SILENT REPORTAGE VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella 2013"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Suomessa. Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 Voi olla että THL kategorioi alkoholikuolemaksi sellaista, mikä Tilas- tokeskuksella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy siihen. Ero- jen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Filosofian tohtori Antti Impinen, THL Keski- Euroopan vahvasti katolisilla alueilla ei haluta merkitä kaik- kea, esimerkiksi itsemurhia. Samantyyppisiä ilmiöitä löytyy muualta. Ei se ole välttämättä uskonnosta vaan maan tavasta, mitä on hyväk- syttävää sanoa. Ja jos itsemurha tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen on jo sinänsä rikos, sitä ei kannata kirjata kuolintodistuk- seen. Oikeuslääkäri Sirkka Goebeler, THL National Council on Alcoholism and Drug Dependence on toinen ame- rikkalainen laitos, joka tilastoi alkoholikuolemia. Sillä on pyrkimys lukea sukupuolitauditkin alkoholisairauksiin, koska ihmiset saavat niitä päissään. Newsbrokers, toimitus 3

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 YHTEENVETO... 7 Työikäisten kuolinsyyt... 7 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja... 8 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema... 9 KANSAINVÄLINEN VERTAILU YHDYSVALLAT BRITANNIA SAKSA EUROOPAN UNIONI WORLD HEALTH ORGANIZATION, WHO HAASTATTELUT FT ANTTI IMPINEN Luokitukselle on ohjeet Emme todellisuudessa tiedä verrokkimaiden alkoholikuolemien määrää OIKEUSLÄÄKÄRI SIRKKA GOEBELER Kuolinsyiden tilastoluokitus on arviointia Tilastonpitäjillä on luokituseroja Kuolinsyy on rajanvetovalinta LIITTEET: LIITE 1, NATIONAL COUNCIL ON ALCOHOLISM AND DRUG DEPENDENCE LIITE 2, DAILY MAIL : LIITE 3, EUROSTAT: LIITE 4, WORLD HEALTH ORGANIZATION, WHO: NEWSBROKERS & HILJAINEN JOURNALISMI; RIIPPUMATONTA FAKTAA TILAUSTYÖNÄ

5 JOHDANTO Hiljainen reportaasi Viinanko viemät? on Suomen Panimo- ja virvoi- tusjuomateollisuusliiton syksyllä 2013 tilaama Hiljainen reportaasi siitä, miten alkoholi tilastoidaan kuolinsyyksi Suomessa ja muualla. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan tämän tiedonhankin- taprojektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syn- tynyt yksinomaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähtei- den perusteella. Reportaasiin haastatellut ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hy- väksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Mika Horelli, Jukka Keitele, Tuuli Tal- vinko ja Pekka Paunio. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poi- minnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. PDF- reportaasi on ladattavissa osoitteesta tiedostot/. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 5

6 6

7 YHTEENVETO WHO:n tilastojen mukaan globaalisti melkein 4 % ihmisistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suomessa vain puolet siitä. Suomalaiset asi- antuntijatkin ovat todenneet, että Suomessa tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteellisesti, ja siten saadaan kuolinsyytutkimuksissa kiin- ni kaikki, joilla on vähänkin alkoholia veres- sään, ja alkoholin osuus tilastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuolin- syitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Alkoholi on THL:n mu- kaan työikäisten yleisin kuolemansyy. Tähän päästään, kun esimer- kiksi sydän- ja verisuo- nitaudit ja syöpä pure- taan riittävän pieniin alaryhmiin luokitukses- sa, mutta kaikki mihin alkoholi mitenkään liit- tyy, niputetaan yhteen. Työikäisten kuolinsyyt Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kansainvälisessä vertailuosiosta ilmenee, että eri maiden tilastot eivät ole vertailukelpoisia ja että on tavallista esittää agendan mukaisia väitteitä, jos agendalla on esimerkiksi alkoholipolitiikan tiukentaminen. Ainoa, mis- tä vallitsee yksimielisyys, on se että keski- ikäiset miehet juovat kaikkialla enemmän viinaa ja kuolevat siihen useammin kuin muut väestöryhmät. WHO:n tilastojen mukaan Suomessa alle 2 % kuolemantapauksista on al- koholiperäisiä, Tilastokeskuksen mukaan noin 3 %. WHO:n tilastojen mu- kaan yli 2 % amerikkalaisista kuolee viinaan, USA:n tilastojen mukaan lu- ku on pienempi. Tämäkin indikoi luokitusjärjestelmien eroja. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuo- lemat vähentyivät vuonna 2011 neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolleisuuden pienenemi- sestä. Alkoholisyihin kuoli yhteensä henkeä, joista oli miehiä ja naisia 440. Alkoholikuolemat ovat miehillä huomattavasti ylei- sempiä kuin naisilla. Alkoholi on THL:n mukaan työikäisten yleisin kuolemansyy. Tähän päästään, kun esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä puretaan 7

8 riittävän pieniin alaryhmiin luokituksessa, mutta kaikki mihin alkoholi mitenkään liittyy, niputetaan yhteen. Tilastokeskuksen kuolemansyy- taulukon mukaan alkoholikuolemia oli vuonna 2011 yhteensä Näistä kohdistui työikäiseen väestöön. Sydän- ja verisuonitautei- hin kuoli työikäistä, syöpiin ja kasvaimiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan alkoholi ei siis ole työikäisen väes- tön suurin primääri kuolinsyy. Mutta se on toki merkittävä kuolinsyy. 1 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen omista julkaisuista löytyy ristirii- toja. THL Päihdetilastollinen vuosikirja 2010 (Powerpoint) kertoo näin: Dian 19 mukaan alkoholikuolemat ovat olleet vaiheilla viime vuosina, alkoholiperäiset sairaudet siitä yli eli huomattava ero Tilastokeskuksen lukuihin. Heti seuraavassa diassa luvut ovat pie- nemmät, noin Mikä tämän selittää? 2 Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n mu- kaan vähentyneet luvun alusta selvästi. THL:n haastatellut asiantuntijat eivät osanneet tai halunneet selittää, mistä tilastojen huomattavat erot jopa sen omissa julkaisuissa johtuvat. 1 Lähde: 21_tau_001_fi.html 2 Lähde: %2Fwww.stakes.fi%2Ftilastot%2Ftilastotiedotteet%2F2011%2Fpaihde%2Fpaihdetilastollinenvuosikirja2010_k uvi- na.ppt&ei=hfkqusavlpt34qswlihoaq&usg=afqjcngbvfoaafjpvwer808qaurev1d5gw&sig2=am9c25fttgyxc YDgdoBa6w 8

9 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema THL:n oikeuslääkäri Sirkka Goebeler sanoi haastattelussaan: Käytännös- sä lähes kaikki tapaturmaiset kuolemat tutkii oikeuslääkäri, ja oikeuslää- kärit kirjaavat systemaattisesti alkoholin myötävaikuttavaksi tekijäksi jos sitä vainajassa on. Se mitataan aina. Jos siis kukkaruukku putoaa kadulla päähän ja vainajasta löytyy hiukan- kin alkoholia, sen katsotaan ilmeisesti myötävaikuttaneen kuolemaan. Jos selvä kaahari ajaa punaista päin ja tappaa suojatielle jalankulkijan, joka on ottanut oluen, hänestäkin saa alkoholikuoleman pelkästään mainitse- malla, että hänestä löytyi alkoholia. Sehän on aina kirjattava ja mainittava. Alkoholikuolema on määritelmän valinta, ja määritelmän valinta on ilmei- sesti alkoholipoliittinen päätös. Goebelerin mukaan luokitusnormit ovat Suomessa maailman perusteelli- simmat. Ensinnäkin Suomessa luokitellaan kaikki kuolemat hyvin tarkas- ti. Kuolemia tutkitaan enemmän ja se vaikuttaa siihen, miten ne luokitel- laan. Suomessa on tilastollisesti paljon enemmän tapaturmaisia ja väki- valtaisia kuolemia ja itsemurhia kuin muissa länsimaissa osittain sen ta- kia, että ne jäävät kiinni tutkimuksessa, ja niiden kirjaamista kuoleman- syyksi ei vältellä. Muualla alkoholimyrkytys voi olla ei- toivottu kuoleman- syy jossakin tilanteessa, jolloin se jätetään kirjaamatta. Mutta onko alkoholi työikäisten suurin kuolinsyy todellisuudessa vaiko vain THL:n lavennetun alkoholikuolinsyytulkinnan mukaan? Tilastokes- kuksen taulukon mukaan sydän- ja verenkiertotaudit ja syöpä ovat suu- rempia kuolinsyitä. Taulukko ei erittele alkoholin osuutta niissä, joten on oletettava, että ne on puhdistettu alkoholiperäisistä tapauksista. Yhdessä kohdassa niin nimenomaan sanotaankin. Kansainvälisen tilastovertailun perusteella on ilmeistä, että Suomi ja suomalaiset eivät ole maailmassa ongelmaryhmä, vaan alkoholikuollei- suuden häntäpäässä. Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n oman julkaisun mukaan vähentyneet radikaalisti luvulta, samaa tahtia kuin työmaajuopottelu on kadonnut. 9

10 KANSAINVÄLINEN VERTAILU Eri maissa esitetyt arviot alkoholikustannuksista ovat täydellisen vertai- lukelvottomia. Kuolleisuusluvuista voinee sanoa samaa. WHO:n tilastokartassa Suomi kuuluu yhdessä Länsi- Euroopan ja musli- mimaiden kanssa alimman alkoholikuolleisuuden luokkaan (0 1,9 % kuolemantapauksista). WHO:n mukaan alkoholikuolleisuus on suurem- paa koko muussa maailmassa, ennätyksenä Venäjä, jossa 20 % miehistä ja 6 % naisista kuolee viinaan. Tämä ei tue suomalaisten asiantuntijoiden jakelemaa käsitystä Suomesta itäeurooppalaisena ryyppymaana. Sekä tilastotiedot että tilastoperusteet näyttävät vaihtelevan melkein kaikkialla. Samoin vaihtelee käsitys kohtuullisesta juomisesta. Päiväan- noksen rajasuositus USA:ssa on miehet 2 annosta ja naiset 1, Englannissa puolestaan miehet 4 ja naiset 3 annosta. Yhdysvallat CDC (Centers for Diseases Control and Prevention) on THL:n amerik- kalainen vastine. Se kertoo kotisivullaan, että viinaan kuolee vuodessa ihmistä ja pikatilastosivullaan, että Mitä tästä voi päätellä? CDC laskee alkoholin väärinkäytön yhteiskunnalliseksi kustannukseksi 224 miljardia dollaria. Summan perusteista ei saa selkoa. CDC:n faktasivulla kerrotaan, että USA:ssa kuolee alkoholin liikakäyttöön ihmistä vuodessa. Se on maan kolmanneksi suurin kuolinsyy, kun sairausryhmät on pilkottu yksittäisiin sairauksiin. Toisaalta sama laitos kertoo toisessa tietopaketissa, että alkoholikuolemi- en määrä onkin vain vuodessa. Näistä maksasairauksien osuus on ja loput sisältävät kaiken muun, mukaan lukien väkivallan ja onnettomuudet. 10

11 National Council on Alcoholism and Drug Dependence on toinen amerik- kalainen laitos, joka tilastoi alkoholikuolemia. Sillä on pyrkimys lukea su- kupuolitauditkin alkoholisairauksiin, koska ihmiset saavat niitä päissään. 3 Laitoksen mukaan 4 % kuolemantapauksista on alkoholikuolemia, miehil- lä yli 6 % ja naisilla runsas prosentti. Määrä on selvästi suurempi kuin THL:n arvio Suomesta. Britannia Brittiläinen raittius- ja alkoholivalistusjärjestö laskee julkisen sektorin al- koholikustannuksiksi noin 3 miljardia puntaa, eikä sillä ole pyrkimystä vähätellä kuluja. Elinkeinoelämän menetyksiin se ei ota kantaa Britanniassa kirjattiin alkoholikuolemaa. 4 Jos luku pitää paik- kansa, se vastaisi väkilukuun suhteutettuna noin 800 kuolemaa Suomes- sa. Mutta voiko Yhdistyneen Kuningaskunnan alkoholikuolleisuus olla alle puolet Suomen tasosta, jos se WHO:n tilastossa kuuluu samaan luokkaan Suomen kanssa? Sen sijaan alkoholipaniikkia ylläpitävä järjestö Alcohol Concern kertoo, että vuodessa kuoleekin viinaan brittiä. Tämä vastaisi THL:n mak- simiarviota Suomen alkoholikuolleisuudesta. Asiasta uutisoiva lehti ei anna pienintäkään vihjettä lukemien eron syistä. Järjestön kotisivulta ei tilastointipohja selviä. Selvästi järjestöllä on kuitenkin ohjelmallinen ta- voite näyttää tilanne niin pahana kuin tulkintamahdollisuudet sallivat. Järjestön uudesta tutkimuksesta on kirjoittanut Daily Mail Artikkelissa järjestön edustajat väittävät, että alkoholiperäiset sairaudet ja onnettomuudet romahduttavat koko terveydenhoitojärjestelmän. Saksa WHO:n mukaan Saksa kuuluu Suomen tavoin maihin, joissa alkoholi- kuolemat ovat alle 2 % kuolemantapauksista. Kuitenkin vuodelta Liite 1 4 Office for National Statistics 5 Liite 2 11

12 löytyy WHO:n julkaisu, jonka mukaan 7.98% alle 65- vuotiaina kuolleista kuoli suoranaisesti alkoholin vuoksi. Mitä tästä pitää päätellä? EU:n tilastojen mukaan Saksan alkoholikuolleisuus on samaa luokkaa kuin WHO:n nykytilastoissa, 2 % luokkaa kuolemantapauksista. Se on siis samaa tasoa kuin Suomen. Suomalaisasiantuntijoiden käsityksen mukaan Saksa kuuluu maihin, joissa kartetaan kirjaamasta epäsäädyllisiä kuolin- syitä, joten kuolleisuus saattaa olla suurempi. Saksan havainnoista mainittakoon lisäksi, että entisessä DDR:ssä juoma- tavat ovat rajummat ja alkoholikuolleisuus suurempaa kuin lännessä, ja iäkkäiden naisten alkoholisoitumiseen ja alkoholikuolleisuuden kasvuun miesmäiselle tasolle on kiinnitetty huomiota. Sukupuolten elämäntapa- erot kapenevat. Euroopan Unioni EU:n tilastokeskus EUROSTAT julkaisee tilastokoosteita, joka kootaan kansallisten tilastovirastojen antamista numeroista. Kuolemansyitä sel- vittää Atlas of Mortality. 6 Sen mukaan Suomi ei ole mikään ongelma- alue ainakaan viinaan kuolemisessa. 7 EUROSTAT toteaa, että alkoholikuolemalle ei ole yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä määritelmää. Määritelmä kelluu. EUROSTAT päätti jo 1998, että kuolemansyyn kirjaamistapaa ja kuolintodistuskäytäntöä olisi har- monisoitava kansainvälisen ICD- 10 ohjeistuksen mukaiseksi. Tuloksiin ei ole päästy. 8 Kuolemansyy on sittenkin aina tulkinnanvarainen asia, var- sinkin arvioitaessa alkoholin osuutta asiaan /EN/KS EN.PDF 7 Liite 3 8 Eräs suomalainen EU- virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, toimitti EUROSTAT:in vuosikirjaa luvulla. Hänen mukaansa viraston monikansallinen henkilöstö keskusteli paljon elämän tosiasioista, joten virastossa tiedettiin hyvin miten vertailukelvotonta aineistoa eri maat lähettivät. Epävirallisista lähteistä tiedettiin, että Sveit- sissä, joka ei ole EU- maa mutta verrokki, tehtiin enemmän itsemurhia suhteessa väestöön kuin missään, mutta kuo- lintodistuksissa luki aina että sydän pysähtyi, mikä tietenkin oli tavallaan totta myös itsemurhatapauksissa. Sa- moin tiedettiin, mikä oli Kreikan talousnumeroiden todellinen arvo. Saatu aineisto oli silti painettava sellaisenaan. Virkamiehen mukaan Suomi on suhteellisen raitis maa, ja Euroopassa humalassa autoilu on erittäin yleistä ja käy- tännössä sallittua. Huomattava osa alkoholin kulutuksesta ja myynnistä jää tilastoimatta viininviljelys- ja kotipolt- tomaissa (esimerkiksi myynti maatiloilta), ja alkoholikuolemien määrä on eri planeetalta kuin siitä kertovat tilas- tot, paitsi Suomessa jossa ne saattavat jäädä alle tilastoidun, riippuen luokituspolitiikasta. 12

13 World Health Organization, WHO WHO:ssa ollaan perillä siitä, miten tulkinnanvaraista alkoholin tilastointi kuolinsyyksi on. Alkoholin osuutta monien tekijöiden joukossa on moni- mutkaista ja vaikeata laskea. WHO pyrkii tekemään rajanvedon kysymäl- lä, olisiko kuolemantapausta tapahtunut ilman alkoholia. Mutta miten senkin sitten varmuudella tietää? 9 Suomen kannalta kiinnostavaa on, että tilastojen mukaan, mikä on suh- teellista totuutta, globaalisti melkein 4 % ihmisistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suomessa vain puolet siitä. Suomalaiset asiantuntijatkin ovat to- denneet, että Suomessa tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteellisesti, ja si- ten saadaan kuolinsyytutkimuksissa kiinni kaikki, joilla on vähänkin al- koholia veressään, ja alkoholin osuus tilastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuo- linsyitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kuolinsyyn määrittäminen on päätös, joka tehdään sillä perusteella, mitä halutaan osoittaa tai korostaa. 9 Liite 4 13

14 HAASTATTELUT FT Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tapaturmien ehkäisyn yksikön erikoistutkija, filosofian tohtori Antti Impinen on tilastotieteilijä, joka väi- tellyt rattijuoppoudesta pääaineenaan kansanterveystiede. Tilastokeskus vastaa virallisesta kuolemansyytilastosta, ei THL, aloittaa tohtori Impinen. Miten ryhmittelyt tehdään uutisoidaan miten alkoho- likuolemat ovat suomalaisten työikäisten miesten yleisin kuolemansyy totta kai sinä yhdistellään hieman mielivaltaisesti kuten muitakin pää- ryhmiä. Siinä on alkoholisairauksia ja alkoholimyrkytyksiä jotka voidaan niputtaa yhteen. Tilastokeskuksella ja THL:lla voi olla erilaisia lukuja varsinkin tapatur- mapuolella. Alkoholin liittyviä tapaturmakuolemia ovat alkoholimyrky- tykset, sekä muut tapaturmat, joissa alkoholi on ollut osallisena kuten hukkumiset. Tilastokeskuksella nämä menevät ilmeisesti tapaturmien pääryhmään, sanoo Impinen ja täydentää, että erot riippuvat luokituk- sesta myös Tilastokeskuksen sisällä. Tapaturmaiset alkoholimyrkytykset ovat toisissa luokituksissa tapaturmien pääryhmässä, toisissa alkoholi- kuolemien ryhmässä. Historiasta tunnetaan tapauksia, joissa ravintolasta humalassa poistunut tai poistettu asiakas joutuu tappeluun ovimiehen kanssa, joka lyö häntä niin että asiakas kaatuessaan lyö päänsä ja kuolee. Onko se alkoholi- kuolema vai mikä se on tilastollisesti? Vakuutusyhtiö on joissakin tapauk- sissa päättänyt, että leskellä ei ole oikeutta henkivakuutuskorvaukseen, koska vainaja oli ollut humalassa. Nykykäytännön mukaan vastuut liene- vät erilaisia. Viime kädessä se on kai kuolemansyyntutkijan päätettävissä, sanoo Im- pinen. Tilastollisesti hän olisi kai väkivallan uhri päihtymystilassa, ja oi- keuslääkäri luultavasti sanoisi, että alkoholilla oli todennäköisesti vaiku- tusta hänen kuolemaansa. Olen varma, että hänet tilastoitaisiin primääris- ti väkivallan uhriksi eikä alkoholikuolemaksi. 14

15 Mihin raja sitten vedetään kun Tilasto- keskus antaa yhden luvun ja ja THL toi- sen? Eri paikoissa luokitellaan eri pää- ryhmiin, Impinen kommentoi. Luokitukselle on ohjeet Voi olla että THL kategori- oi alkoholikuolemaksi sel- laista, mikä Tilastokeskuk- sella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy sii- hen. Erojen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Tilastokeskuksen listassa on määritelty luokitusperusteet selkeästi. Jos alkoholi on selvästi syy joka aiheuttaa kuolemaan johtaneen sairauden, se on al- koholikuolema, Impinen sanoo. Tilastojärjestelmät elävät ja luokituksia tulee uusia. Pohjana on Interna- tional Classifications of Diseases missä F- ryhmä käsittää alkoholioireyh- tymät. Elimelliset sairaudet taas menevät niitä vastaavien ryhmien, kuten ruoansulatuselimistön sairauksien alle. Keskustelevatko THL ja TK rajanvedosta vai tekeekö kukin mitä parhaak- si näkee? Tilastokeskus vastaa kuolemansyytilastosta, mutta tietenkin pyritään käymään keskustelua. Olemme asiantuntijavirasto, emme halua sooloilla, Impinen sanoo. Voi olla että THL kategorioi alkoholikuolemaksi sellaista, mikä Tilasto- keskuksella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy siihen. Erojen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Impinen luettelee ja selaa lähdeaineistoa: Tässä on terveytemme.fi menetetyt elinvuodet ja alkoholikuolemat, sitten olisi vielä alkoholihait- takustannuslaskenta ja Päihdetilastollinen vuosikirja tuolla on luku vuonna 2011 ja peruskuolemansyy alkoholisairaus tai myrkytys noin ja sairauksiin kuolleita ja sitten erikseen päihtyneinä tapatur- miin ja väkivaltaan kuolleet Tilastokeskuksella on selvästi alempia lukuja. Kun peruskuolinsyy on al- koholisairaus tai myrkytys, luvut ovat samat. Tilastokeskuksen luvut eivät siinä kohtaa eroa THL:n luvuista. Korkeintaan muutaman tapauksen heit- toja esiintyy päivitysajankohdasta johtuen. THL:n luvuissa on sitten vielä 15

16 erikseen päihtyneenä kuolleet, joissa on tapaturmien ja väkivallan seura- uksena päihdyksissä kuolleet. Nämä puolestaan löytyvät Tilastokeskuk- selta tapaturmien ja väkivallan pääryhmistä, mutta sielläkin alkoholin osuus on nähtävissä. Näissä luvuissa ei siis ole minkäänlaista ristiriitaa Impinen täydentää. Emme todellisuudessa tiedä verrokkimaiden alkoholikuolemien määrää EU:n tilastoviranomainen EUROSTAT julkaisee EU- maiden luvut. Kuole- mansyyt tulevat eri maista periaatteessa yhtenäisillä luokituksilla, mutta eivät ne kansallisesti silti tule tosiasiassa yhtenevästi. Jos vanhus kaatuu ja murtaa lonkkansa, joutuu sairaalassa tulehduskierteeseen ja kuolee lo- puksi keuhkokuumeeseen, kuolinsyy tilastoidaan joissakin maissa keuh- kokuumeeksi, mutta meillä painotetaan alkusyytä joka oli se kaatuminen ja lonkan murtuminen, joka aiheutti sen kuoleman. Toinen haastateltu, oikeuslääkäri Sirkka Goebeler puolestaan sanoo, että Keski- Euroopassa kartetaan kirjaamasta kiusallisia kuolinsyitä kuten it- semurhia tai alkoholikuolemaa. On mukavampaa kirjata kuolintodistuk- seen, että sydän pysähtyi. Tosiasiahan sekin on. Suomessa tehdään ruumiinavauksia enemmän kuin muualla maailmassa ja tutkitaan tarkkaan alkoholit ja myrkyt myös pohjoismaihin verrattuna, kertoo Impinen. Suomalaiset tilastot nostavat myrkytys- ja alkoholi- kuolemia korkeammalle, koska ne seulotaan tehokkaammin kuin muualla. Muissa maissa todennäköisesti aliarvioidaan niitä. Samaa mieltä on myös Goebeler. Kun joltakin vuodelta löytyy 400 tapaturmaista alkoholimyrkytystä Suomesta ja 5 Ranskasta jossa on kymmenkertainen väestö, ei se voi pel- kästään johtua juomatapojen erosta. Ehkä ne tilastoidaan siellä alkoho- lismiin tai alkoholisairauteen, Impinen arvailee. Kansainväliset vertailujen tulkinnoissa kannattaa noudattaa varovai- suutta, mutta erot ovat silti suuntaa antavia. Tapaturmissa suomalaiset kärjessä, eikä menetelmäerot selitä sitä kokonaan, uskoo Impinen. 16

17 Suomi on kuitenkin enemmän itäeurooppalaista kuin länsimaista tasoa viinakuolleisuudessa, vaikka eroja on, mutta Suomi on eurooppalaista keskikastia alkoholinkulutuksessa. Nämä tiedot käyvät ilmi esimerkiksi WHO:n Health for All tietokannasta, sanoo Impinen. Mutta mikä arvo WHO:n tilastolla on, tai mistä me todella tiedämme mikä on itäeurooppa- laisen ja länsieurooppalaisen tason todellinen ero, jos kerran pidämme tietona sitä että monissa maissa näitä asioita ei yksinkertaisesti kirjata? Ja kuinka suuresti toisaalta luotamme myöskään itäeurooppalaiseen tilas- tointiin? Millä todistetaan, että länsimaissa todella kuollaan viinaan vä- hemmän kuin Suomessa? Oikeuslääkäri Sirkka Goebeler Oikeuslääkäri, LT Sirkka Goebeler on THL:n oikeuslääkäri Tampereella. Kuolinsyy on määriteltävä virallisen luokituksen mukaan. Suomessa on käytössä kansainvälinen tautiluokitus ICD- 10:n ohjeet, kertoo tohtori Goebeler. Siinä on määritelty kaikki taudit tiettyyn luokkaan. Joissakin tapauksissa määritys on hiukan epämääräinen, toisissa selkeämpi. Alko- holin kanssa se on hiukan epäselvempi. Alkoholisairauksia löytyy useasta luokasta. Alkoholimyrkytykset ovat vielä erikseen. Miten alkoholikuolema määritellään ja missä raja kulkee jos alkoholilla on osuutta asiaan? Ensinnäkin kuolemansyyn määrittää hoitava lääkäri sairaushistorian ja kuoleman tapahtumien perusteella. Oikeuslääkäri käyttää edellisten li- säksi ruumiinavauslöydöksiä kuolemansyyn määrittämiseen. Lähtökoh- taisesti erilainen ajattelutapa johtaa erilaisiin kuolintodistuksiin, sanoo Goebeler. Kuolinsyiden tilastoluokitus on arviointia Kun lääkäri antaa kuolintodistuksen, siinä on menty ICD- 10:n ohjeiston mukaisesti. Jos ei alun perin, niin viimeistään tarkistusvaiheessa. Mutta sitten kun asia viedään Tilastokeskukseen, se katsoo asian vielä omalla 17

18 ohjeistuksellaan, joka ei ole ihan suoraan ICD- 10 luokitusjaoltaan, kertoo Goebeler. Alkoholikuolemiksi tulevat Tilastokeskuksen tilastoinnissa myös sairau- det jotka hyvin vahvasti liittyvät alkoholiin. Esimerkiksi alkoholin aiheut- tama maksakirroosi, alkoholin aiheuttama haimatulehdus, alkoholin ai- heuttama dementia tai ihan vain yleinen alkoholismi jossa on monta eli- mellistä järjestelmää heikentynyt. Toinen iso ryhmä on alkoholin välittömästi aiheuttamat kuolemat eli käytännössä alkoholimyrkytykset. Alkoholimyrkytys, kuten kaikki muut- kin kuolinsyyt, on arvio. Kuolinsyyn määrittäminen on vaikeaa silloin kun ei ole pää murskana tai sydän murskana, vaan se on arvio siitä mikä eni- ten kuolemaan vaikutti, Goebeler korostaa. Ei ole edes olemassa tiettyä alkoholipitoisuutta, joka aiheuttaa myrky- tyskuoleman. Se voi eri tilanteissa aiheutua eri alkoholimäärällä. Näin ollen kuolinsyytilastointi poikkeaa monista muista tilastoinnin koh- teista. Kuolinikää ei tarvitse useimmiten arvailla, taloudelliset ja juridiset statukset ovat selviä ja valmistuvien maisterien määrä tiedetään. Mutta ti- lastotieteellä on ongelmia sellaisen kanssa missä kysytään miksi ja pun- nitaan vaikuttavia tekijöitä. Kansantaloustieteessä tulkinnat tehdään esi- merkiksi poliittisen agendan mukaan, ja samaa on epäilty myös tilastoin- nista, jolla on välitön yhteys alkoholipolitiikkaan. Miten määritellään sellaiset kuolemantapaukset, joissa niin sanotusti al- koholilla oli osuutta asiaan, esimerkiksi tapahtuu onnettomuus? Jos alkoholi on myötävaikuttava tekijä, kyseessä ei ole alkoholiperäinen kuolema tilastoinnin kannalta silloin, kun Tilastokeskuksessa lasketaan alkoholikuolleisuus. Heidän tilastoistaan löytyvät kuitenkin tapaturmat, joissa alkoholi on myötävaikuttava tekijä. Tautikuolemissa alkoholipoh- jainen sairaus saattaa Tilastokeskuksen tilastoissa näkyä selvemmin ja al- koholin osuus tapaturmaisissa kuolemissa THL:n tilastoissa selvemmin. Käytännössä lähes kaikki tapaturmaiset kuolemat tutkii oikeuslääkäri, ja oikeuslääkärit kirjaavat systemaattisesti alkoholin myötävaikuttavaksi tekijäksi jos sitä vainajassa on. Se mitataan aina. 18

19 Tilastonpitäjillä on luokituseroja THL:n tilastot ovat varmaan aika pitkälti samat kuin Tilastokeskuksen, Goebeler arvelee. Sen sijaan Helsingin Yliopiston julkaisemat tilastot al- koholimyrkytyskuolemista sisältävät kaikki tapaukset, joissa on useita lääkeaineita ja alkoholi. Vähäinenkin alkoholipitoisuus luetellaan myrky- tyskuolemiin. Se on kyllä tilaston kuvauksessa mainittu. Mutta kun Tilastokeskuksen ja THL:n luvut poikkeavat toisistaan, mistä se siis johtuu? THL saattaa kirjata kuolintodistuksen mukaisesti kuolemansyyksi ai- kuisiän diabeteksen ja myötävaikuttavaksi kuolemansyyksi alkoholimyr- kytyksen, mutta tämmöisen Tilastokeskus kirjaa kansainvälisen ohjeis- tuksen mukaan alkoholidiabetekseksi. Se arvioi siis alkoholin aiheutta- neen diabeteksen. Siellä on tällainen ohjeistus kun taas THL käyttää näitä varsinaisia kuolintodistuksia tilastointiin. THL on iso firma ja meillä on hirveän monenlaisia tilastoja. Tapaturmati- lastoissa alkoholin osuus näkyy ihan toisella tavalla. Korostuneemmin. Goebelerin vastauksesta saa sen käsityksen että Tilastokeskus kirjaisi al- koholin voimallisemmin kuin THL, mutta THL:n Alkoholipoliittisen Vuo- sikirjan luvut antavat melkein kaksi kertaa niin paljon alkoholikuolemia kuin Tilastokeskus. Kuolinsyy on rajanvetovalinta Kuolinsyyn määritys on rajanvetoa, Goebeler myöntää. Mitä korkeampi on vainajan ikä, sitä enemmän pohditaan onko kyseessä tietty sairaus, onko alkoholilla, lääkeaineella tai tapaturmalla osuutta, ja erityisesti kroonisten sairauksien yhteydessä rajanveto on vaikeampaa. Alkoholi on sillä tavalla hankala tekijä tässä, että se aiheuttaa monenlai- sia pitkäaikaisia sairauksia. Onko esimerkiksi sydänsairaus aiheutunut verenpaineesta vai alkoholista? Taustatiedot tapauksesta vaikuttavat sii- 19

20 hen, kumpi sellaisessa tapauksessa kirjataan primääriksi kuolemansyyksi. Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyselvitys ei koskaan tapahdu pelkän ruumiinavauksen perusteella, vaan myös taustatietojen. Millä tavalla kuo- leman tiedetään tapahtuneen. Millaisia sairauksien oireita sitä edelsi. Va- listunutta arvaustakin on tietoisen harkinnan takana. Saman tapauksen voisi luokittaa toisinkin. Kyseessä on tosiaankin luokitus. Löydökset pysyvät samana, mutta luo- kittaminen ei ole niin selvää. Goebelerin mukaan suomalaiset luokitusnormit poikkeavat muista mais- ta. Ensinnäkin Suomessa luokitellaan kaikki kuolemat hyvin tarkasti. Kuolemia tutkitaan enemmän ja se vaikuttaa siihen, miten ne luokitel- laan. Suomessa on tilastollisesti paljon enemmän tapaturmaisia ja väkivaltai- sia kuolemia ja itsemurhia kuin muissa länsimaissa osittain sen takia, että ne jäävät kiinni tutkimuksessa, ja niiden kirjaamista kuolemansyyksi ei vältellä. Muualla alkoholimyrkytys voi olla ei- toivottu kuolemansyy jossa- kin tilanteessa, jolloin se jätetään kirjaamatta, sanoo Goebeler. Keski- Euroopan vahvasti katolisilla alueilla ei haluta merkitä kaikkea, esimerkiksi itsemurhia. Samantyyppisiä ilmiöitä löytyy muualta. Ei se ole välttämättä uskonnosta vaan maan tavasta, mitä on hyväksyttävää sanoa. Ja jos itsemurha tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen on jo sinänsä rikos, sitä ei kannata kirjata kuolintodistukseen. Sellaisella perusteella voidaan myös henkivakuutus evätä. Meilläkin voidaan liikenneonnetto- muuden korvaus evätä sillä perusteella että osapuoli on ollut humalassa. Suomen oikeuslääkärit eivät ole tietääkseni suostuneet tekemään vääriä merkintöjä. Liikenneonnettomuuksia on tutkittu paljon. Tiedetään, missä määrin lii- kenteessä on oltu päihtyneenä. Keski- Euroopassa ollaan Suomea enem- män päihtyneenä liikenteessä, mutta liikennekuolematilastoista se ei il- mene. Ja on epätodennäköistä että se olisi Suomea harvinaisempaa, kun kerran onnettomuuksia on yhtä lailla, Goebeler sanoo. Näin ollen kuolemansyyjakauma kuolintodistustasolla on erilainen kuin muissa maissa, kun taas sitä seuraavassa tilastoinnissa pyritään yhtenäi- 20

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Terveys 2010 Kuolemansyyt 2009 Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Vuonna 2009 kuoli yhteensä 49 904 henkilöä, 25 152 miestä ja 24 752 naista. Väestön ikääntyessä dementia näkyy

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Terveys Kuolemansyyt Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Tilastokeskuksen mukaan vuonna alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli runsaat 9 henkeä. Kuolleiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Kuolevuusseminaari 9.4.2013

Kuolevuusseminaari 9.4.2013 Kuolevuusseminaari 9.4.2013 Jari Niittuinperä Kuolevuuseminaari 19.3. Vakuutusalan viimeaikaiset kuolevuustutkimukset Prosessi ja siihen liittyvät haasteet (data, mallintaminen, laskenta, tulosten verifiointi)

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tiekartta varjosta valoon

Tiekartta varjosta valoon KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Kunnan väestön terveydentilan seuranta: Mitä lahjomaton PYLL kertoo? Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot