SILENT REPORTAGE VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella 2013

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi VIINANKO VIEMÄT? Reportaasi alkoholikuolemien tilastoinnista Suomessa. Asiantuntijahaastatteluja ja kansainvälistä vertailutietoa talvella ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland mail@newsbrokers.fi 2

3 Voi olla että THL kategorioi alkoholikuolemaksi sellaista, mikä Tilas- tokeskuksella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy siihen. Ero- jen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Filosofian tohtori Antti Impinen, THL Keski- Euroopan vahvasti katolisilla alueilla ei haluta merkitä kaik- kea, esimerkiksi itsemurhia. Samantyyppisiä ilmiöitä löytyy muualta. Ei se ole välttämättä uskonnosta vaan maan tavasta, mitä on hyväk- syttävää sanoa. Ja jos itsemurha tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen on jo sinänsä rikos, sitä ei kannata kirjata kuolintodistuk- seen. Oikeuslääkäri Sirkka Goebeler, THL National Council on Alcoholism and Drug Dependence on toinen ame- rikkalainen laitos, joka tilastoi alkoholikuolemia. Sillä on pyrkimys lukea sukupuolitauditkin alkoholisairauksiin, koska ihmiset saavat niitä päissään. Newsbrokers, toimitus 3

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 YHTEENVETO... 7 Työikäisten kuolinsyyt... 7 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja... 8 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema... 9 KANSAINVÄLINEN VERTAILU YHDYSVALLAT BRITANNIA SAKSA EUROOPAN UNIONI WORLD HEALTH ORGANIZATION, WHO HAASTATTELUT FT ANTTI IMPINEN Luokitukselle on ohjeet Emme todellisuudessa tiedä verrokkimaiden alkoholikuolemien määrää OIKEUSLÄÄKÄRI SIRKKA GOEBELER Kuolinsyiden tilastoluokitus on arviointia Tilastonpitäjillä on luokituseroja Kuolinsyy on rajanvetovalinta LIITTEET: LIITE 1, NATIONAL COUNCIL ON ALCOHOLISM AND DRUG DEPENDENCE LIITE 2, DAILY MAIL : LIITE 3, EUROSTAT: LIITE 4, WORLD HEALTH ORGANIZATION, WHO: NEWSBROKERS & HILJAINEN JOURNALISMI; RIIPPUMATONTA FAKTAA TILAUSTYÖNÄ

5 JOHDANTO Hiljainen reportaasi Viinanko viemät? on Suomen Panimo- ja virvoi- tusjuomateollisuusliiton syksyllä 2013 tilaama Hiljainen reportaasi siitä, miten alkoholi tilastoidaan kuolinsyyksi Suomessa ja muualla. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan tämän tiedonhankin- taprojektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syn- tynyt yksinomaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähtei- den perusteella. Reportaasiin haastatellut ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hy- väksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Mika Horelli, Jukka Keitele, Tuuli Tal- vinko ja Pekka Paunio. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poi- minnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. PDF- reportaasi on ladattavissa osoitteesta tiedostot/. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 5

6 6

7 YHTEENVETO WHO:n tilastojen mukaan globaalisti melkein 4 % ihmisistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suomessa vain puolet siitä. Suomalaiset asi- antuntijatkin ovat todenneet, että Suomessa tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteellisesti, ja siten saadaan kuolinsyytutkimuksissa kiin- ni kaikki, joilla on vähänkin alkoholia veres- sään, ja alkoholin osuus tilastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuolin- syitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Alkoholi on THL:n mu- kaan työikäisten yleisin kuolemansyy. Tähän päästään, kun esimer- kiksi sydän- ja verisuo- nitaudit ja syöpä pure- taan riittävän pieniin alaryhmiin luokitukses- sa, mutta kaikki mihin alkoholi mitenkään liit- tyy, niputetaan yhteen. Työikäisten kuolinsyyt Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kansainvälisessä vertailuosiosta ilmenee, että eri maiden tilastot eivät ole vertailukelpoisia ja että on tavallista esittää agendan mukaisia väitteitä, jos agendalla on esimerkiksi alkoholipolitiikan tiukentaminen. Ainoa, mis- tä vallitsee yksimielisyys, on se että keski- ikäiset miehet juovat kaikkialla enemmän viinaa ja kuolevat siihen useammin kuin muut väestöryhmät. WHO:n tilastojen mukaan Suomessa alle 2 % kuolemantapauksista on al- koholiperäisiä, Tilastokeskuksen mukaan noin 3 %. WHO:n tilastojen mu- kaan yli 2 % amerikkalaisista kuolee viinaan, USA:n tilastojen mukaan lu- ku on pienempi. Tämäkin indikoi luokitusjärjestelmien eroja. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuo- lemat vähentyivät vuonna 2011 neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolleisuuden pienenemi- sestä. Alkoholisyihin kuoli yhteensä henkeä, joista oli miehiä ja naisia 440. Alkoholikuolemat ovat miehillä huomattavasti ylei- sempiä kuin naisilla. Alkoholi on THL:n mukaan työikäisten yleisin kuolemansyy. Tähän päästään, kun esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä puretaan 7

8 riittävän pieniin alaryhmiin luokituksessa, mutta kaikki mihin alkoholi mitenkään liittyy, niputetaan yhteen. Tilastokeskuksen kuolemansyy- taulukon mukaan alkoholikuolemia oli vuonna 2011 yhteensä Näistä kohdistui työikäiseen väestöön. Sydän- ja verisuonitautei- hin kuoli työikäistä, syöpiin ja kasvaimiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan alkoholi ei siis ole työikäisen väes- tön suurin primääri kuolinsyy. Mutta se on toki merkittävä kuolinsyy. 1 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen omista julkaisuista löytyy ristirii- toja. THL Päihdetilastollinen vuosikirja 2010 (Powerpoint) kertoo näin: Dian 19 mukaan alkoholikuolemat ovat olleet vaiheilla viime vuosina, alkoholiperäiset sairaudet siitä yli eli huomattava ero Tilastokeskuksen lukuihin. Heti seuraavassa diassa luvut ovat pie- nemmät, noin Mikä tämän selittää? 2 Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n mu- kaan vähentyneet luvun alusta selvästi. THL:n haastatellut asiantuntijat eivät osanneet tai halunneet selittää, mistä tilastojen huomattavat erot jopa sen omissa julkaisuissa johtuvat. 1 Lähde: 21_tau_001_fi.html 2 Lähde: %2Fwww.stakes.fi%2Ftilastot%2Ftilastotiedotteet%2F2011%2Fpaihde%2Fpaihdetilastollinenvuosikirja2010_k uvi- na.ppt&ei=hfkqusavlpt34qswlihoaq&usg=afqjcngbvfoaafjpvwer808qaurev1d5gw&sig2=am9c25fttgyxc YDgdoBa6w 8

9 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema THL:n oikeuslääkäri Sirkka Goebeler sanoi haastattelussaan: Käytännös- sä lähes kaikki tapaturmaiset kuolemat tutkii oikeuslääkäri, ja oikeuslää- kärit kirjaavat systemaattisesti alkoholin myötävaikuttavaksi tekijäksi jos sitä vainajassa on. Se mitataan aina. Jos siis kukkaruukku putoaa kadulla päähän ja vainajasta löytyy hiukan- kin alkoholia, sen katsotaan ilmeisesti myötävaikuttaneen kuolemaan. Jos selvä kaahari ajaa punaista päin ja tappaa suojatielle jalankulkijan, joka on ottanut oluen, hänestäkin saa alkoholikuoleman pelkästään mainitse- malla, että hänestä löytyi alkoholia. Sehän on aina kirjattava ja mainittava. Alkoholikuolema on määritelmän valinta, ja määritelmän valinta on ilmei- sesti alkoholipoliittinen päätös. Goebelerin mukaan luokitusnormit ovat Suomessa maailman perusteelli- simmat. Ensinnäkin Suomessa luokitellaan kaikki kuolemat hyvin tarkas- ti. Kuolemia tutkitaan enemmän ja se vaikuttaa siihen, miten ne luokitel- laan. Suomessa on tilastollisesti paljon enemmän tapaturmaisia ja väki- valtaisia kuolemia ja itsemurhia kuin muissa länsimaissa osittain sen ta- kia, että ne jäävät kiinni tutkimuksessa, ja niiden kirjaamista kuoleman- syyksi ei vältellä. Muualla alkoholimyrkytys voi olla ei- toivottu kuoleman- syy jossakin tilanteessa, jolloin se jätetään kirjaamatta. Mutta onko alkoholi työikäisten suurin kuolinsyy todellisuudessa vaiko vain THL:n lavennetun alkoholikuolinsyytulkinnan mukaan? Tilastokes- kuksen taulukon mukaan sydän- ja verenkiertotaudit ja syöpä ovat suu- rempia kuolinsyitä. Taulukko ei erittele alkoholin osuutta niissä, joten on oletettava, että ne on puhdistettu alkoholiperäisistä tapauksista. Yhdessä kohdassa niin nimenomaan sanotaankin. Kansainvälisen tilastovertailun perusteella on ilmeistä, että Suomi ja suomalaiset eivät ole maailmassa ongelmaryhmä, vaan alkoholikuollei- suuden häntäpäässä. Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n oman julkaisun mukaan vähentyneet radikaalisti luvulta, samaa tahtia kuin työmaajuopottelu on kadonnut. 9

10 KANSAINVÄLINEN VERTAILU Eri maissa esitetyt arviot alkoholikustannuksista ovat täydellisen vertai- lukelvottomia. Kuolleisuusluvuista voinee sanoa samaa. WHO:n tilastokartassa Suomi kuuluu yhdessä Länsi- Euroopan ja musli- mimaiden kanssa alimman alkoholikuolleisuuden luokkaan (0 1,9 % kuolemantapauksista). WHO:n mukaan alkoholikuolleisuus on suurem- paa koko muussa maailmassa, ennätyksenä Venäjä, jossa 20 % miehistä ja 6 % naisista kuolee viinaan. Tämä ei tue suomalaisten asiantuntijoiden jakelemaa käsitystä Suomesta itäeurooppalaisena ryyppymaana. Sekä tilastotiedot että tilastoperusteet näyttävät vaihtelevan melkein kaikkialla. Samoin vaihtelee käsitys kohtuullisesta juomisesta. Päiväan- noksen rajasuositus USA:ssa on miehet 2 annosta ja naiset 1, Englannissa puolestaan miehet 4 ja naiset 3 annosta. Yhdysvallat CDC (Centers for Diseases Control and Prevention) on THL:n amerik- kalainen vastine. Se kertoo kotisivullaan, että viinaan kuolee vuodessa ihmistä ja pikatilastosivullaan, että Mitä tästä voi päätellä? CDC laskee alkoholin väärinkäytön yhteiskunnalliseksi kustannukseksi 224 miljardia dollaria. Summan perusteista ei saa selkoa. CDC:n faktasivulla kerrotaan, että USA:ssa kuolee alkoholin liikakäyttöön ihmistä vuodessa. Se on maan kolmanneksi suurin kuolinsyy, kun sairausryhmät on pilkottu yksittäisiin sairauksiin. Toisaalta sama laitos kertoo toisessa tietopaketissa, että alkoholikuolemi- en määrä onkin vain vuodessa. Näistä maksasairauksien osuus on ja loput sisältävät kaiken muun, mukaan lukien väkivallan ja onnettomuudet. 10

11 National Council on Alcoholism and Drug Dependence on toinen amerik- kalainen laitos, joka tilastoi alkoholikuolemia. Sillä on pyrkimys lukea su- kupuolitauditkin alkoholisairauksiin, koska ihmiset saavat niitä päissään. 3 Laitoksen mukaan 4 % kuolemantapauksista on alkoholikuolemia, miehil- lä yli 6 % ja naisilla runsas prosentti. Määrä on selvästi suurempi kuin THL:n arvio Suomesta. Britannia Brittiläinen raittius- ja alkoholivalistusjärjestö laskee julkisen sektorin al- koholikustannuksiksi noin 3 miljardia puntaa, eikä sillä ole pyrkimystä vähätellä kuluja. Elinkeinoelämän menetyksiin se ei ota kantaa Britanniassa kirjattiin alkoholikuolemaa. 4 Jos luku pitää paik- kansa, se vastaisi väkilukuun suhteutettuna noin 800 kuolemaa Suomes- sa. Mutta voiko Yhdistyneen Kuningaskunnan alkoholikuolleisuus olla alle puolet Suomen tasosta, jos se WHO:n tilastossa kuuluu samaan luokkaan Suomen kanssa? Sen sijaan alkoholipaniikkia ylläpitävä järjestö Alcohol Concern kertoo, että vuodessa kuoleekin viinaan brittiä. Tämä vastaisi THL:n mak- simiarviota Suomen alkoholikuolleisuudesta. Asiasta uutisoiva lehti ei anna pienintäkään vihjettä lukemien eron syistä. Järjestön kotisivulta ei tilastointipohja selviä. Selvästi järjestöllä on kuitenkin ohjelmallinen ta- voite näyttää tilanne niin pahana kuin tulkintamahdollisuudet sallivat. Järjestön uudesta tutkimuksesta on kirjoittanut Daily Mail Artikkelissa järjestön edustajat väittävät, että alkoholiperäiset sairaudet ja onnettomuudet romahduttavat koko terveydenhoitojärjestelmän. Saksa WHO:n mukaan Saksa kuuluu Suomen tavoin maihin, joissa alkoholi- kuolemat ovat alle 2 % kuolemantapauksista. Kuitenkin vuodelta Liite 1 4 Office for National Statistics 5 Liite 2 11

12 löytyy WHO:n julkaisu, jonka mukaan 7.98% alle 65- vuotiaina kuolleista kuoli suoranaisesti alkoholin vuoksi. Mitä tästä pitää päätellä? EU:n tilastojen mukaan Saksan alkoholikuolleisuus on samaa luokkaa kuin WHO:n nykytilastoissa, 2 % luokkaa kuolemantapauksista. Se on siis samaa tasoa kuin Suomen. Suomalaisasiantuntijoiden käsityksen mukaan Saksa kuuluu maihin, joissa kartetaan kirjaamasta epäsäädyllisiä kuolin- syitä, joten kuolleisuus saattaa olla suurempi. Saksan havainnoista mainittakoon lisäksi, että entisessä DDR:ssä juoma- tavat ovat rajummat ja alkoholikuolleisuus suurempaa kuin lännessä, ja iäkkäiden naisten alkoholisoitumiseen ja alkoholikuolleisuuden kasvuun miesmäiselle tasolle on kiinnitetty huomiota. Sukupuolten elämäntapa- erot kapenevat. Euroopan Unioni EU:n tilastokeskus EUROSTAT julkaisee tilastokoosteita, joka kootaan kansallisten tilastovirastojen antamista numeroista. Kuolemansyitä sel- vittää Atlas of Mortality. 6 Sen mukaan Suomi ei ole mikään ongelma- alue ainakaan viinaan kuolemisessa. 7 EUROSTAT toteaa, että alkoholikuolemalle ei ole yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä määritelmää. Määritelmä kelluu. EUROSTAT päätti jo 1998, että kuolemansyyn kirjaamistapaa ja kuolintodistuskäytäntöä olisi har- monisoitava kansainvälisen ICD- 10 ohjeistuksen mukaiseksi. Tuloksiin ei ole päästy. 8 Kuolemansyy on sittenkin aina tulkinnanvarainen asia, var- sinkin arvioitaessa alkoholin osuutta asiaan /EN/KS EN.PDF 7 Liite 3 8 Eräs suomalainen EU- virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, toimitti EUROSTAT:in vuosikirjaa luvulla. Hänen mukaansa viraston monikansallinen henkilöstö keskusteli paljon elämän tosiasioista, joten virastossa tiedettiin hyvin miten vertailukelvotonta aineistoa eri maat lähettivät. Epävirallisista lähteistä tiedettiin, että Sveit- sissä, joka ei ole EU- maa mutta verrokki, tehtiin enemmän itsemurhia suhteessa väestöön kuin missään, mutta kuo- lintodistuksissa luki aina että sydän pysähtyi, mikä tietenkin oli tavallaan totta myös itsemurhatapauksissa. Sa- moin tiedettiin, mikä oli Kreikan talousnumeroiden todellinen arvo. Saatu aineisto oli silti painettava sellaisenaan. Virkamiehen mukaan Suomi on suhteellisen raitis maa, ja Euroopassa humalassa autoilu on erittäin yleistä ja käy- tännössä sallittua. Huomattava osa alkoholin kulutuksesta ja myynnistä jää tilastoimatta viininviljelys- ja kotipolt- tomaissa (esimerkiksi myynti maatiloilta), ja alkoholikuolemien määrä on eri planeetalta kuin siitä kertovat tilas- tot, paitsi Suomessa jossa ne saattavat jäädä alle tilastoidun, riippuen luokituspolitiikasta. 12

13 World Health Organization, WHO WHO:ssa ollaan perillä siitä, miten tulkinnanvaraista alkoholin tilastointi kuolinsyyksi on. Alkoholin osuutta monien tekijöiden joukossa on moni- mutkaista ja vaikeata laskea. WHO pyrkii tekemään rajanvedon kysymäl- lä, olisiko kuolemantapausta tapahtunut ilman alkoholia. Mutta miten senkin sitten varmuudella tietää? 9 Suomen kannalta kiinnostavaa on, että tilastojen mukaan, mikä on suh- teellista totuutta, globaalisti melkein 4 % ihmisistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suomessa vain puolet siitä. Suomalaiset asiantuntijatkin ovat to- denneet, että Suomessa tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteellisesti, ja si- ten saadaan kuolinsyytutkimuksissa kiinni kaikki, joilla on vähänkin al- koholia veressään, ja alkoholin osuus tilastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuo- linsyitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kuolinsyyn määrittäminen on päätös, joka tehdään sillä perusteella, mitä halutaan osoittaa tai korostaa. 9 Liite 4 13

14 HAASTATTELUT FT Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tapaturmien ehkäisyn yksikön erikoistutkija, filosofian tohtori Antti Impinen on tilastotieteilijä, joka väi- tellyt rattijuoppoudesta pääaineenaan kansanterveystiede. Tilastokeskus vastaa virallisesta kuolemansyytilastosta, ei THL, aloittaa tohtori Impinen. Miten ryhmittelyt tehdään uutisoidaan miten alkoho- likuolemat ovat suomalaisten työikäisten miesten yleisin kuolemansyy totta kai sinä yhdistellään hieman mielivaltaisesti kuten muitakin pää- ryhmiä. Siinä on alkoholisairauksia ja alkoholimyrkytyksiä jotka voidaan niputtaa yhteen. Tilastokeskuksella ja THL:lla voi olla erilaisia lukuja varsinkin tapatur- mapuolella. Alkoholin liittyviä tapaturmakuolemia ovat alkoholimyrky- tykset, sekä muut tapaturmat, joissa alkoholi on ollut osallisena kuten hukkumiset. Tilastokeskuksella nämä menevät ilmeisesti tapaturmien pääryhmään, sanoo Impinen ja täydentää, että erot riippuvat luokituk- sesta myös Tilastokeskuksen sisällä. Tapaturmaiset alkoholimyrkytykset ovat toisissa luokituksissa tapaturmien pääryhmässä, toisissa alkoholi- kuolemien ryhmässä. Historiasta tunnetaan tapauksia, joissa ravintolasta humalassa poistunut tai poistettu asiakas joutuu tappeluun ovimiehen kanssa, joka lyö häntä niin että asiakas kaatuessaan lyö päänsä ja kuolee. Onko se alkoholi- kuolema vai mikä se on tilastollisesti? Vakuutusyhtiö on joissakin tapauk- sissa päättänyt, että leskellä ei ole oikeutta henkivakuutuskorvaukseen, koska vainaja oli ollut humalassa. Nykykäytännön mukaan vastuut liene- vät erilaisia. Viime kädessä se on kai kuolemansyyntutkijan päätettävissä, sanoo Im- pinen. Tilastollisesti hän olisi kai väkivallan uhri päihtymystilassa, ja oi- keuslääkäri luultavasti sanoisi, että alkoholilla oli todennäköisesti vaiku- tusta hänen kuolemaansa. Olen varma, että hänet tilastoitaisiin primääris- ti väkivallan uhriksi eikä alkoholikuolemaksi. 14

15 Mihin raja sitten vedetään kun Tilasto- keskus antaa yhden luvun ja ja THL toi- sen? Eri paikoissa luokitellaan eri pää- ryhmiin, Impinen kommentoi. Luokitukselle on ohjeet Voi olla että THL kategori- oi alkoholikuolemaksi sel- laista, mikä Tilastokeskuk- sella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy sii- hen. Erojen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Tilastokeskuksen listassa on määritelty luokitusperusteet selkeästi. Jos alkoholi on selvästi syy joka aiheuttaa kuolemaan johtaneen sairauden, se on al- koholikuolema, Impinen sanoo. Tilastojärjestelmät elävät ja luokituksia tulee uusia. Pohjana on Interna- tional Classifications of Diseases missä F- ryhmä käsittää alkoholioireyh- tymät. Elimelliset sairaudet taas menevät niitä vastaavien ryhmien, kuten ruoansulatuselimistön sairauksien alle. Keskustelevatko THL ja TK rajanvedosta vai tekeekö kukin mitä parhaak- si näkee? Tilastokeskus vastaa kuolemansyytilastosta, mutta tietenkin pyritään käymään keskustelua. Olemme asiantuntijavirasto, emme halua sooloilla, Impinen sanoo. Voi olla että THL kategorioi alkoholikuolemaksi sellaista, mikä Tilasto- keskuksella on muuta kategoriaa ja alkoholi vain liittyy siihen. Erojen syyt löytyvät määritelmistä. Pääluokan valinta on päätös. Tapaus ei voi olla samaan aikaan kahdessa pääluokassa. Impinen luettelee ja selaa lähdeaineistoa: Tässä on terveytemme.fi menetetyt elinvuodet ja alkoholikuolemat, sitten olisi vielä alkoholihait- takustannuslaskenta ja Päihdetilastollinen vuosikirja tuolla on luku vuonna 2011 ja peruskuolemansyy alkoholisairaus tai myrkytys noin ja sairauksiin kuolleita ja sitten erikseen päihtyneinä tapatur- miin ja väkivaltaan kuolleet Tilastokeskuksella on selvästi alempia lukuja. Kun peruskuolinsyy on al- koholisairaus tai myrkytys, luvut ovat samat. Tilastokeskuksen luvut eivät siinä kohtaa eroa THL:n luvuista. Korkeintaan muutaman tapauksen heit- toja esiintyy päivitysajankohdasta johtuen. THL:n luvuissa on sitten vielä 15

16 erikseen päihtyneenä kuolleet, joissa on tapaturmien ja väkivallan seura- uksena päihdyksissä kuolleet. Nämä puolestaan löytyvät Tilastokeskuk- selta tapaturmien ja väkivallan pääryhmistä, mutta sielläkin alkoholin osuus on nähtävissä. Näissä luvuissa ei siis ole minkäänlaista ristiriitaa Impinen täydentää. Emme todellisuudessa tiedä verrokkimaiden alkoholikuolemien määrää EU:n tilastoviranomainen EUROSTAT julkaisee EU- maiden luvut. Kuole- mansyyt tulevat eri maista periaatteessa yhtenäisillä luokituksilla, mutta eivät ne kansallisesti silti tule tosiasiassa yhtenevästi. Jos vanhus kaatuu ja murtaa lonkkansa, joutuu sairaalassa tulehduskierteeseen ja kuolee lo- puksi keuhkokuumeeseen, kuolinsyy tilastoidaan joissakin maissa keuh- kokuumeeksi, mutta meillä painotetaan alkusyytä joka oli se kaatuminen ja lonkan murtuminen, joka aiheutti sen kuoleman. Toinen haastateltu, oikeuslääkäri Sirkka Goebeler puolestaan sanoo, että Keski- Euroopassa kartetaan kirjaamasta kiusallisia kuolinsyitä kuten it- semurhia tai alkoholikuolemaa. On mukavampaa kirjata kuolintodistuk- seen, että sydän pysähtyi. Tosiasiahan sekin on. Suomessa tehdään ruumiinavauksia enemmän kuin muualla maailmassa ja tutkitaan tarkkaan alkoholit ja myrkyt myös pohjoismaihin verrattuna, kertoo Impinen. Suomalaiset tilastot nostavat myrkytys- ja alkoholi- kuolemia korkeammalle, koska ne seulotaan tehokkaammin kuin muualla. Muissa maissa todennäköisesti aliarvioidaan niitä. Samaa mieltä on myös Goebeler. Kun joltakin vuodelta löytyy 400 tapaturmaista alkoholimyrkytystä Suomesta ja 5 Ranskasta jossa on kymmenkertainen väestö, ei se voi pel- kästään johtua juomatapojen erosta. Ehkä ne tilastoidaan siellä alkoho- lismiin tai alkoholisairauteen, Impinen arvailee. Kansainväliset vertailujen tulkinnoissa kannattaa noudattaa varovai- suutta, mutta erot ovat silti suuntaa antavia. Tapaturmissa suomalaiset kärjessä, eikä menetelmäerot selitä sitä kokonaan, uskoo Impinen. 16

17 Suomi on kuitenkin enemmän itäeurooppalaista kuin länsimaista tasoa viinakuolleisuudessa, vaikka eroja on, mutta Suomi on eurooppalaista keskikastia alkoholinkulutuksessa. Nämä tiedot käyvät ilmi esimerkiksi WHO:n Health for All tietokannasta, sanoo Impinen. Mutta mikä arvo WHO:n tilastolla on, tai mistä me todella tiedämme mikä on itäeurooppa- laisen ja länsieurooppalaisen tason todellinen ero, jos kerran pidämme tietona sitä että monissa maissa näitä asioita ei yksinkertaisesti kirjata? Ja kuinka suuresti toisaalta luotamme myöskään itäeurooppalaiseen tilas- tointiin? Millä todistetaan, että länsimaissa todella kuollaan viinaan vä- hemmän kuin Suomessa? Oikeuslääkäri Sirkka Goebeler Oikeuslääkäri, LT Sirkka Goebeler on THL:n oikeuslääkäri Tampereella. Kuolinsyy on määriteltävä virallisen luokituksen mukaan. Suomessa on käytössä kansainvälinen tautiluokitus ICD- 10:n ohjeet, kertoo tohtori Goebeler. Siinä on määritelty kaikki taudit tiettyyn luokkaan. Joissakin tapauksissa määritys on hiukan epämääräinen, toisissa selkeämpi. Alko- holin kanssa se on hiukan epäselvempi. Alkoholisairauksia löytyy useasta luokasta. Alkoholimyrkytykset ovat vielä erikseen. Miten alkoholikuolema määritellään ja missä raja kulkee jos alkoholilla on osuutta asiaan? Ensinnäkin kuolemansyyn määrittää hoitava lääkäri sairaushistorian ja kuoleman tapahtumien perusteella. Oikeuslääkäri käyttää edellisten li- säksi ruumiinavauslöydöksiä kuolemansyyn määrittämiseen. Lähtökoh- taisesti erilainen ajattelutapa johtaa erilaisiin kuolintodistuksiin, sanoo Goebeler. Kuolinsyiden tilastoluokitus on arviointia Kun lääkäri antaa kuolintodistuksen, siinä on menty ICD- 10:n ohjeiston mukaisesti. Jos ei alun perin, niin viimeistään tarkistusvaiheessa. Mutta sitten kun asia viedään Tilastokeskukseen, se katsoo asian vielä omalla 17

18 ohjeistuksellaan, joka ei ole ihan suoraan ICD- 10 luokitusjaoltaan, kertoo Goebeler. Alkoholikuolemiksi tulevat Tilastokeskuksen tilastoinnissa myös sairau- det jotka hyvin vahvasti liittyvät alkoholiin. Esimerkiksi alkoholin aiheut- tama maksakirroosi, alkoholin aiheuttama haimatulehdus, alkoholin ai- heuttama dementia tai ihan vain yleinen alkoholismi jossa on monta eli- mellistä järjestelmää heikentynyt. Toinen iso ryhmä on alkoholin välittömästi aiheuttamat kuolemat eli käytännössä alkoholimyrkytykset. Alkoholimyrkytys, kuten kaikki muut- kin kuolinsyyt, on arvio. Kuolinsyyn määrittäminen on vaikeaa silloin kun ei ole pää murskana tai sydän murskana, vaan se on arvio siitä mikä eni- ten kuolemaan vaikutti, Goebeler korostaa. Ei ole edes olemassa tiettyä alkoholipitoisuutta, joka aiheuttaa myrky- tyskuoleman. Se voi eri tilanteissa aiheutua eri alkoholimäärällä. Näin ollen kuolinsyytilastointi poikkeaa monista muista tilastoinnin koh- teista. Kuolinikää ei tarvitse useimmiten arvailla, taloudelliset ja juridiset statukset ovat selviä ja valmistuvien maisterien määrä tiedetään. Mutta ti- lastotieteellä on ongelmia sellaisen kanssa missä kysytään miksi ja pun- nitaan vaikuttavia tekijöitä. Kansantaloustieteessä tulkinnat tehdään esi- merkiksi poliittisen agendan mukaan, ja samaa on epäilty myös tilastoin- nista, jolla on välitön yhteys alkoholipolitiikkaan. Miten määritellään sellaiset kuolemantapaukset, joissa niin sanotusti al- koholilla oli osuutta asiaan, esimerkiksi tapahtuu onnettomuus? Jos alkoholi on myötävaikuttava tekijä, kyseessä ei ole alkoholiperäinen kuolema tilastoinnin kannalta silloin, kun Tilastokeskuksessa lasketaan alkoholikuolleisuus. Heidän tilastoistaan löytyvät kuitenkin tapaturmat, joissa alkoholi on myötävaikuttava tekijä. Tautikuolemissa alkoholipoh- jainen sairaus saattaa Tilastokeskuksen tilastoissa näkyä selvemmin ja al- koholin osuus tapaturmaisissa kuolemissa THL:n tilastoissa selvemmin. Käytännössä lähes kaikki tapaturmaiset kuolemat tutkii oikeuslääkäri, ja oikeuslääkärit kirjaavat systemaattisesti alkoholin myötävaikuttavaksi tekijäksi jos sitä vainajassa on. Se mitataan aina. 18

19 Tilastonpitäjillä on luokituseroja THL:n tilastot ovat varmaan aika pitkälti samat kuin Tilastokeskuksen, Goebeler arvelee. Sen sijaan Helsingin Yliopiston julkaisemat tilastot al- koholimyrkytyskuolemista sisältävät kaikki tapaukset, joissa on useita lääkeaineita ja alkoholi. Vähäinenkin alkoholipitoisuus luetellaan myrky- tyskuolemiin. Se on kyllä tilaston kuvauksessa mainittu. Mutta kun Tilastokeskuksen ja THL:n luvut poikkeavat toisistaan, mistä se siis johtuu? THL saattaa kirjata kuolintodistuksen mukaisesti kuolemansyyksi ai- kuisiän diabeteksen ja myötävaikuttavaksi kuolemansyyksi alkoholimyr- kytyksen, mutta tämmöisen Tilastokeskus kirjaa kansainvälisen ohjeis- tuksen mukaan alkoholidiabetekseksi. Se arvioi siis alkoholin aiheutta- neen diabeteksen. Siellä on tällainen ohjeistus kun taas THL käyttää näitä varsinaisia kuolintodistuksia tilastointiin. THL on iso firma ja meillä on hirveän monenlaisia tilastoja. Tapaturmati- lastoissa alkoholin osuus näkyy ihan toisella tavalla. Korostuneemmin. Goebelerin vastauksesta saa sen käsityksen että Tilastokeskus kirjaisi al- koholin voimallisemmin kuin THL, mutta THL:n Alkoholipoliittisen Vuo- sikirjan luvut antavat melkein kaksi kertaa niin paljon alkoholikuolemia kuin Tilastokeskus. Kuolinsyy on rajanvetovalinta Kuolinsyyn määritys on rajanvetoa, Goebeler myöntää. Mitä korkeampi on vainajan ikä, sitä enemmän pohditaan onko kyseessä tietty sairaus, onko alkoholilla, lääkeaineella tai tapaturmalla osuutta, ja erityisesti kroonisten sairauksien yhteydessä rajanveto on vaikeampaa. Alkoholi on sillä tavalla hankala tekijä tässä, että se aiheuttaa monenlai- sia pitkäaikaisia sairauksia. Onko esimerkiksi sydänsairaus aiheutunut verenpaineesta vai alkoholista? Taustatiedot tapauksesta vaikuttavat sii- 19

20 hen, kumpi sellaisessa tapauksessa kirjataan primääriksi kuolemansyyksi. Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyselvitys ei koskaan tapahdu pelkän ruumiinavauksen perusteella, vaan myös taustatietojen. Millä tavalla kuo- leman tiedetään tapahtuneen. Millaisia sairauksien oireita sitä edelsi. Va- listunutta arvaustakin on tietoisen harkinnan takana. Saman tapauksen voisi luokittaa toisinkin. Kyseessä on tosiaankin luokitus. Löydökset pysyvät samana, mutta luo- kittaminen ei ole niin selvää. Goebelerin mukaan suomalaiset luokitusnormit poikkeavat muista mais- ta. Ensinnäkin Suomessa luokitellaan kaikki kuolemat hyvin tarkasti. Kuolemia tutkitaan enemmän ja se vaikuttaa siihen, miten ne luokitel- laan. Suomessa on tilastollisesti paljon enemmän tapaturmaisia ja väkivaltai- sia kuolemia ja itsemurhia kuin muissa länsimaissa osittain sen takia, että ne jäävät kiinni tutkimuksessa, ja niiden kirjaamista kuolemansyyksi ei vältellä. Muualla alkoholimyrkytys voi olla ei- toivottu kuolemansyy jossa- kin tilanteessa, jolloin se jätetään kirjaamatta, sanoo Goebeler. Keski- Euroopan vahvasti katolisilla alueilla ei haluta merkitä kaikkea, esimerkiksi itsemurhia. Samantyyppisiä ilmiöitä löytyy muualta. Ei se ole välttämättä uskonnosta vaan maan tavasta, mitä on hyväksyttävää sanoa. Ja jos itsemurha tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen on jo sinänsä rikos, sitä ei kannata kirjata kuolintodistukseen. Sellaisella perusteella voidaan myös henkivakuutus evätä. Meilläkin voidaan liikenneonnetto- muuden korvaus evätä sillä perusteella että osapuoli on ollut humalassa. Suomen oikeuslääkärit eivät ole tietääkseni suostuneet tekemään vääriä merkintöjä. Liikenneonnettomuuksia on tutkittu paljon. Tiedetään, missä määrin lii- kenteessä on oltu päihtyneenä. Keski- Euroopassa ollaan Suomea enem- män päihtyneenä liikenteessä, mutta liikennekuolematilastoista se ei il- mene. Ja on epätodennäköistä että se olisi Suomea harvinaisempaa, kun kerran onnettomuuksia on yhtä lailla, Goebeler sanoo. Näin ollen kuolemansyyjakauma kuolintodistustasolla on erilainen kuin muissa maissa, kun taas sitä seuraavassa tilastoinnissa pyritään yhtenäi- 20