Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 1 Valvontasuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnassa x.x.2013 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Riskinarviointi Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Riskinarviointi Tarkastustiheys ja elintarvikevalvontaan käytetty työaika Tarkastuksen sisältö Viranomaisnäytteet ja tutkimusprojektit Terveydensuojelu Riskiarviointi Tarkastusten sisältö, tarkastustiheys ja valvontaan käytetty työaika Talousveden valvonta Tupakkalain valvonta Tarkastuksen sisältö ja valvontakohteet Tupakkalain valvontaan käytettävä työaika Kuluttajaturvallisuusvalvonta Valvonnan kohdentuminen ja tarkastuksen sisältö Kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytettävissä oleva työaika Eläinlääkintähuolto Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) 23 Elintarvikeperäisten epidemioiden selvitys Suunnitelman toteutumisen arviointi 25 Liite 1. Lainsäädäntö

3 3 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelma sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Kuntayhtymä perii valvontasuunnitelman mukaisesti toteutuneista tarkastuksista hyväksymänsä taksan mukaisia maksuja. Elintarvikevalvonnassa suunnitelmanmukaisten tarkastusten maksullisuus on ollut käytössä 2007 alusta lähtien ja on laajentunut 2008 aikana muuhun valvontaan. Terveysvalvonnan tuntikorvaus on ollut 50 toukokuun 2011 alusta lähtien. Taksa uudistettiin elintarvikelain muutosten vuoksi alkaen, jolloin tuntimaksuihin ei tullut muutoksia. Terveysvalvonnan matkoista ei peritä erillistä maksua eikä matka-aikaa laskuteta. Tarkastukseen käytettävään aikaan lasketaan kuitenkin tarkastuksen valmistelu, itse tarkastus sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Mikäli tarkastukset tehdään ennalta odottamattoman syyn vuoksi (esimerkiksi asiakaspalaute, toiminnan muutos), maksua ei peritä. Valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti yhteen tarkastukseen tulee varata aikaa tarpeen mukaan kohteesta riippuen. Valvontasuunnitelmaan liittyy luettelot valvontakohteista suunniteltuine tarkastustiheyksineen. Valvontasuunnitelma on tallennettu ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään (P/tiedostot/terveysvalvonta/valvontasuunnitelma). Suunnitelma on nähtävissä kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa ja sitä on saatavissa ympäristöterveydenhuollon toimitiloista, os. Riistakatu 5, PL 4,74101 Iisalmi.

4 4 2. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on aloittanut toimintansa ja ympäristöterveydenhuollon osalta toiminut Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä nimellä. Kuntayhtymän organisaatiossa terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto ja ympäristönsuojelu kuuluvat ympäristöjohtajan johtamiin ympäristö- ja terveysvalvontapalveluihin. Eläinlääkintähuoltoa ja terveysvalvontaa johtaa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Yhteistoiminta-alueen väestöpohja on n asukasta ja ympäristöterveydenhuollon henkilötyövuosimäärä 19,25 eli toiminta täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset. Ympäristöterveydenhuollosta vastaa kuntayhtymän alueella ympäristölautakunta. Uusien kuntien mukaantulo kuntayhtymän toimintaan on tulevaisuudessa mahdollista, mutta ei lähitulevaisuudessa näytä todennäköiseltä. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Kuntayhtymällä on palveluksessaan ympäristöterveydenhuollon päällikkö ja neljä ympäristöterveystarkastajaa. Yhden ympäristöterveystarkastajan toimipiste on Kiuruvedellä ja muun terveysvalvonnan henkilökunnan tilat ovat Iisalmessa. Kunnaneläinlääkärin virkoja pääasiassa eläinlääkintähuollon tehtäviin on kuntayhtymässä 11,75 (Iisalmi 4, Kiuruvesi 3, Sonkajärvi 2 ja Vieremä 2). Vuonna 2012 on perustettu kuntayhtymään uusi osa-aikainen (75 %) terveydenhuoltoeläinlääkärin virka. Se on täytetty siten, että yhden eläinlääkärin työssä on 75 % terveydenhuoltoa ja 25 % praktiikkaa. Yhden kunnaneläinlääkärin virka on puolestaan täytetty 75 %. Vuonna 2010 on perustettu uutena virkana valvontaeläinlääkärin virka. Eläinlääkintähuollon toimipaikkoina on klinikka Iisalmessa sekä vastaanottotilat Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Klinikalla toimii eläinlääkärien lisäksi myös klinikan hoitaja. Lisäksi klinikka on Ylä-Savon ammattiopiston eläinhoitajakoulutuksen harjoittelupaikka. Koska ympäristöterveyshuollon tehtäväkenttä on laaja, ympäristöterveystarkastajat ovat osittain erikoistuneet tiettyihin tehtäväalueisiin. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa. Ympäristöterveydenhuollon toiminnassa on viime vuosina korostunut erilaisten tietojärjestelmien merkitys. Kaikkiaan ympäristöterveydenhuollolla on käytössä yli 40 erilaista salasanoilla avautuvaa tietojärjestelmää/tietokoneohjelmaa. Taulukossa 1 on esitetty ympäristöterveydenhuollon henkilöstö. Taulukossa 2 on esitetty suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille.

5 5 Taulukko 1, Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä oleva henkilöstö, 19,25 htv. Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa Virkanimike ja nimi Erityisosaaminen/vastuualue Muuta Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Juntunen Jyrki Esimiestehtävät Vastaa liha-, kala-, maito- ja muna-alan laitosten valvonnasta ja eläinperäisten elintarvikkeiden tarkastuksesta kunnallisen valvontatoiminnan osalta. Vastaa vientiä ulkomaille harjoittavien elintarvikevalmistajien (Olvi) valvonnasta Epidemiaselvitykset koko yhtymän alueella Terveysvalvonnan suunnittelu, tilastointiasiat, ohjaus yms. Lausuntojen antaminen Aluehallintoviraston kanssa sovittavat valvontatehtävät Ympäristöterveystarkastaja Heikkinen Aili Ympäristöterveystarkastaja Huttunen Lassi Ympäristöterveystarkastaja Räty Raimo Ympäristöterveystarkastaja Veteli Paula Ruuanvalmistuspaikat Iisalmessa, Vieremällä ja Sonkajärvellä. Epidemiaselvitykset, suuret yleisötilaisuudet ja TSL:n mukaisten meluvalitusten käsittely koko yhtymän alueella. Hygieniakoulutus ja neuvonta. Vuositilastointi ja elintarvikevalvonnan suunnittelu ja kehittäminen. Digia Lims Tarkastaja -ohjelman yhteyshenkilö ja pääkäyttäjä. Viestintätiimin jäsen (www-sivujen päivittäjä) Elintarvikevalvonta Kiuruvedellä. Asunnontarkastukset Kiuruvedellä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta: kaupanpito ja leikkikentät/kiuruvesi, laskettelurinne ja ratsastustallit/koko kuntayhtymä Muut terveysvalvonta-asiat Kiuruveden alueella. Talousvesiasiat koko kuntayhtymän alueella. Uimahallit koko kuntayhtymän alueella; uimarannat/iisalmi Koulut, päiväkodit (ei ruuanvalmistus) sekä hoitolaitokset koko yhtymän alueella. Asunnontarkastukset Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta: uimahallit, elämysmatkat tms. koko yhtymän alueella, leikkikentät Iisalmessa. Tupakkalain valvonta koko yhtymän alueella. Muut terveysvalvonta-asiat Iisalmen alueella Elintarvikkeiden myyntipaikat (kaupat, kioskit, torit, kahvilat ym.) Iisalmen, Vieremän ja Sonkajärven alueella. Elintarvikkeiden valmistus ja käsittely (leipomot, jatkojalostajat, myllyt yms.) ja alkutuotantopaikat (mm. marjojen ja kasvistenviljelijät, hunajantuotanto) Iisalmen, Vieremän ja Sonkajärven alueella. Elintarvikkeiden tukkukauppa. Uimarannat Vieremä ja Sonkajärvi. Ruuanjakelu- ja tarjoilukeittiöt (koulut, päiväkodit ym.) ja ruuankuljetusautot Iisalmen, Vieremän ja Sonkajärven alueella. Kuluttajaturvallisuusvalvonta kaupanpidon osalta Iisalmen, Vieremän ja Sonkajärven alueella, leikkikentät Sonkajärvellä ja Vieremällä. Muut terveysvalvonta-asiat Vieremän ja Sonkajärven alueella. Toimipaikka Kiuruvesi Toimialasihteeri Kauppinen Helli toimistotehtävät ympäristölautakunnan sihteeri työpanos 0,7 htv Valvontaeläinlääkäri Lihtamo Petra Valtion korvaamat viranomaistehtävät kuten eläinsuojelu ja tarttuvien tautien valvonta. Alkutuotantotilojen hygieniatarkastukset. (100 % virassa). Toistaiseksi valvontaeläinlääkäri tekee 80 % virkaa. Toimii ympäristöterveydenhuollon päällikön sijaisena. Eläinklinikan hoitaja Tolonen Aino Toimipaikka Iisalmi Kunnaneläinlääkärit Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Behm Matti Eskelinen Aino Eskelinen Maija 75 % terveydenhuolto, 25 % praktiikka Nurminen Tanjamaarit

6 6 Eestilä Markku Francis Raisa Kyllönen Anu Tenhunen Mira J. (virkavapaus ) Pennanen Anna-Kaisa Hiekkaranta Milla Huttunen Marjo alkaen 75 % Ryhänen Virpi Taulukko 2 Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Toimiala Käytettävissä kokonaisuudessa Kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen htv valvontaan htv Elintarvikevalvonta 2,9 2,3 3,4 Terveydensuojelun 1,0 0,40 0,5 valvonta Tupakkavalvonta 0,2 0,08 0,12 Tuoteturvallisuusvalvonta 0,2 0,12 0,23 Eläinlääkintähuolto 14,25 0,6 0,8 yhteensä 18,55 3,5 5,05 Valvonnan tarve riskinarvioinnin perusteella 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi osallistutaan vuosittain Elintarviketurvallisuusviraston, Kuluttajaviraston, aluehallintovirastojen sekä muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuksessa olleet henkilöt ovat velvollisia pitämään koulutuspalautteen tulosalueen muille työntekijöille, jolloin koulutuksesta saadaan suurin mahdollinen hyöty. Koulutussuunnitelma on esitetty taulukossa 3. Henkilöstön omaehtoista ammattitaidon lisäämiseksi tähtäävää kouluttautumista tuetaan. Omaehtoiseen koulutukseen voidaan myöntää vuodessa enintään 10 työpäivää. Taulukko 3 Henkilöstön koulutussuunnitelma Koulutuspäivien nimi, paikka Järjestäjä Osallistujat Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset Evira ym 2-3 koulutuspäivät Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät Itä-Suomen yliopiston 3-5 Kuopio koulutus- ja kehittämiskeskus Terveystarkastajien valtakunnalliset STM, MMM, YTT ry 1-2 koulutuspäivät Forum Mikkeli Mikkelin amk ja avi 3-4 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset Evira, MMM, STM, Valvira, 2-3 koulutuspäivät, Itä-Suomi avi Eläinlääkäripäivät, Helsinki Suomen eläinlääkäriliitto n. puolet eläinlääkäreist ä vuorovuosina Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät Tuotantoeläinlääkäriyhdistys 2-5, kunnaneläinlääkäriliitto Terveydenhuoltokoulutus, Naseva, Sikava ett, Evira, MMM praktikot Ympäristölääketiede, Kuopio Itä-Suomen yliopisto 1-2 Muut koulutustilaisuudet Tarpeen mukaan

7 7

8 8 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Ympäristöterveydenhuollolla on käytössä Digia Oyj:n ylläpitämä Tarkastajaohjelma. Ohjelmaan on hankittu KUTI 1-2 ja YHTI 1-2 osiot ja päivitykset. Tietojärjestelmien avulla valvontakohteiden tietoja ja tarkastustietoja saadaan siirrettyä valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Elintarvikelain 83 mukaan Evira pitää valvonnan ohjausta ja kehittämistä sekä suorittamaansa valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä kaikista elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista. Keskusvirastot edellyttävät, että kunnat hankkivat valvonnassa ja raportoinnissa tarvittavan tietotekniikan. 2.5 Viestintä Julkisuuslaki painottaa viranomaisen velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan. Kuntayhtymä tiedottaa, ohjaa ja neuvoo paikallisia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja lainsäädännössä annettujen vaatimusten noudattamiseksi ja elintarviketurvallisuuden toteuttamiseksi koko pellolta pöytään ketjussa. Asiakaspalvelu Kuntalaisia, toiminnanharjoittajia ja muita elintarvikevalvonnan osapuolia pyritään palvelemaan asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelua tarjotaan puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin avulla sekä asiakaskäynneillä. Terveysvalvonnassa ei ole ns. päivystysvastaanottoa, mutta henkilöstö on hyvin tavoitettavissa kannettavien puhelimien välityksellä. Toimitilojen keskeinen sijainti ja saavutettavuus ovat myös asiakaspalvelun kannalta tärkeä asia. Kohderyhmien kouluttaminen Terveysvalvonta on tehnyt pitkäjänteistä työtä ruokamyrkytysten ennaltaehkäisyssä. Tähän periaatteeseen kuuluu, että alan toimijoille ja opiskelijoille tarjotaan omavalvonta- ja hygieniakoulututusta. Yhteistyö Ylä-Savon ammattiopiston kanssa on tiivistä. Toiminnanharjoittajilla on mahdollisuus saada vuosittain yrityskohtaisia koulutus- ja neuvontatilaisuuksia. Tiedotus Vuodesta 2006 lähtien ovat internet-sivut olleet käytössä ( Sivujen kautta yrittäjät, opiskelijat ja kuluttajat saavat monipuolista tietoa ympäristöterveydenhuollon asioista. Sivuilta on tulostettavissa useimmin tarvittavia lomakkeita. Internetin lisäksi asioista tiedotetaan aktiivisesti paikallisten sanomalehtien välityksellä. Toiminnanharjoittajia tiedotetaan ajankohtaisista asioista sähköpostin kautta. Kriisitiedottamisessa käytetään tilanteeseen soveliaimpia välineitä, kuten radiota ja televisiota. Kuntayhtymän alueella on toteutettu yhdessä alueen kuntien kanssa keskitetty ICT-palvelujärjestely. Arvio viestitoiminnan kehityksestä: normaali lankapuhelinverkko (vähenevä) matkapuhelimet (kasvava) viranomaisverkko virve (poikkeustilanteissa, laitteita rajoitetusti) sähköposti (määrältään suuri) telefax (vähäinen) kirjeitse postin välityksellä (edelleen tärkeä)

9 9

10 10 Lähimedian sähköpostiosoitteet: Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taksa on nähtävillä ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden toimipisteissä Iisalmessa (Riistakatu 5) ja Kiuruvedellä (Harjukatu 2) sekä Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristöterveydenhuollon nettisivuilla Kuntaliitto on yleiskirjeellään (21/80/2006) ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, maksujen suuruuden määrittämistä sekä taksojen hyväksymistä. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Ylä-Savon SOTE perii taksan mukaiset maksut myös keskusvirastojen pyytämistä tehtävistä, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalliselle valvontaviranomaiselle. Tämä koskee keskusvirastoista kuntayhtymän toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset esimerkiksi sellaisista Elintarviketurvallisuusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään Elintarvikelain (23/2006) mukaan elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelystä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta. Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja

11 11 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. 28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä, voidaan periä maksu: Kun paljastunut säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa virallisia valvontatoimia, jotka ylittävät toimivaltaisen viranomaisen tavanomaisen valvontatoiminnan, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä virallisista lisävalvontatoimista aiheutuvat kustannukset säännöksiä noudattamatta jättäneiltä toimijoilta tai se voi periä kyseiset kustannukset lisävalvontatoimia suoritettaessa tuotteet omistavalta tai niitä hallussaan pitävältä toimijalta. Tavanomainen valvontatoiminta on yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännön edellyttämää rutiininomaista valvontatoimintaa ja erityisesti toimintaa, jota kuvataan 41 artiklassa säädetyssä suunnitelmassa. Tavanomaisen valvontatoiminnan ylittävään toimintaan sisältyy näytteiden ottaminen ja analysointi sekä muut valvontatoimet, jotka ovat tarpeen ongelman laajuuden selvittämiseksi, sen toteamiseksi, onko korjaavia toimia toteutettu, tai noudattamatta jättämisen toteamiseksi ja/tai vahvistamiseksi. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista; 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta, asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). Tupakkalain (693/1976) mukaan 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämistä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia; 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Lääkelain (395/1987) 54 a-d mukaan nikotiinivalmisteiden myyntiluvista. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (920/2011) mukaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista

12 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveysvalvonta käyttää pääasiassa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n Kuopion laboratoriota. Laboratoriopalvelujen siirtyminen kuntayhtymän ulkopuolelle on vaikeuttanut näytteiden toimittamista tutkittavaksi. Näytteet on voitu kuljettaa Kuopioon kuntayhtymän käyttämällä kuljetuspalvelulla yhdessä sairaalan potilasnäytteiden kanssa. Kuljetus lähtee Iisalmesta noin klo 12, jolloin näytteet tulee ottaa aamupäivän aikana. Yhteystiedot: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Yrittäjäntie Kuopio puh , (mikrobiologit) Muita käytettyjä laboratorioita ovat mm: Evira, Helsinki, Kuopio, Oulu Helsingin yo:n eltdk, elintarvike- ja ympäristöhygienian laboratorio Hämeenlinnan seudun ympäristö- ja elintarvikelaboratorio (erilliset projektit, kampylo-ja yersiniabakteerit) Tullilaboratorio (merelliset toksiinit) Sairaaloiden laboratoriot

13 13 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö on esitetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja tiedossa olevat projektit. Kuntien elintarvikevalvojien tekemien ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden tarkastusten tulokset on julkaistu hymynaamoin toukokuusta 2013 lähtien alkaen aluksi internetissä Tarkastustulokset julkaistaan lähtien myös yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä. Valtakunnallista valvontatietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi ja sen on tarkoitus laajentua lähivuosina vaiheittain myös muihin elintarvikeakan yrityksiin vuoteen 2015 mennessä. Valvontatietojen julkaisemisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä sekä antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Elintarvikealan yrityksille avautuu samalla mahdollisuus kertoa kuluttajille, että oma toiminta on kunnossa Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Riskinarviointia käsitellään tarkemmin toimialakohtaisissa osioissa Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaikaan ei katsota kuuluvaksi tarkastuskohteisiin menevää matka-aikaa. Taulukossa 4 on esitetty tarkastusten yleinen sisältö eri toimialoilla. Tarkastuskertomukseen ei tule toiminnanharjoittajan allekirjoitusta, joten tarkastuskertomukseen tulee toiminnanharjoittajan kuulemisosio (2 viikon sisällä voi vaatia oikaisua pöytäkirjan tekstiin). Taulukko 4 Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Toimiala Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Terveydensuojelun-val selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen vonta (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) Tuoteturvallisuus-valvo Tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa nta Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tupakkalainvalvonta Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.

14 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Valvontakohteiden tarkastustiheydet on esitetty toimialakohtaisissa osioissa. Viranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävää ensimmäistä tarkastusta voidaan käsitellä suunnitelmallisena tarkastuksena, josta peritään maksu. 3.2 Elintarvikevalvonta Valvontakohteet on rekisteröity Digian Tarkastaja-ohjelmistoon. Taulukossa 5 on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella olevat valvontakohteet kohdetyypeittäin. Pienteurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset siirtyivät elintarviketurvallisuusviraston valvontaan alkaen. Taulukko 5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän elintarvikevalvonnan kohteet Kohdetyyppi Kohteiden lukumäärä Maidontuotantotilat 463 Tukkukaupat ja varastot 2 Leipomot ja viljavalmistelaitokset 9 Pienet kala-alan elintarvikelaitokset - alle kg/vuosi 2 Muut valmistuslaitokset 5 Tukkukaupat, varastot ja kuljetukset 26 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat - alle 50 asiakaspaikkaa n. 40 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat - yli 50 asiakaspaikkaa n. 30 Muut suurtaloudet - laitoskeittiöt n. 55 Muut suurtaloudet - keskuskeittiöt 24 Myymälät - yli m2 11 Myymälät ja myyntipaikat m2 17 Myyntipaikat - alle 100 m2 19 Torit ja muut myyntipaikat 8 Osassa taulukossa 5 olevissa kohteissa elintarvikkeiden valmistus ja myynti voi olla niin pienimuotoista, että kohteessa ei tehdä vuosittaista valvontaa. Pelkästään alkoholijuomia tarjoilevissa ravintoloissa ei myöskään tehdä vuosittain elintarvikevalvontaa. Toimintasuunnitelma elintarvikeperäisten epidemioiden selvittämiseksi on esitetty kappaleessa Riskinarviointi Kaikissa vuosittaisen elintarvikevalvonnan piirissä olevissa kohteissa on tehty riskinarviointi. Riskinarviointien yhteydessä toiminnanharjoittajia on kuultu hallintolain mukaisesti. Riskinarviointilomakkeet on arkistoitu. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laajuus, asiakasryhmä, omavalvonnan taso, huoneiston rakenteelliset olosuhteet ja siisteys, henkilökunnan koulutustaso, viranomaisnäytteiden tulokset sekä viranomaisohjeiden noudattamisen taso.

15 Tarkastustiheys ja elintarvikevalvontaan käytetty työaika Valvontakohteissa tavoitteena on riskinarvioinnin mukainen tarkastustiheys. Resurssivajeen vuoksi tähän ei kaikilta osin päästä. Valvontasuunnitelman mukainen tarkastusmäärä riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta, omavalvonnan tasosta, rakenteellisista olosuhteista, kohteen siisteydestä, viranomaisohjeiden noudattamisesta ja aikaisemmista näytetuloksista. Suurtalouksissa ravintoloissa, kahviloissa ja pikaruokapaikoissa sekä myymälöissä tarkastusmäärä vaihtelee 2-4 krt/a. Kioskit, jakelukeittiöt ja osa-aikainen toiminta tarkastetaan kerran vuodessa. Leipomot tarkastetaan 1-4 kertaa vuodessa toiminnan laajuudesta ja riskeistä riippuen. Laitoksia valvotaan 2 5 kertaa vuodessa. Mikäli riskinarviointia ei ole tehty toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi, tarkastus tehdään vähintään joka toinen vuosi. Maidontuotantotilojen hygieenisten olosuhteiden tarkastus tehdään joka kolmas vuosi. Tarkastuksen kesto vaihtelee 1 4 tuntiin toiminnan laajuudesta ja luonteesta riippuen. Tarkastukset aikataulutetaan ottaen huomioon mm. toiminnan kausiluonteisuus ja sesonkiajat. Valvontasuunnitelman mukaiseen elintarvikevalvontaan tarvittava resurssimäärä on n. 500 htpv, josta eläinlääkäreiden osuus on ollut n. 100 htpv. Valvontasuunnitelman mukaisen valvonnan lisäksi elintarvikevalvontaan kuuluu ruokamyrkytys- ja asiakasvalitusselvitykset, asiakasneuvonta, koulutus ja toiminnansuunnittelua, jolloin tarvittava kokonaistyöpanos on 750 htpv Tarkastuksen sisältö Valvonta-asetuksessa (EY) 882/ 2004 tarkastus on määritelty minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille asetettujen vaatimusten mukainen. Saman asetuksen mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Valtioneuvoston asetuksen 665/2006 mukaan tarkastus määritellään seuraavasti: Valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman ulkopuolisen asiantuntijan säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemä valvontakohteen tarkastus, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus; tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitetun toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastukseen kuuluu valmistautuminen, tarkastuksen suorittaminen ja tarkastuskertomuksen laatiminen sekä kirjaukset. Valmistautumiseen kuuluu mm. perehtyminen hyväksymisasiakirjoihin, aiempiin valvontatietoihin ja tarkastuksessa tarvittaviin tausta- ja muihin tietoihin. Tarkastukset voivat sisältää mittauksia ja näytteenottoa sekä aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Mikäli epäkohtia ei kirjallisesta kehotuksesta huolimatta korjata, käytetään elintarvikelain mukaisia pakkokeinoja. Elintarvikevalvonnassa on otettu käyttöön toukokuusta 2013 lähtien asteittain valtakunnallisesti yhtenäinen Oiva-järjestelmä Viranomaisnäytteet ja tutkimusprojektit Vuosittain otetaan viranomaisnäytteitä elintarvikehuoneistojen kohdekohtaisten valvontasuunnitelmien mukaisesti, esim. ruuanvalmistuspaikoista salaattinäytteitä ja

16 16 näytteitä elintarvikemyymälöiden valmistamista jauhelihoista. Mikäli toiminnanharjoittaja ei ole tutkituttanut omavalvontansa puitteissa tuotteidensa laatua, viranomaisnäyte otetaan ns. omavalvonnan seurantanäytteenä, jolloin tutkimuskulut maksaa toiminnanharjoittaja. Kaikki ruokamyrkytysepäilyn ja asiakasvalituksen johdosta otetut näytteet ovat viranomaisnäytteitä, jotka eivät ole maksullisia asiakkaille. Kuntayhtymä osallistuu tarpeidensa mukaisesti valtakunnallisiin projekteihin ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n koordinoimiin tutkimusprojekteihin. Vuonna 2014 osallistutaan alueelliseen riisipiirakoiden täyteprojektiin. Vuonna 2014 jatkuu terveysväitteiden valvontaprojekti vuodelta Omana projektina toteutetaan projekti marjojen ja kasvisten alkuperästä ja jäljitettävyydestä. Taulukossa 6 on esitetty laitoksia ja elintarvikehuoneistoja koskeva viranomaisnäytteenottosuunnitelma. Pintapuhtausnäytteet voidaan tutkia bakteriologisesti tai pikamenetelmänä käytettävällä luminometrisellä menetelmällä (Hygiena System sure-luminometri). Taulukko 6 Näytteenottosuunnitelma laitoksiin ja elintarvikehuoneistoihin Kohde Tutkittava elintarvike/paikka Tutkimussisältö Näytteenotto-ti heys & -määrä Pienteurastamot ja niiden yhteydessä olevat toiminnot ovat siirtyneet alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvontaan. Maito-alan laitokset Juusto kns-stafylokokit, E.coli, listeria, salmonella 2 krt/v Raaka-aine Lopputuote Puhtausnäytteet rakenteista, laitteista ja välineistä Bacillus cereus, hiivat, homeet, enterobakteerit, listeria, salmonella Bacillus cereus, enterobakteerit, listeria, salmonella 1 krt/v 1-2 krt/v 1-2 krt/v Kala-alan laitokset Puhtausnäytteet laitoksesta 2 näytettä Suurtaloudet, ravintolat, kahvilat, pikaruokapaikat yms. Kalatuotteet Kokonaisbakteerit, enterobakteerit, Staphylococcus aureus, Ph, Listeria 1-2 krt/v Puhtausnäytteet 1-2 krt/v Vihersalaatti tai raaste Pizzojen täytteet E.coli Bacillus cereus Staphylococcus aureus Hiivat ja homeet Listeria (sairaalat ja hoitolaitokset) 1 krt/v Pehmytjäätelö Aerobiset bakteerit Enterobakteerit Bacillus cereus 1 krt/v

17 17 Myymälät, tukku Puhtausnäytteet 1-2 krt/v Myymälässä valmistettu jauheliha Irtomyynnissä olevat tuotteet; kalat, leikkeleet, salaatit, lämmin ruoka Aerobiset bakteerit E.coli Riippuu elintarvikkeesta 1 krt/v 1 krt/v Mikäli viranomaisnäytteet osoittautuvat huonoksi, otetaan uusintanäytteitä. Mikäli omavalvontanäytteitä ei ole otettu hygienialainsäädännön edellyttämää määrää, viranomaiset ottavat omavalvonnan seurantanäytteitä toiminnanharjoittajan kustannuksella.

18 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain (763/1994) mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Tarkastuksissa tutkitaan, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä tai olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Säännöllisen valvonnan kohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja 18 :n mukaisen hyväksynnän mukaiset talousvettä toimittavat laitokset. Valvontakohteet on merkitty Tarkastajaohjelmistoon. Suunnitelmallisen valvonnan piiriin otettuja valvontakohteet on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7 Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Kohdetyyppi Lukumäärä Tarkast ustiheys Koulut ja oppilaitokset 41 0,30 Lasten päivähoitopaikat 32 0,30 Vanhainkodit, hoitokodit ja palvelutalot 40 0,30 Majoitushuoneistot - leirintäalueet ,30 1,00 Huvi- ja kokoontumishuoneistot 10 0,25 Uimahallit ja kylpylä 3 1,00 Uimarannat, asetuksen mukaiset muut ,00 0,50 Eläinsuojat asemakaava-alueella 3 o,25 Kuntosali, liikuntatila 5 0,30 Hautausmaa 8 0,25 Talousvettä toimittavat laitokset (yli 5000 käyttäjää) EU-raportointi 2 1,00 Talousvettä toimittavat laitokset (veden määrä m 3 /vrk) oma vedenottamo 20 0,30 Talousvettä toimittavat laitokset (veden määrä alle 10 m 3 /vrk) oma vedenottamo 2 0,25 Parturit ja kampaamot 68 0,25 Selitys: tarkastustiheys 1=kerran vuodessa, 0,5=joka toinen vuosi, 0,3=kolmen vuoden välein, 0,25=neljän vuoden välein Terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa painopistealueena ovat päiväkodit ja muut lapsille tarkoitetut hoitopaikat sekä koulut ja oppilaitokset. Uimarantojen osalta painopistealueena ovat muut kuin EU-uimarannat. Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella on lisäävä vaikutus selvityksiin, näytteenottoihin ja neuvontaan. Terveydensuojelulain mukaisen muun valvonnan osalta suurimman ryhmän muodostavat asunnontarkastukset. Asunnontarkastuksia tehdään vuodessa 80 (arvio) Riskiarviointi Tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskiluokkaa arvioitaessa on käytetty hyväksi aikaisempien tarkastusten tietoja, vedenhankinnan pohjavesialueiden riskikartoitusta

19 19 (Ylä-Savon Vesi Oy:n valmiussuunnitelma), veden laadun näytetuloksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ohjetta ( ) Tarkastusten sisältö, tarkastustiheys ja valvontaan käytetty työaika Terveydensuojelun moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampia ympäristöterveydenhuoltolakien valvontatoimia. Tarkastusten sisältö määräytyy valvontakohdetyypin mukaisesta. Sisätiloihin sijoittuvissa toiminnoissa (esim. koulut, päiväkodit) tarkastetaan rakenteiden kuntoon, siivoukseen, sisäilmaan, pesu- ja wc-tiloihin sekä jätehuoltoon liittyviä asioita. Uimarannoilla tarkastukseen sisältyy uimarannan huollon ja kunnossapidon järjestelyjen, oheistilojen kunnon (pukusuojat, wc:t, leikkivälineet), uintialueen merkinnän, uimarannan opasteiden, alueen siisteyden ja uimaveden laadun (vesinäytteet) valvonta. Uimahalleissa tarkastetaan henkilökunnan osaaminen, turvallisuusasiakirjat, veden laadun valvonta ja uimahallin rakenteisiin ja puhtaanapitoon liittyvät asiat. Talousveden valvonnassa tarkastetaan henkilökunnan osaaminen, veden laadun seuranta, käyttöpäiväkirja merkinnät ja vesilaitoksen sekä vedenottamon ympäristö. Valvontakohteissa noudatetaan riskinarvioinnin mukaista tarkastustiheyttä. Tarkastustiheys vaihtelee kohdetyypistä riippuen kerran vuodessa suoritettavasta tarkastuksesta neljän vuoden välein tehtävään tarkastukseen. Valtakunnallisesti terveydensuojelulain mukaisille tarkastuksille on työajat määritetty kohdetyypin mukaan. Terveydensuojelulain mukaisiin suunnitelmallisiin tarkastuksiin käytettäisiin 90 henkilötyöpäivää. Muuhun terveydensuojeluvalvontaan ja sitä tukevaan työhön voidaan ajankäyttöarviona pitää 130 henkilötyöpäivää, tästä ajasta asuntojen tarkastusten osuus on noin 40 henkilötyöpäivää Talousveden valvonta Ylä-Savon alueella on yksi tukkuvesiyhtiö (Ylä-Savon Vesi Oy), joka toimittaa talousvettä asiakaskuntien vesihuoltolaitoksille. Tukkuvesiyhtiön tehtävänä on myös hoitaa terveysviranomaisen edellyttämä veden laadun valvonta laitoksen omistamassa järjestelmässä ja kaikkien osakkaiden omistamien laitosten toiminta-alueella. Vuoden 2009 keväällä on vettä alettu ottaa vettä Vieremän Nissilästä. Karjumäen alkalointilaitos on silloin otettu käyttöön ja myös valvontatutkimusohjelma on päivitetty. Veden laadun valvontaa tehdään tukkuvesiyhtiön toimesta myös vesiosuuskuntien verkostoissa. Kerran vuodessa tarkastetaan tukkuvesiyhtiön tekemä valvontaohjelma ja sen toimivuus. Terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa painopistealueena ovat suurten vesilaitosten valmiudet talousveden laadun turvaamiseen erityistilanteissa. Ylä-Savon Vesi Oy:llä on erillinen erityistilanne- ja valmiussuunnitelma. Vuosina on laadittu Ylä-Savon Vesi Oy:n ja osakaskuntien riskianalyysi ja turvallisuussuunnitelma. Suunnitelma pyrkii turvaamaan veden laatua vedenottamoilla ja pohjaveden muodostumisalueilla, vedenkäsittelylaitoksissa ja jakeluverkostossa. Tukkuvesiyhtiön jakamaa talousvettä käyttää kunnallisten laitosten lisäksi 39 vesiosuuskuntaa. Vesiosuuskunta, jolla on oma vedenottamo, tarkastetaan kolmen vuoden välein. Vesinäytteitä otetaan vuosittain osuuskuntien verkostosta valvontasuunnitelman mukaisesti. Vesiperäisessä epidemiassa selvitystyöstä vastaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän epidemiatyöryhmä. Talousvesiperäisiin epidemiaselvityksiin osallistuu Ylä-Savon Vesi Oy sekä kunnan veden jakelusta vastaava taho (kohta 4.2). Vesinäytteet tutkitaan pääsääntöisesti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:ssä. Muina tutkimuslaboratoriona käytetään tarvittaessa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

20 20 tiedekunnan elintarvike- ja ympäristöosastoa (Clostridium botulinum, veden parasiittitutkimukset, virukset), tullilaboratoriota (merelliset biotoksiinit) sekä THL:n ympäristöepidemiologian yksikköä. 3.4 Tupakkalain valvonta Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) määrittää toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään terveysvaaroja ja haittoja. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakanmyynti on tullut luvanvaraiseksi vuonna Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella voimassaolevia tupakanmyyntilupia on 121 kpl. Vuodesta 2010 lähtien toiminnanharjoittajilta peritään tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvonnasta tupakkalain mukaista vuosittaista valvontamaksua Tarkastuksen sisältö ja valvontakohteet Tarkastus voi kohdistus tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukseen voi liittyä myös näytteenottoa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Silloin tarkastetaan kuinka oppilaitoksella valvotaan tupakointia koulun piha-alueella ja muissa koulun tiloissa sekä menettelytapaohjeita ongelmatapauksissa. Myyntipaikkoja valvotaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Myyntipaikkojen valvonnassa tarkastetaan tupakkatuotteiden esillepanoa, vastuuhenkilöiden toimintaa, miten valvotaan alaikäisille myyntiä, kuinka myyntikieltokyltit ovat esillä sekä ohjeistusta ongelmatilanteissa. Rakennusvalvonnan hyväksymän tupakointitilan on kuntayhtymän alueella tehnyt 9 ravintolaa. Ravintolatupakoinnin valvonnassa tarkastetaan kuinka tupakointitilat teknisesti (ilmanvaihto) toimivat ja miten tilojen valvonta on toteutettu. Julkiset tilat (virastot, laitokset, linja- ja rautatieasemat), kokoontumistilat ja yleisötapahtumat ovat tupakkavalvonnan piirissä. Näissä kohteissa valvontaa tehdään tarpeen mukaan. Kaikki ilmoitukset tupakkalain rikkomuksista tarkastetaan Tupakkalain valvontaan käytettävä työaika Tupakkalain mukaista valvontaa tekee kuntayhtymässä 3 ympäristöterveystarkastajaa. Valvonta on sisällytetty heidän tehtäviinsä muiden tehtävien rinnalla. Tupakkalain mukaisiin ravintoloiden omavalvontasuunnitelmien ja tupakointitilojen tarkastuksiin on arvioitu menevän aikaa 3 työpäivää. Myymälöissä tupakkavalvontaa tehdään muun tarkastustoiminnan yhteydessä. Aikaa tähän arvioidaan käytettävän 15 työpäivää vuodessa. Tupakkavalvontaan läheisesti liittyvä nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta tehdään samalla. Tehtävien hoitaminen edellyttää tarkastajien kouluttautumista. Suunnitelmassa koulutukseen on varattu yksi päivä / tarkastaja.

21 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella olevat kuluttajaturvallisuuden valvontakohteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9 Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuuden valvontakohteet Kohdetyyppi Lukumäärä Tarkastustiheys Kuntosali 5 0,5 Laskettelurinne 1 1,0 Leikkikenttä, yleisessä käytössä oleva 47 0,25 Skeittauspaikka 2 0,5 Ohjelmapalveluyritys 4 0,5 Ratsastustalli 6 0,5 Uimahalli, kylpylä myös TsL kohde 3 1,0 Uimaranta, myös TsL kohde 56 1,0 Talviuintipaikka 5 1,0 Yleisötilaisuus, toistuva 4 0,5 Tatuointi- ja lävistysliike 1 0,3 Kulutustavaroiden myyntipaikat, arvio n. 130 tarpeen mukaan Leikkikentät (taloyhtiöt, muut) n. 100 tarpeen mukaan Valvonnan kohdentuminen ja tarkastuksen sisältö Lähtökohtana valvontatarpeelle on valvontakohteiden tuntemus. Kohteen valvontatarvetta arvioidaan riskinarvioinnin avulla. Riskin arvioinnissa pyritään tunnistamaan valvontakohteen vaarat ja arvioimaan niiden merkitys. Toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirja ja omavalvonta ovat ensisijainen tarkastuksen kohde, silloin kun samalla toimijalla on lukuisia kohteita (leikkikentät, uimarannat). Kohdetarkastuksessa kiinnitetään yksittäisen laitteen standartinmukaisuusvalvonnan sijaan huomio alueen kokonaisturvallisuuteen ja laitteiden yleiseen kuntoon. Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus, joka kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden tarkistamiseen. Tarkastus voi sisältää toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjoihin ja ohjeisiin tutustumisen, varusteiden ja tilojen tarkastuksen, keskustelut toiminnanharjoittajan ja henkilöstön kanssa sekä toiminnan seuraamisen todellisessa suorituspaikassa. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus voi olla esim. turvallisuusasiakirjojen pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. Ennalta ilmoittamaton tarkastus, joka kohdistuu kulutustavaraan tai kuluttajapalveluun. Syynä tarkastukseen voi olla asiakasvalitus, viestintävälineiden kautta saatu tieto tai toisen viranomaisen tekemä ilmoitus. Toiminnanharjoittaja ei voi ennalta varautua viranomaisen tarkastukseen. Jälkitarkastus suoritetaan aina jos on annettu määräys turvallisuustason saattamisesta hyväksyttävälle tasolle. Päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille tapauksissa, jotka vaativat välittömästi toimenpiteitä. Kysymykseen tulevat valmistusta, kaupanpitoa ja luovuttamista koskevat

22 22 väliaikaiset kiellot sekä vakavan terveyshaitan estäminen. Hallinnollisia pakkokeinoja käyttää ympäristölautakunta. Erityistilanne voi olla kuluttajapalveluun liittyvä vakava onnettomuus (ohjelmapalvelu, yleisötilaisuus) tai kulutustavaraan liittyvä äkillisesti ilmenevä vaaratekijä. Erityistilanteeseen liittyy yleensä erittäin nopeasti syntyvä tiedotusvälineiden ja kuluttajien osoittama mielenkiinto asiaa kohtaan. Erityistilanteiden valvontasuunnitelma sisältää paikallisten riskien arvioinnin, valvontahenkilöstöä koskevan toimivaltaosan, valvonnan järjestely, toiminta selvityksen erityistilanteissa, viranomaisyhteistyön ja tiedottamisen. Suunnitelma on erillisenä liitteenä asiakirjoissa Kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytettävissä oleva työaika Tuoteturvallisuusvalvontaa tekee kolme ympäristöterveystarkastajaa ja tuoteturvallisuusvalvonta on sisällytetty heidän tehtäviinsä muiden tehtävien rinnalla. Tehtävien hoitaminen edellyttää tarkastajien vuosittaista kouluttautumista. Valtakunnallisesti tuoteturvallisuusvalvonnan vaatiman työajan tarvetta on määritetty. Tuoteturvallisuusvalvontaa tukevaan työhön on valtakunnallisesti määritetty resurssitarpeeksi 1 henkilötyövuosi (htv)/ asukasta. Ylä-Savon osalta tämä tarkoittaa 48 henkilötyöpäivää. Esitetty suunnitelman mukaisesti toteutettuna Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä käytetään painopistealueiden kohdevalvontaan aikaa 23 henkilötyöpäivää. Kiinteän hallinnollisen työn osuus tuoteturvallisuusvalvonnassa on 10 henkilötyöpäivää, siihen sisältyy myös tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvä koulutus.

23 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltoon sisältyy: eläinten terveyden ja sairauksien hoito ja muu eläinlääkärinapu eläinlääkintähuoltoon sisältyvä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellinen valvonta ja tarkastukset eläintautien vastustaminen ja ennakolta ehkäiseminen eläinsuojelu Uusin eläinlääkintähuoltolaki on tullut voimaan marraskuun alussa Lakiin sisältyy kunnan valtakunnallisia tavoitteita vastaavan eläinlääkintähuoltosuunnitelman laadintavelvoite. Lainsäädännössä eläintautien vastustaminen, eläinsuojelu ja vastaavat viranomaistehtävät kunnan tasolla on osoitettu kunnan järjestämisvastuulle eikä enää suoraan kunnaneläinlääkärin tehtäviksi. Valvontatehtäviä varten on kuntayhtymässä perustettu uusi valvontaeläinlääkärin virka Valvontaeläinlääkärin viran kustannuksista vastaa valtio eläinlääkintähuoltolain momentin osalta (80 % työaika). Siltä osin kun valvontaeläinlääkäri toimii ympäristöterveydenhuollon päällikön sijaisena tai tekee alkutuotannon hygieenistä valvontaa vastaa kuntayhtymä kustannuksista. Toistaiseksi valvontaeläinlääkäri toimii 80 % virassa, paitsi ympäristöterveydenhuollon päällikön sijaisuutta hoitaessaan, jolloin hän on 100 % virassa. Kunnaneläinlääkärit toimeenpanevat kunnan tehtävänä olevat alkutuotannon hygieeniset tarkastukset. Mikäli kunnaneläinlääkärit osallistuvat valtion valvontatehtäviin, laskuttavat eläinlääkärit valvontatehtävien kustannukset maksutaksan mukaisesti kuntayhtymältä, joka laskuttaa ne lisättynä 5 % yleisillä kuluilla edelleen valtiolta. Uusi eläinlääkintähuoltolaki mahdollistaa joidenkin kunnalle määrättyjen eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamisen myös yksityisen palvelujentarjoajan toimesta erillisen palvelusopimuksen perusteella. Alueen yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarjonta tulee ottaa huomioon palvelujen mitoituksessa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella ei yksityistä eläinlääkäripalvelujen tarjontaa toistaiseksi juuri ole hevosalaa lukuun ottamatta. Kiuruvedellä Hingunniemellä Ylä-Savon ammattiopiston tiloissa toimii hevosklinikka, joka täydentää kuntayhtymän palvelutarjontaa hevosten hoidon osalta. Klinikkaa on suunniteltu laajennettavan erikoiseläinlääkärijohtoiseksi eläinsairaalaksi. Vuoden 2013 aikana Hingunniemen klinikka oli kuitenkin suurimmaksi osaksi suljettuna. Ylä-Savon eläinklinikalla eläintenhoitajien koulutuksen yhteydessä opetuseläinlääkäri vastaanottaa asiakkaita eläintenhoitajien koulutuksen osana. Erillisiin sopimuksiin yksityissektorin kanssa ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia eikä tarvettakaan. Kuntayhtymän alueen ulkopuolelta, esimerkiksi Kuopiosta ja Kajaanista, on saatavissa tarvittaessa eri erikoistumisalojen yksityisiä eläinlääkäripalveluita. Löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestäminen on kuntien tehtävänä eikä sisälly kuntayhtymän eläinlääkintähuoltoon. Kunnat ovat tehneet sopimukset hoidon järjestämisestä yksityisten palvelun tarjoajien kanssa ja kuntayhtymä valvoo toimintaa eläinsuojelumääräysten mukaisesti. Eläinlääkintähuollon toimipaikkoina ovat eläinklinikka Iisalmessa ja kunnaneläinlääkärien vastaanotot Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Praktikkoeläinlääkäreiden virkoja on 10,75. Lisäksi on yhdistelmävirka, jonka tehtävistä 75% on terveydenhuollon tehtäviä ja 25 % praktiikkaa. Klinikalla on yksi hoitaja. Eläinlääkäripäivystys järjestetään yhteispäivystyksenä kuntayhtymän alueella siten, että samanaikaisesti päivystää kaksi

24 24 eläinlääkäriä, jotka jakavat päivystystehtävät kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Järjestelyä voidaan soveltaa myös uuden eläinlääkintähuoltolain pyrkimykseen pieneläin- ja suureläinpäivystyksen eriyttämisestä. Toukokuun alusta 2012 lähtien alueella on ollut käytössä kaksi päivystysnumeroa eli keskitetty yhteydenottopalvelu (läntinen ja itäinen ). Asiakkaan soittaessa päivystysnumeroon puhelu yhdistyy vuorossa olevalle eläinlääkärille. Päivystystä on valtakunnallisesti suunniteltu kehitettävän siten, että kuntarajoista huolimatta voitaisiin käyttää lähimmän päivystävän eläinlääkärin palveluita ja ohjata ainakin vaativimpia pieneläinten päivystystapauksia erillisiin pieneläinpäivystyspaikkoihin. Päivystyksen järjestäminen on kuitenkin jatkossakin kuntien velvollisuutena ja kunnat voivat päättää tarkoituksenmukaisimmista yhteistyön muodoista. Ylä-Savon eläinklinikan toimintaa olisi mahdollista kehittää alueelliseksi päivystyspaikaksi, jos toimintaan olisi saatavissa resursseja kuntayhtymää laajemmalta alueelta. Pieneläinlääkinnän painopiste on eläinklinikalla, joka toimii myös Savonia-amk:n eläinhoitajaopiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelupaikkana. Pieneläinkäynnit lisääntynevät eläinten määrän lisääntyessä ja hoitojen yleistyessä. Kuntayhtymässä on saatavana hevosten siittolatoimintaan ja koirien keinosiemennykseen liittyviä eläinlääkäripalveluita. Luonteenomaista kuntayhtymän alueelle on vahva lypsykarjatalous ja naudanlihantuotanto. Tuotantoyksiköiden koko kasvaa nopeasti ja asettaa haasteita terveydenhuoltopalvelujen kehittämiselle ja bioturvallisuuden hallinnalle. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys lisääntyy jatkuvasti. Alueella on valtakunnallisesti tarkasteltuna huomattavan suuria lypsykarja- ja lihakarjayksiköitä ja Sukevalle valmistui kesällä 2011 maan suurin ja nykyaikaisin lypsykarjanavetta. Kunnaneläinlääkärit tarjoavat terveydenhuoltopalveluita osana kunnaneläinlääkärin työtä ja yhden kunnaneläinlääkärin tehtävistä 75 % on terveydenhuollon tehtäviä. Tilakäyntien määrää vähentää pitkällä aikajaksolla tilojen määrän väheneminen. Toisaalta käyntien kesto pitenee huomattavasti, koska samalla käynnillä hoidetaan entistä useampaa yksilöä tilojen koon kasvaessa. Valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet tehdään voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Valvontaeläinlääkärin työpanos vapauttaa kunnaneläinlääkäreiden aikaa mm. terveydenhuollon tehtäviin. Jääviyskysymysten vuoksi valvontaeläinlääkärin tehtäviin ei ole suositeltavaa liittää terveydenhuoltoeläinlääkärin tehtäviä. Vierasainevalvonnan näytteenotoista ja vastaavista tarkastus- ja valvontakäynneistä huolehtii pääasiassa valvontaeläinlääkäri, jolloin jääviyskysymykset on otettu huomioon. Maidontuotantotilan hygieniatarkastukset tekevät toistaiseksi kunnaneläinlääkärit keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Tarkastus on tilalle maksullinen (50 /tunti). Jos tilalla todetaan säädösten noudattamisessa puutteita, tilan toimintaan liittyviä erityisiä riskitekijöitä tai toiminnassa on tapahtunut oleellisia muutoksia, voidaan tarkastustiheyttä lisätä. Praktikkoeläinlääkäreillä on käytössä provet-eläinlääkäriohjelmisto (Finnish Net Solutions Oy). Ympäristöterveydenhuollon päällikkö käyttää Tarkastaja-ohjelmaa (Digia Oyj), jonne tarkastukset kirjataan. Hallinnollisina ohjelmina ovat käytössä Dynasty, Populus ja Rondo. Valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA), Pääsynhallinta, Traces, Naseva ja Sikava ovat käytössä. Valvontaeläinlääkäri, kunnaneläinlääkärit sekä osa-aikainen terveydenhuoltoeläinlääkäri huolehtivat terveysvalvontaohjelmien toteuttamisesta, ylläpitämisestä, tietojen arkistoinnista ja raportoimisesta. Mikäli ohjelmien toteuttamisessa esiintyy ongelmia, selvitetään korjaavat toimenpiteet asiakkaan ja tarvittaessa läänineläinlääkärien kanssa. Salmonellavalvontaohjelman tarkastusten ja näytteenottojen yhteydessä todennetaan myös toiminnanharjoittajan suorittaman näytteenoton toimivuus ja kirjanpito. Nautojen