TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ"

Transkriptio

1 Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2010 TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Pohjois-Pohjanmaan peruspalvelujen johdon näkemyksiä

2 Kannen kuva: Päivi Hietapelto Taitto: Pohjolan Painotuote Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy ISBN (nid) SBN (PDF)

3 SAATTEEKSI Tässä julkaisussa selvitetään niitä odotuksia ja tarpeita, joita kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon johto kohdistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2009 perustettuun terveyden edistämisen yksikköön. Tätä tarkoitusta varten terveyden edistämisen yksikön asiantuntijat kokosivat peruspalvelujen toimijoiden näkemyksiä terveyden edistämisestä. Keskustelut käytiin loka-joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana kymmenellä alueella. Ryhmäkeskustelujen aineisto sisältää kokousmuistiot ja keskustelujen äänitteet. Aluekierroksen aineistosta valmistui emba-tutkintoni lopputyö. Tämä julkaisu on tiivistelmä tuosta työstä. Pois on karsittu tutkimuksen tekniseen toteutukseen liittyviä yksityiskohtia sekä lähde- ja kirjallisuusluettelo. Tekstiä on myös jonkin verran tiivistetty. Julkaisun lopussa on ehdotuksia maakunnallisen terveyden edistämisen yhteistyön sisällölliseen ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Veikko Kujala 3

4 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu tarkastelee terveyden edistämistoimintaa julkisella sosiaali- ja terveyssektorilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan teoreettisen tarkastelun kautta muodostuu tutkimusta ohjaava näkökulma, jonka avulla empiirinen aineisto käydään läpi. Tässä tarkastelussa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toimintakokonaisuus, joka koostuu yhtäältä väestötason ja yhteisön toimenpiteistä, toisaalta varhaisen vaikuttamisen periaatteesta ja yksilön oman terveyden hallinnasta. Empiirinen osa käsittelee sosiaali- ja terveystoimen johdon näkemyksiä terveyden edistämisen yhteistyöstä ja sisältää erityisesti näkemyksiä siitä, mitä terveyshyötyä väestötasolla terveyden edistämisen (TERE) yhteistyöltä odotetaan. Julkaisu sisältää myös ryhmäkeskustelussa esitettyjä näkemyksiä siitä, mitä odotuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen (TERE) yksikköön kohdistuu peruspalvelujen kehittämisen kannalta. Ryhmäkeskustelut käytiin kymmenessä julkishallinnollisessa organisaatiossa Pohjois-Pohjanmaalla. Tulosten perusteella väestötason terveyttä edistävä toiminta painottui hyvinvointikertomuksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitilanteen seurantaan ja hyvinvointitiedon tarveanalyysiin sekä kunnallishallinnossa tehtäviin linjauksiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä nähtiin myös järjestöjen, kyläyhteisöjen ja seurakunnan toiminta merkityksellisenä. Keskusteluissa nousi esiin odotuksia siitä, että TERE-yksikkö voimistaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä alueellinen terveyden edistäminen on. Väestötason toiminnan kehittämisessä käsiteltiin paljon sitä, miten perinteinen media ja uusi vuorovaikutteinen sosiaalinen media saadaan tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Vastaajien mielestä TERE-yhteistyö voi viedä yleiseen keskusteluun ajankohtaisia aiheita. Näin saadaan lisää signaaleja kuntalaisille omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Ruokatottumukset, liikunta, alkoholinkäyttö ja tupakointi nähtiin keskeisinä terveyskäyttäytymisen asioina, joihin voidaan vaikuttaa varhaisen vaikuttamisen ja peruspalvelujen keinoin. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa näihin terveyden edellytyksiin vaikuttaminen on oheistoimintaa, jonka toteutuminen on osin sattumanvaraista. Oman terveyden hallinta pienryhmässä saadun ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen keinoin tunnistettiin yhdeksi palvelujärjestelmän kehittämiskohteeksi. Tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät, joilla on osoitettu saavutettavan tuloksia, toteutuvat alueella epäyhtenäisesti. 4

5 Elämän hallintaa, ymmärrettävyyttä ja mielekkyyttä voimistavat tekijät olivat keskusteluissa esillä käsitteellisellä tasolla, eivätkä ne yleensä konkretisoidu toimintamallien tai työmenetelmien tasolla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä pidettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden luontevana yhteistyökumppanina alueellisen seurantatiedon tuottamisessa ja ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Sairaanhoitopiiriä pidettiin myös kansansairauksia koskevien yliseudullisten hankkeiden koordinoijana sekä näyttöön perustuvien terveyden edistämisen toimintakäytäntöjen lisäämisen tukijana. 5

6 6

7 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 8 Strategisena tavoitteena terveys 9 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus 11 KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS 13 Terveyden edistäminen 13 Kansallista terveyskäsitteen määrittelyä 16 Terveyshyödyn käsite 20 Tutkimuksen viitekehys 26 YHTEISTYÖ KUNNALLISEN SOTE-TOIMINNAN JOHTAMISEN KANNALTA 30 Näkemyksiä kuntalaisten terveyshyödystä 30 Terveyttä edistävän palvelutoiminnan kehittäminen 36 POHDINTAA 43 Kuntalaisten terveyshyöty ja terveyden edistämisen yhteistyö 44 Terveyden edistäminen ja lähipalveluiden kehittäminen 46 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 Väestötason terveyshyöty Pohjois-Pohjanmaalla 47 Palvelutoiminnan kehittäminen 49 7

8 JOHDANTO Terveydenhuollon kehittämisen lähtökohta on asiakas- ja potilasnäkökulma. Tällöin tärkeitä, terveydenhuollon toimivuutta edistäviä osa-alueita ovat: perusterveydenhuollon ohjauksen ja rakenteiden kehittäminen potilaiden/asiakkaiden hoitoon pääsy terveydenhuoltohenkilöstön saatavuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvuus sekä seuranta ja arviointi Peruspalvelujen vahvuutena on terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen saumaton yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on vähentää nopeasti ikääntyvän väestön sairastavuutta ja edistää koko väestön terveyttä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PPSHP) tavoitteena on taata alueensa asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut kaikissa tilanteissa. Terveyden edistämistyöllä voi vaikuttaa ihmisten elintapoihin ja vastuuseen omasta terveydestään. Sairaanhoitopiiri on aktiivisesti mukana maakunnan hyvinvointiohjelman toteuttamisessa ja koko terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Sairastavuus on tällöin laskettu suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrän perusteella. PPSHP:n jäsenenä on vuoden 2010 alussa 35 kuntaa. Kuntayhtymän kunnat eroavat toisistaan väestömäärän, sairastavuuden, sosiaalisen rakenteen ja palvelurakenteen osalta. Pohjois-Pohjanmaan väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli (+Himanka n ). Vuoden 2015 lopun asukasluku on Pohjois-Pohjanmaalla Tilastokeskuksen arvion mukaan noin Kasvu keskittyy Oulun seudulle. Väestön ikärakenteen vaikuttaa kasvun ohella palvelutarpeeseen. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 4 500:lla. Terveyden edistämisen yhteistyön tehostamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi on rakenteilla kansallinen yhteistyöverkosto, jota STM omalla ohjauksellaan ja kehittämispanoksellaan osaltaan tukee. 8

9 Samaan aikaan alueen kuntarakenne on muutoksessa, ja maakuntaan on muodostettu uusia peruspalvelujen yhteistoiminta-alueita. Terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä tiivistetään ja samaan aikaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvuutta parannetaan. Uusi terveydenhuoltolaki määrittää uudella tavalla toiminnan sisältöä. Tässä muutoksessa on mahdollista rakentaa uutta. Strategisena tavoitteena terveys PPSHP:n strategia , Tavoitteena terveyttä, kuvaa organisaation tehtävän ja toiminta-ajatuksen seuraavasti: Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Edistämme väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Tarjoamme palvelut tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Huolehdimme osaltamme lääkäri- ja muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Tuotamme terveystieteellisen tutkimuksen avulla uutta tietoa ja osaamista, jolla varmistamme vaikuttavat ja ajanmukaiset terveyspalvelut. Uuden strategian ohjaamana PPSHP:iin perustettiin vuonna 2009 terveyden edistämisen (TERE) yksikkö. Tausta-ajatuksena on oman organisaation palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin asiakaskuntien, yliopiston ja muiden kumppaneiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla on sairaanhoitopiirin, maakunnan, alueen kuntien ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Yhteisen toiminnan tavoitteena on olla kansallinen ja kansainvälinen edelläkävijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaiset saavat tuekseen asuinkunnasta riippumatta innovatiivisen, uudistuvan ja tuloksellisen toimintakokonaisuuden, joka perustuu terveyttä ja hyvinvointia edistäviin kumppanuussopimuksiin, väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointiosoittimien seurantaan, 9

10 arviointiin sekä toimintakokonaisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on valistunut, hyvinvoinnistaan huolehtiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus perustuu kuntalaisen arjen toiminnan, omaehtoisuuden, yhteisöllisyyden ja ympäristöolojen parantamiseen. Paikallisella tasolla rakennettu terveyden ja hyvinvoinnin kumppanuusverkosto tukee kuntalaisen osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tälle paikalliselle perustalle rakentuvat myös varhaisen vaikuttamisen toimet ja kuntalaisten oman terveyden hallintaa edistävä asiantuntijapalvelu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus huomioi lasten ja nuorten, työikäisten sekä vanhuusikäisten erilaiset tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TERE-yksikkö koordinoi ennalta ehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämisen yhteistyötä alueella. Toiminta palvelee kuntapäättäjiä ja kuntien viranhaltijoita, peruspalvelun ja sairaanhoidon toimijoita, järjestöjä ja tutkimusmaailmaa sekä kuntalaisia. Toiminnassa hyödynnetään uutta tieto- ja viestintätekniikkaa terveyden edistämisen koordinaatiotehtävissä, täydennys- ja lisäkoulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä viestinnässä. Terveyden edistämisen tehtävänä on: tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneiden kuntien hyvinvointiohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa kuntalaisen osallistumista itsensä ja toistensa omaehtoiseen huolenpitoon arkipäivän eri tilanteissa kehittää alueellista terveyden ja hyvinvoinnin seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä lisätä kuntapäättäjien ja kuntalaisten tietoisuutta terveyden, toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja sairauksien ehkäisyn merkityksestä osallistua väestölähtöiseen terveyden edistämistä tukevan viestinnän kehittämiseen vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista, näyttöön perustuvia käytäntöjä sekä palvelukokonaisuuden sujuvuutta Terveyden edistämiselle on laaja yhteiskunnallinen ja alueellinen tarve. Tarvitsemme sekä ammattilaisille että päättäjille suunnattua terveyden edistämisen täydennyskoulutusta, valmentavaa ja oppimista tukevaa työn kehittämistä. 10

11 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä tutkimushanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin rahoittamana virkatyönä. Tutkimus palvelee terveyden edistämisen yhteistyön kehittämistä sekä siihen liittyvän vaikuttavuuden ja tuottavuustavoitteiden edistämistä. Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Tutkimus kohdentuu terveyden edistämistoimintaan julkisella sosiaali- ja terveyssektorilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä odotuksia ja tarpeita kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen johto kohdistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikköön. Tätä tarkoitusta varten koottiin mahdollisimman kattavasti peruspalvelujen toimijoiden näkemyksiä terveyden edistämisestä. Tutkimusaineisto koostuu eri yhteistoiminta-alueiden ja kuntien sote-johdon edustajien kanssa käydyistä ryhmäkeskusteluista, jotka käytiin lokakuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana. Ryhmäkeskusteluihin osallistui kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto- ja esimiestehtävissä olevia viranhaltijoita. Tutkimusosassa analysoidaan terveyden edistämisen yhteistyön kysymyksiä erityisesti kuntalaisten terveyshyödyn ja kunnan terveyspalvelujärjestelmän toiminnan näkökulmista. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä ovat keskeiset alueen väestön terveyshyödyt, joita terveyden edistämisen yhteistyöltä odotetaan? Miten terveyden edistämisen yhteistyö voi tukea perusterveydenhuollon palvelutoiminnan kehittämistä? Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käydään läpi työn ydinkäsitteitä. Lähtökohta on, että terveyden edistämisen toimintakokonaisuutta voidaan kehittää ja jäsentää kolmesta näkökulmasta: alueen väestön ja kuntalaisten kannalta yksilön oman terveyden tai yksilön elämäntapoihin liittyvien riskien hallinnan kannalta varhaisen vaikuttamisen, auttamisen ja palvelutuotannon tuen näkökulmasta. 11

12 Terveyden edistämisen kokonaisuutta määrittävät ihmisen elämänkaaren eri vaiheet: lapsuus ja perhe-elämä, nuoruusikä, työikä sekä vanhuusikä. Teoreettisessa osassa esitellään myös elämäntapojen vaihemalli, joka vaikuttaa ratkaisevasti yksilön omaan terveys- ja hyvinvointikäsitykseen. Teoriaosuuden jälkeen seuraa tutkimusaineiston empiirinen analyysi. Tutkimuksen johtopäätökset on koottu loppulukuun. 12

13 KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Terveyden edistäminen linkittyy kiinteästi lääketieteeseen jo lääketieteen historian alusta alkaen. Lääkäreiden antiikinaikaiseen Hippokrateen valaan sisältyy sairauksien ehkäisy: Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. Vahingon torjumiseen on sittemmin liitetty terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Nyt lääkärinvalaan terveyden edistämisen teema kirjataan Suomessa näin: Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Tässä luvussa tarkastellaan terveyden edistämisen yhteistyötä, terveyden edistämistä (health promotion) ja sen kehittymistä käsitteenä ja toimintana. Samalla kuvataan tämän tutkielman ajatuksellinen tausta ja kokonaisratkaisu, jonka viitekehyksen mukaan tutkimuksen tuloksia arvioidaan. Terveyden edistäminen WHO:n perustuskirja Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista. (WHO:n perustuskirja, 1948). Näin optimaalisena ja laaja-alaisena hyvinvoinnin tilana terveys määriteltiin YK:n Maailman terveysjärjestön eli WHO:n konferenssissa pian toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset jakavat edelleen käsityksen siitä, että terveys on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Osalle kansalaisista terveys voi kuitenkin edelleen tarkoittaa vain sairauden puuttumista. Parhaimmasta mahdollisesta terveydentilasta nauttiminen on WHO:n perustuskirjan mukaan jokaisen ihmisyksilön perusoikeus. Tämä oikeus terveyteen tarkoittaa mm. oikeutta riittävään ruokaan, veteen, vaatetukseen, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, työt- 13

14 tömyys-, sairaus-, vammaisuus- ja vanhuusturvaan. Terveys ihmisoikeutena laajentaa WHO:n perustuskirjassa käsitettä sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen suuntaan. WHO:n alkuperäiseen terveysmääritelmään on kohdistettu runsaasti kritiikkiä. Usein on pidetty epärealistisena sitä, että kaikki voisivat nauttia täydellisestä terveydentilasta tai täydellisestä hyvinvoinnista. WHO:n peruskirjan terveyskäsite on ongelmallinen osin sen ihanteellisuuden ja staattisuuden takia. Täydellisyyteen on vaikea päästä ja sitä on vaikea ylläpitää tai edistää. Joidenkin mielestä määritelmä on liian laaja ja sen pitäisi fokusoitua enemmän terveyden fyysisiin ulottuvuuksiin. Toisaalta määritelmästä puuttuu keskeisiä ulottuvuuksia, kuten onnellisuus, hengellisyys tai eettisyys. Aineellinen tai taloudellinen hyvinvointi ei myöskään suoraan sisälly perustuskirjan määritelmään. WHO:n Euroopan toimiston kokouksessa käyty keskustelu terveyden edistämisestä vuonna 1984 toi terveyskäsitteeseen dynaamisuutta sekä yhteisöllisyyden ja elinympäristön ulottuvuuden (Health Promotion: A Discussion Document, 1984): Terveys on toiminnallinen tasapainotila, jossa yksilö tai yhteisö voi toteuttaa pyrkimyksiään ja tyydyttää tarpeitaan ympäristön eri olosuhteiden vallitessa. Terveys on nähtävä voimavarana ihmisen arjessa, ei elämän päämääränä. Tämä terveyden käsite pitää sisällään variaatiota. Terveyden ilmiasu voi muuttua eri elämäntilanteiden ja -olosuhteiden vaihdellessa. Nykyisin terveydenhuollon sisällä terveys nähdään usein funktionaalisena voimavarana toimia optimaalisesti ja sosiaalisesti järkevästi olemassa olevia voimavaroja käyttäen. Tämän toiminnallisen terveysmääritelmän mukaan myös henkilö, jolla on sairauksia, esimerkiksi diabetes tai sepelvaltimotauti, voi toimia optimaalisesti. Ottawan julkilausuma Terveyden edistämisen ensimmäinen kansainvälinen konferenssi pidettiin Ottawassa vuonna Ottawan julkilausuman mukaan terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. 14

15 Terveyden edistämisessä korostettiin yhteiskunnan toimia ja kokonaisvaltaisuutta yhteiskuntapolitiikasta terveyspalvelujen uudistamiseen. Terveyden edistäminen muodostui yläkäsitteeksi. Siihen sisältyy sekä terveydenhuollon toiminta että muilla hallinnonaloilla, yleishyödyllisissä yhdistyksissä ja yrityksissä toteutuva toiminta kansanterveyden parantamiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi. Yhteiskunnan ja väestön näkökulmaan painottuva Ottawan julkilausuma kokosi terveyden edistämiselle maailmanlaajuisen yhteisen sisällön. Terveyden edistäminen kiteytyi julkilausumassa viiteen toimintalinjaan: terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka terveyttä edistävät ympäristöt yhteisöjen toiminnan tehostaminen henkilökohtaisten taitojen edistäminen terveyspalvelujen uudistaminen Henkilökohtaisten taitojen ja terveyspalvelujen uudistaminen ovat usein jääneet muita toimintalinjoja vähemmälle huomiolle. Wise ja Nutbeam (2007) toteavat, että alan kirjallisuudesta on vaikea löytää mistään maasta näyttöä Ottawan julkilausuman viidennen toimintalinjan, terveyspalvelujen, merkittävästä uudistamisesta. Näin siitäkin huolimatta, että tällaisen uudistamisen tieteelliset perusteet ovat jatkuvasti vahvistuneet. Suomessa näyttöön perustuvat Käypä hoito -suositukset sisältävät mm. aikuisten lihavuuden, lasten lihavuuden, nikotiiniriippuvaisen, alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen hoitosuositukset sekä liikuntasuosituksen. Näihin suosituksiin sisältyvät sekä yksilö- että yhteisötason interventiot. Suositukset eivät yksin riitä, vaan väestön terveyden edistämisen haasteena on menestyksellisiksi osoittautuneiden interventioiden vakiinnuttaminen ja laajentaminen uusissa toimintaympäristöissä. Hawe työryhmineen (1997) yhdisti terveyspalvelujen uudistamisen haasteet yleisempään kehitysohjelmien capacity building -osaamiseen. Interventioiden arvioinnin rinnalla on arvioitava organisaation toimintaa ja siihen capacity building -kirjallisuus tarjosi toimivan tulkin- 15

16 takehyksen. Soveltaen sitä terveyden edistämiseen Hawe työryhmineen kiinnitti huomiota organisaation kolmeen ominaisuuteen, jotka voidaan tiivistää seuraavasti: toiminnan rakenne ja kehittyminen hallinta ja jatkuvuus vahvistuva valmius ongelmien ratkaisemiseen. Terveyden edistämisen verkostot 1990-luvulla WHO:n johdolla perustettiin terveyttä edistävien kaupunkien, koulujen ja sairaaloiden verkostot. Suomen terveyttä edistävät sairaalat (STES) yhdistys rekisteröitiin vuonna Toiminnan arviointia varten koottiin kansainvälisen Health Promoting Hospitals verkoston tuella sairaaloiden terveyden edistämisen standardit (WHO Europa, 2004). STES-verkosto tukee terveyden edistämistoimintaa Suomen sairaaloissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä. Vuonna 2011 Turussa järjestetään kansainvälinen konferenssi, International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services, joka kokoaa yhteen terveyden edistämisen asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Kansallista terveyskäsitteen määrittelyä Kansanterveystyö Kansanterveystyö tuli suomalaisen terveyspolitiikan ydinkäsitteeksi kansanterveyslain valmistelun yhteydessä 1960-luvulla, ja sen sisältö määriteltiin laajasti kansanterveyslain ensimmäisessä pykälässä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Laissa erotettiin terveydenhoito ja sairaanhoito, joista ensin mainitulla tarkoitettiin terveyden ylläpitämistä ja sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä. Kielenkäytössä sanan terveyden- 16

17 hoito merkityssisältö laajeni vähitellen, ja terveydenhoitoa alettiin yleisesti käyttää terveydenhuollon synonyyminä. Silloin myös sairaanhoito sisältyy saman käsitteen piiriin. Kun puhekielessä terveydenhoidon ja terveydenhuollon käsitteitä käytettiin epätäsmällisesti, kansanterveyslain sisältökin kävi terveyden ylläpitämisen ja ehkäisevän työn osalta epätarkaksi. Tämä mahdollisti osaltaan terveyden edistämistoimintojen vähentämisen, ja monissa kunnissa terveydenhoitajien resursseja siirrettiin sairaanhoitoon. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleessa kansanterveyslain muutoksessa terveydenhoito korvattiin terveyden edistämisen käsitteellä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kunnan tehtävänä on seurata asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Tuleeko terveydenhoitajasta jatkossa terveydenedistäjä? Uudistuva lainsäädäntö Hallituksen esitys uudesta terveydenhuoltolaista annettiin Samalla myös käsitteiden määrittely uusittiin. Tässä laissa tarkoitetaan: 1. terveyden edistämisellä yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla; 17

18 2. perusterveydenhuollolla kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. 3. erikoissairaanhoidolla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja; 4. erityistason erikoissairaanhoidolla sairaanhoitoa, joka sairauden harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on sellaiseksi valtioneuvoston asetuksella säädetty; 5. sosiaalihuollolla sosiaalihuoltolain (710/1982) 13 :n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä; 6. erityisvastuualueella kahden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamaa erikoissairaanhoitolain 9 :n mukaan määrättyä aluetta. Valmisteilla on myös sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Uudistuksen lähtökohtana on, että lainsäädäntö tukee ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Tavoitteena on sosiaalisen näkökulman vahvistaminen yhteiskunnan positiivisena voimana sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen myötävaikuttamalla elinolojen positiiviseen kehittymiseen ja tukemalla yksilöiden arjessa selviytymistä. Sosiaalihuollon tulee tarjota oikea-aikaisesti laadukkaita palveluja ja tukitoimia, tasata hyvinvointieroja, ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä turvata jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään sen kaikissa vaiheissa. Suomessa elettiin 1960-luvun puolesta välistä aina 1990-luvun puoleen väliin asti hyvin- 18

19 vointivaltion rakentamisen vaihetta. Vuoden 1993 jälkeen kuntien laskennallinen valtioosuus irrotettiin palvelujen käytöstä tai kustannuksista. Kuntien autonomia lisääntyi ja kansanterveystyötä koskeva päätöksenteko rakentui pääosin lakitason normien varaan. Varsinkin sosiaali- ja terveysministeriön toimialueella alettiin 2000-luvun alussa kyseenalaistaa ohjauksen tarkoituksenmukaisuutta. Kansalaisen tai palveluita tarvitsevan asiakkaan oikeuksia haluttiin vahvistaa. Uudeksi ohjausvälineeksi tulivat kansallisen terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämisen ohjelmat, joilla ohjattiin kuntien kehittämisresursseja. Terveydenedistämisaktiivisuuden seuranta- ja arviointipalvelu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt kansallisen terveyden edistämisen seuranta- ja arviointipalvelun. Kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta, joita ovat sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat: 1. Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla kunnan sitoutumista terveyden edistämiseen. Siinä tarkastellaan terveyden edistämisen näkymistä mm. useamman vuoden kattavissa strategia ja ohjelma-asiakirjoissa, toimialan vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa ja vastuuväestöjen määrittelyssä. 2. Johtaminen kuvaa ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen vastuun organisointia, määrittelyä sekä toimeenpanoa. 3. Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi kuvaa vastuuväestöjen terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä niiden raportointia yksikön johtoryhmälle ja luottamushenkilöorganisaatiolle. 4. Voimavarat ja osaaminen kuvaa henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista. 5. Yhteiset käytännöt kuvaa kunnassa sovittujen yhteisten toimintakäytäntöjen näkymistä toimintamäärittelyssä ja toiminnan ohjauksessa. 6. Osallisuus kuvaa mm. kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua terveyden edistämistyön 19

20 tavoitteisiin, ydinprosesseihin ja voimavaroihin sekä osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. 7. Muut ydintoiminnat kuvaavat toimialakohtaisesti määritettäviä terveyden edistämisen toimintoja, jotka kunnassa tulee toteuttaa. Tällä hetkellä järjestelmässä on terveyskeskuksilta vuonna 2008 saadut tiedot, ja aineisto on Internet-selaimen avulla kaikkien ammattilaisten, päättäjien ja vaikuttajien sekä kansalaisten käytettävissä (www.thl.fi/teaviisari). Jatkossa aineistoon tulee tunnuslukuja mm. peruskouluista, terveyttä edistävästä liikunnasta ja vuoden 2010 terveyskeskuskyselystä. Terveyshyödyn käsite Termille terveyshyöty löytyy useita määritelmiä ja englanninkielisiä vastineita. Ensimmäinen liittyy väestön lisääntyneeseen mitattuun terveyteen (health gain). Tästä esimerkkinä on terveyshyöty, joka mitataan rokotusohjelman kautta saavutettuna väestön sairastavuuden vähenemisenä. Toinen määritelmä liittyy terveystaloustieteeseen, jossa terveyshyöty (health benefit) tarkoittaa asiaa, jonka voidaan osoittaa tuottavan hyötyä kustannusten vähenemisenä tai lisääntyneenä terveytenä. Kolmas määritelmä lähtee asiakasnäkökulmasta. Terveyshyöty on asiakkaan kokemaa lisäarvoa (health value), jota hän saa terveys- ja hyvinvointipalvelusta. Arvoon perustuva terveydenhuolto Arvoketju on Harvardin yliopiston tutkijan Michael Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Porter esitteli arvoketjun kirjassaan Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. Arvoketju kuvaa asiakkaan hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen alaprosessi, nostaa tuotteen arvoa. Alaprosessit voivat olla 20

21 monenlaisia, esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja siitä tulee poistaa asiakkaalle arvoa tuottamattomat vaiheet. Porterin arvoketjumallin taustalla on ajatus maksimoida ketjun tehokkuus kustannuksia pienentämällä. Malli perustuu tutkimuksiin, joissa organisaatiota tutkitaan toimintojen sarjana, ja toimintojen koordinoinnista aiheutuvina kustannuksina. Informaatioteknologia on tehostanut merkittävästi erillisten toimintojen koordinointia. Palveluorganisaatio voi toimia arvoketjun eri vaiheissa. Ydinosaamiseensa keskittyvä organisaatio toimii yleensä yhdessä arvoketjun vaiheessa, ja muut vaiheet hoidetaan alihankintana tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelun kilpailukyky määräytyy sen mukaan, kuinka tehokas arvoketjun eri vaiheiden kokonaisuus on. Porter ja Elizabeth Teisberg hahmottelivat kirjassaan Redefining Health Care (2006) tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Heidän ihannemallinsa on arvoon perustuva terveydenhuolto (engl. value-based health care). Siinä terveydenhuollon arvo rakentuu potilaalle tuotettuun terveyteen tai terveysvaarojen hallintaan. Arvoon perustuva terveydenhuolto tuottaa tehokkaasti terveyttä ja seuraa kattavasti palvelun vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Palvelujärjestelmän rahoittajien merkitys kustannusten ja vaikutusten seurannassa on ratkaiseva. Rahoittajien tulee aktiivisesti seurata, arvioida ja varmistaa palvelujärjestelmään kohdentamiensa voimavarojen terveyshyöty. Arvoon perustuvassa terveydenhuollossa palvelutuotannon hinnoittelu- ja korvausjärjestelmien tulee tukea arvon tuottamista ja uudenlaisia toimintamalleja. Palvelun tuottajien keskinäinen kilpailu perustuu terveyden lisäarvon tuottamisen tehokkuuteen ja rohkaisee toimijoita rakenteellisiin uudistuksiin sekä yhteistyöhön. Ihannemallissa yhteiset potilastietojärjestelmät tuottavat reaaliaikaista tietoa palvelujärjestelmästä ja tukevat tuotetun arvon seurantaa, arviointia ja uudistamista. Potilastietojärjestelmät kokoavat myös palveluprosessin eri vaiheet yhtenä arvonmuodostamisen kokonaisuutena. 21

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ

TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Pohjois-Pohjanmaan peruspalvelujen johdon näkemyksiä Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2010 ISBN 978-952-5238-97-6 (nid) ISBN 978-952-5238-96-9 (PDF) SAATTEEKSI

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä 31.8.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan, mutta älä liiku paikaltasi.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot