TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ"

Transkriptio

1 Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2010 TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Pohjois-Pohjanmaan peruspalvelujen johdon näkemyksiä

2 Kannen kuva: Päivi Hietapelto Taitto: Pohjolan Painotuote Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy ISBN (nid) SBN (PDF)

3 SAATTEEKSI Tässä julkaisussa selvitetään niitä odotuksia ja tarpeita, joita kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon johto kohdistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2009 perustettuun terveyden edistämisen yksikköön. Tätä tarkoitusta varten terveyden edistämisen yksikön asiantuntijat kokosivat peruspalvelujen toimijoiden näkemyksiä terveyden edistämisestä. Keskustelut käytiin loka-joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana kymmenellä alueella. Ryhmäkeskustelujen aineisto sisältää kokousmuistiot ja keskustelujen äänitteet. Aluekierroksen aineistosta valmistui emba-tutkintoni lopputyö. Tämä julkaisu on tiivistelmä tuosta työstä. Pois on karsittu tutkimuksen tekniseen toteutukseen liittyviä yksityiskohtia sekä lähde- ja kirjallisuusluettelo. Tekstiä on myös jonkin verran tiivistetty. Julkaisun lopussa on ehdotuksia maakunnallisen terveyden edistämisen yhteistyön sisällölliseen ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Veikko Kujala 3

4 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu tarkastelee terveyden edistämistoimintaa julkisella sosiaali- ja terveyssektorilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan teoreettisen tarkastelun kautta muodostuu tutkimusta ohjaava näkökulma, jonka avulla empiirinen aineisto käydään läpi. Tässä tarkastelussa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toimintakokonaisuus, joka koostuu yhtäältä väestötason ja yhteisön toimenpiteistä, toisaalta varhaisen vaikuttamisen periaatteesta ja yksilön oman terveyden hallinnasta. Empiirinen osa käsittelee sosiaali- ja terveystoimen johdon näkemyksiä terveyden edistämisen yhteistyöstä ja sisältää erityisesti näkemyksiä siitä, mitä terveyshyötyä väestötasolla terveyden edistämisen (TERE) yhteistyöltä odotetaan. Julkaisu sisältää myös ryhmäkeskustelussa esitettyjä näkemyksiä siitä, mitä odotuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen (TERE) yksikköön kohdistuu peruspalvelujen kehittämisen kannalta. Ryhmäkeskustelut käytiin kymmenessä julkishallinnollisessa organisaatiossa Pohjois-Pohjanmaalla. Tulosten perusteella väestötason terveyttä edistävä toiminta painottui hyvinvointikertomuksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitilanteen seurantaan ja hyvinvointitiedon tarveanalyysiin sekä kunnallishallinnossa tehtäviin linjauksiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä nähtiin myös järjestöjen, kyläyhteisöjen ja seurakunnan toiminta merkityksellisenä. Keskusteluissa nousi esiin odotuksia siitä, että TERE-yksikkö voimistaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä alueellinen terveyden edistäminen on. Väestötason toiminnan kehittämisessä käsiteltiin paljon sitä, miten perinteinen media ja uusi vuorovaikutteinen sosiaalinen media saadaan tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Vastaajien mielestä TERE-yhteistyö voi viedä yleiseen keskusteluun ajankohtaisia aiheita. Näin saadaan lisää signaaleja kuntalaisille omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Ruokatottumukset, liikunta, alkoholinkäyttö ja tupakointi nähtiin keskeisinä terveyskäyttäytymisen asioina, joihin voidaan vaikuttaa varhaisen vaikuttamisen ja peruspalvelujen keinoin. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa näihin terveyden edellytyksiin vaikuttaminen on oheistoimintaa, jonka toteutuminen on osin sattumanvaraista. Oman terveyden hallinta pienryhmässä saadun ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen keinoin tunnistettiin yhdeksi palvelujärjestelmän kehittämiskohteeksi. Tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät, joilla on osoitettu saavutettavan tuloksia, toteutuvat alueella epäyhtenäisesti. 4

5 Elämän hallintaa, ymmärrettävyyttä ja mielekkyyttä voimistavat tekijät olivat keskusteluissa esillä käsitteellisellä tasolla, eivätkä ne yleensä konkretisoidu toimintamallien tai työmenetelmien tasolla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä pidettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden luontevana yhteistyökumppanina alueellisen seurantatiedon tuottamisessa ja ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Sairaanhoitopiiriä pidettiin myös kansansairauksia koskevien yliseudullisten hankkeiden koordinoijana sekä näyttöön perustuvien terveyden edistämisen toimintakäytäntöjen lisäämisen tukijana. 5

6 6

7 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 8 Strategisena tavoitteena terveys 9 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus 11 KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS 13 Terveyden edistäminen 13 Kansallista terveyskäsitteen määrittelyä 16 Terveyshyödyn käsite 20 Tutkimuksen viitekehys 26 YHTEISTYÖ KUNNALLISEN SOTE-TOIMINNAN JOHTAMISEN KANNALTA 30 Näkemyksiä kuntalaisten terveyshyödystä 30 Terveyttä edistävän palvelutoiminnan kehittäminen 36 POHDINTAA 43 Kuntalaisten terveyshyöty ja terveyden edistämisen yhteistyö 44 Terveyden edistäminen ja lähipalveluiden kehittäminen 46 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 Väestötason terveyshyöty Pohjois-Pohjanmaalla 47 Palvelutoiminnan kehittäminen 49 7

8 JOHDANTO Terveydenhuollon kehittämisen lähtökohta on asiakas- ja potilasnäkökulma. Tällöin tärkeitä, terveydenhuollon toimivuutta edistäviä osa-alueita ovat: perusterveydenhuollon ohjauksen ja rakenteiden kehittäminen potilaiden/asiakkaiden hoitoon pääsy terveydenhuoltohenkilöstön saatavuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvuus sekä seuranta ja arviointi Peruspalvelujen vahvuutena on terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen saumaton yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on vähentää nopeasti ikääntyvän väestön sairastavuutta ja edistää koko väestön terveyttä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PPSHP) tavoitteena on taata alueensa asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut kaikissa tilanteissa. Terveyden edistämistyöllä voi vaikuttaa ihmisten elintapoihin ja vastuuseen omasta terveydestään. Sairaanhoitopiiri on aktiivisesti mukana maakunnan hyvinvointiohjelman toteuttamisessa ja koko terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Sairastavuus on tällöin laskettu suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrän perusteella. PPSHP:n jäsenenä on vuoden 2010 alussa 35 kuntaa. Kuntayhtymän kunnat eroavat toisistaan väestömäärän, sairastavuuden, sosiaalisen rakenteen ja palvelurakenteen osalta. Pohjois-Pohjanmaan väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli (+Himanka n ). Vuoden 2015 lopun asukasluku on Pohjois-Pohjanmaalla Tilastokeskuksen arvion mukaan noin Kasvu keskittyy Oulun seudulle. Väestön ikärakenteen vaikuttaa kasvun ohella palvelutarpeeseen. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 4 500:lla. Terveyden edistämisen yhteistyön tehostamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi on rakenteilla kansallinen yhteistyöverkosto, jota STM omalla ohjauksellaan ja kehittämispanoksellaan osaltaan tukee. 8

9 Samaan aikaan alueen kuntarakenne on muutoksessa, ja maakuntaan on muodostettu uusia peruspalvelujen yhteistoiminta-alueita. Terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä tiivistetään ja samaan aikaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvuutta parannetaan. Uusi terveydenhuoltolaki määrittää uudella tavalla toiminnan sisältöä. Tässä muutoksessa on mahdollista rakentaa uutta. Strategisena tavoitteena terveys PPSHP:n strategia , Tavoitteena terveyttä, kuvaa organisaation tehtävän ja toiminta-ajatuksen seuraavasti: Tehtävänämme on tuottaa alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Edistämme väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Tarjoamme palvelut tasavertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta lähipalveluna, alueellisena/seudullisena tai keskitettynä palvelutuotantona. Huolehdimme osaltamme lääkäri- ja muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Tuotamme terveystieteellisen tutkimuksen avulla uutta tietoa ja osaamista, jolla varmistamme vaikuttavat ja ajanmukaiset terveyspalvelut. Uuden strategian ohjaamana PPSHP:iin perustettiin vuonna 2009 terveyden edistämisen (TERE) yksikkö. Tausta-ajatuksena on oman organisaation palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin asiakaskuntien, yliopiston ja muiden kumppaneiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla on sairaanhoitopiirin, maakunnan, alueen kuntien ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Yhteisen toiminnan tavoitteena on olla kansallinen ja kansainvälinen edelläkävijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaiset saavat tuekseen asuinkunnasta riippumatta innovatiivisen, uudistuvan ja tuloksellisen toimintakokonaisuuden, joka perustuu terveyttä ja hyvinvointia edistäviin kumppanuussopimuksiin, väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointiosoittimien seurantaan, 9

10 arviointiin sekä toimintakokonaisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on valistunut, hyvinvoinnistaan huolehtiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus perustuu kuntalaisen arjen toiminnan, omaehtoisuuden, yhteisöllisyyden ja ympäristöolojen parantamiseen. Paikallisella tasolla rakennettu terveyden ja hyvinvoinnin kumppanuusverkosto tukee kuntalaisen osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tälle paikalliselle perustalle rakentuvat myös varhaisen vaikuttamisen toimet ja kuntalaisten oman terveyden hallintaa edistävä asiantuntijapalvelu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus huomioi lasten ja nuorten, työikäisten sekä vanhuusikäisten erilaiset tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TERE-yksikkö koordinoi ennalta ehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämisen yhteistyötä alueella. Toiminta palvelee kuntapäättäjiä ja kuntien viranhaltijoita, peruspalvelun ja sairaanhoidon toimijoita, järjestöjä ja tutkimusmaailmaa sekä kuntalaisia. Toiminnassa hyödynnetään uutta tieto- ja viestintätekniikkaa terveyden edistämisen koordinaatiotehtävissä, täydennys- ja lisäkoulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä viestinnässä. Terveyden edistämisen tehtävänä on: tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneiden kuntien hyvinvointiohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa kuntalaisen osallistumista itsensä ja toistensa omaehtoiseen huolenpitoon arkipäivän eri tilanteissa kehittää alueellista terveyden ja hyvinvoinnin seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä lisätä kuntapäättäjien ja kuntalaisten tietoisuutta terveyden, toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja sairauksien ehkäisyn merkityksestä osallistua väestölähtöiseen terveyden edistämistä tukevan viestinnän kehittämiseen vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista, näyttöön perustuvia käytäntöjä sekä palvelukokonaisuuden sujuvuutta Terveyden edistämiselle on laaja yhteiskunnallinen ja alueellinen tarve. Tarvitsemme sekä ammattilaisille että päättäjille suunnattua terveyden edistämisen täydennyskoulutusta, valmentavaa ja oppimista tukevaa työn kehittämistä. 10

11 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämä tutkimushanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin rahoittamana virkatyönä. Tutkimus palvelee terveyden edistämisen yhteistyön kehittämistä sekä siihen liittyvän vaikuttavuuden ja tuottavuustavoitteiden edistämistä. Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Tutkimus kohdentuu terveyden edistämistoimintaan julkisella sosiaali- ja terveyssektorilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä odotuksia ja tarpeita kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen johto kohdistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikköön. Tätä tarkoitusta varten koottiin mahdollisimman kattavasti peruspalvelujen toimijoiden näkemyksiä terveyden edistämisestä. Tutkimusaineisto koostuu eri yhteistoiminta-alueiden ja kuntien sote-johdon edustajien kanssa käydyistä ryhmäkeskusteluista, jotka käytiin lokakuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana. Ryhmäkeskusteluihin osallistui kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto- ja esimiestehtävissä olevia viranhaltijoita. Tutkimusosassa analysoidaan terveyden edistämisen yhteistyön kysymyksiä erityisesti kuntalaisten terveyshyödyn ja kunnan terveyspalvelujärjestelmän toiminnan näkökulmista. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä ovat keskeiset alueen väestön terveyshyödyt, joita terveyden edistämisen yhteistyöltä odotetaan? Miten terveyden edistämisen yhteistyö voi tukea perusterveydenhuollon palvelutoiminnan kehittämistä? Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käydään läpi työn ydinkäsitteitä. Lähtökohta on, että terveyden edistämisen toimintakokonaisuutta voidaan kehittää ja jäsentää kolmesta näkökulmasta: alueen väestön ja kuntalaisten kannalta yksilön oman terveyden tai yksilön elämäntapoihin liittyvien riskien hallinnan kannalta varhaisen vaikuttamisen, auttamisen ja palvelutuotannon tuen näkökulmasta. 11

12 Terveyden edistämisen kokonaisuutta määrittävät ihmisen elämänkaaren eri vaiheet: lapsuus ja perhe-elämä, nuoruusikä, työikä sekä vanhuusikä. Teoreettisessa osassa esitellään myös elämäntapojen vaihemalli, joka vaikuttaa ratkaisevasti yksilön omaan terveys- ja hyvinvointikäsitykseen. Teoriaosuuden jälkeen seuraa tutkimusaineiston empiirinen analyysi. Tutkimuksen johtopäätökset on koottu loppulukuun. 12

13 KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Terveyden edistäminen linkittyy kiinteästi lääketieteeseen jo lääketieteen historian alusta alkaen. Lääkäreiden antiikinaikaiseen Hippokrateen valaan sisältyy sairauksien ehkäisy: Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. Vahingon torjumiseen on sittemmin liitetty terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Nyt lääkärinvalaan terveyden edistämisen teema kirjataan Suomessa näin: Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Tässä luvussa tarkastellaan terveyden edistämisen yhteistyötä, terveyden edistämistä (health promotion) ja sen kehittymistä käsitteenä ja toimintana. Samalla kuvataan tämän tutkielman ajatuksellinen tausta ja kokonaisratkaisu, jonka viitekehyksen mukaan tutkimuksen tuloksia arvioidaan. Terveyden edistäminen WHO:n perustuskirja Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista. (WHO:n perustuskirja, 1948). Näin optimaalisena ja laaja-alaisena hyvinvoinnin tilana terveys määriteltiin YK:n Maailman terveysjärjestön eli WHO:n konferenssissa pian toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset jakavat edelleen käsityksen siitä, että terveys on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Osalle kansalaisista terveys voi kuitenkin edelleen tarkoittaa vain sairauden puuttumista. Parhaimmasta mahdollisesta terveydentilasta nauttiminen on WHO:n perustuskirjan mukaan jokaisen ihmisyksilön perusoikeus. Tämä oikeus terveyteen tarkoittaa mm. oikeutta riittävään ruokaan, veteen, vaatetukseen, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, työt- 13

14 tömyys-, sairaus-, vammaisuus- ja vanhuusturvaan. Terveys ihmisoikeutena laajentaa WHO:n perustuskirjassa käsitettä sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen suuntaan. WHO:n alkuperäiseen terveysmääritelmään on kohdistettu runsaasti kritiikkiä. Usein on pidetty epärealistisena sitä, että kaikki voisivat nauttia täydellisestä terveydentilasta tai täydellisestä hyvinvoinnista. WHO:n peruskirjan terveyskäsite on ongelmallinen osin sen ihanteellisuuden ja staattisuuden takia. Täydellisyyteen on vaikea päästä ja sitä on vaikea ylläpitää tai edistää. Joidenkin mielestä määritelmä on liian laaja ja sen pitäisi fokusoitua enemmän terveyden fyysisiin ulottuvuuksiin. Toisaalta määritelmästä puuttuu keskeisiä ulottuvuuksia, kuten onnellisuus, hengellisyys tai eettisyys. Aineellinen tai taloudellinen hyvinvointi ei myöskään suoraan sisälly perustuskirjan määritelmään. WHO:n Euroopan toimiston kokouksessa käyty keskustelu terveyden edistämisestä vuonna 1984 toi terveyskäsitteeseen dynaamisuutta sekä yhteisöllisyyden ja elinympäristön ulottuvuuden (Health Promotion: A Discussion Document, 1984): Terveys on toiminnallinen tasapainotila, jossa yksilö tai yhteisö voi toteuttaa pyrkimyksiään ja tyydyttää tarpeitaan ympäristön eri olosuhteiden vallitessa. Terveys on nähtävä voimavarana ihmisen arjessa, ei elämän päämääränä. Tämä terveyden käsite pitää sisällään variaatiota. Terveyden ilmiasu voi muuttua eri elämäntilanteiden ja -olosuhteiden vaihdellessa. Nykyisin terveydenhuollon sisällä terveys nähdään usein funktionaalisena voimavarana toimia optimaalisesti ja sosiaalisesti järkevästi olemassa olevia voimavaroja käyttäen. Tämän toiminnallisen terveysmääritelmän mukaan myös henkilö, jolla on sairauksia, esimerkiksi diabetes tai sepelvaltimotauti, voi toimia optimaalisesti. Ottawan julkilausuma Terveyden edistämisen ensimmäinen kansainvälinen konferenssi pidettiin Ottawassa vuonna Ottawan julkilausuman mukaan terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. 14

15 Terveyden edistämisessä korostettiin yhteiskunnan toimia ja kokonaisvaltaisuutta yhteiskuntapolitiikasta terveyspalvelujen uudistamiseen. Terveyden edistäminen muodostui yläkäsitteeksi. Siihen sisältyy sekä terveydenhuollon toiminta että muilla hallinnonaloilla, yleishyödyllisissä yhdistyksissä ja yrityksissä toteutuva toiminta kansanterveyden parantamiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi. Yhteiskunnan ja väestön näkökulmaan painottuva Ottawan julkilausuma kokosi terveyden edistämiselle maailmanlaajuisen yhteisen sisällön. Terveyden edistäminen kiteytyi julkilausumassa viiteen toimintalinjaan: terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka terveyttä edistävät ympäristöt yhteisöjen toiminnan tehostaminen henkilökohtaisten taitojen edistäminen terveyspalvelujen uudistaminen Henkilökohtaisten taitojen ja terveyspalvelujen uudistaminen ovat usein jääneet muita toimintalinjoja vähemmälle huomiolle. Wise ja Nutbeam (2007) toteavat, että alan kirjallisuudesta on vaikea löytää mistään maasta näyttöä Ottawan julkilausuman viidennen toimintalinjan, terveyspalvelujen, merkittävästä uudistamisesta. Näin siitäkin huolimatta, että tällaisen uudistamisen tieteelliset perusteet ovat jatkuvasti vahvistuneet. Suomessa näyttöön perustuvat Käypä hoito -suositukset sisältävät mm. aikuisten lihavuuden, lasten lihavuuden, nikotiiniriippuvaisen, alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen hoitosuositukset sekä liikuntasuosituksen. Näihin suosituksiin sisältyvät sekä yksilö- että yhteisötason interventiot. Suositukset eivät yksin riitä, vaan väestön terveyden edistämisen haasteena on menestyksellisiksi osoittautuneiden interventioiden vakiinnuttaminen ja laajentaminen uusissa toimintaympäristöissä. Hawe työryhmineen (1997) yhdisti terveyspalvelujen uudistamisen haasteet yleisempään kehitysohjelmien capacity building -osaamiseen. Interventioiden arvioinnin rinnalla on arvioitava organisaation toimintaa ja siihen capacity building -kirjallisuus tarjosi toimivan tulkin- 15

16 takehyksen. Soveltaen sitä terveyden edistämiseen Hawe työryhmineen kiinnitti huomiota organisaation kolmeen ominaisuuteen, jotka voidaan tiivistää seuraavasti: toiminnan rakenne ja kehittyminen hallinta ja jatkuvuus vahvistuva valmius ongelmien ratkaisemiseen. Terveyden edistämisen verkostot 1990-luvulla WHO:n johdolla perustettiin terveyttä edistävien kaupunkien, koulujen ja sairaaloiden verkostot. Suomen terveyttä edistävät sairaalat (STES) yhdistys rekisteröitiin vuonna Toiminnan arviointia varten koottiin kansainvälisen Health Promoting Hospitals verkoston tuella sairaaloiden terveyden edistämisen standardit (WHO Europa, 2004). STES-verkosto tukee terveyden edistämistoimintaa Suomen sairaaloissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä. Vuonna 2011 Turussa järjestetään kansainvälinen konferenssi, International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services, joka kokoaa yhteen terveyden edistämisen asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Kansallista terveyskäsitteen määrittelyä Kansanterveystyö Kansanterveystyö tuli suomalaisen terveyspolitiikan ydinkäsitteeksi kansanterveyslain valmistelun yhteydessä 1960-luvulla, ja sen sisältö määriteltiin laajasti kansanterveyslain ensimmäisessä pykälässä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Laissa erotettiin terveydenhoito ja sairaanhoito, joista ensin mainitulla tarkoitettiin terveyden ylläpitämistä ja sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä. Kielenkäytössä sanan terveyden- 16

17 hoito merkityssisältö laajeni vähitellen, ja terveydenhoitoa alettiin yleisesti käyttää terveydenhuollon synonyyminä. Silloin myös sairaanhoito sisältyy saman käsitteen piiriin. Kun puhekielessä terveydenhoidon ja terveydenhuollon käsitteitä käytettiin epätäsmällisesti, kansanterveyslain sisältökin kävi terveyden ylläpitämisen ja ehkäisevän työn osalta epätarkaksi. Tämä mahdollisti osaltaan terveyden edistämistoimintojen vähentämisen, ja monissa kunnissa terveydenhoitajien resursseja siirrettiin sairaanhoitoon. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleessa kansanterveyslain muutoksessa terveydenhoito korvattiin terveyden edistämisen käsitteellä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kunnan tehtävänä on seurata asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Tuleeko terveydenhoitajasta jatkossa terveydenedistäjä? Uudistuva lainsäädäntö Hallituksen esitys uudesta terveydenhuoltolaista annettiin Samalla myös käsitteiden määrittely uusittiin. Tässä laissa tarkoitetaan: 1. terveyden edistämisellä yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla; 17

18 2. perusterveydenhuollolla kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. 3. erikoissairaanhoidolla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja; 4. erityistason erikoissairaanhoidolla sairaanhoitoa, joka sairauden harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on sellaiseksi valtioneuvoston asetuksella säädetty; 5. sosiaalihuollolla sosiaalihuoltolain (710/1982) 13 :n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä; 6. erityisvastuualueella kahden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamaa erikoissairaanhoitolain 9 :n mukaan määrättyä aluetta. Valmisteilla on myös sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Uudistuksen lähtökohtana on, että lainsäädäntö tukee ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Tavoitteena on sosiaalisen näkökulman vahvistaminen yhteiskunnan positiivisena voimana sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen myötävaikuttamalla elinolojen positiiviseen kehittymiseen ja tukemalla yksilöiden arjessa selviytymistä. Sosiaalihuollon tulee tarjota oikea-aikaisesti laadukkaita palveluja ja tukitoimia, tasata hyvinvointieroja, ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä turvata jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään sen kaikissa vaiheissa. Suomessa elettiin 1960-luvun puolesta välistä aina 1990-luvun puoleen väliin asti hyvin- 18

19 vointivaltion rakentamisen vaihetta. Vuoden 1993 jälkeen kuntien laskennallinen valtioosuus irrotettiin palvelujen käytöstä tai kustannuksista. Kuntien autonomia lisääntyi ja kansanterveystyötä koskeva päätöksenteko rakentui pääosin lakitason normien varaan. Varsinkin sosiaali- ja terveysministeriön toimialueella alettiin 2000-luvun alussa kyseenalaistaa ohjauksen tarkoituksenmukaisuutta. Kansalaisen tai palveluita tarvitsevan asiakkaan oikeuksia haluttiin vahvistaa. Uudeksi ohjausvälineeksi tulivat kansallisen terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämisen ohjelmat, joilla ohjattiin kuntien kehittämisresursseja. Terveydenedistämisaktiivisuuden seuranta- ja arviointipalvelu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt kansallisen terveyden edistämisen seuranta- ja arviointipalvelun. Kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta, joita ovat sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat: 1. Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla kunnan sitoutumista terveyden edistämiseen. Siinä tarkastellaan terveyden edistämisen näkymistä mm. useamman vuoden kattavissa strategia ja ohjelma-asiakirjoissa, toimialan vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa ja vastuuväestöjen määrittelyssä. 2. Johtaminen kuvaa ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen vastuun organisointia, määrittelyä sekä toimeenpanoa. 3. Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi kuvaa vastuuväestöjen terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä niiden raportointia yksikön johtoryhmälle ja luottamushenkilöorganisaatiolle. 4. Voimavarat ja osaaminen kuvaa henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista. 5. Yhteiset käytännöt kuvaa kunnassa sovittujen yhteisten toimintakäytäntöjen näkymistä toimintamäärittelyssä ja toiminnan ohjauksessa. 6. Osallisuus kuvaa mm. kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua terveyden edistämistyön 19

20 tavoitteisiin, ydinprosesseihin ja voimavaroihin sekä osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. 7. Muut ydintoiminnat kuvaavat toimialakohtaisesti määritettäviä terveyden edistämisen toimintoja, jotka kunnassa tulee toteuttaa. Tällä hetkellä järjestelmässä on terveyskeskuksilta vuonna 2008 saadut tiedot, ja aineisto on Internet-selaimen avulla kaikkien ammattilaisten, päättäjien ja vaikuttajien sekä kansalaisten käytettävissä (www.thl.fi/teaviisari). Jatkossa aineistoon tulee tunnuslukuja mm. peruskouluista, terveyttä edistävästä liikunnasta ja vuoden 2010 terveyskeskuskyselystä. Terveyshyödyn käsite Termille terveyshyöty löytyy useita määritelmiä ja englanninkielisiä vastineita. Ensimmäinen liittyy väestön lisääntyneeseen mitattuun terveyteen (health gain). Tästä esimerkkinä on terveyshyöty, joka mitataan rokotusohjelman kautta saavutettuna väestön sairastavuuden vähenemisenä. Toinen määritelmä liittyy terveystaloustieteeseen, jossa terveyshyöty (health benefit) tarkoittaa asiaa, jonka voidaan osoittaa tuottavan hyötyä kustannusten vähenemisenä tai lisääntyneenä terveytenä. Kolmas määritelmä lähtee asiakasnäkökulmasta. Terveyshyöty on asiakkaan kokemaa lisäarvoa (health value), jota hän saa terveys- ja hyvinvointipalvelusta. Arvoon perustuva terveydenhuolto Arvoketju on Harvardin yliopiston tutkijan Michael Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Porter esitteli arvoketjun kirjassaan Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. Arvoketju kuvaa asiakkaan hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen alaprosessi, nostaa tuotteen arvoa. Alaprosessit voivat olla 20

21 monenlaisia, esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja siitä tulee poistaa asiakkaalle arvoa tuottamattomat vaiheet. Porterin arvoketjumallin taustalla on ajatus maksimoida ketjun tehokkuus kustannuksia pienentämällä. Malli perustuu tutkimuksiin, joissa organisaatiota tutkitaan toimintojen sarjana, ja toimintojen koordinoinnista aiheutuvina kustannuksina. Informaatioteknologia on tehostanut merkittävästi erillisten toimintojen koordinointia. Palveluorganisaatio voi toimia arvoketjun eri vaiheissa. Ydinosaamiseensa keskittyvä organisaatio toimii yleensä yhdessä arvoketjun vaiheessa, ja muut vaiheet hoidetaan alihankintana tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelun kilpailukyky määräytyy sen mukaan, kuinka tehokas arvoketjun eri vaiheiden kokonaisuus on. Porter ja Elizabeth Teisberg hahmottelivat kirjassaan Redefining Health Care (2006) tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Heidän ihannemallinsa on arvoon perustuva terveydenhuolto (engl. value-based health care). Siinä terveydenhuollon arvo rakentuu potilaalle tuotettuun terveyteen tai terveysvaarojen hallintaan. Arvoon perustuva terveydenhuolto tuottaa tehokkaasti terveyttä ja seuraa kattavasti palvelun vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Palvelujärjestelmän rahoittajien merkitys kustannusten ja vaikutusten seurannassa on ratkaiseva. Rahoittajien tulee aktiivisesti seurata, arvioida ja varmistaa palvelujärjestelmään kohdentamiensa voimavarojen terveyshyöty. Arvoon perustuvassa terveydenhuollossa palvelutuotannon hinnoittelu- ja korvausjärjestelmien tulee tukea arvon tuottamista ja uudenlaisia toimintamalleja. Palvelun tuottajien keskinäinen kilpailu perustuu terveyden lisäarvon tuottamisen tehokkuuteen ja rohkaisee toimijoita rakenteellisiin uudistuksiin sekä yhteistyöhön. Ihannemallissa yhteiset potilastietojärjestelmät tuottavat reaaliaikaista tietoa palvelujärjestelmästä ja tukevat tuotetun arvon seurantaa, arviointia ja uudistamista. Potilastietojärjestelmät kokoavat myös palveluprosessin eri vaiheet yhtenä arvonmuodostamisen kokonaisuutena. 21

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi Me sinä, minä rakennamme turvallisen ympäristön yhdessä, osana yhteistä elämänpiiriämme, yhteisöämme. 2012-2015 www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi AVAUS: Hyvinvoinnin tarjotin Hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot