisäksi toimeentulotuen hakijoiden lukumäärät ovat laman myötä kasvaneet, eivätkä kaikki kunnat ole ehtineet reagoimaan tilanteeseen riittävän nopeasti. Vammaispalveluun odotettiin ehkä suurempaakin yhteydenottojen määrää juuri tänä vuonna, koska lakiuudistus tuli voimaan Ilmeisesti vammaisjärjestöt ovat kuitenkin hoitaneet edunvalvonta ja tiedotustyötä erinomaisesti, sillä sosiaaliasiamieheen ei tämän enempää ole oltu yhteydessä. Lastensuojeluun ja perheasioihin liittyvät yhteydenotot myös usein kulkevat käsi kädessä. Vaikeissa ero- ja huoltajuuskiista tilanteissa on usein läsnä myös lastensuojelun kysymykset. 7

9 2.3 Yhteydenottojen sisältö Yhteydenottojen lkm Prosenttiosuus Päätökset, sopimukset, % suunnitelmat Palvelun toteuttaminen ja % menettely Käsittelyaika 13 9 % Kohtelu % Tarkastusoikeus ja tiedonsaanti 2 1 % Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 2 1 % Asiakasmaksu 3 2 % Yleinen tiedontarve % Muu syy 2 1 % Henkilökunnan tiedontarve 2 1 % Yhteensä 151 Yhteydenottojen sisältöön liittyen jakaumassa on neljä isompaa aluetta, yleinen tiedontarve, päätökset ja sopimukset sekä palvelun toteuttaminen ja kohtelu. Lisäksi kevätpuolella käsittelyajasta tuli paljon yhteydenottoja yhden kunnan toimeentulotukijonon kasvettua kriittisiin pituuksiin. Asiakasyhteydenottojen jaottelu luokkiin ei ole aina yksiselitteistä vaan useinkin samassa tapauksessa on sekä päätöksiin että kohteluun liittyviä asioita. Lisäksi voi olla vaikea määritellä, liittyykö asiakkaan esiin tuoma epäkohta yksittäisen työntekijän tylyyn kohteluun vai onko kyseessä koko toimipistettä yhdistävä menettelytapa, jonka asiakas on kokenut huonona kohteluna. Määrittelyssä olen pyrkinyt lähtemään mahdollisimman pitkälle asiakkaan esiintuomasta asiasta. Joskus selvittelyn edetessä ilmenee väärinkäsityksiä asiakkaan puolelta tai muita seikkoja, jotka osoittavat työntekijän tarkoituksen olleen oikeansuuntainen. Nämä tilanteet joskus päättyvätkin onnellisesti, mutta usein käy myös niin, ettei asiakas vain halua tai pysty ymmärtämään työntekijöiden päätöksiä tai toimintaa. Jossain määrin tullaan hyvinkin isoihin kysymyksiin sosiaalihuoltojärjestelmän luonteesta. 8

10 2.4 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet Kuunneltu, viesti vastaanotettu % Yleinen neuvonta % Muistutusneuvonta % Muu oikeusturvaneuvonta 2 1 % Välitys, sovittelu % Kirjallinen avustaminen 2 1 % Muu toimenpide 3 2 % Yhteensä % Pitkälti yli puolet sosiaaliasiamiehen toimenpiteistä on luokiteltu yleiseen tai muistutusneuvonta. Tämä kertoo työn luonteesta, joka on ennen kaikkea neuvova. Välitystä, sovittelua ja selvittelyä on tehty 17 % tapauksista ja noin viidenneksessä tapauksista ei ole ollut tehtävissä juurikaan muuta, kuin ottaa viesti vastaan ja kuunnella asiakkaan näkemyksiä. Toimenpiteiden tilastointi ei kerro tehdystä työstä. Yhden kuunneltu, viesti vastaanotettu tilastoinnin taustalla voi olla tuntien puhelinkeskustelut, kymmeniä tekstiviestejä ja sähköposteja sekä muuta lähetettyä materiaalia. Toisaalta merkintä voi sisältää lyhyehkönkin puhelun. Työn sisällön lisäksi voi olla kiinnostavaa tietää miten yhteydenotot tapahtuvat. Suurin osa yhteydenotoista tulee puhelimitse. Useimmiten puhelut ovatkin pitkiä, sillä asiakkaat kertovat tilanteista melko seikkaperäisesti ja ovat usein myös kielteisten tunteiden vallassa. Paljon yhteydenottoja tulee myös sähköpostitse, joista kaikkia ei ole tilastoitukaan. Tilastoidut tapaukset sisältävät muutakin kuin neuvontavastauksen. Sähköpostitse tapahtuva neuvonta vie kuitenkin jonkin verran aikaa, sillä käytettyyn kieleen on syytä kiinnittää huomiota. Sähköpostitse lähetetään myös jonkin verran lomakkeita. Kolmas tapa yhteydenotolle on henkilökohtainen käynti. Tämä palvelumahdollisuus lisättiin syyskaudella, jolloin kokeiluluontoisesti aloitettiin vastaanotot Lahdessa, Sipoossa ja Askolassa kerran kuussa. Syksyn aikana vastaanotoille ei tullut ilman ajanvarausta kukaan, mutta sen sijaan valmiiksi sovittuja päiviä käytettiin hyväksi tapaamisiin niiden asiakkaiden kohdalla, jotka sitä toivoivat. Kevät puolella toteutui kolme kotikäyntiä ja kaksi yhteistapaamista potilasasiamiehen kanssa hänen työhuoneessaan. Syyskaudella tapasin Lahdessa vastaanotolla yhteensä 3 asiakasta/perhettä, Askolassa yhden vastaanoton ulkopuolella ja Sipoossa 4. Varatuista ajoista 1 jäi käyttämättä asiakkaan puolelta. 9

11 3 KUNTAKOHTAINEN OSUUS 3.1 Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä Oivan kunnista yhteensä 47 kertaa. Vuonna 2008 yhteydenottoja oli 33. Lievää kasvua yhteydenottojen lukumäärässä on siis huomattavissa. Erityisesti Asikkalasta tulleet yhteydenotot ovat kasvaneet rajusti. Kuten edellä raportissa mainittiinkin, kyseessä on pieni tilastoharha. Asikkalasta tuli runsaasti neuvontapuheluita, jotka olisivat voineet yhtä hyvin ohjautua suoraan oikealle työntekijälle. Vaikkakaan ei tilastoon ole otettu puheluita, joissa vain neuvottiin asiakasta soittamaan edelleen, mutta samaa perusneuvontaa asiakas olisi saattanut saada suoraan oikealtakin viranhaltijalta. Aihealueittain jaoteltuna näkyvät alla olevasta kuviosta 23 tehtäväalue toimeentulotuki lastensuojelu vanhuspalvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Toimeentulotukeen liittyvät kysymykset ovat siinä selkeästi edustettuina, toimeentulotukeen liittyen otettiin yhteyttä yhteensä 23 kertaa. Yhteydenoton syyt on eritelty seuraavassa kaaviossa Yhteydenoton syyt päätökset,sopimukset,suu nnitelmat palvelun toteuttaminen ja menettely käsittelyaika kohtelu tarkastusoikeus ja tiedonsaanti salassapito ja vaitiolovelvollisuus asiakasmaksu yleinen tiedontarve muu syy henkilökunnan tiedontarve 10

12 Yleinen tiedontarve on vahvana ykkösenä. Päätöksistä, palvelun toteuttamisesta ja kohtelusta sen sijaan yhteydenottoja on suunnilleen saman verran. Yhteydenottojen sisällöistä on tarkemmin kuntakohtaisessa tarkastelussa. Palveluun tyytymättömien osalta yleinen mielipide oli, että Oivan myötä asiat olivat muuttuneet sekavammiksi ja vaikeammin hallittavaksi asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi huolta aiheutti se, että ennen hyvin sujuneet asiat olivatkin siirtyneet nyt kenties uudelle työntekijälle. Esimerkiksi toimeentulotuen osalta yhdentyminen oli aiheuttanut ohjeistuksen yhtenäistämistä. Näissä tilanteissa totta kai tulee väliin putoajia, joiden etuisuudet heikkenevät. Tasapuolisuuden vuoksi tämä on hyväksyttävä kehityssuunta, mutta yksittäisessä tapauksessa voi aiheuttaa pienimuotoisen katastrofin niukkaan budjettiin. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet 25 Toimenpiteet Toimenpiteistä painottui yleinen neuvonta sekä muistutusneuvonta. Jonkinlaista neuvontaa tapahtuu lähes jokaisessa puhelussa, mutta tilastoinnissa on pyritty lähtemään siitä, mikä on hallinnut puhelua. Lisäksi on joitain elementtejä tilastoitu yhdestä yhteydenotosta montakin, koska puhelu on voinut sisältää välitystä ja sovittelua sekä muistutusneuvontaa. Kuuntelua ja viestin vastaanottoa on ollut 9 yhteydenotossa. Tämä luokka on mahdollinen joskus asiakkaan toiveesta, joskus siitä syystä, ettei mitään muista toimenpiteistä ole tehtävissä. 3.2 Kantelut, muutoksenhaut ja muistutukset KANTELUT LÄÄNINHALLITUKSELLE (nykyinen aluehallintavirasto) VUONNA 2009 Kunta Lukumäärä Kantelun aihealue Asikkala 1 Vammaispalvelut Hollola 2 Vanhuspalvelut ja vammaispalvelut Hämeenkoski 0 Kärkölä 0 Padasjoki 0 Yhteensä Oiva 3 11

13 MUUTOKSENHAUT KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDESSA OIVA:n alueella VUONNA 2009 Lukumäärä Muutoksenhaun aihealue 4 Toimeentulotuen myöntäminen 3 Vammaispalvelut 2 Yhteydenpidon rajoittaminen 2 Muu lastensuojeluasia 11 Yhteensä MUISTUTUKSET Muistutuksia tehtiin lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden osalta yhteensä 4 kpl. Kaikki niistä liittyivät tulkintani mukaan vaikeahkoihin tai vaikeisiin lastensuojelutapauksiin, joissa työntekijöiden ammattitaitoa ja henkilöä arvosteltiin osin hyvinkin rajusti. Muistutuksien asioina olivat mm. tiedoksi antamisen tapa, työntekijän vaihtaminen, muistioiden korjaamista koskevat vaatimukset sekä työntekijöiden tungettelevien kysymysten kohteeksi joutuminen. Muistutuksiin oli vastattu kaikkiin mielestäni nopeasti, yhtä lukuun ottamatta alle kuukaudessa. Muiden sosiaalipalvelujen osalta muistutuksia tehtiin yhteensä 5. Sosiaalipäälliköiden menettelyyn tai käytökseen kohdistui näistä 4 ja yksi liittyi toimeentulotuen perusosan alentamiseen, josta olikin jaosto jo tehnyt oikaisun. Kahdessa muistutuksessa valitettiin työntekijöiden ylittäneen valtuudet liittyen oikeuteen selvittää toimeentulotukiasiakkaan tietoja. Muistutuksiin oli vastattu n. 2-6 kuukaudessa. Puolen vuoden aikaa ei voida pitää enää kohtuullisena, mutta toisaalta se kohdistui asiaan, joka oli oikeastaan jo ratkaistu jaoston päätöksellä. 3.3 Kuntakyselyn tulokset Kuntakyselyn painopistealueiksi valittiin tänä vuonna toimeentulotuki, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Toimeentulotuesta tuli yhteydenottoja tänä vuonna runsaasti ja myös taloudellisen tilanteen huononeminen on vaikuttanut yleisesti siihen, että asiakkuudet ovat monen hyvän vuoden jälkeen lähteneet jälleen nousuun monessa kunnassa. Lastensuojelun osalta on tarpeen esittää joitain kysymyksiä vuosittain. Lain uudistuksen myötä on käyty paljon keskustelua siihen tehtävien muutosten tarpeellisuudesta ja nyt tulivatkin jo voimaan ensimmäisen muutokset tuohon lakiin. Vammaispalveluista oli tarpeen kysellä siksi, että vammaispalvelulaki uudistui niin ikään syksyllä Paljon etukäteishuolta oli herättänyt mm. henkilökunnan riittävyys sekä kustannusten nousu henkilökohtaisen avustajan tultua subjektiivisen oikeuden tasoiseksi palveluksi. 12

14 Toimeentulotukilain ja lastensuojelulain uudistusten myötä on tullut mahdolliseksi seurata työtä erilaisten määräaikojen kautta. Vaikka säätely ajoittain tuntuu työntekijän tasolla turhauttavalta, on se vienyt asioita läpinäkyvämmin eteenpäin. Itä-Suomen lääninhallitus nykyinen aluehallintovirasto vei asian historiallisen pitkälle viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana, kun se määräsi uhkasakon Kuopion kaupungille, ellei se palkkaa riittävästi henkilökuntaa lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen määräajassa. Pelkästään työntekijän rajoittamiseksi tai stressaamiseksi ei näitä määräaikoja ole säädetty, vaan niiden avulla voidaan saada kuntaan riittävä määrä henkilökuntaa. Perusasia totta kai on se, että asiakas saa itselleen tärkeän palvelun kohtuullisessa ajassa. Toimeentulotuki Sosiaalijohtaja Harri Koivun antaman selvityksen mukaan toimeentulotukipäätökset on pystytty vuonna 2009 tekemään lain määrittelemissä aikarajoissa pääsääntöisesti ja joskus allekin. Ylityksiä on ollut muutamalla päivällä 2-3 kuukauden ajan. Toimeentulotukipäätös tulisi tehdä viimeistään 7. arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana arkipäivänä. Myös sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan luo pääsee palvelutakuun puitteissa eli 7 arkipäivän kuluessa ja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana arkipäivänä. Loma-aikoina asiakas ei ole välttämättä saanut aikaa omalle työntekijälle, mikä onkin täysin ymmärrettävää. Ehkäisevää toimeentulotukea varten pitäisi kunnan toimeentulotuen budjettiin varata riittävästi rahaa. Hallituksen esityksessä tavoitteeksi asetettiin vähintään 3,3 % koko toimeentulotuen budjetista. Selvityksessä kysyttiin, kuinka paljon rahaa on varattu ja miten iso osa siitä on käytetty vuoden 2009 aikana. Oivassa ehkäisevää toimeentulotukea varten oli budjetoitu euroa ja siitä käytettiin vain 58 %. Aavassa ehkäisevään tukeen oli varattu euroa ja sitä käytettiin e, eli 133 %. Aavalla on toki isompi asukasmäärä, mutta myös eroa tavassa käyttää ehkäisevää tukea voi olla taustalla. Sosiaaliasiamiehen saamissa yhteydenotoissa on ihmisten taloudellinen hätä näkynyt hyvin. Ylivelkaantuminen ja vuokrarästit ovat todella yleisiä ongelmia. Nykyinen lainan saanti politiikka pikavippikierteineen on johtanut siihen, että uusi asiakas voi olla jo todella veloissaan ja selkä seinää vasten, kun lopulta päätyy sosiaalitoimen asiakkaaksi. Vaikka ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoituksissa on nimen omaa mainittu velkaantumisen ehkäisy, on budjetoiduissa rajoissa hyvin vähän mahdollisuutta siihen. Jos pieneen kuntaan sattuu vaikkapa kaksi vuokrarästi tapausta, on budjetti jo käytetty siltä vuodelta. Lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys tuli 2008 vuoden lain myötä lastensuojeluun. Sosiaaliportin määrittelyn mukaisesti lastensuojeluasiakkuuden alettua on tehtävä selvitys lapsen tai nuoren tilanteesta. Siinä selvitetään ja arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarvetta suhteessa vanhempien mahdollisuuksiin vastata niihin. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Selvityksen teosta vastaa sosiaalityöntekijä. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa, sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Selvitys ei ole tekninen 13

15 toimenpide, vaan luottamuksellisen asiakassuhteen luomista. Se on asiakkaiden kuuntelemista ja heidän osallistamistaan arvioimaan lapsen että omaa tilannettaan. Selvitys tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lastensuojelun asia tulee vireille. Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojeluasiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Selvitys tulee tehdä, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustaisivat sen tekemistä. (Sosiaaliportti, luettu ) Edellä esitetty määritelmä antaa kuvan siitä, miten merkityksellisestä asiasta on kyse. Hyvinvointijohtaja Mika Forsbergin antamien tietojen mukaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 432 kpl, kun vuonna 2008 tämä määrä oli kuusikymmentä ilmoitusta pienempi 372. Lastensuojelutarpeen selvityksiä valmistui vuonna 2009 yhteensä 250 (222) ja niistä 178 (196) määräajassa. Suluissa on näkyvissä vuoden 2008 vastaavat luvut. Niistä näemme sen kehityssuunnan, että vuonna 2008 suurempi osa selvityksistä (88 %) valmistui määräajassa kuin vuonna 2009, jolloin luku oli 71 %. Kun huomioidaan lisääntyneet ilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitysten lukumäärän kasvu, voidaan olettaa, että työpaineet lastensuojelussa ovat koventuneet edellisestä vuodesta. Vammaispalvelut Myös vammaispalvelulakiin tuli säännös palvelutarpeen selvittämisestä määräajassa. Aavan kunnissa tässä määräajassa on myös pysytty. Palvelusuunnitelma on myös hyvin merkittävä dokumentti vammaispalveluissa. Se tulisi laatia jokaiselle asiakkaalle. Käytännössä yhden palvelun kuten kuljetuspalvelun piirissä oleville asiakkaille ei välttämättä ole laadittu suunnitelmaa. Lakimies Tapio Rädyn mukaan (Räty, ) olisi hyvä laatia esimerkiksi päätöksen asiaselosteeseen kevennetty palvelusuunnitelma myös näiden asiakkaiden kohdalla, joille tehdään vain päätös kuljetustuesta. Dokumentin arvo kun on osoittautunut oikeuskäytännöissä erittäin vahvaksi. Tästä syystä kyselyssäkin asia oli esillä. Oivassa palvelutarpeen selvittelyn osalta seitsemän päivän sisällä otetaan asiakkaaseen yhteyttä. Loma-aikoina tämä ei ole mahdollista. Päätökset pystytään tekemään määräajassa. Palvelusuunnitelman merkityksen lisääntyminen aiheuttaa lisätyötä, sillä suunnitelmia joudutaan täsmentämään. Palvelusuunnitelmat on laadittu tällä hetkellä kaikille, joilla on useampi kuin yksi palvelu. Henkilökohtaisen avun päätökset eivät ole merkittävästi lisääntyneet viime vuosista, mutta nousua odotetaan ensi vuodelle, koska Lahdessa otetaan käyttöön Päijät-Hämeen yhteinen henkilökohtaisen avun keskus. Työntekijöiden työtilannetta kysyttiin tällä kertaa vain vammaispalvelun osalta. Oivassa on vammaispalveluissa yksi sosiaalityöntekijä ja yksi sosiaaliohjaaja. Heidän vastuullaan on yhteensä n. 850 asiakasta. Tämä on huima määrä ja vuodelle 2010 onkin esitetty yhden sosiaalityöntekijän viran perustamista. 14

16 3.4 Asikkala Yhteydenottoja vuoden aikana sosiaaliasiamieheen 27 kpl. Aihealueet vaihtelivat paljonkin, mutta yhteydenotoista 18 oli luonteelta sellaista, että puhelu olisi oikeastaan kuulunut mennä ensin palvelusta vastaavalle työntekijälle. Sosiaaliasiamies neuvoo mielellään, mutta mikäli asiakas joutuu pitkään tavoittelemaan sosiaaliasiamiestä vain saadakseen yleistä neuvontaa esim. toimeentulotuen hakemisen perusteista sekä oikean puhelinnumeron, voi asiakas tilanteesta turhautua. Muutama esimerkki tämän tyyppisistä puheluista: - soittaja huolissaan alkoholisti sisaren pärjäämisestä, kyselee oikeaa työntekijää - isä kuollut, tytär kyselee neuvoja ja yhteystietoja isän kotikuntaan - asiakas tarvitsi neuvoja muuttotilanteessa, mistä tukea - asiakas halusi toimeentulotuen jatkohakemuskaavakkeen ja se lähetettiin hänelle Muista yhteydenotoista tyytymättömyyttä koki saamaansa kohteluun yksi asiakas, yksi asiakas oli tyytymätön heille tarjottuun väliaikaismajoituspaikkaan, yksi asiakas koki, että hänen asiaa pompoteltiin kahden kaupungin välillä, yksi ihmetteli virkamiehen tapaa hoitaa vilppitapausta, kaksi oli huolissaan kesä sulun aikaisesta palvelusta, yksi oli huolissaan koko vanhustenhuollon tilanteesta. Yksi toimittaja kyseli matkojen yhdistelykeskuksesta ja yksi asiakkaan edustaja menettelystä liittyen näkövammaisen tietokoneen hankintaan. 3.5 Hollola Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen yhteensä 10 kpl. Hollolasta ei tullut samassa määrin neuvontapuheluita kuin Asikkalasta. Kaksi puhelua oli puhdasta palveluneuvontaa, yksi asiakas tarvitsi tietoa Kelan valituskanavista ja toinen äitinsä vanhainkotimaksuista. Muut yhteydenottajat olivat enemmän tai vähemmän tyytymättömiä saamaansa palveluun. Vammaispalveluihin liittyen tuli muutama yhteydenotto, kehitysvammaisen pojan mahdollisuudet saada päivätoimintaa olivat asiakkaan mukaan olemattomat ja toinen omaishoitajan näkökulmasta väsynyt yhteydenotto liittyen aivohalvauspotilaan kuntouttamiseen. Toimeentulotukeen liittyen tuli kolme yhteydenottoa, kaikissa oli tyytymättömyyttä paitsi päätöksen sisältöön myös työntekijän kohteluun. Lisäksi tätä sektoria koskettava yhteydenotto tuli myös välitystiliasiakkaana olevan ihmisen sisarelta, joka oli hyvin huolissaan paitsi veljensä rahankäytöstä, myös tyytymätön työntekijöiden kohteluun. Ihmisten taloudellisen hädän ja kokonaistilanteen ymmärtäminen on varsinkin etuuskäsittelytyössä todella haastavaa. Työntekijät käsittelevät asioita kirjallisten hakemusten kautta ja silloin monet suullisesti asiaa selkiyttävät asiat jäävät pois. Lastensuojelusta tuli kaksi erillistä yhteydenottoa samalta asiakkaalta. Myös niissä oli aiheena paitsi tehdyt päätökset, myös työntekijöiden tapa työskennellä. 3.6 Hämeenkoski Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen yhteensä 6 kpl. Yhteydenotot olivat kaikki luonteeltaan palveluun tyytymättömien puheenvuoroja. Yksi asiakas oli tyytymätön lastensuojelun työntekijöiden kohteluun. Toimeentulotukeen liittyen oltiin tyytymättömiä työntekijöiden mahdollisuuksiin tukea asiakkaita vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja huomioida kokonaistilanne sekä työntekijän tapaan kohdella asiakkaita. Lisäksi kaksi asia- 15

17 kasta tarvitsi neuvoa muutoksenhakuun ja myös epäili tietovuotoa salassa pidettävistä asiakas asioista seurakunnan työntekijälle. Sosiaaliasiamies selvitteli asiaa ja totesi sosiaalitoimen kokouskäytännön normaaliksi verkostotyöksi, jossa salassa pidettävää tietoa ei käsitelty. Lisäksi asianosaisen työntekijän kanssa käydyn keskustelun nojalla voi todeta, että salassapidon säännöksetkin ovat työntekijän hallussa. Kuudes yhteydenottaja oli tyytymätön paitsi Päijät-Hämeen keskussairaalaan myös vammaispalvelun toimintaan kolarissa vammautuneen nuoren ihmisen kuntoutuksessa. 3.7 Kärkölä Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen 2 kpl, molemmat olivat luonteeltaan neuvovia. Toisessa yhteydenotossa oli kyse kehitysvammalaitoksen työntekijän tiedontarpeesta liittyen palvelujärjestelmään ja oikeaan työntekijään. Toinen yhteydenotto tuli Kärkölässä asuvalta äidiltä, joka tarvitsi neuvoja Pääkaupunkiseudulla asuvan tyttärensä tilanteessa. 3.8 Padasjoki Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen 1 kpl. Yhteydenotto koski pääosin Kelan toimintaa ja liittyi paluumuuttajan kansaneläkkeen määräytymiseen sekä huonosti hoidettuun neuvontaan Kelassa. Vaikka Kelan asioissa ei sosiaaliasiamiehellä ole sinällään toimivaltaa, asiakkaan toive saada apua asian selvittelyyn johti pitkälliseen ja opettavaiseen selvittelyprosessiin. 4 POHDINTAA ASIAKKAAN ASEMASTA 4.1 Toimeentulotuki Vuonna 2009 asiakkaiden yhteydenotoissa painottuivat toimeentulotuen kysymykset. Sama linja on sosiaaliasiamiehen saaman suullisen tiedon mukaisesti vallalla myös muiden sosiaaliasiamiesten tilastoissa. Toimeentulotuki on työllistänyt sosiaaliasiamiehiä aikaisempinakin vuosina eniten ja lisäksi taloudellisen tilanteen huonontuminen on vaikuttanut toimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden määrään. Toimeentulotukiasiakkaan asemaa parantaneet uudistukset toteutettiin vuoden 2008 alussa, kun toimeentulotukilakiin lisättiin 14 a. Sen mukaan toimeentulotukihakemus tulee käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa sen jättämisestä ja kiireellisessä tapauksessa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lisäksi lakiin kirjattiin asiakkaalle oikeus päästä sosiaalialan työntekijän juttusille viimeistään 7 arkipäivänä siitä, kun asiakas on tapaamista pyytänyt. Toimeentulotukihakemusten lisääntyessä on luonnollista, että myös käsittelyajat pitenevät. Laki kuitenkin velvoittaa pyrkimään siihen, että käsittelyajassa pysytään. Kunnissa tuleekin siksi nopeasti reagoida työntekijäpanosta lisäämällä, mikäli käsittelyaika ylittyy toistuvasti. Kyseessä ei ole pelkästään asiakkaiden oikeus saada päätöksensä ajallaan, vaan myös keino ennaltaehkäistä suurempia ongelmia paitsi asiakkaiden elämässä myös työntekijöiden työtilanteessa. Kun hakemukset ovat ruuhkautuneet, ker- 16

18 rannaisvaikutus näkyy koko toimipisteen työn hankaloitumisena. Asiakkaat soittavat hakemustensa perään ja hakemusten käsittelyyn jäävä aika lyhenee tältäkin osin. Lisäksi asiakkaiden tilanteet kriisiytyvät, syntyy tarvetta myöntää ruokarahaa, vuokrarästejä yms. mikä entisestään ruuhkauttaa asiakastyötä. Sosiaalityölle jää vähemmän aikaa, koska tulee tarvetta käsitellä perustoimeentulotuen hakemuksia. Tämä näkyy sitten asiakkaiden tilanteiden pitkittymisenä ja mutkistumisena, kun sosiaalityöllä ei ole päästy tekemään interventioita riittävän nopeasti. Seuraavassa olen poiminut muutamia ongelmakohtia, joihin asiakkaat ovat vuoden mittaan toimeentulotukiasioissaan törmänneet. Perusosan alentamisen periaatteet Toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään perusosan alentamisen periaatteista. Perusosan alentaminen tulee kyseeseen lain mukaisesti ainoastaan silloin, kun asiakas ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota. Sama säädös koskee myös maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelman laadintaa sekä aktivointisuunnitelman laadintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina myös laadittava yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma siitä, kuinka hän itsenäisesti selviää ja voi saada normaalin perusosansa takaisin. Lisäksi alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Muiden ensisijaisesti toimeentulotukea turvaavien etuuksien hakemisen laiminlyöntien kohdalla ei voida käyttää perusosan alentamista. Asiakkaalla on kuitenkin toimeentulotukilain 2 :n mukaan velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta omasta elatuksestaan. Mikäli asiakas kieltäytyy vastaamasta itse omasta elatuksestaan, voidaan tämä STM:n toimeentulotukioppaan mukaisesti ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin sosiaalityöntekijän tulee yhdessä asiakkaan kanssa arvioida kieltäytymisen vaikutusta toimeentulotuen saamiseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös se, mistä lähtien ensisijainen etuus olisi käytettävissä. Säädetyissä poikkeustapauksissa tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin. Asumiskulujen kuntakohtainen kohtuullisuusharkinta Asumiskulujen osalta STM:n opas toteaa, että kohtuulliset asumiskulut otetaan huomioon todellisen suuruisina. Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on sisäisin ohjein määritelty erikokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen suuruus. Kohtuullisuusharkinta ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen erityistarpeita vastaavaa asumistasoa. Kunnan ohjeistusta suuremman asumismenot on perusteltua ottaa huomioon todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen asiakkaalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta saada edullisempaa asuntoa paikkakunnalta. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisusta: 17

19 Kunnan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on mahdollisuus antaa viranhaltijoilleen tulkinta- ja soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Olen samaa mieltä perusturvaosaston kanssa siitä, että ohjeilla on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Kunnan ohjeet voivat kuitenkin olla vain lainsäädäntöä täydentäviä eikä niillä voida rajoittaa oikeutta laissa säädettyyn toimeentulotukeen. Ohjeet eivät myöskään saa estää viranhaltijaa poikkeamasta ohjeista perustellusta syystä yksilön tai perheen erityisten olosuhteiden perusteella. (eoak 2577/2007) Mielestäni tätä joustoa tulisi ehdottomasti käyttää toimeentulotuen varassa pitkään eläneiden ihmisten kohdalla, joiden vuokra heistä riippumattomista syistä nousee. Esimerkiksi kuntien omien vuokra-asuntojen yhtiöittäminen Kunta-Asunnoiksi on johtanut monella kovaan vuokran nousuun. Ihmisen elämässä asunto voi edustaa ainoaa pysyvää ja turvallista, normaaliutta edustavaa puolta, jonka riistäminen olisi kohtuutonta. Lisäksi jo muutaman kymmenen euron vähennys elämiseen jäävästä tulosta on minimirahoissa iso asia. Vuokran kohtuullistamisen yhteydessä olisi hyvä tarkastella asiakkaan tilannetta kokonaisuutena, varsinkin, jos asiakkuus on pitkä ja ongelmat moninaiset. Työnjako kirjallisen hakemusmenettelyn ja sosiaalityön välillä ja hakemusten polun selkeys Toimeentulotukihakemuksen polku on mielestäni yksi niitä harvoja prosessikaavion arvoisia asioita sosiaalitoimessa. Asiakkaiden yhteydenotot kertovat siitä, ettei tämä prosessi ole kaikilta osin riittävän selkeä kaikissa kunnissa. Asiakkaan näkökulmasta epäilyttävältä vaikuttavat vastaukset, joissa ei ole täyttä varmuutta siitä, missä ja kenellä hänen paperinsa tällä hetkellä ovat. Mikäli käsittelyn vaiheet olisivat näkyvissä asiakastietojärjestelmässä, voisi kuka tahansa asiakasta kohtaava työntekijä helposti nähdä, missä vaiheessa hakemuksen käsittely on. Toinen asiakkaita hämmentävä asia on epäselvyys siitä, kuka päättää ja mitä päättää. Toimeentulotuen peruspäätökset on useimmiten delegoitu etuuskäsittelijälle. Hän riippuen omasta ammattitaidostaan nostaa hakemuksissa esiin tulleita sosiaalisia ongelmia sitten sosiaalialan ammattilaisten ratkottavaksi. Niiden kohtien tunnistaminen, missä sosiaalityötä tarvitaan, on erittäin vaativaa. Joissain isommissa kaupungeissa onkin tätä työtä helpottamaan kehitetty erityisiä huoliseuloja, joiden avulla on mahdollista tunnistaa sosiaalityötä kaipaavat asiakkaat isosta hakemusjoukosta. Pienemmässä kunnassa toki tunnetaan asiakkaat paremmin, mutta myös silloin tulisi pitää kiinni erilaista ammattitaitoa vaativien tehtävien hoitamisesta erillään. Etuuskäsittelytyössä tarvitaan ymmärrystä ihmiselämän moninaisuudesta, mutta sosiaalityötä ei voida edellyttää etuuskäsittelijältä. Tämä on väärin paitsi työntekijän myös asiakkaan näkökulmasta. Toimeentulotuen sosiaalityötä tekemään ei riitä se, että on hyvä tyyppi, vaan kyseessä on ammatillista osaamista vaativa tehtävä. Sosiaalityöntekijän pätevyyttä vaativia työtehtäviä ei ole määritelty samalla tavoin lakiin, kuin lastensuojelulain osalta, joten erityisesti sosiaaliohjaajat ovatkin aikuissosiaalityölle verraton voimavara. Virallisena päätöksentekijänä tulisi aina olla se ammattiryhmä, jolle päätökset on delegoitu. Mikäli kunnassa on delegoitu harkintaa vaativat päätökset sosiaalityöntekijälle tai ohjaajalle, ei etuuskäsittelijä voi allekirjoittaa päätöstä, vaikka olisi asian vienyt työryhmän käsiteltäväksi. Etuuskäsittelijä voi näissä tilanteissa toimia päätöksen valmistelijana ja hakea allekirjoituksen esimieheltään tai sosiaalityöntekijältä. Näissäkin tilanteis- 18

20 sa tulisi aina muistaa se, että myös suullinen hakemus on kirjattava koneelle ja siihen on annettava kirjallinen päätös perusteluineen. Työryhmä ei suoranaisesti voi toimia päättäjänä, vaan päätökseen tulee kirjata esimerkiksi, että päätöksenteossa on konsultoitu työryhmää. Monissa kunnissa etuuskäsittelyyn on delegoitu selkeitä täydentävän toimeentulotuen harkitsemisia ja näin pitääkin olla. Mutta esimerkiksi ehkäisevästä toimeentulotuesta päättäminen vaatii mielestäni aina sosiaalityön arvioita ja siksi pitäisi olla delegoituna ainoastaan sosiaalityöntekijöiden tai ohjaajien päätettäväksi. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö Ehkäisevän toimeentulotuen käyttäminen on asiakkaiden näkökulmasta todellista arpapeliä. Mitään selkeää ohjeistusta tai linjausta siihen ei voi ollakaan. Asumisen turvaaminen, velkaantumisen ehkäiseminen ja tuen saajan aktivointi ovat niitä asioita, joita laki mainitsee. Tavoitteena on, että kertaluonteisella ylimääräisellä tuella ihminen jatkossa pärjäisi paremmin itse. Vuoden mittaan on tullut eteen tilanteita, joissa velkaantuminen on jo niin pitkällä, ettei omatoiminen selviytyminen ole näköpiirissä, vaikka koko kunnan ehkäisevän tuen budjetilla tuettaisiin asiakasta. Nämä ovat toimeentulotuen sosiaalityön haastavimpia tilanteita, kun on lähdettävä miettimään asiakkaan kanssa tilanteen kriisiyttämistä ja elämän rakentamista niukkuudessa eteenpäin. Näissä tilanteissa sosiaalityöltä vaaditaan rohkeutta perustella päätökset ja myös niissä kohdin tulla vastaan, kun se suinkin on mahdollista. Vahvaa ammattitaitoa tarvitaan myös niiden tilanteiden tunnistamiseen, jossa pienellä, kaikki kohtuullisuus normit ylittävällä ylimääräisellä tuella saadaankin ihminen pysymään kiinni oman elämänsä kahvassa ja kenties kokonaan pois toimeentulotuen polulta. 4.2 Vammaispalvelut Vammaispalvelulain uudistuksen myötä myös sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen odotettiin nousevan. Toistaiseksi uudistus ei ole näkynyt käytännössä yhteydenotoissa lainkaan. Ilmeisesti vammaisjärjestöt ovat hoitaneet tiedotustehtävänsä ensiluokkaisesti ja asiakkaiden tietoisuus omista oikeuksistaan on jo valmiiksi hyvä. Valinnanvapaus sen suhteen, miten haluaa itseään autettavan, oli jonkin verran yhteydenotoissa esillä. Asiakkaalle tarjottu apu ei ollut sitä mitä hän omasta mielestään tarvitsi. Vammaisen henkilön itsensä toteuttaminen täysivaltaisena kansalaisena on riippuvainen juuri oikeista tukitoimista, joten tämä on keskeinen kysymys. Toinen useampaan kertaan toistunut ongelma oli lapsen tai nuoren rajaaminen pois kehitysvammahuollon palveluista. Sinällään tämän ei pitäisi olla ongelma, mikäli tarvittava tuki edelleen on saatavissa. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Päijät-Hämeessä on tarkoitus ottaa käyttöön yhteiset vammaispalveluiden myöntämisperusteet. Tämä helpottaa varmasti yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden suunnistusta vammaispalveluiden viidakossa. Lisäksi se lisää asiakkaiden oikeusturvaa. Tulisi kuitenkin muistaa se, että yhdenmukaistaminen saattaa jollekin tuoda etua, mutta myös karsia jonkun yksittäisen henkilön palveluja tai etuja. Tällöin olisi otettava huomioon hyvän hallinnon periaatteet siitä, ettei asiakkaalta voida viedä ilmoittamatta ja yllättäen etuisuutta, jonka varaan hän on elämänsä suunnitellut. Pienikin asia järjestelmän näkökulmasta voi olla ihmisen elämässä iso muutos. Lisäksi Päijät-Hämeessä on 19

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KALAJOELLA 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POTILASASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAN OIKEUDET 2. YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 TURKU RAUMA JYVÄSKYLÄ VANTAA OULU TAMPERE SEINÄJOKI

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Liite 1. Sosiaaliasiamies, potilasasiamies 27.2.2009 Lappeenrannan kaupunginhallitus SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 Lastensuojelulain uudistaminen Vuoden 2008 alussa tuli

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014. Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki

SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014. Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014 Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki 23.4.2015 Sari Kautto sosiaaliasiamies 2 Sisällys 1 JOHDANTO... 4 3 KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO... 7 3.1 Juva...

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Keskussairaalantie 7 15850 LAHTI puh. 03 819 111

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Keskussairaalantie 7 15850 LAHTI puh. 03 819 111 19.2.2009 Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Effica Yksilö- ja Perhehuolto 1 REKISTERIN NIMI Perhehuoltojärjestelmä (Effica Yksilö- ja Perhehuolto) Perhehuoltojärjestelmä on osa

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot