Konteksti ja sen ulottuvuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konteksti ja sen ulottuvuudet"

Transkriptio

1 Jari Peltola 1 Jyväskylän Yliopisto Avoin korkeakoulu PSY C 21: Kehityspsykologia II Essee / lukupäiväkirja Väärinkäsityksiä, virhetulkintoja ja sekaannuksia eli Konteksti ja sen ulottuvuudet Mies saapuu huoneeseen. Hän pysähtyy ja katselee hetken ympärilleen. Paikka on hänelle tuttu jo vuosien ajalta, mutta silti se muuttuu hänen mielestään jatkuvasti. Hän palaa tänne säännöllisesti, ja tekee aina suunnilleen samat asiat. Jännittynyt ja toiveikas alun odotus, kiihkeä etsintä ja tarrautuminen oletettuun mahdollisuuteen, joka kuitenkin päättyy lähes aina pettymyksen turhauttavaan saapumiseen. Eikö vieläkään sitä oikeaa? Mies huokaa jälleen kerran ja poistuu samaa tietä jota tulikin. Lohduttomana. Yksin. Kuten lukija varmasti ymmärsikin, edellinen tekstinpätkä kuvasi tenttikirjojen hakuprosessia Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kyseessä olisi tietysti voinut olla myös tyypillinen suomalainen mies tyypillisessä suomalaisessa tanssiravintolassa tai vaikkapa luukulta luukulle vaeltava byrokratian uhri. Se, kuinka kyseisen tekstinpätkän käsittää, riippuu sekä itse tekstin että lukijan kontekstista. Luulisin, että suurin osa lukijoista yhdistäisi tekstin miehen kokemukset ihmissuhdeongelmiin. Miksi? Varmasti sen takia, että teksti on tarkoituksellisesti kirjoitettu sävyyn, joka epäsuorasti viittaa tähän. Toisaalta useimmilla ihmisillä on varmasti samantyyppisiä kokemuksia, ja tämä vahvistaa osaltaan olettamusta ravintoloista kiertelevästä tyypistä, jolla on ns. ikihaku päällä. Sanaa context ei oikeastaan voi kääntää muuten kuin konteksti, mikä on sinänsä epätyydyttävää, koska englanninkielisen ja suomenkielisen, periaatteessa saman sanan taustat ovat sen verran erilaiset, että niillä voisi sanoa olevan eri kontekstit. Sanaa konteksti käytetään yleensä, kun tarkoitetaan niitä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat esim. yksilön käyttäytymiseen, ajatuksiin ja

2 Jari Peltola 2 tuntemuksiin tietyssä ympäristössä tai tilanteessa. Toisaalta ihmisen omat ajatukset ja teot vaikuttavat siihen kontekstiin, jossa hän elää ja toimii. Esimerkiksi Cohen & Siegel erottavat konteksti-käsitteen tutkimuksen kannalta neljä pääsuuntausta. Ensinnäkin kontekstin voi käsittää sosiaalisina systeemeinä. Näitä systeemejä voi jaotella eri tavalla kuten esimerkiksi distaalisiin ja proksimaalisiin systeemeihin. Distaalinen systeemi voi olla esim. lama tai jokin muu taustatekijä, joka muuttuu ajan kuluessa. Proksimaalinen systeemi on luonteeltaan läheisempi, tässä-ja-nyt - tyyppinen systeemi, jollainen voisi olla vaikkapa keskustelu aviopuolison kanssa siitä, miksi pyykinpesukoneeseen oli jälleen kerran pudonnut kolikoita farkkujen taskusta. Proksimaalinen systeemi eroaa distaalisesta myös siinä, että sen vaikutukset näkyvät yksilön arkielämässä suoremmin ja välittömämmin kuin distaalisen. Toinen Cohen & Siegelin määrittelemä suuntaus on kontekstin käsittäminen fyysisenä ympäristönä. Tällöin tutkitaan yleensä pelkän ympäristöpsykologisen peruskartoituksen sijaan sitä, miten tietty käyttäytyminen liittyy tiettyihin fyysisen ympäristön erityispiirteisiin. Esimerkiksi perunalastupussin rapisteleminen kesken esityksen suhtaudutaan huomattavasti suopeammin elokuvateatterissa kuin vaikka Kansallisoopperassa. Cohen & Siegel antavat tosin sijaa myös yksilön käyttäytymiselle tietyssä kontekstissa. Yksilön käyttäytymiseen vaikuttaa heidän mukaansa olennaisesti se, miten hän hahmottaa kulloisenkin tilanteen. Mikäli hänen kognitiiviset eli tiedolliset resurssinsa ovat vielä kehittymättömät, hän saattaa tehdä ratkaisuja, jotka ovat juuri siinä tilanteessa vääriä (esim. pikkulapsi, joka menee tulipaloa piiloon vaatekaappiin). Konteksti voi myös muuttua ajan myötä hyvinkin paljon. Toisaalta siihen vaikuttaa ihmisen itsensä ja hänen elämäntilanteensa muuttuminen, mutta myös muutokset laajemmissa sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa vaikuttavat eri konteksteihin. Sen takia voisikin sanoa, että konteksti voi käsitteenä toimia ihmisten fyysisten ja tiedollisten ominaisuuksien sekä erilaisten sosiaalisten suhteiden välisenä yhdistäjänä, jonka avulla yksilön kehitystä on mahdollista ymmärtää entistä paremmin. Lauseella sanottuna: konteksti yhdistää yksilön ja ympäristön. * * *

3 Jari Peltola 3 Mies empii hetken, kääntyy sitten ja palaa kirjastoon. Hän löytää lukusalista pöydän, jonka ääressä istuu nuori nainen. Pöydällä on samoja kirjoja, joita mieskin oli tullut etsimään. Aluksi hän suunnittelee nappaavansa kirjat pöydältä naisen huomaamatta, mutta samassa tämä nostaa katseensa. Mies menee hämilleen ja yrittää kuumeisesti keksiä nasevaa avausrepliikkiä. M: Moicca c:llä. Minä olen miesääni Keski-Suomesta. N: Mä olen naisääni Keski-Suomesta. Hei vaan. M: Mikäs on projekti? N: Luin tässä vaan tätä kehityspsykologian kirjaa. Tuntuu aika vaikeelta. M: Minä luen myös psykologiaa. Voinko olla avuksi? N: Olet sä sitten joku nero vai? M: En tiedä. Yritin olla lupsakas. N: No istu alas. Tiedät sä jotain kontekstista? M: Kon-Tiki... mikä? N: Jotenkin mä arvasin ton. Kato nyt. Konteksti voi olla joku sosiaalinen systeemi niin kuin tää keskustelu tai se voi olla meidän persoonallinen olemus tässä fyysisessä ympäristössä. Konteksti voi tarkoittaa muutosta ajassa tai paikassa tai- M: Eli melkein mitä vaan vai? N: Niin kai. Täällä lukee, että kontekstin määritelmä riippuu siitä, missä kontekstissa siitä puhutaan. M: Ehkä pitäisi aloittaa jostain pienemmästä jutusta. Mitä siellä sanotaan vaikka niistä sosiaalisista systeemeistä? N: Sosiaalinen systeemi voi olla joko proksimaalinen tai distaalinen. M: Mitä? N: Se tarkoittaa, että proksimaalinen systeemi on se, mihin sä kuulut tässä ja nyt. Niin kuin tää opiskelutilanne. Distaalinen systeemi muuttuu ajan myötä ja paikan mukaan. Sen vaikutukset on epäsuoremmat. M: Eli se että me puhutaan tässä on proksimaalista- N: Ja se, että just me luetaan tässä, johtuu myös joistakin distaalisista jutuista niin kuin vaikka meidän asuinpaikasta. Lisäksi meidän molempien taustat vaikuttaa siihen, että me ollaan just tässä just nyt. Ja tietysti distaaliset ja proksimaaliset systeemit vaikuttaa samanaikaisesti. M: Entäs se juttu niistä fyysisistä ympäristöistä? N: Susta onkin tosi paljon apua. No jos sä ajattelet omaa ympäristöäsi, niin missä sä viihdyt parhaiten? M: Yleensä jossain, jossa ei tarvitse selitellä turhia. Voi olla semmoinen kun on. N: Niinpä. Sä etsit kontekstia ja ympäristöä jossa sä viihdyt. M: Minä käyn ottamassa tästä kopiot. Jatka sinä sillä aikaa. Voit tehdä vaikka muistiinpanoja. N: Kiitti vaan.

4 Jari Peltola 4 Konteksti saattaa käsitteenä sekoittua kognitioon, koska molemmat käsitteet liittyvät yksilön kehityksen tutkimiseen. Craesser & Magliano toteavat, että kognition käsite sisältää laajassa mielessä erilaisten psyykkisten prosessien lisäksi myös yksilön kulttuuriset ja sosiaaliset taustatekijät sekä henkilökohtaiset tavoitteet. Mikä sitten on kognitiotekijöiden ja kontekstin ero? Craesser & Magliano toteavat, että konteksti on merkittävä osatekijä useimmissa kognitiivisissa teorioissa. Toisaalta ihmisen tiedolliset taidot ja hänen taustansa, motiivinsa ym. vaikuttavat suuresti siihen, miten hän kokee tietyn tilanteen.käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksilön maailmankuva on aina riippuvainen sekä kontekstista että kognitiivisista tekijöistä. Voisikin ehkä sanoa, että yksilön on mahdotonta käsittää kaikkea oikein, koska esim. sama ärsyke voi saada aikaan eri ihmisissä aivan erityyppisiä reaktioita. On myös mahdollista, että jokin ärsyke jää toisilta huomioimatta kun taas toiset havaitsevat sen välittömästi. Biologian puolelta tunnetaan mm. eläinkoe, jossa vesiastiassa oleva sammakko kuolee, mikäli veden lämpöä nostetaan hitaasti kiehumislämpötilaan (kukahan senkin kokeen on keksinyt?). Koska länsimaissa ihmisiä ei ole laitettu enää pataan vähään aikaan, erilaiset tottumukset ilmenevät täällä toisin. Useimmat meistä muodostavat itselleen erilaisia rutiineja (esim. autolla ajo, lehden lukeminen), joiden aikana vain tietyntyyppiset ärsykkeet aiheuttavat reaktioita. Esimerkiksi lehdessä oleva uutinen Bosnian tilanteesta ei välttämättä jaksa enää kiinnostaa lukijaa sellaisenaan, koska uutisen konteksti on hänelle ennestään tuttu. Tällöin vain selkeästi tavallisuudesta poikkeava, voimakas emotionaalinen ärsyke (esim. valokuva haavoittuneesta orpolapsesta) saattaa saada aikaan reaktion. Tämä liittyy osaltaan myös siihen, että ihminen kykenee käyttämään vain pientä osaa muistikapasiteetistaan. Jos esimerkiksi uutisen otsikossa mainitaan sana Bosnia, varsinainen informaatio saattaa jäädä lukijalta huomaamatta tuon yhden sanan takia, vaikka lehden tekijä olikin toivonut muuta. Tämä johtuu siitä, että lukija on yhdistänyt mielessään sanan Bosnia muistiinsa Graesser & Maglianon kuvaaman is-in - muistihierarkkiamallin mukaisesti. Alussa Bosnia on saattanut lukijan muistissa yhdistyä esimerkiksi järkyttävään tai mielenkiintoiseen. Noin 835 turhaa rauhansopimusta myöhemmin Bosnia saattaa merkitä samaa kuin ei mitään uutta. Tässä mielessä voisikin sanoa, että Bosnian konteksti on ajan myötä muuttunut, ja osasyinä tähän ovat ihmisen omat kognitiiviset prosessit.

5 Jari Peltola 5 Yksi viime vuosien kiistakysymyksistä kasvatus- ja kehityspsykologian piirissä on ollut lapsille tarkoitetuissa (ja muissakin) televisio-ohjelmissa esiintyvän väkivallan ja tosielämän aggressiivisen käyttäytymisen suhde. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaalla väkivaltaohjelmien katselulla saattaa olla vaikutusta esim. lapsen maailmankuvaan. Varsinkin piirretyissä filmeissä, joissa väkivalta esitetään huumorin yhteydessä, positiivisia seurauksia aiheuttavana ja moraalisesti hyväksyttävänä, on todettu olevan vaikutuksia esim. lasten leikkeihin. Tämä johtuu siitä, että viihdeväkivalta on irrotettu todellisesta kontekstistaan, kun se esitetään normaaliin elämään kuuluvana toimintana lapsille, jotka eivät useinkaan kykene käsittelemään vastaanottamaansa informaatiota yksin, koska heidän kognitiiviset taitonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet. Olennainen osa kontekstin ymmärtämistä ja tutkimista on kielen ja kontekstin välinen suhde. Edellisen esimerkin piirretyn filmin lapsikatsoja joutuu turvautumaan pääasiassa ohjelman visuaaliseen informaatioon, koska kaikki suomeksi puhutut piirretyt eivät ole useinkaan kielellisesti samalla tasolla kuin katsojansa (jonkin verran kohua aiheuttanut TV 3:n piirretty sarja Prätkähiiret sisälsi eräässä jaksossa kohtauksen, jossa oli repliikki: Laske plasma-aseesi, huligaani! Koko teollisuuskompleksi on kommandojen saartama!. Hyvä, etten itse tarvinnut Nykysuomen Sanakirjaa.). Marie A. Sellin artikkeli käsittelee suurelta osin lasten kielenkäyttöä eri konteksteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkitaan, miten puhuja asiansa esittää. Sellin taustaoletus on, että valmis kielenkäyttäjä kykenee muuttamaan puhetapaansa aiheen ja tilanteen - toisin sanoen kontekstin mukaan. Sell toteaa, että lapset pystyvät jo 4-vuotiaina lukemaan sosiaalisia tilanteita niin, että he muuttavat kielenkäyttöään kulloisenkin kontekstin mukaan. Lapset onnistuvat tässä Sellin mukaan sitä paremmin, mitä tutumpi tilanne tai puheenaihe on kyseessä. Olemme selkeästi ns. perimmäisen kysymyksen äärellä. Sell esittää samansuuntaisia ajatuksia kuin Ludwig Wittgenstein filosofian puolella (kielipelit sosiaalisen vuorovaikutuksen runkona ym.). On varmasti totta, että lapset pystyvät puhumaan paremmin itselleen tutuista aiheista samoin kuin aikuisetkin. Mutta mitkä tekijät määräävät sen, kuka pääsee ääneen? Kasvatetaanko esimerkiksi tyttöjä ja poikia tässä suhteessa eri tavalla? Johtuuko naisten miehiä parempi (väitetty) kyky empatiaan siitä, että heidän on ollut pakko alistua toisenlaisen kielenkäytön ja ajattelun dominoivaan asemaan lapsuudesta lähtien? Vai johtuuko miesten (väitetty) kyvyttömyys ymmärtää naisten kielenkäyttöä siitä, ettei heidän ole tarvinnut opetella sitä? Itse en tunne montakaan naista, jotka olisivat mielestäni verbaalisessa mielessä hauskoja. Johtuuko se siitä, että naiset puhuvat minulle kuin miehelle eikä kuin ihmiselle, ja he ikäänkuin automaattisesti omaksuvat minun kielipelini, koska he eivät usko

6 Jari Peltola 6 minun tajuavan naisten kielipeliä (sikäli kuin naisten ja miesten kielenkäytössä on eroja. Minusta on.). * * * Yliopiston kirjasto. Edellisestä keskustelusta on aikaa puolisen tuntia. Mies palaa paperinipun kanssa työpöydän äären, jossa nainen jatkaa uurastustaan. N: Missä sä viivyit? Onko kopiokone taas rikki? M: Kävin samalla vessassa. Mietin muuten siinä istunnolla, että onko sukupuoli jotenkin määräävä tekijä kontekstin määrittymisessä? N: Mistä sä semmoista keksit? M: Vessan ovista. Miesten vessan ovessa oli kirjain M ja naisten vessan ovessa puolestaan N. N: Ja? M: Jos olisin ollut ulkomaalainen, en olisi tiennyt kummasta ovesta mennään miesten vessaan. Olisi pitänyt jäädä odottelemaan ensimmäistä ulostulijaa. Ja silloin olisi voinut tulla kirjaimellisesti hätä käteen. N: Alkukirjaimet on tehty sillä ennakko-oletuksella, että käyttäjä osaa suomea. Mä olen myös nähnyt ratkaisun, jossa miesten vessan ovessa oli kukon kuva ja naisten puolen ovessa oli kana. M: Mutta silloinkin täytyy tietää, mikä on kana ja kukko. N: Entäs jos vessoja on vain yksi? Silloin pitäisi keksiä joku tunnus, joka kuvaa molempia sukupuolia. M: Munat. N: Mitä? M: No jos haluaa kuvata sekä kanan että kukon, oveen voi kiinnittää kuvan munista. N: Niinpä.

7 Jari Peltola 7 Ehkä minä olen vain oman kontekstini vanki. En kuitenkaan suostu ottamaan asiasta täyttä vastuuta. Jos nainen pitää minua vain miehenä, hän toimii sentyyppisen kontekstin perusteella, jonka luomisessa minulla ei ole ollut paljonkaan tekemistä. Ehkä kyseessä on edellä käsitellyn Bosnia -esimerkin kaltainen tilanne. Nainen näkee minut, toteaa, että kuulun konseptiin mies, ja muuttaa kielenkäyttöään ja käyttäytymistään sen mukaisesti. Ei vitsejä tai muita kielellisiä vivahteita, koska ei se kuitenkaan tajua.... Tilanteeseen tarjoaa apuaan Philip R. Constanzo, joka esittelee artikkelissaan kaksi sosiaalisten suhteiden kognitiivista mallia. Ensimmäinen, generatiivinen systeemi perustuu ajatukseen aktiivisesta tiedonhankkijasta, joka lukee sosiaalisia konteksteja reflektiivisesti ja kykenee sopeutumaan luontevasti erilaisiin tilanteisiin. Toinen, konservatiivinen systeemi perustuu voimakkaisiin ennakko-oletuksiin, muuttumattomaan arvomaailmaan, oman identiteetin uhattuna olemisen kokemiseen ja automaattiseen toimimiseen sosiaalisissa tilanteissa. Siinä, missä generatiivinen malli perustuu jatkuvaan uudistumiseen, konservatiivinen malli hakee legitimiteettinsä lähinnä menneisyydestä, jonka kokeminen arvokkaana luo perustan myös sille kontekstille, jonka kautta myös nykyisyys määrittyy. Voisikin ehkä sanoa, että generatiivinen systeemi on proksimaalinen tässä-ja-nyt - malli, ja konservatiivinen systeemi viittaa enemmän muistiin ja myytteihin perustuvaan distaaliseen kontekstiin, jossa muutoksien vaikutus arkielämään on hitaampaa ja epäsuorempaa. Tulee myös mieleen, että generatiivinen systeemi muistuttaa rakenteeltaan organismia, kun taas konservatiivinen systeemi on jähmeämpi, mekanismiin verrattava malli. Jos palaisin vielä kerran Prätkähiiriin, niin siitä saa suorien mallien lisäksi myös epäsuoria viittauksia siitä, mikä on oikein (esim. kaikki sankarit ovat urospuolisia). Käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa ei ole kuitenkaan mikään kokonaisuus, jota olisi mahdollista havainnoida yhdessä tietyssä tilanteessa tai hetkessä (esim. laboratorio). Eri henkilöt voivat kokea tietyn tilanteen aivan eri tavoilla. Esimerkiksi jalkapallo-ottelussa toinen katsoja saattaa istua koko ottelun ajan hiljaa paikallaan riippumatta siitä, kuinka jännittävä ottelu on kyseessä. Hänen vierustoverinsa taas saattaa hyppiä ja huutaa koko ottelun ajan ja keskustella pelitauolla ottelun tapahtumista kaikkien halukkaiden ja muidenkin kanssa. Mitään oikeaa tapaa reagoida ei ole. Ottelu saattaa esimerkiksi merkitä hiljaiselle katsojalle vähemmän kuin hänen vierustoverilleen, joka puolestaan saattaa yrittää eläytyä tarkoituksella peliin voimakkaasti esim. unohtaakseen työtai perhemurheensa. Se, että urheilutapahtumissa pitäisi ylipäätään aina meluta,

8 Jari Peltola 8 on itse asiassa edellämainitun konservatiivisen mallin mukainen konteksti. Myönnettävä tosin on, että minä esim. menetin ääneni, kun katsoin vuoden -95 jääkiekon mm-kisojen finaalia. Televisiosta. Constanzon pohdinta kohdistuu myös hyvään ja pahaan - siihen, mihin moraaliset tekijät konteksteissa perustuvat. Piagetin mukaan leikki-ikäiset lapset ottavat omat moraaliset sääntönsä melko suoraan aikuisten luomista säännöistä. Tosin lasten säännöt eivät useinkaan muutu tilanteen mukaan. Samalla mukaan tulevat käsitykset yleisesti hyväksytystä ja sopivasta, jotka muodostavat merkittävän osan esim. sosiaalisten suhteiden ennakko-oletuksista. Jos esimerkiksi tyttöjen roolit yhteisissä leikeissä ovat poikien rooleja passiivisempia, sama saattaa heijastua parinkymmenen vuoden päästä siinä, että naiset kuuntelevat kärsivällisesti miesten juttuja, vaikka ne olisivat kuinka tylsiä tahansa (esim. klassikkoaihe silloin kun mä olin armeijassa... ). Sopivaksi katsottava sosiaalinen käyttäytyminen riippuu mm. kulttuurisista tekijöistä (esim. uskonto, tapakulttuuri), henkilön iästä (esim. jonkin toiminnan leimaaminen lapselliseksi) sekä käyttäytymisen yleisyydestä (ihmisen leimautuminen erilaiseksi ). Usein näiden tekijöiden vaikutus näkyy vasta, kun joku ihminen ylittää ympäristön hänelle asettamat oletusrajat ja rikkoo yhteisön kirjoittamattomat sopivaisuussäännöt. Käytännön esimerkkejä on lukemattomia, mutta ensiksi mieleeni tuli tapaus Suomen eduskunnasta. Kansanedustajan täysistunnoissa käyttämä baskeri saa puhemies Riitta Uosukaisessa aikaan tunnekuohun, jonka vallassa hän muuttuu Wagnerin Brynhildeksi (vain sarvikypärä puuttuu). Seuraavana päivänä istuntosalissa vierailee arabivaltuuskunta, joka on pukeutunut suoraan sanottuna lakanoihin. Ja Uosukainen hymyilee kuin Lotta Svärd humalassa. Missä ero? No tietysti kontekstissa. Tähän nimenomaiseen tapahtumaketjuun liittyy monia eri konteksteja. Kaiken näyttämönä on eduskunnan perinteikäs istuntosali ja se sopiva, jota puhemies on tottunut ja oppinut siellä näkemään. Sitten on edellämainittu kansanedustaja, joka on paremmin tunnettu kulttuuriyhteyksistään ja jonkinlaisesta psykologintaustastaan. Hän peittää siis kaljun päälakensa baskerilla, ja tämä ei ole puhemiehen mielestä eduskunnan arvovallan mukaista. Kansanedustaja vetoaa yleiseurooppalaiseen kulttuuriperintöön, jossa baskeri on perinteisesti sisäpäähine. Puhemies vetoaa - kumma kyllä - myös traditioihin, mutta jättää asian edustajan omaan harkintaan.

9 Jari Peltola 9 Seuraavan päivän arabivaltuuskunta tuli toisesta kulttuurikontekstista, eikä puhemies puuttunut heidän vaatetukseensa sen kummemmin. Toisin sanoen kontekstien eroavaisuudet ovat sopivia, mutta yksittäisen kontekstin sisäiset erot eivät. Suomalaisen kansanedustajan tulisi pukeutua tietyllä tavalla siksi, että hän on suomalainen kansanedustaja. Arabien pukeutuminen on heille arkipäivää, ja puhemies hyväksyy tämän mukisematta, vaikka se ei voisi poiketa enemmän siitä, mitä hän pitää eduskunnan arvovallalle sopivana. Mikäli suomalaisedustaja vaihtaisi jonkun arabin kanssa vaatteita, molemmat olisivat ulkona omasta sopivastaan - sosiaalisia muukalaisia, jotka hyväksyttäisiin takaisin laumoihinsa vasta, kun he palaisivat anteeksi pyydellen takaisin omaan kontekstiinsa. Ihminen ei siis pysty kokonaan määrittelemään sitä kontekstia, johon ympäristö hänet asettaa. Edellämainittujen kulttuuristen ym. tekijöiden lisäksi kulloiseenkin sopivan kontekstiin vaikuttavat myös esim. biologiset tekijät. Sukupuoli määrittää yhä useimmissa kulttuureissa myös sosialisaatioprosessin sisällön. Toisin sanoen pojat kasvatetaan monissa asioissa eri tavalla kuin tytöt. Greenfield & Childs toteavat artikkelissaan, että heidän tutkimansa Zinacentecointiaaniheimon keskuudessa esim. lasten oli opittava ymmärtämään puhetta, ennen kuin heidän kävelynsä oli sopivaa. Tutkijoiden lasten toisenlaista käyttäytymistä pidettiin jopa paheksuttavana. Tässä tapauksessa kulttuuriset tekijät määräävät myös sen, mikä on fyysisesti sopivaa. Mikäli edellistä esimerkkiä ajattelisi esim. Reese & Overtonin organismi-mekanismi - dikotomian kautta, voisi ajatella, että heimo on alistanut organismit mekanismin ohjaukseen. Syy sille, ettei lasten annettu kävellä ennen puheen ymmärtämistä, oli se, että lasten tuli ymmärtää, minne ei saanut mennä. Näin heidän oma yksilöllinen ja luonnollinen kehityksensä alistettiin mekanistiseen systeemiin, mikä ei varmasti voi olla vaikuttamatta heihin myöskään tulevaisuudessa (esim. itsenäistymisvaihe). Perhe on systeeminä avoin organismi, joka siis kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Kehityspsykologian kannalta Minuchin näkee kaksi pääkohdetta, joita on tutkittu perheen kontekstin muutoksen yhteydessä. Ensinnäkin lapsen (erityisesti esikoisen) syntymä merkitsee suurta muutosta perheessä. Minuchin erottaa kolme eri näkökulmaa asiaan: avioelämän ja vanhempien suhteiden muutos, vanhempien ja lapsen suhde sekä perheensisäisten roolien uusjako ovat kaikki potentiaalisia kriisipesäkkeitä. Vanhempien välinen suhde muuttuu väistämättä lapsen syntymän jälkeen. Entisen parisuhdekontekstin lisäksi heihin molempiin vaikuttaa nyt myös vanhemman konteksti, mikä on aivan oman kehitystehtävänsä. Muutoksen hyväksyminen on yhtä vaikeaa molemmille, vaikka äidin roolia

10 Jari Peltola 10 pidetäänkin jostain syystä usein itsestäänselvempänä, luontevampana ja enemmän ennalta määriteltynä kuin isän roolia. Parisuhteen kannalta on Minuchinin mukaan tärkeintä, että keskinäinen työnjako toimii yhteisesti sovituilla ehdoilla. Myös sopivan rajojen ylittäminen kuten raivon, aggressiivisuuden, mustasukkaisuuden ja oman avuttomuuden ilmaisun tulisi olla hyväksyttävää ja suotavaa, koska patoutuneina ne voivat toimia pohjana suurempiin ongelmiin kuten esimerkiksi perheväkivaltaan. Toinen perheen kontekstiin vaikuttava potentiaalinen kriisi on avioero. Ero muuttaa kerralla kaikki vanhat arkirutiinit, fyysisen ympäristön (esim. muutto) ja perheenjäsenten väliset sosiaaliset suhteet. Mikäli eron varsinaiset osapuolet menettävät kommunikointiyhteyden toisiinsa, myös perheen lapset kärsivät tästä. Eroon liittyvä epävarmuus ja turvattomuus voi vaikuttaa lapseen syvästi, jos hän ei pysty käsittelemään tunteitaan kenenkään (aikuisen) kanssa. Silloin lapsi saattaa kanavoida tunteensa toisin (esim. Henggelerin artikkeli nuorisorikollisuudesta). Näitä läheisiä suhteita käsittelee myös Hartup & Laursenin artikkeli. Lapsi ottaa pienempänä sosiaalisten suhteiden mallinsa pitkälti vanhemmiltaan. Malleina voivat tosin toimia myös muut läheiset aikuiset. Vanhempana lapsi etsii ihmissuhteiden toimintamalleja ikäistensä keskuudessa samalla, kun hänen oma identiteettinsä alkaa pikkuhiljaa muotoutua. Vaikka hänen suurin kiinnostuksensa kohdistuukin horisontaalisiin, ikäisiinsä kohdistuviin ihmissuhteisiin, myös vertikaaliset, aikuisiin kohdistuvat suhteet säilyvät. Näistä muodostuu parhaimmillaan network, verkosto, joka mahdollistaa tasapainoisen kasvuympäristön syntymisen. Ihmissuhteet ja niiden rooli lapsen elämässä riippuvat suhteiden toistuvuudesta, jatkuvaluonteisuudesta, selkeydestä sekä niiden todellisesta merkityksestä molemmille osapuolille. Toistuvuus vaikuttaa yksinkertaisesti siten, että esim. päivittäin toistuvat ihmissuhteet (vanhemmat, koulukaverit) muodostuvat tärkeämmiksi kuin harvemmin tapahtuvat kohtaamiset (esim. isovanhemmat). Jatkuvaluonteisuus tuo ihmissuhteeseen turvallisuutta, koska tällöin lapsi pystyy luottamaan siihen, että molemmat osapuolet tietävät toistensa halut ja tarpeet ja ottavat nämä myös huomioon. Suhteen merkitys perustuu niihin oletusarvoihin, joita suhteen osapuolella on toisen suhteen. Mikäli toinen ihminen täyttää niitä oletuksia, joita toinen on häneen asettanut, suhde ikäänkuin palkitsee ja siihen panostetut voimavarat tuntuvat menneen hyvään tarkoitukseen. Ongelma onkin tuon tasapainon löytämisessä. Sen kummemmin metaforaa tarkentamatta voisi sanoa, että aika monesti jakaminen tulkitaan vuorotellen tapahtuvaksi antamiseksi

11 Jari Peltola 11 ja ottamiseksi. Tästä syystä myös ihmissuhde voi muuttua ajan myötä joko toisen osapuolen harjoittamaksi tai molemminpuoliseksi hyväksikäytöksi. * * * Yliopiston kirjasto. Mies ja nainen palaavat lounastauolta työn ääreen. M: Ei ollut yhtään hullumpaa ruokaa. Kieli taisi tosin palaa. N: Mikset sä ottanut mitään juotavaa? M: Minulla on aina vaikeuksia erilaisten juoma-automaattien kanssa. Yleensä laitan lasin ritilälle ja painan haluamani juomavaihtoehdon nappia. Sitten juomaa tulee aivan jostain toisesta reiästä kuin pitäisi. N: Tosi tekniikan ihmelapsi. M: Ajattele muuten kuinka monia konteksteja ihmisen tarvitse opetella. Ihan arkielämän juttuja niin kuin kirjastossa käyttäytymistä tai juoma-automaatteja. N: Se liittyy kognitioihin ja oppimiseen. Ensin sitä hahmottaa jonkin asian olemassaolon, sitten opettelee sen kontekstin ja jos hyvin käy niin lopulta asiasta tulee vaivaton osa arkea. Ajattele muuten, mitä tapahtuisi, jos sulle näytettäisiin esinettä kaukaisesta tulevaisuudesta ja sä et yhtään tietäisi mikä se on. Tai kuvittele, että sä olisit joku keskiaikainen leipuri ja yhtenä aamuna sä löytäisit pihaltasi leipomon jakeluauton. Mitä sä tekisit sillä autolla jos sä olisit se leipuri? M: Kenties säilyttäisin siinä jauhoja. N: Jauhoja? M: Kyllä pakettiautosta hyvä hinkalo tulisi. Tuulilasista näkisi paljonko jauhoja on jäljellä ja sivuikkunasta voisi valuttaa säkin täyteen. N: Sun jauhoissasi täytyy olla jotain vialla. M: Onko sinulla lisää muistiinpanoja? N: Katso itse. Mä käyn kahvilla.

12 Jari Peltola 12 Urie Bronfenbrenner lähestyy yksilön ja ympäristön suhdetta ns. ekologisesta näkökulmasta. Hän korostaa, että yksilön kehitys on sidoksissa hänen oman välittömän ympäristönsä lisäksi myös eri ympäristöjen keskinäisistä suhteista sekä erilaisista yhteiskunnallisista suhdannetekijöistä (esim. lama-aika). Lisäksi Bronfenbrenner toteaa havainneensa, että välittömän ympäristön (esim. koti), eri ympäristöjen muodostaman verkoston (esim. koti, työ ja perhe) ja yhteiskunnallisten tekijöiden keskinäiset suhteet ja vaikutukset ovat samantyyppisiä riippumatta siitä, missä kulttuurissa näitä on tutkittu. Bronfenbrenner määrittää neljä eri systeemiä, joilla hän hahmottaa omaa ympäristökäsitystään. Ensimmäinen mikrosysteemi käsittää sen annetun ympäristön, joka ihmisellä on. Koska kehityspsykologiassa tutkitaan useimmiten lapsia ja/tai perheitä, mikrosysteemillä tarkoitetaan yleensä kotia ja sen välitöntä lähiympäristöä. Kun näkökulmaa laajennetaan, mikrosysteemi voi tarkoittaa myös esim. lasten leikkiä, koululuokkaa tai ihmisen työympäristöä. Kun näitä eri mikrosysteemejä yhdistellään (esim. koti-koulu-leikkikaverit), saadaan mesosysteemi. Tästä seuraa myös se, että ihminen voi kuulua/kuuluu samanaikaisesti useampaan eri mikrosysteemiin, jotka voivat kaiken lisäksi olla eri mesosysteemien alasysteemejä. Seuraavaksi Bronfenbrenner esittelee eksosysteemin, jolla hän tarkoittaa niitä yksilön ulkopuolisia tekijöitä ja asioita, jotka vaikuttavat häneen epäsuorasti. Eksosysteemiin voivat tästä syystä kuulua esim. lapsen vanhempien sosioekonomiset lähtökohdat tai vaikkapa hänen kotipaikkansa tarjoamat harrastusmahdollisuudet. Kaikkein laajimpaan makrosysteemiin Bronfenbrenner sijoittaa ne seikat, jotka ovat eri alasysteemeissä yhteneväisiä eri kulttuurien kesken. Näistä tekijöistä on ylikansallisen kulttuurikehityksen - ns. McDonaldsoitumisen - myötä tullut valtavasti lisää, mutta kehityspsykologian kannalta mielenkiintoisia kohteita voisivat olla esim. leikkipuistot, lasten ja nuorten rahankäytön kohteet tai koulukirjat. Bronfenbrenner korostaa, että yksilön kehityksessä on pelkän kehitysprosessin lisäksi tärkeää myös se, miten eri ympäristöjen psykologinen sisältö ja niiden merkitykset muuttuvat näiden prosessien myötä. Ekologinen ympäristökäsitys korostaa yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen muuttumista ajan myötä, ja näissä prosesseissa myös eri alasysteemien sisällöt ja niiden merkitykset saattavat muuttua. Kun yksilö käy läpi jonkin tämäntyyppisen muutoksen (esim. koulun vaihto, vanhempien avioero), tapahtuu ns. ekologinen siirtymä, jossa yksilön asema ympäristössä muuttuu. Mikäli tämä muutos säilyy paikasta riippumatta, voidaan sanoa, että muutos on kehityspsykologian kannalta mahdollisesti merkittävä. Mikäli tämä kehitysvaliditeetti vielä liittyy mahdollisesti meneillään olevaan tutkimusprojektiin, muutos on myös ekologisesti pätevä. * * *

13 Jari Peltola 13 Yliopiston kirjasto samana iltapäivänä. Mies ja nainen keskustelevat Bronfenbrennerin kirjasta ja sen systeemiteoriasta. M: Minä en ymmärtänyt mitään. N: Ei mikään uutinen. Mä otan esimerkin. Kuvitellaan yksilapsinen perhe, jonka isä on joku tietokonenero ja äiti on vaikka terveydenhoitaja. Lapsi on arkipäivät hoitopaikassa. Mitkä ovat tämän systeemin mikrosysteemejä? M: Ai se tietokone? N: Niinpä. Mikrosysteemeihin kuuluvat esimerkiksi perheen koti ja naapurit tai vaikka lapsen hoitopaikka. Vanhemmilla on omat työkaverit- M: Ja isällä venäläinen rakastajatar. N: Mesosysteemin muodostavat esimerkiksi koti, hoitopaikka ja duuni. Perhe lähtee aamulla kotoa, vie lapsen hoitoon, jonka jälkeen he menevät töihin. Työpäivän jälkeen tehdään sama rutiini toisin päin ja käydään esimerkiksi kaupassa. M: Entäs ne ekosysteemit? N: Siis eksosysteemit. Ajatellaan, että perheen isä on menestyvä oman alansa ammattilainen. Jos isä olisi esimerkiksi performancetaiteilija, liksa olisi todennäköisesti pienempi. M: Mutta on naisellakin työ. N: Tiedät sä mitä terkkarit saa palkkaa? Kyllä äidinkin duuni on osa eksosysteemiä, mutta isän sosioekonominen asema olisi tutkimuksen kannalta todennäköisesti merkittävämpi, koska juuri hänen hyvä palkkansa mahdollistaa sen, että perhe ei tarvitse sosiaalisia tulonsiirtoja. M: Ja mitä vikaa tulonsiirroissa on? N: Ei mitään, mutta ne vaikuttaisivat perheen asemaan omassa lähiympäristössään, kun valtio ja kunnat säästävät. He joutuisivat ehkä muuttamaan halvempaan kämppään jollekin toiselle alueelle, jossa monet ympäristötekijät olisivat toisin. Kun he muuttaisivat hyvältä alueelta spurgulähiöön, tapahtuisi ekologinen siirtymä. M: Liittyykö tuo jotenkin niihin makrosysteemeihin? N: Kyllä vaan. Ajatellaanpa, että isän työpaikka on esimerkiksi IBM taikka joku muu monikansallinen firma. Kun tuommoisella isolla firmalla menee huonosti, se sanoo työntekijöitään irti ympäri maailmaa. Lukemattomat perheet joutuisivat samantyyppiseen tilanteeseen, kun heidän isänsä saisivat potkut. voidaan sanoa, että perheen isän työpaikan menetys vaikuttaisi sekä mikrosysteemeihin, mesosysteemeihin, eksosysteemiin että makrosysteemiin. Mikäli työttömyydestä seuraisi useissa tapauksessa myös samanlaisia vaikeuksia kuten vaikka alkoholismia, voitaisiin sanoa, että muutoksella olisi ekologista validiteettia. M: Onko tuolla mitään tekemistä kehityspsykologian kanssa?

14 Jari Peltola 14 N: Voisi vaikka ajatella tutkimusta, jossa tutkitaan isän työttömyyden tai alkoholismin vaikutusta lapsen kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Tai sitten voisi tutkia, miten vanhempien parisuhde muuttuu, kun mies jää ilman työtä. Parisuhde olisi siinä mielessä ehkä paras dyadi tutkittavaksi. M: Mikä? Yksi Bronfenbrennerin kirjan avainkäsitteistä on dyadi. Dyadi muodostuu, kun kaksi henkilöä kiinnittää huomiota tai osallistuu toistensa tekemisiin. Observaatiodyadissa toinen henkilöistä tyytyy seuraamaan toisen tekemisiä sivustakatsojana (esim. kaupungin miesten ojankaivuu tai perinteinen seksi), kun taas yhteisen toiminnan dyadissa molemman osapuolet osallistuvat aktiviteettiin. Yksi dyadin toimivuuden kannalta tärkeistä tekijöistä on vastavuoroisuus. Kummankin toimijan on otettava huomioon toisen toiminta, jotta tulos olisi haluttu, koska toiselta saatu palaute luo tunteen yhteisen toiminnan mielekkyydestä. Tästä syystä yhteistoiminta saa ajan myötä Bronfenbrennerin mukaan yhä monimutkaisempia ja hienostuneempia muotoja. Koska osapuolet ovat kuitenkin harvoin yhtä hyviä jossain tietyssä asiassa, voimatasapaino kallistuu dyadissa usein jommankumman eduksi. Bronfenbrennerin tennisesimerkki on siinä mielessä omakohtainen, että opettelin itse pelaamaan 8 vuotta itseäni vanhemman tyypin kanssa. Nykyisin olen luultavasti sekä teknisesti että fyysisesti parempi, mutta samalla itse pelin konteksti on muuttunut. Koska olemme suunnilleen tasaväkisiä, pelaaminen on noussut itse pelin lopputulosta tärkeämmäksi. Ja koska kentällä ei enää ole selkeää oppilas-opettaja - asetelmaa, pelistä on tullut itsetarkoituksen sijasta mainio kuntoilu- ja ajanviettomuoto, joka tosin muuttuu yhä ajoittain veriseksi kamppailuksi elämästä, kuolemasta ja siitä, oliko rystylyönti viisi senttiä pitkä vai ei. Bronfenbrenner toteaa, että yhteinen toiminta johtaa usein ns. ensisijaisten dyadien muodostumiseen. Niiden olemassaolo ei pääty osapuolten erossa, vaan ne säilyvät esim. tunnetasolla katkeamattomana (tämä on aika lähellä periaatettani siitä, että tärkeää ei ole se, mitä muistaa vaan se, mitä ei voi unohtaa). Dyadien kehitys on kuitenkin suoraan sidoksissa ne muodostavien yksilöiden kehitykseen. Jos esimerkiksi toinen osapuoli käy läpi kehitykseen liittyvän muutoksen, myös toisen osapuolen muuttuminen on todennäköistä. Tämä voi liittyä joko lasten muodostamiin dyadeihin (esim. jos naapurin lapsi oppii ajamaan pyörällä, myös hänen leikkikaverinsa alkaa opetella ajamaan), lapsen ja vanhemman suhteisiin (esim. lapsi alkaa itkeä, jos näkee äidin itkevän) tai aikuisten keskinäisiin suhteisiin. Kyseessä on tietysti vain toisen osapuolen käsitys siitä, mitä toiselle on tapahtunut. Väärän tulkinnan mahdollisuus on aina olemassa. Esimerkiksi lapsi voi ajatella, että hän on vanhempien avioeron syy, vaikka asia ei näin olisikaan. Tosin tässä tilanteessa toimijoita on kolme, ja Bronfenbrenner käyttääkin asetelmasta termiä N+2 - systeemi. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että N+2 - systeemissä useampi dyadi muodostaa monimutkaisemman systeemin, josta

15 Jari Peltola 15 muodostuu täysin oma toimijayksikkönsä (esim. perhe). Bronfenbrenner korostaa, että toimijoita voi olla yhtä hyvin neljä tai enemmänkin, mutta silloin ryhmään alkaa muodostua jo selkeästi toisistaan erillisiä dyadeja. Yksittäisen dyadin reaaliset toimintamahdollisuudet riippuvatkin pitkälti siitä, miten ulkomaailma siihen suhtautuu. Ympäristön tuki ja jonkinlaisen networkin muodostuminen auttavat toimivan dyadin muodostumisessa. * * * Sama paikka ja aika. Parisuhde puhuttaa työparia. M: Eli ollaanko me dyadi? N: Ei ainakaan ensisijainen. Yhteistä tekemistä kyllä löytyy, mutta kyllä susta jää mulle aika vähän muistijälkiä. Toivottavasti ainakin. M: Minulle tuli mieleen se vanha vitsi Rorschach-testistä. Miehelle näytetään mustetahrakuvia ja hän vastaa aina alaston nainen tai vastaavaa. Sitten kun psykiatri sanoo, että miehellä on ilmeisesti seksuaalisia ongelmia, hän vastaa, että ei ole hänen vikansa, että psykiatri näyttää jatkuvasti vain rivoja kuvia. N: Mihin toi liittyy? M: No tuo juttu dyadeista ja yhteisestä jakamisesta. Silkkaa seksiä, sanon minä. N: En epäile yhtään. Mutta sanopas, että rakastuuko ihminen toiseen, jos huomaa tämän rakastuneen itseensä? Bronfenbrennerin mukaan näin nimittäin voi käydä, mikäli rakastumista vertaisi kehitysmuutokseen. M: Tuota- N: Mä ainakin uskon, että se on mahdollista. Ihminen haluaa olla rakastettu, ja saattaa sen takia olla jonkun kanssa, vaikka omat tunteet ei olisikaan samat. M: Mitä siitä seuraa? N: Todennäköisesti avioero. Ei semmoista toispuoleista suhdetta jaksa loputtomiin. M: Entäs jos pariskunnalla on lapsia? N: Siinä tulee just tämä N+2 - systeemi. Äidin suhde lapsiin on usein läheisempi kuin isän, ja sen takia mä luulen, että miehet lähtee herkemmin huonosta suhteesta kuin naiset, vaikka heillä olisikin yhteisiä lapsia. Ajatellaan vaikka sitä perhettä, jossa mies jää työttömäksi. Silloin hänen roolinsa elättäjänä katoaa, ja hän saattaa huomata, että sen roolin takana ei olekaan mitään. Hän tuntee

16 Jari Peltola 16 olonsa ulkopuoliseksi, koska lapset ovat ottaneet hänen paikkansa ensisijaisen dyadin osapuolena. M: Miesparalla ei ole enää mitään roolia. N: Aivan. Bronfenbrennerillä on tuosta juttua. Ihminen kuuluu siis lukemattomiin sosiaalisiin systeemeihin, joissa hänellä on oma tehtävä tai rooli. Tämä tehtävä riippuu sekä yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan että ympäristöstä ja sen asettamista oletuksista. Kun ihminen toteuttaa ympäristössään jotain tiettyä toimintaa suhteessa toisiin, Bronfenbrenner ottaa käyttöön roolin käsitteen. Roolit määrittyvät Bronfenbrennerin mukaan erilaisten sosiaalisten tekijöiden kuten iän, sukupuolen ja ammatin mukaan. Näiden tekijöiden asettamat rooliodotukset vaikuttavat siihen, mikä rooli tai roolit ovat sosiaalisesti sopivia kullekin ihmiselle (vrt. baskeri-tapaus). Tämän lisäksi Bronfenbrenner toteaa, että rooleihin vaikuttavat myös ihmisen toiminnan sisältö ja hänen suhteensa toisiin ihmisiin (tai heidän rooleihinsa). Vaikka rooli onkin osa mikrosysteemiä, Bronfenbrenner toteaa, että roolien juuret löytyvät yhteiskunnallisista ja historiallisista rakenteista eli tyypillisistä makrosysteemeistä. Itse olisin valmis nimeämään roolien kehityksen ja ympäristön välisen suhteen Bronfenbrennerin teoksen perimmäiseksi kysymykseksi. Jälleen kerran mieleeni palaavat Wittgenstein ja Tractatus Logo-Philosophicus, koska roolin toteuttaminen käytännössä vaatii paitsi yksilön konkreettista olemassaoloa niin myös jonkinlaista semioottista kommunikointijärjestelmää (esim. kieli). Kun ihminen syntyy, hän aloittaa virallisesti olemassaolonsa, mutta hänellä ei ole vaistojaan lukuunottamatta kykyä vaikuttaa ympäristöönsä. Kun vauva kehittyy, hän oppii tunnistamaan asioita ja ihmisiä, ja ajan mittaan hän kykenee myös havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset ympäristöönsä. Kielen myötä myös lapsen rooli muuttuu, kun ihmiset alkavat olettaa hänen pystyvän ilmaisemaan omia halujaan ja tarpeitaan konkreettisesti. Tässä syntyy myös monia dyadisuhteita, kun lapsi ensin havainnoi ja myöhemmin kokeilee kielen käyttöä sekä ikäistensä että aikuisten kanssa. Samalla hän kykenee paremmin hahmottamaan myös ei-kielellistä informaatiota (esim. erilaiset symbolit ja ihmisten kokonaisilmaisu) ympäristössään. Esimerkiksi jos televisiosta tulee Prätkähiiret, lapsi kykenee ensin vanhempiaan tarkkailemalla ja myöhemmin itsenäisesti päättelemään, onko kyseessä lastenohjelma vai ei. Myöhemmin hän lakkaa sitomasta omaa rooliaan pelkästään vanhempiensa määräyksiin, ja alkaa itse etsimään asioita ja toimintamuotoja, jotka tuntuvat mielekkäiltä. Kun lapsen elinympäristö kasvaa, hän omaksuu erilaisia rooleja välittömän mikroympäristönsä mukaisesti. Esimerkiksi hoitopaikassa hän joutuu usein tilanteisiin, joissa oman vuoron odottaminen ja yhteistoiminta muiden lasten

17 Jari Peltola 17 kanssa nousevat tärkeämmiksi kuin esim. kotioloissa, joissa lapsi voi yleensä toteuttaa itseään vapaammin. Samalla hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä muuttuu siitä riippuen, leikkiikö hän esim. kavereiden kanssa vai puhuuko hän hoitotädille. Kouluunmenon myötä lapselle muodostuu uusi mesosysteemi, joka eroaa entisistä siinä, että koulussa lapsella on ensi kertaa entistä itsenäisempi ja vastuullisempi rooli jossain vanhemmista tai hoitopaikasta riippumattomassa systeemissä. Sukupuoleen liittyvät roolit ovat sekä kielellisiä että sanattomaan informaatioon liittyviä. Yksi suurimmista makrosysteemeistä liittyy siihen, että tyttöjä ja poikia kasvatetaan tiettyihin rooleihin, jotka sisältävät kulttuurista riippumatta monia yhteisiä piirteitä esim. sopivan käyttäytymisen suhteen. Kun sukupuolten välinen interaktiivisuus lisääntyy, ilmenee myös monia kommunikaatio-ongelmia. Yksi suurimmista mielenkiinnon kohteistani onkin se, miten mies ja nainen ilmaisevat saman asian eri tavalla siten, että he eivät ymmärrä toisiaan. Itseilmaisu on väistämättä myös sukupuolirooleihin sidottua, ja koska miehen ja naisen perinteiset sukupuoliroolit eroavat toisistaan sekä niiden kehityksen että ulkoisen ympäristön odotusten suhteen, seuraa tilanteita, joissa väärinkäsitykset, virhetulkinnat ja sekaannukset ovat väistämättömiä. Nämä häiriöt kommunikoinnissa ovat varmasti yleisimpiä mikrosysteemeissä, joissa käytännön kanssakäyminen on kaikkein konkreettisinta ja toistuvinta. * * * Alkuilta kirjastossa. Mies ja nainen riitelevät siitä, mikä aiheuttaa riitaa. N: Nainen on ollut vuosituhansia alistetussa asemassa yhteiskunnassa. Koska nainen on fyysisesti heikompi, hänen on ollut pakko mukautua ja oppia käyttämään sitä valtaa, joka sosiaalisiin rooleihin liittyy. Käytännössä se tarkoittaa parempaa kielellistä ilmaisua. M: Minkä takia minä en sitten aina ymmärrä mitä sinä sanot? N: Mä luulen, että sun maailmankuvasi on suorempi kuin mun. Kuvitellaan tilanne, että sä olisit naimisissa ja sä haluaisit, että sun vaimosi hoitaisi sun tiskivuorosi. Miten sä ilmaisisit asian? M: Kai minä kysyisin, että voisiko hän hoitaa minun tiskivuoroni. N: Aivan. Ja todennäköisesti sun vaimosi olisi jonkin verran loukkaantunut vaikka tiskaisikin astiat. M: Mitä sä sitten sanoisit?

18 Jari Peltola 18 N: Jos mulla olisi mies, niin mä sanoisin vaikka että ihanaa kun voi vaan mennä sohvalle löhöämään ja katsomaan mun lempisarjaa telkkarista. M: Entäs ne tiskit? N: Jos sillä äijällä olisi tarpeeksi kokemusta ja älyä, se tajuaisi, että mä yritän hienovaraisesti vihjata, että se voisi oikeastaan tiskata tänään. Todennäköisesti se ei kuitenkaan tajuaisi mitään vaan menisi katsomaan, mikä tv-sarja on kyseessä ja jäisi sille tielleen. M: Minkä takia sinä et sitten voisi vain pyytää miestäsi tiskaamaan? N: Sen takia, että miehet menee aina ihan paniikkiin, jos nainen käyttäytyy niin kuin ne. Todennäköisesti mieskin tiskaisi mutta miettisi samalla koko illan, että mitä pahaa hän on oikein tehnyt. Sen takia nainen on mielummin vaiti ja hoitaa tiskit itse. Naiset kokevat usein olevansa vastuussa suhteen kommunikaation pelaamisesta. M: Onko miesten ja naisten ylipäätään mahdollista tulla keskenään toimeen? N: Totta kai. Se vaatii vaan kokemusta, kärsivällisyyttä ja opettelua. Sitäpaitsi en mä ainakaan halua, että mies olisi samanlainen kuin mä. Mille me sitten naurettaisiin muijaporukassa? Roolit näkyvät siis ehkä parhaiten käytännön toiminnassa. Brofenbrenner erottaa kirjassaan päämäärätoiminnan ja yksittäisen teon toisistaan. Päämäärätoiminnassa henkilö keskittyy johonkin tiettyyn tekemiseen, jolla on jokin tietty tarkoitus tai lopputulos, mitä kohti henkilö pyrkii. Tämä prosessi voi olla joko lyhytaikainen (esim. asunnon tapetointi) tai pidempikestoinen (esim. opiskelu). Yksittäinen teko tai toiminta on enemmän automaattinen ja väliaikainen (esim. haukottelu tai oven avaaminen) eikä se itsessään ole tietoinen osa jotain suurempaa päämääräprosessia. Koska päämäärätoiminta on pitkäjänteistä toimintaa, yksi sen tunnusmerkeistä on Brofenbrennerin mukaan tarve uhrata jollekin toiminnalle omaa aikaansa. Tällöin motiivina on usein visio mahdollisesta lopputuloksesta. Toisaalta hän toteaa, että kaikki molaarinen toiminta ei ole käytännön tekemistä. Esimerkiksi ajattelu on molaarista toimintaa, koska on melko mahdotonta ajatella ilman mitään syytä. Myös alitajunnan prosessit ja erilaiset päiväunet ja muu visiointi voidaan lukea molaariseksi toiminnaksi, koska syntyvät ideat voivat olla osana jotain tulevaa projektia.

19 Jari Peltola 19 Esimerkiksi tämä teksti on kirjoitettu kolmessa päivässä ilman sen kummempaa korjausta (päätin heti alussa että en vaihda ainoankaan kappaleen paikkaa, vaan pyrin pitämään jokaisen lauseen jollain tavalla kiinni kokonaisuudessa. Toisin sanoen en kirjoita mitään, ennen kuin tiedän mitä kirjoitan, koska on turha maksaa sähkölaskua siitä, että miettii tietokoneruudun ääressä. Sitä paitsi on paljon mukavampaa mennä miettimään esim. kahvilaan, jossa saa tuoreita punssileivoksia), mutta sen taustalla on noin neljän kuukauden ajattelu- ja lähdetyö. Minulla on muutenkin tästä teko vs. toiminta - asetelmasta omituisia kokemuksia. Olin esim. muutaman kerran psykologia appron tutortunneilla äänessä, ja kaikkeen sanomaani tunnuttiin suhtautuvan kuin se olisi pitkän harkinnan tulosta. Tämä on omituista siksi, että omasta mielestäni minä vain ajattelin ääneen asioita, jotka olivat juuri sillä hetkellä mielessäni. Ehkä paras esimerkki tästä on persoonallisuuspsykologia I - jakson ryhmätyö, joka minun piti esitellä muille, noin parillekymmenelle ihmiselle. Omien faktatietojeni esittämiseen meni noin 25 sekuntia, ja loput viitisen minuuttia käytin kaikenlaiseen pohdintaan ja ehdottomasti siinä tilanteessa keksimieni näkökulmien esilletuomiseen. Koko homman hauskuus oli siinä, että minulla ei ollut aavistustakaan siitä, miten aloittamani lause tulisi päättymään seuraavasta lauseesta puhumattakaan. Kuitenkin tutor Kati O. sanoi lopetettuani muistaakseni, että oli hienoa, että joku oli käyttänyt noin paljon aikaa ajatustensa hiomiseen ja viimeistelyyn. Mihin viimeistelyyn? Suurimman osan ajasta käytimme työparini kanssa siihen, että ihmettelimme, kannattaako maksaa 1300 markkaa siitä, että pääsee piirtämään tusseilla Mind Map - karttoja. Olin kuitenkin onnistunut ilmeisesti puhumaan asiaa aiheesta, joka on minulle tieteenalana suhteellisen tuntematon. Kun olin lukenut Bronfenbrennerin kirjan, oloni oli melko samanlainen kuin tuolloin tutortunnilla. Se mainittiin infokirjeessä merkkipaaluna, mutta minusta se oli aika yksinkertainen ja itsestäänselvä. Jos kirjan arvoa voisi mitata sen herättämillä ajatuksilla ja uusilla ideoilla, Bronfenbrenner meni kyllä pakkasen puolelle (aloin kesken lukemisen pyyhkimään muiden lyijykynätöherryksiä marginaaleista, ja sain työn valmiiksi ennen laina-ajan päättymistä). Kuitenkin nämä marginaaliripellykset osoittivat, että kirja oli ollut kovassa käytössä. Lopuksi on syytä käsitellä kehityksen käsitettä sen kontrollisuhteen kautta, joka ympäristön ja yksilön välillä vallitsee. Varsinkin tämäntyyppisenä maailmanaikana on helppo sanoa, että maailmassa ei ole mitään kontrollia tai toivoa, ja nämä tunnetilat heijastuvat pahimmillaan yksilön elämään lamauttavana voimana. Tällöin oman elämän kontrollointi ja kehittäminen saattaa tuntua

20 Jari Peltola 20 yhdentekevältä, koska kaikki oman toiminnan merkitykset ympäristöön nähden tuntuvat olemattomilta. Mikäli käytetään Bronfenbrennerin systeemijakoa, epävarmuus näkyy kaikilla systeemitasoilla. Mikrosysteemeissä esim. taloudellinen epävarmuus saattaa heijastua kiristyneinä ihmissuhteina, mikä vaikuttaa myös mesosysteemien muodostumiseen (esim. yhteydet työkavereihin tai naapureihin katoavat, lapset hoidetaan säästösyistä kotona ym.). Uskaltaisinkin väittää, että esim. työttömyys on epäsuorasti vaikuttanut useiden mesosysteemien hajoamiseen. Samalla ihminen ymmärrettävästi eristäytyy helposti omien ongelmiensa keskelle, ja myös muut ystävyys- ja sukulaisuussuhteet kärsivät parisuhteesta puhumattakaan. Voisi ehkä jopa sanoa, että äärimmillään ihminen saattaa nykyaikana kuulua vain muutamaan hataraan mesosysteemiin, jonka osapuolina saattavat olla vaikka Siwan tuttu myyjä, jolta perheenäiti pyytää alennuksella lapsilleen päivän vanhaa leipää. Eksosysteemien merkitys ihmisten elämään on mielestäni kasvanut 1990-luvun yhteiskunnassa. Yhä useampien taloudellinen tilanne on suoraan riippuvainen valtion tulonsiirtoihin kohdistuvista leikkauksista, ja tämä lisää yhdessä politiikasta vieraantumisen kanssa kontrollin puutteen tunnetta. Omasta itsestä riippumattomat tekijät määräävät tällöin monien ihmisten kontekstin ilman, että heillä itsellään on paljonkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin millään mielekkäältä tuntuvalla tavalla. Väittäisin, että tästä seuraa asioita, jotka liittyvät myös makrosysteemiin. Ympäri maailmaa on viime vuosien aikana ollut esim. useita tapauksia erilaisista yhteiskunnasta irrottautuneista yhteisöistä (esim. Korkein Totuus - liike Japanissa tai Free Men of America Yhdysvalloissa), jotka ovat pyrkineet luomaan maailmaan oman elinsysteeminsä. Mielestäni tämä on seurausta yleismaailmallisesta tarpeesta löytää turvallisuutta, mielekkyyttä ja kontrollia elämään. Usein näiden projektien käytännön seuraukset ovat traagisia, koska tämäntyyppiset fanaattiset yhteisöt kokevat useimmiten koko ympäröivän maailman vihollisenaan. Kehityspsykologian kannalta on mielestäni olennaista se, miten yksilö kykenee löytämään ympäristöstään asioita, joihin hän pystyy muodostamaan jonkinlaisen vuorovaikutussuhteen. Nykyinen tilanne on mielestäni sairas. Useimmat arkipäivän tapaamiset ovat pinnallisia, - ihmissuhteita, joissa toinen ihminen jää sen varjoon, mitä konkreettista hyötyä hänen resursseistaan voisi olla oman itsen kannalta. Nyky-yhteiskunnassa jokainen voi periaatteessa elää nimettömänä ja persoonattomana varjona tapaamatta viikon aikana ketään toista ihmistä niin, että ainuttakaan kokonaista lausetta olisi vaihdettu. Toisaalta jos vaikka mies lyö vaimoaan (tai päinvastoin), ei voitane puhua mistään dyadista tai muustakaan todellisesta ihmissuhteesta, koska kommunikointi tapahtuu nyrkein. Ehkä ihmiset ottavat mediasta tulvivan informaation hyvän elämän kriteereistä hieman liian vakavasti, koska jokikisen radio- tai tv-ohjelman taustalla on

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot