IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma 2011-2018"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma Lohja, Siuntio, Inkoo, Karjalohja

2 SISÄLLYS JOHDANTO VANHENEMINEN JA VANHUUS LOST-ALUEELLA Yleistä vanhenemisesta Elämän kokeminen vanhuudessa Vanheneminen yhteiskunnan näkökulmasta Toimintaympäristön muutos ja siitä johtuvat haasteet Ikäihmisten määrät nyt ja tulevaisuudessa Ikäihmisten määrä LOST-alueella Väestösuunnitteet Ikääntyvien määrän kasvun aiheuttamat palvelutarpeet IKÄIHMISTEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Terveys-käsitys Toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn säilyttäminen ja tukeminen Toimintakykyä tukevat yhdyskuntaratkaisut Toimintakykyä tukevat yksilötoiminnat IKÄIHMISTEN HYVÄN HOIDON PERIAATTEET LOST-ALUEELLA Vanhustenhoidon tieto- ja arvoperusta Monitieteisyys ikäihmisen hoidossa Lääketieteellisen hoidon periaatteet Kuntoutuksen periaatteet Gerontologisen hoitotyön periaatteet Gerontologisen sosiaalityön periaatteet Mielenterveystyön periaatteet Sairaan ikäihmisen hoito LOST-alueella IKÄÄNTYMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy Ikäihmisten alkoholismi Erityisryhmien vanhuspalvelut Vanhusten kaltoinkohtelu Saattohoito ETIIKKA JA LAATU IKÄIHMISTEN HOIDOSSA TULEVAISUUDEN RATKAISUT Uudet palvelumuodot ja ratkaisumallit Vanhuspalveluiden hankintastrategia Toimenpide-ehdotukset sekä niiden vastuutus ja seuranta YHTEENVETO Lähteet Liite 1. Väestötilastot Liite 2. Palvelurakenneindikaattorit Liite 3. Tehostettujen palveluasumisen yksiköiden ja sosiaalihuoltolain mukaisten laitosten välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön mitoitus LOST-alueella (1/2011) Liite 4. Asumis- ja laitoshoitoyksiköiden laatukriteerit

3 JOHDANTO Ikääntyvä LOST on Lohjan kaupungin, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan kuntien ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelmassa määritellään kaupungin ja kuntien asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla LOST- ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Nyt valmisteltu ohjelma on jatkoa vuosille laaditun Lohjan kaupungin ikääntyvien hoito- ja palvelustrategialle. Lohjan valtuusto on hyväksyessään vuoden 2010 talousarvion edellyttänyt ikääntymispoliittisen ohjelman laatimista. Valmistelutyö toteutettiin maalis-marraskuun 2010 välisenä aikana. Työtä on ohjannut laaja-alainen ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista LOST-kunnista, eri toimialoilta ja kuntien Ikäihmisten neuvostoista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajina ovat toimineet Tuula Jämsén (puheenjohtaja), Sirkka Ojanperä (varapuheenjohtaja), Matti Selenius, Sari Lehtinen, Mika Herpiö, Barbro Viljanen sekä Ari-Pekka Rauttola. Ikäihmisten neuvostoista edustajina ovat toimineet Inkeri Kangas (Lohja), Pasi Virtanen (Lohja), Ove Grundström (Siuntio) ja Antti Viljanen (Inkoo). Sivistyskeskuksen edustajina ovat olleet apulaisrehtori Anne Kotonen, museonjohtaja Eero Ahtela ja toimitusjohtaja Jukka Vienonen sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen erikoissuunnittelija Anja Siilanto-Parviainen. Henkilöstön edustajana on toiminut Tiina Sainio (SUPER) ja varalla Kiti Ikonen (JUKO). Valmistelutyöstä vastasi projektiryhmä. Projektityöryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja Arja Yliluoma, jäseninä geriatrian ylilääkäri Taina Hammarén, hoivapalvelupäällikkö Benita Öberg ja hoivapalvelupäällikkö Marja-Liisa Karjalainen Sihteerinä on toiminut erikoissuunnittelija Jarkko Lämsä. Tämä asiakirja on kiinteässä yhteydessä Lohjan kaupunkistrategiaan sekä vast ikään valmistuneeseen Terve ja hyvinvoiva LOST-ohjelmaan. Kaupunkistrategia korostaa palveluiden avohoitopainotteisuutta ja Terve ja hyvinvoiva LOST terveiden elintapojen lisäksi turvallista elinympäristöä kaikkien ikäryhmien osalta. Myös Lohjan kaupunginvaltuuston tekemä periaatelinjaus palveluverkosta kytkeytyy tähän ohjelmaan erityisesti geriatrisen keskuksen osalta. Työtä valmisteltiin myös kahdessa laaja-alaisessa seminaarissa, jonne oli kutsuttu Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan päättäjät. Seminaareissa kuultiin alustukset vanhustenhuollon tulevaisuuden eettisistä haasteista, hyvinvointiteknologiasta osana vanhustenhoidon kokonaisuutta, vanhusten alkoholinkäytöstä haasteena tulevaisuudelle sekä ikääntyneiden liikunnan edistämisestä. Seminaarien ryhmätöiden linjaukset on huomioitu tämän ohjelman valmistelussa. Työn kuluessa pidettiin myös seminaari, johon oli kutsuttu LOST-kuntien valtuutetut. Seminaarissa käsiteltiin kaikkein vanhimpien hoitolinjauksia sekä esiteltiin siihen mennessä tehtyä ohjelmatyötä. Aikaisemman strategian uudelleen tarkastelua pidettiin tärkeänä nopeasti muuttuneen toimintaympäristön vuoksi. Vuonna 2001 valmistunut hoito- ja palvelustrategia oli ajan hengen mukainen. Strategiassa korostui kaupungin eri toimialojen ja erityisesti vanhuspalvelujen merkitys ikäihmisille, joiden toimintakyky oli jo heikentynyt. Nykyisin ikääntymispoliittisessa keskustelussa korostuvat ikäihmisten voimavarat ja ennakoiva työote. Uusi ohjelma korostaakin ikääntymisen monia ulottuvuuksia ja ihmisten vaihtelevia tarpeita sekä kaupungin roolia ikäihmisten voimavaroja tukevien ja vahvistavien palvelujen tuottajana sekä ennalta ehkäisyä ja ennakointia. 3

4 Ohjausryhmän tehtävänä oli tiivistää ikäihmisten toiveet ja tarpeet hyvää ikääntymistä tukeviksi linjauksiksi huomioiden palvelutuotannon reunaehdot. Ikääntyvä LOST tarkoittaa seutua, jossa ikääntyvä asukas voi elää aktiivista ja onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkaalla on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavia. Toimintakyvyn vajeet ja ennen kaikkea toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijät havaitaan hyvissä ajoin ja riskeihin puututaan palvelujen painottuessa ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäihminen päättää itseään koskevista asioista. Ohjelma korostaa kaupungin kaikkien toimijoiden tärkeyttä ikäystävällisen ympäristön rakentamisessa. Keskeisiä arvoja yhteisen tavoitteen saavuttamisessa ovat itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Ikäihmisten hoidon ja hoivan tehtävänä on edistää hyvinvointia ja elämänlaatua, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä mielekkäälle toiminnalle ja osallisuudelle tasavertaisena kansalaisena. Ohjelmassa linjatut hyvän hoivan ja hoidon periaatteet tulee käsittää myös laatulupauksiksi kuntalaisille siitä, että sitoudumme palvelemaan ja hoitamaan näiden periaatteiden mukaisesti. Ikääntymispoliittiseen keskusteluun vaikuttavat eliniän piteneminen sekä sitä seuraava yhteiskunnan ikääntyminen. Ikääntymiskeskusteluun vaikuttavat myös vanhenemisen moninaisuus sekä sukupolvien väliset suhteet. Elinajan odotteen kasvaessa vanheneminenkin nähdään monivaiheisena. Työvoiman ikääntymisen myötä on alettu kiinnittää huomiota ikääntyviin (45+) ja ikääntyneisiin (55+) työntekijöihin. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, josta on alettu käyttää nimitystä kolmas ikä (esim vuotiaat). Varsinainen vanhuus eli neljäs ikä katsotaan alkavan nykyisin siinä 85. ikävuoden paikkeilla. Puhutaan myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan vaihetta, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan, elämän viimeisiä vuosia. Ikääntyvä LOST-ohjelman tavoitteet kohdistuvat kolmannessa, neljännessä ja viidennessä iässä oleviin kuntalaisiin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneitä kohti. Näin siksi, että palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75. ikävuoden jälkeen. Palvelutarpeiden arviointi on tehty oletuksella, että LOST-yhteistyö jatkuu. Mahdollisia kuntaliitoksia, jotka laajentaisivat aluetta, ei ole ohjelmassa huomioitu. Tämän ohjelman valmistelua on ohjannut vanhuskäsitys, jossa vanheneminen nähdään kiinteässä yhteydessä elämänkulkuun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tämä käsitys korostaa ikääntyneitten yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja. Ikäihmisen toimintakyky on aina suhteessa ympäristöön, joten vahvistamalla ihmisen hyvinvointiin liittyviä keskeisiä voimavaroja tuemme ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollisuutta onnelliseen ikääntymiseen. Ikäihmisen keskeisiä voimavaroja ovat sosiaaliset suhteet sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Kaupungin ja kuntien palveluiden tulee ensisijaisesti tukea jäljellä olevaa toimintakykyä ja työotteen tulee olla aktiivisesti kuntouttava. Yhteisöllisyys ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon mahdollistuminen nähdään asukkaiden yhteisenä haasteena, jota kolmas sektori, yhdistykset ja vapaaehtoistyö voi tukea. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän tulevina vuosina. Tälle kehitykselle on esitetty syiksi muun muassa veropohjan kaventuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen työikäisen väestön jäädessä eläkkeelle sekä sosiaali- ja terveydenhuoltokulujen kasvu. Vuonna 2010 huoltosuhde on 0,46 ja vuonna ,65. Palvelurakenteen ja -tuotannon uudistamisen tavoitteena on saada raskaimpien palveluluiden tarvetta suhteellisesti pienemmäksi. Palvelutuotannon painottamisella ennakoivaan toimintaan parannamme ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta hillitsemme myös palvelutuotannon kustannuksia. 4

5 Lohjan valtuusto ei ole kaikilta osin toteuttanut niitä ehdotuksia, joita aikaisemmassa strategiassa esitettiin ja hyväksyttiin. Seurauksena on ollut osittain epätarkoituksenmukainen ja kallis palvelujärjestelmä. Toivonkin, että jatkossa päättäjillä riittää malttia panostaa ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja avohoitopainotteisuuteen. Sellainen toimintamalli on paitsi eettinen ja inhimillinen, myös kustannustehokas. Lohjalla 14. päivä joulukuuta 2010 Tuula Jämsén Ohjausryhmän puheenjohtaja 5

6 1. VANHENEMINEN JA VANHUUS LOST-ALUEELLA 1.1. Yleistä vanhenemisesta Elämän kokeminen vanhuudessa Vanhuuden kokemisessa on kysymys muun muassa siitä kuinka vanhaksi ihminen tuntee itsensä. Vanha sanonta Ihminen on niin vanha kuin hän tuntee olevansa hyväksytään nykyään osittain myös vanhenemisen tutkimuksessa. On todettu, että vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi kuin ovat ja myös tuntevat itsensä kalenteri-ikäänsä nuoremmiksi. Suomalaisissa tutkimuksissa on tullut esiin, että iäkkäimmät vastaajat tuntevat harvoin kuuluvansa kalenteriikänsä mukaiseen väestön osaan. Vanhuuden kokemiseen vaikuttavat myös elämänhistoria, elämässä olleet merkittävät tapahtumat tai kriisit, identiteetti, itsearvostus ja itsetuntemus. Lisäksi vanhuuden kokeminen on yhteydessä aikakauteen ja vallitsevaan kulttuuriin. Useimmilla iäkkäillä ihmisillä on myönteinen käsitys itsestään, voimavaroistaan ja kyvyistään, ja he kokevat, että vanheneminen on hyvä elämänvaihe. Jotkut kuitenkin tuntevat itsensä väsyneiksi ja aliarvioivat kykyjään, ja joillakin voi olla masennusta ja kuolemanpelkoa. Elämän kokeminen vanhuudessa on yksilöllistä, ja eri elämänvaiheessa olevien ikääntyvien ihmisten kokemukset vanhenemisesta saattavat myös olla erilaisia kolmannessa iässä olevat kokevat mahdollisesti elävänsä elämänsä parasta aikaa vapaana työ- ja yhteiskunnallisista velvoitteista, kun taas myöhemmällä iällä vanhenemiskokemukset mahdollisesti muuttuvat kielteisemmiksi kehon rappeutuessa. Elämän kokemiseen vanhuudessa vaikuttavat käsitykset ja kokemukset vanhuuden myönteisistä ja kielteisistä asioista. Yleisesti ajatellaan, että vanhuus on sairauksien, raihnauden ja muistamattomuuden aikaa, ja ikääntyvillä ihmisillä on myös käsityksiä yhteiskunnan kielteisestä suhtautumisesta vanhuuteen. Näistä käsityksistä saattaa olla seurauksena pelkoja yksilöllisyyden, itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden menettämisestä hoivajärjestelmässä. On todettu, että iäkkäätkin ihmiset säilyttävät tyytyväisyytensä elämään, jos heidän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen itsemääräämisoikeutensa toteutuu. Elämäntyytyväisyyttä pitää tällöin yllä kykyjen ja kunnon heiketessäkin tunne itsensä ja kotinsa hallinnasta. Tämä tutkimustulos on tärkeä etenkin pohdittaessa laitoshoidossa olevien vanhusten tyytyväisyyttä elämäänsä. Ihmisen oma kokemus ikääntymisestään ja hänen asennoitumisensa vanhuuteensa on tärkeää, koska ihmisen elämänhalun ajatellaan olevan yhteydessä siihen, millaisena ihminen kokee vanhuuden. Vanhuuden kokemisen ajatellaan olevan yhteydessä myös hyvinvointiin ja terveyteen. On todettu, että terveytensä hyväksi kokevat eivät yleensä pidä itseään vanhoina kun taas useat terveydentilansa huonoksi kokevista ovat mielestään vanhoja. On myös havaittu, että kuolleisuuden ja koetun iän välillä on yhteyttä ja että itsensä ikäistään vanhemmaksi kokevien fyysinen ja psyykkinen kunto on usein huonompi kuin muiden. Vaikuttaa myös siltä, että koetulla iällä on yhteyttä kuolemaan johtavaan terveyden heikkenemiseen ja elinajan pituuteen. Terveyden ja aistien menettämisen lisäksi puolison kuolema saattaa vaikuttaa tunteeseen vanhuudesta. Elämänasenteella on todettu olevan merkitystä hoidontarpeelle ja kuolleisuudelle. Useissa tutkimuksissa on nimittäin tullut esiin, että pitkäaikaissairauksia sairastavat ikääntyneet ihmiset eivät aina pidä itseään sairaina, vaan saattavat olla elämäänsä tyytyväisiä. Tutkimusten mukaan ikäihmisten hyvä vanhuus koostuu seuraavista tekijöistä: terveys, hyväkuntoisuus, riittävä toimeentulo, myönteinen elämän asenne, ystävät, ihmissuhteet, perhe, lapset ja lapsenlapset, aktiivisuus ja vireys, kunnollinen asunto ja uskonto. Hyvän vanhenemisen esteiksi koetaan huono terveys ja toimintakyky, yksinäisyys, ystävien puuttuminen ja ulkopuolisen avun 6

7 tarve. Ihminen voi kuitenkin kokea elämänsä mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi vanhana ja raihnaisenakin, ja hyvä vanheneminen on mahdollisesti enemmän kokemus ja mielentila kuin mitattava asia Vanheneminen yhteiskunnan näkökulmasta Yhteiskunnan rakenne, historia ja kulttuuri vaikuttavat käsityksiin vanhenemisesta. Yhteiskunnan ja yksilöiden vanhuskäsitykset vaikuttavat puolestaan vanhusten asemaan ja kohteluun. Länsimaisessa kulttuurissa kronologinen ikä, toimintakyvyn heikkeneminen ja avuntarpeen lisääntyminen sekä muutokset yhteiskunnallisissa tehtävissä ovat merkittäviä tekijöitä vanhuuden määrittelyssä. Sen sijaan monissa muissa kulttuureissa (esim. afrikkalaiset ja aasialaiset kulttuurit) vanhuuden määrittelee asema perheessä (esimerkiksi isovanhemmuus) Suomalaisessa esiteollisessa maatalousyhteiskunnassa ihmisten käsitys perheestä oli laajempi kuin nykyään. Myös isovanhemmat asuivat yhteisessä taloudessa nuoren väen kanssa, ja osallistuivat talon töihin. Perhesuhteet olivat hyvin kiinteät ja lasten velvollisuus oli huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Länsimaisessa kulttuurissa luvun vaihdetta pidetään teollistuneissa maissa uuden vanhenemisen aikakauden alkuna. Tuolloin yhteiskunnan tuotantoperusta, työelämä, perhe-elämä, moraali, etiikka, maailmankuvat ja käsitykset vanhenemisesta muuttuivat. Naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi, ja yhteiskunta otti aiemmin perheelle kuuluvia tehtäviä hoitaakseen. Tämä vaikutti iäkkäiden ihmisten elämään, sillä vanhukset eivät enää kuuluneet ns. ydinperheeseen. Teollisen yhteiskunnan aikana vanhuuden ajateltiin yleisesti alkavan eläkkeelle siirtymisestä. Lääketieteellinen näkemys vanhuudesta oli tuolloin vallitsevana yhteiskunnassa. Ikääntyneitä ihmisiä pidettiin homogeenisena joukkona, jolla oli samanlaiset tarpeet. Vanhuus nähtiin myös köyhyyden aikana ja vanhukset passiivisina palveluiden käyttäjinä. Nykyisen vanhuskäsityksen mukaan eläkkeelle siirtyminen ja vanhuus ovat toisistaan erillisiä tapahtumia. Uusi vanhuskäsitys korostaa myös, että iäkkäillä ihmisillä on yksilöllisiä tarpeita. Ikääntyvät ihmiset nähdään yksilöllisinä vaikuttajina ja osana yhteisöään sekä yhteiskunnan voimavarana. Myös iäkkäiden ihmisten kulttuurisuus, kokemuksellisuus ja pätevyys itseään koskevissa asioissa korostuvat uudessa vanhuskäsityksessä. Tutkimusten mukaan suurella osalla ikäihmisistä ikääntyminen on hyvä elämänvaihe sosiaalisine verkostoineen. Noin kolmanneksella vanheneminen ei kuitenkaan etene myönteisesti, ja jotkut syrjäytyvät useilla elämän alueilla. Maaseutujen kyläyhteisöissä, joissa ihmiset tunsivat toisensa, pidettiin huolta muista ihmisistä. Yhteisöllisyys oli voimavara ja turva vanhuudessa. Tämä yhteisöllisyys vaikuttaa kuitenkin olevan katoamassa kaupungistumisen myötä. Ne ikäihmiset, joiden toimintakyky on hyvä, voivat kuulua erilaisiin yhteisöihin, kun taas ne, joiden toimintakyky on alentunut, saattavat olla hyvinkin yksinäisiä ja ilman vertaistukea kerrostaloasunnoissaan Toimintaympäristön muutos ja siitä johtuvat haasteet Vanheneminen ja vanhuus ovat jälleen murroksessa, sillä eliniän kasvun vuoksi yhteiskunnan ikärakenne muuttuu iäkkäiden ihmisten määrän kasvaessa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Väestö vanhenee koko maailmassa syntyvyyden laskun ja kuolleisuuden vähenemisen vuoksi. Euroopan unionissa ikääntyneiden määrän kasvu on nopeinta Suomessa, ja eliniän odotteen nousun vuoksi myös huoltosuhteen (65 vuotta täyttäneiden suhde vuotiaisiin) ennustetaan nousevan vuoden 2007 arviosta 26 prosentista 46 prosenttiin vuonna

8 Oletetaan, että väestön vanheneminen tuo yhteiskunnalle, julkiselle vallalle, suvuille ja perheille suuria haasteita maailman laajuisesti. Tuotannon kasvun ennustetaan laskevan, koska asukasta kohden laskettu työpanos pienenee. Samanaikaisesti kuitenkin eläkeläisten ja terveydenhoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Tämän arvellaan aiheuttavan ongelmia julkiselle taloudelle ja vaikeuksia järjestää hyvinvointipalveluja ja hoito- ja hoivapalveluja väestölle. Toisaalta terveydestään huolehtivien ja kohtuullisen hyvin toimeentulevien kolmatta ikää elävien joukon ajatellaan tuottavan sekä aineellista että aineetonta pääomaa. Viimeaikaisten tilastojen mukaan yli 65-vuotiaiden toimintakykyiset vuodet ovat lisääntyneet. Vaikka eliniän odote on pidentynyt, sairastavuuden aika eliniän loppupuolella on pysynyt vakiona. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset elävät terveinä ja toimintakykyisinä aiempaa pidempään ja että terveiden elinvuosien lisääntyminen mahdollisesti helpottaa väestön ikärakenteesta johtuvia sosiaali- ja terveydenhuollon paineita. Väestön ikärakenteen vanhenemisen vuoksi kuitenkin toimintarajoitteisten absoluuttinen määrä tulee lisääntymään ennusteiden mukaan, ellei iäkkäiden toimintakyky parane nopeammin kuin vuosien välisenä aikana. Lähitulevaisuuden ikääntyneet kuuluvat Suomessa pääosin suuriin ikäluokkiin. Paitsi, että he elävät ennusteiden mukaan pidempään terveinä, heidän koulutus- ja tulotasonsa ovat korkeammat kuin nykyisen vanhusväestön. Koulutus lisää monia elämänhallinnan kykyjä, ja turvattu toimeentulo on voimavara vanhuudessa. Myös ikäihmisten elämäntapa on erilainen, ja tuleva ikäihmisten joukko kuluttaa erilaisia hyödykkeitä, harrastaa, matkustaa ja käyttää teknologiaa sekä erilaisia informaatiokanavia. Tämä on tärkeä ottaa huomioon suunniteltaessa ikääntyneiden palveluita tulevaisuudessa. Tällöinkin on kuitenkin niitä, joiden ikääntyminen ei suju ongelmitta. Ikäihmisten palveluiden turvaamiseksi palveluiden tehostaminen ja niiden vaikuttavuuden lisääminen on tärkeää. Toimivien palveluketjujen luominen ja tehokas tietojärjestelmien käyttö on edellytyksenä palveluiden tehostamiseksi. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä kansalaisten omaehtoinen varautuminen vanhuuteen ovat myös tärkeitä keinoja selviytyä haasteista. Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminen edelleen kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa palveluiden järjestämiseksi auttavat pitämään kustannuksia kurissa. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) yksilöllisten palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi seuraavia toimia: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteiden kehittäminen sekä ehkäisevä toiminta 2. Toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukeminen 3. Kotona asumisen tukeminen ja kattava yksilökohtainen palvelutarpeen arviointi 4. Palveluneuvonta 5. Asumis- ja hoitoympäristöjen esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys 6. Henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen 7. Henkilöstön hyvinvoinnin ja gerontologisen osaamisen lisääminen Palveluneuvontaa tehostetaan Lohjalla jo käynnistyneellä hankkeella, jossa Monkolan asiakaspalvelupisteestä saa keskitetysti tietoa ikääntyneiden palveluista ns. palvelutorilta. Palvelutorilla on mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti Monkolassa tai etsiä sieltä tietoa sähköisesti. 8

9 1.2. Ikäihmisten määrät nyt ja tulevaisuudessa Ikäihmisten määrä LOST-alueella Vuoden 2009 lopussa LOST-alueella oli yhteensä 8033 yli 65-vuotiasta. Näistä yli 75-vuotiaita oli 3399 ja yli 85-vuotiaita 809. Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus on suurin Karjalohjalla, jossa heidän osuutensa väestöstä oli 21,1. Pienin luku oli Siuntiossa, 11,6 %. Koko alueella yli 65-vuotiaiden osuus on 15,3 % väestöstä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Väestömäärät Väestö Ikäihmiset yhteensä Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Yhteensä Kunta Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Ikäihmisten määrät LOST-alueella. Tarkemmat väestötilastot ovat liitteenä Väestösuunnitteet Eri väestöennusteista saatavat arviot ikäihmisten määrästä poikkeavat jonkin verran toisistaan. LOST-kunnista ainoastaan Lohja tekee oman väestösuunnitteensa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan LOST-alueella yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2009 vuoteen 2018 yhteensä 4282 henkilöllä. Näistä palveluiden järjestämisen kannalta olennaisin ryhmä ovat yli 75-vuotiaat, joiden määrä kasvaa 1535 henkilöllä. Määrällisesti eniten yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Lohjalla, jossa arvioidaan olevan 1121 henkilöä enemmän vuonna 2018 kuin Siuntiossa vastaava luku on 163, Inkoossa 192 ja Karjalohjalla 11. Karjalohjan alhainen luku selittyy paitsi pienellä väkiluvulla, niin myös sillä, että Karjalohjan ikärakenne jo nyt on vanhusvoittoisempi kuin muissa LOST-kunnissa. Vaikka Siuntion väkiluku jatkaa voimakasta kasvuaan, kohdistuu kasvu lapsiin ja lapsiperheisiin. 9

10 3 000 Ikäryhmien muutos Lost-alueella Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste v v v v v v. 85+ v Taulukko 2. Ikäryhmien muutos LOST-alueella Lohjalla väestösuunnitteet on tehty myös suunnitealueittain. Määrällisesti eniten yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa Virkkalassa, Ojamolla, Ventelässä ja Nummentaustalla. Kun keskusta on perinteisesti ollut vanhusvoittoista aluetta ja siellä palvelut ovat parhaat, kohdistuu paine alueille, joissa ei esim. esteettömiä kerrostaloasuntoja ole tarjolla. Mikäli kerrostaloasutusta ei synny näille alueille, aiheuttaa se muuttopainetta keskustaan. Useat Ojamon alueen kerrostalot ovat hissittömiä, kuten myös Lohjan keskustan talot. Lohjalla tulisikin aktiivisesti pyrkiä muuttamaan hissittömiä kerrostaloja hissillisiksi. Inkoon osalta muutos on käynnissä, koska siellä rakennetaan keskustaan esteettömiä kerrostaloja. Tarkemmat väestötilastot ovat liitteenä Ikääntyvien määrän kasvun aiheuttamat palvelutarpeet Ikääntyvien määrän kasvu aiheuttaa sellaisenaan palvelutarpeen kasvua. Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä projektiryhmä ja ohjausryhmä ovat verranneet LOST-alueen kuntien vanhuspalveluiden rakennetta valtakunnallisiin laatusuosituksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jo nyt Lohjan, Siuntion ja Inkoon palvelurakenne on liian laitosvaltainen, erityisesti Inkoossa. Säännöllistä kotihoitoa (käynti vähintään 1 krt/viikko) tarjotaan liian vähän kaikissa muissa kunnissa paitsi Karjalohjalla. Omaishoidontuen kattavuus on alhainen. Vertailuissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välillä Lohjan omaishoidontuen kattavuus yli 75-vuotiaiden osalta on kunnista alhaisin. Ohjausryhmä katsoo, että tavoitteena tulee olla mahdollisimman avohoitopainotteinen vanhusten palvelujärjestelmä. Sen vuoksi vertailuissa on valittu laatusuosituksissa se luku, joka kuvastaa avohoitopainotteisuutta. Verrattuna nykytilanteeseen ja valtakunnallisiin laatusuosituksiin huomioiden ikääntyminen tulisi säännöllisen kotihoidon piirissä (14 %) olla 397 henkilöä enemmän kuin nyt. Tämän hetken 10

11 vaje suhteessa suositukseen on 198 henkilöä. Vinouma on suurin määrällisesti Lohjalla, jossa jo nyt tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä 171 henkilöä enemmän kuin nyt. Inkoossa luku on 19. Omaishoidontuen piirissä lasketaan olevan laatusuosituksen mukaan 222 henkilöä enemmän kuin nyt. Nykytilanteen vinouma on suurin Lohjalla, 85 henkilöä. Tehostetun palveluasumisen piirissä pitäisi olla 173 henkilöä enemmän kuin nyt. Tämän hetken vaje suosituksiin nähden on 88. Vaje on suurin Lohjalla, jossa paikkoja tulisi olla 67 enemmän. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa on hieman suosituksia enemmän asukkaita. Koko LOST-alueella tarvitaan vain 7 laitospaikkaa enemmän kuin vuonna Inkoossa paikkamäärää voidaan vähentää, mutta Lohjan suuri väestömäärä aiheuttaa sen, että koko alueen tasolla laitospaikkoja ei voida vähentää. Kyse on enemmän siitä, missä niiden optimaalisesti tulisi sijaita. Kartanomäen rakennus vaatii peruskorjausta, sillä sieltä puuttuu mm. ilmastointi. Jatkossa on järkevää kehittää palvelurakennetta siten, että Siuntion vuodeosastolle keskitetään ruotsinkieliset pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset ja Kartanomäkeen suomenkieliset. Lohjalle on rakentumassa uusia palveluasumisyksiköitä. Lohjan palvelukeskuksen yhteyteen rakentaa Lohjan vuokra-asunnot Oy 56-paikkaisen uuden yksikön. Lisäksi Lohjalla on olemassa tonttivaraus Attendo MedOnella, Mainio-Vireellä ja Mehiläinen kuntapalveluilla. Näiden neljän yksikön yhteiskapasiteetti riittää palvelutarpeen kysynnän kasvuun vuoteen Inkoo on rakentamassa Inga-kodin korvaavaa yksikköä, jolla Inkoon paikkatarve tyydyttyy. Inkoo voi profiloitua ruotsinkieliseksi yksiköksi. Vuoden 2018 jälkeen on varauduttava myös siihen, että Siuntioon rakennetaan lisää palveluasumispaikkoja. Ohjausryhmä suosittaakin, että: 1. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten määrää tulee nopeassa tahdissa nostaa. Vuodelle 2011 tulee perustaa kaksi kotiutustiimiä (molemmissa yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja). Vuodesta 2012 alkaen vuosittain tulee palkata kolme hoitohenkilöä lisää, joka toinen vuosi yksi sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa ja joka toinen vuosi kolme lähihoitajaa. 2. Omaishoidontukea tulee kehittää omaishoidontukityöryhmän ehdotusten mukaisesti. Kartanomäessä lisätään tilapäishoitopaikkojen osuutta. 3. Asumispalveluyksiköiden rakentaminen sekä kunnallisena että yksityisenä tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. 4. Kartanomäen palvelukeskuksen peruskorjaus tulee aloittaa. Ruotsinkielisten pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten hoito keskitetään Siuntion terveysasemalle. 5. Siuntion keskustaan, terveysaseman läheisyyteen tulee varata Y-tontti palveluasumistarpeeseen. 6. Kotihoito tulee kattavasti saattaa ympärivuorokautiseksi. Kotihoitoon tulee palkata vuosittain kolme hoitohenkilöä lisää. 11

12 2. IKÄIHMISTEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 2.1. Terveys-käsitys Terveys-käsitykseen vaikuttavat yksilön käsityksen lisäksi yhteiskunnan näkemys terveydestä ja hyvästä elämästä. Käsitys terveydestä ohjaa paitsi yksittäisen ihmisen päätöksiä ja valintoja, myös terveyspolitiikkaa ja tapoja järjestää terveyspalveluita. Terveys-käsityksistä tunnetuin on Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmä terveydestä täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Perinteinen lääketieteellinen määritelmä terveydestä on tila, jossa sairaudet ja sairauksien oireet puuttuvat. Terveyden ulottuvuuksiksi käsitetään nykyään fyysisen terveyden lisäksi mielenterveys ja sosiaaliset suhteet. Mielenterveys on kykyä pitää yllä sosiaalisia suhteita ja selviytyä psyykkisistä paineista sekä sopeutua ympäristön asettamiin toimintavaatimuksiin. Terveys käsitetään myös terveiksi elintavoiksi ja yksilön toiminta- ja suorituskyvyksi, sekä nähdään elämän tarkoituksena ja hyvänä olona. Terveys ymmärretään paitsi elämänhallinnan tuloksena, myös elämänhallintaan vaikuttavana tekijänä. Sairaudet saattavat rajoittaa ikääntyvän ihmisen elämää ja vaikeuttaa hänen elämänhallintaansa. Terveyden ylläpitämistä on tällöin yksilöiden ja yhteisöjen voimavarojen vahvistaminen ja käyttöönotto sekä ihmisen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tärkeämpää kuin sairauksien ja vammojen sekä puutteiden korostaminen on jäljellä olevan toimintakyvyn selvittäminen. Terveyteen vaikuttavat paitsi fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö ja sairaudet, myös ihmisen oma kokemus terveydestään sekä arvot ja asenteet. Ihmisen oma kokemus terveydestään on tärkeä, sillä on todettu, että vanhuksilla heidän oma arvionsa terveydestään saattaa olla yhteydessä toiminnan vajavuuden asteeseen, tautien ja oireiden määrään sekä kuolleisuuteen. Iäkkäiden ihmisten depression on todettu olevan yhteydessä muun muassa huonoon terveyteen, alentuneeseen toimintakykyyn ja ystävyyssuhteiden sekä harrastusten puutteeseen. Merkittävää on, että useat ikääntyvistä ihmisistä kokevat itsensä terveiksi useista, jopa vakavistakin sairauksista huolimatta ja kokevat elävänsä täysipainoista elämää Toimintakyvyn arviointi Toimintakyky liittyy hyvinvointiin ja on tärkeä osa terveyttä. Toimintakykyyn kuuluvat paitsi fyysinen, myös psyykkinen toimintakyky. Iäkkäiden ihmisten toimintakyky on määritelty muun muassa kykynä selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista, asioiden hoitamisesta ja kyvyksi asua omassa kodissa. Toimintakykyyn kuuluvat myös suoriutuminen elinympäristön asettamista olennaisista sosiaalisista rooleista ja sosiaalisista suhteista sekä kyky kommunikoida ja harrastaa. Toiminnan vajavuutta ennustavia tekijöitä ovat muun muassa alaraajojen heikkous, huono itsearvioitu terveys, kognitiivisen kyvykkyyden heikentyminen, liikunnan vähäisyys, lisääntynyt tai vähentynyt kehon massaindeksi, masentuneisuus ja syrjäytyminen, näön ja kuulon heikentyminen, sosiaalisten kontaktien vähäisyys, tautien aiheuttama kuormitus sekä tupakointi. Fyysisen toimintakyvyn arviointiin on monia mittareita, mutta henkistä ja sosiaalista toimintakykyä on vaikeampi arvioida. Toimintakyvyn arvioinnin avulla selvitetään muun muassa asiakkaan elämänlaatua, ja yleistä selviytymistä toimintaympäristöissä. Toimintakyvyn tasosta olevia tietoja voidaan käyttää myös riskiryhmien löytämiseksi ennalta ehkäisevää toimintaa suunniteltaessa (esimerkiksi kaatumavaarassa olevat henkilöt), kuntoutuksen suunnittelussa, kuntoutumisen seurannassa, sairauksien vaikeuden arvioinnissa, sairauksien seurannassa ja hoidon tuloksellisuuden 12

13 arvioinnissa. Monet etuuspäätökset, kuten eläkepäätökset, eläkkeen saajan hoitotuki ja kuljetuspalvelupäätökset edellyttävät myös toimintakyvyn arvioimista. Toimintakyvyn arviointi antaa viitteitä myös asiakkaan tarkoituksen mukaisesta hoitopaikasta. Palveluasumisessa ja kotona asuvien ikäihmisten terveyden- ja toimintakyvyn arviointi liittyy hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. LOST-alueella fysioterapian henkilöstö arvioi erilaisten testien avulla muun muassa asiakkaiden tasapainoa, lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta sekä kävelynopeutta. Näiden mittausten avulla selvitetään esimerkiksi millaista kuntoutusta asiakas tarvitsee. Lihasvoiman alenemisen toteaminen on tärkeää, koska lihasvoiman heikkeneminen aiheuttaa toiminnan vajauksia ja vaikeuttaa päivittäisistä toiminnoista selviämistä. Varsinkin alaraajojen alentunut lihasvoima ja heikentynyt asennon säätelykyky altistavat ikäihmisiä kaatumistapaturmille. Vanhusten yleistä toimintakykyä ja avuntarvetta kartoitetaan LOST-alueella Rava-mittauksen avulla (ks. taulukko 3). Kognitiivista toimintakykyä ja muistia arvioidaan Minimental- testin avulla ja psyykkistä toimintakykyä masennuksen ensikartoitukseen tarkoitetun GDS-15 depressioseulan avulla. Edellä mainittuja mittareita käytetään apuna muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä omaishoidon tukipäätöksiä tehtäessä ja kartoitettaessa asiakkaan tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa. Vanhuutta voidaan kuvata myös hauraudella. Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitelty vanhuksen haurautta kuvaavia mittareita, jotka ennustavat palvelutarpeen kasvua. Lohja on tehnyt Rava-mittarin avulla poikkileikkausmittauksen vuonna 2005 ja Koko LOST-alue teki kattavan mittauksen vanhuspalveluissa Mukana oli ensimmäistä kertaa myös yksityisiä palveluasumisyksiköitä. Rava-luokat ovat seuraavat: RAVA luokka RAVA -indeksi Avun tarve RAVA luokka 1 1,29 1,49 Satunnainen RAVA luokka 2 1,50 1,99 Tuettu hoito RAVA luokka 3 2,00 2,49 Valvottu hoito RAVA luokka 4 2,50 2,99 Valvottu hoito RAVA luokka 5 3,00 3,49 Tehostettu hoito RAVA luokka 6 3,49 4,03 Täysin autettava Taulukko 3. Rava-luokitus Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Koti Tehostettu palveluasuminen, oma toimin- ta Tehostettu palveluasuminen, yksityinen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto (tai sairaala) Yhteensä Huom! % N 28 % 18 % 3 % 4 % 3 % 0 % 0 % % n 64 % 11 % 14 % 12 % 0 % 0 % Taulukko 4. Rava-mittauksen tulokset liittyen hoitomuodon osuvuuteen. 13

14 Taulukossa on tummennetulla merkitty ne kohteet, joissa on syytä tarkastella sitä, ovatko asukkaat/asiakkaat/potilaat heille parhaiten soveltuvassa yksikössä. Alustavissa keskusteluissa on todettu, että joidenkin palveluyksiköiden henkilöstömitoitus on sellainen, ettei siellä voida hoitaa Rava-luokkaan 4-5 kuuluvia asiakkaita ilman henkilöstön lisäyksiä. Rava-mittauksen tulos ei ole ainoa tekijä, jonka perusteella päätös sijoituspaikasta tai hoitomuodosta tehdään. Poikkileikkausmittauksen tulokset kuitenkin osoittivat, että on syytä asettaa tiukemmat kriteerit hoitomuodon valintaan. Tulokset osoittavat, että ainoastaan omaishoidontuessa palvelumuoto vastaa hoitoisuuskriteereitä. Ohjausryhmä katsookin, että Rava-mittariston käyttöä tulee jatkaa ja asettaa selkeät kriteerit sille, miten hoitopaikan tai -hoitomuodon valinta tapahtuu. Koska Rava-mittaristo mittaa heikosti sosiaalista kyvykkyyttä, niin rinnalla tulee käyttää muita objektiivisia kriteereitä ja arvioita. Hoidon porrastus tulee hyväksyttää sosiaali- ja terveyslautakunnassa. On syytä myös tehdä tarvittavat esitykset henkilöstön lisäyksistä niissä yksiköissä, joissa henkilöstömitoitus ei vastaa vaadittavaa tasoa Toimintakyvyn säilyttäminen ja tukeminen Toimintakykyä tukevat yhdyskuntaratkaisut Ikäihmisten toimintakykyä tukevia yhdyskuntaratkaisuja ovat muun muassa liikkumismahdollisuudet sekä liikkumisen ja asumisen esteettömyys. Esteettömyys tarkoittaa elinympäristön soveltumista liikuntaesteisille ja aistivammaisille ihmisille sekä palveluiden, kulttuurin ja sosiaalisten toimintojen saavutettavuutta. Esteettömässä ympäristössä ei ole tasoeroja ja portaita ja siinä kykenee liikkumaan pyörätuolilla. Äskettäin valmistuneessa Terve ja hyvinvoiva LOST-ohjelmassa tuodaan esiin alueen asukkaiden liikkumista mahdollistavina tekijöinä kevyen liikenteen väylät ja liikkumisen esteettömyys. Esteettömässä asumisessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa rakennusten toimivuuteen, valaistukseen ja asukkaiden pääsyyn kaikkiin käyttämiinsä tiloihin. Rakennusten hissien tulee olla tilavia ja sisäänkäyntien esteettömiä ja hyvin valaistuja. Piha-alueiden tulee olla oleskeluun ja liikkumiseen sopivia, saattoliikenteelle tulee olla pysähtymispaikka, ja esimerkiksi jätekatokselle tulee olla vaivaton käynti. Palvelu- ja laitosasumisessa palvelutalojen ja laitosten sisä- ja ulkotilojen tulee olla iäkkäiden liikkumista ja osallistumista kannustavia ja edistäviä. Palveluiden saatavuus voidaan turvata esteettömillä liikennejärjestelyillä ja palvelulinjoilla. Asumisen, ympäristön ja liikkumisen esteettömyyttä sekä palveluiden saatavuutta kehittämällä voidaan edistää kotona asuvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Esteetön, hyvin suunniteltu ympäristö edistää ikäihmisten omatoimisuutta, vähentää apuvälineiden ja avustajien tarvetta, pienentää tapaturmariskiä sekä lisää tasa-arvoisuutta LOST-alueella on paljon hissittömiä kerrostaloja. Esteettömiä joukkoliikenne- ja palvelulinjoja ei ole. Joukkoliikennettä on niukasti joillakin alueilla. Tämä vaikeuttaa ikäihmisten asiointi-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saamista. Tynninharjun sairaalaan ja LOST-alueen kahteen vanhainkotiin on myös heikohkot joukkoliikenneyhteydet. Tämän vuoksi niillä omaisilla, joilla ei ole omaa autoa, on vaikea päästä vierailulle läheisensä luo. Heikohkot liikenneyhteydet vaikeuttavat myös henkilöstön saamista näihin vanhainkoteihin. Myös esteettömiä ulkoilureittejä ja kävelykatuja on niukasti. Esteettömän liikkumis- ja asuinympäristön sekä palveluiden saatavuuden takaaminen LOST-alueen asukkaille edellyttää tiivistä eri hallinnonalojen yhteistyötä. 14

15 Ohjausryhmä katsookin, että yhdyskuntaratkaisuissa, jotka tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä LOST-alueella tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Esteetön ympäristö LOST-alueella - Esteetön jalankulkuverkosto (kävelytiet, puistot ja kävelykadut) - Ympäristön esteettömyys (pääsy esimerkiksi rollaattorilla ja pyörätuolilla) - Asuinalueilla ja liikuntareittien varrella riittävästi penkkejä levähtämistä varten (Penkeistä kartta esimerkiksi Internetissä) - Reittien varrella helposti saavutettavia WC-tiloja Esteetön asuminen LOST- alueella - Asuntojen saneeraaminen esteettömiksi - Hissien rakentaminen hissittömiin taloihin - Joukko ja asiointiliikennettä tulee kehittää ja parantaa Toimintakykyä tukevat yksilötoiminnat Liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät iäkkäiden ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikunnan avulla voidaan parantaa lihasvoimaa ja notkeutta, hoitaa lihaskatoa ja luukatoa, parantaa elimistön hapenottokykyä sekä vähentää kaatumisriskiä. Liikunnan tiedetään vähentävän kokonaiskuolleisuutta ja riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, aivoinfarktiin, aikuisiän diabetekseen sekä lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Liikunta lisää mielihyvän tunnetta ja liikunnalla on suuri merkitys myös ikäihmisten henkiselle vireydelle ja kognitiiviselle toimintakyvylle. Toimintakykyä voidaan kehittää missä elämänvaiheessa tahansa, ja liikunnan voi aloittaa myös myöhäisellä iällä. Iäkkäitä ihmisiä koskevat valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset korostavat toimintakyvyn, omatoimisuuden ja kotona asumisen tukemista. (mm. STM 2008:3). Liikuntalaki (L 1998/1054) edellyttää kuntia järjestämään asukkailleen liikuntapaikkoja ja kehittämään terveyttä edistävää liikuntaa, tukemaan kansalaistoimintaa sekä huomioimaan myös erityisryhmien liikunnan tarpeen. Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys ohjelman yhtenä tavoitteena on yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen edelleen vuoteen 2015 (STM 2001.) Hallitusohjelma 2007 pitää tärkeänä liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna ja korostaa iäkkäiden toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen vahvistamista. Terveysliikunnan paikalliset suositukset (STM 2000) tuo esiin, että liikuntapalveluissa korostuu myös sosiaalinen vuorovaikutus. Toimintakyvyltään normaalikuntoisille ikääntyville on tarjolla LOST- alueella erilaisia ohjattuja liikuntaryhmiä. Nämä ovat pääosin järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien organisoimia. Niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt, on järjestetty myös ohjattuja ryhmiä, mutta tarjontaa on huomattavasti vähemmän. Toiminta- ja liikkumiskyvyltään normaalikuntoisten ryhmät ovat täynnä. Tarvittaisiin myös monipuolisempaa tarjontaa ja eritasoisia liikuntaryhmiä. Niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt, ei ole tarjolla riittävästi liikuntapalveluita ja palveluiden saavutettavuus on vaikeaa. LOST-alueella on myös eriarvoisuutta liikuntapalveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa. Ikäihmisten liikuntaa koordinoimaan tarvitaan kokoaikainen työntekijä ja myös liikunnan vertaisohjaajia tulee kouluttaa. Myös kaikkein heikkokuntoisimpien liikunnan mahdollisuus tulee turvata. Ikäihmisten psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tulee tukea järjestämällä ikäihmisille 15

16 mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja mielekkääseen tekemiseen sekä erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistumiseen. Kulttuurin on todettu tutkimusten mukaan edistävän ja ylläpitävän ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, varsinkin henkistä hyvinvointia. Tätä vaikutusta on vaikea rahassa täsmällisesti mitata. Kulttuuripalvelut tukevat vahvasti ikäihmisten toimintakykyä, voipa jopa sanoa niiden parantavan sitä. Lohjan monipuolinen, korkeatasoinen ja kattava kulttuuritarjonta antaa ikäihmisille laajan mahdollisuuden valita kullekin mieleinen toimintakohde. Jatkuvasti kasvavalla joukolla ikäihmisiä on hyvä mahdollisuus harrastaa kulttuuria sen eri muodossaan ja ikäihmisten osuus kulttuurilaitosten kävijöistä onkin selkeästi kasvamassa. Kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien pääsylippuhinnoittelu on Lohjalla verraten maltillista, usein jopa tilaisuudet ovat ilmaisia, joten lipun hinta ei aseta juurikaan esteitä osallistumiselle. Kulttuuritoimen palvelujen suunnittelun eräänä keskeisenä lähtökohtana on tarjota runsaasti palveluja Lohjalaisille ikäihmisille, niin itsenäisesti omissa kodeissaan asuville kuin palveluasumisyksiköissä, laitoksissa ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla oleville ikääntyneille. Vuosittaista toimintasuunnitelmaa laadittaessa ko. näkökulmaan kiinnitetään jo nyt huomiota; jatkossa asian merkitys tulee edelleen korostumaan. Elinikäisen oppimisen periaate on läpäissyt koko Euroopan Unionin. Eurooppa ikääntyy ja samalla on kehitettävä malleja, joiden avulla toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään eliniän pidentyessä. Suomalaisessa järjestelmässä ikääntyvien koulutustarpeisiin vastataan vapaan sivistystyön piirissä; Lohjalla näitä palveluja tarjoaa Hiiden Opisto. Yksi merkittävimmistä osaamisen alueista ikäihmisille on saada valmiuksia toimia internetpohjaisissa palvelu- ja tietoverkoissa. Ikäihmisten atk-opetukselle on valtava tilaus. Ikäihmisten opinnot ehkäisevät ikääntymiseen liittyvää syrjäytymistä, saattavat ikäihmiset yhteen tapaamaan vertaisia sekä pitävät yllä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Opintokokonaisuuksissa myös tallennetaan sekä siirretään omia kokemuksia ja perinteitä tuleville sukupolville. Ikäihmisille järjestetään myös ATK-kursseja ja tietoverkonkäytön ohjausta. Tiedonkulun esteettömyyttä tuleekin parantaa järjestämällä ikäihmisille enenevästi mahdollisuuksia ATK:n käyttöön tarkoitukseen varatuissa palvelupisteissä. Museon näyttelyissä, tapahtumissa ja tilaisuuksissa jo museotoiminnan luonteestakin johtuen iso osa yleisöstä on ikäihmisiä. Museo suunnittelee toimintansa siten, että tietty osa on selkeästi suunnattu ikäihmisille. Museo myös vie palvelujaan palvelutaloihin. Teatterin näytelmien yleisöstä iso osa on ikääntyneitä. Katsojien ikärakenne on yhtenä kriteerinä valittaessa näytelmiä ohjelmistoon. Teatteri tarjoaa harrastusmahdollisuuden eri ikäisille harrastajanäyttelijöille. Orkesterin konserttien kuulijoista iso osa on ikääntyneitä. Orkesterin konserttitarjonta suunnitellaan tietyssä määrin ikääntyneiden kuulijoiden mieltymysten mukaisesti. Orkesteri ja Musiikkiopiston oppilaat sekä yhtyeet tekevät palvelutaloihin suuntautuvia konserttivierailuja, jotka tuottavat suuria elämyksiä sekä kuulijoille että esiintyjille. Hiiden Opiston palvelutarjonnassa on ikäihmisille suunnattuja yliopisto-opintoja, yhteiskunnallisia keskustelupiirejä, ikääntyville tarkoitettuja käsityö- liikunta- ja tanssiryhmiä sekä syrjäytymistä ehkäiseviä täsmäkursseja niille ikäihmisille, jotka ovat vaarassa pudota kokonaan yhteiskunnan reuna-alueille. Ikäihmisille suunnattuja toimintoja, luentoja ja kursseja järjestetään usein yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. 16

17 Yleisen kulttuuritoimen tapahtumien kohdeyleisönä useissa tapahtumissa (mm. Itsenäisyyspäiväjuhla, Lohjan Kesän iltamat, kartanokonsertit) ovat ikääntyneet ihmiset. Myös muussa toiminnassa suunnittelun eräänä lähtökohtana on tarjota palveluja ikääntyneille. Varsinkin kansantanssi- ja tanhuryhmissä ikäihmisten osuus on suuri. Tanssi on sekä kulttuurisena, että liikunnallisena muotona erittäin suositeltava ikääntyneen väestön aktivointitekijä. Kuvataide-näyttelyjä järjestävät Lohjalla varsinaisesti museo, Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ja Lohjan taideyhdistys. Näyttelyjen kävijöistä suuri osa on ikäihmisiä. Kuvataiteen harrastus on keskittynyt taideyhdistykseen ja Hiiden Opistoon. Harrastajista iso osa on ikäihmisiä, joille kuvataide on tärkeä osa elämää. Haasteen muodostavat huonokuntoiset vanhukset, jotka tarvitsevat avustajan tai saattajan päästäkseen kulttuuripalveluiden piiriin. Ohjausryhmä katsoo, että ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi LOST-alueella tulee kehittää seuraavia asioita: - Julkisen sektorin, vapaaehtoisten toimijoiden, seurakunnan, kolmannen sektorin ja yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen - Ikäihmisten liikuntaa koordinoimaan tulee palkata kokopäiväinen kaupungin työntekijä - Liikunnan ja vertaisohjaajien koulutus ja vertaisryhmien lisääminen - Ikäihmisille tarkoitettujen kulttuuripalveluiden järjestäminen, ja niiden saaminen kattavasti myös koko alueen palveluasumisyksiköihin, laitoksiin ja terveyskeskuksen vuodeosastoille - Ikäihmisten sähköisten asiointimahdollisuuksien kehittäminen, ikäihmisten kouluttaminen, asiointipaikkojen luominen, sähköinen tiedottaminen 3. IKÄIHMISTEN HYVÄN HOIDON PERIAATTEET LOST-ALUEELLA 3.1. Vanhustenhoidon tieto- ja arvoperusta Ikäihmisten hoidon ja hoivan tehtävänä on edistää hyvinvointia ja elämänlaatua, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä mielekkäälle toiminnalle ja osallisuudelle tasavertaisena kansalaisena. Hyvinvointiin sisältyvät muun muassa taloudellinen toimeentulo, asumisolot, päivittäinen suoriutuminen arjen asioista ja perushoito. Elämänlaadulla tarkoitetaan ikääntyvän ihmisen kokemusta elämäntilanteestaan. Elämänlaatua parannetaan turvaamalla ikääntyvän ihmisen mahdollisuus asua omassa kodissaan, järjestämällä mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, auttamalla sosiaalisia kontaktien ylläpitämisessä ja tarjoamalla inhimillistä hoitoa ja hoivaa. Elämänhallinnan tunne syntyy siitä, että vanha ihminen voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja vanhenemiseen liittyviin elämänmuutoksiin. Palvelut tukevat elämänhallinnan vahvistamista silloin, kun niillä tuetaan ikäihmisen aineellisten tarpeiden tyydyttämistä, turvallisuuden tunteen luomista, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, minäkuvan ja terveen itsetunnon vahvistamista ja sosiaalista tukea. Vanhuspalveluiden arvot perustuvat muun muassa Suomen perustuslakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukseen, Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöjen eettisiin ohjeisiin. Vanhuspalveluiden arvoja kuvataan tarkemmin luvussa 5. 17

18 3.2. Monitieteisyys ikäihmisen hoidossa Yleisen yhteiskunnallisen, lääketieteellisen ja hoitotieteellisen tiedon lisäksi ikääntyneiden palveluiden perusta on vanhenemisen tutkimiseen erikoistuneissa tieteen aloissa. Palveluissa paras tulos syntyy, kun käytettävissä on viimeisin tieto ja näyttöön perustuvat toimintakäytännöt eri tieteen aloilta ja henkilöstöllä on niistä riittävä osaaminen ja taito tehdä moniammatillista yhteistyötä vanhuksen hyväksi. Geriatria hyödyntää lääketieteen ja sairaanhoidon erikoisalana eri kliinisten erikoisalojen ja sosiaaligerontologian tietämystä iäkkäiden ihmisten terveydentilan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja sairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa. Geriatrisen hoidon tarve liittyy esimerkiksi vanhusten sairauksien pitkittymiseen, toimintakyvyn alenemiseen ja muistihäiriöiden tutkimukseen ja hoitoon Gerontologia on vanhenemisen tutkimukseen erikoistunut tieteenala. Luonnontieteisiin ja lääketieteeseen perustuvan näkökulman lisäksi on kehittynyt myös muita gerontologian osa-alueita. Sosiaaligerontologia esimerkiksi tutkii ikääntymistä yhteisöllisenä ilmiönä. Psykogerontologia ja geropsykologia, jotka tutkivat ikääntyvien psyykkistä kehitystä, kognitiivisia toimintoja ja elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä, korostavat ikääntyvien luovuutta, viisautta ja hiljaista tietoa. Kulttuurigerontologia tuo esiin käsitystä vanhenevista ihmisistä valintoja tekevinä kuluttajina ja korostaa subjektiutta ja toimijuutta. Kasvatusgerontologia kuvaa ikääntyviä ihmisiä oppijina. Geriatrisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää ikäihmisen omatoimisuutta ja elämänlaatua, ylläpitää toimintakykyä sekä palauttaa paras mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta. Geriatrista kuntoutusta tarvitaan tavallisesti akuutin sairauden tai vamman aiheuttaman suorituskyvyn heikentymisen ja pitkään jatkuneen inaktiivisuuden yhteydessä. Gerontologisen hoitotyön tehtävä on edistää ja pitää yllä ikääntyvien ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistä vanhusten sairauksia ja toimintakyvyn vajauksia, hoitaa sairauksia sekä tukea vanhusta ja hänen omaisiaan kuoleman lähestyessä. Hoitotyön tietoperusta on hoitotiede, mutta vanhustyön henkilöstö tarvitsee myös gerontologista, geriatrista ja yhteiskuntatieteellistä tietoa työssään. Dementiatyön tehtäviä ovat muun muassa vanhuksen avun tarpeen selvittäminen, tarvittavien tukimuotojen suunnitteleminen, toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitäminen ja omaisten tukeminen. Dementiatyössä tarvitaan lääketieteellisen tiedon lisäksi muun muassa tietoa ihmisen psyykkisistä ja sosiaalisista toiminnoista. Gerontologinen sosiaalityö eli vanhussosiaalityö on ikääntyneiden ihmisten kanssa tehtävää sosiaalityötä Vanhuus tuo sosiaalityöhön haasteita ikääntyneiden ihmisten erityistarpeiden vuoksi. Gerontologinen sosiaalityö on iäkkään ihmisen elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja sosiaalisia olosuhteita. Gerontologinen sosiaalityö edistää myös elinympäristöjen ja yhteisöjen toimivuutta. Gerontologinen sosiaalityö auttaa asiakasta saamaan tarvittavat palvelut ja sosiaalityön toimenpiteet sekä vastaa näiden valmistelusta ja toteutuksesta. Geroteknologia yhdistää teknisiä tieteitä ja tietoa ikääntymisen prosesseista. Tieteenalan tavoitteena on tuoda tuotteita ja sovelluksia, jotka palvelevat erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita Lääketieteellisen hoidon periaatteet Ikäihmisten sairauksien hoito edellyttää geriatrista osaamista, mutta ikäihmisten hoito ei ole erillinen osa terveydenhuollon toimintaa. 18

19 Äkilliset sairaudet hoidetaan päivystyksellisesti mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti ikään katsomatta, kuitenkin ikäihmisen kokonaistilanne huomioiden. Elektiiviset leikkaukset vaativat ikäihmisiä hoitavilta enemmän esivalmisteluita kuin nuorempien hoito. Ikäihmisen hoitamattomat taudit on saatava tasapainoon, ennen leikkausta. Varsinkin taustalla oleva dementia, jota vielä ei ole todettu, heikentää leikkaustulosta. Hyvin hoidettuna ikäihmisten leikkaustulokset ovat yhtä hyvät kuin nuoremmilla. Elektiivisissä leikkauksissa potilaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan se, miten potilas hyötyy leikkauksesta. Kroonisten sairauksien hoidossa potilaan oma vastuu korostuu. Hyvin iäkkäillä ikäihmisillä riskitekijöiden hoidossa arvioidaan hoidon hyöty suhteessa hoidon haittavaikutuksiin. Hyvin sairailla ja haurailla ikäihmisillä turhia tutkimuksia ja hoitoja vältetään. Lääkitys tarkistetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa elämänlaatu on tärkein hoitoa ohjaava tekijä Kuntoutuksen periaatteet Kuntoutuksella tarkoitetaan keinoja, jotka edistävät ikäihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa mahdollisuudet selviytymiseen ovat uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutuksen suunnittelussa asiantuntija ja asiakas etsivät yhdessä ratkaisuja toimintakyvyn edistämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan liikkumis- ja toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen ja palauttaminen tai toiminnanvajausten heikkenemisen hidastaminen sekä kompensoiminen. Kuntoutus on suunnitelmallista, pitkäjänteistä, tavoitteellista moniammatillista toimintaa ja yhteistyötä. Kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmäkohtaista, lyhytkestoista tai läpi elämän kestävää. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Terveysliikunnan tunnuspiirteinä ovat säännöllisyys, kohtuullinen kuormitus ja jatkuvuus. Liikunta voi olla työhön liittyvää fyysistä ponnistelua tai harrastus-, hyöty-, virkistys- ja kuntoliikuntaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimintakyvyltään heikentynyt vanhus hyötyy liikunnasta, johon sisältyy säännöllistä arkiaktiivisuutta sisällä ja ulkona sekä tavoitteellista harjoittelua ryhmissä tai yksilöllisesti. Erityisen hyödyllistä on voima- ja tasapainoharjoittelu arkitoimintojen lisäksi. Ulkona liikkumista tarvitaan arjen edellyttämän liikuntakyvyn säilyttämiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamuotoja ovat neuvonta, ohjaus, kuntoutustutkimus/kuntoutustarvearvio, terapiat ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä, selviytymistä arjen välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Keinoja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen ovat muun muassa asumisen, liikkumisen ja osallistumisen helpottaminen, sosiaalisten verkostojen tukeminen sekä taloudellisen turvallisuuden tukeminen. Tässä luvussa kuntouttamisen käsite on rajattu tarkoittamaan iäkkäiden lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta. Oikein kohdennettu ja vaikuttavilla menetelmillä toteutettu kuntoutus lisää ihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ehkäisee, kompensoi ja korjaa toiminnanvajauksia. Ikäihmisten toimintakyvyn säilyminen ja paraneminen vähentää palveluiden tarvetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tuloksellinen ja vaikuttava kuntoutus edellyttää eri ammattiryhmien yh- 19

20 teistyötä, moniammatillista ja verkostoitunutta työskentelytapaa sekä kuntoutuksen aloittamista riittävän varhain asiakkaan toimintakyvyn ollessa uhattuna. Kuntoutuksen tulee myös integroida kuntoutujan ympäristöön. Laadukkaan kuntoutuksen perustana on näkemys ikäihmisestä aktiivisena ja autonomisena toimijana omassa elämässään ja ympäristössään sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden kartoittaminen. Kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän työotteen tulee olla koko palvelujärjestelmän periaatteena, ja toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollisuus tulee olla niin kotona asuvilla kuin palveluasumisessa ja laitoshoidossa olevilla ikäihmisillä. Erityisen suuri merkitys on kuntouttavalla hoitotyöllä. Kuntoutuksen kuvaus on tässä ohjelmassa rajattu koskemaan perusterveydenhuollon toteuttamaa kuntoutusta. LOST-alueen kuntoutusyksiköissä toteutetaan avo- tai laitoskuntoutuksena ohjausta ja neuvontaa sekä fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Toiminta tuotetaan joko omana toimintana tai ostopalveluina. Inkoon ja Siuntion fysioterapian kuntoutuspalvelut eroavat Lohjan tarjonnasta siinä, että em. yksiköissä tehdään fysioterapiakäyntejä kotiin lähes kokonaan omana toimintana. Toimintaterapia ja puheterapia hankitaan ostopalveluina Lohjan kuntoutustyöryhmän kautta. Kotikäynnit Kotikäynti tehdään asiakkaan kotona selviytymisen tueksi usein apuvälinetarpeen ja/tai asunnon muutostyötarpeen arvioimiseksi. Kyseessä voi olla myös omaisten opastus liikuntaesteisen henkilön avustamisessa. Kotikäyntialoitteen voi tehdä asiakas itse, omainen tai esim. kotipalvelu. Vuodeosastoilla olevien potilaiden fysioterapiaresurssit kohdennetaan niille, jotka kotiutuvat tai siirtyvät esimerkiksi palveluasumisen yksiköihin. Yksilö tai ryhmäkuntoutus jatkuu usein asiakkaan kotiuduttua esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamassa kuntosaliryhmässä. Kuntoutustyöryhmä voi tarvittaessa myöntää ostopalveluna lyhytkestoisen kotikuntoutusjakson kuntoutumisen tueksi asiakkaan kotiutuessa vuodeosastolta. Kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmä myöntää tarvittavan kuntoutuksen joko laitos- tai kotikuntoutuksena. Kuntoutustyöryhmän myöntämän kuntoutuksen piiriin kuuluvat eri-ikäiset pitkäaikaissairaat esim. neurologiset potilaat, reumapotilaat sekä vuodeosastoilta kotiutuvat esim. leikkauksen jälkeen kuntoutusta tarvitsevat potilaat ja yli 65-vuotiaat (ei enää Kelan piiriin kuuluvat) vaikeavammaiset potilaat. Vanhustyön fysioterapeutti Vuoden 2010 alkupuolella LOST-alueelle on palkattu yksi fysioterapeutti vanhustyöhön. Fysioterapeutin tehtäviä ovat: Palvelukeskuksen kotien asukkaiden ryhmäkuntoutus ja apuvälinetarpeen arviointi; päivätoiminnassa käyvien vanhusten kuntosalitoiminta; asumispalveluiden ja kotihoidon henkilöstön ohjaaminen asukkaiden omatoimisuutta edistävään hoitotyöhön; henkilöstön työergonomian ohjaus; kotikäynnit LOST alueen kotihoidon asiakkaiden luona apuvälineisiin liittyvissä asioissa; kotona asuvien vanhusten fyysisen toimintakyvyn arviointi tarvittaessa sekä ohjaaminen avofysioterapiapalveluihin. Fysioterapeutti on mukana Arki aktiiviseksi hankkeessa ja ohjaa kotihoidon henkilöstöä asiakkaiden liikuntasuunnitelmien tekemisessä. Fysioterapeutti osallistuu tarvittaessa myös terveyskeskuksen vuodeosastoilta kotiutuvien iäkkäiden kotiutuspalavereihin. Lähitulevaisuudessa on tarkoituksena, että hän arvioi Lohjan sairaalasta kotiutuvien iäkkäiden kotona selviytymistä kotikäyntien avulla. 20

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot