Ikääntyneiden alkoholiongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden alkoholiongelmat"

Transkriptio

1 Ikääntyneiden alkoholiongelmat - Todellisuuden monet kasvot - Heikki Suhonen 2014

2 Sisällys 1 Johdanto..4 2 Ikääntyneiden alkoholiongelman terminologinen tausta Ikääntyneiden alkoholiongelma julkisessa keskustelussa Alkoholiongelman määritelmiä Alkoholin suurkulutus ja riskijuomine Alkoholin haitallinen käyttö ja väärinkäyttö Runsas juominen, liiallinen alkoholinkäyttö ja periodijuominen Alkohoiliriippuvuus ja alkoholismi Ongelmajuominen Ikääntyneiden alkoholiongelmien määrittelyn salakarit Yhteenveto..19 Lähteet 21 3 Ikääntyneiden alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat Alkoholinkulutus ja ikääntyminen Ikääntyneiden alkoholihaitat Alkoholin ja lääkkeiden rinnakkaiskäyttö ikääntyneenä Ikääntyneiden alkoholiongelma tulevaisuudessa. 38 Lähteet Ikääntyneiden alkoholiongelmat elämänkaarella Varhain alkanut alkoholiongelma Myöhemmällä iällä kehittynyt alkoholiongelma Runsaan alkoholinkäytön aloittamisiän yhteys alkoholiongelmiin Alkoholiongelman alkamisajankohdan sumeus...57 Lähteet Ikääntyneille alkoholiongelmaisille suunnatut interventiot Ikääntyneiden alkoholiongelmien todentamisen problematiikka Interventoiden taustastrategioita Interventiosuuntauksia - psykoterapeuttiset orientaatiot Motivoiva strategia ja motivoiva haastattelu Mini-interventio ja GAP-malli Internet-pohjaiset interventiot Interventioiden tulosten arviointia Lähteet 88 6 Ikääntyneiden naisten alkoholiongelmat Ikääntyneiden naisten alkoholinkäytön yleisyys Ikääntyneiden naisten alkoholihaitat Ikääntynyt alkoholiongelmainen nainen intervention haasteena Ikääntyneen naisen alkoholiongelman hoitaminen Lähteet..108

3 7 Alkoholinkäytön yhteys ikääntyneiden itsemurhiin Ikääntyneiden itsemurhien taustaa Ikääntyneiden itsemurhat kansainvälisessä vertailussa Alkoholinkäytön osuus ikääntyneiden itsemurhissa Ikääntyneiden depressio, alkoholiongelmat ja itsetuhoisuus Lähteet Ikääntyneiden alkoholinkäyttö, kognitiiviset muutokset ja ja dementia Alkoholikäytön yhteys aivomuutoksiin Alkoholinkäyttö ja kognitiivinen toimintakyky Wernicke-Korsakoffin-oireyhtymä Alkoholinkäytön aiheuttama ja siihen liittyvä dementoituminen Ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja muisti - laajempi näkökula Lähteet.148

4 Ikääntyneiden alkoholiongelmat Todellisuuden monet kasvot 1 Johdanto Ikääntyneiden alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista keskustellaan nykyään vilkkaasti eripuolilla maailmaa tutkijoiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja maallikoiden keskuudessa. Aihepiiri on kiinnostava ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa kaikkialla länsimaissa. Ikääntyneet kuluttavat länsimaissa alkoholia enemmän kuin yksikään edellinen sukupolvi samanikäisenä. Tilanne on historiallisesti ainutlaatuinen. Pahimmissa skenaarioissa ikääntyneiden alkoholiongelmien nähdään uhkaavan laajasti ikääntyvän väestön terveyttä ja elämänhallintaa. Tämän vuoksi ikääntyneiden alkoholiongelmien kohtaamiseen ja hoitamiseen pyritään kehittämään jatkuvasti uusia toimintamalleja. Tätä työtä vaikeuttaa kuitenkin ikääntyneiden heterogeenisyys ja yhteiskunnan rajalliset resurssit. Juuri nyt erityisenä huolenaiheena on ns. suurten ikäluokkien alkoholinkäyttö ikääntyneenä. Heidän nuoruuttaan ja aikuisuuttaan on länsimaissa sävyttänyt aiempaa vapaampi alkoholipoliittinen ilmapiiri, jonka seurauksena alkoholinkäytöstä on tullut olennainen osa heidän elämäänsä myös ikääntyneenä. Suurten ikäluokkien alkoholinkulutuksen vaikutuksista ikääntymiseen voidaan toistaiseksi esittää vain arvailuja, sillä tilanne on historiallisesti uusi. Ikääntyneet käyttävät myös lääkkeitä enemmän kuin mikään aiempi sukupolvia vastaavassa iässä. Alkoholin ja lääkkeiden rinnakkaiskäyttöön liittyy myös monia ongelmia. Ikääntyneiden kasvavat alkoholiongelmat pakottavat yhteiskunnan suhtautumaan niihin vakavasti. Oheinen artikkelikokoelma käsittelee ikääntyneiden alkoholinkäyttöä ja sen aiheuttamia haittoja useasta eri näkökulmasta. Artikkeleissa kuvataan viime vuosikymmeninä aihepiiristä käytyä kansainvälistä keskustelua. Jokainen artikkeli muodostaa itsenäisen kokonaisuuden ja tästä syystä tekstissä esiintyy osittaista toista. Näin on haluttu turvata lukijalle mahdollisuus hyödyntää artikkeleita myös itsenäisinä kokonaisuuksina. Artikkelikokoelma tarjoaa läpileikkauksen aihepiirin ajankohtaisiin teemoihin. Toivottavasti se synnyttää lukijassa kiinnostuksen tutustua ikääntyneiden alkoholinkäyttöön ja alkoholihaittoihin laajemminkin. Tämän aineisto on vuonna 2012 ilmestyneen Turun yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen gerontologia-opintoihin liittyneen oppimateriaalin laajennettu ja uudistettu versio. Uudistetussa versiossa on runsaasti lisäyksiä ja muutoksia aiempaan julkaisuun verrattuna. Mukaan on pyritty ottamaan viimeisimpiä tutkimustuloksia ja ajankohtaisia näkökulmia aihepiiriin liittyvästä kansainvälisestä keskustelusta.. Turussa Heikki Suhonen 4

5 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta 2 Ikääntyneiden alkoholiongelman terminologinen tausta 2.1 Ikääntyneiden alkoholiongelmat julkisessa keskustelussa Keskustelu ikääntyneiden päihdeongelmista etenee yleensä niin, että aluksi kerrotaan ikääntyneiden väestötasolla kuluttavan muita ikäryhmiä vähemmän alkoholia. Heti perään kuitenkin todetaan, että alkoholinkäytön yleistymisen myötä ikääntyneet ja varsinkin ns. suuret ikäluokat, jotka ovat länsimaissa eläneet nuoruudestaan lähtien alkoholipoliittisesti liberaalissa ilmapiirissä, käyttävät enemmän alkoholi kuin aiemmat sukupolvet samanikäisinä. Edellä kerrotun todetaan koskevan sekä ikääntyneitä miehiä että naisia. Ikääntyneiden alkoholiongelmien arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska heidän suhteellinen osuutensa väestöstä kasvaa ja he jatkavat alkoholinkäyttöään ikääntyneenäkin samaan tapaan kuin aiemmin elämänkaarellaan. Ikääntyneen väestön alkoholiongelmien uskotaan olevan tulevaisuudessa aiempaa näkyvämmin esillä yhteiskunnallisen keskustelun agendalla. Perusteluina tuodaan esiin osittain ristiriitaistakin tutkimustietoa mm. ikääntyneiden alkoholinkäytön terveyshaitoista. (Adams et al. 1996; Moos et al ) Tieteellisessä keskustelussa ikääntyneiden päihdeongelmat kuvataan joskus jopa piileväksi epidemiaksi (Dar 2006, 173). Tämä on omiaan synnyttämään moraalista paniikkia yhteiskunnassa. Edellä kerrottu ei ole yllätys, sillä sekä ikääntyminen että alkoholin liiallinen käyttö ovat tunteita herättäviä ja ristiriitaisia keskusteluteemoja. Alkoholiongelma nähdään piilevänä ja salakavalana ilmiötä, joka uhkaa nuorten ohella nyt myös ikääntynyttäkin väestöä. Moraalista paniikkia lisää se, että ikääntyminen ja addiktiot ovat julkisessa keskustelussa medikalisoituneita käsitteitä. Molemmat ankkuroituvat ajankohtaiseen lääketieteelliseen ja terveyspoliittiseen keskusteluun. Samalla niistä on tullut asiantuntijoiden hegemoniakamppailu julkisuudessa. Ikääntyminen on puolestaan yhteiskuntapoliittisen keskustelun keskiössä demografisesta murroksesta johtuen. Ikääntymiseen liittyviin fysiologisiin muutoksiin yritetään jatkuvasti löytää lääketieteellisiä ratkaisuja prevention, hoidon ja kuntoutuksenkin avulla. Samalla käydään vilkasta keskustelua ikääntyneille tarjottavien palvelujen kustannuksista, laadusta ja riittävyydestä yleensä. Alkoholiongelmien osalta keskustelun ytimessä ovat ikääntyneiden liiallisen alkoholin käytön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat, mutta taustalla on myös huoli alkoholihaittojen yhteiskunnallisista kustannuksista. Tutkimukset eivät kuitenkaan yksiselitteisesti tue arvioita ikääntyneiden päihdeongelmien epidemialuonteesta. Lähes perusterveydenhuollon ikääntyneen ( vuotiaat) potilaan aineistolla Kouchner et al. (2007, 92) päätyivät yllättävään tulokseen. Tutkituista ikääntyneistä potilaista 70 prosenttia ei ollut käyttänyt lainkaan alkoholia tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Alkoholitutkimuksen näkökulmasta heitä voitiin pitää raittiina. Kohtuullisesti alkoholia käyttäviä (1-7 alkoholiannosta viikossa) löytyi aineistosta 21 prosenttia. Alkoholin suurkuluttajiksi tai riskikäyttäjiksi (8-14 alkoholiannosta viikossa) määriteltiin 4 prosenttia tutkituista. Runsaasti alkoholia käyttävien (vähintään 14 alkoholiannosta viikossa) tai periodijuomareiden (binge drinkers) osuus oli aineistossa noin 5 prosenttia. Viikoittain alkoholia runsaasti käyttäville oli tyypillistä depressiivisyys, ahdistuneisuus ja sosiaalisten verkostojen vähäisyys. Niillä ikääntyneillä, joilla runsas alkoholinkäyttö keskittyi juomisperiodeihin, esiintyi depressiivisyyden lisäksi muitakin terveysongelmia. Alkoholin riskikäyttäjillä tai suurkuluttajilla ei ollut edellä mainittuja haittoja 5

6 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta keskimääräistä enemmän. He eivät myöskään eronneet keskeisten terveysparametrien osalta kohtuullisesti alkoholia käyttävistä (emt.) Ikääntymiskeskustelussa ovat vuosien varrella nousseet esille mm. termit aktiivinen, onnistunut ja viimeisimpänä tuottava ikääntyminen (productive aging). (esim. Havinghurst 1963, ; Atchley 1989, ; Bass & Caro 2001, ) Ikääntyneiden alkoholinkäytön yhteydessä ne saavat erityisiä eettisiä painotuksia. Ikääntyneiden alkoholiongelmat määrittyvät yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Ne linkittyvät ikääntyneen koko elämänkaaren kattavaan elämänhallinnan kontekstiin. Alkoholiongelmien syitä haetaan yleensä henkilön menneisyydestä, haittoja yritetään minimoida reaaliaikaisesti ja niiden paheneminen pyritään estämään tulevaisuudessa. Kaikkeen tähän liittyy ikäspesifejä, mutta myös yleisempiä yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa korostuvat entisestään. Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan määritelmiä, joilla ikääntyneiden alkoholiongelmia jäsennetään alan kansainvälisessä keskustelussa. Samalla haetaan vastauksi eräisiin aihepiiriin keskeisiin kysymyksiin. Miten kompleksiset käsitteet ikääntyminen ja alkoholiongelma liittyvät toisiinsa? Mitä kätkeytyy ikääntyneiden alkoholiongelmien prevalenssilukujen taakse? Miten alkoholiongelmien määritelmät soveltuvat käytännössä interventioiden lähtökohdiksi? Näiden kysymysten pohdinta on tärkeää nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, koska yhteiskunta joutuu kehittämään interventioita ja toimintamalleja kasvavan ikääntyneen väestönosan alkoholiongelmien hoitamiseksi. 2.2 Alkoholiongelman määritelmiä Alkoholin suurkulutus ja riskijuominen Ikääntyneiden alkoholiongelmien tarkastelua vaikeuttaa terminologinen kirjavuus, joka hankaloittaa vertailujen tekemistä. Yleisesti käytössä ovat termit riskijuominen (risk, at-risk drinking), terveydelle vaarallinen tai vaarallinen alkoholinkäyttö (hazardous drinking), alkoholin haitallinen käyttö (harmful drinking), periodimainen alkoholinkäyttö (binge driking), alkoholin väärinkäyttö (alcohol abuse), runsas alkoholinkäyttö (heavy drinking), alkoholin liikakäyttö (excessive drinking), alkoholin epäterveellinen käyttö (unhealthy alcohol use), alkoholiriippuvuus (alcohol addiction), alkoholismi (alcoholism) ja ongelmajuominen (problem drinking). (Adams & Cox 1995 ja 1997; Babor & Higgins-Biddle 2001; Cabinet Office 2004; Sauders 2006; Saitz 2005; Aalto & Holopainen 2008; Seppä ym ) Edellä kuvatuille termeille ei ole yksiselitteisiä ja kattavia määritelmiä, vaan niitä sovelletaan keskusteluissa, tutkimuksissa ja kliinisessä työssä kirjavasti. Esimerkiksi meillä yleisesti käytetty ilmaus alkoholin suurkulutus liitetään usein terveydelle vaaralliseen alkoholinkäyttöön, haitalliseen alkoholinkäyttöön ja alkoholin liikakäyttöön. Epäterveellinen alkoholinkäyttö on puolestaan yhditetty alkoholin riskikulutukseen, mutta vaikeimmissa muodoissaan myös ongelmajuomiseen ja alkoholiriippuvuuteen. (esim. Rainert & Allen 2007; Käypä hoito 2011; Seppä ym ) 6

7 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta Käypä hoito-suosituksen viimeisimmässä päivityksessä termi alkoholin suurkulutus on korvattu ilmaisulla alkoholin riskikäyttö. Tällöin ongelmallisen alkoholinkäytön kriteerit toteutuvat, mutta varsinaisia alkoholisairauksia tai riippuvuutta ei vielä useinkaan esiinny. Alkoholin riskikäytön rinnalla Käypä hoito-suositus käyttää termejä haitallisen alkoholinkäyttö ja alkoholiriippuvuus. Edellisessä kysymys on alkoholinkäytöstä, joka aiheuttaa fyysisisä ja psyykkisiä haittoja, muttei vielä alkoholiriippuvuutta. (Seppä ym. 2010; Seppä ym ) Alkoholiriippuvuus määritellään kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteeristöjen (esim. International Statistical Classification of Diseases and Related Problems ICD-10) ja Diagnostic and Statistical Manual of Mental Health Disorders Text Revision (DSM IV-TR) mukaisesti. Käypä hoito-suositus käyttää ilmaisua alkoholin ongelmakäyttö yleisnimikkeenä kaikenlaiselle alkoholin liialliselle käytölle. Alkoholin riskikäytössä on kysymys liiallisesta alkoholikäytöstä joka kuitenkaan ei vielä ole aiheuttanut alkoholihaittoja. (Seppä ym. 2010, 1249.) Näillä linjauksilla on haluttu selventää alkoholinkäyttöön liittyviä määrittelyongelmia. Meillä sovelletut määritelmät poikkeavat osin kansainvälisestä käytännöstä. Määrittelyt niin meillä kuin muuallakin on tehty perinteisesti terveen ja työikäisen väestön tilanteen perusteella. Ne eivät sellaisenaan sovellu sairaiden tai ikääntyneiden alkoholinkäyttöön. Monissa maissa ne ovat kuitenkin käytössä ikääntyneitäkin koskien. Virallisissa diagnostisointiluokituksissa (esim. ICD-10 ja DSM IV-TR) tarkastellaan sellaista alkoholinkäyttöä, jossa haitat ovat jo konkretisoituneet tai henkilöllä voidaan todeta alkoholiriippuvuus. Kun puhutaan alkoholin aiheuttaman sairastuvuuden tai kuolleisuuden lisääntymisestä yleensä, ei diagnoosiluokituksissa oteta niihin suoranaisesti kantaa. (Seppä ym ) Alkoholin suurkulutuksen (riskikäytön) määrittelyssä tukeudutaan nautittuihin alkoholimääriin, mutta niille asetetut raja-arvot vaihtelevat maittain. Suomessa alkoholin suurkulutuksen rajan on perinteisesti katsottu ylittyvän, jos mies juo säännöllisesti vähintään 24 standardiannosta alkoholia viikossa tai 4 alkoholiannosta päivässä. Vastaavat alkoholimäärät naisille ovat vähintään 16 alkoholiannosta viikossa tai 2 alkoholiannosta päivässä. Yksittäisellä käyttökerralla alkoholinkäytön raja-arvo on miehillä 7 ja naisilla 5 alkoholiannosta. (Sillanaukee et al. 1992, ) Meillä standardin mukainen alkoholiannos sisältää keskimäärin 12 grammaa absoluuttista alkoholia. (Poikolainen 2009; Käypä hoito 2011) Vastaavan ravintola-annoksen alkoholipitoisuus on esimerkiksi Japanissa 19.8, Italiassa 12, Ranskassa 10, Yhdysvalloissa 14 ja Iso-Britanniassa 8 grammaa absoluuttista alkoholia (ICAP 2010.) Meillä alkoholin suurkulutus todetaan merkitsevän terveyshaittojen todennäköisyyden kasvua. Muualla puhutaan tässä yhteydessä kohtuullisen alkoholinkäytön raja-arvosta, jonka alapuolella alkoholinkäytön aiheuttamien terveysriskien todennäköisyys on vähäinen. (ks. Seppä ym. 2012, 2544.) Alkoholin riskikäytön raja-arvot eivät ole tarkkoja turvallisen alkoholinkäytön estimaatteja. Ne ovat viitteellisiä ohjearvoja, joita vähäisempikin alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Raja-arvot ylittävä alkoholinkäyttö ei johda kaikkien kohdalla haittojen ilmaantumiseen. Suomessa on arvoitu olevan alkoholin suurkuluttajaa. Vielä 70 ikävuotta ylittäneistäkin heidän suhteelliseksi osuudekseen on arvioitu yli 4 prosenttia eli henkilöä. Heistä suurin osa selviää arjessaan vähintäänkin tyydyttävästi. (Aalto & Holopainen 2008, 1494; Halme et al. 2008, ) Yhdysvaltalaissuositusten mukaan 65 vuotta täyttänyt käyttää alkoholia terveytensä vaarantaen, jos hän kuluttaa alkoholia vähintään 3 alkoholiannosta päivässä tai 8 annosta viikossa. Raja on sama miehille ja naisille poiketen sikäläisestä työikäisten alkoholinkäytön riskirajojen määrittelystä, jotka määräytyvät miehillä ja naisilla on eri tavoin. (The American Geriatrics Society 2006, 23-26; vrt. The American Geriatrics Society 2003). Meilläkin on sosiaali- ja terveysministeriö kehottanut noudattamaan em. Yhdysvaltojen Geriatriseuran suositusta ikääntyneiden alkoholinkäytössä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Isossa-Britannissa on alkoholin riskikulutuksen raja 65 vuotta 7

8 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta täyttäneillä 11 alkoholiannosta viikossa tai 1.5 alkoholiannosta päivässä. Kyseisessä ikäryhmässä alkoholinkäyttö ei saisi siellä edes satunnaisesti ylittää miehillä 4.5 ja naisilla 3 alkoholiannosta kerralla. (Crome et al. 2011). Alkoholin riskikäyttö voi alkaa elämän eri vaiheissa. Myöhään alkaneella alkoholin riskikulutuksella tarkoitetaan yleensä 55- tai 60- ikävuoden jälkeen alkanutta riskirajan ylittävää alkoholinkäyttöä. Tähän ryhmään kuuluvista niukan enemmistön on arvioitu olevan naisia. Myöhään alkaneesta alkoholin riskikäytöstä kärsivillä on varhain runsaan juomisen aloittaneisiin verrattuna harvemmin alkoholiongelmia perheessään, heillä on yleensä parempi toimintakyky sekä vähemmän psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja juomisestaan kuin varhain runsaan alkoholinkäytön aloittaneilla. He ovat myös keskimääräistä motivoituneempia ja sitoutuneempia hoitoon, jos he sinne ylipäätään hakeutuvat. (Holbert & Tueth 2004, 38-40; myös SAMHSA/SCAT 1998.) Alkoholin riskikäyttöön sovelletaan joskus myös termejä alhainen (low), kasvava (increasing) ja korkea (high) riski. Alhaisen riskin tasolla säännöllinen alkoholinkulutus on naisilla korkeintaan 3 alkoholiyksikköä päivässä tai 14 alkoholiyksikköä viikossa. Miehillä vastaavasti säännöllinen alkoholinkulutus on korkeintaan 4 alkoholiannosta päivässä tai 21 annosta viikossa. Kasvavan riskin tasolla naisten säännöllinen alkoholinkulutus tulee olla keskimäärin 4-6 alkoholiannosta päivässä tai annosta viikossa. Miehillä alkoholinkulutus saa tällöin olla keskimäärin 5-8 annosta päivässä ja annosta viikossa. Korkean riskin kyseessä ollessa naisten keskimääräinen alkoholinkulutuksen ei saisi ylittää 6 alkoholiannosta päivässä tai 35 annosta viikossa. Miehillä korkea riski toteutuu, kun heidän keskimäärinen alkoholinkulutuksensa on enemmän kuin 8 alkoholiannosta päivässä tai 50 annosta viikossa. (Beynon et al. 2011, 4.) Edellä kuvatun kolmijaon rajojen havainnointi on käytännössä vaikeaa varsinkin kasvavan riskien osalta. Laajassa australialaisessa kartoituksessa (National Drug Strategy Household Survey) tarkasteltiin alkoholinkäytön pitkäkestoisia haittojen riskiä 15 vuotta täyttäneen väestön osalta. Pitkäkestoisuus tarkoittaa tässä yhteydessä pitkällä aikavälillä kehittyviä terveyshaittoja. Matalan riskin kategoriaan kuului 72.9 prosenttia, kasvavan riskin osuudeksi saatiin 7.0 prosenttia ja korkean riskin kriteerit täytti 2.9 prosenttia tutkituista. Kyseisessä tutkimuksessa raittiita oli koko aineistossa 20.1 prosenttia naisista ja 14.0 prosenttia miehistä. Yli 60-vuotiaasta väestöstä alhaisen riskitason kategoriaan kului 68.9 prosenttia. Kasvavan riskin kohdalla heidän suhteellinen osuus oli 4.8 prosenttia ja korkean riskin kategoriassa 1.6 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden ryhmässä raittiiden osuus oli 24.7 prosenttia. (AIHW 2008.) Blazer & Wu (2009, 237) saivat 65 vuotta täyttäneiden miesten alhaisen (low-risk) riskijuomisen prevalenssiksi 30 prosenttia. Naisilla vastaava suhdeluku oli 38 prosenttia. Varsinaisen riskijuomisen kohdalla, joka kattoi kasvavan ja korkean riskin kategoriat, sukupuolen mukainen jakautuma oli päinvastainen. Miehillä prevalenssi oli 13 prosenttia ja naisilla 8 prosenttia. (emt.) Suomalaisessa kyselytutkimuksessa (n=1395) 65 vuotta täyttäneistä miehistä 20.6 prosenttia ja 4.2 prosenttia naisista ylitti alkoholinkäytössään riskirajan. Kyseinen riskiraja oli Yhdysvaltojen geriatriseuran suositusta noudatellen 8 alkoholiannosta viikossa tai 3 alkoholiannosta useamman kerran viikossa tai vähintään 5 alkoholiannosta tyypillisenä alkoholinkäyttöpäivänä. Vaikka alkoholinkäyttö alenee iän myötä, niin riskirajat ylitti tässä tutkimuksissa vuotiaista miehistä 25.4 prosenttia, vuotiaista miehistä 18.9 prosenttia ja vuotiaista miehistä 11.3 prosenttia. Naisilla vastaavat prosenttiosuudet kyseisissä ikäryhmissä olivat 7.7 prosenttia, 2.5 prosenttia ja 1.4 prosenttia. (Immonen 2012, 5.) Alkoholin riskikäyttö ja suurkulutus ovat lähtökohdiltaan neutraaleja ilmaisuja. Niihin ei sisälly henkilön elämäntapaa leimaavia sivumerkityksiä. Niiden yhteydessä mainitaan alkoholinkäyttöön 8

9 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta liittyvät lääketieteelliset faktat väestötason havaintojen pohjalta ja jätetään lopullinen päätelmien tekeminen asianomaiselle itselleen. Henkilö voi itse sitten arvioida oman alkoholinkäyttönsä ja havaitsemiensa ongelmien mahdollisen yhteyden väestötasoisiin kriteereihin ja riskien todennäköisyyteen. Koska alkoholin suurkulutus ei terminä leimaa henkilöä, hänen on todennäköisesti helpompi hyväksyä faktat ja sisäistää ne ilman vastarintaa. Terveyden vaarantavan tai vaarallisen alkoholin käytön (hazardous drinking) kohdalla tarkastellaan myös kulutettuja alkoholimääriä. Kun alkoholinkulutus ylittää tietyn rajan, siitä katsotaan todennäköisesti aiheutuvan erilaisten haittojen realisoitumisen uhka. Henkilö altistaa itsensä alkoholinkäytöllään kyseisille haitoille. Kansainvälisessä kirjallisuudessa termiä käytetään käsitteiden riskijuominen (risk drinking) tai haitallinen alkoholin käyttö (harmful drinking) rinnalla. Käytännössä kysymys on tällöin lähes poikkeuksetta terveydelle vaarallisesta alkoholinkäytöstä (unhealthy alcohol use). Kansainvälisesti terveydelle vaarallisen alkoholinkäytön rajaksi määritellään yleensä miehillä 21 alkoholiannosta viikossa tai 7 alkoholiannosta kolmesti viikossa. Naisilla vastaavat rajat ovat 14 alkoholiannosta viikossa tai 5 alkoholiannosta kolmesti viikossa. (Reid et al. 1999, 1682; Greenfield 2001, ) Nykyisin viikkokulutuksen sijasta puhutaan yhä useammin päivittäisestä alkoholinkäytöstä. Rehm et al. (2004, ) määrittelevät naisilla terveydelle vaaralliseksi alkoholinkäytöksi säännöllisesti nautittuna keskimäärin grammaa absoluuttista alkoholia päivässä (2-3 standardiannosta) ja miehillä grammaa absoluuttista alkoholia päivässä (4-5 standardiannosta) (emt.) Runsaan alkoholinkäytön todetaan kuitenkin kaikissa tapauksissa aiheuttavan haittoja. Haitat toteutuvat varsinkin silloin, jos henkilöllä on joku vakava sairaus, pitkäkestoinen lääkitys tai hän on ikääntynyt. (myös Morgan & Ritson 1998.) Vuonna 2000 Englannissa käytti alkoholia terveytensä vaarantaen (vähintään 21 annosta viikossa) 17 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä miehistä. Saman ikäryhmän naisista 7 prosenttia ylitti alkoholinkäytössään terveydelle vaarallisena pidetyn rajan (vähintään 14 alkoholiannosta viikossa). (ONS 2001.) Fink et al. (2002, 63) raportoivat erityisesti ikääntyneiden alkoholiongelmaisten havaitsemiseen kehitettyä ARPS-testiä (The Alcohol-Related Promblems Survey) käyttäen terveydelle vaarallisen alkoholinkäytön prevalenssiksi (esiintyvyys) 35 prosenttia. Otos käsitti vuotta täyttänyttä henkilöä. (emt.) Merrick et al. (2008, ) puolestaan raportoivat epäterveellisen juomisen prevalenssiksi 9 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Miesten suhteellinen osuus oli tällöin 16 prosenttia ja naisten 2 prosenttia. (emt.) Alkoholin haitallinen käyttö ja väärinkäyttö Haitallisesta alkoholinkäytöstä (harmful drinking) on kyseessä silloin, kun henkilöllä on joko oman ilmoituksensa tai muiden havaintojen mukaan haittoja alkoholinkäytöstään. Tällöin ei olla enää tekemisissä potentiaalisten alkoholihaittojen tai niiden todennäköisyyksien kanssa, vaan haitat ovat muodossa tai toisessa jo konkretisoituneet. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla vielä vakavia. Esimerkiksi ICD-10 luokittelu korostaa haitallisen alkoholinkäytön kestoa. Jotta haitallisen juomisen kriteerit toteutuisivat täysimääräisinä, ongelman on pitänyt kestää vähintään kuukauden ja toistua vähintään kerran viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana (WHO 2012). Dawson et al. (2005, ) määrittelevät haitallisen alkoholinkäytön riskirajoiksi miehillä yli 14 alkoholiannosta viikossa tai yli 4 alkoholiannosta päivässä. Naisilla vastaava raja ovat yli 7 alkoholiannokseksi viikossa tai yli 3 alkoholiannokseksi päivässä. Rehm et al. (2004, ) 9

10 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta määrittelivät haitalliseksi alkoholinkäytöksi säännöllisen alkoholinkulutuksen, joka ylittää naisilla keskimäärin 40 grammaa absoluuttista alkoholi päivässä (3-4 ravintola-annosta). Miehillä vastaava raja on 60 grammaa absoluuttista alkoholia päivässä (5-6 ravintola-annosta). (emt.) Tutkimuksissa ikääntyneiden haitallisen alkoholinkäytön prevalenssiksi on saatu 4-29 prosenttia (Carrigton Reid et al. 1998; ). Fink et al. (2002, 55-78) raportoivat 65 vuotta täyttäneiden haitallisen alkoholinkäytön prevalenssiksi 11 prosenttia. Kyseisen tutkimuksen mukaan haitallinen juominen on yleisempää ikääntyneillä miehillä ja alle 75-vuotiailla eli kolmannessa iässä. (emt.) Haitallinen alkoholinkäyttö tarkoittaa myös sitä, että juodaan usein, runsaasti kerralla, nopeasti tai juominen täyttää kaikki edellä mainitut piirteet. Kun juodaan yhdellä kertaa paljon ja nopeasti kysymys, on humalahakuisesta alkoholinkäytöstä. Riskirajoiksi runsaan ja nopean juomisen osalta on määritelty miehillä 5 alkoholiannosta ja naisilla 4 alkoholiannosta noin 2 tunnin kuluessa. Riskirajan ylittäminen merkitsee epäsosiaalisuuden, väkivaltaisuuden ja äkkikuoleman todennäköisyyden lisääntymistä alkoholinkäyttötilanteissa. (NIAAA 2004, 3.) Toistuvana tällainen alkoholinkäyttö johtaa myöhemmin alkoholisairauksien ja muiden alkoholihaittojen ilmaantumiseen (Corrao et al. 2004). Edellä mainittujen sairauksien todennäköisyys tosin lisääntyy joidenkin kohdalla suhteellisen alhaisillakin säännöllisesti käytetyillä alkoholimäärillä. Haitallisen juomisen osalta ongelma on siis siirtynyt potentiaaliselta tasolta subjektiiviseksi kokemukseksi tai ulospäin näkyväksi haitaksi. Haitat muistuttaa jostakin vieläkin vakavammasta uhasta (esim. vakava alkoholisairaus). Henkilö joutuu selittelemään ja puolustelemaan käyttäytymistään muille. Hänen tekemisiään aletaan tulkita yleisemminkin alkoholinkäytön kautta. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja ulkopuolisten suhtautuminen siihen asettavat perinteisen ikääntymisretoriikan koetukselle. Ikääntyneen koko elämänhallinta ja status saatetaan kyseenalaistaa runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Mielikuva hyvästä, tasapainoisesta ja kypsästä vanhenemisesta asettuu vastakkain alkoholinkäytön kielteisten seurausten kanssa. Henkilöllä saattaa syntyä jännitteitä sukulaisten ja läheisten kanssa alkoholinkäytön vuoksi. Alkoholin väärinkäytön (alcohol abuse) kriteerit määritellään DSM IV-TR luokituksen avulla käyttäen ilmaisua psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttö. Tässä yhteydessä ei määritellä alkoholinkulutuksella suoranaisia raja-arvoja. (American Psychiatric Association 2000). Määritelmän mukaan alkoholin tai muun psykoaktiivisen aineen käytön tulee aiheuttaa asianomaiselle toistuvasti vaikeuksia henkilökohtaisessa elämässä ja arkisissa rooleissa, jotta siitä voidaan puhua väärinkäyttönä. Myös psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat vaaratilanteet ja joutuminen tekemisiin viranomaisten kanssa ovat mukana määrittelyssä. Runsaan alkoholinkäytön tulee jatkua fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista haitoista huolimatta. Edellä kuvatuista haitoista vähintään yhden on pitänyt realisoitua ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Alkoholin väärinkäytön kriteerit indikoivat yleisten alkoholinkäytön riskirajojen ylittymistä ja alkoholihaittojen esiintymisestä, mutta alkoholin ja muiden psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttöön ei kuitenkaan liity suoranaista riippuvuutta. (Epstein 2001; WHO 2012.) Mangion et al. (1992, 362) saivat terveydenhuollon toimipisteissä 65 vuotta täyttäneiden potilaiden alkoholin väärinkäytön prevalenssiksi 7.8 prosenttia. Kaikki heistä olivat miehiä. Herrmann & Eryavec (1996, 39-45) tutkivat vuotiaita II maailmansodan veteraaneja (miehiä) käyttäen apuna DMS IV-TR luokittelua. Tutkitut asuivat laitosmaisissa oloissa. Tutkimushetkellä akuutin alkoholin väärinkäytön prevalenssiksi saatiin 8 prosenttia ja jossakin elämän vaiheessa esiintyneen alkoholin väärinkäytön prevalenssi oli 53 prosenttia. Gambert (1997, 30-37) puolestaan raportoi aiempiin tutkimuksiin viitaten 65 vuotta täyttäneiden alkoholin väärinkäyttäjien prevalenssiksi 3-15 prosenttia. Oslin et al. (1997) määrittelivät hoitokodissa asuneiden keski-iältään 74-vuotiaiden 10

11 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta aineistolla DSM-III kriteereillä tutkittujen alkoholin väärinkäytön prevalenssiksi jossakin elämän vaiheessa 29 prosenttia. (emt.) Englanninkielinen termi abuse viittaa sellaiseen alkoholin väärinkäyttöön, joka on harkittua ja tarkoituksellista. Myös termiä misuse käytetään joskus ilmaisun abuse synonyyminä. Sillä on myös merkitys, joka viittaa vahingossa, tahattomasti tai muiden aiheuttamaan liialliseen alkoholinkäyttöön. Kyseistä termiä käytetään myös lääkkeiden väärinkäytön yhteydessä. Tällöin syynä väärinkäyttöön saattaa olla myös reseptin kirjoittajan välinpitämättömyys tai esimerkiksi ikääntyneen henkilön kyvyttömyys ottaa lääkettä ohjeiden mukaisesti. (Carlson 1994, iii.) Misuse -termiä käytetään tieteellisessä tekstissä eräänlaisena kattokäsitteenä kuvaamaan alkoholinkäyttöä, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen tapojen, säädettyjen normien ja lääketieteellisten suositusten kanssa. (American Psychiatric Association 2000.) Runsas juominen, liiallinen alkoholinkäyttö ja periodijuominen Runsas alkoholinkäyttö (heavy drinking) on käsitteenä muuttunut vuosien kuluessa. Molgaardin tutkijaryhmän popularisoivan määritelmän mukaan runsas alkoholinkäyttö on kysymyksessä silloin, kun henkilö juo esimerkiksi vähintään 2 six-packiä (12 annosta) olutta tai vähintään 8 lasia viiniä tai likööriä viikossa. Runsaan juomisen suhteelliseksi osuudeksi vuotiailla saatiin kyseisessä tutkimuksessa 8.2 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 6.4 prosenttia. (Molgaard et al. 1990, ) Koska kysymyksessä ei aina kuitenkaan ole yhtäjaksoisesta alkoholinkäytöstä, henkilö voi elämänkaarellaan toisinaan kuulua kyseiseen kategoriaan ja toisinaan taas jäädä sen ulkopuolelle. Runsas alkoholinkulutus ei ole useinkaan pysyvä elämäntilanne, vaan se on vaihtuva positio elämän eri vaiheissa. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä leimautuminen on kuitenkin pysyvämpi ilmiö. Lontoossa terveydenhuollon toimipisteistä kerätyn aineiston perusteella Iliffe et al. (1991, ) saivat runsaasti juovien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden suhteelliseksi osuudeksi 3.6 prosenttia miehistä ja 3.2 prosenttia naisista. Runsaan alkoholinkäytön rajaksi oli tällöin valittu miehillä 21 ja naisilla 14 alkoholiannosta viikossa. (emt.) Adams et al. (1996, 1965) tutkivat Yhdysvalloissa yli 5000 perusterveydenhuollon 60 vuotta täyttänyttä potilasta. Tutkijat määrittelivät runsaan juomisen kynnysarvoksi kansallisen suosituksen mukaisesti miehillä 14 alkoholiannosta viikossa tai 4 alkoholiannosta kerralla. Naisten kohdalla vastaavat raja-arvot olivat 7 annosta viikossa tai 3 annosta kerralla. Tässä tutkimuksessa 15 prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista ylitti säännöllisesti viikoittaisen alkoholinkulutuksen raja-arvot. Yli 75-vuotiaista miehistä viikoittaisen alkoholinkulutuksen raja-arvon ylitti 11 prosenttia ja saman ikäisistä naisista 9 prosenttia. Lisäksi 9 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista käytti alkoholi yli 21 alkoholiannosta viikossa. CAGE-testillä arvioituna 9 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista täytti alkoholin väärinkäytön (abuse) kriteerit jossakin vaiheessa kolmen tutkimusta edeltäneen kuukauden ajanjaksolla. (emt.) Mirand & Welte (1996, 979) saivat yli vuotta täyttäneen puhelinhaastattelussa tuloksen, jossa runsaan alkoholinkäytön kriteerit täytti haastatteluhetkellä 13 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista. Runsaaksi alkoholinkäytöksi katsottiin tällöin yli 2 alkoholiannosta päivässä. (emt.) Otantaan perustuneen kyselyn perusteella Sangwan et al. (1997, S5) raportoivat runsaan juomisen (vähintään 13 alkoholiannosta viikossa) prevalenssiksi 60 vuotta täyttäneillä miehillä 17 prosenttia ja vastaavan ikäisillä naisilla se oli 2 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä 11

12 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta oli 69.5 vuotta. (emt.) Yhdysvalloissa on ikääntyneillä runsaan päivittäisen juomisen rajaksi suositeltu miehillä keskimäärin 2 alkoholiannosta ja naisilla yksi annos alkoholia. (United States Department of Agriculture and United States Department of Health and Human Services 2005, ) Alkoholitutkimuksissa ja valistusaineistoissa käytetään edelleen myös ilmaisua alkoholin liiallinen käyttö, alkoholin liikakäyttö (excessive drinking). Termi ei ole enää yhtä laajassa käytössä kuin vielä muutama vuosi sitten. Syynä tähän saattaa olla määritelmän rajaamisen vaikeudet. Runsaan alkoholinkäytön (heavy drinking) juomiskertaa koskevat kriteerit ovat lähes identtiset liialliseen alkoholinkäytön määrittelyn kanssa. Tällöin naisten alkoholinkulutus ylittää juomiskerralla keskimäärin 3 alkoholiannosta ja miehillä keskimäärin 4 alkoholiannosta. Liiallisen alkoholinkäytön määritelmät ovat lähes yhteneväiset myös ns. periodijuomisen (binge drinking) kriteerien kanssa. Tällöin naiset käyttävät vähintään 4 alkoholiannosta juomiskerralla ja miehet vähintään 5 alkoholiannosta kerralla. Liiallisen alkoholinkäytön piiriin liitetään kansainvälisissä määrittelyissä raskaana olevien naisten alkoholinkäyttö kaikissa muodoissaan. Lisäksi Yhdysvalloissa on liiallisen alkoholinkäytön määritelmään sisällytetty alle 21-vuotiaiden alkoholinkäyttö. Siellähän lainsäädäntö kieltää eräin poikkeuksin edellä mainittua ikärajaa nuorempien alkoholinkäytön. Myös moottoriajoneuvolla ajaminen päihtyneenä katsotaan Yhdysvalloissa liiallisen alkoholinkäytön määritelmän ehdot täyttäväksi. Liiallinen alkoholinkäyttö käsitteenä kattaa siis juomatavan ja yksittäiseen alkoholin käyttökertaan liittyvät riskit. (Sacks et al. 2013, 475) Droomers et al. (1999, 1) määrittelivät liialliseksi alkoholinkäytöksi vähintään 6 alkoholiannosta kolmena tai useampana päivä viikossa tai vähintään 4 annosta alkoholia viitenä tai useampana päivänä viikossa. Eindhovenin alueella Hollannissa toteutetussa survey-tutkimuksessa oli mukana 756 naista ja 1006 miestä. He olivat iältään vuotiaita. Miehet ja yli 45-vuotiaat olivat aineistossa yliedustettuina. Liiallisen juomisen prevalenssiksi saatiin tällä aineistolla miesten osalta 15.2 prosenttia ja naisilla 3.3 prosenttia. Kyseinen juomatapa oli tyypillinen varsinkin alemman koulutustason omaavilla. Ikääntyneiden osuutta ei tässä tutkimuksessa erikseen eritelty. (emt.) Drummond arvioi aiempien tutkimusten perusteella ikääntyneiden liiallisen juomisen prevalenssiksi vuoden seurannassa 4-5 prosenttia ja koko elämänkaaren aikana prosenttia. (Drummond 2002, ) Kaikkiaan 329 kotona asuvaa irlantilaista ikääntynyttä (65-94-vuotiaat) käsittäneessä tutkimuksessa liiallisen alkoholinkäytön prevalenssiksi oli 16 prosenttia miehillä ja 2.1 prosenttia naisilla. Tässä haastatteluun perustuneessa tutkimuksessa liialliseksi alkoholinkäytön rajaksi katsottiin miehillä 14 alkoholiannosta viikossa ja naisilla 7 annosta alkoholia viikossa. (Greene et al. 2003, 77-79). Suomalaisessa tutkimuksessa (Halme et al. 2010, ) raportoitiin yli 65-vuotiaiden liiallisen alkoholinkäytön prevalenssiksi 12 kuukauden seurannassa miehillä 20.3 prosenttia ja naisilla 1.2 prosenttia. Tällöin liialliseksi alkoholinkäytöksi määriteltiin vähintään 8 suomalaista ravintolaannosta alkoholia viikossa. Vähintään 15 annosta alkoholia viikossa ilmoitti juovansa 11.4 prosenttia tutkimukseen osallistuneista miehistä. Tutkijat totesivat tulosten perusteella, että runsas alkoholinkäyttö on meillä yleistä ikääntyneiden miesten keskuudessa, mutta ei ikääntyneiden naisten osalta. Kyseisessä tutkimuksessa todettiin lisäksi, että niillä ikääntyneillä miehillä, jotka juovat keskimäärin yli 2 annosta alkoholia päivässä, oli muita korkeampi kuolleisuus. (emt.) Berglund et al. (2011, ) tutkivat 100 alkoholia liiallisesti käyttävää miestä, joiden elämäntilanne oli sosiaalisesti stabiili. Tutkimuksen tuloksessa esitettiin arvio, etteivät nämä alkoholia liiallisesti käyttäneet miehet eronneet persoonallisuutensa suhteen vertailuryhmästä. Tutkijat päättelivät tämän todistavan, ettei erityistä addiktoituvaa persoonallisuutta ole 12

13 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta löydettävissä. Anstee et al. (2013) havaitsivat eläinkokeissa, että hiiret joilla oli mutaation muuntelema geeni (Gabrb1), haluavat nauttia suuria määriä alkoholia. Ne tyydyttivät jopa 85 prosenttia päivittäisestä nestetarpeestaan alkoholipitoisen juoman muodossa. Kyseiset hiiret jatkoivat alkoholin tavoittelua sinnikkäästi ja olivat humalahakuisia. Tämä saattaa merkitä myös ihmisillä runsaan alkoholinkäytön yhteyttä geenimutaatioihin. (emt.) Kausittainen runsas alkoholin käyttö, periodijuominen (binge drinking) on alkujaan merkinnyt pitkään jatkunutta juomisjaksoa päivissä mitattuna. Meillä on tässä yhteydessä perinteisesti käytetty termiä tuurijuoppous. Siihen on yleisessä kielenkäytössä liitetty ajatus vähintään muutaman päivän juomisjaksosta, jolloin ollaan humalassa lähes koko ajan. Nykyään kansainvälisessä keskustelussa kyseinen termi liitetään juomisen määrään ja intensiteettiin yksittäisellä alkoholin käyttökerralla. Alkoholin käyttökerta tarkoittaa käytännössä muutamaa tunti tai maksimissaan yhtä päivää. Englannissa alkoholinkulutuksen raja-arvoksi määritellään periodijuomisen yhteydessä vähintään 8 alkoholiannosta miehillä ja 6 alkoholiannosta naisilla. Määrä ylittää kaksinkertaisesti turvalliseksi luonnehditun alkoholin kertakulutuksen rajan niin miehillä kuin naisillakin (IAS 2007). Yhdysvalloissa periodijuominen kriteeri on vähintään 5 standardiannosta alkoholia juomiskertaa kohti. Käytännössä tämä tarkoittaa kyseisen alkoholimäärän juomista muutamassa tunnissa. Periodijuomisen kriteerit täyttääkseen henkilöllä tulee olla vähintään yksi tällainen alkoholin käyttöjakso tutkimusta edeltävän 30 päivän aikana. (Blazer & Wu 2009.) Analysoidessaan lähes vuotta täyttänyttä henkilöä käsittänyttä vuosina kerättyä National Survey on Drug Use and Health-aineistoa Blazer & Wu (2009, ) havaitsivat, että vuotiaista miehistä 14 prosenttia oli periodijuomareita. Naisilla vastaava osuus oli 3 prosenttia. Koko aineistossa periodijuomareita oli 20 prosenttia miehistä ja 6 prosenttia naisista. Neljännessä iässä 70 ikävuoden jälkeen kausittainen alkoholinkäyttö näyttää selvästi vähenevän. Kausittain alkoholin runsaasti käyttäneillä naisilla oli muita enemmän eilääketieteellisin perustein tapahtuvaa reseptilääkkeiden käyttöä. Periodijuominen oli selvästi yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. (emt.) Periodijuomisen määrittelyyn liittyy monia kysymyksiä. Mikäli henkilö juo 6-8 annosta alkoholia muutaman tunnin tai kokonaisen päivän aikana, on tällä merkitystä mm. humaltumisen osalta. Asiaan vaikuttaa myös se, huolehditaanko juomisjakson aikana ruokailemisesta. Myös henkilön paino, sairaudet, lääkitys, alkoholitoleranssi sekä monet muut tekijät ovat yhteydessä humaltumiseen ja sitä kautta juomisen seurauksiin. Lisäksi juomistapahtuman sosiaalisella kontekstilla on merkitystä humalakäyttäytymiseen ja alkoholihaittoihin. Periodijuomista käsitteenä on kritisoitu sen epäselvyydestä ja leimaavuudesta. Monet vanhemmat alkoholinkäyttäjät eivät tunnista sitä itsenäiseksi kategoriaksi, sillä he pystyvät kaikesta huolimatta pitämään juomistahdin illan tai päivän aikana sellaisena, etteivät he humallu äärimmilleen eli heillä säilyy jonkinlainen kontrolli ympäristöönsä ja käyttäytymiseensä. Toisaalta alkoholiteollisuus tuo koko ajan markkinoille varsinkin nuorille suunnattuja juomia (esim. RTD- eli ready to drinkjuomat), jotka huomaamatta johtavat kertakulutuksen kohoamiseen ja humaltumiseen samalla kun luodaan mielikuva vaarattomasta, kontrolloidusta ja sosiaalisesta juomistilanteesta. Tämä juomismallin ovat ehkä omaksumassa myös vanhemmat sukupolvet tulevaisuudessa. (esim. Hammersley & Ditton 2005, 493.) 13

14 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta Alkoholiriippuvuus ja alkoholismi Jo lähes 40 vuotta sitten Edwards & Gross (1976, ) loivat yhä käytössä olevan käsitteen alkoholiriippuvuus-oireyhtymä (alcohol dependence syndrome, ADS). Sittemmin tämä Edwardsin ja Grossin termi on saanut täsmentyneen ja laajalle levinneen operationalisoinnin DSM IV-TR sekä ICD-10 diagnostisointi- ja tautiluokituksissa. (American Psychiatric Association 2000; WHO 2012.) Edellä mainittujen määritelmien yhteisinä piirteinä ovat vieroitusoireet juomisen loputtua (fyysinen riippuvuus), alkoholinkäyttö vieroitusoireiden minimoimiseksi, vaikeus kontrolloida alkoholinkäyttöä sekä pakonomainen tarve juoda haitoista huolimatta (psykologinen riippuvuus). Edellä kuvatuista operationalisoinneista ainakin kolmen pitää toistua vuoden aikajaksolla, jotta voidaan puhua alkoholiriippuvuudesta. (Hoffman & Tabakoff 1996, 333; Zisserson & Oslin 2003.) Edwards tiivisti myöhemmin alkoholiriippuvuuden kahteen pääkohtaan. Hän korosti vieroitusoireita ja kaikkea mikä liittyy niihin. Lisäksi hän nosti esille toleranssin lisääntymisen. Toleranssin lisääntyminen tarkoittaa nautitun alkoholimäärän lisäämisen tarvetta aiemman euforisen tason saavuttamiseksi. Edwards painotti myös alkoholiriippuvuuteen yhteyttä kontrollikyvyn heikentymiseen ja sen menettämiseen. Hän toteaa, että alkoholiriippuvuus käsitteenä tarjoaa joukon selitysmalleja, mutta se ei anna kattavaa vastausta siihen, miksi ihmiset jatkavat alkoholinkäyttöään sen haitallisista seurauksista huolimatta. (Edwards 1986, ) DSM IV-TR luokittelun mukaan alkoholiriippuvuus käsittää mm. krooniset alkoholiongelmat ja toistuvat retkahdukset. Lisäksi alkoholiriippuvuuteen liittyy alkoholitoleranssin kasvu, vieroitusoireet, kykenemättömyys kontrolloida alkoholinkulutusta ja juomisfrekvenssiä. (American Psychiatric Association 2000.) ICD-10 kriteeristön mukaan alkoholiriippuvuudella on yhteys yksilön käyttäytymiseen ja kognitiivisiin toimintoihin. Alkoholinkäyttö saa hallitsevan aseman hänen elämässään ja arkirutiineissaan. (WHO 2012.) Alkoholiriippuvuudella on yhteys mm. fysiologisiin tekijöihin, geneettiseen perimään ja yksilön psykososiaaliseen tilanteeseen. Kansainvälisesti käytetään päihderiippuvuuden yhteydessä termejä dependence ja addiction. Ero termien välillä on monesti epäselvä. Perinteisesti dependence-ilmaisu on liitetty päihteidenkäytön fyysiseen pakonomaisuuteen (esim. toleranssin lisääntyminen, vieroitusoireet) ja niiden synnyttämään tarpeeseen käyttää toistuvasti jotakin päihdettä. Kysymys on eräänlaisesta fyysisestä pakosta. Addiction-termi on puolestaan liitetty psykologiseen pakkoon. Tällöin keskeisessä roolissa ovat mm. halu ja mieltymys päihteeseen sekä sen aiheuttamaan euforiseen tilaan haitoista huolimatta. Fyysinen riippuvuus ei välttämättä aina johda psykologiseen riippuvuuteen, vaikka ne usein liittyvätkin toisiinsa. (NIDA 2012.) Adams & Cox (1997, 1-23) arvioivat eri tutkimuksien perusteella, että 8 prosenttia 65 ikävuotta ylittäneistä täyttää alkoholiriippuvuuden kriteerit. Bradley et al. (1998, ) päätyivät sotaveteraaniklinikan potilaita tutkiessaan arvioon, jonka mukaan 22 prosenttia tutkituista oli akuutisti alkoholin väärinkäyttäjiä tai alkoholiriippuvaisia. Joskus elämänsä aikana alkoholiriippuvuudesta kärsineitä oli kyseisessä aineistossa 49 prosenttia. Banerjee et al. (2002, ) puolestaan raportoivat 65 vuotta täyttäneiden alkoholiriippuvuuden prevalenssiksi eri tutkimusten perusteella 1-3 prosenttia. He päättelivät edellä mainittujen arvioiden olevan kuitenkin liian alhaisia, koska tutkimukset perustuvat tutkittavien omaan ilmoitukseen alkoholinkäytöstään. (emt.) Ranskalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin geriatrisen sairaalan potilaita. Heistä 9 prosenttia täytti alkoholiriippuvuuden kriteerit. Miehistä alkoholiriippuvaisia oli 18 prosenttia ja naisista 3 prosenttia. Alkoholin rinnalla monet tutkituista käyttivät myös betzodiatsepameja. (Lejoyeux et al. 2003, ) Suomessa on arvioitu laajan 2000-luvun alussa kerätyn kansallisen aineiston 14

15 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta perusteella, että alkoholiriippuvuudesta kärsii meillä 7.6 prosenttia vuotiaista miehistä ja 0.7 prosenttia samanikäisistä naisista (Pirkola et al. 2005, 1-10.) Termi alkoholismi (alcoholism) on ollut perinteisesti esillä aina silloin, kun puhutaan liiallisen alkoholinkäytön leimautuneimmista muodoista. Alkoholismista on tullut arkisessa kielenkäytössä yleistermi liialliselle alkoholinkäytölle. Perinteisesti kyseistä termiä käytetään puhuttaessa kaikkein syrjäytyneimmistä ja osittain jo yhteiskunnan ulkopuolella elävistä alkoholin väärinkäyttäjistä. Tieteellisessä keskustelussa termille on kuitenkin selkeät kriteerit. Käytännössä käsite varmennettunakin kattaa kuitenkin vain pienen osan niistä, joilla alkoholinkäyttö on vakava ongelma. Vuonna 1992 The Joint Committee of the National Council on Alcoholism and Drug Dependence sekä American Society of Addiction Medicine julkaisivat laajan asiantuntijapaneelin tulosten perusteella seuraavan alkoholismin määritelmän: Alcoholism is a primary chronic disease with genetic, psychosocial, and environmental factors influencing its development and manifestations. The disease is often progressive and fatal. It is characterized by impaired control over drinking, preoccupation with the drug alcohol, use of alcohol despite adverse, consequences, and distortions in thinking, most notably denial. Each of these symptoms may be continuous or periodic. (Morse & Flavin 1992, 1013). Avainteemoja alkoholismin määrittelyssä ovat siis ensisijainen sairaus (ei siis oire sairaudesta), hoitamattomana etenevä ja kuolemaan johtava sekä kontrollikyvyn heikentyminen. Lisäksi esille nostetaan keskittymisongelmat, elämänhallinnan vaikeudet, ongelmat fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa selviytymisessä sekä ongelman kieltäminen itseltä ja muilta. (Morse & Flavin 1992, ) Hollantilaisessa tutkimuksessa (Speckens et al. 1991, ) kohteena oli yleissairaalan 137 potilasta, jotka olivat vähintään 65 vuotiaita. Kyseisessä tutkimuksessa pyrittiin Munich Alcoholism-testiä (MUIT) apuna käyttäen tunnistamaan alkoholistit. MUIT-testin kriteereillä 10 prosenttia potilaista määriteltiin alkoholisteiksi. Miesten osuus oli 13 prosenttia ja naisten 7 prosenttia. (emt.) Schonfeld ja Dupree totesivat USA:n kongressin ikääntyneiden alkoholin väärinkäyttöön liittyvään raporttiin viitaten, että sairaalahoitoon joutuneista yli 60-vuotiaista 21 prosenttia on diagnostisoitavissa alkoholisteiksi. Samalla he arvioivat, että alkoholismin hoitoohjelmissa mukana olevista aikuisista vain 5.8 prosenttia oli 55-vuotiaita tai sitä vanhempia, vaikka kyseisen ikäryhmän väestöosuus oli tuolloin 21 prosenttia. (Schonfeld & Dupree 1995, ) Callahan & Tierney (1995, ) tutkivat lähes vuotta täyttänyttä perusterveydenhuollon potilasta. He saivat alkoholismin prevalenssiksi CAGE -testillä 11 prosenttia. Tosin kyseisen testin luotettavuus ikääntyneiden alkoholismin määrittelijänä voidaan myös kyseenalaistaa. Goldstein et al. (1996, ) määrittelivät ikääntyneiden alkoholismin prevalenssiksi 14 prosenttia ensiapupoliklinikoiden, 18 prosenttia yleissairaaloiden ja prosenttia psykiatristen sairaaloiden potilaista. Fleischmanin (1997, ) tutkimuksen kohteena olivat 55-vuotta täyttänyttä erään saksalaisen psykiatrisen sairaalan potilaat (n=1153). Tutkijat määrittelivät 9.9 prosenttia potilaista alkoholisteiksi. Tässä tutkimuksessa ei alkoholismin kriteereitä kuitenkaan määritelty selkeästi. (emt.) Stigmatisoituminen vaikeuttaa ikääntyneiden alkoholistien ja alkoholiriippuvaisten asemaa yhteisössään. Se myös hankaloittaa heidän hakeutumistaan hoitoon. Alkoholismi ymmärretään usein luonteen heikkoutena, holtittomuutena tai moraalittomuutena. Muiden aineiden väärinkäyttöön verrattuna alkoholiriippuvaiset nähdään vastuullisempina käyttäytymisestään ja siksi heihin kohdistetaan syyllistäviä asenteita. Alkoholisteihin liitetään kielteisiä mielikuvia ja tunteita. 15

16 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta Ikääntyneisiin alkoholisteihin kohdistuvat pelot ja leimaaminen muistuttavat skitsofreenikkoihin suuntautuvia asenteita. Asenteemme eivät ole omiamme, vaan ne muodostuvat kulttuurimme kontekstissa. Me vain omalta osaltamme pidämme tätä jatkumoa yllä. (esim. Schomerus et al. 2011, 105.) Alkoholismin prevalenssia arvioitaessa ongelmana on se, että tutkimukset on yleensä tehty terveydenhuollon potilasaineistoilla. Jotkut alkoholismin kriteerin täyttävät voivat selviytyä pitkään ilman terveydenhuollon apuun turvautumista tai heidän ongelmaansa ei tunnisteta vastaanotoilla. He jäävät tällöin kartoitusten ulkopuolelle. Erityisesti ikääntyneen yksin asuvan väestön kohdan tämä on hyvinkin todennäköistä. Tästä syystä alkoholismista esitettyihin prevalenssilukuihin on suhtaudutta varauksella Ongelmajuominen Tutkijat käyttävät sekä erikseen että myös muihin päihdeongelmaa kuvaaviin termeihin liittyen kansainvälisessä tutkimusperinteessä käsitteitä ongelmajuominen, alkoholiongelma, ongelmajuoja (problem drinking, alcohol problem, problem drinker) (Sobell & Sobell 1993; Adams & Cox 1995.) Termit kattavat sekä henkilöiden itsensä raportoimat että ulkopuolisten havaitsemat haitat. Vaikka ongelmajuojan alkoholinkäyttö onkin runsasta ja siitä seuraa hänelle ongelmia, eivät alkoholinkäytön haitat kuitenkaan automaattisesti täytä alkoholiriippuvuuden tai alkoholismin kriteereitä. Ongelmajuojilla saattaa olla takanaan melko lyhyt alkoholihaittojen historia ja he eivät useinkaan käytä alkoholia päivittäin. Heidän sosiaalinen ja taloudellinen tilanteensa sekä persoonalliset resurssinsa ovat paremmat kuin alkoholiriippuvaisilla tai alkoholisteilla. Sama koskee myös alkoholinkäytön aiheuttamia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja. Tähän ryhmään kuuluvien ongelmat liittyvät usein yksittäisiin juomiskertoihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin. Ehkä juuri siksi ongelmajuojat eivät välttämättä pyri lopettamaan alkoholinkäyttöään, vaan pikemminkin vähentämään ja hallitsemaan sitä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että siellä alkoholiongelmaisia on kolme kertaa enemmän kuin alkoholisteja. (Walitzer & Connors 1999, ). Kansainvälisesti alkoholiongelman määrittelyn yhteydessä on korostettu tiettyjä kriteereitä. Miehillä ongelmajuomisesta on kysymys silloin, kun viikoittainen alkoholin kulutus ylittää 28 alkoholiannosta. Naisilla vastaava raja-arvo on 16 alkoholiannosta viikossa. Humalahakuisen juomisen osalta ongelmajuomisen raja-arvo yksittäistä alkoholin käyttökertaa koskien on miehillä 7 ja naisilla 5 alkoholiannosta. Ongelmajuomisen kriteerien katsotaan täyttyvän myös silloin, kun esimerkiksi AUDIT-testissä (Alcohol Use Disorders Identification Test) miehillä ylittyy vähintään 8 pistettä ja naisilla 6 pistettä. Edellä kuvattujen kriteerien ylittyminen merkitsee sitä, että asianomaisella on hyvin todennäköisesti alkoholiongelma. (Saunders & Lee 2000, ; Saunders 2006, 48-58; Rainert & Allen 2007, ) Beresford (1995, 3) toteaa aiempiin tutkimuksiin viitaten, että ikääntyneiden ongelmajuomisen prevalenssi on tutkimuksissa yleensä 2-3 prosenttia, mutta joissakin tutkimuksissa sen on ollut jopa 10 prosenttia. Hän itse esittää arvion ongelmajuomisen 5 % prosentin prevalenssista. Adams & Cox (1995, 1693) päätyivät omassa tutkimuksessaan, useita kriteereitä yhdistellen, esittämään 10 prosenttia ikääntyneiden ongelmajuomisen prevalenssiksi. (emt.) 16

17 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta Veteraanien hoitokodissa (nursing home) tehdyssä tutkimuksessa saatiin aktiivisessa vaiheessa olevan ongelmajuomisen prevalenssiksi 26 prosenttia. Joskus elämänsä varrella ongelmajuomisesta kertoi kärsineensä 46 prosenttia vastanneista. Kyseisessä strukturoidussa survey-tutkimuksessa kohteena olivat 50 vuotta täyttäneet henkilöt. (Joseph et al. 1995, 247.) Yhdysvaltalaisarvioiden mukaan ikääntyneistä yleissairaaloiden potilaista 6-15 prosenttia täyttää keskeisimmät alkoholiongelman tunnusmerkit. Psykiatrisessa hoidossa olevista ikääntyneistä vastaava osuus on 20 prosenttia ja ensiapupoliklinikoilla 14 prosenttia. (American Medical Association 1996, ) Adams & Cox (1997, 1-23) saivat hoitokodeissa ikääntyneiden päihdeongelmaisten osuudeksi 49 prosenttia. Näin korkea prevalenssi saattaa tutkijoiden mukaansa johtua siitä, että hoitokoteja käytetään myös lyhytkestoiseen päihdekuntoutukseen. (emt.) Tässä julkaisussa termejä alkoholiongelma, alkoholiongelmainen ja alkoholin ongelmallinen käyttö sovelletaan pääsääntöisesti eräänlaisina haittoja aiheuttavan alkoholinkäytön yleiskäsitteinä. Tällöin kysymyksessä on asianomaisen itsensä tai muiden identifioimat alkoholihaitat, joiden tarkempi määritteleminen edellyttää lisäkriteereiden asettamista ja niiden toteutumisen tutkimista. Mikäli kyseisiä termejä käytetään tekstissä tutkijoiden asettamat kriteerit täyttäen, siitä mainitaan erikseen. 2.3 Ikääntyneiden alkoholiongelmien määrittelyn salakarit Ikääntyneiden alkoholinkäytön prevalenssi on perinteisesti määritelty yleisluonteisesti ja edellä esitettyjä määritelmiä joustavasti soveltaen. Viime aikoina on arvioitu, että prosenttia ikääntyneistä juo ajoittain riskirajat ylittäen. 75-vuotiaista ja sitä vanhemmistakin arvioidaan prosentin käyttävän alkoholia ajoittain haitallisesti. (Moore et al. 2003; Merrick et al. 2008; Zhang et al ) Runsaalla alkoholinkäytöllä ja ikääntymisellä on yhteisvaikutuksia, jotka näkyvät väestötasolla kuolleisuudessa, sairastuvuudessa ja terveydenhuollon kohoavissa kustannuksissa (SAMHSA 2006). Tästä syystä ikääntyneiden alkoholinkäyttö yleensä ja runsas alkoholinkäyttö erityisesti ovatkin nousseet tärkeiksi terveyspoliittisiksi teemoiksi länsimaissa. Päihdeongelma ymmärretään nykyään aaltomaisena liikkeenä, jossa raittiit tai kohtuullisen alkoholin käytön ja haitallisen juomisen periodit vaihtelevat yksilöllisesti. Pohjan tälle ajatuksella loi jo yli 30 vuotta sitten H.A. Mulford klassisessa mallissaan (Mulford 1977, ). Mulfordin määrittelyssä todetaan, että henkilö voi lyhyellä aikavälillä vaihtaa paikkaa päihdeongelman arviointikriteeristöllä ja sijoittua ajoittain jopa kokonaan kyseisen määritelmän ulkopuolelle. Toisinaan ollaan kuivilla ja toisinaan taas juodaan runsaasti. Alkoholisoituminen ja toipuminen ovat samanaikaisia prosesseja, joissa molemmissa voidaan edetä samanaikaisesti. Käytännössä kuitenkin toipumiseen olennaisesti liittyviä retkahduksia pidetään aiemman päihdeongelman lineaarisena jatkeena. Todellisuudessa retkahdustenkin aikana henkilö voi edetä toipumisprosessissaan pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ja hänellä on saattanut olla ennen retkahdusta pitkäkin raitiskausi. (emt.) Ikääntyneiden alkoholinkäytön määrittelyvaikeudet liittyvät siihen, että heidän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tilanteensa on erilainen kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Vanhempien sukupolvien elämä poikkeaa nuorempien elämismaailmasta erityisesti pitemmän elämänhistorian ja lyhemmän tulevaisuusperspektiivin suhteen. Alkoholinkäyttöä koskevat määrittelyt, rajaukset ja luokitukset on tehty pääsääntöisesti nuoremman aikuisväestön elämäntavan ja käyttäytymisen perusteella. Kriteereinä käytetään mm. alkoholin aiheuttamia ongelmia työssä, vaikeuksia 17

18 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta parisuhteessa, rattijuopumusta tai konflikteja virkavallan kanssa. Ikääntyneet ovat kuitenkin pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella, monet heistä asuvat yksin, he eivät he useinkaan autoile ja he ovat yleensä lainkuuliaisia. Ikä- tai sukupolvispesifien näkökulmien tarve alkoholiongelmien määritellyssä on ilmeinen. (vrt. Herring & Thom 1997.) Ikääntyneiden alkoholiongelmien määrittelyistä puuttuu lähes täysin näkemys ikääntymisestä psykososiaalisena prosessina. Sosiaaligerontologialla ei ole juurikaan ollut sijaa ikääntyneiden päihdeongelmista käydyssä keskustelussa ja ikääntyneisiin alkoholiongelmaisiin kohdistuneissa määritelmissä. Ikääntyneiden alkoholiongelmia koskevat määrittelyt, kuvaukset ja hoitoa käsittelevä pohdiskelut perustuvat osittain vanhentuneisiin näkemyksiin alkoholiongelmasta ja siihen liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä. (Suhonen 2007 ja 2011.) Toisaalta aihepiiriin liittyvät lääketieteelliset analyysit saattavat olla kiinnostavia tieteellisen alkoholitutkimuksen medikalisoituneen diskurssin kannalta, mutta ikääntymisen ja päihteidenkäytön arkiseen problematiikkaan niilläkin on ollut toistaiseksi vähän annettavaa. Tämä koskee mm. kyseisten pohdintojen kykyä reagoida ikääntyneiden alkoholiongelmaisten todellisuuteen yhteiskunnallisten ja eettisten koodistojen konteksteissa. Tutkimuksia ikääntyneiden alkoholinkäytöstä on tehty sekä kotona että laitosmaisissa olosuhteissa. Väestöotoksiin perustuneissa tutkimuksissa ei juurikaan ole tarkennettu alueiden ja yhteisöjen kulttuurisia taustoja. Samoin on laitosten sosiaalisen, uskonnollisen tai etnisen suuntautuneisuuden suhteen. Ei siis ole yllättävää, että arviot ikääntyneiden alkoholinkäytön prevalenssista vaihtelevat tutkimuksissa suuresti. Ikääntyneiden alkoholinkäyttöä tutkittaessa sijoitetaan tutkimuskohteet tutkijan toimesta pakolla johonkin määritelmään tai luokitukseen. Ikääntyneiltä itseltään ei ole kysytty heidän mielipidettä siitä, millä nimikkeellä he itse alkoholinkäyttöään luonnehtisivat ja miten he kyseisen luonnehdinnan perustelevat. Alkoholin ongelmallisen käytön määritelmät ja niiden kriteerit vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Toisinaan painotetaan enemmän psykososiaalisia ja toisinaan taas lääketieteellisiä kriteereitä. Vakiintuneidenkin kriteeristöjen (esim. DSM IV-TR ja ICD-10) ongelmana on se, että niissä alkoholiriippuvuus priorisoidaan toleranssin, vieroitusoireiden, juomisen pitkäkestoisuuden ja heikentynyt kontrollikyvyn kautta psykososiaalisten seurauksien kustannuksella. Saunders (2006, 48-58) on esittänyt, että vaarallinen eli riskejä sisältävä juominen (hazardous drinking) tulisi nostaa keskeiseksi alkoholin haitallisen käytön diagnoosiksi silloin, kun kysymyksessä ei vielä ole alkoholiriippuvuus. Näin voitaisiin keskittyä juomisen aiheuttamiin seurauksiin sellaisena kuin ne todellisuudessa esiintyvät ja asianomaiset ne itse kokevat. Samalla päästäisiin käsiksi alkoholinkäyttöön liittyviin kommunikaatiovääristymiin ja virheellisiin mielikuviin. (emt.) Riskien subjektiivinen tarkastelu on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi mm. erilaisten terapioiden ja hoitokäytäntöjen yhteydessä. Tärkeää ei ole se, minkä määritelmän alle asiakas sijoittuu, vaan millaista hänen alkoholinkäyttönsä todellisuudessa on? Millaisena hän sen itse kokee? Mitä sille hänen mielestään voidaan tehdä? Miten asiakkaan elämänhallintaa voidaan tukea alkoholinkäytön määritelmistä huolimatta ja ne unohtaen? (Bertholet et al. 2005, ) Alkoholiongelmien määritelmistä ei ole hyöty, jos niitä ei osata soveltaa käytännössä. Ikääntyneiden alkoholiongelmat ja -haitat jäävät monesti ammattiauttajiltakin identifioimatta. Yhdysvaltalaisessa on todettu, että lääkärit identifioivat 60 prosenttia nuorempien asiakkaiden alkoholismista, mutta vastaava luku ikääntyneiden kohdalla on 37 prosenttia. Jo vuosia sitten siellä havaittiin Yhdysvalloissa, että naisten alkoholiongelmien identifioiminen on tehotonta silloin, kun kysymyksessä on valkoihoinen korkeasti koulutettu nainen. (Curtis et al ) Carrington Reid et al. (1998, ) totesivat, että geriatriaan erikoistuneet ja yli 55-vuotiaat lääkärit identifioivat potilaidensa alkoholinkäytön aiheuttamia sairauksia muita lääkäreitä harvemmin. Tutkijat olettivat 18

19 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta tämän liittyvän alkoholihaittojen tarkastelun vähäisyyteen lääkärikoulutuksessa ja geriatriaan erikoistuttaessa. (emt.) Mitchell et al. (2012, 93) havaitsivat Englannissa yli potilaan metaaineistolla, että perusterveydenhuollossa 41.7 prosenttia työntekijäistä tunnisti potilaiden alkoholiongelmat. Vastaava osuus sairaaloissa oli 52.4 prosenttia ja psykiatrisissa yksiköissä 54.7 prosenttia. Näiden tapausten asianmukainen kirjaaminen potilaskertomuksiin oli vieläkin harvinaisempaa. Vaikka terveydenhuollon potilasvirrassa joka kuudes potilas kärsiikin alkoholinkäyttöön liittyvistä ongelmista tai alkoholiriippuvuudesta, niin heistä vain joka kolmas kyetään asianmukaisesti diagnostisoimaan. (emt.) Sosiaalityöntekijätkin ajattelevat stereotyyppisesti, että päihdeongelmat ovat tyypillisiä lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä. He uskovat, että mikäli ikääntyneellä on päihdeongelma, se on helposti havaittavissa, koska ikääntyneiden alkoholinkäytön haittojen arvellaan näkyvän muita helpommin ulospäin. Näin ei useinkaan ole. (Deblinger 2000; Kirchner et al ) Ikääntyneiden alkoholihaitat ja ikääntymismuutokset sekoittuvat helposti keskenään. Unettomuutta, vatsavaivoja, yleistä heikkoutta, itsensä laiminlyömistä, kaatumisia, huimausta jne. on ikääntyneen kohdalla monesti vaikea yhdistää alkoholinkäyttöön. Ne ovat tyypillisiä myös ikääntymisestä johtuen. Vanhimmat ikääntyneet kuuluvat sukupolveen, jonka nuoruudessa päihdeongelmat olivat heikkoutta osoittava ja hävettävä asia. He ovat oppineet salaamaan alkoholinkäyttönsä. Monet ikääntyneet elävät yksin ja ovat sosiaalisesti eristyneitä. Tämä helpottaa päihdeongelman piilottelua. Ikääntyneet kertovat alkoholiongelmistaan ulkopuolisille vastahakoisesti ja vähätellen. Heidän alkoholiongelmansa tulevat usein sattumalta ulkopuolisten tietoon vaiheessa, jolloin ne ovat kehittyneet jo niin pitkälle, että niiden hoitaminen vaatii paljon panostusta. (Naik & Jones 1994.) Tämä on erityinen haaste ikääntyneiden alkoholiongelmien parissa tehtävälle preventiiviselle ja etsivälle työlle. Yllättävää on myös se, etteivät terveydenhuollon työntekijät käytä systemaattisesti ikääntyneiden päihdeongelmien havainnointiin kehitettyjä testejä (esim. MAST-G, Michigan Alcoholism Screening Test Geriatric Version) tai muita identifiointimenetelmiä. (Blow et al. 1992; Friedman et al ) 2.4. Yhteenveto Käytetyt alkoholimäärät ovat perinteisesti olleet keskeisessä roolissa alkoholiongelmia analysoitaessa. Niitä tarkastellaan yleensä viikkokulutuksena, mutta viime vuosina on alkoholitutkimuksessa alettu puhua yhä enemmän päivittäisestä alkoholinkulutuksesta. Päivittäinen alkoholinkulutus on käytännössä synonyymi termeille kertakulutus ja juomiskerta. Vaikeimpien alkoholihaittojen (alkoholiriippuvuus tai alkoholismi) osalta nostetaan määritelmissä esille juomisen toistuminen kyselyä tai haastattelua edeltävän 12 kuukauden aikana. Alkoholinkulutusta analysoitaessa ei juurikaan kiinnitetä huomiota alkoholijuomatyyppeihin tai niiden lisäaineisiin, vaan tarkastellaan vain kulutettuja alkoholimääriä sellaisenaan. Ikääntyneiden kohdalla, juoduilla alkoholilaaduilla ja niiden alkoholipitoisuudella on kuitenkin yhteys päihtymisen nopeuteen ja alkoholinkäytön seurauksiin (esim. vieroitusoireet). Raittiiden tai vähäisemmän alkoholin kulutuksen jaksojen pituutta tai niiden toistuvuutta ei alkoholiongelmien määrittelyissä oteta huomioon. Vaikka alkoholinkäyttö jatkuu edelleen ajoittain ongelmallisena, on se siitä huolimatta saattanut vähentyä, tasaantua ja haitat ovat voineet helpottua pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Alkoholinkäytön fyysisten ja psykososiaalisten haittojen 19

20 Ikääntyneiden alkoholiongelman terinologinen tausta kumuloitumista pidetään alan kirjallisuudessa niin itsestään selvänä, ettei retkahdusten vähenemistä tai raittiita jaksoja oteta määrittelyissä huomioon. Taustaolettamuksena näyttää olevan ajatus siitä, että mikäli asianomainen käyttää edelleen alkoholia niin aiempi ongelma jatkuu entisellään. Päihdetyöntekijöiden havaintojen mukaan ikääntyneiden kumuloituneet alkoholihaitat voivat raittiin jakson aikana kumoutua nopeastikin. (Suhonen 2005.) Alkoholihaittojen priorisoiminenkin on hankalaa. Tämä näkyy esimerkiksi DSM-IV-TR luokituksen tavassa määritellä alkoholiriippuvuus. Kyseisen luokittelun yhteydessä mainitaan juomismäärien ja juomiskertojen lisääntyminen, kyvyttömyys lopettaa tai kontrolloida juomista, toleranssin voimistuminen, vieroitusoireet juomisen keskeytyessä, halu jatkaa juomista selvistä fyysisistä ja psykososiaalisista haitoista huolimatta sekä se, että henkilön lähes kaikki huomio keskittyy alkoholinkäyttöön. (American Psychiatric Association 2000.) Edellä kuvatut kriteerit ovat vaikeasti mitattavia, tulkinnanvaraisia ja subjektiivisuudessaan sumeita. Yksittäisillä kriteereillä on yksilöllisesti vaihtuvia merkitys henkilöille juomishistorian eri vaiheissa. Varsinkin ikääntyneiden osalta alkoholiongelmien määritelmissä on sisäänrakennettuna ajatus alkoholihaittojen automaattisesta kumuloitumisesta jo alhaisellakin alkoholinkulutuksen tasolla. Tilapäisistä haitoista kehittyy vähitellen vakavampia ongelmia ja lopulta alkoholikeskeinen elämäntapa. Onko alkoholiongelmien kehityspolku käytännössä näin suoraviivainen kaikkien kohdalla? Perinteisen näkemyksen ydin näyttää olevan arvio ongelmien väistämättömyydestä, ellei juomisessa tapahdu selviä ja pysyviä muutoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä täydellistä raitistumista. Hallitun alkoholinkäytön mahdollisuutta ei oteta huomioon lainkaan. Retkahdusten yhteydessä alkoholihaittojen uskotaan kumuloituvan nopeasti entiselleen, vaikka henkilöllä olisi välillä pitkiäkin selkeästi parempia kausia alkoholinkäytössään. (Saha et al ) Ikääntyneiden kohdalla runsaan alkoholinkäytön uskotaan automaattisesti aiheuttavan sosiaalisia ongelmia, itsensä laiminlyömistä ja vaikeuksia ulkopuolisten kanssa. Tällöin unohdetaan sen tosiasian, että henkilön konfliktit ja ristiriidat ympäristönsä kanssa voivat osaltaan johtua myös kanssaihmisten asenteista, reaktioista ja viranomaiskäytännöistä. Kysymys on siis myös ulkopuolisten odotuksista ja toiveista sekä yhteiskunnan kulttuurisista ja alakulttuurista käytännöistä. Ikääntymiseen liittyvät odotukset ja retoriikka tuovat ikääntyneiden päihdeongelmaisten tarkasteluun omat painotuksensa. Sosiaalinen alkoholinkäyttökin saattaa ikääntyneiden kohdalla kärjistyä konfliktiksi mm. suljetuissa uskonnollisissa, etnisissä tai aatteellisissa yhteisöissä. Samoin voi tapahtua tilanteissa joissa ikääntyneiltä odotetaan vakiintunutta sosiaalista käyttäytymistä, mutta alkoholinkäytöllään he rikkovat lähiyhteisönsä kulttuurista koodistoa. (Saunders & Lee 2000, ) Pitäisikö ikääntyneiden kohdalla juotujen alkoholimäärien arvioinnin sijasta tukeutua enemmän heidän itsensä tekemään subjektiiviseen arviointiin alkoholinkäytöstään? Miten henkilö itse kokee alkoholinkäyttönsä? Mikä oli hänen runsaan alkoholinkäyttönsä motiivi juuri kyseisellä juomiskerralla? Mitkä ovat juomisen tosiasialliset haitat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Miten realistisia ovat henkilön havainnot ja perustelut alkoholinkäytöstään? Vaikka ikääntynyt alkoholiongelmainen vähättelisi ja peittelisi runsasta alkoholinkäyttöään, ovat vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin kuitenkin se perusta, josta dialogia hänen kanssaan voidaan käynnistää. Totuus kuitenkin paljastuu enemmin tai myöhemmin. Ongelma ei niinkään ole se, että ikääntynyt alkoholiongelmainen kieltää liiallisen alkoholinkäyttönsä, vaan ammattiauttajien ja alkoholiongelmaisen läheisten epärealistinen halua saada henkilö tunnustamaan ongelmansa nopeasti ja ehdoitta. 20

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot