IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma 2011-2018"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVÄ LOST 2018 Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ikääntymispoliittinen ohjelma Lohja, Siuntio, Inkoo, Karjalohja

2 SISÄLLYS JOHDANTO VANHENEMINEN JA VANHUUS LOST-ALUEELLA Yleistä vanhenemisesta Elämän kokeminen vanhuudessa Vanheneminen yhteiskunnan näkökulmasta Toimintaympäristön muutos ja siitä johtuvat haasteet Ikäihmisten määrät nyt ja tulevaisuudessa Ikäihmisten määrä LOST-alueella Väestösuunnitteet Ikääntyvien määrän kasvun aiheuttamat palvelutarpeet IKÄIHMISTEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Terveys-käsitys Toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn säilyttäminen ja tukeminen Toimintakykyä tukevat yhdyskuntaratkaisut Toimintakykyä tukevat yksilötoiminnat IKÄIHMISTEN HYVÄN HOIDON PERIAATTEET LOST-ALUEELLA Vanhustenhoidon tieto- ja arvoperusta Monitieteisyys ikäihmisen hoidossa Lääketieteellisen hoidon periaatteet Kuntoutuksen periaatteet Gerontologisen hoitotyön periaatteet Gerontologisen sosiaalityön periaatteet Mielenterveystyön periaatteet Sairaan ikäihmisen hoito LOST-alueella IKÄÄNTYMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy Ikäihmisten alkoholismi Erityisryhmien vanhuspalvelut Vanhusten kaltoinkohtelu Saattohoito ETIIKKA JA LAATU IKÄIHMISTEN HOIDOSSA TULEVAISUUDEN RATKAISUT Uudet palvelumuodot ja ratkaisumallit Vanhuspalveluiden hankintastrategia Toimenpide-ehdotukset sekä niiden vastuutus ja seuranta YHTEENVETO Lähteet Liite 1. Väestötilastot Liite 2. Palvelurakenneindikaattorit Liite 3. Tehostettujen palveluasumisen yksiköiden ja sosiaalihuoltolain mukaisten laitosten välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön mitoitus LOST-alueella (1/2011) Liite 4. Asumis- ja laitoshoitoyksiköiden laatukriteerit

3 JOHDANTO Ikääntyvä LOST on Lohjan kaupungin, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan kuntien ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelmassa määritellään kaupungin ja kuntien asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla LOST- ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Nyt valmisteltu ohjelma on jatkoa vuosille laaditun Lohjan kaupungin ikääntyvien hoito- ja palvelustrategialle. Lohjan valtuusto on hyväksyessään vuoden 2010 talousarvion edellyttänyt ikääntymispoliittisen ohjelman laatimista. Valmistelutyö toteutettiin maalis-marraskuun 2010 välisenä aikana. Työtä on ohjannut laaja-alainen ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista LOST-kunnista, eri toimialoilta ja kuntien Ikäihmisten neuvostoista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajina ovat toimineet Tuula Jämsén (puheenjohtaja), Sirkka Ojanperä (varapuheenjohtaja), Matti Selenius, Sari Lehtinen, Mika Herpiö, Barbro Viljanen sekä Ari-Pekka Rauttola. Ikäihmisten neuvostoista edustajina ovat toimineet Inkeri Kangas (Lohja), Pasi Virtanen (Lohja), Ove Grundström (Siuntio) ja Antti Viljanen (Inkoo). Sivistyskeskuksen edustajina ovat olleet apulaisrehtori Anne Kotonen, museonjohtaja Eero Ahtela ja toimitusjohtaja Jukka Vienonen sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen erikoissuunnittelija Anja Siilanto-Parviainen. Henkilöstön edustajana on toiminut Tiina Sainio (SUPER) ja varalla Kiti Ikonen (JUKO). Valmistelutyöstä vastasi projektiryhmä. Projektityöryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja Arja Yliluoma, jäseninä geriatrian ylilääkäri Taina Hammarén, hoivapalvelupäällikkö Benita Öberg ja hoivapalvelupäällikkö Marja-Liisa Karjalainen Sihteerinä on toiminut erikoissuunnittelija Jarkko Lämsä. Tämä asiakirja on kiinteässä yhteydessä Lohjan kaupunkistrategiaan sekä vast ikään valmistuneeseen Terve ja hyvinvoiva LOST-ohjelmaan. Kaupunkistrategia korostaa palveluiden avohoitopainotteisuutta ja Terve ja hyvinvoiva LOST terveiden elintapojen lisäksi turvallista elinympäristöä kaikkien ikäryhmien osalta. Myös Lohjan kaupunginvaltuuston tekemä periaatelinjaus palveluverkosta kytkeytyy tähän ohjelmaan erityisesti geriatrisen keskuksen osalta. Työtä valmisteltiin myös kahdessa laaja-alaisessa seminaarissa, jonne oli kutsuttu Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan päättäjät. Seminaareissa kuultiin alustukset vanhustenhuollon tulevaisuuden eettisistä haasteista, hyvinvointiteknologiasta osana vanhustenhoidon kokonaisuutta, vanhusten alkoholinkäytöstä haasteena tulevaisuudelle sekä ikääntyneiden liikunnan edistämisestä. Seminaarien ryhmätöiden linjaukset on huomioitu tämän ohjelman valmistelussa. Työn kuluessa pidettiin myös seminaari, johon oli kutsuttu LOST-kuntien valtuutetut. Seminaarissa käsiteltiin kaikkein vanhimpien hoitolinjauksia sekä esiteltiin siihen mennessä tehtyä ohjelmatyötä. Aikaisemman strategian uudelleen tarkastelua pidettiin tärkeänä nopeasti muuttuneen toimintaympäristön vuoksi. Vuonna 2001 valmistunut hoito- ja palvelustrategia oli ajan hengen mukainen. Strategiassa korostui kaupungin eri toimialojen ja erityisesti vanhuspalvelujen merkitys ikäihmisille, joiden toimintakyky oli jo heikentynyt. Nykyisin ikääntymispoliittisessa keskustelussa korostuvat ikäihmisten voimavarat ja ennakoiva työote. Uusi ohjelma korostaakin ikääntymisen monia ulottuvuuksia ja ihmisten vaihtelevia tarpeita sekä kaupungin roolia ikäihmisten voimavaroja tukevien ja vahvistavien palvelujen tuottajana sekä ennalta ehkäisyä ja ennakointia. 3

4 Ohjausryhmän tehtävänä oli tiivistää ikäihmisten toiveet ja tarpeet hyvää ikääntymistä tukeviksi linjauksiksi huomioiden palvelutuotannon reunaehdot. Ikääntyvä LOST tarkoittaa seutua, jossa ikääntyvä asukas voi elää aktiivista ja onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkaalla on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavia. Toimintakyvyn vajeet ja ennen kaikkea toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijät havaitaan hyvissä ajoin ja riskeihin puututaan palvelujen painottuessa ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäihminen päättää itseään koskevista asioista. Ohjelma korostaa kaupungin kaikkien toimijoiden tärkeyttä ikäystävällisen ympäristön rakentamisessa. Keskeisiä arvoja yhteisen tavoitteen saavuttamisessa ovat itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Ikäihmisten hoidon ja hoivan tehtävänä on edistää hyvinvointia ja elämänlaatua, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä mielekkäälle toiminnalle ja osallisuudelle tasavertaisena kansalaisena. Ohjelmassa linjatut hyvän hoivan ja hoidon periaatteet tulee käsittää myös laatulupauksiksi kuntalaisille siitä, että sitoudumme palvelemaan ja hoitamaan näiden periaatteiden mukaisesti. Ikääntymispoliittiseen keskusteluun vaikuttavat eliniän piteneminen sekä sitä seuraava yhteiskunnan ikääntyminen. Ikääntymiskeskusteluun vaikuttavat myös vanhenemisen moninaisuus sekä sukupolvien väliset suhteet. Elinajan odotteen kasvaessa vanheneminenkin nähdään monivaiheisena. Työvoiman ikääntymisen myötä on alettu kiinnittää huomiota ikääntyviin (45+) ja ikääntyneisiin (55+) työntekijöihin. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, josta on alettu käyttää nimitystä kolmas ikä (esim vuotiaat). Varsinainen vanhuus eli neljäs ikä katsotaan alkavan nykyisin siinä 85. ikävuoden paikkeilla. Puhutaan myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan vaihetta, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan, elämän viimeisiä vuosia. Ikääntyvä LOST-ohjelman tavoitteet kohdistuvat kolmannessa, neljännessä ja viidennessä iässä oleviin kuntalaisiin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneitä kohti. Näin siksi, että palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75. ikävuoden jälkeen. Palvelutarpeiden arviointi on tehty oletuksella, että LOST-yhteistyö jatkuu. Mahdollisia kuntaliitoksia, jotka laajentaisivat aluetta, ei ole ohjelmassa huomioitu. Tämän ohjelman valmistelua on ohjannut vanhuskäsitys, jossa vanheneminen nähdään kiinteässä yhteydessä elämänkulkuun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tämä käsitys korostaa ikääntyneitten yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja. Ikäihmisen toimintakyky on aina suhteessa ympäristöön, joten vahvistamalla ihmisen hyvinvointiin liittyviä keskeisiä voimavaroja tuemme ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollisuutta onnelliseen ikääntymiseen. Ikäihmisen keskeisiä voimavaroja ovat sosiaaliset suhteet sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Kaupungin ja kuntien palveluiden tulee ensisijaisesti tukea jäljellä olevaa toimintakykyä ja työotteen tulee olla aktiivisesti kuntouttava. Yhteisöllisyys ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon mahdollistuminen nähdään asukkaiden yhteisenä haasteena, jota kolmas sektori, yhdistykset ja vapaaehtoistyö voi tukea. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän tulevina vuosina. Tälle kehitykselle on esitetty syiksi muun muassa veropohjan kaventuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen työikäisen väestön jäädessä eläkkeelle sekä sosiaali- ja terveydenhuoltokulujen kasvu. Vuonna 2010 huoltosuhde on 0,46 ja vuonna ,65. Palvelurakenteen ja -tuotannon uudistamisen tavoitteena on saada raskaimpien palveluluiden tarvetta suhteellisesti pienemmäksi. Palvelutuotannon painottamisella ennakoivaan toimintaan parannamme ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta hillitsemme myös palvelutuotannon kustannuksia. 4

5 Lohjan valtuusto ei ole kaikilta osin toteuttanut niitä ehdotuksia, joita aikaisemmassa strategiassa esitettiin ja hyväksyttiin. Seurauksena on ollut osittain epätarkoituksenmukainen ja kallis palvelujärjestelmä. Toivonkin, että jatkossa päättäjillä riittää malttia panostaa ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja avohoitopainotteisuuteen. Sellainen toimintamalli on paitsi eettinen ja inhimillinen, myös kustannustehokas. Lohjalla 14. päivä joulukuuta 2010 Tuula Jämsén Ohjausryhmän puheenjohtaja 5

6 1. VANHENEMINEN JA VANHUUS LOST-ALUEELLA 1.1. Yleistä vanhenemisesta Elämän kokeminen vanhuudessa Vanhuuden kokemisessa on kysymys muun muassa siitä kuinka vanhaksi ihminen tuntee itsensä. Vanha sanonta Ihminen on niin vanha kuin hän tuntee olevansa hyväksytään nykyään osittain myös vanhenemisen tutkimuksessa. On todettu, että vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi kuin ovat ja myös tuntevat itsensä kalenteri-ikäänsä nuoremmiksi. Suomalaisissa tutkimuksissa on tullut esiin, että iäkkäimmät vastaajat tuntevat harvoin kuuluvansa kalenteriikänsä mukaiseen väestön osaan. Vanhuuden kokemiseen vaikuttavat myös elämänhistoria, elämässä olleet merkittävät tapahtumat tai kriisit, identiteetti, itsearvostus ja itsetuntemus. Lisäksi vanhuuden kokeminen on yhteydessä aikakauteen ja vallitsevaan kulttuuriin. Useimmilla iäkkäillä ihmisillä on myönteinen käsitys itsestään, voimavaroistaan ja kyvyistään, ja he kokevat, että vanheneminen on hyvä elämänvaihe. Jotkut kuitenkin tuntevat itsensä väsyneiksi ja aliarvioivat kykyjään, ja joillakin voi olla masennusta ja kuolemanpelkoa. Elämän kokeminen vanhuudessa on yksilöllistä, ja eri elämänvaiheessa olevien ikääntyvien ihmisten kokemukset vanhenemisesta saattavat myös olla erilaisia kolmannessa iässä olevat kokevat mahdollisesti elävänsä elämänsä parasta aikaa vapaana työ- ja yhteiskunnallisista velvoitteista, kun taas myöhemmällä iällä vanhenemiskokemukset mahdollisesti muuttuvat kielteisemmiksi kehon rappeutuessa. Elämän kokemiseen vanhuudessa vaikuttavat käsitykset ja kokemukset vanhuuden myönteisistä ja kielteisistä asioista. Yleisesti ajatellaan, että vanhuus on sairauksien, raihnauden ja muistamattomuuden aikaa, ja ikääntyvillä ihmisillä on myös käsityksiä yhteiskunnan kielteisestä suhtautumisesta vanhuuteen. Näistä käsityksistä saattaa olla seurauksena pelkoja yksilöllisyyden, itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden menettämisestä hoivajärjestelmässä. On todettu, että iäkkäätkin ihmiset säilyttävät tyytyväisyytensä elämään, jos heidän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen itsemääräämisoikeutensa toteutuu. Elämäntyytyväisyyttä pitää tällöin yllä kykyjen ja kunnon heiketessäkin tunne itsensä ja kotinsa hallinnasta. Tämä tutkimustulos on tärkeä etenkin pohdittaessa laitoshoidossa olevien vanhusten tyytyväisyyttä elämäänsä. Ihmisen oma kokemus ikääntymisestään ja hänen asennoitumisensa vanhuuteensa on tärkeää, koska ihmisen elämänhalun ajatellaan olevan yhteydessä siihen, millaisena ihminen kokee vanhuuden. Vanhuuden kokemisen ajatellaan olevan yhteydessä myös hyvinvointiin ja terveyteen. On todettu, että terveytensä hyväksi kokevat eivät yleensä pidä itseään vanhoina kun taas useat terveydentilansa huonoksi kokevista ovat mielestään vanhoja. On myös havaittu, että kuolleisuuden ja koetun iän välillä on yhteyttä ja että itsensä ikäistään vanhemmaksi kokevien fyysinen ja psyykkinen kunto on usein huonompi kuin muiden. Vaikuttaa myös siltä, että koetulla iällä on yhteyttä kuolemaan johtavaan terveyden heikkenemiseen ja elinajan pituuteen. Terveyden ja aistien menettämisen lisäksi puolison kuolema saattaa vaikuttaa tunteeseen vanhuudesta. Elämänasenteella on todettu olevan merkitystä hoidontarpeelle ja kuolleisuudelle. Useissa tutkimuksissa on nimittäin tullut esiin, että pitkäaikaissairauksia sairastavat ikääntyneet ihmiset eivät aina pidä itseään sairaina, vaan saattavat olla elämäänsä tyytyväisiä. Tutkimusten mukaan ikäihmisten hyvä vanhuus koostuu seuraavista tekijöistä: terveys, hyväkuntoisuus, riittävä toimeentulo, myönteinen elämän asenne, ystävät, ihmissuhteet, perhe, lapset ja lapsenlapset, aktiivisuus ja vireys, kunnollinen asunto ja uskonto. Hyvän vanhenemisen esteiksi koetaan huono terveys ja toimintakyky, yksinäisyys, ystävien puuttuminen ja ulkopuolisen avun 6

7 tarve. Ihminen voi kuitenkin kokea elämänsä mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi vanhana ja raihnaisenakin, ja hyvä vanheneminen on mahdollisesti enemmän kokemus ja mielentila kuin mitattava asia Vanheneminen yhteiskunnan näkökulmasta Yhteiskunnan rakenne, historia ja kulttuuri vaikuttavat käsityksiin vanhenemisesta. Yhteiskunnan ja yksilöiden vanhuskäsitykset vaikuttavat puolestaan vanhusten asemaan ja kohteluun. Länsimaisessa kulttuurissa kronologinen ikä, toimintakyvyn heikkeneminen ja avuntarpeen lisääntyminen sekä muutokset yhteiskunnallisissa tehtävissä ovat merkittäviä tekijöitä vanhuuden määrittelyssä. Sen sijaan monissa muissa kulttuureissa (esim. afrikkalaiset ja aasialaiset kulttuurit) vanhuuden määrittelee asema perheessä (esimerkiksi isovanhemmuus) Suomalaisessa esiteollisessa maatalousyhteiskunnassa ihmisten käsitys perheestä oli laajempi kuin nykyään. Myös isovanhemmat asuivat yhteisessä taloudessa nuoren väen kanssa, ja osallistuivat talon töihin. Perhesuhteet olivat hyvin kiinteät ja lasten velvollisuus oli huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Länsimaisessa kulttuurissa luvun vaihdetta pidetään teollistuneissa maissa uuden vanhenemisen aikakauden alkuna. Tuolloin yhteiskunnan tuotantoperusta, työelämä, perhe-elämä, moraali, etiikka, maailmankuvat ja käsitykset vanhenemisesta muuttuivat. Naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi, ja yhteiskunta otti aiemmin perheelle kuuluvia tehtäviä hoitaakseen. Tämä vaikutti iäkkäiden ihmisten elämään, sillä vanhukset eivät enää kuuluneet ns. ydinperheeseen. Teollisen yhteiskunnan aikana vanhuuden ajateltiin yleisesti alkavan eläkkeelle siirtymisestä. Lääketieteellinen näkemys vanhuudesta oli tuolloin vallitsevana yhteiskunnassa. Ikääntyneitä ihmisiä pidettiin homogeenisena joukkona, jolla oli samanlaiset tarpeet. Vanhuus nähtiin myös köyhyyden aikana ja vanhukset passiivisina palveluiden käyttäjinä. Nykyisen vanhuskäsityksen mukaan eläkkeelle siirtyminen ja vanhuus ovat toisistaan erillisiä tapahtumia. Uusi vanhuskäsitys korostaa myös, että iäkkäillä ihmisillä on yksilöllisiä tarpeita. Ikääntyvät ihmiset nähdään yksilöllisinä vaikuttajina ja osana yhteisöään sekä yhteiskunnan voimavarana. Myös iäkkäiden ihmisten kulttuurisuus, kokemuksellisuus ja pätevyys itseään koskevissa asioissa korostuvat uudessa vanhuskäsityksessä. Tutkimusten mukaan suurella osalla ikäihmisistä ikääntyminen on hyvä elämänvaihe sosiaalisine verkostoineen. Noin kolmanneksella vanheneminen ei kuitenkaan etene myönteisesti, ja jotkut syrjäytyvät useilla elämän alueilla. Maaseutujen kyläyhteisöissä, joissa ihmiset tunsivat toisensa, pidettiin huolta muista ihmisistä. Yhteisöllisyys oli voimavara ja turva vanhuudessa. Tämä yhteisöllisyys vaikuttaa kuitenkin olevan katoamassa kaupungistumisen myötä. Ne ikäihmiset, joiden toimintakyky on hyvä, voivat kuulua erilaisiin yhteisöihin, kun taas ne, joiden toimintakyky on alentunut, saattavat olla hyvinkin yksinäisiä ja ilman vertaistukea kerrostaloasunnoissaan Toimintaympäristön muutos ja siitä johtuvat haasteet Vanheneminen ja vanhuus ovat jälleen murroksessa, sillä eliniän kasvun vuoksi yhteiskunnan ikärakenne muuttuu iäkkäiden ihmisten määrän kasvaessa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Väestö vanhenee koko maailmassa syntyvyyden laskun ja kuolleisuuden vähenemisen vuoksi. Euroopan unionissa ikääntyneiden määrän kasvu on nopeinta Suomessa, ja eliniän odotteen nousun vuoksi myös huoltosuhteen (65 vuotta täyttäneiden suhde vuotiaisiin) ennustetaan nousevan vuoden 2007 arviosta 26 prosentista 46 prosenttiin vuonna

8 Oletetaan, että väestön vanheneminen tuo yhteiskunnalle, julkiselle vallalle, suvuille ja perheille suuria haasteita maailman laajuisesti. Tuotannon kasvun ennustetaan laskevan, koska asukasta kohden laskettu työpanos pienenee. Samanaikaisesti kuitenkin eläkeläisten ja terveydenhoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Tämän arvellaan aiheuttavan ongelmia julkiselle taloudelle ja vaikeuksia järjestää hyvinvointipalveluja ja hoito- ja hoivapalveluja väestölle. Toisaalta terveydestään huolehtivien ja kohtuullisen hyvin toimeentulevien kolmatta ikää elävien joukon ajatellaan tuottavan sekä aineellista että aineetonta pääomaa. Viimeaikaisten tilastojen mukaan yli 65-vuotiaiden toimintakykyiset vuodet ovat lisääntyneet. Vaikka eliniän odote on pidentynyt, sairastavuuden aika eliniän loppupuolella on pysynyt vakiona. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset elävät terveinä ja toimintakykyisinä aiempaa pidempään ja että terveiden elinvuosien lisääntyminen mahdollisesti helpottaa väestön ikärakenteesta johtuvia sosiaali- ja terveydenhuollon paineita. Väestön ikärakenteen vanhenemisen vuoksi kuitenkin toimintarajoitteisten absoluuttinen määrä tulee lisääntymään ennusteiden mukaan, ellei iäkkäiden toimintakyky parane nopeammin kuin vuosien välisenä aikana. Lähitulevaisuuden ikääntyneet kuuluvat Suomessa pääosin suuriin ikäluokkiin. Paitsi, että he elävät ennusteiden mukaan pidempään terveinä, heidän koulutus- ja tulotasonsa ovat korkeammat kuin nykyisen vanhusväestön. Koulutus lisää monia elämänhallinnan kykyjä, ja turvattu toimeentulo on voimavara vanhuudessa. Myös ikäihmisten elämäntapa on erilainen, ja tuleva ikäihmisten joukko kuluttaa erilaisia hyödykkeitä, harrastaa, matkustaa ja käyttää teknologiaa sekä erilaisia informaatiokanavia. Tämä on tärkeä ottaa huomioon suunniteltaessa ikääntyneiden palveluita tulevaisuudessa. Tällöinkin on kuitenkin niitä, joiden ikääntyminen ei suju ongelmitta. Ikäihmisten palveluiden turvaamiseksi palveluiden tehostaminen ja niiden vaikuttavuuden lisääminen on tärkeää. Toimivien palveluketjujen luominen ja tehokas tietojärjestelmien käyttö on edellytyksenä palveluiden tehostamiseksi. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä kansalaisten omaehtoinen varautuminen vanhuuteen ovat myös tärkeitä keinoja selviytyä haasteista. Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminen edelleen kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa palveluiden järjestämiseksi auttavat pitämään kustannuksia kurissa. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) yksilöllisten palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi seuraavia toimia: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteiden kehittäminen sekä ehkäisevä toiminta 2. Toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukeminen 3. Kotona asumisen tukeminen ja kattava yksilökohtainen palvelutarpeen arviointi 4. Palveluneuvonta 5. Asumis- ja hoitoympäristöjen esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys 6. Henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen 7. Henkilöstön hyvinvoinnin ja gerontologisen osaamisen lisääminen Palveluneuvontaa tehostetaan Lohjalla jo käynnistyneellä hankkeella, jossa Monkolan asiakaspalvelupisteestä saa keskitetysti tietoa ikääntyneiden palveluista ns. palvelutorilta. Palvelutorilla on mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti Monkolassa tai etsiä sieltä tietoa sähköisesti. 8

9 1.2. Ikäihmisten määrät nyt ja tulevaisuudessa Ikäihmisten määrä LOST-alueella Vuoden 2009 lopussa LOST-alueella oli yhteensä 8033 yli 65-vuotiasta. Näistä yli 75-vuotiaita oli 3399 ja yli 85-vuotiaita 809. Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus on suurin Karjalohjalla, jossa heidän osuutensa väestöstä oli 21,1. Pienin luku oli Siuntiossa, 11,6 %. Koko alueella yli 65-vuotiaiden osuus on 15,3 % väestöstä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Väestömäärät Väestö Ikäihmiset yhteensä Inkoo Karjalohja Lohja Siuntio Yhteensä Kunta Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Ikäihmisten määrät LOST-alueella. Tarkemmat väestötilastot ovat liitteenä Väestösuunnitteet Eri väestöennusteista saatavat arviot ikäihmisten määrästä poikkeavat jonkin verran toisistaan. LOST-kunnista ainoastaan Lohja tekee oman väestösuunnitteensa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan LOST-alueella yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2009 vuoteen 2018 yhteensä 4282 henkilöllä. Näistä palveluiden järjestämisen kannalta olennaisin ryhmä ovat yli 75-vuotiaat, joiden määrä kasvaa 1535 henkilöllä. Määrällisesti eniten yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Lohjalla, jossa arvioidaan olevan 1121 henkilöä enemmän vuonna 2018 kuin Siuntiossa vastaava luku on 163, Inkoossa 192 ja Karjalohjalla 11. Karjalohjan alhainen luku selittyy paitsi pienellä väkiluvulla, niin myös sillä, että Karjalohjan ikärakenne jo nyt on vanhusvoittoisempi kuin muissa LOST-kunnissa. Vaikka Siuntion väkiluku jatkaa voimakasta kasvuaan, kohdistuu kasvu lapsiin ja lapsiperheisiin. 9

10 3 000 Ikäryhmien muutos Lost-alueella Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste v v v v v v. 85+ v Taulukko 2. Ikäryhmien muutos LOST-alueella Lohjalla väestösuunnitteet on tehty myös suunnitealueittain. Määrällisesti eniten yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa Virkkalassa, Ojamolla, Ventelässä ja Nummentaustalla. Kun keskusta on perinteisesti ollut vanhusvoittoista aluetta ja siellä palvelut ovat parhaat, kohdistuu paine alueille, joissa ei esim. esteettömiä kerrostaloasuntoja ole tarjolla. Mikäli kerrostaloasutusta ei synny näille alueille, aiheuttaa se muuttopainetta keskustaan. Useat Ojamon alueen kerrostalot ovat hissittömiä, kuten myös Lohjan keskustan talot. Lohjalla tulisikin aktiivisesti pyrkiä muuttamaan hissittömiä kerrostaloja hissillisiksi. Inkoon osalta muutos on käynnissä, koska siellä rakennetaan keskustaan esteettömiä kerrostaloja. Tarkemmat väestötilastot ovat liitteenä Ikääntyvien määrän kasvun aiheuttamat palvelutarpeet Ikääntyvien määrän kasvu aiheuttaa sellaisenaan palvelutarpeen kasvua. Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä projektiryhmä ja ohjausryhmä ovat verranneet LOST-alueen kuntien vanhuspalveluiden rakennetta valtakunnallisiin laatusuosituksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jo nyt Lohjan, Siuntion ja Inkoon palvelurakenne on liian laitosvaltainen, erityisesti Inkoossa. Säännöllistä kotihoitoa (käynti vähintään 1 krt/viikko) tarjotaan liian vähän kaikissa muissa kunnissa paitsi Karjalohjalla. Omaishoidontuen kattavuus on alhainen. Vertailuissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välillä Lohjan omaishoidontuen kattavuus yli 75-vuotiaiden osalta on kunnista alhaisin. Ohjausryhmä katsoo, että tavoitteena tulee olla mahdollisimman avohoitopainotteinen vanhusten palvelujärjestelmä. Sen vuoksi vertailuissa on valittu laatusuosituksissa se luku, joka kuvastaa avohoitopainotteisuutta. Verrattuna nykytilanteeseen ja valtakunnallisiin laatusuosituksiin huomioiden ikääntyminen tulisi säännöllisen kotihoidon piirissä (14 %) olla 397 henkilöä enemmän kuin nyt. Tämän hetken 10

11 vaje suhteessa suositukseen on 198 henkilöä. Vinouma on suurin määrällisesti Lohjalla, jossa jo nyt tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä 171 henkilöä enemmän kuin nyt. Inkoossa luku on 19. Omaishoidontuen piirissä lasketaan olevan laatusuosituksen mukaan 222 henkilöä enemmän kuin nyt. Nykytilanteen vinouma on suurin Lohjalla, 85 henkilöä. Tehostetun palveluasumisen piirissä pitäisi olla 173 henkilöä enemmän kuin nyt. Tämän hetken vaje suosituksiin nähden on 88. Vaje on suurin Lohjalla, jossa paikkoja tulisi olla 67 enemmän. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa on hieman suosituksia enemmän asukkaita. Koko LOST-alueella tarvitaan vain 7 laitospaikkaa enemmän kuin vuonna Inkoossa paikkamäärää voidaan vähentää, mutta Lohjan suuri väestömäärä aiheuttaa sen, että koko alueen tasolla laitospaikkoja ei voida vähentää. Kyse on enemmän siitä, missä niiden optimaalisesti tulisi sijaita. Kartanomäen rakennus vaatii peruskorjausta, sillä sieltä puuttuu mm. ilmastointi. Jatkossa on järkevää kehittää palvelurakennetta siten, että Siuntion vuodeosastolle keskitetään ruotsinkieliset pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset ja Kartanomäkeen suomenkieliset. Lohjalle on rakentumassa uusia palveluasumisyksiköitä. Lohjan palvelukeskuksen yhteyteen rakentaa Lohjan vuokra-asunnot Oy 56-paikkaisen uuden yksikön. Lisäksi Lohjalla on olemassa tonttivaraus Attendo MedOnella, Mainio-Vireellä ja Mehiläinen kuntapalveluilla. Näiden neljän yksikön yhteiskapasiteetti riittää palvelutarpeen kysynnän kasvuun vuoteen Inkoo on rakentamassa Inga-kodin korvaavaa yksikköä, jolla Inkoon paikkatarve tyydyttyy. Inkoo voi profiloitua ruotsinkieliseksi yksiköksi. Vuoden 2018 jälkeen on varauduttava myös siihen, että Siuntioon rakennetaan lisää palveluasumispaikkoja. Ohjausryhmä suosittaakin, että: 1. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten määrää tulee nopeassa tahdissa nostaa. Vuodelle 2011 tulee perustaa kaksi kotiutustiimiä (molemmissa yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja). Vuodesta 2012 alkaen vuosittain tulee palkata kolme hoitohenkilöä lisää, joka toinen vuosi yksi sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa ja joka toinen vuosi kolme lähihoitajaa. 2. Omaishoidontukea tulee kehittää omaishoidontukityöryhmän ehdotusten mukaisesti. Kartanomäessä lisätään tilapäishoitopaikkojen osuutta. 3. Asumispalveluyksiköiden rakentaminen sekä kunnallisena että yksityisenä tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. 4. Kartanomäen palvelukeskuksen peruskorjaus tulee aloittaa. Ruotsinkielisten pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten hoito keskitetään Siuntion terveysasemalle. 5. Siuntion keskustaan, terveysaseman läheisyyteen tulee varata Y-tontti palveluasumistarpeeseen. 6. Kotihoito tulee kattavasti saattaa ympärivuorokautiseksi. Kotihoitoon tulee palkata vuosittain kolme hoitohenkilöä lisää. 11

12 2. IKÄIHMISTEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 2.1. Terveys-käsitys Terveys-käsitykseen vaikuttavat yksilön käsityksen lisäksi yhteiskunnan näkemys terveydestä ja hyvästä elämästä. Käsitys terveydestä ohjaa paitsi yksittäisen ihmisen päätöksiä ja valintoja, myös terveyspolitiikkaa ja tapoja järjestää terveyspalveluita. Terveys-käsityksistä tunnetuin on Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmä terveydestä täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Perinteinen lääketieteellinen määritelmä terveydestä on tila, jossa sairaudet ja sairauksien oireet puuttuvat. Terveyden ulottuvuuksiksi käsitetään nykyään fyysisen terveyden lisäksi mielenterveys ja sosiaaliset suhteet. Mielenterveys on kykyä pitää yllä sosiaalisia suhteita ja selviytyä psyykkisistä paineista sekä sopeutua ympäristön asettamiin toimintavaatimuksiin. Terveys käsitetään myös terveiksi elintavoiksi ja yksilön toiminta- ja suorituskyvyksi, sekä nähdään elämän tarkoituksena ja hyvänä olona. Terveys ymmärretään paitsi elämänhallinnan tuloksena, myös elämänhallintaan vaikuttavana tekijänä. Sairaudet saattavat rajoittaa ikääntyvän ihmisen elämää ja vaikeuttaa hänen elämänhallintaansa. Terveyden ylläpitämistä on tällöin yksilöiden ja yhteisöjen voimavarojen vahvistaminen ja käyttöönotto sekä ihmisen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tärkeämpää kuin sairauksien ja vammojen sekä puutteiden korostaminen on jäljellä olevan toimintakyvyn selvittäminen. Terveyteen vaikuttavat paitsi fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö ja sairaudet, myös ihmisen oma kokemus terveydestään sekä arvot ja asenteet. Ihmisen oma kokemus terveydestään on tärkeä, sillä on todettu, että vanhuksilla heidän oma arvionsa terveydestään saattaa olla yhteydessä toiminnan vajavuuden asteeseen, tautien ja oireiden määrään sekä kuolleisuuteen. Iäkkäiden ihmisten depression on todettu olevan yhteydessä muun muassa huonoon terveyteen, alentuneeseen toimintakykyyn ja ystävyyssuhteiden sekä harrastusten puutteeseen. Merkittävää on, että useat ikääntyvistä ihmisistä kokevat itsensä terveiksi useista, jopa vakavistakin sairauksista huolimatta ja kokevat elävänsä täysipainoista elämää Toimintakyvyn arviointi Toimintakyky liittyy hyvinvointiin ja on tärkeä osa terveyttä. Toimintakykyyn kuuluvat paitsi fyysinen, myös psyykkinen toimintakyky. Iäkkäiden ihmisten toimintakyky on määritelty muun muassa kykynä selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista, asioiden hoitamisesta ja kyvyksi asua omassa kodissa. Toimintakykyyn kuuluvat myös suoriutuminen elinympäristön asettamista olennaisista sosiaalisista rooleista ja sosiaalisista suhteista sekä kyky kommunikoida ja harrastaa. Toiminnan vajavuutta ennustavia tekijöitä ovat muun muassa alaraajojen heikkous, huono itsearvioitu terveys, kognitiivisen kyvykkyyden heikentyminen, liikunnan vähäisyys, lisääntynyt tai vähentynyt kehon massaindeksi, masentuneisuus ja syrjäytyminen, näön ja kuulon heikentyminen, sosiaalisten kontaktien vähäisyys, tautien aiheuttama kuormitus sekä tupakointi. Fyysisen toimintakyvyn arviointiin on monia mittareita, mutta henkistä ja sosiaalista toimintakykyä on vaikeampi arvioida. Toimintakyvyn arvioinnin avulla selvitetään muun muassa asiakkaan elämänlaatua, ja yleistä selviytymistä toimintaympäristöissä. Toimintakyvyn tasosta olevia tietoja voidaan käyttää myös riskiryhmien löytämiseksi ennalta ehkäisevää toimintaa suunniteltaessa (esimerkiksi kaatumavaarassa olevat henkilöt), kuntoutuksen suunnittelussa, kuntoutumisen seurannassa, sairauksien vaikeuden arvioinnissa, sairauksien seurannassa ja hoidon tuloksellisuuden 12

13 arvioinnissa. Monet etuuspäätökset, kuten eläkepäätökset, eläkkeen saajan hoitotuki ja kuljetuspalvelupäätökset edellyttävät myös toimintakyvyn arvioimista. Toimintakyvyn arviointi antaa viitteitä myös asiakkaan tarkoituksen mukaisesta hoitopaikasta. Palveluasumisessa ja kotona asuvien ikäihmisten terveyden- ja toimintakyvyn arviointi liittyy hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. LOST-alueella fysioterapian henkilöstö arvioi erilaisten testien avulla muun muassa asiakkaiden tasapainoa, lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta sekä kävelynopeutta. Näiden mittausten avulla selvitetään esimerkiksi millaista kuntoutusta asiakas tarvitsee. Lihasvoiman alenemisen toteaminen on tärkeää, koska lihasvoiman heikkeneminen aiheuttaa toiminnan vajauksia ja vaikeuttaa päivittäisistä toiminnoista selviämistä. Varsinkin alaraajojen alentunut lihasvoima ja heikentynyt asennon säätelykyky altistavat ikäihmisiä kaatumistapaturmille. Vanhusten yleistä toimintakykyä ja avuntarvetta kartoitetaan LOST-alueella Rava-mittauksen avulla (ks. taulukko 3). Kognitiivista toimintakykyä ja muistia arvioidaan Minimental- testin avulla ja psyykkistä toimintakykyä masennuksen ensikartoitukseen tarkoitetun GDS-15 depressioseulan avulla. Edellä mainittuja mittareita käytetään apuna muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä omaishoidon tukipäätöksiä tehtäessä ja kartoitettaessa asiakkaan tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa. Vanhuutta voidaan kuvata myös hauraudella. Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitelty vanhuksen haurautta kuvaavia mittareita, jotka ennustavat palvelutarpeen kasvua. Lohja on tehnyt Rava-mittarin avulla poikkileikkausmittauksen vuonna 2005 ja Koko LOST-alue teki kattavan mittauksen vanhuspalveluissa Mukana oli ensimmäistä kertaa myös yksityisiä palveluasumisyksiköitä. Rava-luokat ovat seuraavat: RAVA luokka RAVA -indeksi Avun tarve RAVA luokka 1 1,29 1,49 Satunnainen RAVA luokka 2 1,50 1,99 Tuettu hoito RAVA luokka 3 2,00 2,49 Valvottu hoito RAVA luokka 4 2,50 2,99 Valvottu hoito RAVA luokka 5 3,00 3,49 Tehostettu hoito RAVA luokka 6 3,49 4,03 Täysin autettava Taulukko 3. Rava-luokitus Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Koti Tehostettu palveluasuminen, oma toimin- ta Tehostettu palveluasuminen, yksityinen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto (tai sairaala) Yhteensä Huom! % N 28 % 18 % 3 % 4 % 3 % 0 % 0 % % n 64 % 11 % 14 % 12 % 0 % 0 % Taulukko 4. Rava-mittauksen tulokset liittyen hoitomuodon osuvuuteen. 13

14 Taulukossa on tummennetulla merkitty ne kohteet, joissa on syytä tarkastella sitä, ovatko asukkaat/asiakkaat/potilaat heille parhaiten soveltuvassa yksikössä. Alustavissa keskusteluissa on todettu, että joidenkin palveluyksiköiden henkilöstömitoitus on sellainen, ettei siellä voida hoitaa Rava-luokkaan 4-5 kuuluvia asiakkaita ilman henkilöstön lisäyksiä. Rava-mittauksen tulos ei ole ainoa tekijä, jonka perusteella päätös sijoituspaikasta tai hoitomuodosta tehdään. Poikkileikkausmittauksen tulokset kuitenkin osoittivat, että on syytä asettaa tiukemmat kriteerit hoitomuodon valintaan. Tulokset osoittavat, että ainoastaan omaishoidontuessa palvelumuoto vastaa hoitoisuuskriteereitä. Ohjausryhmä katsookin, että Rava-mittariston käyttöä tulee jatkaa ja asettaa selkeät kriteerit sille, miten hoitopaikan tai -hoitomuodon valinta tapahtuu. Koska Rava-mittaristo mittaa heikosti sosiaalista kyvykkyyttä, niin rinnalla tulee käyttää muita objektiivisia kriteereitä ja arvioita. Hoidon porrastus tulee hyväksyttää sosiaali- ja terveyslautakunnassa. On syytä myös tehdä tarvittavat esitykset henkilöstön lisäyksistä niissä yksiköissä, joissa henkilöstömitoitus ei vastaa vaadittavaa tasoa Toimintakyvyn säilyttäminen ja tukeminen Toimintakykyä tukevat yhdyskuntaratkaisut Ikäihmisten toimintakykyä tukevia yhdyskuntaratkaisuja ovat muun muassa liikkumismahdollisuudet sekä liikkumisen ja asumisen esteettömyys. Esteettömyys tarkoittaa elinympäristön soveltumista liikuntaesteisille ja aistivammaisille ihmisille sekä palveluiden, kulttuurin ja sosiaalisten toimintojen saavutettavuutta. Esteettömässä ympäristössä ei ole tasoeroja ja portaita ja siinä kykenee liikkumaan pyörätuolilla. Äskettäin valmistuneessa Terve ja hyvinvoiva LOST-ohjelmassa tuodaan esiin alueen asukkaiden liikkumista mahdollistavina tekijöinä kevyen liikenteen väylät ja liikkumisen esteettömyys. Esteettömässä asumisessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa rakennusten toimivuuteen, valaistukseen ja asukkaiden pääsyyn kaikkiin käyttämiinsä tiloihin. Rakennusten hissien tulee olla tilavia ja sisäänkäyntien esteettömiä ja hyvin valaistuja. Piha-alueiden tulee olla oleskeluun ja liikkumiseen sopivia, saattoliikenteelle tulee olla pysähtymispaikka, ja esimerkiksi jätekatokselle tulee olla vaivaton käynti. Palvelu- ja laitosasumisessa palvelutalojen ja laitosten sisä- ja ulkotilojen tulee olla iäkkäiden liikkumista ja osallistumista kannustavia ja edistäviä. Palveluiden saatavuus voidaan turvata esteettömillä liikennejärjestelyillä ja palvelulinjoilla. Asumisen, ympäristön ja liikkumisen esteettömyyttä sekä palveluiden saatavuutta kehittämällä voidaan edistää kotona asuvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Esteetön, hyvin suunniteltu ympäristö edistää ikäihmisten omatoimisuutta, vähentää apuvälineiden ja avustajien tarvetta, pienentää tapaturmariskiä sekä lisää tasa-arvoisuutta LOST-alueella on paljon hissittömiä kerrostaloja. Esteettömiä joukkoliikenne- ja palvelulinjoja ei ole. Joukkoliikennettä on niukasti joillakin alueilla. Tämä vaikeuttaa ikäihmisten asiointi-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saamista. Tynninharjun sairaalaan ja LOST-alueen kahteen vanhainkotiin on myös heikohkot joukkoliikenneyhteydet. Tämän vuoksi niillä omaisilla, joilla ei ole omaa autoa, on vaikea päästä vierailulle läheisensä luo. Heikohkot liikenneyhteydet vaikeuttavat myös henkilöstön saamista näihin vanhainkoteihin. Myös esteettömiä ulkoilureittejä ja kävelykatuja on niukasti. Esteettömän liikkumis- ja asuinympäristön sekä palveluiden saatavuuden takaaminen LOST-alueen asukkaille edellyttää tiivistä eri hallinnonalojen yhteistyötä. 14

15 Ohjausryhmä katsookin, että yhdyskuntaratkaisuissa, jotka tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä LOST-alueella tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Esteetön ympäristö LOST-alueella - Esteetön jalankulkuverkosto (kävelytiet, puistot ja kävelykadut) - Ympäristön esteettömyys (pääsy esimerkiksi rollaattorilla ja pyörätuolilla) - Asuinalueilla ja liikuntareittien varrella riittävästi penkkejä levähtämistä varten (Penkeistä kartta esimerkiksi Internetissä) - Reittien varrella helposti saavutettavia WC-tiloja Esteetön asuminen LOST- alueella - Asuntojen saneeraaminen esteettömiksi - Hissien rakentaminen hissittömiin taloihin - Joukko ja asiointiliikennettä tulee kehittää ja parantaa Toimintakykyä tukevat yksilötoiminnat Liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät iäkkäiden ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikunnan avulla voidaan parantaa lihasvoimaa ja notkeutta, hoitaa lihaskatoa ja luukatoa, parantaa elimistön hapenottokykyä sekä vähentää kaatumisriskiä. Liikunnan tiedetään vähentävän kokonaiskuolleisuutta ja riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, aivoinfarktiin, aikuisiän diabetekseen sekä lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Liikunta lisää mielihyvän tunnetta ja liikunnalla on suuri merkitys myös ikäihmisten henkiselle vireydelle ja kognitiiviselle toimintakyvylle. Toimintakykyä voidaan kehittää missä elämänvaiheessa tahansa, ja liikunnan voi aloittaa myös myöhäisellä iällä. Iäkkäitä ihmisiä koskevat valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset korostavat toimintakyvyn, omatoimisuuden ja kotona asumisen tukemista. (mm. STM 2008:3). Liikuntalaki (L 1998/1054) edellyttää kuntia järjestämään asukkailleen liikuntapaikkoja ja kehittämään terveyttä edistävää liikuntaa, tukemaan kansalaistoimintaa sekä huomioimaan myös erityisryhmien liikunnan tarpeen. Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys ohjelman yhtenä tavoitteena on yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen edelleen vuoteen 2015 (STM 2001.) Hallitusohjelma 2007 pitää tärkeänä liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna ja korostaa iäkkäiden toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen vahvistamista. Terveysliikunnan paikalliset suositukset (STM 2000) tuo esiin, että liikuntapalveluissa korostuu myös sosiaalinen vuorovaikutus. Toimintakyvyltään normaalikuntoisille ikääntyville on tarjolla LOST- alueella erilaisia ohjattuja liikuntaryhmiä. Nämä ovat pääosin järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien organisoimia. Niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt, on järjestetty myös ohjattuja ryhmiä, mutta tarjontaa on huomattavasti vähemmän. Toiminta- ja liikkumiskyvyltään normaalikuntoisten ryhmät ovat täynnä. Tarvittaisiin myös monipuolisempaa tarjontaa ja eritasoisia liikuntaryhmiä. Niille ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt, ei ole tarjolla riittävästi liikuntapalveluita ja palveluiden saavutettavuus on vaikeaa. LOST-alueella on myös eriarvoisuutta liikuntapalveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa. Ikäihmisten liikuntaa koordinoimaan tarvitaan kokoaikainen työntekijä ja myös liikunnan vertaisohjaajia tulee kouluttaa. Myös kaikkein heikkokuntoisimpien liikunnan mahdollisuus tulee turvata. Ikäihmisten psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tulee tukea järjestämällä ikäihmisille 15

16 mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja mielekkääseen tekemiseen sekä erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistumiseen. Kulttuurin on todettu tutkimusten mukaan edistävän ja ylläpitävän ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, varsinkin henkistä hyvinvointia. Tätä vaikutusta on vaikea rahassa täsmällisesti mitata. Kulttuuripalvelut tukevat vahvasti ikäihmisten toimintakykyä, voipa jopa sanoa niiden parantavan sitä. Lohjan monipuolinen, korkeatasoinen ja kattava kulttuuritarjonta antaa ikäihmisille laajan mahdollisuuden valita kullekin mieleinen toimintakohde. Jatkuvasti kasvavalla joukolla ikäihmisiä on hyvä mahdollisuus harrastaa kulttuuria sen eri muodossaan ja ikäihmisten osuus kulttuurilaitosten kävijöistä onkin selkeästi kasvamassa. Kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien pääsylippuhinnoittelu on Lohjalla verraten maltillista, usein jopa tilaisuudet ovat ilmaisia, joten lipun hinta ei aseta juurikaan esteitä osallistumiselle. Kulttuuritoimen palvelujen suunnittelun eräänä keskeisenä lähtökohtana on tarjota runsaasti palveluja Lohjalaisille ikäihmisille, niin itsenäisesti omissa kodeissaan asuville kuin palveluasumisyksiköissä, laitoksissa ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla oleville ikääntyneille. Vuosittaista toimintasuunnitelmaa laadittaessa ko. näkökulmaan kiinnitetään jo nyt huomiota; jatkossa asian merkitys tulee edelleen korostumaan. Elinikäisen oppimisen periaate on läpäissyt koko Euroopan Unionin. Eurooppa ikääntyy ja samalla on kehitettävä malleja, joiden avulla toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään eliniän pidentyessä. Suomalaisessa järjestelmässä ikääntyvien koulutustarpeisiin vastataan vapaan sivistystyön piirissä; Lohjalla näitä palveluja tarjoaa Hiiden Opisto. Yksi merkittävimmistä osaamisen alueista ikäihmisille on saada valmiuksia toimia internetpohjaisissa palvelu- ja tietoverkoissa. Ikäihmisten atk-opetukselle on valtava tilaus. Ikäihmisten opinnot ehkäisevät ikääntymiseen liittyvää syrjäytymistä, saattavat ikäihmiset yhteen tapaamaan vertaisia sekä pitävät yllä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Opintokokonaisuuksissa myös tallennetaan sekä siirretään omia kokemuksia ja perinteitä tuleville sukupolville. Ikäihmisille järjestetään myös ATK-kursseja ja tietoverkonkäytön ohjausta. Tiedonkulun esteettömyyttä tuleekin parantaa järjestämällä ikäihmisille enenevästi mahdollisuuksia ATK:n käyttöön tarkoitukseen varatuissa palvelupisteissä. Museon näyttelyissä, tapahtumissa ja tilaisuuksissa jo museotoiminnan luonteestakin johtuen iso osa yleisöstä on ikäihmisiä. Museo suunnittelee toimintansa siten, että tietty osa on selkeästi suunnattu ikäihmisille. Museo myös vie palvelujaan palvelutaloihin. Teatterin näytelmien yleisöstä iso osa on ikääntyneitä. Katsojien ikärakenne on yhtenä kriteerinä valittaessa näytelmiä ohjelmistoon. Teatteri tarjoaa harrastusmahdollisuuden eri ikäisille harrastajanäyttelijöille. Orkesterin konserttien kuulijoista iso osa on ikääntyneitä. Orkesterin konserttitarjonta suunnitellaan tietyssä määrin ikääntyneiden kuulijoiden mieltymysten mukaisesti. Orkesteri ja Musiikkiopiston oppilaat sekä yhtyeet tekevät palvelutaloihin suuntautuvia konserttivierailuja, jotka tuottavat suuria elämyksiä sekä kuulijoille että esiintyjille. Hiiden Opiston palvelutarjonnassa on ikäihmisille suunnattuja yliopisto-opintoja, yhteiskunnallisia keskustelupiirejä, ikääntyville tarkoitettuja käsityö- liikunta- ja tanssiryhmiä sekä syrjäytymistä ehkäiseviä täsmäkursseja niille ikäihmisille, jotka ovat vaarassa pudota kokonaan yhteiskunnan reuna-alueille. Ikäihmisille suunnattuja toimintoja, luentoja ja kursseja järjestetään usein yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. 16

17 Yleisen kulttuuritoimen tapahtumien kohdeyleisönä useissa tapahtumissa (mm. Itsenäisyyspäiväjuhla, Lohjan Kesän iltamat, kartanokonsertit) ovat ikääntyneet ihmiset. Myös muussa toiminnassa suunnittelun eräänä lähtökohtana on tarjota palveluja ikääntyneille. Varsinkin kansantanssi- ja tanhuryhmissä ikäihmisten osuus on suuri. Tanssi on sekä kulttuurisena, että liikunnallisena muotona erittäin suositeltava ikääntyneen väestön aktivointitekijä. Kuvataide-näyttelyjä järjestävät Lohjalla varsinaisesti museo, Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ja Lohjan taideyhdistys. Näyttelyjen kävijöistä suuri osa on ikäihmisiä. Kuvataiteen harrastus on keskittynyt taideyhdistykseen ja Hiiden Opistoon. Harrastajista iso osa on ikäihmisiä, joille kuvataide on tärkeä osa elämää. Haasteen muodostavat huonokuntoiset vanhukset, jotka tarvitsevat avustajan tai saattajan päästäkseen kulttuuripalveluiden piiriin. Ohjausryhmä katsoo, että ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi LOST-alueella tulee kehittää seuraavia asioita: - Julkisen sektorin, vapaaehtoisten toimijoiden, seurakunnan, kolmannen sektorin ja yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen - Ikäihmisten liikuntaa koordinoimaan tulee palkata kokopäiväinen kaupungin työntekijä - Liikunnan ja vertaisohjaajien koulutus ja vertaisryhmien lisääminen - Ikäihmisille tarkoitettujen kulttuuripalveluiden järjestäminen, ja niiden saaminen kattavasti myös koko alueen palveluasumisyksiköihin, laitoksiin ja terveyskeskuksen vuodeosastoille - Ikäihmisten sähköisten asiointimahdollisuuksien kehittäminen, ikäihmisten kouluttaminen, asiointipaikkojen luominen, sähköinen tiedottaminen 3. IKÄIHMISTEN HYVÄN HOIDON PERIAATTEET LOST-ALUEELLA 3.1. Vanhustenhoidon tieto- ja arvoperusta Ikäihmisten hoidon ja hoivan tehtävänä on edistää hyvinvointia ja elämänlaatua, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä mielekkäälle toiminnalle ja osallisuudelle tasavertaisena kansalaisena. Hyvinvointiin sisältyvät muun muassa taloudellinen toimeentulo, asumisolot, päivittäinen suoriutuminen arjen asioista ja perushoito. Elämänlaadulla tarkoitetaan ikääntyvän ihmisen kokemusta elämäntilanteestaan. Elämänlaatua parannetaan turvaamalla ikääntyvän ihmisen mahdollisuus asua omassa kodissaan, järjestämällä mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, auttamalla sosiaalisia kontaktien ylläpitämisessä ja tarjoamalla inhimillistä hoitoa ja hoivaa. Elämänhallinnan tunne syntyy siitä, että vanha ihminen voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja vanhenemiseen liittyviin elämänmuutoksiin. Palvelut tukevat elämänhallinnan vahvistamista silloin, kun niillä tuetaan ikäihmisen aineellisten tarpeiden tyydyttämistä, turvallisuuden tunteen luomista, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, minäkuvan ja terveen itsetunnon vahvistamista ja sosiaalista tukea. Vanhuspalveluiden arvot perustuvat muun muassa Suomen perustuslakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukseen, Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöjen eettisiin ohjeisiin. Vanhuspalveluiden arvoja kuvataan tarkemmin luvussa 5. 17

18 3.2. Monitieteisyys ikäihmisen hoidossa Yleisen yhteiskunnallisen, lääketieteellisen ja hoitotieteellisen tiedon lisäksi ikääntyneiden palveluiden perusta on vanhenemisen tutkimiseen erikoistuneissa tieteen aloissa. Palveluissa paras tulos syntyy, kun käytettävissä on viimeisin tieto ja näyttöön perustuvat toimintakäytännöt eri tieteen aloilta ja henkilöstöllä on niistä riittävä osaaminen ja taito tehdä moniammatillista yhteistyötä vanhuksen hyväksi. Geriatria hyödyntää lääketieteen ja sairaanhoidon erikoisalana eri kliinisten erikoisalojen ja sosiaaligerontologian tietämystä iäkkäiden ihmisten terveydentilan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja sairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa. Geriatrisen hoidon tarve liittyy esimerkiksi vanhusten sairauksien pitkittymiseen, toimintakyvyn alenemiseen ja muistihäiriöiden tutkimukseen ja hoitoon Gerontologia on vanhenemisen tutkimukseen erikoistunut tieteenala. Luonnontieteisiin ja lääketieteeseen perustuvan näkökulman lisäksi on kehittynyt myös muita gerontologian osa-alueita. Sosiaaligerontologia esimerkiksi tutkii ikääntymistä yhteisöllisenä ilmiönä. Psykogerontologia ja geropsykologia, jotka tutkivat ikääntyvien psyykkistä kehitystä, kognitiivisia toimintoja ja elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä, korostavat ikääntyvien luovuutta, viisautta ja hiljaista tietoa. Kulttuurigerontologia tuo esiin käsitystä vanhenevista ihmisistä valintoja tekevinä kuluttajina ja korostaa subjektiutta ja toimijuutta. Kasvatusgerontologia kuvaa ikääntyviä ihmisiä oppijina. Geriatrisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää ikäihmisen omatoimisuutta ja elämänlaatua, ylläpitää toimintakykyä sekä palauttaa paras mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta. Geriatrista kuntoutusta tarvitaan tavallisesti akuutin sairauden tai vamman aiheuttaman suorituskyvyn heikentymisen ja pitkään jatkuneen inaktiivisuuden yhteydessä. Gerontologisen hoitotyön tehtävä on edistää ja pitää yllä ikääntyvien ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistä vanhusten sairauksia ja toimintakyvyn vajauksia, hoitaa sairauksia sekä tukea vanhusta ja hänen omaisiaan kuoleman lähestyessä. Hoitotyön tietoperusta on hoitotiede, mutta vanhustyön henkilöstö tarvitsee myös gerontologista, geriatrista ja yhteiskuntatieteellistä tietoa työssään. Dementiatyön tehtäviä ovat muun muassa vanhuksen avun tarpeen selvittäminen, tarvittavien tukimuotojen suunnitteleminen, toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitäminen ja omaisten tukeminen. Dementiatyössä tarvitaan lääketieteellisen tiedon lisäksi muun muassa tietoa ihmisen psyykkisistä ja sosiaalisista toiminnoista. Gerontologinen sosiaalityö eli vanhussosiaalityö on ikääntyneiden ihmisten kanssa tehtävää sosiaalityötä Vanhuus tuo sosiaalityöhön haasteita ikääntyneiden ihmisten erityistarpeiden vuoksi. Gerontologinen sosiaalityö on iäkkään ihmisen elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja sosiaalisia olosuhteita. Gerontologinen sosiaalityö edistää myös elinympäristöjen ja yhteisöjen toimivuutta. Gerontologinen sosiaalityö auttaa asiakasta saamaan tarvittavat palvelut ja sosiaalityön toimenpiteet sekä vastaa näiden valmistelusta ja toteutuksesta. Geroteknologia yhdistää teknisiä tieteitä ja tietoa ikääntymisen prosesseista. Tieteenalan tavoitteena on tuoda tuotteita ja sovelluksia, jotka palvelevat erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita Lääketieteellisen hoidon periaatteet Ikäihmisten sairauksien hoito edellyttää geriatrista osaamista, mutta ikäihmisten hoito ei ole erillinen osa terveydenhuollon toimintaa. 18

19 Äkilliset sairaudet hoidetaan päivystyksellisesti mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti ikään katsomatta, kuitenkin ikäihmisen kokonaistilanne huomioiden. Elektiiviset leikkaukset vaativat ikäihmisiä hoitavilta enemmän esivalmisteluita kuin nuorempien hoito. Ikäihmisen hoitamattomat taudit on saatava tasapainoon, ennen leikkausta. Varsinkin taustalla oleva dementia, jota vielä ei ole todettu, heikentää leikkaustulosta. Hyvin hoidettuna ikäihmisten leikkaustulokset ovat yhtä hyvät kuin nuoremmilla. Elektiivisissä leikkauksissa potilaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan se, miten potilas hyötyy leikkauksesta. Kroonisten sairauksien hoidossa potilaan oma vastuu korostuu. Hyvin iäkkäillä ikäihmisillä riskitekijöiden hoidossa arvioidaan hoidon hyöty suhteessa hoidon haittavaikutuksiin. Hyvin sairailla ja haurailla ikäihmisillä turhia tutkimuksia ja hoitoja vältetään. Lääkitys tarkistetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa elämänlaatu on tärkein hoitoa ohjaava tekijä Kuntoutuksen periaatteet Kuntoutuksella tarkoitetaan keinoja, jotka edistävät ikäihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa mahdollisuudet selviytymiseen ovat uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutuksen suunnittelussa asiantuntija ja asiakas etsivät yhdessä ratkaisuja toimintakyvyn edistämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan liikkumis- ja toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen ja palauttaminen tai toiminnanvajausten heikkenemisen hidastaminen sekä kompensoiminen. Kuntoutus on suunnitelmallista, pitkäjänteistä, tavoitteellista moniammatillista toimintaa ja yhteistyötä. Kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmäkohtaista, lyhytkestoista tai läpi elämän kestävää. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Terveysliikunnan tunnuspiirteinä ovat säännöllisyys, kohtuullinen kuormitus ja jatkuvuus. Liikunta voi olla työhön liittyvää fyysistä ponnistelua tai harrastus-, hyöty-, virkistys- ja kuntoliikuntaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimintakyvyltään heikentynyt vanhus hyötyy liikunnasta, johon sisältyy säännöllistä arkiaktiivisuutta sisällä ja ulkona sekä tavoitteellista harjoittelua ryhmissä tai yksilöllisesti. Erityisen hyödyllistä on voima- ja tasapainoharjoittelu arkitoimintojen lisäksi. Ulkona liikkumista tarvitaan arjen edellyttämän liikuntakyvyn säilyttämiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamuotoja ovat neuvonta, ohjaus, kuntoutustutkimus/kuntoutustarvearvio, terapiat ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä, selviytymistä arjen välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Keinoja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen ovat muun muassa asumisen, liikkumisen ja osallistumisen helpottaminen, sosiaalisten verkostojen tukeminen sekä taloudellisen turvallisuuden tukeminen. Tässä luvussa kuntouttamisen käsite on rajattu tarkoittamaan iäkkäiden lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta. Oikein kohdennettu ja vaikuttavilla menetelmillä toteutettu kuntoutus lisää ihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ehkäisee, kompensoi ja korjaa toiminnanvajauksia. Ikäihmisten toimintakyvyn säilyminen ja paraneminen vähentää palveluiden tarvetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tuloksellinen ja vaikuttava kuntoutus edellyttää eri ammattiryhmien yh- 19

20 teistyötä, moniammatillista ja verkostoitunutta työskentelytapaa sekä kuntoutuksen aloittamista riittävän varhain asiakkaan toimintakyvyn ollessa uhattuna. Kuntoutuksen tulee myös integroida kuntoutujan ympäristöön. Laadukkaan kuntoutuksen perustana on näkemys ikäihmisestä aktiivisena ja autonomisena toimijana omassa elämässään ja ympäristössään sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden kartoittaminen. Kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän työotteen tulee olla koko palvelujärjestelmän periaatteena, ja toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollisuus tulee olla niin kotona asuvilla kuin palveluasumisessa ja laitoshoidossa olevilla ikäihmisillä. Erityisen suuri merkitys on kuntouttavalla hoitotyöllä. Kuntoutuksen kuvaus on tässä ohjelmassa rajattu koskemaan perusterveydenhuollon toteuttamaa kuntoutusta. LOST-alueen kuntoutusyksiköissä toteutetaan avo- tai laitoskuntoutuksena ohjausta ja neuvontaa sekä fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Toiminta tuotetaan joko omana toimintana tai ostopalveluina. Inkoon ja Siuntion fysioterapian kuntoutuspalvelut eroavat Lohjan tarjonnasta siinä, että em. yksiköissä tehdään fysioterapiakäyntejä kotiin lähes kokonaan omana toimintana. Toimintaterapia ja puheterapia hankitaan ostopalveluina Lohjan kuntoutustyöryhmän kautta. Kotikäynnit Kotikäynti tehdään asiakkaan kotona selviytymisen tueksi usein apuvälinetarpeen ja/tai asunnon muutostyötarpeen arvioimiseksi. Kyseessä voi olla myös omaisten opastus liikuntaesteisen henkilön avustamisessa. Kotikäyntialoitteen voi tehdä asiakas itse, omainen tai esim. kotipalvelu. Vuodeosastoilla olevien potilaiden fysioterapiaresurssit kohdennetaan niille, jotka kotiutuvat tai siirtyvät esimerkiksi palveluasumisen yksiköihin. Yksilö tai ryhmäkuntoutus jatkuu usein asiakkaan kotiuduttua esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamassa kuntosaliryhmässä. Kuntoutustyöryhmä voi tarvittaessa myöntää ostopalveluna lyhytkestoisen kotikuntoutusjakson kuntoutumisen tueksi asiakkaan kotiutuessa vuodeosastolta. Kuntoutustyöryhmä Kuntoutustyöryhmä myöntää tarvittavan kuntoutuksen joko laitos- tai kotikuntoutuksena. Kuntoutustyöryhmän myöntämän kuntoutuksen piiriin kuuluvat eri-ikäiset pitkäaikaissairaat esim. neurologiset potilaat, reumapotilaat sekä vuodeosastoilta kotiutuvat esim. leikkauksen jälkeen kuntoutusta tarvitsevat potilaat ja yli 65-vuotiaat (ei enää Kelan piiriin kuuluvat) vaikeavammaiset potilaat. Vanhustyön fysioterapeutti Vuoden 2010 alkupuolella LOST-alueelle on palkattu yksi fysioterapeutti vanhustyöhön. Fysioterapeutin tehtäviä ovat: Palvelukeskuksen kotien asukkaiden ryhmäkuntoutus ja apuvälinetarpeen arviointi; päivätoiminnassa käyvien vanhusten kuntosalitoiminta; asumispalveluiden ja kotihoidon henkilöstön ohjaaminen asukkaiden omatoimisuutta edistävään hoitotyöhön; henkilöstön työergonomian ohjaus; kotikäynnit LOST alueen kotihoidon asiakkaiden luona apuvälineisiin liittyvissä asioissa; kotona asuvien vanhusten fyysisen toimintakyvyn arviointi tarvittaessa sekä ohjaaminen avofysioterapiapalveluihin. Fysioterapeutti on mukana Arki aktiiviseksi hankkeessa ja ohjaa kotihoidon henkilöstöä asiakkaiden liikuntasuunnitelmien tekemisessä. Fysioterapeutti osallistuu tarvittaessa myös terveyskeskuksen vuodeosastoilta kotiutuvien iäkkäiden kotiutuspalavereihin. Lähitulevaisuudessa on tarkoituksena, että hän arvioi Lohjan sairaalasta kotiutuvien iäkkäiden kotona selviytymistä kotikäyntien avulla. 20

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄ LOHJA 2018 Lohjan ikääntymispoliittinen ohjelma 2015-2018

IKÄÄNTYVÄ LOHJA 2018 Lohjan ikääntymispoliittinen ohjelma 2015-2018 IKÄÄNTYVÄ LOHJA 2018 Lohjan ikääntymispoliittinen ohjelma 2015-2018 Kuva: Pia Riihioja Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.2015 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. VANHENEMINEN JA VANHUUS LOHJALLA... 6 1.1. Yleistä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot